Karjalan kierros kehityksen tienä

Transkriptio

1 2/2010 LEHTIVIHREÄ

2 Puheenjohtajalta Karjalan kierros kehityksen tienä Noin seitsemän vuotta sitten päätin muuttaa Suomeen. Halusin asua lähellä luontoa Belgian tiiviin kaupunkiverkoston jälkeen. Olin jo vertaillut Ruotsia, Norjaa, Kanadaa ja Suomea. Tutkin sitten Suomea tarkemmin kirjoissa ja kartoissa: kansallispuistot ja erilaiset luontokohteet, kaupungit, metsät, kulttuuri, palvelut, retkeilymahdollisuudet. Huomioni jäi kiinni yhteen kohteen: Karjalan Kierros. Pienen paratiisin esikuva: 1200 kilometriä retkeilypolkuja Pielisen ympäri upeiden luontokohteiden kautta kuten Patvinsuo, Ruunaa tai vielä Koli. Olisi siis täällä tekemistä minulle kuten muille retkeilijöille. Retkellä Belgian tai Ranskan polulle aina tulee vastaan varsin kansainvälistä porukkaa. Usein tule valitusta majoituspaikoista. Joudutaan maksamaan leirintäalueella majoittumisesta, joskus motellista tai sitten pitää olla valmis maksamaan sakkoja telttailusta metsässä. Karjalan Kierroksella on kymmeniä tulisijoja ja laavuja. Teltan voi pystyttää mihin tahansa ja illalla kerätä vähän marjoja. Muutin siis Pohjois-Karjalaan. Ensimmäisillä päivillä hankin Karjalan Kierroksen kartat, kävin urheiluliikkeissä vertailemaan retkeilyvarusteita ja aloin suunnitella retkiä. Koska suurpetojen olemassaolo maakunnassa oli minulle tosi kiinnostava asia, valitsin ensimmäiseksi retkiksi nimen perusteella: haluan kävellä susitaipaleen. Lähtöpiste: Möhkö. Etsin Matkahuollon nettisivuilta miten pääsen Möhköön asti, mikä tuo minulle pettymyksen Se ei olekaan yksinkertaista. Susitaival vie Patvinsuolle, josta löytyy netistä monta valokuvaa ja josta kuulin paljon kertomuksia paikan kauneudesta. Siis miten pääsen sieltä ilman autoa? Liftataanko edes Suomessa, ja löytyykö sieltä ystävällinen kuski, joka veisi minun linja-autolle? Silloin kielitaidottomana Susitaival jäi vähäksi aikaa haaveiluasteelle. Myöhemmin tuli vielä vastaan samanlaisia kokemuksia minulle ja tapaamani retkeilijöille: Ruunalle pääsee kävellen tai taksilla, linja-autoja ei kulje Kolille viikonlopulla, Jongunjoki on mukava melontareitti johon ei pääse et cetera. Äskettäin oli pieni uutinen lehdessä: Patvinpolku lakkautetaan (Karjalainen 13.5). Ilomantsin kunta päätti lopettamaa reitin ylläpidon omalla alueellaan eli PatvinsuoKivilahti pätkällä. Liian kallis. Ylläpitokustannuksia lehtijutun mukaan ei ole kuitenkaan selvitetty. KolvananuuroKivilahti reitin pätkä lienee saman tien uhattuna. Pohjois-Karjalaan halutaan kehitystä ja työpaikkoja. Vaikkei retkeilyreitti suorastaan tuo työpaikkoja, retkeilijät ovat useampia päiviä maassa ja tarvitsevat ravintola- ym. palveluita. Hyvä kokemus retkestä mahdollistaa uudelleen käymisen maassa. Lisäksi retkeilijöiden keskuudessa hyvät reitit saavat ilmaista mainosta. Karjalan Kierroksella on potentiaalista vetovoimaa turisteille. On osattava hyödyntää sitä, esimerkiksi suunnittelemalla retket linjaautoasemalta toiselle. Euroopassa retkeilijöitä riittäisi tänne kyläkauppojen ja ravintoloitsijoiden iloksi. Lakkauttamalla Patvinpolku lakkautetaan pieni pala paratiisia ja suljetaan yksi kehityksen suunta: miltä näyttää kierros, joka ei ole suljettu rengas? Alain Minguet Taustan kartta: id= a9

