Taustatietoa Nuorten päihteettömyyden tukeminen -vanhempainiltamallista:

Transkriptio

1 Taustatietoa Nuorten päihteettömyyden tukeminen -vanhempainiltamallista: Hyödynnettävyys: sijoitettavissa koulun jo olemassa oleviin vanhempainiltoihin tai -tapaamisiin Tavoite: vahvistaa huoltajien kielteistä suhtautumista alaikäisten päihdekokeiluihin sekä päihteidenkäyttöön Kohderyhmä: nivelvaiheessa olevat 6. ja 7.-luokkalaisten nuorten huoltajat Kesto: diojen käsittely kestää minuuttia. Tämän jälkeen huoltajat keskustelevat yhdessä siitä, kuinka he tukevat jatkossa nuorten päihteettömyyttä. Taustatiedot: Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 ( luokkalaiset, Helsingin tulokset. Lähdeluettelo ja linkki tähän diasarjaan löytyy diasarjan viimeiseltä sivulta. Dioissa on mahdollista hyödyntää koulunkohtaisia tuloksia. Esitteitä, joita voi jakaa: Alaikäiset ja alkoholi - vinkkejä vanhemmille (Klaari Helsinki) sekä Kissa pöydälle puhu alkoholista nuorten kanssa (MLL). Tämä materiaali päivitetty viimeksi:

2 Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan luokkalaisista (14-16 v.) helsinkiläisnuorista: 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin 13 % käyttää alkoholia pari kertaa kuukaudessa 52 % ei käytä alkoholia Humalajuominen on vähentynyt edelliseen kyselyvuoteen (2011) verrattuna Suunta on hyvä, mutta positiivisen kehityksen jatkuminen ei ole itsestäänselvyys Mitä myöhemmin nuori aloittaa alkoholin käytön, sitä pienempi riski hänellä on myös muiden päihteiden käyttöön ja suurempien alkoholimäärien käyttöön nuoruusvuosina. (Pulkkinen 2003.) Lasten ja nuorten aivoissa tapahtuu voimakasta kasvua vielä ikävuoden välillä. Alkoholilla on haitallisia vaikutuksia lapsen ja nuoren aivojen kehitykselle; erityisesti oppimiskyky, muisti ja tarkkaavaisuus heikentyvät. Nuorten alkoholista saamat haittavaikutukset ovat samoja kuin aikuisilla, mutta ne saadaan jo puolta pienemmästä alkoholimäärästä. Nuorella on aikuista suurempi riski saada alkoholimyrkytys. Huoltajien tavoite: nuori ei aloittaisi lainkaan alkoholin käyttöä tai aloittaisi mahdollisimman myöhään alkoholin käytön eikä siitä koituisi ongelmia myöhemmin. Kuinka huoltajat voivat vaikuttaa tähän? Tärkeitä ehkäiseviä tekijöitä: huoltajilla on kielteinen asenne alaikäisten päihteidenkäyttöön perheen sisäisellä vuorovaikutuksella on merkitystä päihteiden käytön suojaavana tekijänä huoltajat asettavat turvalliset rajat huoltajat tuntevat lapsensa mahdollisimman hyvin huoltajat viettävät nuoren kanssa tarpeeksi aikaa ja kyselevät kuulumisia huoltajat tietävät, missä porukoissa lapsi liikkuu Huom! jos huomaat, että lapsenne kokeilee päihteitä, asiaa ei kannata jättää sikseen. Tällöin kannattaa 2

3 keskustella alkoholista lapsen, hänen ystävien sekä toisten huoltajien kanssa. monet nuoret kokeilevat alkoholia, mutta se ei merkitse, että he ovat ongelmakäyttäjiä. 2

