käytön tehostaminen Anne Korhonen, TTS Hannu Pihala, VTT Aulis Ranne, VTT Veikko Ahponen, VTT Liisa Sillanpää, TTS Työtehoseuran julkaisuja 384

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "käytön tehostaminen Anne Korhonen, TTS Hannu Pihala, VTT Aulis Ranne, VTT Veikko Ahponen, VTT Liisa Sillanpää, TTS Työtehoseuran julkaisuja 384"

Transkriptio

1 Kotitalouksien ja toimistotilojen laitesähkön käytön tehostaminen Electricity saving possibilities in household and office appliances including lighting Anne Korhonen, TTS Hannu Pihala, VTT Aulis Ranne, VTT Veikko Ahponen, VTT Liisa Sillanpää, TTS Työtehoseuran julkaisuja 384 ISBN ISSN

2 TYÖTEHOSEURA PL 28 (Melkonkatu 16 A) HELSINKI Tekijä(t) / Authors Anne Korhonen, Hannu Pihala, Aulis Ranne, Veikko Ahponen ja Liisa Sillanpää Julkaisusarja ja numero Työtehoseuran julkaisuja 384 Julkaisuaika (kk ja vuosi) Toukokuu 2002 Tutkimuksen nimi Kotitalouksien ja palvelujen laitesähkön käytön tehostaminen erityisesti ympäristövaikutukset huomioon ottaen Julkaisun nimi / Title Kotitalouksien ja toimistotilojen laitesähkön käytön tehostaminen / Electricity saving possibilities in household and office appliances including lighting Tiivistelmä: Tavoite oli selvittää kotitalouksien ja toimistojen sähkölaitteiden teknologian ja käytön tehostamismahdollisuuksia vuoteen 2010 mennessä. Työ rajattiin kotitaloussähköön, johon eivät sisälly loma-asunnot, sähkölämmitys eikä lämpimän käyttöveden valmistus, sekä toimistotilojen valaistukseen ja sen ohjausjärjestelmiin sekä tieto- ja toimistotekniikkalaitteisiin. Kotitaloussähkön normaalikehitys (BAU) osoittaa, että kylmäsäilytys ja valaistus tulevat olemaan suurimmat kulutusryhmät, seuraavina kulutuselektroniikka, ruoanvalmistus ja sähkösauna. Teknisesti jo mahdollinen kehitys, joka ei kaikkien laitteiden osalta ole taloudellisesti kannattava, vähentää kulutuselektroniikan sähkönkulutuksesta noin viidenneksen, valaistuksesta lähes kaksi kolmasosaa ja kylmäsäilytyksestä vajaan seitsemäsosan normaalikehitykseen verrattuna. Valaistuksen teknisesti mahdollinen kehitys tuottaa suuremman säästön valtakunnallisesti kuin kaikkien muiden tekijöiden yhteensä. Sähkönkulutuksen kannalta parhaan teknologian käyttöönotto kaikkien rakennusten toimistotiloissa vuoteen 2010 mennessä mahdollistaisi 67 %:n vuotuisen sähkönsäästön (479 GWh/a) toimistotekniikkalaitteiden ja 75 %:n sähkönsäästön (693 GWh/a) valaistuksen kulutuksessa normaalikehitykseen (BAU) verrattuna. Todennäköisesti kotitalouksien aiheuttama hiilidioksidimäärä ei vuoteen 2010 mennessä ehdi laskea alle vuoden 2000 tason. Toimistojen laitesähkön ja valaistuksen kulutuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat BAU-skenaariossa 0,3 miljoonaa tonnia vuonna 2010, mikä on lähes sama kuin vuonna Abstract: The task was to assess the penetration of new technology and its effects on energy efficiency by 2010 of household electricity consumption, excluding leisure time dwelling and space and water heating, and electricity consumption of office appliances and lighting in the service sector. The work was based on secondary analysis. The BAU scenario showed that in Finland refrigeration appliances and lighting will consume the biggest shares of household electricity in 2010, followed by cooking, sauna, and consumer electronics, which will increase proportionally most. Using the existing best energy efficient technologies, not always economically feasible, will decrease the expected consumption, e.g. that of consumer electronics by 20 %, of lighting by 65 %, and of refrigeration by 14 % compared to the BAU scenario. Refrigeration appliances will still consume the biggest share. In the area of lighting, bringing into use the best technical solutions will produce bigger savings in consumption than in other areas altogether. However, accounting for the additional heat the appliances and lighting are producing, the technically possible savings, GWh/a, of household electricity in 2010 will decrease by 15 % meaning a total amount of GWh/a, and increase non-electric heating energy by 580 GWh/a. In offices, electricity consumption of 720 GWh/a of present equipment is quite possible to decrease by 30 %, by utilizing the power management of the appliances. Compared to the BAU scenario, it is possible yearly to save 480 GWh/a, 67 % of the consumption of the office equipment, 690 GWh/a, 75 % of the consumption of lighting by the year 2010 by using the best technologies in all offices. Calculations on the office equipment are based on present consumption and on present best technologies. Savings in consumption of lighting are based on estimations on office spaces in 2010 on the presumption of using the best technologies in all uses. This development will, in one hand, indirect decrease energy consumption of ventilation, but on the other hand, increase the need of non-electric space heating energy. Calculations by Reduce-model showed, that CO 2 emissions from household electricity obviously will not - by lower into the level before 2000, which was 1,6 million tons/a. In offices, CO 2 emissions of the appliances including lighting will stay (in the BAU scenario) at 0,3 million tons/a in 2010, which is nearly the same level as in the year Avainsanat / keywords kotitalous, toimisto, sähkönkulutus, energiatehokkuus, säästöpotentiaali /household, office, electricity consumption, energy efficiency, saving potentials ISBN ISSN Sivuja 158 Hinta Yksikkö Kotitalousosasto PL RAJAMÄKI Myynti Työtehoseura PL HELSINKI puh (09)

3 Sisällys ALKUSANAT... 5 TIIVISTELMÄ... 6 SUMMARY 7 1. JOHDANTO Taustaa Ilmastostrategia Aiempia kotitalouksien ja palvelujen sähkönkäytön tutkimuksia Tavoitteet ja rajaus Toteutus KOTITALOUSKONEIDEN JA LAITTEIDEN SÄHKÖNKULUTUS JA SÄÄSTÖPOTENTIAALI Kotitalouskoneiden yleisyys Ennusteiden ja arvioiden laskemisesta Kotitalouksien lukumäärän ennustaminen Kotitalouskoneiden lukumäärän ennustaminen Arviot kotitalouskoneiden sähkönkulutuksesta vuonna Kylmäsäilytyslaitteet Nykytilanne Tulevaisuus ja säästöpotentiaali Yhteenveto Ruoankypsennyslaitteet Nykytilanne Tulevaisuus ja säästöpotentiaali Yhteenveto Astianpesukoneet Nykytilanne Tulevaisuus ja säästöpotentiaali Yhteenveto Pyykinpesukoneet ja kuivauslaitteet Nykytilanne Tulevaisuus ja säästöpotentiaali Yhteenveto Kulutuselektroniikka Määrittelyt ja energiamerkit Televisiot Set top boxit Videot ja DVD-laitteet Audiolaitteet Mikrotietokoneet ja oheislaitteet Yhteenveto Valaistus Nykytilanne Tulevaisuus ja säästöpotentiaali Sähkösauna LVI-laitteet Ilmanvaihto Lämmitysverkostojen kiertovesipumput Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