3 Geodiversiteettiretki Pärnävaaralle YK:n luonnon monimuotoisuuden vuoden 2010 syyskuun teema on geodiversiteetti. Valtakunnallinen geodiversiteettipäivä järjestetään Järjestäjinä ovat Suomen luonnonsuojeluliitto yhteistyössä ympäristöministeriön, Metsähallituksen, GTK:n ja Suomen kansallisen Geologian Komitean kanssa. Joensuun seudun luonnonystävät järjestää geodiversiteettiretken Pärnävaaralle sunnuntaina Pärnävaara sijaitsee n. 15 km Joensuusta Kuopioon päin. Pärnävaaran alueelta löytyy sekä aarteita että ongelmia: huippuhienoja kasveja, jotka menestyvät alueella nimenomaan paikan geologisen luonteen vuoksi. Etelävuoren paahdeympäristö on muun muassa vuorimunkin pohjoisin kasvupaikka - vaikka itse kasvia ei enää syyskuussa löydykään. Toisella sivulla mäkeä näkyy kalkkivaikutus ja kalliojyrkänteen varjoisa mikroilmasto, jonka vuoksi siellä kasvaa muiden muassa rauhoitetut pahtarikko ja tunturikiviyrtti. Alueella näkyy myös rakennetun ympäristön aikaansaamia ongelmia luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ampumaradan suojavallista löytyy kuitenkin tutkailtavaksi moninainen geologinen kirjo maakunnan kallioperän kiteisiä ja liuskeisia kiviä. Tarkemmat tiedot retkestä ilmoitetaan myöhemmin Joensuun seudun luonnonystävien kotisivuilla ja sähköpostilistalla. Pilkillä Koivuniemessä - JSLY:n pilkkipäivä Sääennusteista huolimatta keli oli talviseen ulkoiluun lähes täydellinen. Aurinko paistoi ja tuuli työnsi hiihtelijöitä ulapalle, takaisin tulo vaati jo hiukan kärsivällisyyttä. Lumikengät pitivät pilkkijät sohjon yläpuolella. Noin viidentoista sentin lumikerroksen alla oli sohjoa ja jäätä kairan pituuden verran. Kuva: Tuomo Lindholm Luonnonystävien tulilla Hukanhaudan Koivuniemessä kävi 25 ulkoilijaa hörppäämässä kahvit. Suurin osa väestä oli liikkeellä jalkaisin kevätauringon houkuttelemina. Pilkkijöitä joukkoon mahtui neljä. Suurimman, ja ainoan saalisahvenen sai Tuomo, joka oli hyvillään saadessaan täydennystä opiskelijaruokavalioonsa. Jenni Miettunen Kuva: Jenni Miettunen

