Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutus käyttöolosuhteissa

Transkriptio

1 Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutus käyttöolosuhteissa TYÖTEHOSEURA ANNE KORHONEN Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 NURMIJÄRVI 2006 KOTITALOUS

2 Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutus käyttöolosuhteissa Anne Korhonen Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 ISBN ISSN NURMIJÄRVI 2006

3 TYÖTEHOSEURA PL 5, RAJAMÄKI puh (09) Tekijä(t) / Authors Anne Korhonen Julkaisun nimi / Title KYLMÄSÄILYTYSLAITTEIDEN SÄHKÖNKULUTUS KÄYTTÖOLOSUHTEISSA Julkaisusarja ja numero Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 Julkaisuaika (kk ja vuosi) Joulukuu 2006 Toimeksiantaja / Commissioner Motiva Oy Tutkimuksen nimi / Name of research KOTITALOUSSÄHKÖNKULUTUS JA SEN JAKAUMA ERILLISSELVITYS KYLMÄSÄILYTYS Tiivistelmä Selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutuksesta todellisissa käyttöolosuhteissa. Siinä mitattiin noin kuudenkymmenen, energiamerkityn kylmäsäilytyslaitteen sähkönkulutus neljässäkymmenessä kotitaloudessa. Mittausjakso oli 2-4 viikkoa. Mittaukset tehtiin loka-joulukuussa Osasta laitteita mitattiin myös niiden todellinen sisälämpötila. Kylmäsäilytyslaitteiden mitatut sähkönkulutukset vaihtelivat paljon. Vuosikulutukseksi laskettuna kulutukset olivat kwh/a. Pienimmillään mitatut laitteet kuluttivat prosenttia energiamerkissä ilmoitettua vähemmän ja enimmillään prosenttia enemmän. Energiamerkintämittauksissa sallitun 15 prosentin vaihtelun sisällä oli puolet laitteista. Noin yksi neljäsosa laitteista kulutti sähköä yli 15 prosenttia energiamerkissä ilmoitettua vähemmän. Suunnilleen viidennes laitteista kulutti sähköä yli 15 prosenttia energiamerkissä ilmoitettua enemmän. Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutus oli keskimäärin yhden prosentin energiamerkissä ilmoitettua pienempi. Kylmäsäilytyslaitteen sijoituspaikan lämpötila oli merkittävin niiden sähkönkulutukseen vaikuttanut tekijä. Energiamerkkiin verrattuna vähiten kuluttavat laiteet oli sijoitettu puolilämpimiin tiloihin. Myös laitteen ikä selitti mitatun ja energiamerkissä ilmoitetun sähkönkulutuksen eroa. Kylmälaitteen sijoittaminen lämmönlähteen viereen näkyi myös kulutusluvuissa. Samoin erityisesti lapsiperheissä laitteiden runsas käyttö. Laitteiden suositeltua alhaisemmat sisälämpötilat selittivät myös energiamerkissä ilmoitettua suurempaa kulutusta. Yli kolmasosa jääkaapeista oli liian kylmiä, alle +4 asteisia. Pakastimista lähes kaksi kolmasosaa oli liian kylmiä, alle -19 asteisia. Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutukset vaihtelevat paljon, mutta tämän selvitys-työn perusteella energiamerkissä ilmoitettu kylmäsäilytyslaitteen sähkönkulutus vastaa keskimäärin hyvin todellista kulutusta kotitalouksissa talviaikaan. Abstract Avainsanat / keywords kylmäsäilytyslaitteet, sähkönkulutus, energiamerkintä ISBN Yksikkö Työtehoseura, Kotitalousosasto PL 5, RAJAMÄKI puh (09) ISSN Kieli / Language Suomi / Finnish Sivuja / Pages 33 Myynti Työtehoseura PL 5, RAJAMÄKI puh (09) Hinta / Price (vain verkkoversiona)

4 SISÄLTÖ ALKUSANAT...4 TIIVISTELMÄ JOHDANTO Tausta Tavoitteet KYLMÄSÄILYTYSLAITTEIDEN SÄHKÖNKULUTUS Energiamerkintä Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutuksen kehitys Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutukseen vaikuttavat tekijät Laitetyyppi, tilavuus sekä tekniset ja rakenteelliset ominaisuudet Sijoitus Käyttö ja hoito TOTEUTUS Mittauskohteet ja niiden hankinta Mittausvälineet Mittausten toteutus TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Mittaustaloudet Mitatut laitteet Mittaustulokset Johtopäätökset KIRJALLISUUS...18 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 3

5 ALKUSANAT Työtehoseuran kotitalousosasto on selvittänyt kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutusta käyttöolosuhteissa. Projektin tavoitteena oli tuottaa tietoa kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutuksesta todellisissa käyttöolosuhteissa. Tämä selvitys oli osa Adato Energia Oy, Energiateollisuus ry:n ja Työtehoseura ry:n projektia Kotitaloussähkönkulutus ja sen jakauma. Selvitys on toteutettu Motivan tilaamana kauppa- ja teollisuusministeriön hyväksymän työohjelman mukaisesti. Sisällön tuottamisesta ja mittauksista vastasi Anne Korhonen Työtehoseurasta. Työn toteutusta tukevaan taustaryhmään kuuluivat Juhani Kalevi Adato Oy:stä sekä Ulla Suomi ja Lea Gynther Motiva Oy:stä. Kiitämme taustaryhmää ja selvitykseen osallistuneita kotitalouksia, jotka aktiivisella osallistumisellaan mahdollistivat selvityksen toteuttamisen. Työn tekijät vastaavat raportin sisällöstä sekä esitetyistä johtopäätöksistä. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 4

6 TIIVISTELMÄ Projektin tavoitteena oli tuottaa tietoa kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutuksesta todellisissa käyttöolosuhteissa. Selvityksessä mitattiin noin kuudenkymmenen, energiamerkityn kylmäsäilytyslaitteen sähkönkulutus neljässäkymmenessä kotitaloudessa. Mittausjakso oli 2 4 viikkoa. Mittaukset tehtiin loka joulukuussa Osasta laitteita mitattiin myös niiden todellinen sisälämpötila. Kotitaloudet täyttivät taustatietolomakkeen ja mittauslomakkeen, joka sisälsi kysymyksiä mitattavista kylmäsäilytyslaitteista. Kylmäsäilytyslaitteiden mitatut kulutukset vaihtelivat paljon. Vuosikulutukseksi laskettuna kulutukset olivat kwh/a. Pienimmillään mitatut laitteet kuluttivat prosenttia energiamerkissä ilmoitettua vähemmän ja prosenttia enemmän. Energiamerkintämittauksissa sallitun 15 prosentin vaihtelun sisällä oli puolet laitteista. Noin yksi neljäsosa laitteista kulutti sähköä yli 15 prosenttia energiamerkissä ilmoitettua vähemmän. Suunnilleen viidennes laitteista kulutti yli 15 prosenttia energiamerkissä ilmoitettua enemmän. Mitattujen kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutus oli keskimäärin yhden prosentin energiamerkissä ilmoitettua pienempi. Kylmäsäilytyslaitteen sijoituspaikan lämpötila oli merkittävin laitteiden sähkönkulutukseen vaikuttanut tekijä. Energiamerkkiin verrattuna vähiten kuluttavat laiteet oli sijoitettu puolilämpimiin tiloihin. Myös laitteen ikä selitti mitatun ja energiamerkissä ilmoitetun sähkönkulutuksen eroa. Kylmäsäilytyslaitteen sijoittaminen lämmönlähteen viereen näkyi myös kulutusluvuissa. Muutamissa lapsiperheissä myös laitteen runsas käyttö selitti energiamerkissä ilmoitettua suurempaa sähkönkulutusta. Laitteiden suositeltua alhaisemmat sisälämpötilat selittivät energiamerkissä ilmoitettua suurempaa kulutusta. Yli kolmasosa jääkaapeista oli liian kylmiä, alle +4 asteisia. Pakastimista lähes kaksi kolmasosaa oli liian kylmiä, alle -19 asteisia. Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutukset vaihtelevat paljon, mutta tämän selvitystyön perusteella energiamerkissä ilmoitettu sähkönkulutus vastaa keskimäärin hyvin kylmäsäilytyslaitteiden todellista kulutusta kotitalouksissa talviaikaan. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 5

7 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Kotitaloussähkön kulutus Suomessa oli vuonna 2000 noin 9 TWh ja vuonna 2006 se on jo yli 10 TWh. Kulutuksen kasvun pysähtyminen ei ole näköpiirissä johtuen muun muassa kotitalouksien jatkuvasti kasvavasta sähkölaitekannasta ja kotitalouksien lukumäärän kasvusta. Lisäksi eri laiteryhmien kulutusosuuksissa on tapahtumassa muutoksia. Kotitalouksien sähkön käytöstä tarvitaan nykyistä tarkempaa tietoa, jotta energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä voidaan edistää ja seurata. Adato Energia Oy, Energiateollisuus ry ja Työtehoseura ry ovat yhteistyössä käynnistäneet projektin Kotitaloussähkönkulutus ja sen jakauma. Projektin tavoitteena on tuottaa kotitalouksien sähkönkäyttöön liittyvää tietoa, jota voidaan hyödyntää kotitalouksien sähkönkulutuksen seurannassa, energiatehokkuuden arvioinnissa ja energian säästöön liittyvien palveluiden kehittämisessä. Tämä selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää em. projektissa. 1.2 Tavoitteet Projektin tavoitteena oli tuottaa tietoa kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutuksesta todellisissa käyttöolosuhteissa ja siten tarkentaa arvioita kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutuksesta. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 6

8 2 KYLMÄSÄILYTYSLAITTEIDEN SÄHKÖNKULUTUS 2.1 Energiamerkintä Kylmäsäilytyslaitteissa energiamerkintä 1 on ollut pakollinen lähtien. Energiamerkissä ilmoitetaan laitteen energiatehokkuusluokka, käyttötilavuus, vuotuinen sähkönkulutus (kwh) ja vapaaehtoisena käyntiääni. Lisäksi laitteen tuoteselosteessa, eli käytännössä esitteessä, on oltava tiedot muun muassa laitteen pakastuskyvystä ja lämpötilannousuajasta. Laitteen energiatehokkuusluokka ilmoitetaan kirjaimella A:sta G:hen (A=vähän kuluttava, G=paljon kulututtava). Luokitus perustuu vuoden 1992 kulutustasoon, jonka jälkeen laitteiden sähkönkulutus on jopa puolittunut. Kesällä 2003 energiamerkintäkomitea hyväksyi direktiiviin muutoksen, jonka mukaan kylmäsäilytyslaitteissa otettiin käyttöön luokat A+ ja A++ vuoden 2005 alussa. Energiamerkissä ilmoitettu sähkönkulutus on laitteen kulutus hallituissa ympäristöolosuhteissa. Koetilanteessa laite on sijoitettuna vapaaseen tilaan ja sen ovia tai kantta ei auota. Ympäristön lämpötila on +25 astetta. Jääkaapit yms. laitteet ovat koetilanteessa tyhjiä. Jääkaapin keskilämpötila säädetään +5 asteeseen. Pakastin täytetään testipakkauksilla, joiden koostumus vastaa naudanlihaa. Pakastimen lämpötila säädetään siten, että lämpimimmän testipakkauksen lämpötila on -18 astetta. Lämpimin kohta on säiliöpakastimessa lähellä kantta ja tiivistettä ja kaappipakastimessa etureunassa ylhäällä tai pohjakorissa edessä. Valmistajan energiamerkissä ilmoittamiin kulutuslukuihin sallitaan standardissa 15 prosentin poikkeama energiamerkin tarkistusmittauksissa koeolosuhteissa. (EN 153:1995). 2.2 Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutuksen kehitys Kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutus on laskenut energiamerkinnän vaikutuksesta. Kotitalouksien koon pieneneminen ja pakastamisen vähentyminen ovat vähentäneet pakastustilan tarvetta. Kotitalouksien sähkönkäyttötutkimuksen mukaan kylmäsäilytyksen osuus kotitaloussähkönkulutuksesta vuonna 1993 oli 30 prosenttia eli GWh (Suomen Sähkölaitosyhdistys ry 1995). Vuoden 2000 kulutukseksi arvioitiin GWh, joten kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutus on laskenut, vaikka laitteiden määrä on kasvanut. Arvioitaessa kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutusta vuonna 2000 käytettiin jaottelua jääkaapit, jääkaappi-pakastimet ja pakastimet. Laitteiden uusiutuminen arvioitiin silloin olevan 7 prosenttia. (Taulukko 1). (Korhonen ym. 2002) Juuri tehdyn selvityksen (Motiva Oy) perusteella poistuma laitekannasta on nykyisin noin 6 prosenttia: Tämä tieto perustuu tuottajavastuuseen pohjautuvan kylmälaitteiden keräyksen ja tilastoinnin avulla arvioitavan poistuman avulla saatavaan laitekantaan. 7 7 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 7