4 Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan luokkalaisista (14-16 v.) helsinkiläisnuorista: 11 % ilmoittaa vanhempien hankkineen heille alkoholia viimeisen kuukauden aikana 22% nuorista, jotka ovat vähintään kerran kuukaudessa käyttäneet alkoholia, ovat ottaneet juomansa kotoa 75 % kertoi kavereiden hankkineen alkoholia heille. Mistä nämä kaverit hankkivat alkoholin? 18 vuoden ikärajan tarkoituksena on suojata nuorta alkoholin haittavaikutuksilta: Ikäraja ei suojaa lapsiamme, mikäli me aikuiset emme huolehdi siitä, että lakia noudatetaan. Alkoholin ostaminen alaikäiselle on lain mukaan rikos. Päihteidenkäytön ehkäisyssä yksi tehokkaimmista tavoista on niiden saatavuuteen vaikuttaminen. (Nuorten terveystapatutkimus 2009.) Nuoret saattavat hankkia juomansa monesta eri paikasta, joten on epärealistista ajatella että nuoren alkoholin käyttöään voisi valvoa ostamalla heille alkoholia. Vanhemman hankkimat pari siideriä kelpaavat yleensä aloitteluun, mutta jäävät harvoin nuoren ainoiksi juomiksi. Jotkut aikuiset ajattelevat, että alkoholin kokeilu ei enää kiinnosta heidän lapsiaan, jos lasten annetaan maistaa alkoholia kotona. Tästä syystä toiset antavat lastensa maistaa alkoholia silloin, kun he itse käyttävät sitä esimerkiksi päivällispöydässä. Vanhemmat saattavat ajatella, että he voivat opettaa lapsilleen ongelmatonta juomakulttuuria tarjoamalle heille alkoholia. Entäpä, jos lapsi ei tulkitsekaan alkoholin ostamista kontrollina vaan, että vanhemmasta on ok, että hän käyttää alkoholia? Entäpä, jos lapset eivät itse asiassa opikaan minkä verran alkoholia on hyvä nauttia, vaan sen, että alkoholi kuuluu itsestään selvänä osana eri juhlatapahtumiin. 3

5 Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan luokkalaisista (14-16 v.) helsinkiläisnuorista: 13 % ilmoittaa, että heidän ikäistensä on erittäin helppo ostaa keskiolutta tai siideriä esim. lähikaupoista 36 % pitää sitä melko helppona (ja vaikeana). vielä suurempi osa on sitä mieltä, että tupakan ostaminen on joko erittäin helppoa (18 %) tai melko helppoa (38 %). Laki ei suojaa nuoria ellemme me aikuiset huolehdi, että sitä noudatetaan: jos epäilet, että nuorelle myydään tai välitetään alkoholia, nuuskaa tai tupakkaa: Ota yhteyttä joko poliisiin tai Aluehallintoviraston alkoholihallintoon (yht.tiedot tämän diasarjan lopussa) yhteydenottoon riittää pelkkä epäilys myynnistä tai välittämisestä. 4

6 Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan luokkalaisista (14-16 v.) helsinkiläisnuorista: Suurin osa vastaajista ei tupakoi. Yläkoululaisten päivittäinen tupakointi vähentyi (4%) verrattuna edelliseen kyselyvuoteen. Lukiolaisista 9 % ja ammattiin opiskelevista 34 % tupakoi päivittäin. Jos huomaat että lapsesi polttaa tupakkaa tai käyttää nuuskaa, keskustele asiasta lapsesi kanssa. Riski tupakoinnin aloittamiseen on sitä pienempi, mitä pidempään nuori selviää maistamatta tupakkaa (esim. Pulkkinen ja Kokko 2010). Vain harva vuotias nuori joka on aiemmin ollut savuton, ryhtyy enää tupakoimaan. Tutkimusten mukaan tupakointi viehättää nuoria vain lyhyen ajan jo yläkoulun loppuvaiheessa tupakoinnin houkuttelevuus vähenee ja monet niistä nuorista jotka ovat aloittaneet tupakoinnin haluavat lopettaa. Mikäli tupakoiva nuori haluaa lopettaa, vanhempien on hyvä olla yhteydessä kouluterveydenhoitajaan, jolta saa tukea lopettamiseen. Vanhempien tupakointi lisää riskiä lasten tupakoinnin aloittamiseen, esimerkiksi niin että kotoa voi ottaa tupakkaa, tupakkakokeilujen salaaminen on helpompaa, kun vanhemmat eivät haista tupakan savua. Kiinnijääminenkään ei välttämättä pelota, koska aina voi muka vedota siihen, että vanhempikin polttaa. Vaikka itse tupakoisit, niin lasten tupakointia ei tule hyväksyä. 5