4 Öljypolttimet Muut LVI-laitteet Yhteenveto Autonlämmitys Muut Laitesähkön hyödyntäminen asuntojen lämmityksessä ENERGIANSÄÄSTÖN TARKASTELU REDUCE- MALLILLA Laskentamallin perusteet Laskennan lähtötiedot Tulokset Kotitaloussektori kokonaisuutena Esimerkkejä yksittäisistä kulutuskohteista Yhteenveto Reduce-mallin tuloksista TOIMISTOTILOJEN LAITESÄHKÖNKULUTUS Toimistotekniikkalaitteet Kopiokoneet Toimistotekniikkalaitteiden kokonaissähkönkulutus Toimistotekniikkalaitteiden sähkönkulutuksen kehityssuunta tulevaisuudessa Valaistus Nykytilanne Tulevaisuus ja säästöpotentiaali Sähkökuormien vaikutus lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutukseen toimistotiloissa Yhteenveto toimistotilojen laitesähkönkulutuksesta KOTITALOUKSIEN JA TOIMISTOTILOJEN LAITE- SÄHKÖÖN LIITTYVÄT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenveto kotitalouskoneiden ja laitteiden sähkönkultuksesta Kehitys yleisesti Kehitys laiteryhmittäin Laitesähkön hyödyntäminen asuntojen lämmityksessä Taloussähkön säästön yksityistaloudellinen merkitys Kotitalouksien laitesähkön energiansäästöpotentiaali ja vaikutus CO 2 -päästöihin Toimistotilojen laitesähkön energiansäästöpotentiaali ja vaikutus CO 2 -päästöihin LÄHTEET LIITTEET Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

5 ALKUSANAT Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) ohjelmassa Teknologia ja ilmastonmuutos (Climtech) tavoitteena on edistää ilmastonmuutosta rajoittavan teknologian valintoja, tutkimusta, kehitystä ja käyttöönottoa sekä tukea kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamista. Käsillä oleva tutkimus on Tekesin Climtechohjelman kautta rahoittama. Tässä raportissa käsitellään kotitalouksien osalta kattavasti ja toimistotiloista merkittävimpien sähköä kuluttavien laitteiden osalta nykyteknologian sähkönkäyttö ja uuden teknologian yleistymismahdollisuudet noin 10 lähivuoden aikana. Taloussähkön osatekijöistä on käsitelty kotitalouskoneiden, valaistuksen, kulutuselektroniikan ja pientaloille tyypillisten sähkölaitteiden teknologian ja käytön tehostamismahdollisuuksia. Toimistotilojen osalta on keskitytty toimistotekniikkalaitteiden ja valaistuksen nykyisiin ja lähivuosien teknologioihin. Sähkönsäästö- ja päästönvähennyspotentiaalia on arvioitu Reduce-mallilla, jolla voidaan simuloida uusien teknologioiden markkinapenetraatiota ja vaikutuksia sähkönkulutukseen ja ympäristöpäästöihin tiettyjen teknis-taloudellisten reunaehtojen vallitessa. Projekti on Työtehoseuran kotitalousosaston ja VTT Prosessit - tutkimusyksikön yhteistyö. Lisäksi VTT Tuotteet ja tuotanto tutkimusyksiköstä on tilattu valaistusta koskeva alihankintatyö. Projektin hallinto on ollut Työtehoseurassa. Vastuuhenkilönä Työtehoseuran puolelta on ollut tutkimusjohtaja Pirkko Kasanen ja Tekesin puolelta teknologia-asiantuntija Raija Pikku-Pyhältö. Kotitalouskoneita koskevan osuuden ovat tehneet Työtehoseurasta johtava tutkija Liisa Sillanpää ja tutkija Anne Korhonen, joka on laatinut laskelmat ja ennusteet. Erikoistutkija Hannu Pihala VTT Prosessit tutkimusyksiköstä on laatinut kotitalouksien kulutuselektroniikkaa, LVI-laitteita, muita erityisiä kulutuskohteita koskevat osuudet sekä kappaleen laitesähkön hyödyntämisestä asuntojen lämmityksessä. Hannu Pihala on laatinut myös toimistotilojen laitesähkönkulutusta käsittelevät kappaleet lukuun ottamatta valaistusta käsittelevää osaa. Erikoistutkija Veikko Ahponen VTT Tuotteet ja tuotanto tutkimusyksiköstä on laatinut sekä kotitalouksien että toimistotilojen valaistusta koskevat osuudet. Erikoistutkija Aulis Ranne VTT Prosessit tutkimusyksiköstä on hallinnut Reduce-mallin käyttöä ja tulkintaa sekä suorittanut CO 2 -päästölaskelmat. Tutkijaryhmän yhteistyö on ollut joustavaa ja innostavaa. Tutkijaryhmä on saanut arvokasta apua VTT Prosessit tutkimusyksikön tutkimusprofessori Seppo Kärkkäiseltä ja Motiva Oy:n johtavalta asiantuntijalta Heikki Härköseltä sekä hyödyllisiä kommentteja Climtechin ohjausryhmältä. Tutkijat kiittävät saamastaan tuesta. 5 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

