Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen

Transkriptio

1 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen Doris Holmberg-Marttila YL, vastuualuejohtaja Yleislääketieteen vastuualue, PSHP Tulevaisuuden terveydenhuolto Helsinki

2 1. Yhteistyössä tarvitaan yhteiset tavoitteet Potilaan hyvä, sujuva hoito PTH:n ja ESH:n roolien yhteensovittaminen PTH:n ja ESH:n diagnostisten lähestymistapojen yhteensovittaminen Doris Holmberg-Marttila

3 Erilaiset roolit ja diagnostiset lähestymistavat Yksilökeskeisyys PTH Yhden potilaan kaikki taudit Ensi-kontakti, vapaa pääsy, valikoitumaton potilas Oireenmukainen Jatkuva hoitovastuu Laaja-alaisuus, kaikki paitsi harvinaiset ongelmat hoidetaan Hoidon koordinaatio ESH Sairauskeskeisyys Yhden potilaan yksi tauti, valikoitunut potilas Diagnoosilähtöinen Lyhyet hoitokontaktit, konsultaatiot diagnostiikan tai hoidon aloituksen takia Uusinta konsultaatiot, neuvot ja apu pth:lle pitkäkestoisten sairauksien hoidossa Harvinaisten tautien hoito Yleislääkärin rooli - Hyväksyä epävarmuutta - Tutkia todennäköisyyksiä - Minimoida vaarat Sairaalaspesialistin rooli - Vähentää epävarmuutta - Tutkia mahdollisuuksia - Minimoida virheet Doris Holmberg-Marttila

4 2. Yhteistyöhön tarvitaan tahtoa ja yhteiset periaatteet Pirkanmaan kunnat aloite, johdon sitoutuminen ja panostus yhteistyön kehittämiseen PSHP:n esh johdon sitoutuminen, strateginen sitoutuminen ja panostus Yleislääketieteen yksikkö - osa esh-organisaatiota - edustaa pth-näkökulmaa esh:ssa, edellyttää jatkuvaa dialogia pth:n kanssa - mukana esh:n eri johtamisfoorumeissa - valtuutettu kehittämään yhteistyötä ja koordinoimaan hoitoketjuja - saa toimeksiannot kentältä Doris Holmberg-Marttila

5 Pirkanmaalla YLVA perustettu v Doris Holmberg-Marttila

6 3. Yhteistyön kehittyminen edellyttää resurssointia YLVA:n rahoitus ja henkilöstö Pirkanmaalla, erityisvelvoitemaksu Pirkanmaan kuntien ja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön kehittäminen, alueellisen poikkihallinnollisen terveyden edistämisen koordinaatio ja alueellisen palvelujen järjestämissuunnitelman päivitys Tays:n erityisvastuualueella, Terveyskeskusten lääkärikoulutusevo ERVA-alueen terveyskeskusten lääkärikoulutuksen laadullinen ja rakenteellinen kehittäminen Asiantuntijaorganisaatio: YL/ vastuualuejohtaja + Prof. Yl- sivuvirka + TED-yl + asiantuntijalääkäri + 2 asiantuntijahoitajaa Ideologia: Jokainen kehittämisprojekti epäonnistuu, kun sitä aletaan implementoida Kehittäminen kuuluu työhön ja on osa jokaisen ammattitaitoa Parhaita kehittäjiä ovat itse työntekijät Doris Holmberg-Marttila

7 4. Yhteistyössä tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua ja sen mahdollistavia foorumeita YLVA luo toimintamalleja pth:n ja esh:n välisen yhteistyön ja verkostojen kehittämiseen on jatkuvassa yhteydessä terveyskeskuksiin ja esh:n toimijoihin, ylläpitää erilaisia johtajien ja yhdyshenkilöiden verkostoja osallistuu erilaisiin toimintoihin sekä järjestää ja luo tilaisuuksia, joissa käsitellään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä Doris Holmberg-Marttila

8 5. Yhteistyössä tarvitaan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä Pirkanmaalla YLVA koordinoi hoitoketjuja, jotka Ovat keino kehittää ja muuttaa toimintatapoja - Tarvelähtöisyys, kehittämisnäkökulma, pääpaino juurruttamisessa Hyväksytään hoitoketjuksi vain, jos (PSHP:n BSC-mittaristossa) Tehdään yhteistyössä pth ja esh asianosaisten kanssa Tehdään moniammatillsissa työryhmissä Työryhmä laatii myös koulutus- ja arviointisuunnitelman Hoitoketju on sekä esh:n että pth:n saavutettavissa: Hoitoketjun tekemisen pelisäännöt: Doris Holmberg-Marttila