7 Nuorten suojelu tupakoinnin riskeiltä (Tupakkalaki) Tupakkalaissa kielletään tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyminen tai muu luovuttaminen 18 vuotta nuoremmalle henkilölle. Ikäraja on ehdoton. Suussa käytettävää tupakkaa ei saa elinkeinotoiminnassa tuoda maahan, myydä tai luovuttaa käyttöön, mutta käyttämistä ei ole laissa kielletty. Tupakkatuotteiden maahantuonti ja hallussapito on kuitenkin kielletty alle 18-vuotiailta. Tupakointi on myös kielletty pääasiassa alle 18-vuotiaille tarkoitetuilla ulkoalueilla, kuten päiväkotien ja oppilaitosten pihoilla. Elinkeinotoiminnassa tupakkatuotteita myyvien tulee tarvittaessa pyytää nuorta osoittamaan ikänsä esittämällä henkilöllisyystodistus, passi tai ajokortti. Tällainen selvitys tulee pyytää aina, kun myyjä ei ole varma ostajan täysi-ikäisyydestä. Tupakkatuotteiden myyntikiellosta alle 18-vuotiaille tulee tiedottaa ilmoituksella, joka sijoitetaan jokaiseen tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipisteeseen sekä tupakkatuotteiden automaattiseen myyntilaitteeseen. Tupakkatuotteita saa myydä vain valvotuissa myyntipisteissä, ja se koskee myös automaattisia myyntilaitteita. Automaattisen myyntilaitteen sijoittamisesta ja valvonnasta vastaa sijoituspaikan omistaja, haltija, vastaava hoitaja tai tehtävään nimetty henkilö. 6

8 Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan luokkalaisista (14-16 v.) helsinkiläisnuorista: Valitettavasti nuorten nuuskakokeilut ja nuuskan käyttö ovat lisääntyneet viime aikoina. Nuuskaa kokeilevat ja käyttävät enemmän pojat kuin tytöt. Nuuska on tupakkatuote ja terveydelle erittäin vaarallinen. 7

9 Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan vanhempien tietoisuus lastensa viikonlopunviettopaikoista on lisääntynyt edelliseen kyselyyn verrattuna. HYVÄ VANHEMMAT! Vuorovaikutuksesta seuraa tietoisuus? Lapsen kotiintuloa on hyvä valvoa. Lapselle voi jo hänen lähtiessään kertoa, että odotat häntä kotiin ja haluat tavata ennen nukkumaanmenoa. Kouluterveyskyselyn mukaan suurin osa huoltajista tuntee useimmat lapsensa ystävistä. On hyvä myös keskustella myös lapsesi kavereihin kanssa ja olla heille turvallinen aikuinen, jolta he voivat tulla pyytämään apua tarvittaessa. Yläkouluun siirtyessä lapsen kaveripiiri saattaa muuttua. Pyri tutustumaan lapsesi uusiin kavereihin ja kysy huoltajien yhteystietoja mm. yökyläilyt on hyvä varmistaa huoltajien kesken. 8

10 Esimerkki yhteisestä sopimuksesta Välillä huoltajasta saattaa tuntua, ettei ole riittävästi aikaa lapselleen. Huoltaja saattaa pelätä, että lapselle voisi sattua jotakin ikävää. Nämä tunteet ovat yhteisiä monelle huoltajalle. Muiden huoltajien kanssa on hyvä keskustella. Huoltajien ja lasten väliset erimielisyydet liittyvät usein rajojen asettamiseen. Erimielisyyksien aiheina voivat olla esimerkiksi kotiintuloajat arkisin ja viikonloppuisin. Huoltajat saattavat löytää itsensä tilanteesta, jossa lapsi sanoo kun kaikki muutkin saavat, joka puolestaan voi aiheuttaa huoltajille epävarmuuden tunteen ja ajatuksen siitä, että vain meillä on näin tarkat säännöt. Huoltajien kesken tehtyjen yhteisten sopimusten avulla on vähennetty huoltajien ja lasten välisiä erimielisyyksiä. Tämän diasarjan jälkeen, luokan oppilaiden huoltajat pääsevät tekemään yhteisen sopimuksen siitä, kuinka he tukevat jatkossa nuorten päihteettömyyttä. Vaikka kaikkien lasten huoltajat eivät olisikaan läsnä keskustelemassa sopimuksesta, se ei ole esteenä yhteisten pelisääntöjen laatimiseksi. Jotkut vanhempainryhmät ovat tehneet kirjallisen sopimuksen ja toiset ovat tyytyneet suullisiin sopimuksiin. Kirjallisen sopimisen etuna on se, että lapset ja nuoret näkevät konkreettisesti, että huoltajat ovat tehneet sopimuksen ja allekirjoittaneet sen. 9

11 10

12 11

13 12