6 TIIVISTELMÄ Työn tavoite oli selvittää sähkölaitteiden teknologian ja käytön tehostamismahdollisuuksia kotitalous- ja palvelusektoreilla vuoteen 2010 mennessä osana kansallisen ilmastostrategian toteuttamista. Työssä otettiin huomioon myös taloudelliset tekijät ja ympäristövaikutukset, erityisesti vaikutukset CO 2 -päästöihin. Työ rajattiin vakituisten asuntojen kotitaloussähkön kulutukseen sekä palvelusektorilta toimistotilojen valaistuksen sekä tieto- ja toimistotekniikan sähkönkulutukseen ja niiden tehostamismahdollisuuksiin. Jo olemassa olevia tilasto- ja muita aineistoja sekä alan tutkimuksia käytettiin laskelmien ja ennusteiden pohjana. Suomen kotitalouksien eri laiteryhmien sähkönkulutukset määritettiin bottom-up periaatteella vuoden 2000 tilanteen perusteella. Normaalikehityksen (BAU) mukaan kotitaloussähkön kulutus vuoteen 2010 osoittaa, että kylmäsäilytys ja valaistus tulevat olemaan suurimmat kulutusryhmät, seuraavina kulutuselektroniikka, ruoanvalmistus ja sähkösauna. Suhteellisesti eniten sähkönkulutus kasvaa tarkastelujaksolla kulutuselektroniikkaryhmässä. Energiateknisesti parhaan saatavissa olevan teknologian käyttöönotto, joka ei kaikkien laitteiden osalta ole taloudellisesti kannattava, vähentää esimerkiksi kulutuselektroniikan säh- könkulutuksesta noin viidenneksen, valaistuksesta lähes kaksi kolmasosaa ja kylmäsäilytyksestä vajaan seitsemäsosan normaalikehitykseen verrattuna. Kylmäsäilytys pysyy suurimpana kulutustekijänä. Valaistuksen teknisesti mahdollinen kehitys tuottaa suuremman säästön valtakunnallisesti kuin kaikkien muiden tekijöiden yhteensä. Kun laitelämmön hyödyntäminen asuntojen lämmityksessä otetaan huomioon, se merkitsee teknisesti mahdollisen sähkön kokonaissäästöpotentiaalin (2 050 GWh/a vuonna 2010) pienenemistä noin 15 %:lla arvoon GWh/a ja muun kuin sähkölämmityksen tarpeen kasvua noin 580 GWh/a. Toimistotekniikkalaitteiden (mikrotietokonetyöasemat, tulostimet, kopiokoneet) nykyisen laitekannan sähkönkulutuksesta (720 GWh/a) on mahdollista säästää yli 30 %, jos laitteiden tehonsäästöautomatiikat otetaan käyttöön koko laitekannassa. Sähkönkulutuksen kannalta parhaan teknologian käyttöönotto kaikkien rakennusten toimistotiloissa vuoteen 2010 mennessä mahdollistaisi 67 %:n vuotuisen sähkönsäästön (480 GWh/a) toimistotekniikkalaitteiden ja 75 %:n sähkönsäästön (690 GWh/a) valaistuksessa normaalikehitykseen (BAU) verrattuna. Toimistotekniikkalaitteiden kohdalla säästö on laskettu nykykulutuksesta verrattuna parhaaseen nykyteknologiaan ja nykyiseen laitekantaan perustuen, koska arvion tekeminen vuoden 2010 laitekannan sähkönkulutuksesta olisi ollut hyvin epävarmaa johtuen laitekannan nopeasta uudistumisesta. Valaistuksen sähkönkulutuksen säästön laskenta perustuu arvioituun vuoden 2010 toimistotilakantaan ja edellyttää parhaan teknologian käyttöönottoa kaikissa toimistotiloissa. Lisäksi laitesähkökuorman väheneminen pienentää välillisesti ilmastoinnin sähkönkulutusta, mutta toisaalta muun lämmitysenergian kuin sähkön kulutus kasvaa jonkin verran. Todennäköisesti kotitalouksien aiheuttama hiilidioksidimäärä ei vuoteen 2010 mennessä ehdi laskea alle vuoden 2000 tason, mikä on noin 1,6 miljoonaa tonnia CO 2. Toimistojen laitesähkön ja valaistuksen kulutuksen aiheuttamat CO 2- päästöt ovat BAU-skenaariossa 0,3 miljoonaa tonnia vuonna 2010, joka olisi lähes sama kuin vuonna Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

7 SUMMARY The task was to assess the penetration of new technology and its effects on energy efficiency by 2010 in the sectors of household and service. This project was a joint work of VTT Processes and TTS Institute under the Climtech framework programme which is implementing the Finnish National Climate Strategy. Economical factors and climatic impacts of energy savings were viewed. The object of examination and calculations was household electricity consumption, excluding leisure time dwelling and space and water heating, and electricity consumption of office appliances and office lighting in the service sector. Existing data, reports and statistics were used. Household electricity consumption of the reference year 2000 was divided up into groups of different appliances by calculations, because no actual measuring data was available. According to bottom-up calculations, a BAU scenario showed that in Finland refrigeration appliances and lighting will consume the biggest shares of household electricity in 2010, followed by consumer electronics, cooking and sauna. Proportionally, consumption of consumer electronics will increase most. Replacing used appliances by the existing best energy efficient technologies, not always economically profitable, will decrease the expected consumption, e.g. that of consumer electronics by 20 %, of lighting by 65 %, and of refrigeration by 14 % compared to the BAU scenario. Refrigeration appliances will still consume the biggest share. In the area of lighting, bringing into use the best technical solutions will produce bigger savings in consumption than in other areas altogether. However, accounting for the additional heat the appliances and lighting are producing, the technically possible saving potential, GWh/a, of household electricity in 2010 will decrease by 15 % meaning a total amount of GWh/a, and increase non-electric heating energy by 580 GWh/a. In offices, electricity consumption of 720 GWh/a of present equipment (desktop computers and displays, printers, copy machines) is quite possible to decrease by 30 %, by utilizing the power management of the equipment. Compared to the BAU scenarios, it is possible yearly to save 480 GWh/a, 67 % of the consumption of the office appliances, 690 GWh/a, 75 % of the consumption of lighting by the year 2010 by taking into use the best technical technologies in all offices in different buildings. Concerning office appliances the calculations are based on present consumption and on present best technologies, because of many uncertainties in preliminary calculations in this very quickly developing area. Savings in consumption of lighting are based on estimations on office spaces in 2010 on the presumption of using the best technologies in all uses. This development will, on one hand, indirect decrease energy consumption of ventilation, but on the other hand, increase the need of non-electric space heating energy. Calculations by the Reduce-model showed, that CO 2 emissions from household electricity obviously will not - by lower into the level before 2000, which was 1,6 million tons/a. In offices, CO 2 emissions of the appliances including lighting will stay (in the BAU scenario) at 0,3 million tons/a in 2010, which is nearly the same level as in the year Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

