käytön tehostaminen Anne Korhonen, TTS Hannu Pihala, VTT Aulis Ranne, VTT Veikko Ahponen, VTT Liisa Sillanpää, TTS Työtehoseuran julkaisuja 384

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "käytön tehostaminen Anne Korhonen, TTS Hannu Pihala, VTT Aulis Ranne, VTT Veikko Ahponen, VTT Liisa Sillanpää, TTS Työtehoseuran julkaisuja 384"

Transkriptio

1 Kotitalouksien ja toimistotilojen laitesähkön käytön tehostaminen Electricity saving possibilities in household and office appliances including lighting Anne Korhonen, TTS Hannu Pihala, VTT Aulis Ranne, VTT Veikko Ahponen, VTT Liisa Sillanpää, TTS Työtehoseuran julkaisuja 384 ISBN ISSN

2 TYÖTEHOSEURA PL 28 (Melkonkatu 16 A) HELSINKI Tekijä(t) / Authors Anne Korhonen, Hannu Pihala, Aulis Ranne, Veikko Ahponen ja Liisa Sillanpää Julkaisusarja ja numero Työtehoseuran julkaisuja 384 Julkaisuaika (kk ja vuosi) Toukokuu 2002 Tutkimuksen nimi Kotitalouksien ja palvelujen laitesähkön käytön tehostaminen erityisesti ympäristövaikutukset huomioon ottaen Julkaisun nimi / Title Kotitalouksien ja toimistotilojen laitesähkön käytön tehostaminen / Electricity saving possibilities in household and office appliances including lighting Tiivistelmä: Tavoite oli selvittää kotitalouksien ja toimistojen sähkölaitteiden teknologian ja käytön tehostamismahdollisuuksia vuoteen 2010 mennessä. Työ rajattiin kotitaloussähköön, johon eivät sisälly loma-asunnot, sähkölämmitys eikä lämpimän käyttöveden valmistus, sekä toimistotilojen valaistukseen ja sen ohjausjärjestelmiin sekä tieto- ja toimistotekniikkalaitteisiin. Kotitaloussähkön normaalikehitys (BAU) osoittaa, että kylmäsäilytys ja valaistus tulevat olemaan suurimmat kulutusryhmät, seuraavina kulutuselektroniikka, ruoanvalmistus ja sähkösauna. Teknisesti jo mahdollinen kehitys, joka ei kaikkien laitteiden osalta ole taloudellisesti kannattava, vähentää kulutuselektroniikan sähkönkulutuksesta noin viidenneksen, valaistuksesta lähes kaksi kolmasosaa ja kylmäsäilytyksestä vajaan seitsemäsosan normaalikehitykseen verrattuna. Valaistuksen teknisesti mahdollinen kehitys tuottaa suuremman säästön valtakunnallisesti kuin kaikkien muiden tekijöiden yhteensä. Sähkönkulutuksen kannalta parhaan teknologian käyttöönotto kaikkien rakennusten toimistotiloissa vuoteen 2010 mennessä mahdollistaisi 67 %:n vuotuisen sähkönsäästön (479 GWh/a) toimistotekniikkalaitteiden ja 75 %:n sähkönsäästön (693 GWh/a) valaistuksen kulutuksessa normaalikehitykseen (BAU) verrattuna. Todennäköisesti kotitalouksien aiheuttama hiilidioksidimäärä ei vuoteen 2010 mennessä ehdi laskea alle vuoden 2000 tason. Toimistojen laitesähkön ja valaistuksen kulutuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat BAU-skenaariossa 0,3 miljoonaa tonnia vuonna 2010, mikä on lähes sama kuin vuonna Abstract: The task was to assess the penetration of new technology and its effects on energy efficiency by 2010 of household electricity consumption, excluding leisure time dwelling and space and water heating, and electricity consumption of office appliances and lighting in the service sector. The work was based on secondary analysis. The BAU scenario showed that in Finland refrigeration appliances and lighting will consume the biggest shares of household electricity in 2010, followed by cooking, sauna, and consumer electronics, which will increase proportionally most. Using the existing best energy efficient technologies, not always economically feasible, will decrease the expected consumption, e.g. that of consumer electronics by 20 %, of lighting by 65 %, and of refrigeration by 14 % compared to the BAU scenario. Refrigeration appliances will still consume the biggest share. In the area of lighting, bringing into use the best technical solutions will produce bigger savings in consumption than in other areas altogether. However, accounting for the additional heat the appliances and lighting are producing, the technically possible savings, GWh/a, of household electricity in 2010 will decrease by 15 % meaning a total amount of GWh/a, and increase non-electric heating energy by 580 GWh/a. In offices, electricity consumption of 720 GWh/a of present equipment is quite possible to decrease by 30 %, by utilizing the power management of the appliances. Compared to the BAU scenario, it is possible yearly to save 480 GWh/a, 67 % of the consumption of the office equipment, 690 GWh/a, 75 % of the consumption of lighting by the year 2010 by using the best technologies in all offices. Calculations on the office equipment are based on present consumption and on present best technologies. Savings in consumption of lighting are based on estimations on office spaces in 2010 on the presumption of using the best technologies in all uses. This development will, in one hand, indirect decrease energy consumption of ventilation, but on the other hand, increase the need of non-electric space heating energy. Calculations by Reduce-model showed, that CO 2 emissions from household electricity obviously will not - by lower into the level before 2000, which was 1,6 million tons/a. In offices, CO 2 emissions of the appliances including lighting will stay (in the BAU scenario) at 0,3 million tons/a in 2010, which is nearly the same level as in the year Avainsanat / keywords kotitalous, toimisto, sähkönkulutus, energiatehokkuus, säästöpotentiaali /household, office, electricity consumption, energy efficiency, saving potentials ISBN ISSN Sivuja 158 Hinta Yksikkö Kotitalousosasto PL RAJAMÄKI Myynti Työtehoseura PL HELSINKI puh (09)

3 Sisällys ALKUSANAT... 5 TIIVISTELMÄ... 6 SUMMARY 7 1. JOHDANTO Taustaa Ilmastostrategia Aiempia kotitalouksien ja palvelujen sähkönkäytön tutkimuksia Tavoitteet ja rajaus Toteutus KOTITALOUSKONEIDEN JA LAITTEIDEN SÄHKÖNKULUTUS JA SÄÄSTÖPOTENTIAALI Kotitalouskoneiden yleisyys Ennusteiden ja arvioiden laskemisesta Kotitalouksien lukumäärän ennustaminen Kotitalouskoneiden lukumäärän ennustaminen Arviot kotitalouskoneiden sähkönkulutuksesta vuonna Kylmäsäilytyslaitteet Nykytilanne Tulevaisuus ja säästöpotentiaali Yhteenveto Ruoankypsennyslaitteet Nykytilanne Tulevaisuus ja säästöpotentiaali Yhteenveto Astianpesukoneet Nykytilanne Tulevaisuus ja säästöpotentiaali Yhteenveto Pyykinpesukoneet ja kuivauslaitteet Nykytilanne Tulevaisuus ja säästöpotentiaali Yhteenveto Kulutuselektroniikka Määrittelyt ja energiamerkit Televisiot Set top boxit Videot ja DVD-laitteet Audiolaitteet Mikrotietokoneet ja oheislaitteet Yhteenveto Valaistus Nykytilanne Tulevaisuus ja säästöpotentiaali Sähkösauna LVI-laitteet Ilmanvaihto Lämmitysverkostojen kiertovesipumput Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