4 JSLY ei hyväksy Kanervalan ABC-liikennemyymälän tontin laajentamista Yhdistys antoi kaupungille aiheesta lausunnon. Joensuun Kanervalan alueella ei yhdistyksen mielestä ole tarvetta ABC:n laajennetulle liikennemyymälärakennukselle eikä laajennetulle parkkialueelle. Vahvistetussa yleiskaavassa kaava-alue on pientalovaltaista asuntoaluetta ja ehdotettu tontin laajennusosa on puistoaluetta. Haetun laajennuksen ei ole tarkoitus edistää asumiselle tarpeellisia palveluita tai pysäköintialueita, vaan ohikulkevaa liikennettä, joka on ristiriidassa pientalovaltaisen asuinalueen määritelmän kanssa. Parkkialueen laajennus ei palvele Kanervalan asukkaita. Sen sijaan sen alle jäävä puisto on asukkaille tärkeä luonto- ja virkistyskohde. Kanervalalle on tyypillistä juuri sen puistometsämäinen ympäristö, ja siksi puistojen hävittämistä ja sitä kautta Kanervalan ilmeen muuttamista ei tule hyväksyä. Parkkialue vähentäisi huomattavasti sekä pientaloasuinaleen viihtyvyyttä että alueen luontoarvoja. Mahdollinen liikennemyymälärakennuksen laajennus toimisi myös valosaasteena, joka muuttaisi merkittävästi Kanervalan asuinalueen luonnetta. Lisäksi Vanamokadulla sijaitsee Itä-Suomen koulu, ja alueella liikkuu paljon koululaisia. Liikennettä ja päästöjä ei tule lisätä parkkialueita lisäämällä. Jo olemassa olevat Voimatien ja Tokmannin kauppaalueet ovat ongelmallisia ja hallitsemattomia risteävän liikenteen tukoskohtia Kajaanintiellä, eikä Kajaanintien varteen ei ole tarvetta luoda uutta pääväylän liikennettä katkovaa liiketoimintaa. Lausunto tien rakenta misesta Joensuun Siihtalan Kuntalanpuiston läpi JSLY ja Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri tekivät yhteisen lausunnon tiehankkeesta, joka uhkaa luontoarvoja ja muinaisjäännöksiä sekä hävittäisi monelle joensuulaiselle tärkeän lähiluontokohteen. Syksyllä 2009 Tiehallinto haki lupaa rakentaa tilapäistien Siihtalan Kuntalanpuiston läpi valtatie 6 rakennustöiden ajaksi. Loppuvuodesta 2009 Joensuun kaupungin toimesta oli kartoitettu liikennejärjestelyvaihtoehtoja Käpykankaan Prisman eli Voimatien alueelle. Yleissuunnitelmassa oli neljä eri vaihtoehtoa, joista VE2 oli linjaukseltaan lähes sama kuin Tiehallinnon tilapäistien linjaus eli kulkisi Kuntalanpuiston poikki. Joensuun seudun luonnonystävien ja Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin mielestä pysyvää tai tilapäistä tietä ei pitäisi rakentaa Kuntalanpuiston läpi, koska 1) Kurapuro on tyypiltään Suomessa suhteellisen harvinainen, hiekkamaahan syöpynyt raviiniuoma, joka nimenomaan Kuntalanpuiston alueella syvässä rotkossa virratessaan on luontoarvoiltaan merkittävä. Vesilain mukaan tällaiset luonnontilaiset uomat ovat säilytettäviä. Lisäksi on syytä muistaa, että Lapin eteläpuolisen Suomen kaikki puroluontotyypit on arvioitu uhanalaisiksi, savimaiden purot jopa äärimmäisen uhanalaisiksi. 2) Alue on erittäin tärkeä virkistäytymisalue ja lähiluontokohde paikallisille asukkaille. Suomalaisista yli 80% asuu taajamissa. Pihat,