8 1. JOHDANTO 1.1 Taustaa Ilmastostrategia Suomen tavoitteena on osana Euroopan unionia rajoittaa ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonepäästöjään siten, että keskimääräiset vuotuiset päästöt ovat Kioton pöytäkirjan tarkoittamalla ensimmäisellä sitoumuskaudella korkeintaan yhtä suuret mitä ne olivat vuonna 1990, jolloin ne vastasivat noin 76,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat toimet on koottu Kansalliseen ilmastostrategiaan. Energian käytön tehostaminen ja energian säästöä tukevan teknologian edistäminen ovat siinä tärkeitä kohtia. (Valtioneuvosto 2001). Ilmastostrategiaa toteuttavien toimien vaikutuksia tarkastellaan vertaamalla energiansäästön ja päästövähennysten tavoiteskenaarioita (KIO) ns. perusuran (BAU) mukaiseen tulevaisuuteen. Skenaariotarkastelut riippuvat erityisesti muutamista keskeisistä oletuksista, joita ovat talouden kasvu ja sen rakenne sekä sähkönhankinnan rakenne (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2001). Skenaariotarkastelujen taustaselvityksien pohjalta on tarkoituksenmukaista, esimerkiksi kotitalouksien ja palvelusektorin energiankulutuksen tarkasteluissa, erottaa lämmitysenergian, liikennepolttoaineiden ja sähkön kulutukset. Käsillä oleva raportti koskee sähkönkulutusta Aiempia kotitalouksien ja palvelujen sähkönkäytön tutkimuksia Asiantuntijaryhmä Suomen Sähkölaitosyhdistys ry:stä, Helsingin kaupungin energialaitokselta ja Imatran Voima Oy:stä teki vuonna 1985 sähkön käytön kehitysarvion, joka sisälsi asumisen, palveluiden, liikenteen, maataloustuotannon ja rakennustoiminnan sähkön käytön sektorikohtaiset kehitysarviot vuosille Ne eivät sisältäneet lämmityksen sähkönkulutusta. Selvityksessä kiinnitettiin huomiota myös sähkön säästömahdollisuuksiin (Suomen Sähkölaitosyhdistys ry ym. 1984). Asumisessa ennustettiin kojekannan lisääntymisen, asuntojen lukumäärän ja keskikoon kasvun lisäävän sähkönkulutusta. Uusien koneiden alhaisemman ominaiskulutuksen ennustettiin hidastavan kasvua. Asumisen sähkönkulutukseksi vuonna 2000 ennustettiin noin GWh/vuosi (Suomen Sähkölaitosyhdistys ry ym. 1984). Asumisen sähkön kulutuksen arvio vuosille on esitetty taulukossa 1. Ennusteen mukaan kylmäsäilytyslaitteiden kulutuksen kasvu taittui luvun lopussa. Myös ruoanvalmistuslaitteiden sähköntarpeen kasvun ennustettiin hidastuvan ja sen osuuden asuntojen sähkönkulutuksesta alenevan. Mikroaaltouunien yleistymisen ei ennustettu vaikuttavan oleellisesti sähkönkulutukseen. Pesukoneiden ja kuivauslaitteiden kulutuksen ennustettiin kasvavan tasaisesti vuoteen 2000 saakka, vaikka laitekehityksen ansiosta ominaiskulutukset alenevat. Sen sijaan astianpesukoneiden oletettiin yleistyvän voimakkaasti. Sähkökiukaiden määrän ennustettiin kasvavan asuntokohtaisten saunojen yleistymisen vuoksi. LVI-laitteiden sähkönkulutuksen ennustettiin kasvavan, koska pientaloasuntojen osuus kasvaa ja niissä yleistyy koneellinen ilmanvaihto. Ryhmän valaistus ja 8 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

9 muut kodinkoneet kulutuksen ennustettiin kasvavan asuntojen määrän lisääntyessä. Viihde-elektroniikan katsottiin ennusteessa ohittaneen jo jyrkimmän kasvuvaiheensa, joten se sisällytettiin tähän ryhmään. (Suomen Sähkölaitosyhdistys ry ym ) Taulukko 1. Asuntojen sähkönkulutus ilman sähkölämmitystä (GWh/a) (Suomen Sähkölaitosyhdistys ry ym. 1984) % Kylmäkojeet Ruoanvalmistuskojeet Puhdistus- ja kuivauskojeet Sähkökiukaat LVI Valaistus ja muut kojeet Yhteensä MWh/asunto 1,4 2,1 2,5 2,9 3,1 3,2 3,4 Viimeisin kattava tutkimus kotitalouksien sähkönkulutuksesta ja sen jakaantumisesta on Suomen Sähkölaitosyhdistys ry:n Kotitalouksien sähkönkäyttötutkimus Se koostui kyselystä, paneelitutkimuksesta ja mittauksista, joiden perusteella laskettiin kotitaloussähkön kokonaiskulutus ja jakauma Suomessa vuonna Tutkimuksen mukaan kotitaloussähkön kulutus oli GWh. Kotitaloussähkön kulutuksen jakauma on esitetty kuvassa 1. Lähes kolmannes sähköstä kului kylmäsäilytykseen. (Suomen Sähkölaitosyhdistys ry 1995.) LVI-laitteet (pientalot) 6 % Ruoanlaitto 11 % Autonlämmitys (pientalot) 3 % Pyykinpesu 4 % Pyykinkuivaus 1 % Astianpesukone 3 % Sähkösauna 8 % Kulutuselektroniikka 7 % Valaistus+muut 27 % Kylmäsäilytyslaitteet 30 % Kuva 1. Kotitaloussähkön kulutusjakauma vuonna 1993 (Suomen Sähkölaitosyhdistys ry 1995). Nurmela (1996) on selvittänyt väitöskirjassaan Kotitaloudet ja energia vuonna 2015 kotitalouksien rakennemuutosten vaikutusta energiakulutukseen 9 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

10 vuoteen 2015 mennessä. Tutkimuksessa on muun muassa arvioitu kotitaloussähkön kulutusta ja energiatehokkuuden paranemisen mahdollisuuksia kompensoida energian kulutuksen nousupaineita. Nurmelan mukaan merkittävin kotitaloussähkön kulutukseen vaikuttava tekijä on varustetason nousu. Sen lisäksi pitää arvioida laitekannan ominaiskulutuksen parantumisen vaikutusta käytössä olevaan laitekantaan. Arvioidessaan kotitaloussähkönkulutusta vuodelle 2015 Nurmela on laskenut erikokoisten kotitalouksien vuoden 1990 kotitaloussähkön kulutuksen keskiarvot ja mediaanit. Sen jälkeen kulutusarvio on laskettu vaiheittain seuraavasti: Oletus1: Vain talouksien määrä muuttuu. Oletus 2: Myös talouksien elinvaiherakenne muuttuu. Oletus 3: Otetaan huomioon myös talotyyppijakauman muutos. Oletus 4: Kotitalouslaitevaranto muuttuu. Oletus 5: Otetaan huomioon kotitalouslaitteiden energiatehokkuuden paraneminen.(nurmela 1996.) Taulukkoon 2 on koottu Nurmelan (1996) esittämien erikokoisten talouksien kotitaloussähkön kulutusarvioiden perusteella sähkönkulutukset käyttötavoittain. On otettava huomioon, että Nurmelan esittämissä laskelmissa käyttötavoittainen jako ei ole aivan sama erikokoisille talouksille, esimerkiksi astianpesu, LVI, kiuas ja auton lämmitys on eritelty eritavalla erikokoisten talouksien kulutusarvioissa. Tästä johtuen taulukossa 2 esitetty kotitaloussähkön käyttötavoittainen jako ei ole aivan tarkka. Nurmelan (1996) mukaan vuonna 2015 kotitaloussähkönkulutus on GWh, jos rakennemuutosten aiheuttama kasvu toteutuu tai GWh, jos rakennemuutoksia kompensoi laitteiden maksimaalinen energiankulutuksen tehostuminen. Nurmelan arvioiden mukaan kotitalouden sähkönkäyttö tehostuu ja laiteryhmästä riippuen vuoden 2015 ominaiskulutus on % vuoden 1990 tasosta (Taulukko 2, kuva 2). Taulukko 2. Arviot kotitalouksien sähkönkulutuksesta vuonna 2015, kun on otettu huomioon rakennemuutokset (BAU) ja kun otettu huomioon sekä rakennemuutokset että energiatehokkuuden kasvu (Tehostettu) (Nurmela 1996). Vuoden 2015 ominaiskulutus, Kotitaloussähkön jakauma ominais- %, vuoden 1990 BAU kulutuksesta Säästö (BAU-tehostettu) BAU Tehostettu Kylmäsäilytys % Ruoanvalmistus % Astianpesu % Pyykinpesu % Viihdelaitteet % LVI+ auton lämmitys % Kiuas (+LVI) % Valaistus ja muu kulutus % Yhteensä % Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