9 Hoitoketjut yhdistetään esh:n prosesseihin ja tiedonkulkua parannetaan Doris Holmberg-Marttila

10 Tietoa on riittävästi, ongelmana on käytäntöjen muuttaminen YLVA panostaa hoitoketjujen juurruttamiseen Osallistuminen hoitoketjun laadintaan Lausuntojen pyytäminen Tiedottaminen Alueelliset koulutukset Seutumalli (seudullinen yhteistyö) ROHTO-pajamalli (talon tapojen kehittämismenetelmänä) Toimipaikkakoulutukset = työyhteisön kehittämistoimintaa Muut keinot (Ketjulähetti) Doris Holmberg-Marttila

11 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitoketjujen juurrutusmalli Hoitoketjutyöryhmä valmistaa ketjun ja sen toimeenpanosuunnitelman. YLVA koordinoi toimeenpanosuunnitelman sisältämiä hoitoketjukoulutuksia ja valitsee tarkoituksenmukaisimman toimintatavan valmistuneen hoitoketjun juurrutukseen: Seudun terveyskeskusten yksi yhteinen seudullinen neuvottelupäivä Yhdessä seudun terveyskeskuksessa terveyskeskuksen työpaja, johon muutkin voivat osallistua. Tieto suoraan terveyskeskuksiin toimipaikkakoulutuksien aiheeksi Seudulliset ohjausryhmät ideoivat hoitoketju-, koulutus- ja yhteistyöaiheita YLVA:lle VALSin ohjausryhmä Terveyskeskukset: Akaa (Akaa, Kylmäkoski, Urjala) Valkeakoski Kangasala (Kangasala, Kuhmalahti, Pälkäne) Lempäälä Vesilahti Ylä- Pirkanmaan ohjausryhmä Terveyskeskukset: Ylä-Pirkanmaan THA (Mänttä-Vilppula, Ruovesi) Juupajoki Orivesi Virrat VASin ohjausryhm ä Terveyskeskukset: Ikaalinen Kihniö Parkano Hämeenkyrö Sastamalan peruskuntayhtymä (Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun, Sastamala) Tampereen ohjausryhm ä Terveyskeskukse t: Tampere Kehyskuntien ohjausryhmä Terveyskeskukset: Nokia Pirkkala Ylöjärvi Lempäälä Vesilahti Hoitoketjut aiheina seudullisissa neuvotteluissa, terveyskeskusten työpajoissa ja toimipaikkakoulutuksissa Palautteen anto hoitoketjusta hoitoketjutyöryhmälle Seudulliset koulutusten tavoitteena hoitoketjun soveltaminen paikallisesti, benchmarking, verkostoituminen, yhteistyöstä sopiminen, moniammatillisen toimintamallin omaksuminen ja muutoksen käynnistäminen omassa työyhteisössä Doris Holmberg-Marttila

12 6. Henkilökohtaiset verkostot helpottavat ja parantavat yhteistyötä Pirkanmaalla on kehitetty Ketjulähetti-toiminta Toiminnan tavoitteena on lisätä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Samalla tarjotaan terveyskeskusten työntekijöille mahdollisuus käytännönläheiseen täydennyskoulutukseen erikoissairaanhoidossa Toiminta käynnistyi yhdeksän terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin välisenä yhteistyöhankkeena. Vuoden 2008 alusta toiminta laajeni koko Pirkanmaalle, vuonna Kanta-Häme, Päijät- Häme, 2010 Etelä-Pohjanmaa, Vaasa, Tays-ERVA:n KS. Oleellista on toiminnan suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus! Toteutustavat - Ketjulähettijaksot - Yhteistyöseminaarit - Arviointi Doris Holmberg-Marttila

13 Ketjulähetti Ketjulähettijakso on viikon mittainen tutustumis- ja oppimisjakso erikoissairaanhoidossa oman työnantajan kustannuksella ja sairaalan vastuulla. Esh:n klinikat ovat miettineet etukäteen mihin aihealueisiin ketjulähetti voi jaksolla tutustua. Aiheet on koottu ns. Pizza-listaan, josta terveyskeskusten työntekijät voivat valita mieleisensä kohdeyksikön omien toiveiden ja oppimistarpeiden mukaan. Viikot varataan keskitetysti yleislääketieteen vastuualueella työskentelevältä koordinaattorilta. Ennen jakson alkua ketjulähetiltä kysytään omat oppimistavoitteet ja Ketjulähetti toimii myös viestinviejänä terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon välillä. Ketjulähettijaksojen jälkeen kerätään palaute ja järjestetään palautetilaisuuksia toimialueittain, joissa käsitellään toimialueen ja terveyskeskusten yhteistyöhön liittyviä käytännön kysymyksiä ja kehittämistarpeita. Seminaareihin kutsutaan terveyskeskusten ja toimialueen johto, toimialueella käyneet ketjulähetit sekä esh:n yhteyshenkilöt. Doris Holmberg-Marttila

