Lehtivihreä 3-4/2010. Kuva: Jenni Miettunen. Joensuun seudun luonnonystävät ry:n (Jsly) jäsentiedote

Transkriptio

1 Lehtivihreä 3-4/2010 Kuva: Jenni Miettunen Joensuun seudun luonnonystävät ry:n (Jsly) jäsentiedote

2 Puheenjohtajan palsta: Karhu-hotline? Mitä tapahtuu Pohjois-Karjalassa? Vielä muuttama kuukausi sitten Etelä-Suomen kunnat ja kaupungit olivat naurun aihe. Siellä aloitettiin suuretsintä joka kertaa, kun karhu oli nähty aamuhämärällä alle 10 kilometrin etäisyydellä taajamaasta. Keväällä joku tuntemani maaseudun äijä vakuutti minulle saunanlauteilla näin (suunnilleen): Täällä emme sentään pelästy otsoja kuvittele mitä maksaisi, jos viranomaiset ryhtyisivät aina ampumaan joka *** nallea, joka juoksee auton eteen hehheh! Hän oli monien vuosien kanalintujen metsästyksen aikana nähnyt muutaman karhun, tosin aina takaapäin ja kaukana. Hän tiesi kyllä kertoa, että kotikylästä oli ajokoira jäänyt suden iltapalaksi. Puheissaan ei kuitenkaan ollut vihaa petoja kohtaan. Mutta kesän aikana tapahtui ilmeisesti jotakin. Lehdessä oli useita kirjoituksia ja artikkeleita, joissa metsästäjien edunvalvojat kritisoivat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kannanarvioita. Televisiossa kysyttiin naapurilta, siis pohjoissavolaiselta metsästäjältä, eikö tunnu pahalta, kun teillä on niin vähän karhuja, kun taas meillä Pohjois-Karjalassa oli pakko nostaa karhun pyyntilupien määrää. Jahti oli alkanut mediassa jo ennen virallista alkamispäivää. Ravinnon puute oli ajanut karhuja aikaisempaa enemmän ihmisten näkyville ja jokin muu ajoi niitä lehtiotsikoihin. En ole kerännyt aikaisempien vuosien lehtijuttuja karhuista, mutta minusta tuntuu, että sävy ja suhtautuminen mesikämmentä kohtaan ovat muuttuneet. Sitten alkoi se oikea jahti, ihan metsässä. Se ei kyllä kestänyt pitkään: 74 annettua kaatolupaa oli käytetty muutamassa päivässä. No, olihan liikkeellä toki enemmän metsästäjiä ja karhuja kuin aikaisemmin. Jahdin aikana hätääntyneitä karhuja liikkui kylien suuntaan, johon metsästäjätkin rynnistivät. Esimerkiksi Kuurnassa seurattiin huvittavia metsästyksen vaiheita, kun noin seitsemän kertaa metsästäjien eteen ilmestynyt karhu loppujen lopuksi katosi pienestä piiritetystä metsiköstä. Karhu, joka eli normaalisti kaukana asutuksesta. Asia ei kuitenkaan jäänyt tähän. Jahdin jälkeen nähtiin karhuja taajamien tuntumassa. Mitä tapahtui? Aivan sama asia kuin etelässä: hätäviestejä tuli telkkarista ja radiosta, poliisi antoi lisää lupia, ammuttiin lisää karhuja eri paikkakunnilla. Ihmisiä kerääntyi kuten etelässä poliisin sulkemille alueille. Hätätilanne on julistettu tänä vuonna hyvin herkästi. Minulla ei ole asiantuntemusta suurpetoasiassa. Olen - kuten meidän yhdistyksemme nimi viestittää vain luonnonystävä. Suurpetojen olemassaolo Pohjois- Karjalassa oli yksi vetävä voima, kun muutin tänne. Monien vaellusten aikana en ole kuitenkaan vielä nähnyt yhtäkään. Pidin siitä, että täällä petojen kanta sai jotenkuten elpyä. Vaikka kaikki eivät selvästikään olleet samaa mieltä, jonkinlainen rinnakkaiselo näytti oleva mahdollista täällä. Olisiko esimerkiksi ELY-keskuksen aika

3 käynnistää uusi tiedotuskampanja suurpedoista, samanlainen kuin Ympäristökeskuksella oli vuonna 2004 (ks. linkit alle)? Karhut eivät varasta lapsia tuvasta. En näe tarpeellisena kasvattaa vihaa petoja kohtaan tai perustaa karhu-hotlinea. Hyvää syksyä jäsenillemme, ja nähdään meidän (runsaan ja monipuolisen) toimintamme parissa! Alain Minguet Joensuun lähiluontoretkillä tänäkin vuonna ennätysmäärä väkeä Havupuiden käpy- ja neulasnäytteitä Kuva: Jenni Miettunen SLL:n ja Tapiolan Löydä luonto läheltäsi hankkeen Joensuun retket järjestettiin tänä vuonna Kuhasalossa. Retkiä järjestettiin kaksi, molemmat olivat kesäkuussa. Ensimmäinen puuteemainen retki houkutteli yli 130 lähiluonnosta kiinnostunutta kävijää. Toinen retki keskittyi vesikasvillisuuteen ja oli myös säänsä puolesta vetinen. Väkeä saapui paikalle säästä huolimatta muutamia kymmeniä. Retkien oppaana toimi dosentti Heikki Simola. Opas oli tuonut paikalle myös kiinnostavaa oheismateriaalia. Havupuiden käpyihin ja neulasiin sai tutustua ja opetella niiden avulla eri lajien tunnistusta. Vesikasviretkellä pääsi muun muassa seuraamaan piilevien uiskentelua näytöltä, joka oli kytketty mikroskooppiin. Kiitos kaikille retkillä mukana olleille! Suositulla puuretkellä kuultiin tämänkin erikoisen kuusen kasvukertomus. Kuva: Jenni Miettunen Puuretkellä kuultiin tämänkin erikoisen kuusen kasvukertomus Jenni Miettunen

4 Matkalla maisemaan luonnollisesti! Matkalla maisemaan luonnollisesti -hankkeessa hoidetaan perinnemaisemia, radanvarsilla sijaitsevia uhanalaisten lajien elinympäristöjä sekä muita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita Luonnonsuojeluliiton piiriverkoston kautta. VR on rahoittanut hanketta kaksi vuotta, ja se päättyy tämän vuoden lopussa. Perinnemaisemien hoitohankkeessa ovat mukana kaikki Luonnonsuojeluliiton 15 piiriä ja hoitokohteita on yli 50 eri puolilla Suomea. Pääosa kohteista hoidetaan vapaaehtoisvoimin kaikille avoimilla talkoilla. Työmenetelmät ovat perinteisiä: niittämistä, niittojätteen haravointia ja poiskorjuuta, heinän nostelua seipäille sekä vesakon raivausta. Pohjois-Karjalassa hankkeessa on ollut mukana viisi kohdetta. Kaksi niistä on paahteisia radanvarsikohteita Liperissä, joilta on poistettu varjostavaa havupuutaimikkoa ja kanervaa. Varsinaisia talkookohteita on ollut kolme: Viinijärven aseman lähellä oleva niitty Liperissä, Noljakan Koivuvaaran keto Joensuussa ja Hiekkapellon radanvarsiniitty Kesälahdella. Viinijärven ja Kesälahden kohteet olivat olleet pitkään hoitamatta, joten niiden peruskunnostus on ollut suuri urakka. Kohteilta on poistettu varjostavaa pusikkoa ja isompaakin puustoa parin vuoden aikana. Kesälahden niittyä on myös kulotettu kahtena keväänä peräkkäin. Lisäksi Viinijärvellä ja Kesälahdella osa niittyalueesta on voitu niittää koneellisesti yrittäjien toimesta, kiitos VR:n rahallisen tuen. Noljakan ketoa on hoidettu niittotalkoilla jo vuodesta Tämän vuoden talkoot pidettiin lauantaina Aurinkoisessa säässä huhki 12 henkilöä. Viinijärven niittotalkoot pidettiin lauantaina 28.8., joissa paikalla oli kolme ahkeraa aikuista ja kaksi lasta. Viinijärven niitylle pystytettiin myös hankkeen teettämä opaskyltti, jossa kerrotaan kohteen lajistosta ja niittyjen hoidosta. Hiekkapellon radanvarsiniityllä on pidettiin tänä kesänä kahdet talkoot Keski-Karjan Luonto ry:n toimesta. Yhdistyksen aktiiveja oli paikalla molemmilla kerroilla noin kymmenkunta henkeä. Lisäksi huomenna (11.9.) Kesälahden koululaisilla on Hiekkapellon radanvarsiniityllä ympäristöpäivä haravointitalkoiden merkeissä. Talkoilla koululaiset kartuttavat stpendirahastoaan. Kuva: Hanna Keski-Karhu Niittotalkoot Noljakassa. Hanna Keski-Karhu

5 Luonnonystäviltä tukea pakolaisten luontoretkiin Alkukesällä saksalainen eräopas ja Greenpeacen aktiivi Christof Huck Middeke otti yhteyttä minuun, koska hän haluasi opastaa vapaaehtoisesti pakolaisia ja turvapaikansaaneita luontoretkissä. Kesän mittaan lähdimme kolmelle retkelle Kalliojärvelle, Petkeljärvelle ja Patvinsuolle. Retkien aikana kerrottiin jokamiehenoikeuksista, tunnistettiin eri hyötykasveja ja syötiin nuotiolla. Patvinsuolla olimme koko päivän. Siellä oli kävelyn lisäksi mahdollisuus osallistua monenlaiseen muuhun ulkotoimintaan: tarjolla oli onkimista, soutamista, kiipeilyä, mölkkyä ja uintia. Moni kokeili jotain edellä mainituista ensimmäistä kertaa elämässään. Onkiminen keräsi lapsiporukkaa, kun taas soutamaan tuuleen lähti aikuismiehiä. Vesien vaarallisuudesta, karhuista ja eri marjoista kyseltiin paljon, minkä lisäksi vertailtiin luontoa eri osallistujien lähtömaissa. Retkiin osallistui henkeä, josta nuorin oli 7-vuotias. Patvinsuon retkellä luonnonystävien jäsenet Minna ja Jose Sinisterra-Santana auttoivat opastuksessa. Mukana retkien järjestämisessä ja tukemisessa olivat luonnonystävien lisäksi Kontiolahden kunnan Maahanmuuttajat kuntalaisiksi hanke, Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry sekä Kontiolahden ja Kontioniemen vastaanottokeskukset. Kuva: Alain Minguet Maahanmuuttajille tarjottiin kosketus suomalaiseen luontoon. Alain Minguet

6 Tulevia tapahtumia Retki Outokummun Viurusuolle lauantaina Viurusuo on laajalla alueella ainoa luonnontilaisena säilynyt keidassuo. Tätä jääkauden jälkeisen luonnonhistorian ainutlaatuista muistomerkkiä uhkaa kuitenkin turpeennosto. Joensuun seudun ja Outokummun luonnonystävien yhteisretkellä tutustutaan Pohjois-Karjalan kenties erityislaatuisimman suon ekologiaan, lajistoon ja suon tulevaisuuden näkymiin. Oppaana toimii tutkija Teemu Tahvanainen Itä-Suomen yliopistosta. Bussikuljetus biologianlaitoksen parkkipaikalta (Vesikon vieressä) klo 9.00 ja paluu n. klo 15. Suolla kuljetaan n. 2 kilometrin matka. Retki on maksuton yhdistyksen jäsenille, muille kuljetusmaksu 5. (Alle 15-vuotiaat ilmaiseksi.) Mukaan kumisaappaat, säänmukainen varustus ja eväät. Ilmoittautumiset tekstiviestillä tai soittamalla klo numeroon (Marja Launonen-Luukkonen) maanantaihin 4.10 mennessä. Lisätietoja myös: FT Teemu Tahvanainen ( ) Saimaannorpan ekologiaa ja tutkimusta Norppatutkija Marja Niemi kertoo saimaannorpan nykytilanteesta sekä tutkimuskäytännöistä ja tuloksista loka-marraskuun taitteessa. Aika ja paikka ilmoitetaan pian kotisivuillamme ja JSLY: sähköpostilistalla. Metsän monimuotoisuuden ilta Joensuussa Tervetuloa Joensuun pääkirjaston Muikku-saliin tiistaina 2. joulukuuta kello keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa pohjoiskarjalaisten metsien tilanteesta ja metsien monimuotoisuuden hoidosta. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Vuosi 2010 on kansainvälinen monimuotoisuuden teemavuosi. Suomen luonnonsuojeluliitossa on vuoden mittaan käsitelty aihetta LUMO2010 -kampanjan merkeissä ( Illan keskustelussa, joka päättää teemavuoden metsien pääkaupungin Joensuun osalta, käsitellään mm. tuoretta raporttia vaihtoehtoisten metsänhoitomenetelmien käytöstä, Metso-ohjelmaa, MMM:n syksyisen työryhmän ajankohtaisia asioita, kaupungin uutta metsänhoitostrategiaa ja muita yleisön ehdottamia teemoja. Paneelikeskusteluun osallistuvat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen uusi johtaja Ari Niiranen, Suomen luonnonsuojeluliiton vastaava metsäasiantuntija Sini Eräjää, Joensuun kaupungin metsistä vastaava metsätalousinsinööri Matti Viirret, Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Ari Karhapää sekä Pohjois-Karjalan Metsäkeskuksen johdon edusta-

7 ja. Illan isäntinä toimivat Joensuun seudun luonnonystävien puheenjohtaja Alain Minguet ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin metsäasiantuntija Kaisa Junninen. Muutoksia ohjelmaan voi tulla syksyn aikana. Niistä ilmoitetaan Jsly:n internetsivuilla Lisätietoja: Alain Minguet ( , Pikkujoulut Lauantaina Paikka ja tarkemmat tiedot ilmoitetaan pian sivuillamme: Tervetuloa syksyn tapahtumiin! Liity JSLY:n sähköpostilistalle! Listalla keskustellaan ajankohtaisista luonnonsuojeluasioista ja paikallistoiminnasta. Voit liittyä listalle lähettämällä otsakkeettoman ja tyhjän viestin osoitteeseen Kiitokset Yhdistys sai kaksi norppaaiheista kiviteosta lahjoituksena Minna Sinisterra- Santanalta. A-va-jai-sis-sa Käytiin isin kanssa Taitokorttelissa. Silloin oli elokuu. Nyt ei ole. Se on kiva kun siellä on polkuautoja. Siellä oli ministerikin, joku Anu. Se avasi ihka uuden leikkitankkauspaikan. Siellä voi tankata biokaasua niihin polkuautoihin ja kolmipyöriin. Se on kyllä hyvä se. Sitten minä ajoinkin ja tankkasin ja ajoin taas. Oli mukavaa! Lassi ja Pekka Ylhäinen JSLY kiittää lahjoituksesta! Jsly:n yhteystietoja Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri ALAIN MINGUET HEIKKI SIMOLA JENNI MIETTUNEN puh puh puh

8 M Jos vastaanottajaa ei tavoiteta, pyydetään palauttamaan osoitteeseen: Joensuun seudun luonnonystävät ry Kauppakatu 44, JOENSUU Tilaa Lehtivihreä sähköpostina! Peräti puolet Joensuun seudun luonnonystävät ry:n vuosittaisista varoista käytetään Lehtivihreä-jäsentiedotteen postittamiseen lähes 600:lle yhdistyksemme jäsenelle. Mikäli Sinulla on sähköpostiosoite ja osaltasi haluat säästää paperia sekä Luonnonystävien varoja muuhun toimintaan, tilaa Lehtivihreä suoraan sähköpostiisi! Se on helppoa: kirjoitat vain JSLY:lle osoitteeseen ja kerrot halukkuudestasi siirtyä sähköisen Lehtivihreän vastaanottajaksi. Sähköpostitilaajille ei lähetetä muuta postia kuin Lehtivihreä neljästi vuodessa eikä heidän osoitettaan anneta eteenpäin. Tällä hetkellä Lehtivihreää tilaa sähköisessä muodossa noin 100 jäsentä. Sähköpostitilaaja, mikäli haluat siirtyä takaisin paperitiedotteen tilaajaksi, ilmoita siitä yllä mainittuun sähköpostiin, niin saat seuraavan Lehtivihreän kirjeitse. Suomen Luonnonsuojeluliitto (SLL) on valtakunnallinen ympäristöjärjestö. Joensuun seudun luonnonystävät ry on SLL:n paikallisyhdistys, jolla on jäseniä noin