11 Valaistus ja muu kulutus 26 % Kylmäsäilytyslaitteet 13 % Ruoanvalmistus 21 % Sauna (+LVI) 8 % LVI + auto lämmitys 2 % Viihdelaitteet 20 % Pyykinpesu 6 % Astianpesu 4 % Kuva 2. Kotitaloussähkön jakauma vuonna 2015, kun on otettu huomioon sekä rakenne- muutokset että energiatehokkuuden kasvu (Nurmela 1996). Kauppa- ja teollisuusministeriön (2001) selvityksessä Kasvihuonekaasujen vähentämistarpeet ja mahdollisuudet Suomessa on esitetty kuvan 3 mukainen jakauma kotitaloussähkön käytöstä vuonna Selvityksessä on arvioitu, että BAU-skenaariolla kotitalouslaitteiden energiatehokkuus paranee vuosina laiteryhmästä riippuen 0,2-0,6 %:n vuosivauhdilla. BAU-skenaariossa on oletettu, että energiatehokkuuden lisäys tulee lähinnä EU-tason normien ja standardien vaikutusten kautta. Kotitaloussähkön kulutuksen on arvioitu kasvavan vuoden 1998 noin 8,8 TWh:sta 9,4 TWh:iin vuoteen 2010 mennessä ja edelleen 9,5 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2001.) Suomen Sähkölaitosyhdistys ry:n, Helsingin kaupungin energialaitoksen ja Imatran Voima Oy:n asiantuntijaryhmän palveluiden sähkönkulutusarviossa keskeisenä selittävänä muuttujana oli palvelurakennuskanta. Palvelurakennusten sähkönkulutukseen kuuluvat muun muassa kiinteistökulutus, valaistus ja informaatiotekniikan sovellutukset (Taulukko 3). Informaatiotekniikan sovellusten ennustettiin kasvavan voimakkaasti ja niiden sähkön kulutuksen kasvavan 1,8 TWh/vuosi. Rakennusten koneellisten ilmastointi- ja energiaa säästävien lämmön talteenottojärjestelmien kehittyminen ja yleistymien sekä työpaikkakohtaisten henkilöstöpalvelujen lisääntymisen ennustettiin aiheuttavan sähkön kulutuksen kasvua. (Suomen Sähkölaitosyhdistys ry ym ) 11 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

12 Muu 2 % Valaistus 16 % Ruoansäilytys 26 % LVI +auton lämmitys 8 % Viihde 10 % Ruoanvalmistus 20 % Puhtaus 18 % Kuva 3. Kotitaloussähkön jakauma käyttökohteittain vuonna 1998 (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2001). Taulukko 3. Palveluiden sähkönkulutus ilman sähkölämmitystä (GWh/a) (Suomen Sähkölaitosyhdistys ry ym. 1984) % Palvelurakennuskanta, Mm Palvelurakennuskannan sähkönkulutus, GWh Kaupan jäähdytyslaitteiden sähkönkulutus, GWh Yhdyskuntahuollon sähkönkulutus, GWh Ulkovalaistuksen sähkönkulutus, GWh Palveluiden sähkönkulutus yhteensä (ilman sähkölämmitystä), GWh Muutama vuosi myöhemmin Ekono selvitti palvelujen sähkönkäytön kulutus- ja kuormitusjakaumia, kulutuksen kehittymistä ja kulutuksen kasvun syitä. Palvelujen sähkönkulutus vuonna 1985 oli yli 7 TWh eli noin 15 % maan koko kulutuksesta. Noin 45 % kului valaistukseen. Raportissa tarkastellaan myös sähkön säästön vaikutuksia lämmityskustannuksiin (Ekono 1988). 12 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

13 Tilastokeskus selvitti palvelusektorin sähkönkulutusta osallistuessaan Eurostatin pilottihankkeeseen Energy consumption in the service sector, jonka tarkoituksena oli kartoittaa mahdollisuuksia palvelusektorin energiankäytön tilastoinnin toteuttamiseksi. Tutkimuksen Palvelujen energiatilastoinnin kehittäminen yhteydessä tuotettiin vuoden 1998 palvelujen toimialoittaiset energiankulutusluvut. Luvut käsittävät polttoaineiden, sähkön ja kaukolämmön kulutuksen tilojen ja käyttöveden lämmitykseen, sähkön kokonaiskulutuksen sekä sähkönkulutuksen jakautumisen erilaisiin toimintoihin (lämmitys, valaistus, ilmanvaihto, muu) (Pohjolainen 2000a ja 2000b). Toimialaryhmittäin sähkön käyttö ja sen jakauma on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Toimialaryhmittäinen sähkön käyttö jaoteltuna lämmitykseen, valaistukseen ilmanvaihtoon ja muuhun käyttöön Suomessa vuonna 1998 (Pohjolainen 2000a). Toimialaryhmä Lämmitys Valaistus Ilmanvaihto Muu Yhteensä Hotellit ja ravintolat Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Koulutus Muut julkiset, yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Toimisto ja hallinto Kauppa Yhteensä Kauppa- ja teollisuusministeriön (2001) selvityksessä arvioitiin myös palveluiden sähkönkäytön jakautumista käyttökohteittain vuonna 1998 (Kuva 4). Palveluiden sähkönkulutuksesta (11,7 TWh) lähes 30 % kului valaistukseen. Selvityksessä palveluiden sähkönkulutuksen kasvun odotetaan jäävän noin prosentin vuosivauhtiin vuosina , sillä energiateknologian kehityksen odotetaan laskevan sähkön ominaiskulutuksia palvelualojen laitekannassa samalla tavalla kuin kotitalouksien sähkölaitteissa. EU:n viidennen puiteohjelman GRIDS-projektissa (Goverment Regulatory Energy Measures Imapact and Diffusion Speed Appraisal Method) arvioitiin eri politiikkavaihtoehtojen merkitystä energiansäästöön teknologian diffuusion kautta. Työtehoseura osallistui tutkimukseen suomalaisen datan kerääjänä. Projektissa käytetty GRIDS-mallikehikko koostuu kolmesta simulointimallista. Kysyntämalli ennustaa kodinkoneiden kysynnän kehittymistä taloudellisten muuttujien perusteella. GRIM-malli arvioi valitun kehityskulun teollisuuden kannalta. MURE-mallilla saadaan tietoa odotettavissa olevasta energiansäästöstä ja hiilidioksidipäästöistä. (Kasanen ja Korhonen 2001.) 13 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

14 Muut 25 % Valaistus 28 % Katu- ja tievalaistus 5 % LVI 12 % Yhdyskuntahuolto 12 % Toimistolaitteet 7 % Keittiölaitteet 4 % Jäähdytys 7 % Kuva 4. Arvio palveluiden sähkönkäytön jakautumisesta käyttökohteittain vuonna 1998 (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2001). Projektissa simuloitiin politiikkavaihtoehtojen vaikutuksia energiankulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin. Pyykinpesukoneiden osalta kokeiltiin kolmea skenaariota: Energiamerkintäskenaario, jossa otetaan käyttöön Super A tai AA-luokka vuodesta 2003 alkaen (0,75 kwh/ohjelma). Vapaaehtoiset sopimukset skenaario, jossa kolmen asteen lämpötilan laskulla päästään energiankultukseen 1,02 kwh/ohjelma alkaen vuodesta Yhdistelmäskenaario, jossa yhdistetään edellä mainitut keinot. Simuloinnin lähtötilanteeksi on oletettu vuosi 1997, jolloin pyykinpesukoneiden määrä on ollut Suomessa noin 1,8 miljoonaa kappaletta, koko laitekannan sähkönkulutus 586 GWh/a, laitekannan keskimääräinen kulutus 320 kwh/a ja käyttöikä 15 vuotta. Edellä esitetyillä skenaarioilla ja lähtötiedoilla saadut sähkönkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämismahdollisuudet on esitetty taulukossa 5. (Kasanen ja Korhonen 2001.) Kylmälaitteiden osalta testattiin seuraavia skenaarioita: Energiamerkintäskenaario, jossa otetaan käyttöön uudet luokat vuodesta 2002 alkaen. Nykyiset luokat E-G, jäävät pois käytöstä ja uudet luokat A1 ja B1 ovat parempia kuin nykyinen A. Minimivaatimusskenaario, jossa otetaan käyttöön uudet energiamerkintäluokat ja poistetaan nykyisiä luokkia D-G vastaavat laitteet vuodesta 2005 alkaen. 14 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

15 Taulukko 5. Sähkönkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämismahdollisuudet pyykinpesukoneille Suomessa (Kasanen ja Korhonen 2001). Sähkönkulutus vuonna 2003, GWh Säästö GWh Vältetyt CO2 päästöt, 1000 kg 1 Energiamerkintä Vapaaehtoiset Energia- Vapaaehtoiset sopimukset Yhdistelmä merkintä sopimukset Yhdistelmä Vuonna 1997 kylmälaiteiden määräksi on oletettu Suomessa noin 2,2 miljoonaa kappaletta, koko laitekannan sähkönkulutukseksi GWh/a, laitekannan keskimääräinen kulutukseksi 486 kwh/a ja käyttöiäksi 16,4 vuotta. Edellä esitetyillä skenaarioilla ja lähtötiedoilla saadut sähkönkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämismahdollisuudet on esitetty taulukossa 6. (Kasanen ja Korhonen 2001.) Taulukko 6. Sähkönkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämismahdollisuudet kylmäsäilytyslaitteille Suomessa (Kasanen ja Korhonen 2001). Sähkönkulutus Säästö GWh Vältetyt CO2 päästöt, 1000 kg vuonna 2003, GWh Energiamerkintä Minimivaatimus Energiamerkintä Minimivaatimus Tavoitteet ja rajaus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sähkölaitteiden teknologian ja käytön te- hostamismahdollisuuksia kotitalous- ja toimistosektoreilla. Tavoitteena oli saada kokonaiskuva kotitalous- ja toimistosektorien sähkölaitteisiin kuluvan energian tehostamismahdollisuuksista noin 10 vuoden aikana. Työssä otettiin huomioon myös taloudelliset ja ympäristövaikutukset, erityisesti vaikutukset CO 2 - päästöihin. Asumisen sähkönkulutukseen luetaan kotitalouksien, kiinteistöjen, lomaasuntojen ja maatalouden sähkönkulutus. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2000 asumisen kokonaissähkönkulutus oli noin 12,1 TWh, josta kotitaloussähkön osuus oli noin 9 TWh, kiinteistösähkön noin 1,8 TWh, loma-asuntojen noin 0,5 TWh ja maatalouden noin 0,8 TWh. Asumisen sähkönkulutuksen osalta tässä raportissa tarkastellaan suurinta ryhmää eli kotitaloussähköä. Edellä mainitut luvut eivät sisällä asuinrakennusten sähkölämmitystä, jonka suuruus vuonna 2000 oli noin 6,9 TWh. Tässä raportissa ei käsitellä sähkölämmitystä eikä sähkönkäyttöä lämpimän käyttöveden valmistukseen. Laitesähkön käytössä syntyvä lämpö hyödyntyy osittain lämmityksessä, mikä huomioidaan sähkönkulutuslaskelmissa. Muissa kuin sähkölämmitetyissä asunnoissa arvioidaan muun lämmitysenergian tarpeen kasvu. Laitesähköllä tarkoitetaan tässä raportissa sähkönjakeluverkosta sähkölaitteeseen syötettyä sähköenergiaa. Palveluihin luetaan toimialoittain kauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, rahoitustoiminta, kiinteistö- ja liike-elämää palveleva toiminta, muut yksityiset palvelut ja julkiset palvelut. Vuonna 2000 näihin kului sähköä Tilastokeskuksen tilastojen mukaan noin 12,5 TWh. Palvelujen osalta tässä tutkimuksessa tarkastellaan toimistotilojen toimistotekniikkalait- 1 Laskelman perustana on ollut oletus, että syntyy keksimäärin 0,5 kg CO 2 /kwh. 15 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

16 teiden päälaiteryhmien ja valaistuksen sähkönkulutusta, jotka muodostavat noin 40 % toimistotilojen kokonaissähkönkulutuksesta (noin 4,1 TWh vuonna 2000). Toimistotiloissa laitesähkö hyödyntyy lämmityskaudella osittain lämmityksessä, mutta lisää ilmastoinnin sähkönkulutusta jäähdytyskaudella. Tämän asian merkitystä arvioidaan raportissa. Toimistotiloja ja laitteita on lähes kaikissa palvelusektorin eri rakennustyypeissä. Kuvassa 5 on esitetty sähkön kulutusjakauma Suomessa vuonna 2000 ja se mitä osaa sähkönkulutuksesta tämä tutkimus käsittelee. Toimistotilojen toimistotekniikka + valaistus 2 % Muut palvelut ja julkinen kulutus 14 % Liikenne 1 % Sähkölämmitys, asuinrakennukset 9 % Sähkölämmitys, muut 1 % Kotitaloudet 12 % Rakentaminen 0 % Maatalous 1 % Loma-asunnot 1 % Kiinteistöt 2 % Teollisuus 57 % Kuva 5. Sähkönkulutuksen jakauma Suomessa vuonna 2000 (Tilastokeskus 2001). 1.3 Toteutus Tutkimus toteutettiin kolmivaiheisena. Ensin selvitettiin nykytilanne ja teknologia. Kotitalouksien osalta arvioitiin kunkin laiteryhmän nykyinen valtakunnan tason sähkönkulutus ottamalla huomioon laitteiden yleisyys ja niiden keskimääräinen sähkönkulutus (bottom-up menetelmä). Kotitalouksien kokonaissähkönkulutuksen nykytasoksi valittiin Tilastokeskuksen vuoden 2000 sähkönkulutusluku GWh. Tästä kulutusluvusta vähennettiin kaikkien laskettujen laiteryhmien kokonaisvuosikulutus ja loppu kulutus sijoitettiin ryhmään muu. Lisäksi selvitettiin parhaan markkinoilla olevan nykyteknologian sähkönkulutustaso. Toimistosektorilla selvitettiin valittujen laiteryhmien sähkönkulutustasot perustuen sekä kotimaassa että ulkomailla tehtyihin selvityksiin. Tulevaisuuden energiatehokkaan teknologian selvittämien oli tutkimuksen toinen vaihe. Siinä arvioitiin noin kymmenen vuoden tähtäimellä eri laiteryhmien laitteiden teknologian kehitystä. Uuden teknologian penetroitumismahdollisuuksia ja sen mukanaan tuomaa sähkönsäästöä arvioitiin VTT:llä olevalla Reducelaskentamallilla ottaen huomioon saatavilla olevat kustannusarviot. 16 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

17 Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa arvioitiin valituille laiteryhmille säästöpotentiaali vertaamalla normaalikehityksen (BAU) ja säästöskenaarioiden mukaisia valtakunnan tason kulutuslukuja vuonna Näin saaduista sähkönkäytön tehostumisista arvioitiin vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. 17 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

18 2. KOTITALOUSKONEIDEN JA LAITTEIDEN SÄHKÖNKULUTUS JA SÄÄSTÖPOTENTIAALI 2.1 Kotitalouskoneiden yleisyys Laitteiden yleisyydet kotitalouksissa on esitetty taulukossa 7. Tilastokeskuksen kulutustutkimusten (aikaisemmin Kotitaloustiedustelu) perusteella laadituissa tilastoissa kylmäsäilytyslaitteet on ryhmitelty kahteen pääryhmään: jääkaappeihin ja pakastimiin, jolloin jää-viileäkaapit ja kylmiöt sekä jääkaappi-pakastimet sisältyvät ryhmään jääkaapit. Adato Energia Oy (aikaisemmin Suomen Sähkölaitosyhdistys ry) on julkaissut myyntilukuihin perustuvaa yleisyystilastoa, jossa kylmäsäilytyslaitteet on jaoteltu tarkemmin eri tyypeittäin (Taulukko 8). Taulukko 7. Kotitalouskoneiden ja viihde-elektroniikan yleisyydet kotitalouksissa (Tilastokeskus 2001b) Jääkaappi Pakastin Pyykinpesukone Astianpesukone Kuivausrumpu 2) Kuivauskaappi 2) ,5 4 Sähköliesi 2) Mikroaaltouuni TV 1) Videonauhuri Kotitietokone Matkapuhelin Modeemi Internetyhteys Faksi 4 7 Radio ) Väritelevisio 2) Adato Energia Oy Taulukko 8. Kylmäsäilytyslaitteiden yleisyydet Adato Energia Oy:n mukaan Jääkaapit + jää-viileäkaapit Pakastimet Jääkaappi-pakastimet Ennusteiden ja arvioiden laskemisesta Kotitalouksien lukumäärän ennustaminen Kotitalouksien lukumäärän kehitys on arvioitu Tilastokeskuksen tekemän väestöennusteen (2001a) ja siitä tehtyjen laskelmien pohjalta (liite 1, taulukko 64) seuraavasti: Kotitalouksien lukumäärien kehitystä arvioitiin Tilastokeskuksen tietojen ( ) avulla tehdyn kuvion pohjalta (Liite 2, kuva 45). Samoin arvio 18 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

19 kotitalouksien keskikoon kehityksestä tehtiin Tilastokeskuksen tietojen perustella tehdyn kuvion avulla (Liite 2, kuva 46). Kotitalouksien lukumäärät vuosina laskettiin myös jakamalla väkiluku kotitalouksien keskikoolla. Lisäksi taulukossa 64 (Liite 1) on esitetty Juha Nurmelan (1996) esittämä ennuste kotitalouksien lukumäärästä vuosina Taulukon 64 viimeisellä rivillä on yhteenveto eri ennusteista ja arvioista kotitalouksien lukumääristä vuosina Tätä yhteenvedon perusteella tehtyä arviota kotitalouksien lukumääristä on käytetty laskelmiin kotitalouskoneiden lukumääristä Kotitalouskoneiden lukumäärän ennustaminen Kotitalouskoneiden lukumäärät ennustettiin kotitalouksien lukumäärän ja koneiden yleisyyslukujen perusteella. Tämän ennusteen perusteella laskettiin Reducemallia varten, kuinka paljon laitteiden määrä kasvaa keskimäärin vuosittain prosentteina vuosina Arviot kotitalouskoneiden sähkönkulutuksesta vuonna 2000 Arvioitaessa kotitalouskoneiden keskimääräistä sähkönkulutusta vuonna 2000 lähtötasona on käytetty Odyssee-tietokannassa 2 Suomen osalta käytettyjä tietoja, jotka perustuvat tutkimukseen Kotitalouksien sähkönkäyttötutkimus Aikasarjaa täydennettäessä oletimme koneen käyttöiäksi 14 vuotta, jolloin noin 7 % laitteista uusitaan vuosittain. Poikkeuksena olivat ruoankypsennyslaitteet, joista lieden käyttöiäksi oletettiin 18 vuotta ja mikroaaltouunin 10 vuotta. Uusien koneiden osalta käytettiin kulutuslukuna uusien koneiden keskimääräistä kulutusta, joka laskettiin Suomen Sähkölaitosyhdistys ry:n /Adato Energia Oy:n valintaoppaissa ilmoitettujen energiankulutuslukujen perusteella eri kokoisten koneiden myynnin mukaan painotettuna. Energiankulutusluvut löytyvät valintaoppaista konetyypistä riippuen vuodesta lähtien. Elektroniikan Tukkukauppiaitten myyntilastoista saa tietoja eri kokoisten laitteiden markkinaosuuksista. Kunkin vuoden uusien laitteiden keskimääräinen kulutus on laskettu seuraavalla kaavalla: esim. vuoden 1995 jääkaappien kulutus (0.86 x 565 kwh x 291 kwh x 258 kwh). Luku 0.86 vastaa prosenttilukua 86. Vuonna 1995 jääkaapeista 86 %:n kulutus vastasi vuoden 1993 kannan jääkaappien keskimääräistä kulutusta, 565 kwh/a. Eri laitteiden sähkönkulutuksen laskentaperusteita on tarkastelu yksityiskohtaisemmin kunkin laitteen kohdalla. 2.3 Kylmäsäilytyslaitteet Nykytilanne Tilastokeskuksen viimeisimmät tiedot kylmäsäilytyslaitteiden yleisyyksistä ovat vuodelta 1998, jolloin jääkaappi oli 97 %:ssa ja pakastin 85 %:ssa suomalaisista kotitalouksista (Taulukko 7). Tilastokeskuksen tilastot perustuvat kotitaloustiedustelun tietoihin (nykyään Kulutustutkimukset). Adato Energia Oy:n myyntilukuihin perustuvan tilaston mukaan jääkaappi oli 78 %:ssa, jääkaappi-pakastin 2 Odyssee on kansainvälinen tietokanta, joka tuottaa energiatehokkuusindikaattoreita sekä sisältää niiden laskentaan vaadittavan perusdatan. 19 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

20 35 %:ssa ja pakastin 50 %:ssa kotitalouksista vuonna 1999 (Taulukko 8). Molemmissa tilastoissa jää-viileäkaapit (+ kylmiöt) on laskettu samaan ryhmään jääkaappien kanssa. Sähkönkulutus vuonna 2000 Kylmäsäilytyslaitteiden energiankulutus on ilmoitettu Suomen Sähkölaitosyhdistys ry:n /Adato Energia Oy:n valintaoppaissa vuodesta 1990 lähtien. Elektroniikan Tukkukauppiaitten myyntitilastoissa kylmäsäilytyslaitteet on jaoteltu laitetyypin ja tilavuuden mukaan seuraavasti: Jääkaapit: alle 200 l ja yli 200 l Jää-viileäkaapit Jääkaappi-pakastimet: 550 mm leveät ja 600 mm leveät (+jenkkikaapit) Kaappipakastimet: alle 200 l ja yli 200 l Säiliöpakastimet: alle 300 l ja yli 300 l Laskettaessa uusien kylmäsäilytyslaitteiden keskimääräistä vuosikulutusta, laskimme ensin kunkin laitetyypin keskimääräiset kulutukset valintaoppaiden tietojen perusteella. Niissä otettiin huomioon laitetyypin lisäksi laitteen koko, esimerkiksi tilavuudeltaan alle 200 litran ja yli 200 litran jääkaappien sekä jääviileäkaappien keskimääräiset energiankulutukset vuodessa. Sitten laskimme kunkin kokoluokan prosenttiosuudet myyntitilastossa. Lopullisessa kulutuslaskelmassa painotimme aiemmin laskettuja kulutuslukuja myyntiosuuksilla. Jääkaappi-pakastimien kulutusta ei ollut Odyssee-tietokannassa, joten jouduimme arvioimaan niiden sähkönkulutuksen vuonna Valintaoppaiden kulutuslukujen perusteella oletimme, että jääkaappi-pakastimien kulutus on keskimäärin 1,3 kertaa pakastimen kulutus. Tilavuudeltaan samankokoisen pakastimen sähkönkulutus on suurempi kuin jääkaappi-pakastimella, mutta laskelmassa tilavuutta ei ole otettu huomioon vaan on käytetty uusien kylmäsäilytyslaitteiden keskimääräisiä vuosikulutuksia. Arvioitaessa kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutusta vuonna 2000 käytettiin jaottelua jääkaapit, jääkaappi-pakastimet ja pakastimet (Taulukot 9 ja 10). Lisäksi pakastimien sähkönkulutuksen osalta tehtiin kaksi laskelmaa. Toisessa laskelmassa pakastimien määrä laskettiin suoraan niiden yleisyyden mukaan ja toisessa laskelmassa oletettiin, että 20 %:ssa kotitalouksia on kaksi pakastinta ja toinen pakastin on käytössä puoli vuotta. Taulukko 9. Arvio kylmäsäilytyslaitteiden keskimääräisistä sähkönkulutuksista vuosina Jääkaappi, kwh/vuosi Pakastin, kwh/vuosi Jääkaappi-pakastin, kwh/vuosi 970* Laitteiden uusiutuminen vuosittain on 7 %. Vuosittaiset kulutukset on laskettu seuraavalla kaavalla: Kunkin vuoden uusien laitteiden keskimääräinen kulutus lasketaan mukaan, esim. vuoden 1995 jääkaappien kulutus (0.86 x x x 258). *Jääkaappi-pakastimen kulutus 1,3-kertainen pakastimeen verrattuna. 20 Työtehoseuran julkaisuja 384 (2002)

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot. Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy

Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot. Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy SISÄLTÖ Taustaa Topten-Suomi henkilöautot listan laatimisperiaatteet kategoriat tietosisältö

Lisätiedot

EuP-DIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI: KIERTOVESIPUMPUT, LÄMMITYSKATTILAT, VEDENLÄMMITTIMET JA SÄHKÖMOOTTORIT

EuP-DIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI: KIERTOVESIPUMPUT, LÄMMITYSKATTILAT, VEDENLÄMMITTIMET JA SÄHKÖMOOTTORIT MUISTIO 1 (12) EuP-DIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI: KIERTOVESIPUMPUT, LÄMMITYSKATTILAT, VEDENLÄMMITTIMET JA SÄHKÖMOOTTORIT SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 2 2 Kiertovesipumput (LOT 11)... 3 2.1 Komission

Lisätiedot

Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin. - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä

Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin. - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä Kulutuksen jakautumisen pitkä trendi Kansantalouden tilinpidon mukaan Kulutuksen jakautumisen

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 28 7.7.21 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita.

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille?

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Rakennusten osuus Suomen energiankulutuksesta on 40% ja ilmastopäästöistä 30%. Yli 30 000 kerrostalokiinteistöön energiatehokkuustoimenpiteitä

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 214/15 21.11.216 Motiva Oy 23.11.216 1 Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti 12 1 MJ/euro (21 hinnoin) 8 6 4 2 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

RAPORTTI 16X171259.10.Q100-001 28.11.2013 MOTIVA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Ulkoiset tehonlähteet

RAPORTTI 16X171259.10.Q100-001 28.11.2013 MOTIVA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Ulkoiset tehonlähteet RAPORTTI 16X171259.10.Q100-001 28.11.2013 MOTIVA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ulkoiset tehonlähteet 1 1 Esipuhe Työn tavoitteena on päivittää arvio EU:n ns. Ekosuunnittelu-direktiivin

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet Low Carbon Finland 2050 -hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT 2 Rakennuskannan kehitys: baseline Terttu Vainio & Heljo, J., Nippala, E., Hekkanen,

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Vinkkejä kodin valaistukseen ja sähkön säästöön

Energiaeksperttikoulutus Vinkkejä kodin valaistukseen ja sähkön säästöön Energiaeksperttikoulutus Vinkkejä kodin valaistukseen ja sähkön säästöön 1 25.11.2015 Lauri Penttinen Näin lasket sähkönkulutuksen Laitteen teho on 1000 W (= 1 kw), käytetään päivittäin 5 tuntia Teho 1000

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 21 23.1.212 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Ilmastotohtorin vastaanotto Kampin kauppakeskuksessa Tieteen päivät 9-10.1.2013 Ari Nissinen, erikoistutkija Marja Salo, tutkija Maija Mattinen, tutkija Suomen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ENERGIATALOUS

RAKENNUSTEN ENERGIATALOUS RAKENNUSTEN ENERGIATALOUS RIL-Elinkaarijaosto ja Talonrakennusjaosto ja LIVI Yhteisseminaari 28 1 Teollisen vallankumouksen aallot Helsingin Sanomat 26. 2. 28 2 Energian loppukäyttö sektoreittain Suomessa

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot