LEHIKOISTEN VARHAISVAIHEET

Transkriptio

1 LEHIKOISTEN VARHAISVAIHEET Suvun vaiheita ennen Pohjois-Karjalaan muuttoa 7. HEINÄKUUTA 2016 ARI KOLEHMAINEN

2 1 Lehikoiset asiakirjojen alkaessa Savon ensimmäinen maakirja vuodelta 1541 on asiakirjalähtöisen sukututkimuksen alkupiste. Karjalassa ensimmäinen maakirja on vuodelta Lehikoisilla on viisi taloutta Savon vanhimmassa maakirjassa, Karjalassa, Muolaassa, on Lauri Leheken isäntänä vuosina 1543 ja En uskalla varmuudella yhdistää häntä Lehikoiseksi. Vaatisi tarkempaa tutkimusta myöhemmiltä vuosilta onko kyseessä todellakin Lehikoinen vai jokin muu suku. Lehikoisten alkujuuret voidaan varmuudella yhdistää Savoon ja tarkemmin Mikkelin ja Juvan tienoille. Lehikoisten taloudet Savon vanhimmassa maakirjassa jakaantuivat Juvan ja Vesulahden (myöhempi Mikkeli) pitäjiin. Vesulahden Mälkölän neljänneksessä Pekka Lehikoinen isännöi taloa joka sijaitsi käytännössä Juvan Kuosmalan kylällä. Talo on myöhempi Juvan Kuosmalan Lehkola. Vesulahden Norolan neljänneksessä (myöhemmin Mikkelin Harjumaan kylää) verotettiin kahta Lehikoista (Mauno ja Pekka) eri arviokunnissa. Myöhemmin talojen verotus siirtyi Vesulahden Paukkulan neljännekseen. Lisäksi Juvan Koikkalan neljänneksessä, myöhemmässä Auvilan kylässä, asui Olli Lehikoinen sekä Juvan pitäjän Juvan neljänneksessä Niilo Lehikoinen. Lehikoiset ovat keskittyneet siten kahteen keskusalueeseen Juvan ja Mikkelin rajalle Auvilan ja Kuosmalan kylille sekä Mikkelin pohjoispuolelle Harjumaan kylälle, joka sijaitsi Mikkelistä Kangasniemen suuntaan. Lehikoisten alkujuuret DNA:n perusteella Y-kromosomi onkin erinomainen työkalu apuna sukututkimukseen. Siinä tapahtuu juuri sopivasti mutaatioita sukupolvien aikana. Esimerkiksi mitokondriaalinen DNA, jota käytetään äitilinjan tutkimukseen, on hankalampi koska siinä tapahtuu liian vähän mutaatioita ja se tekee analysoinnista paljon vaikeampaa. Monet sukuseurat ovat viime vuosina ottaneet avuksi isälinjan DNA-testit. Niistä on yleensä ollut todella merkittävästi apua mutta joskus tuloksia ei ole osattu hyödyntää ja tulkita oikein. Isälinjan DNA-testejä on kahta tyyppiä: STR- ja SNP-pohjaiset. STR-testeissä testataan markkereita jotka ovat DNA:n emäsparien toistokertoja. SNP-testeissä testataan yksittäisten emäksen muutoksia. STR-mutaatiot ovat herkempiä ja tulokset siksi monitulkintaisempia. STR-testeistä yleisin ja monesti riittävä on 67 markkerin testi. SNP-testiä tarvitaan kun hahmotetaan suurta kuvaa asutushistoriassa ja eri sukujen välillä. Suomalaiset ovat pääasiassa kolmea isälinjaista haploryhmää: N:ää, I:tä ja R:ää. Yli 60 prosenttia suomalaisista kuuluu idästä Siperian kautta tulleeseen N-haploon. Itäsuomalaisten keskuudessa prosenttiosuus on yli 70. Savon ja Karjalan alueella suurin osa on vieläpä samaa klaania jonka yhteinen isälinjainen esi-isä on tämän hetken arvion mukaan noin 2000 vuoden takana. Lehikoisista on myös yksi 67 markkerin isälinjainen DNA-tulos. Lehikoiset ovat Itä-Suomessa yleisintä N-haploryhmää ja tarkemmin sen savolaisalahaaraa ja snippiä Z5894. Sen ikäarvion on tämän hetken perusteella YFull-analyysissä 1600 vuoden takana. Arviot tarkentuvat kun testejä eri

3 2 suvuista tulee lisää. Tarkemmat testit, kuten SNP-pohjainen Big Y tarkentaisivat Lehikoisten paikkaa sukujen kartalla. Vesulahden Mälkölän Lehikoiset Vuoden 1541 maakirjassa Vesulahden pitäjän Mälkölän neljänneksen Lehikkolaa isännöi Pekka Lehikoinen. Kyseessä on myöhempi Juvan Kuosmalan kylän nro 4 Lehkola. Talossa oli kolme vähintään 15-vuotiasta miestä sillä talon jousiveroluku oli kolme. Lautamieheksi vanhimpaan maakirjan on merkitty Juho Lehikoinen joka oli isäntänä jo seuraavassa vuoden 1545 maakirjassa. Juho Lehikoinen oli todennäköisesti juuri Pekka Lehikoisen poika. Kuva 1. Lautamies Juho (Joa) Lehikoinen (Lehicko) vuoden 1541 maakirjan lautamiesluettelossa. Kuva 2. Vesulahden Mälkölän neljänneksen Pekka (P) Lehikoinen (Lehicko) ensimmäisessä vuoden 1541 maakirjassa. Talon jousiluku on kolme. Juho Lehikoinen on talon ainoana veronmaksajana vuoteen 1556 asti. Lehikoisten talon veromarkkamäärä kasvoi yhdeksästä yhteentoista. Vuonna 1557 talon veroluku on pudonnut kahdeksaan koska Pekka Lehikoiselle on erotettu oma kolmen veromarkan talo. Pekka Lehikoinen on oletettavasti Juhon vanhin poika ja isoisänsä nimikaima. Hänet on merkitty ulkokyläläiseksi joten talo lienee sijainnut kauempana arviokunnan mailla. Vuoden 1561 verollepanomaakirjassa on lueteltu arviokuntien omistamat maapalstat ja asiakirja on tärkeä lähde kyläjakoa ja talojen sijaintia tutkittaessa. Verollepanomaakirjaan Lehikoisten arviokunta on merkitty yhdeksi kokonaisuudeksi ja yhdentoista veromarkan arvoiseksi. Juho Lehikoisen omistamat maat olivat seuraavat: Kontilanmaa, Mustalamminmaa, Valkiajärvenmaa, Pienen Kingonlamminmaa, Metsälamminmaa, Putrolahenmaa, Suurenkivenmaa, Rautajärvenmaa,

4 3 Sikolamminmaa, Perojoenmaa, Niinimäenmaa ja Matara-aho. Näistä muodostui myöhemmin kolme taloa joista kaksi yhdistettiin vuonna Ensimmäinen, yhdistetty talo säilyi Lehikoisten suvulla ainakin 1700-luvulle saakka ja kolmas oli Lehikoisten omistuksessa vuoteen 1651 asti. Kuva 3. Vuoden 1556 lautamiesluettelossa jälleen Juho (Joan) Lehikoinen (Lehikoin), nyt nimen kirjoitusasu on pidentynyt: Lehicko -> Lehikoin. Kuva 4. Arviokunta 598, arvoltaan 11 veromarkka ja isäntänä Juho (Johan) Lehikoinen (Lehikoin). Alla on lueteltu hänen omistamansa maakappaleet. Juho Lehikoinen jatkaa isäntänä vuoteen 1571 asti. Hänellä oli ilmeisesti ainakin neljä poikaa: Pekka, Lauri, Juho ja Paavo. Pojista ainakin Pekka, Lauri ja Paavo toimivat myös lautamiehinä. Vanhimmasta pojasta Pekasta on puhuttu jo aiemmin ja hän oli omassa taloudessaan. Isänsä jälkeen isännyyden ottaa poika Lauri joka on isäntänä vuodet Tämän jälkeen isännyyttä pitää hallussa Paavo Lehikoinen, hänkin oletettavasti Juhon poikia, vuosina Vuodesta 1585 lähtien isännyys siirtyy jo uudelle sukupolvelle eli Paavo Paavonpoika Lehikoiselle mutta jo vuonna 1586 isäntänä onkin Pekka Pekanpoika Lehikoinen eli edellisen serkku. Lehikoisen veljeksillä oli monia poikia joten serkkuja oli reilusti. Lehikoisten muutto Suonenjoen Lieteenmäelle Vuoden 1576 papinveroluetteloon Juvan Joroisten neljänneksen Suonteen kymmenykseen on kirjattu Juho Lehikoinen. Hänelle oli tällöin merkitty yksi jousi mutta jo vuonna 1577 kaksi jousta. vuodesta 1578 lähtien Juho Lehikoista ei enää ole merkittynä vaan hänen tilallaan Paavo Lehikoinen, ilmeisesti Juhon nuorempi veli. Heitä verotettiin Mustosten arviokunnassa Heikki ja Paavo Mustosen kanssa. Erittäin todennäköisesti Juho ja Paavo Lehikoinen olivat lähtöisin juuri Vesulahden Mälkölän eli myöhemmän Juvan Kuosmalan Lehikoisen talosta. Kyseiset nimet Juho ja

5 4 Paavo sekä myöhempien polvien nimi Lauri olivat yleisiä nimenomaan tässä Lehikoisten sukuhaarassa. Muilla Lehikoisilla ei ollut näitä samoja tyypillisiä sukunimiä ja toisaalta papinveroluettelot kertovat että Vesulahden Mälkölän talossa Lehikoisilla oli useita miehiä joten ns. liikaväestöä jäi joiden oli lähdettävä etsimään kaskimaita muualta. Kuva 5. Vuoden 1576 papinveroluetteloon Juvan Joroisten neljänneksen Suonteen kymmenykseen ilmestyy Juho (Jo) Lehikoinen (Lehiko) Heikki ja Paavo Mustosen yhtiömieheksi. Kuva 6. Paavo (Povåll) Lehikoinen (Lehikoin) on merkitty ensimmäisen kerran vuoden 1578 papinveroluetteloon Suonteen kymmenykseen, yhtiömiehenä hänellä oli Paavo Mustonen. Esimerkiksi vuonna 1574 Lauri Lehikoiselle on merkitty yhteensä seitsemän jousta eli vähintään 15 vuotta täyttäneitä miehiä. Heistä kaksi on ns. vanhaa jousta, yksi keski-ikäinen jousi ja neljä nuorta jousta. Kaikkia poikia ei välttämättä edes merkitty jousilukuun heidän täytettyään vaaditut ikävuodet ja monet tulivat verotettavaksi myöhemmälläkin iällä. Vuoteen 1575 mennessä kaksi nuorta jousta vähenee luvusta joten tässäkin voisi näkyä kahden Lehikoisen muutto Suonteen kymmenykseen. Paavo Laurinpoika Lehikoinen ei välttämättä ollut edes mukana jousiluvussa tai hän saattoi muuttaa veljensä Juhon perässä Suonteelle myöhemminkin. Lehikoisten taloa alettiin verottaa 1590-luvun alusta aina 1630-luvun alkuun Saamaisten Leppävirran neljännekseen, välillä myös Saamaisten Kalamamäen neljännekseen. Talo oli kirjattu Lehikolan kylänä 1600-luvun maakirjoissa mutta se yhdistettiin myöhemmin Lieteenmäen kylään. Lieteenmäki oli pitkään Pieksämäen ja Leppävirran rajakylänä mutta tuli kuulumaan myöhempään Pieksämäestä irrotettuun Suonenjokeen. Talo merkittiin vuodesta 1633 Pieksämäen Hietaisten kymmenykseen. Paavo Lehikoinen (s. noin 1556) oli isäntänä vuodesta 1578 lähtien. Edelleen vuonna 1632 isäntänä on Paavo Laurinpoika Lehikoinen mutta kyseessä täytyy olla nyt jo pojanpoika. Talo jäi autioksi vuonna 1637 ja vuonna 1649 tuomiokirjan mukaan Juho Laurinpoika Lehikoinen vaati asuttavaksi 12 vuotta aiemmin autioksi jäänyttä isänsä taloa. Hänen isää, Lauri Lehikoista, ei kuitenkaan koskaan mainita isäntänä. Tämä selittyy sillä että Laurin poika Matti Laurinpoika Lehikoinen (s. noin 1605) karkasi vuonna 1627 Nurmekseen, Pielisen Karjalaan. Matti oli otettu

6 5 nihdiksi eli jalkaväen sotilaaksi. Käkisalmen läänissä ei ollut väenottoja joten Savosta pakeni tuohon aikaan väkeä Käkisalmen lääniin joka oli tullut Stolbovan rauhassa Ruotsille. Matti Laurinpoika Lehikoisen isä Lauri Paavonpoika Lehikoinen on asunut myös ainakin ennen vuotta 1631 jo Pielisjärven, myöhemmän Juuan, Larinsaaressa. Lauri oli kirjattu Pielisjärven maakirjaan vuonna Edellinen maakirja oli vuodelta 1618 ja tällöin ei Lehikoisia vielä ollut Pielisen Karjalassa. Tuomiokirjassa lienee kuitenkin virhe sillä Juho Laurinpoika Lehikoinen ei koskaan asettunut taloon asumaan vaan tuleva isäntä oli taloa aiemminkin jo asunut Paavo Laurinpoika Lehikoinen. Juho Laurinpoika Lehikoinen asui sitä vastoin Pielisjärven Larinsaaressa. Lauri Paavonpoika Lehikoisen (s. noin 1580) muutto ajoittunee vuosiin 1627 ja Hän on muuttanut samoihin aikoihin kuin poikansa Matti ja kotitaloon on jäänyt vanhin poika Paavo Laurinpoika Lehikoinen (s. noin 1605). Isännyyden vaihtuminen isoisän ja pojanpojan eli kahden Paavo Laurinpoika Lehikoisen välillä on mahdotonta asiakirjoista todeta. Luultavasti kuitenkin se ajoittuu juuri 1620-luvun loppuun koska Lauri Paavonpoikaa ei ehditä isäntänä kotitalossaan kertakaan asiakirjoissa tavata. Kuva 7. Paavo (Påll) Lehikoinen ja poikansa sekä pojan vaimo maksoivat vuonna 1614 veroa Älvsborgin lunnaiden luettelosta. Älvsborgin lunnaat oli ylimääräinen kerätty vero Älvsborgin linnan takaisin lunastamiseksi Tanskalta. Paavo Lehikoiselle oli merkitty vuoden 1614 Älvsborgin lunnaiden luetteloon poika vaimonsa kanssa. Poika lienee juuri myöhemmin Juukaan muuttanut Lauri Paavonpoika Lehikoinen. Toisaalta vuoden 1617 Älvsborgin lunnaiden luettelossa mainitaan Paavo Lehikoisen lisäksi Tuomas Lehikoinen. Tuomaksesta ei ole myöhempää merkintää joten hänen vaiheensa jäävät epäselväksi. Hän saattoi olla Paavo Lehikoisen poika tai hänen veljensä Juho Lehikoisen poika. Paavo Laurinpojalla oli myös poika Jesper Lehikoinen joka mainitaan vasta 1630-luvulla asiakirjoissa. Jesperin poika Paavo asui myöhemmin Leppävirran Mustolanmäellä mutta talo luettiin sekin samaan Lieteenmäen kylään. Kuva 8. Matti Laurinpoika Lehikoinen Pieksämäeltä karkasi vuonna 1627 Nurmekseen, Pielisen Karjalaan.

7 6 Lehikoiset Pielisen Karjalassa Lauri Lehikoinen mainitaan siis ensimmäisen kerran vuoden 1631 maakirjassa Kajoon kylässä populina eli tilattomana. Seuraavassa maakirjassa, vuonna 1637, hän on jo Juuan kylässä talollisena ja vuonna 1640 Larinsaaressa talon isäntänä. Lauri mainitaan viimeisen kerran vuoden 1646 maakirjassa. Vuoden 1647 maakirjassa hänen tilallaan on jo poika Matti Lehikoinen. Laurin pojista Heikki Lehikoinen on verotettuna jo vuoden 1640 maakirjasta lähtien ja Juho (Jussi) Lehikoinen vuodesta 1645 lähtien. He olivat Laurin toisesta avioliitosta joka käy ilmi vuoden 1653 käräjäpöytäkirjasta kun he vaativat osaansa isänsä Lauri Paavonpoika Lehikoisen perinnöstä velipuoleltaan Matti Laurinpoika Lehikoiselta. Lauri Lehikoisen poikia olivat myös kotitaloon Pieksämäen Lehikkolaan (Lieteenmäelle) jäänyt Paavo Laurinpoika ja toisesta avioliitosta syntynyt Markus (s. noin 1630). Markus Lehikoinen on verotettuna vuoden 1651 maakirjasta lähtien. Kuva 9. Lauri (Lasse) Lehikoinen oli ensimmäisen kerran Pielisen Karjalassa vuoden 1631 maakirjassa Pielisen Kajoon kylässä. Lopuksi Tutkimus täydentää nyt Juuan Lehikoisten varhaisten sukupolvien vaiheet. Toisaalta paljon Lehikoisista on yhä tutkimatta. Mitkä olivat muiden sukuhaarojen myöhemmät vaiheet ja mitä tapahtui näille muille Lehikoisille? Tein alustavia tutkimuksia näistä sukuhaaroista mutta tutkimukset olivat sen verran vajavaisia, etten tehnyt sukutauluja näiden sukuhaarojen alkupäistä. Keskityin nyt tehtävänannon mukaan ja tämän tutkimuksen puitteissa sukuhaaraan josta Pohjois- Karjalan Lehikoiset polveutuvat. Tämän tutkimuksen pohjalta on kuitenkin mahdollisuus jatkaa myös muiden Lehikoisten sukuhaarojen tutkimusta. Mikkelissä Ari Kolehmainen FM, sukututkija Pohjolankatu 1 A Mikkeli puh kolehmainen.ari@gmail.com

8 7 Lehikoisten sukutaulut TAULU 1 I Pekka Lehikoinen, talollinen, s. noin 1475 Vesulahti, Lehikola. Oli isäntänä vielä vanhimmassa vuoden 1541 maakirjassa. Seuraavassa maakirjassa, vuonna 1545, isännyys on siirtynyt ja hänen pojalleen Juho Lehikoiselle. Taloa verotettiin Vesulahden eli myöhemmän Mikkelin pitäjään mutta asukkaat maksoivat papinveroa Juvan papille. Talo siirrettiinkin myöhemmin Juvaan ja talon on Juvan Kuosmalan kylän myöhempi Lehkola. Maantieteellisesti talo sijaitsi suunnilleen Mikkelin ja Juvan puolivälissä. Juho Lehikoinen, s. noin 1505 Vesulahti, Lehikola. Tauluun 2. TAULU 2 II Juho Lehikoinen, Taulusta 1, (isä Pekka Lehikoinen), talollinen, lautamies, s. noin 1505 Vesulahti, Lehikola. Pekka Lehikoinen, s. noin 1530 Vesulahti, Lehikola. Tauluun 3. Lauri Lehikoinen, s. noin 1532 Vesulahti, Lehikola. Tauluun 4. Juho Lehikoinen, s. noin 1537 Vesulahti, Lehikola. Tauluun 10. Paavo Lehikoinen, s. noin 1540 Vesulahti, Lehikola. Tauluun 11. TAULU 3 III Pekka Lehikoinen, Taulusta 2, (isä Juho Lehikoinen), talollinen, lautamies, s. noin 1530 Vesulahti, Lehikola. Pekka Lehikoinen, s. noin 1560 Vesulahti, Lehikola. Lauri Lehikoinen, s. noin 1565 Vesulahti, Lehikola. Perttu Lehikoinen, s. noin 1570 Vesulahti, Lehikola. Paavo Lehikoinen, s. noin 1572 Vesulahti, Lehikola. Juho Lehikoinen, s. noin 1574 Vesulahti, Lehikola. TAULU 4 III Lauri Lehikoinen, Taulusta 2, (isä Juho Lehikoinen), talollinen, lautamies, s. noin 1532 Vesulahti, Lehikola. Juho Lehikoinen, talollinen, s. noin 1554 Vesulahti, Lehikola. Muutti veljensä Paavo Lehikoisen kanssa 1570-luvun puolivälissä Pieksämäen Suonteen kymmenykseen. Talo oli Mustosten suvun vanha tila jonne Lehikoiset tulivat yhtiömiehiksi. Paavo Lehikoinen, s. noin 1556 Vesulahti, Lehikola. Tauluun 5. TAULU 5 IV Paavo Lehikoinen, Taulusta 4, (isä Lauri Lehikoinen), talollinen, s. noin 1556 Vesulahti, Lehikola. Mainitaan ensimmäisen kerran Juvan Joroisten neljänneksen Suonteen kymmenyksessä papinveroluettelossa vuonna Taloa verotettiin 1590-luvun alkupuolelta lähtien 1630-luvun alkuun Tavinsalmen Saamaisten Leppävirran kymmenykseen. Se sijaitsi myöhemmän Suonenjoen

9 Lieteenmäen kylällä eli oli Pieksämäen ja Leppävirran rajaseudulla. Lauri Lehikoinen, s. noin 1580 Pieksämäki, Lehikola. Tauluun 6. Jesper Lehikoinen, s. noin 1600 Pieksämäki, Lehikola. Tauluun 9. TAULU 6 V Lauri Lehikoinen, Taulusta 5, (isä Paavo Lehikoinen), talollinen, s. noin 1580 Pieksämäki, Lehikola, k. noin 1646 Pielisjärvi, Larinsaari. Lauria ei mainita kertaakaan kotitalonsa isäntänä Suonteen Lehikkolassa. Hänen nimensä tulee esille poikiensa patronyymin kautta. Isänsä Paavo oli kotitilan isäntänä koko ajan ennen Laurin muuttoa Pielisen Karjalaan. Lauri on muuttanut luultavasti vuosien aikana. Hänen poikansa Matti karkasi Käkisalmen lääniin vuonna puoliso: N N,. 2. puoliso: N N,. 1. Paavo Lehikoinen, s. noin 1605 Pieksämäki, Lehikola. Tauluun Matti Lehikoinen, s. noin 1607 Pieksämäki, Lehikola. Tauluun Heikki Lehikoinen, s. noin 1618 Pieksämäki, Lehikola. 2. Juho Lehikoinen, s. noin 1622 Pieksämäki, Lehikola. 2. Markus Lehikoinen, s. noin 1630 Pielisjärvi, Larinsaari. TAULU 7 VI Paavo Lehikoinen, Taulusta 6, (isä Lauri Lehikoinen), talollinen, s. noin 1605 Pieksämäki, Lehikola. Valpuri Lehikoinen, s. noin 1638 Pieksämäki, Lehikola. Perttu Lehikoinen, s. noin 1648 Pieksämäki, Lehikola. Yrjö Lehikoinen, s. noin 1652 Pieksämäki, Lehikola. Marketta Lehikoinen, s. noin 1655 Pieksämäki, Lehikola. Paavo Lehikoinen, s. noin 1658 Pieksämäki, Lehikola. TAULU 8 VI Matti Lehikoinen, Taulusta 6, (isä Lauri Lehikoinen), s. noin 1607 Pieksämäki, Lehikola. Paavo Lehikoinen, s. noin 1628 Pielisjärvi. TAULU 9 V Jesper Lehikoinen, Taulusta 5, (isä Paavo Lehikoinen), s. noin 1600 Pieksämäki, Lehikola. Paavo Lehikoinen, s. noin 1625 Pieksämäki, Lehikola. TAULU 10 III Juho Lehikoinen, Taulusta 2, (isä Juho Lehikoinen), talollinen, s. noin 1537 Vesulahti, Lehikola. Perttu Lehikoinen, s. noin 1565 Vesulahti, Lehikola. Paavo Lehikoinen, s. noin 1570 Vesulahti, Lehikola. 8

10 TAULU 11 III Paavo Lehikoinen, Taulusta 2, (isä Juho Lehikoinen), talollinen, lautamies, s. noin 1540 Vesulahti, Lehikola. Paavo Lehikoinen, talollinen, s. noin 1563 Vesulahti, Lehikola. Helga Lehikoinen, s. noin 1565 Vesulahti, Lehikola. 9

11 HENKILÖLUETTELO SUKU- JA MYÖHEMMÄN SUKUNIMEN MUKAAN AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ LEHIKOINEN Heikki, s. 1618,... 6 Helga, s. 1565, Jesper, s. 1600,... 5, 9 Juho, s. 1505,... 1, 2 Juho, s. 1537,... 2, 10 Juho, s. 1554,... 4 Juho, s. 1574,... 3 Juho, s. 1622,... 6 Lauri, s. 1532,... 2, 4 Lauri, s. 1565,... 3 Lauri, s. 1580,... 5, 6 Marketta, s. 1655,... 7 Markus, s. 1630,... 6 Matti, s. 1607,... 6, 8 Paavo, s. 1540,... 2, 11 Paavo, s. 1556,... 4, 5 Paavo, s. 1563, Paavo, s. 1570, Paavo, s. 1572,... 3 Paavo, s. 1605,... 6, 7 Paavo, s. 1625,... 9 Paavo, s. 1628,... 8 Paavo, s. 1658,... 7 Pekka, s. 1475,... 1 Pekka, s. 1530,... 2, 3 Pekka, s. 1560,... 3 Perttu, s. 1565, Perttu, s. 1570,... 3 Perttu, s. 1648,... 7 Valpuri, s. 1638,... 7 Yrjö, s. 1652,... 7 N N,... 6 N,... 6

12 Kaavio 1. Vesulahden Mälkölän (Juvan Kuosmala nro 4) Lehikoisten alkusukupuu. 1

13 Kaavio 2. Suonteen Lehikoiset ja heistä polveutuvat Juuan Lehikoiset. 2

14 Kartta. Kartassa näkyy Savon jako pitäjiin ja neljänneksiin 1500-luvulla. Lehikoisten kantapaikka löytyy Juvan Koikkalan ja Juvan neljännesten länsipuolelta (Auvilan ja Kuosmalan kylät) ja toinen keskittymä Mikkelin Harjumaassa. Harjumaa oli aluksi Vesulahden Norolan neljännestä ja myöhemmin Paukkulan neljännestä. Juuan Lehikoisten alkujuuret ovat myöhemmässä Juvan Kuosmalan Lehkolan talossa nro 4. 3

15 4 LÄHTEET Arkistolähteet Voudintilit Savon voutikunta 6133: a: :35v 6144:85v 6155: : :27v 6179:34v 6190: a: : :19v 6315: a: : :12v 6369:13v 6394: :6v 6418:4v, :15v 6444:25v 6460: : :65v 6475: : : : :12, 50v 6501: : :19v 6510: :60v 6526:25v 6534:38v 6535:60

16 5 6541:20v 6542:30v 6549:23v 6550:37v 6557: :34v 6564: :33v 6571: : : : : :22v 6621:61v 6686: : : :33v 6716: :27v 6762: :22v 6780: :37v 6799:24v Karjalan voutikunta 6100:167v 6106:69v 6110:93v 6116:106v 6123:100v 6127:131v 6130:133v 6131:110v Yleisiä asiakirjoja 483Gc:10v 483Ef:31v 483Gk:20v 483Gn:33v

17 6 483Gt:12v 483Gu:52 Läänintilit Viipurin ja Savonlinnan lääni 8547:110v 8549: :316v 8576: : Käkisalmen lääni 6125:127v 9646:79v 9649: :107v 9662:195v 9666: : : :345 Tuomiopöytäkirjat Savon tuomiokunta OO3 Kajaanin vapaaherrakunta KO a:1 Ruodutusluettelot, SVAR, digitaaliarkisto 186:kuva 455