5 lähimetsät, puistot ja purot sekä muut taajamien sisäiset ja läheiset luontoalueet ovat erittäin tärkeitä viihtymisen ja virkistäytymisen kannalta. Monet niistä ovat myös tärkeitä luonnon monimuotoisuuskeskittymiä ja tarjoavat monille eläimille tärkeän elinpiirin. On tärkeää, että laadukkaaseen lähiluontoon kiinnitetään huomiota ja sitä hoidetaan ja suojellaan oikealla tavalla! Alueiden suunnittelussa on oltava lähtökohtana lähiluonnon säilyttäminen. Kaavoitus on tehtävä vuorovaikutteisesti yhdessä asukkaiden, järjestöjen ja luontoasiantuntijoiden kanssa. 3) Puistoalueen vieressä Nurmeksentien toisella puolella sijaitsee Mutalan alakoulu, joka käyttää puistoa opetuksessa. Tekeminen, kokeminen ja ulkona oppiminen erityisesti perusopetuksen luokalla on keskeistä omakohtaisen luontosuhteen kehittymiselle. Kestävä luontosuhde syntyy hyvistä luontokokemuksista, jotka tukevat lapsen ja nuoren tasapainoista kasvua. Kouluilla on yhä vähemmän varoja opetuksen järjestämiseen, joten tällaisen lähiluontokohteen menettäminen vaikeuttaisi huomattavasti perusopetuksen opetussuunnitelman (Opetushallitus 2004) toteuttamista. Opetussuunnitelmaan kuuluu muun muassa oman lähiympäristön tavallisimpien kasvi- sieni- ja eläinlajien tuntemus, luonnossa liikkuminen, luonnon havainnoiminen ja tutkiminen. Aihekokonaisuuteen "vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta" sisältyy myös ympäristönsuojelun välttämättömyyden ymmärtäminen. 4) Alueella sijaitsevan varhaiskivikautisen (mesoliittisen ajan) asutuksen aluetta ei ole systemaattisesti kartoitettu, vaan tähän mennessä löydetyt ja muinaismuistolain rauhoittamat muinaisjäännökset, asuinalue (nro ) ja hautapaikka (nro ), ovat todennäköisesti vain pieni osa laajasta asuinalueesta. Suomen vanhimpiin kuuluvia löytöjä on mahdollista tehdä Muinais-Saimaan peittämästä maakerroksesta, joka on nykyisellään jopa 2 metrin syvyydessä koko Joensuun suhteellisen tasaisilla alueilla. Löytöjä näistä vähintään 6000 vuotta vanhoista asuinpaikoista paljastuu vain maata kaivettaessa, ja silloinkin satunnaisesti. Samaan varhaiseen kivikauteen ajoittuvia asuinpaikkoja ja niihin liittyviä irtolöytöjä on löytynyt niin Siihtalasta, Ranta-Mutalasta kuin Rantakylästäkin. Toisin sanoen tämä Pielisjoen muinainen suualue on ollut tiiviisti asuttu aikaisemmissakin vedenkorkeuden vaiheissa, ja mistä tahansa voisi löytyä lisää muinaisjäännöksiä. Koko Kuntalanpuiston alue on siis arkeologian kannalta mielenkiintoinen ja potentiaalisesti arvokas, mutta samalla ongelmallinen, koska muinaislöydöt eivät ole maan pinnalla, vaan saattavat tulla esiin tuosta muinaisesta maakerroksesta vain kaivuutöiden yhteydessä, ja tuhoutua saman tien. Toteamme, että Voimatien ongelmana on vailla kokonaisvaltaista suunnitelmaa, yksittäisinä kaavaratkaisuina tapahtunut ja useassa vaiheessa edennyt massiivinen liiketilarakentaminen, joka on tuonut alueelle suuren liikennemäärän. Voimatien liikealueen kasvu on ilmeisessä ristiriidassa esimerkiksi vuonna 2000 hyväksytyn Joensuun liikepaikkarakennussuunnitelman kanssa. Liikenneongelmaa ei tule ratkaista puistoja virkistysalueita tuhoamalla, vaan ennen kaikkea olemassaolevien liikennealueiden järjestelyillä. Ehdottomasti paras vaihtoehto on rakentaa Voimatien ja Kajaanintien liittymä eritasoiseksi (vaihtoehto VE0+). Tällöin tulisi selvittää myös Voimatien ja Kuurnankadun liittymien yhdistäminen samaan eritasojärjestelyyn. Toisin kuin vaihtoehtojen arvioinnissa annetaan ymmärtää, tämä on täysin mahdollista, kun liittymä toteutetaan kaupunkinopeuksiin (30-40 km/t) normitettuna, eikä lähtökohdaksi oteta laajoja ramppeja vaativaa valtatietyyppistä liittymää. Todettakoon, että Kajaanintie lukuisine liikennevaloineen on jo muuttunut kaupunkimaiseksi, pääosin paikallista autoliikennettä palvelevaksi katuväyläksi aina seuraavaankin, Jukolankadun-Raatekankaan risteykseen asti. Ilmeisesti toiseksi paras vaihtoehto on rakentaa Voimatien alueelta yhteys kehätien yli Teollisuuskadulle (vaihtoehto VE3). On varsin erikoista, että kumpaakaan mainituista vaihtoehdoista ei ilmeisesti ole lainkaan huomioitu jo käynnistynyttä ohitustien leventämissuunnitelmaa laadittaessa.

6 Kevätkokous ja Seulasten luento Kevätkokouksen yhteydessä Ursan paikallisosaston Seulasten puheenjohtaja Pertti Pääkkönen luennoi kevätpäivänseisauksen kunniaksi ajanlaskusta ja ajankohtaisista tähtitaivaan tapahtumista. Mielenkiintoinen luento kertasi myös tähtitieteen historiaan mainioiden tarinoiden kautta. Pohdimme yhdessä myös hiljaisuutta ja tähtitaivaan katselemisen levollista kokemusta. Valosaasteeton kaunis kirkas tähtitaivas on nykypäivänä lähes uhanalainen näky. Ajan mittaaminen on kehittynyt huikeasti aurinkokelloista ja tiimalaseista atomikelloihin. Kiire tuntuu kuitenkin lisääntyvän jatkuvasti ja aika loppuvan kesken.yhteistyö Seulasten kanssa jatkuu mahdollisesti ensi syksynä tähtien tutkailuretkien muodossa. Taivaallisten ajatusten jälkeen pidetyssä kevätkokouksessa ihastelimme hyvin mennyttä ja tapahtumarikasta viime vuotta ja visioimme uusia toimintamahdollisuuksia. Jsly on siirtynyt myös uuteen sosiaaliseen mediaan ja järjestölle on perustettu ryhmä Facebookissa. Liittykää joukkoon! Marja Launonen Linnunrata. Kuva: Pertti Pääkkönen

7

8 M Jos vastaanottajaa ei tavoiteta, pyydetään palauttamaan osoitteeseen: Joensuun seudun luonnonystävät ry Kauppakatu JOENSUU Tilaa Lehtivihreä sähköpostina! Peräti puolet Joensuun seudun luonnonystävät ry:n vuosittaisista varoista käytetään Lehtivihreäjäsentiedotteen postittamiseen yli 600:lle yhdistyksemme jäsenelle. Mikäli Sinulla on sähköpostiosoite ja osaltasi haluat säästää paperia sekä Luonnonystävien varoja muuhun toimintaan, tilaa Lehtivihreä suoraan sähköpostiisi! Se on helppoa: kirjoitat vain Jsly:lle osoitteeseen ja kerrot halukkuudestasi siirtyä sähköisen Lehtivihreän vastaanottajaksi. Sähköpostitilaajille ei lähetetä muuta postia kuin Lehtivihreä neljästi vuodessa eikä heidän osoitettaan anneta eteenpäin. Tällä hetkellä Lehtivihreää tilaa sähköisessä muodossa noin 100 jäsentä. Sähköpostitilaaja, mikäli haluat siirtyä takaisin paperitiedotteen tilaajaksi, ilmoita siitä yllä mainittuun sähköpostiin, niin saat seuraavan Lehtivihreän kirjeitse. Liity JSLY:n sähköpostilistalle! Listalla keskustellaan ajankohtaisista luonnonsuojeluasioista ja paikallistoiminnasta. Listalle lähetetään myös Joensuun seudun luonnonystävät ry:n kokousten pöytäkirjat. Voit liittyä listalle lähettämällä otsakkeettoman ja tyhjän viestin osoitteeseen Lehtivihreä on Joensuun seudun luonnonystävät ry:n (JSLY) jäsenlehti. Painopaikka: Painokanava Oy, Joensuu. Painettu 100% kierrätyspaperille. Kansi: Ala-Koitajoen keväistä metsää Enossa. Kuva: Hanna Savisaari