4 Öljypolttimet Muut LVI-laitteet Yhteenveto Autonlämmitys Muut Laitesähkön hyödyntäminen asuntojen lämmityksessä ENERGIANSÄÄSTÖN TARKASTELU REDUCE- MALLILLA Laskentamallin perusteet Laskennan lähtötiedot Tulokset Kotitaloussektori kokonaisuutena Esimerkkejä yksittäisistä kulutuskohteista Yhteenveto Reduce-mallin tuloksista TOIMISTOTILOJEN LAITESÄHKÖNKULUTUS Toimistotekniikkalaitteet Kopiokoneet Toimistotekniikkalaitteiden kokonaissähkönkulutus Toimistotekniikkalaitteiden sähkönkulutuksen kehityssuunta tulevaisuudessa Valaistus Nykytilanne Tulevaisuus ja säästöpotentiaali Sähkökuormien vaikutus lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutukseen toimistotiloissa Yhteenveto toimistotilojen laitesähkönkulutuksesta KOTITALOUKSIEN JA TOIMISTOTILOJEN LAITE- SÄHKÖÖN LIITTYVÄT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenveto kotitalouskoneiden ja laitteiden sähkönkultuksesta Kehitys yleisesti Kehitys laiteryhmittäin Laitesähkön hyödyntäminen asuntojen lämmityksessä Taloussähkön säästön yksityistaloudellinen merkitys Kotitalouksien laitesähkön energiansäästöpotentiaali ja vaikutus CO 2 -päästöihin Toimistotilojen laitesähkön energiansäästöpotentiaali ja vaikutus CO 2 -päästöihin LÄHTEET LIITTEET Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

5 ALKUSANAT Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) ohjelmassa Teknologia ja ilmastonmuutos (Climtech) tavoitteena on edistää ilmastonmuutosta rajoittavan teknologian valintoja, tutkimusta, kehitystä ja käyttöönottoa sekä tukea kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamista. Käsillä oleva tutkimus on Tekesin Climtechohjelman kautta rahoittama. Tässä raportissa käsitellään kotitalouksien osalta kattavasti ja toimistotiloista merkittävimpien sähköä kuluttavien laitteiden osalta nykyteknologian sähkönkäyttö ja uuden teknologian yleistymismahdollisuudet noin 10 lähivuoden aikana. Taloussähkön osatekijöistä on käsitelty kotitalouskoneiden, valaistuksen, kulutuselektroniikan ja pientaloille tyypillisten sähkölaitteiden teknologian ja käytön tehostamismahdollisuuksia. Toimistotilojen osalta on keskitytty toimistotekniikkalaitteiden ja valaistuksen nykyisiin ja lähivuosien teknologioihin. Sähkönsäästö- ja päästönvähennyspotentiaalia on arvioitu Reduce-mallilla, jolla voidaan simuloida uusien teknologioiden markkinapenetraatiota ja vaikutuksia sähkönkulutukseen ja ympäristöpäästöihin tiettyjen teknis-taloudellisten reunaehtojen vallitessa. Projekti on Työtehoseuran kotitalousosaston ja VTT Prosessit - tutkimusyksikön yhteistyö. Lisäksi VTT Tuotteet ja tuotanto tutkimusyksiköstä on tilattu valaistusta koskeva alihankintatyö. Projektin hallinto on ollut Työtehoseurassa. Vastuuhenkilönä Työtehoseuran puolelta on ollut tutkimusjohtaja Pirkko Kasanen ja Tekesin puolelta teknologia-asiantuntija Raija Pikku-Pyhältö. Kotitalouskoneita koskevan osuuden ovat tehneet Työtehoseurasta johtava tutkija Liisa Sillanpää ja tutkija Anne Korhonen, joka on laatinut laskelmat ja ennusteet. Erikoistutkija Hannu Pihala VTT Prosessit tutkimusyksiköstä on laatinut kotitalouksien kulutuselektroniikkaa, LVI-laitteita, muita erityisiä kulutuskohteita koskevat osuudet sekä kappaleen laitesähkön hyödyntämisestä asuntojen lämmityksessä. Hannu Pihala on laatinut myös toimistotilojen laitesähkönkulutusta käsittelevät kappaleet lukuun ottamatta valaistusta käsittelevää osaa. Erikoistutkija Veikko Ahponen VTT Tuotteet ja tuotanto tutkimusyksiköstä on laatinut sekä kotitalouksien että toimistotilojen valaistusta koskevat osuudet. Erikoistutkija Aulis Ranne VTT Prosessit tutkimusyksiköstä on hallinnut Reduce-mallin käyttöä ja tulkintaa sekä suorittanut CO 2 -päästölaskelmat. Tutkijaryhmän yhteistyö on ollut joustavaa ja innostavaa. Tutkijaryhmä on saanut arvokasta apua VTT Prosessit tutkimusyksikön tutkimusprofessori Seppo Kärkkäiseltä ja Motiva Oy:n johtavalta asiantuntijalta Heikki Härköseltä sekä hyödyllisiä kommentteja Climtechin ohjausryhmältä. Tutkijat kiittävät saamastaan tuesta. 5 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

6 TIIVISTELMÄ Työn tavoite oli selvittää sähkölaitteiden teknologian ja käytön tehostamismahdollisuuksia kotitalous- ja palvelusektoreilla vuoteen 2010 mennessä osana kansallisen ilmastostrategian toteuttamista. Työssä otettiin huomioon myös taloudelliset tekijät ja ympäristövaikutukset, erityisesti vaikutukset CO 2 -päästöihin. Työ rajattiin vakituisten asuntojen kotitaloussähkön kulutukseen sekä palvelusektorilta toimistotilojen valaistuksen sekä tieto- ja toimistotekniikan sähkönkulutukseen ja niiden tehostamismahdollisuuksiin. Jo olemassa olevia tilasto- ja muita aineistoja sekä alan tutkimuksia käytettiin laskelmien ja ennusteiden pohjana. Suomen kotitalouksien eri laiteryhmien sähkönkulutukset määritettiin bottom-up periaatteella vuoden 2000 tilanteen perusteella. Normaalikehityksen (BAU) mukaan kotitaloussähkön kulutus vuoteen 2010 osoittaa, että kylmäsäilytys ja valaistus tulevat olemaan suurimmat kulutusryhmät, seuraavina kulutuselektroniikka, ruoanvalmistus ja sähkösauna. Suhteellisesti eniten sähkönkulutus kasvaa tarkastelujaksolla kulutuselektroniikkaryhmässä. Energiateknisesti parhaan saatavissa olevan teknologian käyttöönotto, joka ei kaikkien laitteiden osalta ole taloudellisesti kannattava, vähentää esimerkiksi kulutuselektroniikan säh- könkulutuksesta noin viidenneksen, valaistuksesta lähes kaksi kolmasosaa ja kylmäsäilytyksestä vajaan seitsemäsosan normaalikehitykseen verrattuna. Kylmäsäilytys pysyy suurimpana kulutustekijänä. Valaistuksen teknisesti mahdollinen kehitys tuottaa suuremman säästön valtakunnallisesti kuin kaikkien muiden tekijöiden yhteensä. Kun laitelämmön hyödyntäminen asuntojen lämmityksessä otetaan huomioon, se merkitsee teknisesti mahdollisen sähkön kokonaissäästöpotentiaalin (2 050 GWh/a vuonna 2010) pienenemistä noin 15 %:lla arvoon GWh/a ja muun kuin sähkölämmityksen tarpeen kasvua noin 580 GWh/a. Toimistotekniikkalaitteiden (mikrotietokonetyöasemat, tulostimet, kopiokoneet) nykyisen laitekannan sähkönkulutuksesta (720 GWh/a) on mahdollista säästää yli 30 %, jos laitteiden tehonsäästöautomatiikat otetaan käyttöön koko laitekannassa. Sähkönkulutuksen kannalta parhaan teknologian käyttöönotto kaikkien rakennusten toimistotiloissa vuoteen 2010 mennessä mahdollistaisi 67 %:n vuotuisen sähkönsäästön (480 GWh/a) toimistotekniikkalaitteiden ja 75 %:n sähkönsäästön (690 GWh/a) valaistuksessa normaalikehitykseen (BAU) verrattuna. Toimistotekniikkalaitteiden kohdalla säästö on laskettu nykykulutuksesta verrattuna parhaaseen nykyteknologiaan ja nykyiseen laitekantaan perustuen, koska arvion tekeminen vuoden 2010 laitekannan sähkönkulutuksesta olisi ollut hyvin epävarmaa johtuen laitekannan nopeasta uudistumisesta. Valaistuksen sähkönkulutuksen säästön laskenta perustuu arvioituun vuoden 2010 toimistotilakantaan ja edellyttää parhaan teknologian käyttöönottoa kaikissa toimistotiloissa. Lisäksi laitesähkökuorman väheneminen pienentää välillisesti ilmastoinnin sähkönkulutusta, mutta toisaalta muun lämmitysenergian kuin sähkön kulutus kasvaa jonkin verran. Todennäköisesti kotitalouksien aiheuttama hiilidioksidimäärä ei vuoteen 2010 mennessä ehdi laskea alle vuoden 2000 tason, mikä on noin 1,6 miljoonaa tonnia CO 2. Toimistojen laitesähkön ja valaistuksen kulutuksen aiheuttamat CO 2- päästöt ovat BAU-skenaariossa 0,3 miljoonaa tonnia vuonna 2010, joka olisi lähes sama kuin vuonna Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