14 7. Yhteistyö edellyttää tasavahvoja yhteistyökumppaneita ja toistensa kunnioittamista ja arvostamista Terveyskeskusten moniammatillisen kehittämis- ja tutkimustoiminnan edellytyksiä ja rakenteita on vahvistettava Yleislääkäri-identiteettiä on vahvistettava Ymmärrystä toisen organisaation ammattilaisten työstä on lisättävä puolin ja toisin Doris Holmberg-Marttila

15 Muutos työyhteisössä voi tapahtua vain jos kaikki osallistuvat Taysin ERVA-alueelle on kehitetty toimipaikkakoulutusverkosto, joka tukee terveyskeskusten lääkärikoulutusta: lääkärien jatkokoulutuksessa terveyskeskuksilta edellytetään 100t/ v toimipaikkakoulutusta moniammatillisen koulutusjärjestelmän ja toiminnan kehittämistä toimipaikkakoulutuksen tarvelähtöistä ja pitkäjänteistä suunnittelua Pirkanmaalla hoitoketjujen juurruttamista Koulutusten ideoinnissa, koulutusaiheiden ja kouluttajien etsimisessä, koulutusyhteistyössä Ylva ylläpitää verkostoa: Aluekouluttajat ja asiantuntijat, koulutusvastaavat lääkärit, koulutusyhdyshenkilöhoitajat Sähköisen kanavan kautta tieto keskittyy ja on saatavilla tarvittaessa toimipaikkakoulutus Doris Holmberg-Marttila

16 Yleislääkäriksi voi kasvaa vain hyvässä tiimissä terveyskeskuksessa YLVA:n keinot terveyskeskusten lääkärikoulutuksen kehittämisessä auttaa erityisvastuualueen terveyskeskuksia täyttämään ne yliopiston asettamat laatukriteerit, joiden perusteella työskentely terveyskeskuksissa hyväksytään tutkinnon osaksi rakentaa järjestelmää, jossa jokaisessa alueen terveyskeskuksessa toteutuu moniammatillista kehittämis- ja toimipaikkakoulutusta vähintään 100 tuntia vuodessa käyttää ROHTO-pajamallia toimipaikkakoulutusten kehittämisen ja hoitoketjujen juurruttamisen välineenä järjestää jokaiseen sairaanhoitopiiriin osa-aikaiset aluekouluttajat ja heille asiantijahoitajatyöparit terveyskeskusten lääkärikoulutuksen tarpeisiin, ohjaa heidän työtään ja osallistuu näiden rahoitukseen rakentaa henkilökohtaisia verkostoja tukemaan terveydenhuollon kehittämistyötä alueella ja ylläpitää nimettyjen kouluttajien ja ohjaajien verkostoja ja koulutusta organisoi koulutus-evon ohjautumisen terveyskeskuksille asetuksessa tarkoitetulla tavalla (ohjaajakoulutus, Loki-kirjat, Koulutuspaikka-arviointi) organisoi ja rahoittaa potilaskyselyn, jonka avulla erityisvastuualueen terveyskeskuksen on mahdollista seurata asiakkaidensa mielipiteitä palvelusta sekä arvioida toimintansa (benchmarking) muihin toimijoihin verraten Doris Holmberg-Marttila

17 Ala kehittyy ja sen arvostus nousee tieteellisen tutkimuksen kautta ja yhteiskunta tarvitsee pth-tutkimustuloksia YLVA tukee alueella tehtävän perusterveydenhuollon tutkimusta terveyskeskuskusten tutkimus- ja kehittämistoiminnan kartoituksen (V. 2007) pohjalta tehdään pth:n tutkimustoiminnan edistämisstrategiaa ja - hanketta Taysin ERVA-alueelle tukee terveyskeskuksissa tehtäviä hankkeita (ohjaus, asiantuntija-apu, rahoitus) tekee omaa tutkimusta arvioi tieteellisin periaattein omaa toimintaansa, terveyskeskusten lääkärikoulutuksen ja toimipaikkakoulutusten laatua tekee yhteistyötä Suomen yleislääketieteen yhdistyksen, Tampereen yliopiston ja PSHP:n Tiedekeskuksen kanssa Doris Holmberg-Marttila

18 8. Yhteistyökin on johtamiskysymys! YLVA:n ja yhteistyön haasteet jatkossa Kirjaamiskäytännöt Arviointi, seuranta: nivotaan osaksi hoitoketjun juurrutusta Toimipaikkojen kehittämiskulttuuri, kehittämiseen sitoutuminen, suunnitelmallisuus: toimipaikkakoulutuksen nivominen strategiaan, menetelmät, moniammatillisuus Yhteisten foorumien tehostaminen: tk-jyl, alueelliset johdon päivät, toimialajohtajien kokoukset Hoitoketjujen ja sopimusten vaikutus sopimusohjaukseen, palvelujen laatuun, strategiseen johtamiseen Jatkossa esh-pth-yhteistyö ei riitä, tarvitaan poikkihallinnollista hyvinvointistrategiaa ja yhteistyötä! Doris Holmberg-Marttila