9 Taulukko 1. Arvio kylmäsäilytyslaitteiden keskimääräisestä sähkönkulutuksesta vuosina , kwh/a Jääkaappi Pakastin Jääkaappipakastin* Vuosittaiset kulutukset on laskettu seuraavalla kaavalla: Kunkin vuoden uusien laitteiden keskimääräinen kulutus lasketaan mukaan, esim. vuoden 1995 jääkaappien kulutus (0.86 x x x 258). *Jääkaappi-pakastimen kulutus 1,3-kertainen pakastimeen verrattuna. (Korhonen ym. 2002) LINKKI-tutkimuksen yhteydessä 2001 laskettiin Adaton Energia Oy:n markkinakatsausten perusteella uusien kylmälaitteiden keskimääräinen sähkönkulutus. Laskelmissa painotettiin eri kokoisia laitteita niiden myynnin mukaan (Taulukko 2). (Korhonen & Sillanpää 2001). Motivassa on laskettu vastaavat kulutukset vuosille (Gynther ym. 2005). Taulukko 2. Uudet kylmäsäilytyslaitteet keskimäärin, kwh/vuosi. Lähde: Korhonen & Sillanpää Jääkaappi, pakastelokero Jääkaappi, ei pakastelokeroa Jääkaappi-pakastin Pakastin Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutukseen vaikuttavat tekijät Laitetyyppi, tilavuus sekä tekniset ja rakenteelliset ominaisuudet Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutukseen vaikuttavat mm. laitetyyppi, tilavuus sekä tekniset ja rakenteelliset ominaisuudet. Energiamerkinnällä on ollut selvästi vaikutusta kylmäsäilytyslaitteiden tuotekehitykseen. Niiden eristystä on lisätty, minkä vuoksi käyttötilavuudet ovat pienentyneet. Yksikompressoriset jääkaappi-pakastimet ovat lisääntyneet, kun on pyritty alentamaan sähkönkulutusta. Pakastelokerolliset jääkaapit ovat poistuneet markkinoilta lähes kokonaan. Toisaalta tuotekehityksessä on kiinnitetty huomiota laitteiden käyttömukavuuteen ja pakastimen automaattisulatus, joka lisää sähkönkulutusta, on yleistynyt Sijoitus Mitä lämpimämmässä tilassa kylmälaite on, sitä tiheämmin kylmäkoneisto joutuu käymään tuottaakseen riittävästi kylmää. Ympäristön lämpötilan noustessa +25 asteesta +32 asteeseen kylmälaitteen sähkönkulutus lisääntyy prosenttia. Sen sijoittaminen asunnon puolilämpimiin tiloihin vähentää sen sähkönkulutusta prosenttia. Kylmään, alle nolla asteen lämpötilaan kylmäsäilytyslaitteita ei saa sijoittaa. 1 Euroopan yhteisöjen komission direktiivit 92/75/ETY ja 94/2/EY Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 8

10 Kylmäsäilytyslaitteen sijoittaminen lieden tai astianpesukoneen viereen lisää sen sähkönkulutusta prosenttia. Kalustepeitteiset laitteet kuluttavat enemmän sähköä kuin vapaasti sijoitettavat. Kylmäsäilytyslaite vaatii hyvin toimiakseen riittävästi ilmankiertotilaa ympärilleen. Laitteen yläpuolelle tarvitaan tilaa 5 10 senttimetriä ja taakse 1 2 senttimetriä, ellei ilmankierto sisälly laitteen ulkomittoihin. Jos yläkomero on kiinni laitteessa, on ilman päästävä kiertämään komeron takaa. Jos lauhdutinputkisto on sivuseinärakenteessa, laitteen sivuille jätetään 1 2 senttimetriä tilaa. Säiliöpakastimen koneiston puoleiselle sivulle jätetään tilaa 6 10 senttimetriä. Tarvittava ilmankiertotila tarkistetaan käyttöohjeesta. Ilmankierron puuttuminen voi yli kaksinkertaistaa kylmäsäilytyslaitteen sähkönkulutuksen ja lyhentää laitteen käyttöikää Käyttö ja hoito Käyttötapa ja hoito vaikuttavat kylmäsäilytyslaitteen sähkönkulutukseen, toimintavarmuuteen, kestoikään ja käyttöturvallisuuteen. Käyttötilanteessa laitteen sähkönkulutus voi nousta moninkertaiseksi. Jääkaapin sopiva keskilämpötila on +5 astetta ja pakastimen -18 astetta. On turha pitää laitetta kylmempänä. Jokainen aste kylmempään lisää sähkönkulutusta noin 5 prosenttia. Jääkaapin runsas käyttö ja ovien avaaminen lisäväät sähkönkulutusta uusilla laitteilla prosenttia ja vanhemmilla laitteilla jopa 50 prosenttia. Pakastuskytkentä lisää laitteen sähkönkulutusta prosenttia. Mittausten mukaan kylmälaitteiden kulutus nousee iän myötä prosenttia uuteen laitteeseen verrattuna, laitteesta riippuen (Suomen Sähkölaitosyhdistys ry 1992). Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 9

11 3 TOTEUTUS 3.1 Mittauskohteet ja niiden hankinta Sopivien mittauskohteiden saamisessa hyödynnettiin Työtehoseuran omaa henkilökuntaa (n. 200 henkilöä). Heille lähetettiin sähköpostitse tiedote tutkimuksesta ja mahdollisuudesta osallistua siihen (Liite 1). Osa mittauskohteista saatiin henkilökohtaisten kontaktien avulla henkilökunnan ystävä- ja tuttavapiiristä sekä sukulaisista. Mittauskohteiden hankinnassa oli tavoitteena saada omakotitaloissa, kerros- ja rivitaloasunnoissa asuvia erikokoisia kotitalouksia, joissa on erityyppisiä ja eri-ikäisiä kylmäsäilytyslaitteita. Käytännössä ainoa valintaperuste oli, että taloudessa oli energiamerkitty kylmälaite. 3.2 Mittausvälineet Sähkönkulutusmittauksissa käytettiin pistorasialiitäntäisiä Iskra- ja EKM 265 -sähkön kulutusmittareita (Kuva1). EKM 265-mittarin mittausalue on 1, W ja sen tarkkuudeksi ilmoitetaan 1 %. Digitaalinen EKM 265-mittari mittaa sähkönkulutuksen lisäksi mittausajan (vuorokausina ja tunteina) sekä alimman ja korkeimman ottotehon mittauksen aikana. Mittarin käyttöohje on liitteenä 2. Iskra näyttää kulutuksen 0,01 kwh:n tarkkuudella. Kuva 1. Sähkönkulutusmittarit. Vasemmalla Iskra ja oikealla EKM 265. Sähkönkulutuksen lisäksi osasta laitteita mitattiin niiden todellinen sisälämpötila lämpötilantallentimien avulla( Kuva 2). Espec Thermo Recorder Mini RT-21S:n mittausalue on astetta ja tarkkuus 0,5 astetta. Gemini Tinytalk TK lämpötilan tallentimien mittausalue on astetta ja tarkkuus 0,2 astetta (0 70 astetta). Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 10

12 Kuva 2. Lämpötilan tallentimet, vasemmalla Gemini Tinytalk TK-0014 ja oikealla Espec Thermo Recorder Mini RT-21S. 3.3 Mittausten toteutus Mittaukset toteutettiin loka joulukuussa Mittaustalouksille jaettiin sähkönkulutusmittari, lomakkeen täyttöohjeet, taustatietolomake ja kylmäsäilytyslaitteen mittauslomakkeet sekä lämpötilantallennin. Mittauslomake sisälsi kysymyksiä kylmäsäilytyslaitteesta ja sen sijoituksesta sekä mittauspöytäkirjan. Erityyppisille laitteille oli erilaiset lomakkeet. (Liitteet 2 6) Kotitaloudet täyttivät lomakkeet, asensivat mittarit paikoilleen ja lukivat mittarit. Iskra -sähkönkulutusmittareiden alkulukemat pyrittiin täyttämään valmiiksi lomakkeeseen. Lisäksi mittarilukemat tarkistettiin lomakkeesta, kun mittausjakso päättyi ja kotitalous palautti lomakkeet ja mittarin. Mittausjakso oli 2 4 viikkoa. Mittaustuloksen perusteella laskettiin ensin laitteen sähkönkulutus vuorokaudessa ja siitä edelleen vuosikulutus. Noin puolet talouksista mittasi kylmälaitteensa todellista sisälämpötilaa lämpötilantallentimen avulla. Sen tallentamisväli oli 20 minuuttia. Kotitalouksia ohjeistettiin sijoittamaan lämpötilatallennin jääkaapin keskihyllylle ja pakastimessa lämpimämpään paikkaan. Kaappipakastimessa se on yleensä ylähyllyllä etureunassa oven aukeamissuunnassa tai alimmassa korissa ja säiliöpakastimessa yläkori. Jos kotitaloudessa oli jääkaappipakastin, he mittasivat jääkaapin ja pakastinosan lämpötilat noin viikon jaksolta. Samoin he tekivät, jos he mittasivat kahden erillisen laitteen sähkönkulutusta. Mittausjaksolle laskettiin keskiarvolämpötila. Mitattua sähkönkulutusta verrattiin laitteen energiamerkinnän mukaiseen kulutukseen. Kotitaloudelle annettiin palaute kulutuksesta verrattuna energiamerkinnän mukaiseen kulutukseen. Osa talouksista sai palautteen siitä, onko laitteen lämpötilan säätö oikea. Lisäksi palautteessa arvioitiin, mistä mahdolliset poikkeamat energiamerkinnän mukaiseen kulutukseen johtuvat. Palkkioksi tutkimukseen osallistumisesta kotitaloudet saivat energiansäästölampun ja Kodin energiaoppaan. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 11

13 4 TULOKSET ja TULOSTEN TARKASTELU 4.1 Mittaustaloudet Tutkimukseen osallistui 40 kotitaloutta, joista noin puolet oli 3 4 henkilön talouksia. Pieniä 1 2 talouksia oli noin kolmasosa tutkimustalouksista ja loput olivat viiden henkilön talouksia. (Kuva 3 ja Taulukko 3, Liite 7) 13 % 10 % 34 % 28 % 1 henkilö 2 henklöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 15 % Kuva 3. Talouden koko. Hieman yli puolet talouksista oli lapsiperheitä, joilla oli 1 3 lasta. Kymmenessä perheessä oli alle kouluikäisiä lapsia. Eläkeläistalouksia oli kolme. Arkipäivisin kotona oli 1 5 henkilöä kymmenessä taloudessa. Suurin osa, yli kolme neljäsosaa kotitalouksista asui omakotitalossa. Vajaat 15 prosenttia kotitalouksista oli kerrostalossa asuvia ja loput vajaat 10 prosenttia asui pari- tai rivitalossa (Kuva 4 ja Taulukko 4, Liite 7). 15 % 10 % kerrostalo rivi/paritalo omakotitalo 75 % Kuva 4. Asunnot talotyypeittäin. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 12

14 Asuntojen koko vaihteli 44 neliömetristä 330 neliömetriin. Niiden keskikoko oli 143 neliötä. Lähes puolet asunnoista oli neliötä. Yli puolet asunnoista oli sellaisia, joissa oli vähintään 5 huonetta ja keittiö. Mukana ei ollut yhtään yksiötä ja kaksiossa asuviakin talouksia oli vain muutama. (Kuva 5 ja Taulukot 5 6, Liite 7) 0 % 10 % 13 % 52 % 1 huone + k/kk 2 huonetta+ k/kk 3 huonetta + k 4 huonetta + k 5 huonetta + k tai enemmän 25 % Kuva 5. Asuntojen koko. 4.2 Mitatut laitteet Kotitaloudet mittasivat 1 3 kylmäsäilytyslaitteen sähkönkulutuksen. Yhteensä mitattiin 63 laitteen sähkönkulutus. Kahden laitteen energiamerkin mukaista kulutusta ei saatu selville ja ne jouduttiin jättämään pois. Lähes 40 prosenttia laitteista oli pakastimia. Kaappipakastimia oli muutama enemmän kuin säiliöpakastimia. Lähes kolmasosa mitatuista laitteista oli jääkaappeja tai jää-viileäkaappeja ja loput vajaat kolmasosa oli erilaisia yhdistelmiä, kuten jääkaappi-pakastimia, kylmiö-pakastimia ja kylmäkeskuksia. (Kuva 6 ja Taulukko 7, Liite7) Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 13

15 15 % 5 % 18 % 23 % 13 % jääkaappi jää-viileäkaappi jääkaappi-pakastin kylmiö-pakastin kaappipakastin säiliöpakastin kylmäkeskus 5 % 21 % Kuva 6. Mitatut kylmäsäilytyslaitteet laitetyypeittäin. Kylmäsäilytyslaitteista kysyttiin sekä brutto- että netto- eli käyttötilavuutta. Osasta laitteista saatiin vain toinen tieto. Laitteiden bruttotilavuudet olivat litraa ja nettotilavuudet litraa. Bruttotilavuudelteltaan laitteiden keskikoko oli 339 litraa ja käyttötilavuudelta 324 litraa. Vain muutaman laitteen käyttötilavuus oli alle 200 litraa. Lopuista laitteista oli suunnilleen yhtä paljon litran ja litran laitteita. (Taulukko 8, Liite 7) Suurin osa mitatuista laitteista oli melko uusia. Lähes 70 prosenttia oli alle viisi vuotta vanhoja. Yli kymmenen vuoden ikäisiä laitteita oli vain yksi. Suurin osa, noin 70 prosenttia, kuului energiatehokkuusluokkaan A tai A+. B-luokkaan kuului noin yksi viidesosa laitteista. Vain muutamia laitteita kuului energiatehokkuusluokkaan C tai D. (Kuva 7 ja Taulukot 9 10, Liite 7) 7 % 2 % 22 % 69 % A B C D Kuva 7. Mitatut laitteet energiatehokkuusluokittain. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 14

16 Keittiö oli suosituin sijoituspaikka. Muutamia laitteita oli sijoitettu muihin lämpimiin sisätiloihin, kuten vieras-, olo-, makuu- ja kodinhoitohuoneisiin. Muutamia kylmäsäilytyslaitteita oli viileissä varasto- ja eteistiloissa tai autotalissa, joiden lämpötilat olivat 7 14 astetta. Sijoituspaikkojen lämpötilat vaihtelivat 7 asteesta 24 asteeseen. (Taulukot 11 12, Liite 7) Noin kaksi kolmasosaa laitteista oli sijoitettu kalusteisiin ja laitteen yläpuolella oli yläkaappi. Lähes kolmasosa oli sijoitettu vapaasti lattialle. Kuuden laitteen vieressä oli jokin lämmönlähde, kuten toinen kylmälaite, astianpesukone ja liesi. Yksi jääkaappi oli sijoitettu pakastimen päälle. (Taulukot 13 14, Liite 7) Noin 70 prosenttia laitteista oli täynnä tai lähes täynnä. Noin puolillaan oli neljäsosa laitteista. (Taulukko 15, Liite 7) 4.3 Mittaustulokset Mitattujen kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutus oli keskimäärin yhden prosentin energiamerkissä ilmoitettua pienempi. Mitatut kulutukset vaihtelivat paljon. Vuosikulutukseksi laskettuna kulutukset olivat kwh/a. Pienimmillään mitatut laitteet kuluttivat prosenttia energiamerkissä ilmoitettua vähemmän ja prosenttia enemmän. Noin yhden viidesosan kulutus vastasi viiden prosentin tarkkuudella energiamerkissä ilmoitettua. Energiamerkintämittauksissa sallitun 15 prosentin vaihtelun sisällä oli puolet laitteista. Noin yksi neljäsosa laitteista kulutti sähköä yli 15 prosenttia energiamerkissä ilmoitettua vähemmän. Suunnilleen viidennes laitteista kulutti yli 15 prosenttia energiamerkissä ilmoitettua enemmän. (Kuva 8 ja Taulukko 16, Liite) 23 % 21 % yli 15 prosenttia vähemmän 6-15 prosenttia vähemmän 5 prosentin tarkkuudella sama 11 % 6-15 prosenttia enemmän 25 % yli 15 prosenttia enemmän 20 % Kuva 8. Kylmäsäilytyslaitteiden mitattu sähkönkulutus verrattuna energiamerkissä ilmoitettuun. Jos aineistosta poistetaan kaikki ne laitteet, joiden mittaustulos poikkesi 50 prosenttia tai enemmän energiamerkissä ilmoitetusta, mitattujen laitteiden keskimääräinen kulutus oli kaksi prosenttia energiamerkissä ilmoitettua pienempi. Sijoituspaikan lämpötila oli merkittävin laitteiden sähkönkulutukseen vaikuttanut tekijä. Energiamerkkiin verrattuna vähiten kuluttavat laiteet oli sijoitettu puolilämpimiin tiloihin. (Taulukko 21, Liite 7) Myös laitteen ikä selitti mitatun ja energiamerkissä ilmoitetun sähkönkulutuksen eroa. Uusista alle viisi vuotta vanhoista laitteista yli puolet kulutti sähköä energiamerkissä ilmoitettua vähemmän. Vastaavasti vanhemmista (5 10 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 15

17 vuotta) laitteista 40 prosenttia kulutti sähköä energiamerkissä ilmoitettua enemmän. (Taulukko 20, Liite 7). Kylmäsäilytyslaitteen sijoittaminen lämmönlähteen viereen näkyi myös kulutusluvuissa (Taulukko 22, Liite 7) Muutamissa lapsiperheissä myös laitteen runsas käyttö selitti energiamerkissä ilmoitettua suurempaa sähkönkulutusta. Laitteiden suositeltua alhaisemmat sisälämpötilat selittivät energiamerkissä ilmoitettua suurempaa kulutusta. Jääkaapin mitatut sisälämpötilat olivat 1,2 7,4 astetta. Yli kolmasosa jääkaapeista oli liian kylmiä, alle +4 asteisia. Vain kaksi jääkaappia oli suositeltua lämpimämpiä, yli + 6 asteisia. (Kuva 9 ja Taulukot 17 ja 24, Liite 7) 13 % 33 % alle astetta yli 6 astetta 54 % Kuva 9. Jääkaappien mitatut sisälämpötilat. Vastaavasti pakastimien mitatut sisälämpötilat olivat -24,6-19,4 astetta. Pakastimista lähes kaksi kolmasosaa oli liian kylmiä, alle -19 asteisia. Vain kaksi pakastinta oli suositeltua lämpimämpiä, yli -17 asteisia. (Kuva 10 ja Taulukot 18 ja 25, Liite 7) 13 % 25 % yli alle % Kuva 10. Pakastimien mitatut sisälämpötilat. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 16

18 4.4 Johtopäätökset Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutukset vaihtelevat paljon, mutta tämän selvitystyön perusteella energiamerkissä ilmoitettu sähkönkulutus vastaa keskimäärin hyvin kylmäsäilytyslaitteiden todellista kulutusta kotitalouksissa talviaikaan. Talviaikaan huonelämpötilat ovat yleensä alhaisemmat kuin testiolosuhteissa, mikä kompensoi laitteen käytön aiheuttamaa sähkönkulutusta testitilanteeseen verrattuna. Useimmat pakastimet olivat vielä täynnä tai lähes täynnä, minkä vuoksi käytön vaikutus niiden kulutukseen on pieni. Kesäaikaan nostaa huonelämpötiloja ja sitä kautta kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutusta. Lisäksi säilöminen pakastamalla ajoittuu lähinnä kesään ja syksyyn. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 17

19 KIRJALLISUUS EN Methhods of measuring the energy consumption of electric mains operated household refrgerators, frozen food storage cabinets, food freezers and their combinations, together associated characteristica. 6 p. Gynther, L., Elväs, S. & Suomi, U Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Motiva Oy. Korhonen, A. & Sillanpää, L Energiatehokkuuden indikaattorit. Nykytilanne ja kehittämistarpeet. LINKKI 2. Energiasäästön päätöksenteon ja käyttäytymisen tutkimusohjelma. Julkaisu 26 / s. Helsinki Korhonen, A., Pihala, H., Ranne, A., Ahponen, V. & Sillanpää, L Kotitalouksien ja toimistotilojen laitesähkön käytön tehostaminen. Työtehoseuran julkaisuja s. Helsinki. Marjomaa, T Kotitalouskoneiden käyttö ja hoito. Työtehoseuran kotitaloustiedote 588. Marjomaa, T Kylmäsäilytyslaitteiden valinta. Työtehoseuran kotitaloustiedote 584. Reisbacka, A. & Rytkönen, A Kotitalouskoneen kestoikään vaikuttavat tekijät. Työtehoseuran julkaisuja s. Helsinki. Suomen Sähkölaitosyhdistys ry Asumisen sähkönkulutus tutkimus. 68 s. Helsinki. Suomen Sähkölaitosyhdistys ry Kotitalouksien sähkönkulutustutkimus s. Helsinki. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 18

20 Liite 1 (1/1) Liite 1. Sähköposti henkilökunnalle Hei! Kotitalousosastolla on meneillään projekti, jossa mitataan energiamerkittyjen kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutusta todellisissa käyttöolosuhteissa 2-3 viikon ajan. Sähkönkulutuksen lisäksi osasta laitteita mitataan todellinen sisälämpötila lämpötilan tallentimen avulla. Lisäksi kotitaloudet täyttävät taustatieto- ja mittauslomakkeet, jotka sisältävät demografisten tietojen lisäksi kysymyksiä kylmäsäilytyslaitteesta ja sen sijoituksesta. Mittaustulosta verrataan laitteen energiamerkinnän mukaiseen kulutukseen. Tarvitsemme vielä vapaaehtoisia kotitalouksia mittauskohteiksi! Jos sinulla on energiamerkitty kylmäsäilytyslaite (10 vuotta tai sitä uudempi), esim. jääkaappi, pakastin, jääkaappi-pakastin, ota yhteyttä! Mittauksen jälkeen saat palautteen kulutuksesta ja energiansäästölampun! Ystävällisin terveisin, Anne Korhonen kotitalousosasto, puh. 245

21 Liite 2 (1/1) Liite 2. Taustatietolomake KOTITALOUDEN TAUSTATIEDOT NIMI KOTITALOUDEN KOKO henkilöä Aikuisten lukumäärä ja ikä vuotiaita henkilöä vuotiaita henkilöä vuotiaita henkilöä yli 65-vuotiaita henkilöä Lasten lukumäärä ja ikä Alle 7-vuotiaita henkilöä vuotiaita henkilöä vuotiaita henkilöä Asunnossa arkipäivisin päiväaikaan kotona olevien henkilöiden lukumäärä Aikuisia Lapsia henkilöä henkilöä ASUNTO Talotyyppi Kerrostalo Rivi- tai paritalo Omakotitalo Muu, mikä Asunnon koko 1 h + keittiö tai keittokomero 2 h + keittiö tai keittokomero 3 h + keittiö 4 h + keittiö 5 h + keittiö tai enemmän Asunnon pinta-ala (huoneistoala) m 2

22 Liite 3 (1/3) Liite 3. Lomakkeen täyttöohjeet Merkki ja malli Kylmälaitteen merkki näkyy jo laitteen ulkopuolelta, esim. AEG, Electrolux, Miele, Siemens Upo, Whirlpool. Laitteen malli löytyy arvokilvestä (kts esimerkit arvokilvistä). Jääkaapin, jää-viileäkaapin, jääkaappi-pakastimen, kylmiön ja kylmiö-pakastimen arvokilpi löytyy yleensä laitteen sisältä jääkaappi- tai kylmiöosasta. Pakastimessa arvokilpi voi olla laitteen sisällä tai ulkopuolella, esim. alareunassa. Voit ottaa digikameralla kuvan arvokilvestä. Tilavuus (brutto / netto=käyttö) Myös tilavuustiedot löytyvät yleensä arvokilvestä. Tilavuustiedot voivat löytyä myös käyttöohjeesta. Gross vol./ volume =brutto eli kokonaistilavuus refigerator tai fridge = jääkaappi Net vol. /volume = netto eli käyttötilavuus freezer=pakastin Pakastuskyky kg/vrk Myös pakastuskyky-tieto (kg/vrk) löytyy arvokilvestä. Se voi löytyä myös käyttöohjeesta. freezing cap./ capac./capacity=pakastuskyky Laitteen ikä Jos et muista tarkkaa ikää, laita arvio. Energiamerkin tiedot Energiamerkin tietoja voi löytyä arvokilvestä tai/ja käyttöohjeesta. Nämä tiedot eivät ole välttämättömiä, sillä ne voidaan jäljittää laitteen merkki- ja mallitietojen avulla. Tila, jossa laite sijaitsee Arvio sijoituspaikan lämpötilasta riittää. Jos mahdollista, ota digikameralla kuva laitteen sijoituksesta. Kts. esimerkkikuvat erilaisista sijoitusvaihtoehdoista toisesta paperista. Laitteen täyttöaste Arvioi miten täynnä laite on. Jos mahdollista, ota digikameralla kuva.

23 Liite 3 (2/3) Mittausjakso Mittaa laitteen sähkönkulusta n. 2 viikkoa. Pyri laitteen normaalikäyttöön! Kirjaa ylös mahdolliset erityishuomiot mittausjaksolla, esim. pakastaminen. ESIMERKKEJÄ ARVOKILVISTÄ Esimerkki jääkaappi-pakastimen arvokilvestä. merkki malli netto eli käyttötilavuus, jääkaappi käyttötilavuus, pakastin pakastuskyky Esimerkki jääkaapin arvokilvestä merkki malli bruttotilavuus, jääkaappi netto-/käyttötilavuus jääkaappi

24 Liite 3 (3/3) ERILAISIA SIJOITUSTAPOJA Vapaasti lattialle Kaappiin, laitteen yläpuolella kaappi Kaappiin, yläpuolella ei yläkaappia Kalustepeitteinen eli kalusteisiin integroitu

25 Liite 4 (1/1) Liite 4. EKM 265 pistorasiamittarin käyttöohje KYTKENTÄVAIHE: 1. Kytke mittarin pistorasiaan. Mikäli mittari ei mahdu pistorasiaan tai pistorasia on vaikeassa paikassa, kytke pistorasiaan jatkojohto, jonka pistorasiaan kytket mittarin. Joka tapauksessa mittarin on oltava sellaisessa paikassa, että näyttöä pystyy lukemaan ilman, että mittaria irrottaa sähköverkosta. 2. Mittari asetetaan alkutilaan seuraavasti: Kun mittari on kytketty ja sen näytölle on ilmestynyt numeroita, paina yhtä aikaa näppäimiä STA/STP ja MODE vähintään kahden sekunnin ajan. Näytöllä ei välttämättä tapahdu muutoksia tämän toimenpiteen johdosta. 3. Kytke mitattavan laiteen liitäntäjohto mittarin pistorasiaan. 4. Paina MODE-näppäintä, jolloin näytölle ilmestyy kwh ja kello 0:00 min/sec. 5. Paina STA/STP-näppäintä, jolloin mittaus käynnistyy. Kello käy tallennuksen aikana, jolloin sen kaksoispiste vilkkuu. Varmista, että näin on, STA/STP-näppäintä ei saa enää painella. Jos käynnistys jostain syystä epäonnistui, irrota mittari pistorasiasta, mitattava laite mittarista ja aloita uudelleen kohdasta 1. Kirjaa oheiseen pöytäkirjaan mittauksen aloitusajankohta (pvm ja kellonaika). IRROTUSVAIHE: 1. Paina STA/STP-näppäintä, jolloin kello pysähtyy (kaksoispiste ei vilku). Ota mitattavan laitteen johto irti mittarista, mutta älä irrota mittaria sähköverkosta äläkä sähköverkossa kiinni olevaa mittaria syöttävää jatkojohtoa. 2. Kirjaa oheiseen pöytäkirjaan mittauksen lopetusajankohta (pvm ja kellonaika). 3. Kirjaa mittarista tiedot pöytäkirjaan seuraavasti: - kulutettu energia (esim. 14,79 kwh) 4. Irrota mittari pistorasiasta ja mahdollinen jatkojohto pistorasiasta.

26 Liite 5 (1/2) Liite 5. Jääkaapin mittauslomake JÄÄKAAPPI MERKKI JA MALLI * TILAVUUS, litraa* brutto / netto = käyttö / ei tiedossa LAITTEEN IKÄ vuotta ei tiedossa ENERGIAMERKIN TIEDOT ENERGIANKULUTUS VUODESSA kwh /a ei tiedossa ENERGIATEHOKKUUSLUOKKA ei tiedossa TILA, JOSSA LAITE SIJAITSEE keittiö SIJOITUSPAIKAN LÄMPÖTILA: muu, mikä? NOIN astetta LAITE ON SIJOITETTU vapaasti lattialle (ei kaapissa/komerossa) kaappiin, laitteen yläpuolella ei yläkaappia, hyllylevyä tms. kaappiin, laitteen yläpuolella yläkaappi, hyllylevy tms. kalustepeitteinen eli integroitu kalusteisiin ONKO KYLMÄSÄILYTYSLAITTEEN VIERESSÄ LÄMMÖN LÄHDE? Esim. Liesi, uuni, astianpesukone, patteri. Kyllä, toisella puolen. Mikä? Kyllä, molemmilla puolilla. Mitkä? Kyllä, takana. Mikä? Kyllä, alapuolella. Mikä? Ei. * Katso arvokilvestä!

27 Liite 5 (2/2) LAITTEEN TÄYTTÖASTE täynnä tai lähes täynnä noin puolillaan lähes tyhjä MITTAUSJAKSO PÄIVÄMÄÄRÄ KELLONAIKA ALOITUS LOPETUS MITTARILUKEMA ALKU LOPPU KULUTUS kwh MAHDOLLISET ERITYISHUOMIOT MITTAUSJAKSOLLA

28 Liite 6 (1/2) Liite 6. Jääkaappi-pakastimen mittauslomake JÄÄKAAPPI-PAKASTIN MERKKI JA MALLI * TILAVUUS, litraa* brutto / netto = käyttö Jääkaappiosa / ei tiedossa Pakastinosa / ei tiedossa PAKASTUSKYKY kg / vrk * ei tiedossa LAITTEEN IKÄ vuotta ei tiedossa ENERGIAMERKIN TIEDOT ENERGIANKULUTUS VUODESSA kwh/a ei tiedossa ENERGIATEHOKKUUSLUOKKA ei tiedossa TILA, JOSSA LAITE SIJAITSEE keittiö SIJOITUSPAIKAN LÄMPÖTILA: muu, mikä? NOIN astetta LAITE ON SIJOITETTU vapaasti lattialle (ei kaapissa/komerossa) kaappiin, laitteen yläpuolella ei yläkaappia, hyllylevyä tms. kaappiin, laitteen yläpuolella yläkaappi, hyllylevy tms. kalustepeitteinen eli integroitu kalusteisiin * Katso arvokilvestä! ONKO KYLMÄSÄILYTYSLAITTEEN VIERESSÄ LÄMMÖN LÄHDE? Esim. Liesi, uuni, astianpesukone, patteri. Kyllä, toisella puolen. Mikä? Kyllä, molemmilla puolilla. Mitkä? Kyllä, takana. Mikä? Kyllä, alapuolella. Mikä? Ei.

29 Liite 6 (2/2) LAITTEEN TÄYTTÖASTE täynnä tai lähes täynnä noin puolillaan lähes tyhjä jääkaappi pakastin MITTAUSJAKSO MITTARILUKEMA ALOITUS LOPETUS PÄIVÄMÄÄRÄ ALKU KELLONAIKA LOPPU KULUTUS kwh MAHDOLLISET ERITYISHUOMIOT MITTAUSJAKSOLLA

30 Liite 7 (1/5) Liite 7. Tulostaulukoita Taulukko 3. Talouden koko. n % 1 henkilö 4 10,0 2 henklöä 11 27,5 3 henkilöä 6 15,0 4 henkilöä 14 35,0 5 henkilöä 5 12,5 Yhteensä ,0 Taulukko 4. Talotyyppi. n % kerrostalo 6 15,0 rivi/paritalo 4 10,0 omakotitalo 30 75,0 muu 0 0,0 Yhteensä ,0 Taulukko 5. Asunnon pinta-ala. n % alle 100 m , m , m ,5 >=200 m ,5 Yhteensä ,0 Taulukko 6. Asunnon koko. n % 1 huone + k/kk 0 0,0 2 huonetta+ k/kk 4 10,0 3 huonetta + k 5 12,5 4 huonetta + k 10 25,0 5 huonetta + k tai enemmän 21 52,5 Yhteensä ,0 Taulukko 7. Mitatut laitteet tyyppeittäin. n % jääkaappi 11 18,0 jää-viileäkaappi 8 13,1 kylmiö 0 0,0 jääkaappi-pakastin 13 21,3 kylmiö-pakastin 3 4,9 kaappipakastin 14 23,0 säiliöpakastin 9 14,8 kylmäkeskus 3 4,9 Yhteensä ,0

31 Liite 7 (2/5) Taulukko 8. Laitteiden käyttötilavuudet. n % alle , , ,8 >= ,7 Yhteensä ,0 Taulukko 9. Kylmälaitteiden ikä. ikä n % alle 5 vuotta 38 64, vuotta 20 33,9 yli 10 vuotta 1 1,7 Yhteensä ,0 Taulukko 10. Mitatut kylmälaitteet energiatehokkuusluokittain. n % A 42 70,0 B 13 21,7 C 4 6,7 D 1 1,7 Yhteensä ,0 Taulukko 11. Kylmälaitteen sijoituspaikka. n % keittiö 52 85,2 makuu-/vieras-/olohuone 3 4,9 autotalli 2 3,3 varasto 2 3,3 eteinen 2 3,3 Yhteensä ,0 Taulukko 12. Sijoituspaikan lämpötila. n % alle 15 astetta 4 6, astetta 14 24, ,3 >=24 5 8,6 Yhteensä ,0 Taulukko 13. Laitteen sijoitustapa. n % vapaasti lattialle 18 29,5 kaappiin, laitteen yläpuolella ei 2 3,3 kaappia kaappiin, laitteen yläpuolella yläkaappi 41 67,2 Yhteensä ,0

32 Liite 7 (3/5) Taulukko 14. Kylmälaitteen sijoittaminen lämmönlähteen viereen. n % toisella puolella 9 15,8 alapuolella 1 1,7 ei 47 82,5 Yhteensä ,0 Taulukko 15. Kylmälaitteen täyttöaste. n % täynnä tai lähes täynnä 43 71,7 noin puolillaan 16 26,7 lähes tyhjä 1 1,7 Yhteensä ,0 Taulukko 16. Kylmälaitteen mitattu sähkönkulutus verrattuna energiamerkissä ilmoitettuun. n % yli 15 vähemmän 13 21, prosenttia vähemmän 15 24,6 5 prosentin tarkkuudella sama 12 19, prosenttia enemmän 7 11,5 yli 15 prosenttia enemmän 14 23,0 Yhteensä ,0 Taulukko 17. Jääkaappien mitatut sisälämpötilat. n % alle ,3 4-6 astetta 13 54,2 yli 6 astetta 3 12,5 Yhteensä ,0 Taulukko 18. Pakastimien mitatut sisälämpötilat. n % yli -17 astetta 3 12, astetta 6 25,0 alle -19 astetta 15 62,5 Yhteensä ,0 Taulukko 19. Kylmälaitteen tyyppi ja sähkönkulutus verrattuna energiamerkissä ilmoitettuun. yli 15 % vähemmän 6-15 % vähemmän 5 prosentin tarkkuudella sama 6-15 prosenttia enemmän yli 15 prosenttia enemmän Yhteensä n % n % n % n % n % n % Jääkaapit, jääviileäkaapit 1 5,3 6 31,6 6 31,6 5 26,3 1 5, ,0 Jääkaappi-pakastimet, kylmiö-pakastimet, kylmäkeskukset 5 26,3 3 15,8 4 21,1 2 10,5 5 26, ,0 Pakastimet 8 34,8 5 21,7 2 8,7 4 17,4 4 17, ,0 Yhteensä 14 23, , , , , ,8

33 Liite 7 (4/5) Taulukko 20. Kylmälaitteen ikä ja sähkönkulutus verrattuna energiamerkissä ilmoitettuun. yli 15 % vähemmän 6-15 % vähemmän 5 prosentin tarkkuudella sama 6-15 prosenttia enemmän yli 15 prosenttia enemmän Yhteensä n % n % n % n % n % n % alle 5 vuotta 11 28, ,3 5 13,2 7 18,4 5 13, , vuotta 3 15,0 4 20,0 5 25,0 3 15,0 5 25, ,0 yli 10 vuotta 0 0,0 0 0, ,0 0 0,0 0 0, ,0 Yhteensä 14 23, , , , , ,0 Taulukko 21. Sijoituspaikan lämpötila ja sähkönkulutus verrattuna energiamerkissä ilmoitettuun. yli 15 % vähemmän 6-15 % vähemmän 5 prosentin tarkkuudella sama 6-15 prosenttia enemmän yli 15 prosenttia enemmän Yhteensä n % n % n % n % n % n % alle 15 astetta 4 100,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, , astetta 4 28,6 5 35,7 2 14,3 1 7,1 2 14, , ,6 8 22,9 9 25,7 9 25,7 6 17, ,0 >=24 0 0,0 1 20,0 1 20,0 1 20,0 2 40, ,0 Yhteensä 11 19, , , , , ,0 Taulukko 22. Kylmälaitteen sijoittaminen lämmönlähteen viereen ja sähkönkulutus verrattuna energiamerkissä ilmoitettuun. yli 15 % vähemmän 6-15 % vähemmän 5 prosentin tarkkuudella sama 6-15 prosenttia enemmän yli 15 prosenttia enemmän Yhteensä n % n % n % n % n % n % toisella puolella 0 0,0 0 0,0 2 22,2 3 33,3 4 44, ,0 alapuolella 0 0,0 0 0,0 0 0, ,0 0 0, ,0 ei 13 26, , ,4 5 10,2 7 14, ,0 Yhteensä 13 22, , ,3 9 15, ,0 Taulukko 23. Kylmälaitteen sijoitustapa ja sähkönkulutus verrattuna energiamerkissä ilmoitettuun. yli 15 % vähemmän 6-15 % vähemmän 5 prosentin tarkkuudella sama 6-15 prosenttia enemmän yli 15 prosenttia enemmän Yhteensä n % n % n % n % n % n % vapaasti lattialle 6 33,3 3 16,7 3 16,7 5 27,8 1 5, ,0 kaappiin, laitteen yläpuolella ei kaappia 0 0,0 1 50,0 0 0,0 0 0,0 1 50, ,0 kaappiin, laitteen yläpuolella yläkaappi 8 19, ,7 6 14,6 3 7, , ,0 Yhteensä 14 23, ,9 9 14,8 8 13, , ,0

34 Liite 7 (5/5) Taulukko 24. Jääkaapin lämpötila ja sähkönkulutus verrattuna energiamerkissä ilmoitettuun. yli 15 % vähemmän 6-15 % vähemmän 5 prosentin tarkkuudella sama 6-15 prosenttia enemmän yli 15 prosenttia enemmän Yhteensä n % n % n % n % n % n % alle 4 astetta 0 0,0 1 12,5 2 25,0 1 12,5 4 50, ,0 4-6 astetta 3 23,1 4 30,8 4 30,8 0 0,0 2 15, ,0 yli 6 astetta 0 0,0 0 0,0 1 33,3 1 33,3 1 50, ,0 Yhteensä 3 12,5 5 20,8 7 29,2 2 8,3 7 29, ,0 Taulukko 25. Pakastimen lämpötila ja sähkönkulutus verrattuna energiamerkissä ilmoitettuun. yli 15 % vähemmän 6-15 % vähemmän 5 prosentin tarkkuudella sama 6-15 prosenttia enemmän yli 15 prosenttia enemmän n % n % n % n % n % n % yli -17 astetta 1 33,3 0 0,0 1 33,3 0 0,0 1 33, , astetta 3 50,0 0 0,0 1 16,7 2 33,3 0 0, ,0 alle -19 astetta 3 20,0 3 11,1 1 6,7 3 20,0 5 33, ,0 Yhteensä 7 29,2 3 12,5 3 12,5 5 20,8 6 25, ,0 Taulukko 26. Talouden koko ja sähkönkulutus verrattuna energiamerkissä ilmoitettuun Yhteensä yli 15 % vähemmän 6-15 % vähemmän 5 prosentin tarkkuudella sama 6-15 prosenttia enemmän yli 15 prosenttia enemmän Yhteensä n % n % n % n % n % n % 1-2 henkilöä 2 10,5 6 31,6 5 26,3 2 10,5 4 21, ,0 3-4 henkilöä 10 30, ,3 2 6,1 5 18,2 6 19, ,0 5 henkilöä 2 22,2 1 11,1 2 22,2 1 11,1 3 33, ,0 Yhteensä 14 23, ,9 9 14,8 8 13, , ,0