7 SUMMARY The task was to assess the penetration of new technology and its effects on energy efficiency by 2010 in the sectors of household and service. This project was a joint work of VTT Processes and TTS Institute under the Climtech framework programme which is implementing the Finnish National Climate Strategy. Economical factors and climatic impacts of energy savings were viewed. The object of examination and calculations was household electricity consumption, excluding leisure time dwelling and space and water heating, and electricity consumption of office appliances and office lighting in the service sector. Existing data, reports and statistics were used. Household electricity consumption of the reference year 2000 was divided up into groups of different appliances by calculations, because no actual measuring data was available. According to bottom-up calculations, a BAU scenario showed that in Finland refrigeration appliances and lighting will consume the biggest shares of household electricity in 2010, followed by consumer electronics, cooking and sauna. Proportionally, consumption of consumer electronics will increase most. Replacing used appliances by the existing best energy efficient technologies, not always economically profitable, will decrease the expected consumption, e.g. that of consumer electronics by 20 %, of lighting by 65 %, and of refrigeration by 14 % compared to the BAU scenario. Refrigeration appliances will still consume the biggest share. In the area of lighting, bringing into use the best technical solutions will produce bigger savings in consumption than in other areas altogether. However, accounting for the additional heat the appliances and lighting are producing, the technically possible saving potential, GWh/a, of household electricity in 2010 will decrease by 15 % meaning a total amount of GWh/a, and increase non-electric heating energy by 580 GWh/a. In offices, electricity consumption of 720 GWh/a of present equipment (desktop computers and displays, printers, copy machines) is quite possible to decrease by 30 %, by utilizing the power management of the equipment. Compared to the BAU scenarios, it is possible yearly to save 480 GWh/a, 67 % of the consumption of the office appliances, 690 GWh/a, 75 % of the consumption of lighting by the year 2010 by taking into use the best technical technologies in all offices in different buildings. Concerning office appliances the calculations are based on present consumption and on present best technologies, because of many uncertainties in preliminary calculations in this very quickly developing area. Savings in consumption of lighting are based on estimations on office spaces in 2010 on the presumption of using the best technologies in all uses. This development will, on one hand, indirect decrease energy consumption of ventilation, but on the other hand, increase the need of non-electric space heating energy. Calculations by the Reduce-model showed, that CO 2 emissions from household electricity obviously will not - by lower into the level before 2000, which was 1,6 million tons/a. In offices, CO 2 emissions of the appliances including lighting will stay (in the BAU scenario) at 0,3 million tons/a in 2010, which is nearly the same level as in the year Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

8 1. JOHDANTO 1.1 Taustaa Ilmastostrategia Suomen tavoitteena on osana Euroopan unionia rajoittaa ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonepäästöjään siten, että keskimääräiset vuotuiset päästöt ovat Kioton pöytäkirjan tarkoittamalla ensimmäisellä sitoumuskaudella korkeintaan yhtä suuret mitä ne olivat vuonna 1990, jolloin ne vastasivat noin 76,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat toimet on koottu Kansalliseen ilmastostrategiaan. Energian käytön tehostaminen ja energian säästöä tukevan teknologian edistäminen ovat siinä tärkeitä kohtia. (Valtioneuvosto 2001). Ilmastostrategiaa toteuttavien toimien vaikutuksia tarkastellaan vertaamalla energiansäästön ja päästövähennysten tavoiteskenaarioita (KIO) ns. perusuran (BAU) mukaiseen tulevaisuuteen. Skenaariotarkastelut riippuvat erityisesti muutamista keskeisistä oletuksista, joita ovat talouden kasvu ja sen rakenne sekä sähkönhankinnan rakenne (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2001). Skenaariotarkastelujen taustaselvityksien pohjalta on tarkoituksenmukaista, esimerkiksi kotitalouksien ja palvelusektorin energiankulutuksen tarkasteluissa, erottaa lämmitysenergian, liikennepolttoaineiden ja sähkön kulutukset. Käsillä oleva raportti koskee sähkönkulutusta Aiempia kotitalouksien ja palvelujen sähkönkäytön tutkimuksia Asiantuntijaryhmä Suomen Sähkölaitosyhdistys ry:stä, Helsingin kaupungin energialaitokselta ja Imatran Voima Oy:stä teki vuonna 1985 sähkön käytön kehitysarvion, joka sisälsi asumisen, palveluiden, liikenteen, maataloustuotannon ja rakennustoiminnan sähkön käytön sektorikohtaiset kehitysarviot vuosille Ne eivät sisältäneet lämmityksen sähkönkulutusta. Selvityksessä kiinnitettiin huomiota myös sähkön säästömahdollisuuksiin (Suomen Sähkölaitosyhdistys ry ym. 1984). Asumisessa ennustettiin kojekannan lisääntymisen, asuntojen lukumäärän ja keskikoon kasvun lisäävän sähkönkulutusta. Uusien koneiden alhaisemman ominaiskulutuksen ennustettiin hidastavan kasvua. Asumisen sähkönkulutukseksi vuonna 2000 ennustettiin noin GWh/vuosi (Suomen Sähkölaitosyhdistys ry ym. 1984). Asumisen sähkön kulutuksen arvio vuosille on esitetty taulukossa 1. Ennusteen mukaan kylmäsäilytyslaitteiden kulutuksen kasvu taittui luvun lopussa. Myös ruoanvalmistuslaitteiden sähköntarpeen kasvun ennustettiin hidastuvan ja sen osuuden asuntojen sähkönkulutuksesta alenevan. Mikroaaltouunien yleistymisen ei ennustettu vaikuttavan oleellisesti sähkönkulutukseen. Pesukoneiden ja kuivauslaitteiden kulutuksen ennustettiin kasvavan tasaisesti vuoteen 2000 saakka, vaikka laitekehityksen ansiosta ominaiskulutukset alenevat. Sen sijaan astianpesukoneiden oletettiin yleistyvän voimakkaasti. Sähkökiukaiden määrän ennustettiin kasvavan asuntokohtaisten saunojen yleistymisen vuoksi. LVI-laitteiden sähkönkulutuksen ennustettiin kasvavan, koska pientaloasuntojen osuus kasvaa ja niissä yleistyy koneellinen ilmanvaihto. Ryhmän valaistus ja 8 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

9 muut kodinkoneet kulutuksen ennustettiin kasvavan asuntojen määrän lisääntyessä. Viihde-elektroniikan katsottiin ennusteessa ohittaneen jo jyrkimmän kasvuvaiheensa, joten se sisällytettiin tähän ryhmään. (Suomen Sähkölaitosyhdistys ry ym ) Taulukko 1. Asuntojen sähkönkulutus ilman sähkölämmitystä (GWh/a) (Suomen Sähkölaitosyhdistys ry ym. 1984) % Kylmäkojeet Ruoanvalmistuskojeet Puhdistus- ja kuivauskojeet Sähkökiukaat LVI Valaistus ja muut kojeet Yhteensä MWh/asunto 1,4 2,1 2,5 2,9 3,1 3,2 3,4 Viimeisin kattava tutkimus kotitalouksien sähkönkulutuksesta ja sen jakaantumisesta on Suomen Sähkölaitosyhdistys ry:n Kotitalouksien sähkönkäyttötutkimus Se koostui kyselystä, paneelitutkimuksesta ja mittauksista, joiden perusteella laskettiin kotitaloussähkön kokonaiskulutus ja jakauma Suomessa vuonna Tutkimuksen mukaan kotitaloussähkön kulutus oli GWh. Kotitaloussähkön kulutuksen jakauma on esitetty kuvassa 1. Lähes kolmannes sähköstä kului kylmäsäilytykseen. (Suomen Sähkölaitosyhdistys ry 1995.) LVI-laitteet (pientalot) 6 % Ruoanlaitto 11 % Autonlämmitys (pientalot) 3 % Pyykinpesu 4 % Pyykinkuivaus 1 % Astianpesukone 3 % Sähkösauna 8 % Kulutuselektroniikka 7 % Valaistus+muut 27 % Kylmäsäilytyslaitteet 30 % Kuva 1. Kotitaloussähkön kulutusjakauma vuonna 1993 (Suomen Sähkölaitosyhdistys ry 1995). Nurmela (1996) on selvittänyt väitöskirjassaan Kotitaloudet ja energia vuonna 2015 kotitalouksien rakennemuutosten vaikutusta energiakulutukseen 9 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

10 vuoteen 2015 mennessä. Tutkimuksessa on muun muassa arvioitu kotitaloussähkön kulutusta ja energiatehokkuuden paranemisen mahdollisuuksia kompensoida energian kulutuksen nousupaineita. Nurmelan mukaan merkittävin kotitaloussähkön kulutukseen vaikuttava tekijä on varustetason nousu. Sen lisäksi pitää arvioida laitekannan ominaiskulutuksen parantumisen vaikutusta käytössä olevaan laitekantaan. Arvioidessaan kotitaloussähkönkulutusta vuodelle 2015 Nurmela on laskenut erikokoisten kotitalouksien vuoden 1990 kotitaloussähkön kulutuksen keskiarvot ja mediaanit. Sen jälkeen kulutusarvio on laskettu vaiheittain seuraavasti: Oletus1: Vain talouksien määrä muuttuu. Oletus 2: Myös talouksien elinvaiherakenne muuttuu. Oletus 3: Otetaan huomioon myös talotyyppijakauman muutos. Oletus 4: Kotitalouslaitevaranto muuttuu. Oletus 5: Otetaan huomioon kotitalouslaitteiden energiatehokkuuden paraneminen.(nurmela 1996.) Taulukkoon 2 on koottu Nurmelan (1996) esittämien erikokoisten talouksien kotitaloussähkön kulutusarvioiden perusteella sähkönkulutukset käyttötavoittain. On otettava huomioon, että Nurmelan esittämissä laskelmissa käyttötavoittainen jako ei ole aivan sama erikokoisille talouksille, esimerkiksi astianpesu, LVI, kiuas ja auton lämmitys on eritelty eritavalla erikokoisten talouksien kulutusarvioissa. Tästä johtuen taulukossa 2 esitetty kotitaloussähkön käyttötavoittainen jako ei ole aivan tarkka. Nurmelan (1996) mukaan vuonna 2015 kotitaloussähkönkulutus on GWh, jos rakennemuutosten aiheuttama kasvu toteutuu tai GWh, jos rakennemuutoksia kompensoi laitteiden maksimaalinen energiankulutuksen tehostuminen. Nurmelan arvioiden mukaan kotitalouden sähkönkäyttö tehostuu ja laiteryhmästä riippuen vuoden 2015 ominaiskulutus on % vuoden 1990 tasosta (Taulukko 2, kuva 2). Taulukko 2. Arviot kotitalouksien sähkönkulutuksesta vuonna 2015, kun on otettu huomioon rakennemuutokset (BAU) ja kun otettu huomioon sekä rakennemuutokset että energiatehokkuuden kasvu (Tehostettu) (Nurmela 1996). Vuoden 2015 ominaiskulutus, Kotitaloussähkön jakauma ominais- %, vuoden 1990 BAU kulutuksesta Säästö (BAU-tehostettu) BAU Tehostettu Kylmäsäilytys % Ruoanvalmistus % Astianpesu % Pyykinpesu % Viihdelaitteet % LVI+ auton lämmitys % Kiuas (+LVI) % Valaistus ja muu kulutus % Yhteensä % Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

11 Valaistus ja muu kulutus 26 % Kylmäsäilytyslaitteet 13 % Ruoanvalmistus 21 % Sauna (+LVI) 8 % LVI + auto lämmitys 2 % Viihdelaitteet 20 % Pyykinpesu 6 % Astianpesu 4 % Kuva 2. Kotitaloussähkön jakauma vuonna 2015, kun on otettu huomioon sekä rakenne- muutokset että energiatehokkuuden kasvu (Nurmela 1996). Kauppa- ja teollisuusministeriön (2001) selvityksessä Kasvihuonekaasujen vähentämistarpeet ja mahdollisuudet Suomessa on esitetty kuvan 3 mukainen jakauma kotitaloussähkön käytöstä vuonna Selvityksessä on arvioitu, että BAU-skenaariolla kotitalouslaitteiden energiatehokkuus paranee vuosina laiteryhmästä riippuen 0,2-0,6 %:n vuosivauhdilla. BAU-skenaariossa on oletettu, että energiatehokkuuden lisäys tulee lähinnä EU-tason normien ja standardien vaikutusten kautta. Kotitaloussähkön kulutuksen on arvioitu kasvavan vuoden 1998 noin 8,8 TWh:sta 9,4 TWh:iin vuoteen 2010 mennessä ja edelleen 9,5 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2001.) Suomen Sähkölaitosyhdistys ry:n, Helsingin kaupungin energialaitoksen ja Imatran Voima Oy:n asiantuntijaryhmän palveluiden sähkönkulutusarviossa keskeisenä selittävänä muuttujana oli palvelurakennuskanta. Palvelurakennusten sähkönkulutukseen kuuluvat muun muassa kiinteistökulutus, valaistus ja informaatiotekniikan sovellutukset (Taulukko 3). Informaatiotekniikan sovellusten ennustettiin kasvavan voimakkaasti ja niiden sähkön kulutuksen kasvavan 1,8 TWh/vuosi. Rakennusten koneellisten ilmastointi- ja energiaa säästävien lämmön talteenottojärjestelmien kehittyminen ja yleistymien sekä työpaikkakohtaisten henkilöstöpalvelujen lisääntymisen ennustettiin aiheuttavan sähkön kulutuksen kasvua. (Suomen Sähkölaitosyhdistys ry ym ) 11 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

12 Muu 2 % Valaistus 16 % Ruoansäilytys 26 % LVI +auton lämmitys 8 % Viihde 10 % Ruoanvalmistus 20 % Puhtaus 18 % Kuva 3. Kotitaloussähkön jakauma käyttökohteittain vuonna 1998 (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2001). Taulukko 3. Palveluiden sähkönkulutus ilman sähkölämmitystä (GWh/a) (Suomen Sähkölaitosyhdistys ry ym. 1984) % Palvelurakennuskanta, Mm Palvelurakennuskannan sähkönkulutus, GWh Kaupan jäähdytyslaitteiden sähkönkulutus, GWh Yhdyskuntahuollon sähkönkulutus, GWh Ulkovalaistuksen sähkönkulutus, GWh Palveluiden sähkönkulutus yhteensä (ilman sähkölämmitystä), GWh Muutama vuosi myöhemmin Ekono selvitti palvelujen sähkönkäytön kulutus- ja kuormitusjakaumia, kulutuksen kehittymistä ja kulutuksen kasvun syitä. Palvelujen sähkönkulutus vuonna 1985 oli yli 7 TWh eli noin 15 % maan koko kulutuksesta. Noin 45 % kului valaistukseen. Raportissa tarkastellaan myös sähkön säästön vaikutuksia lämmityskustannuksiin (Ekono 1988). 12 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

13 Tilastokeskus selvitti palvelusektorin sähkönkulutusta osallistuessaan Eurostatin pilottihankkeeseen Energy consumption in the service sector, jonka tarkoituksena oli kartoittaa mahdollisuuksia palvelusektorin energiankäytön tilastoinnin toteuttamiseksi. Tutkimuksen Palvelujen energiatilastoinnin kehittäminen yhteydessä tuotettiin vuoden 1998 palvelujen toimialoittaiset energiankulutusluvut. Luvut käsittävät polttoaineiden, sähkön ja kaukolämmön kulutuksen tilojen ja käyttöveden lämmitykseen, sähkön kokonaiskulutuksen sekä sähkönkulutuksen jakautumisen erilaisiin toimintoihin (lämmitys, valaistus, ilmanvaihto, muu) (Pohjolainen 2000a ja 2000b). Toimialaryhmittäin sähkön käyttö ja sen jakauma on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Toimialaryhmittäinen sähkön käyttö jaoteltuna lämmitykseen, valaistukseen ilmanvaihtoon ja muuhun käyttöön Suomessa vuonna 1998 (Pohjolainen 2000a). Toimialaryhmä Lämmitys Valaistus Ilmanvaihto Muu Yhteensä Hotellit ja ravintolat Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Koulutus Muut julkiset, yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Toimisto ja hallinto Kauppa Yhteensä Kauppa- ja teollisuusministeriön (2001) selvityksessä arvioitiin myös palveluiden sähkönkäytön jakautumista käyttökohteittain vuonna 1998 (Kuva 4). Palveluiden sähkönkulutuksesta (11,7 TWh) lähes 30 % kului valaistukseen. Selvityksessä palveluiden sähkönkulutuksen kasvun odotetaan jäävän noin prosentin vuosivauhtiin vuosina , sillä energiateknologian kehityksen odotetaan laskevan sähkön ominaiskulutuksia palvelualojen laitekannassa samalla tavalla kuin kotitalouksien sähkölaitteissa. EU:n viidennen puiteohjelman GRIDS-projektissa (Goverment Regulatory Energy Measures Imapact and Diffusion Speed Appraisal Method) arvioitiin eri politiikkavaihtoehtojen merkitystä energiansäästöön teknologian diffuusion kautta. Työtehoseura osallistui tutkimukseen suomalaisen datan kerääjänä. Projektissa käytetty GRIDS-mallikehikko koostuu kolmesta simulointimallista. Kysyntämalli ennustaa kodinkoneiden kysynnän kehittymistä taloudellisten muuttujien perusteella. GRIM-malli arvioi valitun kehityskulun teollisuuden kannalta. MURE-mallilla saadaan tietoa odotettavissa olevasta energiansäästöstä ja hiilidioksidipäästöistä. (Kasanen ja Korhonen 2001.) 13 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

14 Muut 25 % Valaistus 28 % Katu- ja tievalaistus 5 % LVI 12 % Yhdyskuntahuolto 12 % Toimistolaitteet 7 % Keittiölaitteet 4 % Jäähdytys 7 % Kuva 4. Arvio palveluiden sähkönkäytön jakautumisesta käyttökohteittain vuonna 1998 (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2001). Projektissa simuloitiin politiikkavaihtoehtojen vaikutuksia energiankulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin. Pyykinpesukoneiden osalta kokeiltiin kolmea skenaariota: Energiamerkintäskenaario, jossa otetaan käyttöön Super A tai AA-luokka vuodesta 2003 alkaen (0,75 kwh/ohjelma). Vapaaehtoiset sopimukset skenaario, jossa kolmen asteen lämpötilan laskulla päästään energiankultukseen 1,02 kwh/ohjelma alkaen vuodesta Yhdistelmäskenaario, jossa yhdistetään edellä mainitut keinot. Simuloinnin lähtötilanteeksi on oletettu vuosi 1997, jolloin pyykinpesukoneiden määrä on ollut Suomessa noin 1,8 miljoonaa kappaletta, koko laitekannan sähkönkulutus 586 GWh/a, laitekannan keskimääräinen kulutus 320 kwh/a ja käyttöikä 15 vuotta. Edellä esitetyillä skenaarioilla ja lähtötiedoilla saadut sähkönkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämismahdollisuudet on esitetty taulukossa 5. (Kasanen ja Korhonen 2001.) Kylmälaitteiden osalta testattiin seuraavia skenaarioita: Energiamerkintäskenaario, jossa otetaan käyttöön uudet luokat vuodesta 2002 alkaen. Nykyiset luokat E-G, jäävät pois käytöstä ja uudet luokat A1 ja B1 ovat parempia kuin nykyinen A. Minimivaatimusskenaario, jossa otetaan käyttöön uudet energiamerkintäluokat ja poistetaan nykyisiä luokkia D-G vastaavat laitteet vuodesta 2005 alkaen. 14 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

15 Taulukko 5. Sähkönkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämismahdollisuudet pyykinpesukoneille Suomessa (Kasanen ja Korhonen 2001). Sähkönkulutus vuonna 2003, GWh Säästö GWh Vältetyt CO2 päästöt, 1000 kg 1 Energiamerkintä Vapaaehtoiset Energia- Vapaaehtoiset sopimukset Yhdistelmä merkintä sopimukset Yhdistelmä Vuonna 1997 kylmälaiteiden määräksi on oletettu Suomessa noin 2,2 miljoonaa kappaletta, koko laitekannan sähkönkulutukseksi GWh/a, laitekannan keskimääräinen kulutukseksi 486 kwh/a ja käyttöiäksi 16,4 vuotta. Edellä esitetyillä skenaarioilla ja lähtötiedoilla saadut sähkönkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämismahdollisuudet on esitetty taulukossa 6. (Kasanen ja Korhonen 2001.) Taulukko 6. Sähkönkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämismahdollisuudet kylmäsäilytyslaitteille Suomessa (Kasanen ja Korhonen 2001). Sähkönkulutus Säästö GWh Vältetyt CO2 päästöt, 1000 kg vuonna 2003, GWh Energiamerkintä Minimivaatimus Energiamerkintä Minimivaatimus Tavoitteet ja rajaus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sähkölaitteiden teknologian ja käytön te- hostamismahdollisuuksia kotitalous- ja toimistosektoreilla. Tavoitteena oli saada kokonaiskuva kotitalous- ja toimistosektorien sähkölaitteisiin kuluvan energian tehostamismahdollisuuksista noin 10 vuoden aikana. Työssä otettiin huomioon myös taloudelliset ja ympäristövaikutukset, erityisesti vaikutukset CO 2 - päästöihin. Asumisen sähkönkulutukseen luetaan kotitalouksien, kiinteistöjen, lomaasuntojen ja maatalouden sähkönkulutus. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2000 asumisen kokonaissähkönkulutus oli noin 12,1 TWh, josta kotitaloussähkön osuus oli noin 9 TWh, kiinteistösähkön noin 1,8 TWh, loma-asuntojen noin 0,5 TWh ja maatalouden noin 0,8 TWh. Asumisen sähkönkulutuksen osalta tässä raportissa tarkastellaan suurinta ryhmää eli kotitaloussähköä. Edellä mainitut luvut eivät sisällä asuinrakennusten sähkölämmitystä, jonka suuruus vuonna 2000 oli noin 6,9 TWh. Tässä raportissa ei käsitellä sähkölämmitystä eikä sähkönkäyttöä lämpimän käyttöveden valmistukseen. Laitesähkön käytössä syntyvä lämpö hyödyntyy osittain lämmityksessä, mikä huomioidaan sähkönkulutuslaskelmissa. Muissa kuin sähkölämmitetyissä asunnoissa arvioidaan muun lämmitysenergian tarpeen kasvu. Laitesähköllä tarkoitetaan tässä raportissa sähkönjakeluverkosta sähkölaitteeseen syötettyä sähköenergiaa. Palveluihin luetaan toimialoittain kauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, rahoitustoiminta, kiinteistö- ja liike-elämää palveleva toiminta, muut yksityiset palvelut ja julkiset palvelut. Vuonna 2000 näihin kului sähköä Tilastokeskuksen tilastojen mukaan noin 12,5 TWh. Palvelujen osalta tässä tutkimuksessa tarkastellaan toimistotilojen toimistotekniikkalait- 1 Laskelman perustana on ollut oletus, että syntyy keksimäärin 0,5 kg CO 2 /kwh. 15 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

16 teiden päälaiteryhmien ja valaistuksen sähkönkulutusta, jotka muodostavat noin 40 % toimistotilojen kokonaissähkönkulutuksesta (noin 4,1 TWh vuonna 2000). Toimistotiloissa laitesähkö hyödyntyy lämmityskaudella osittain lämmityksessä, mutta lisää ilmastoinnin sähkönkulutusta jäähdytyskaudella. Tämän asian merkitystä arvioidaan raportissa. Toimistotiloja ja laitteita on lähes kaikissa palvelusektorin eri rakennustyypeissä. Kuvassa 5 on esitetty sähkön kulutusjakauma Suomessa vuonna 2000 ja se mitä osaa sähkönkulutuksesta tämä tutkimus käsittelee. Toimistotilojen toimistotekniikka + valaistus 2 % Muut palvelut ja julkinen kulutus 14 % Liikenne 1 % Sähkölämmitys, asuinrakennukset 9 % Sähkölämmitys, muut 1 % Kotitaloudet 12 % Rakentaminen 0 % Maatalous 1 % Loma-asunnot 1 % Kiinteistöt 2 % Teollisuus 57 % Kuva 5. Sähkönkulutuksen jakauma Suomessa vuonna 2000 (Tilastokeskus 2001). 1.3 Toteutus Tutkimus toteutettiin kolmivaiheisena. Ensin selvitettiin nykytilanne ja teknologia. Kotitalouksien osalta arvioitiin kunkin laiteryhmän nykyinen valtakunnan tason sähkönkulutus ottamalla huomioon laitteiden yleisyys ja niiden keskimääräinen sähkönkulutus (bottom-up menetelmä). Kotitalouksien kokonaissähkönkulutuksen nykytasoksi valittiin Tilastokeskuksen vuoden 2000 sähkönkulutusluku GWh. Tästä kulutusluvusta vähennettiin kaikkien laskettujen laiteryhmien kokonaisvuosikulutus ja loppu kulutus sijoitettiin ryhmään muu. Lisäksi selvitettiin parhaan markkinoilla olevan nykyteknologian sähkönkulutustaso. Toimistosektorilla selvitettiin valittujen laiteryhmien sähkönkulutustasot perustuen sekä kotimaassa että ulkomailla tehtyihin selvityksiin. Tulevaisuuden energiatehokkaan teknologian selvittämien oli tutkimuksen toinen vaihe. Siinä arvioitiin noin kymmenen vuoden tähtäimellä eri laiteryhmien laitteiden teknologian kehitystä. Uuden teknologian penetroitumismahdollisuuksia ja sen mukanaan tuomaa sähkönsäästöä arvioitiin VTT:llä olevalla Reducelaskentamallilla ottaen huomioon saatavilla olevat kustannusarviot. 16 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

17 Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa arvioitiin valituille laiteryhmille säästöpotentiaali vertaamalla normaalikehityksen (BAU) ja säästöskenaarioiden mukaisia valtakunnan tason kulutuslukuja vuonna Näin saaduista sähkönkäytön tehostumisista arvioitiin vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. 17 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

18 2. KOTITALOUSKONEIDEN JA LAITTEIDEN SÄHKÖNKULUTUS JA SÄÄSTÖPOTENTIAALI 2.1 Kotitalouskoneiden yleisyys Laitteiden yleisyydet kotitalouksissa on esitetty taulukossa 7. Tilastokeskuksen kulutustutkimusten (aikaisemmin Kotitaloustiedustelu) perusteella laadituissa tilastoissa kylmäsäilytyslaitteet on ryhmitelty kahteen pääryhmään: jääkaappeihin ja pakastimiin, jolloin jää-viileäkaapit ja kylmiöt sekä jääkaappi-pakastimet sisältyvät ryhmään jääkaapit. Adato Energia Oy (aikaisemmin Suomen Sähkölaitosyhdistys ry) on julkaissut myyntilukuihin perustuvaa yleisyystilastoa, jossa kylmäsäilytyslaitteet on jaoteltu tarkemmin eri tyypeittäin (Taulukko 8). Taulukko 7. Kotitalouskoneiden ja viihde-elektroniikan yleisyydet kotitalouksissa (Tilastokeskus 2001b) Jääkaappi Pakastin Pyykinpesukone Astianpesukone Kuivausrumpu 2) Kuivauskaappi 2) ,5 4 Sähköliesi 2) Mikroaaltouuni TV 1) Videonauhuri Kotitietokone Matkapuhelin Modeemi Internetyhteys Faksi 4 7 Radio ) Väritelevisio 2) Adato Energia Oy Taulukko 8. Kylmäsäilytyslaitteiden yleisyydet Adato Energia Oy:n mukaan Jääkaapit + jää-viileäkaapit Pakastimet Jääkaappi-pakastimet Ennusteiden ja arvioiden laskemisesta Kotitalouksien lukumäärän ennustaminen Kotitalouksien lukumäärän kehitys on arvioitu Tilastokeskuksen tekemän väestöennusteen (2001a) ja siitä tehtyjen laskelmien pohjalta (liite 1, taulukko 64) seuraavasti: Kotitalouksien lukumäärien kehitystä arvioitiin Tilastokeskuksen tietojen ( ) avulla tehdyn kuvion pohjalta (Liite 2, kuva 45). Samoin arvio 18 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

19 kotitalouksien keskikoon kehityksestä tehtiin Tilastokeskuksen tietojen perustella tehdyn kuvion avulla (Liite 2, kuva 46). Kotitalouksien lukumäärät vuosina laskettiin myös jakamalla väkiluku kotitalouksien keskikoolla. Lisäksi taulukossa 64 (Liite 1) on esitetty Juha Nurmelan (1996) esittämä ennuste kotitalouksien lukumäärästä vuosina Taulukon 64 viimeisellä rivillä on yhteenveto eri ennusteista ja arvioista kotitalouksien lukumääristä vuosina Tätä yhteenvedon perusteella tehtyä arviota kotitalouksien lukumääristä on käytetty laskelmiin kotitalouskoneiden lukumääristä Kotitalouskoneiden lukumäärän ennustaminen Kotitalouskoneiden lukumäärät ennustettiin kotitalouksien lukumäärän ja koneiden yleisyyslukujen perusteella. Tämän ennusteen perusteella laskettiin Reducemallia varten, kuinka paljon laitteiden määrä kasvaa keskimäärin vuosittain prosentteina vuosina Arviot kotitalouskoneiden sähkönkulutuksesta vuonna 2000 Arvioitaessa kotitalouskoneiden keskimääräistä sähkönkulutusta vuonna 2000 lähtötasona on käytetty Odyssee-tietokannassa 2 Suomen osalta käytettyjä tietoja, jotka perustuvat tutkimukseen Kotitalouksien sähkönkäyttötutkimus Aikasarjaa täydennettäessä oletimme koneen käyttöiäksi 14 vuotta, jolloin noin 7 % laitteista uusitaan vuosittain. Poikkeuksena olivat ruoankypsennyslaitteet, joista lieden käyttöiäksi oletettiin 18 vuotta ja mikroaaltouunin 10 vuotta. Uusien koneiden osalta käytettiin kulutuslukuna uusien koneiden keskimääräistä kulutusta, joka laskettiin Suomen Sähkölaitosyhdistys ry:n /Adato Energia Oy:n valintaoppaissa ilmoitettujen energiankulutuslukujen perusteella eri kokoisten koneiden myynnin mukaan painotettuna. Energiankulutusluvut löytyvät valintaoppaista konetyypistä riippuen vuodesta lähtien. Elektroniikan Tukkukauppiaitten myyntilastoista saa tietoja eri kokoisten laitteiden markkinaosuuksista. Kunkin vuoden uusien laitteiden keskimääräinen kulutus on laskettu seuraavalla kaavalla: esim. vuoden 1995 jääkaappien kulutus (0.86 x 565 kwh x 291 kwh x 258 kwh). Luku 0.86 vastaa prosenttilukua 86. Vuonna 1995 jääkaapeista 86 %:n kulutus vastasi vuoden 1993 kannan jääkaappien keskimääräistä kulutusta, 565 kwh/a. Eri laitteiden sähkönkulutuksen laskentaperusteita on tarkastelu yksityiskohtaisemmin kunkin laitteen kohdalla. 2.3 Kylmäsäilytyslaitteet Nykytilanne Tilastokeskuksen viimeisimmät tiedot kylmäsäilytyslaitteiden yleisyyksistä ovat vuodelta 1998, jolloin jääkaappi oli 97 %:ssa ja pakastin 85 %:ssa suomalaisista kotitalouksista (Taulukko 7). Tilastokeskuksen tilastot perustuvat kotitaloustiedustelun tietoihin (nykyään Kulutustutkimukset). Adato Energia Oy:n myyntilukuihin perustuvan tilaston mukaan jääkaappi oli 78 %:ssa, jääkaappi-pakastin 2 Odyssee on kansainvälinen tietokanta, joka tuottaa energiatehokkuusindikaattoreita sekä sisältää niiden laskentaan vaadittavan perusdatan. 19 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

20 35 %:ssa ja pakastin 50 %:ssa kotitalouksista vuonna 1999 (Taulukko 8). Molemmissa tilastoissa jää-viileäkaapit (+ kylmiöt) on laskettu samaan ryhmään jääkaappien kanssa. Sähkönkulutus vuonna 2000 Kylmäsäilytyslaitteiden energiankulutus on ilmoitettu Suomen Sähkölaitosyhdistys ry:n /Adato Energia Oy:n valintaoppaissa vuodesta 1990 lähtien. Elektroniikan Tukkukauppiaitten myyntitilastoissa kylmäsäilytyslaitteet on jaoteltu laitetyypin ja tilavuuden mukaan seuraavasti: Jääkaapit: alle 200 l ja yli 200 l Jää-viileäkaapit Jääkaappi-pakastimet: 550 mm leveät ja 600 mm leveät (+jenkkikaapit) Kaappipakastimet: alle 200 l ja yli 200 l Säiliöpakastimet: alle 300 l ja yli 300 l Laskettaessa uusien kylmäsäilytyslaitteiden keskimääräistä vuosikulutusta, laskimme ensin kunkin laitetyypin keskimääräiset kulutukset valintaoppaiden tietojen perusteella. Niissä otettiin huomioon laitetyypin lisäksi laitteen koko, esimerkiksi tilavuudeltaan alle 200 litran ja yli 200 litran jääkaappien sekä jääviileäkaappien keskimääräiset energiankulutukset vuodessa. Sitten laskimme kunkin kokoluokan prosenttiosuudet myyntitilastossa. Lopullisessa kulutuslaskelmassa painotimme aiemmin laskettuja kulutuslukuja myyntiosuuksilla. Jääkaappi-pakastimien kulutusta ei ollut Odyssee-tietokannassa, joten jouduimme arvioimaan niiden sähkönkulutuksen vuonna Valintaoppaiden kulutuslukujen perusteella oletimme, että jääkaappi-pakastimien kulutus on keskimäärin 1,3 kertaa pakastimen kulutus. Tilavuudeltaan samankokoisen pakastimen sähkönkulutus on suurempi kuin jääkaappi-pakastimella, mutta laskelmassa tilavuutta ei ole otettu huomioon vaan on käytetty uusien kylmäsäilytyslaitteiden keskimääräisiä vuosikulutuksia. Arvioitaessa kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutusta vuonna 2000 käytettiin jaottelua jääkaapit, jääkaappi-pakastimet ja pakastimet (Taulukot 9 ja 10). Lisäksi pakastimien sähkönkulutuksen osalta tehtiin kaksi laskelmaa. Toisessa laskelmassa pakastimien määrä laskettiin suoraan niiden yleisyyden mukaan ja toisessa laskelmassa oletettiin, että 20 %:ssa kotitalouksia on kaksi pakastinta ja toinen pakastin on käytössä puoli vuotta. Taulukko 9. Arvio kylmäsäilytyslaitteiden keskimääräisistä sähkönkulutuksista vuosina Jääkaappi, kwh/vuosi Pakastin, kwh/vuosi Jääkaappi-pakastin, kwh/vuosi 970* Laitteiden uusiutuminen vuosittain on 7 %. Vuosittaiset kulutukset on laskettu seuraavalla kaavalla: Kunkin vuoden uusien laitteiden keskimääräinen kulutus lasketaan mukaan, esim. vuoden 1995 jääkaappien kulutus (0.86 x x x 258). *Jääkaappi-pakastimen kulutus 1,3-kertainen pakastimeen verrattuna. 20 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ Tavoite: Oppilaat tietävät, mistä saa tietoa laitteiden energiankulutuksesta ja he ovat tietoisia energiamerkinnän sisällöstä. Oppilaat ymmärtävät mitä etua on valita A-luokan

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

EuP -DIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI - Kodinkoneet, kulutuselektroniikka ja toimistolaitteet. TTS tutkimus

EuP -DIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI - Kodinkoneet, kulutuselektroniikka ja toimistolaitteet. TTS tutkimus EuP -DIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI - Kodinkoneet, kulutuselektroniikka ja toimistolaitteet TTS tutkimus ESIPUHE 3 1 TAVOITE... 4 2 TOTEUTUS... 5 2.1 Lähtötietojen kokoaminen...5 2.2 Kulutuksen kehityksen

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6 SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tavoite: Laskea eri sähkölaitteiden energiankulutuksia. Ymmärtää käsite kilowattitunti (kwh) ja kuinka se lasketaan. Ryhtyä toimeen sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Tehtävä: Käytämme

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Sähkönkulutus on kasvussa

Sähkönkulutus on kasvussa Sähkönkulutus on kasvussa Palvelu- ja julkisen sektorin osuus sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa on 19 %. Yksittäisen toimistorakennuksen sähkön kulutus voi jakautua esimerkiksi näin. Palvelu- ja toimistorakennuksessa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutus käyttöolosuhteissa

Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutus käyttöolosuhteissa Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutus käyttöolosuhteissa TYÖTEHOSEURA ANNE KORHONEN Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 NURMIJÄRVI 2006 KOTITALOUS Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutus käyttöolosuhteissa

Lisätiedot

Ajankohtaista IT-laitteiden energiatehokkuudesta. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Ajankohtaista IT-laitteiden energiatehokkuudesta. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ajankohtaista IT-laitteiden energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Sisältö Laitteille asetettavia vaatimuksia, ajankohtaista Ekosuunnittelu Energy Star Hankinnan tueksi tietoa ja työkaluja

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

ARJEN ENERGIATEHOKKUUSKONSEPTI

ARJEN ENERGIATEHOKKUUSKONSEPTI ARJEN ENERGIATEHOKKUUSKONSEPTI 2 Esipuhe Arjen energiatehokkuuskonsepti on luotu Maunulan energiatalouden parantamisprojektissa (MET). Maunulan energiatalouden parantamisen -projekti on ollut ennen muuta

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus ja tiekartta Rajaus: liikenteen ja rakennusten energiatehokkuus omissa osissa Tässä: energiatehokkuus yleisesti & teollisuus,

Lisätiedot

Total Room Automation: Olosuhteiden ja energiakulutuksen optimointi

Total Room Automation: Olosuhteiden ja energiakulutuksen optimointi , tuotepäällikkö Total Room Automation: Olosuhteiden ja energiakulutuksen optimointi Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Desigo TRA: Ylläpitokustannukset ja elinkaari

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys

MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys Mika Airaksela Asuntoreformiyhdistys ARY Ry 2.4.2008 Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys Mika Airaksela MERAREPONEN kansainväliset

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

EuP-DIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI: KIERTOVESIPUMPUT, LÄMMITYSKATTILAT, VEDENLÄMMITTIMET JA SÄHKÖMOOTTORIT

EuP-DIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI: KIERTOVESIPUMPUT, LÄMMITYSKATTILAT, VEDENLÄMMITTIMET JA SÄHKÖMOOTTORIT MUISTIO 1 (12) EuP-DIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI: KIERTOVESIPUMPUT, LÄMMITYSKATTILAT, VEDENLÄMMITTIMET JA SÄHKÖMOOTTORIT SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 2 2 Kiertovesipumput (LOT 11)... 3 2.1 Komission

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma:

Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma: Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma: "Internetpalvelusta apua ilmastokamppailuun (e3portaali)" Kuresaari 14.9.2007 Jorma Pietiläinen Copyright VTT Lähtökohta: 2 3 4 IPCC:n skenaatiot: 5 6 Tulevaisuus?

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Energiatehokas valaistus. vähentää hiilidioksidipäästöjä ja säästää rahaa

Energiatehokas valaistus. vähentää hiilidioksidipäästöjä ja säästää rahaa Energiatehokas valaistus vähentää hiilidioksidipäästöjä ja säästää rahaa Ilmastonmuutos Lämpötila on noussut 0,7 o C vuodesta 1900 Suurin aiheuttaja CO 2 -kaasu Vuoteen 2100 ennustetaan yhä kiihtyvämpää

Lisätiedot

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

VALMIUSTILAT KODISSANI

VALMIUSTILAT KODISSANI VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä Energiatodistukset käyttöön Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennukset kuluttavat Suomessa liki 40 prosenttia energiasta. Rakennusten energiankulutus vastaa 30

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Kotitalouksien sähkönkäyttö. 26.2.2013 Virve Rouhiainen

Kotitalouksien sähkönkäyttö. 26.2.2013 Virve Rouhiainen Kotitalouksien sähkönkäyttö 26.2.2013 Virve Rouhiainen TUTKIMUKSEN TAUSTA, MENETELMÄT JA AINEISTO Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimuksen tulokset Loppukäyttö jakauma - Kuvaa maan tai alueen tai talousryhmän

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 1 MIKSI SÄÄSTÄÄ ENERGIAA? NOPEIN JA TEHOKKAIN TAPA HILLITÄ ILMASTON- MUUTOSTA. SE SÄÄSTÄÄ RAHAA. UUSIUTUMATTOMIEN ENERGIANLÄHTEIDEN

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

RAPORTTI 16X171259.10.Q100-001 28.11.2013 MOTIVA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Ulkoiset tehonlähteet

RAPORTTI 16X171259.10.Q100-001 28.11.2013 MOTIVA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Ulkoiset tehonlähteet RAPORTTI 16X171259.10.Q100-001 28.11.2013 MOTIVA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ulkoiset tehonlähteet 1 1 Esipuhe Työn tavoitteena on päivittää arvio EU:n ns. Ekosuunnittelu-direktiivin

Lisätiedot

Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot. Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy

Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot. Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy SISÄLTÖ Taustaa Topten-Suomi henkilöautot listan laatimisperiaatteet kategoriat tietosisältö

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Asumisen energiankulutus 2014

Asumisen energiankulutus 2014 Energia 2015 Asumisen energiankulutus 2014 Asumisen energiankulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2014 Asumiseen, eli asuinrakennusten lämmitykseen ja kotitalouslaitteisiin, kului energiaa 64 terawattituntia

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Asumisen energiankulutus 2012

Asumisen energiankulutus 2012 Energia 203 Asumisen energiankulutus 202 Asumisen energiankulutus kasvoi vuonna 202 Asumiseen, eli asuinrakennusten lämmitykseen ja kotitalouslaitteisiin, kului energiaa 66 682 gigawattituntia (GWh) vuonna

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari 2008 2015 Elvari syntyi tarpeeseen Sähkölämmitteisiä koteja on Suomessa noin 600 000 eli noin puolet kaikista pientaloista. Niissä kuluu noin kymmenes Suomen koko sähkön kulutuksesta, lähes 10 terawattituntia

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Asumisen energiankulutus 2011

Asumisen energiankulutus 2011 Energia 2012 Asumisen energiankulutus 2011 Asumisen energiankulutuksesta yli 80 prosenttia kului lämmitykseen vuosina 20082011 Asumisen energiankulutus oli Tilastokeskuksen mukaan 61 88 gigawattituntia

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN 1 Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Heikki Liimatainen 2 TTY:n osuudet asiakaskohtainen kuljetusten

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 28 7.7.21 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Asumisen energiankulutus 2013

Asumisen energiankulutus 2013 Energia 2014 Asumisen energiankulutus 201 Asumisen energiankulutus laski vuonna 201 Asumisen energiankulutus laski kuusi prosenttia vuonna 201. Asumiseen, eli asuinrakennusten lämmitykseen ja kotitalouslaitteisiin,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE

Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE Teuvo Aro, AX-Suunnittelu AX-SUUNNITTELU Perustettu 1993 LVI TUTKIMUKSET

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Säästävätalo2050.fi tiistaina 3. marraskuuta 2009

Säästävätalo2050.fi tiistaina 3. marraskuuta 2009 Säästävätalo2050.fi Säästävätalo2050.fi Säästävätalo2050.fi Joka talon kulutuslaskuri Säästävätalo2050.fi Joka talon kulutuslaskuri Arvioi lämmitysjärjestelmän, rakenneratkaisujen ja käytön vaikutukset

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot