Suurelle valiokunnalle
|
|
- Julia Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2001 vp Valtioneuvoston selvitys komission ehdotuksesta neuvoston asetukseksi kivihiiliteollisuuden valtiontuesta Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 21 päivänä syyskuuta 2001 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen komission ehdotuksesta neuvoston asetukseksi kivihiiliteollisuuden valtiontuesta (E 77/2001 vp) talousvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - ylitarkastaja Nina Routti-Hietala, kauppa- ja teollisuusministeriö - ylitarkastaja Tapio Lehtiniemi, maa- ja metsätalousministeriö - ylijohtaja Mika Purhonen, Huoltovarmuuskeskus - toimialajohtaja Harry Viheriävaara, Energiaalan Keskusliitto ry - toimialajohtaja Juhani Hakkarainen, Vapo Oy. VALTIONEUVOSTON SELVITYS Ehdotus Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen (EHTY-sopimus) voimassaolon lakatessa heinäkuussa 2002 terästä ja kivihiiltä tulisi kohdella kilpailupolitiikassa kuten kaikkia muita teollisuustuotteita. Komissio katsoo, että jos rahoitustukitoimia ei ole käytettävissä EHTYn lakkaamisen jälkeen, suurin osa Euroopan unionin kivihiilen omasta tuotannosta katoaa hyvin lyhyessä ajassa ja jäsenvaltioissa tuotettu kivihiili korvautuu tuontikivihiilellä. Komission ehdottama tukijärjestelmä olisi voimassa vuoden 2010 joulukuun loppuun saakka. Euroopan unionin oma kivihiilen tuotanto on laskenut jatkuvasti. Tuotantoa on nykyisin Saksassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Espanjassa ja Ranskassa. Kivihiilen kokonaiskäytössä on 1990-luvulla ollut kuitenkin vain lievää laskua ja siten oman tuotannon tuntuva vähentyminen on korvautunut tuontikivihiilellä. Alan työllistävyys unionissa on noin työpaikkaa. Vuonna 2000 valtiontukea kivihiilituotannolle maksettiin alle 7 miljardia euroa, josta noin 70 prosenttia Saksassa ja noin 15 prosenttia Espanjassa ja Ranskassa kummassakin. Kaikilla näillä mailla on kivihiilen louhinnan rakenneuudistusohjelma meneillään. Hakijavaltioista Puolan tuotanto on lähes kaksi kolmasosaa unionin nykyisestä koko tuotannosta. Toinen, joskaan ei yhtä merkittävä kivihiilen tuottajamaa on Tsekin tasavalta. E 77/2001 vp Versio 2.0
2 Tukijärjestelmän jatkaminen liittyy sekä huoltovarmuuteen että ilmastokysymykseen. Se, että unioni olisi täysin riippuvainen kolmansista maista tuotavasta kivihiilestä, saattaisi pitkällä aikavälillä lisätä riskejä ja epävarmuustekijöitä unionin energiansaannissa. Ilmastokysymyksen näkökulmasta on tärkeää, ettei kivihiilen, oman tai tuodun, käyttöä pyritä lisäämään. Siksi on tärkeää, että omaa louhintaa tuetaan enintään siihen tasoon asti, että se on kilpailukykyistä tuontihiilen kanssa. Vähimmäistuotannon ylläpitämisen ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä kaivostoiminnan vaikutuksiin ja kivihiilen käytön vaikutuksiin. Kivihiiltä polttavat laitokset ovat ryhtyneet huomattaviin toimiin, jotta päästäisiin kivihiilen mahdollisimman "puhtaaseen" käyttöön. Ehdotetun tukijärjestelmän yhtenä tavoitteena on nimenomaan tämän "puhtaan" polttotekniikan ylläpitäminen ja kehittäminen. Komissio katsoo, että tuettava kivihiilituotanto on rajoitettava siihen, mikä on tiukasti katsoen välttämätöntä, jotta energian saannin varmuuteen tähtäävä tavoite voidaan saavuttaa tehokkaasti. Kivihiilen tuotannon tukea on jatkuvasti ja merkittävästi vähennettävä. Tukien on oltava myös avoimia, toisin sanoen yritysten on merkittävä saamansa tuki tuloslaskelmaan liikevaihdosta erillisenä tulona. Tukien myöntäminen kivihiilituotantoon vaikuttaa todennäköisesti energiamarkkinoihin kokonaisuudessaan. Hakijavaltioille uusi tukijärjestelmä antaisi selkeän merkin siitä, että tuetun kivihiilen määrä on rajoitettava energiansaannin varmistamisella perusteltavaan määrään, ja sen ylittävät määrät joutuvat rakenneuudistustoimien kohteeksi. Komission ehdotuksen mukaan kivihiiliteollisuudelle myönnettävää tukea ei voida pitää lähtökohtaisesti yhteensopivana yhteismarkkinoiden asianmukaisen toiminnan kanssa. Sen vuoksi tuen myöntäminen olisi mahdollista vain erikseen mainituissa tilanteissa. Tuki voisi kattaa yksinomaan sähköntuotantoon, lämmön ja sähkön yhteistuotantoon, koksintuotantoon sekä terästeollisuuden masuunien polttoaineeksi tarkoitettuun kivihiileen liittyvät kustannukset siltä osin kuin kivihiiltä käytetään yhteisössä. Ei ole vielä tietoa, miksi pelkkää lämmöntuotantoa ei ole luettelossa. Tukityyppeinä voitaisiin hyväksyä 1) resurssien turvaamistuki, 2) toiminnan vähentämistuki ja 3) poikkeuksellisten kustannusten tuki. Kivihiiliteollisuuden tukea on vähennettävä asteittain ja jatkuvasti. Tuen vähentäminen voisi mahdollistaa sen, että jäsenvaltiot voivat jakaa uudelleen energia-alalle myöntämänsä tuet. Uudelleenjaon periaatteena olisi, että kivihiiliteollisuudelle myönnetyt tuet siirrettäisiin asteittain uusiutuvien energialähteiden tukemiseen. Ehdotuksessa ei ole kuitenkaan mitään velvoitteita tällaiseen tuen uudelleenjakoon. Energiahuollon varmuuden kannalta on oleellista säilyttää tuntuva omien primäärienergialähteiden taso. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntyessä oman kivihiilen tuotantoa voidaan vähentää. Turve on yksi Euroopan unionin alueella oleva primäärienergialähde. Sillä on kotimaisena, alueellisena polttoaineena oma merkityksensä Suomen energiatalouden huoltovarmuudessa. Turvetta kohdellaan hitaasti uusiutuvana biomassapolttoaineena energiaverotuksessa siten, että turve säilyttää kilpailukykynsä yhdistetyssä sähkön ja lämmön sekä lämmön tuotannossa fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Suomen tavoitteena on, että turve jätetään Euroopan yhteisöjen energiaverotusta koskevien direktiivien ulkopuolelle kansalliseen toimivaltaan. Turve ei ole ollut EHTYn säädösten alainen ja komission asetusehdotus ei myöskään suoranaisesti kata sitä. Turpeen tuotantoa ei tueta Suomessa kuten kivihiiltä joissakin jäsenvaltioissa. Turpeen käyttöä tuetaan fossiilisia polttoaineita lievemmällä energiaverolla sekä verotuella, jossa pienikokoisissa yhdistetyn lämmön ja sähkön (CHP) tuotantolaitoksissa turpeella tuotettu sähkö saa palautuksena sähköveron suuruisen tuen. Koska turvepolttoaineen tuotantoa ei tueta, asetusehdotuksen mukaista laajamittaista järjestelmää tuotannon tuille ei ole tarpeen tehdä turpeen osalta. Ehdotuksen ilmoittamis-, tarkastelu- ja hyväksymismenettelyt on suunniteltu harvalukuiselle kivihiilikaivosjoukolle. Menettelyn soveltaminen lukuisiin turvesoihin olisi hy- 2
3 vin työläs ja resursseja kuluttava ilman, että kyseisellä toiminnalla olisi havaittavaa vaikutusta energia- tai ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Näistä lähtökohdista ei ole nähtävissä oleellista perustetta pyrkiä sisällyttämään turvetta kyseisen asetusehdotuksen piiriin. Valtioneuvoston kanta Energian saannin varmistaminen on sekä Euroopan unionin että Suomen energiapolitiikan lähtökohta. Unionin omalla polttoaine- ja energiantuotannolla on huoltovarmuudessa keskeinen merkitys. Ehdotettu tukijärjestelmä ei saa johtaa kivihiilen tuotannon ja käytön lisääntymiseen unionissa. Se olisi vastoin Kioton pöytäkirjan tavoitteita. Tuotantotuki tulee rajata huoltovarmuuden näkökulmasta välttämättömään määrään. Tuki ei saa vääristää valintaa ja kilpailua eri energiamuotojen välillä. Tuetun kivihiilen hinnan ei siksi tulisi alittaa tuontihiilen hintaa. Ehdotus koskee nimenomaan kivihiilen tuotantoa, jota Suomessa ei ole. Euroopan unionin kestävän kehityksen strategiassa Suomi on todennut, että fossiilisten polttoaineiden tukien poistaminen on saastuttaja maksaa -periaatteen mukaista. Tukien vähentämisessä ja poistamisessa tulee ottaa huomioon muun muassa vaikutukset energiahuollon varmuuteen sekä alue- ja työllisyysvaikutukset. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Valiokunta pitää komission ehdotusta kivihiiliteollisuuden valtiontuesta tasapainoisena. Ehdotuksessa on onnistuttu yhteensovittamaan kaksi osin ristiriitaista tavoitetta: ilmastomuutoksen torjuminen sekä energiansaannin turvaaminen. Valiokunta pitää Kioton pöytäkirjassa ja eurooppalaisessa ilmastomuutosohjelmassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista tärkeänä. Ympäristömyönteisten energialähteiden käyttämiselle ja kehittämiselle tulee antaa etusija. Samalla tulee varmistaa huoltovarmuus, mikä puoltaa tietyn kilpailukykyisen vähimmäistuotannon säilyttämistä muidenkin energiamuotojen osalta. Euroopan unionin energiankulutus on noussut jatkuvasti. Samanaikaisesti primäärienergian tuotanto on vähentynyt ja riippuvuus unionin ulkopuolelta tuotavasta primäärienergiasta on noussut. Valiokunta pitää Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden energiahuollon turvaamista tärkeänä. Paras vaihtoehto olisi mahdollisimman hajautettu järjestelmä, jossa energiankulutus perustuu useisiin energiamuotoihin. Huoltovarmuuden kannalta on olennaista, että myös kivihiilen tuotanto- ja käyttövalmiutta ylläpidetään, vaikka sen käyttöä vähennetään (ks. TaVL 13/2001 vp). Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kivihiili on hyvä polttoaine poikkeusolojen kannalta. Se on suhteellisen edullista, sen saatavuus voidaan turvata useista eri lähteistä, sen hintatasoa ei säännellä kartellisopimuksin ja sitä on helppo varastoida. Ylläpitämällä kivihiilen vähimmäisperustuotantoa säilytettäisiin toimintavalmis infrastruktuuri, kaivostyöläisten ammattipätevyys ja tekninen asiantuntemus. Kivihiilen vähimmäistuotannolla on myös myönteisiä työllisyys- ja aluepoliittisia vaikutuksia. Tukijärjestelmän jatkaminen antaisi hakijavaltiolle selvän merkin siitä, missä määrin kivihiilen tuotantoa voidaan tukea. Lisäksi kivihiilellä on edelleen tärkeä merkitys vaihtoehtoisten energioiden, kuten maakaasun ja sähkön tuonnin, hintatason muodostumisessa (ks. TaVL 6/2001 vp). Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä, että kivihiilen tuotantotuki rajataan huoltovarmuuden kannalta välttämättömään määrään. Tukien on oltava avoimia ja komission on voitava valvoa niiden käyttöä tehokkaasti. Tuet eivät saa vääristää valintaa ja kilpailua eri energiamuotojen välillä, minkä vuoksi tuetun kivihiilen hinnan ei tule alittaa tuontikivihiilen hintaa. Tukijärjestelmä ei myöskään saa välillisesti 3
4 johtaa siihen, että kivihiiltä tuovien maiden valinnanmahdollisuuksia rajoitetaan. Valiokunta katsoo, että tuettavan kivihiilituotannon taloudelliseen elinkelpoisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tukijärjestelmän tulee rakentua siten, että se edistää kivihiilen tuotannon nykyaikaistamista, järkeistämistä ja rakenteellista uudistamista. Keskeisenä tavoitteena tulee olla kivihiilen mahdollisimman puhtaan polttotekniikan ylläpitäminen ja kehittäminen. Valiokunta pitää tärkeänä, että kivihiiliteollisuuden tukea vähennetään asteittain. Samalla on edistettävä muiden energialähteiden monipuolista saatavuutta. Valiokunta korostaa omavaraisten, kotimaisten, uusiutuvien energialähteiden merkitystä huoltovarmuuden kannalta. Kuten valiokunta toteaa lausunnossaan TaVL 6/2001 vp, uusiutuvien energiantuotantomuotojen tutkimusta, kehitystä ja käyttöönoton tukea varten tulee osoittaa riittävää julkista tukea. Kivihiilen tuotantotukien vähentyessä tuet tulisi siirtää uusiutuviin energialähteisiin. Valiokunta pitää kotimaista turpeen tuotantoa tärkeänä sekä huoltovarmuuden että työllisyyden kannalta. Turvepolttoaineen kilpailukyky tulee turvata sekä nykyisin tukimuodoin että kehittämällä uusia tukimuotoja, sikäli kuin nykyiset osoittautuvat riittämättömiksi. Turvetta ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista sisällyttää kivihiilen tukea koskevaan säädösehdotukseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että jäsenvaltiot voivat itse päättää vapaasti omista energiaratkaisuistaan ottaen kuitenkin huomioon kansainväliset velvoitteet. Tämän tulee koskea myös turpeen tuotantoa. Valiokunta korostaa energiankulutuksen vähentämisen merkitystä Kioton pöytäkirjassa ja eurooppalaisessa ilmastomuutosohjelmassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Energiankulutuksen vähentäminen pienentää myös Euroopan unionin riippuvuutta unionin ulkopuolisista energialähteistä (ks. myös TaVL 19/2001 vp). Valiokunta huomauttaa, että asetusluonnos sisältää säännöksiä, jotka kuuluvat vakiintuneen perustuslakitulkinnan mukaan lainsäädännön alaan ja joita koskeva ehdotus olisi tullut toimittaa eduskunnalle viipymättä perustuslain 96 :ssä säädetyllä tavalla siitäkin huolimatta, ettei Suomessa esiinny ehdotetun sääntelyn kohteena olevaa toimintaa. Lausunto Lausuntonaan talousvaliokunta kunnioittavasti ilmoittaa, että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan edellä esitetyin huomautuksin. 4
5 Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2001 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. jäs. Leena Luhtanen /sd Janina Andersson /vihr (osittain) Jouni Backman /sd Klaus Hellberg /sd Susanna Huovinen /sd (osittain) Mikko Immonen /vas Reijo Kallio /sd Marja-Leena Kemppainen /kd Kalervo Kummola /kok vjäs. Pekka Kuosmanen /kok Mika Lintilä /kesk Olli Nepponen /kok Antti Rantakangas /kesk Mauri Salo /kesk Juhani Sjöblom /kok Jari Leppä /kesk Pertti Mäki-Hakola /kok Veijo Puhjo /vas. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Heidi Kaila. 5
Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 10/2003 vp Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko Elo
LisätiedotTALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA
TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 101/2005 vp Keskiviikko 14.12.2005 kello 13.45-14.20 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk jäs. Arto Bryggare /sd Sari Essayah /kd Klaus Hellberg /sd Reijo Kallio
LisätiedotSosiaali- ja terveysvaliokunnalle
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan
LisätiedotVALIOKUNNAT. * tnjx*.* ^
EDUSKUNTA VALIOKUNNAT ASIAKIRJAVIHKO * tnjx*.* ^ Valtiopäiväasia, 19/2005 E Sivu 1/1 Lakivaliokunta Saapunut 11.04.2005 Käsittely päättynyt 14.04.2005LaVP 29/2005 vp 3 Käsittely päättynyt 23.09.2005 La
LisätiedotKeskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 20/2005 vp Keskiviikko 4.5.2005 kello 13.30-14.47 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Jari Vilén /kok Antti Kaikkonen /kesk Kimmo Kiljunen /sd Mikko Elo /sd Heidi
LisätiedotTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 2/2001 vp. hallituksen esityksen yritys- ja yhteisötietolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO.
TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 2/2001 vp Hallituksen esitys yritys- ja yhteisötietolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 21 päivänä marraskuuta 2000 lähettänyt talousvaliokuntaan
LisätiedotSivistysvaliokunnalle
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä
LisätiedotKeskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 49/2004 vp Keskiviikko 6.10.2004 kello 14.00-14.45 Läsnä nimenhuudossa pj. jäs. Jari Vilén /kok Heidi Hautala /vihr Pertti Hemmilä /kok Toimi Kankaanniemi /kd Marjo
LisätiedotKANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 14.7.2017 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Puolan parlamentin alahuoneen perusteltu lausunto
LisätiedotPäivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk
TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 42/2011 vp Torstai 3.11.2011 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 8 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 8 ) James Hirvisaari
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotLäsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk jäs. Sari Essayah /kd (1 ja 2 )
TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2005 vp Torstai 3.2.2005 kello 12.00-13.45 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk jäs. Sari Essayah /kd (1 ja 2 ) Klaus Hellberg /sd Reijo Kallio /sd Esko Kiviranta
LisätiedotSähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta
Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti
LisätiedotPerjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 131/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotLäsnä pj. Markku Koski /kesk vpj. Matti Ahde /sd (nimenhuudon jälkeen) jäs. Christina Gestrin /r (nimenhuudon jälkeen)
VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 29/2006 vp Tiistai 6.6.2006 kello 12.00-12.40 Läsnä pj. Markku Koski /kesk vpj. Matti Ahde /sd jäs. Christina Gestrin /r Kyösti Karjula /kesk Jari Koskinen /kok Pekka
LisätiedotSuurelle valiokunnalle
TALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 19/2001 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rakennusten energiatehokkuudesta (rakennusten energiatehokkuus) Suurelle valiokunnalle
LisätiedotKANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 15.6.2016 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Ranskan senaatin perusteltu lausunto ehdotuksesta
LisätiedotVALIOKUNNAN KANNANOTOT
SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2009 vp Hallituksen esitys laeiksi eräiden koulutusta koskevien lakien muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 8 päivänä syyskuuta 2009 lähettänyt sivistysvaliokuntaan
LisätiedotLäsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk (3 13 ) jäs. Arto Bryggare /sd (3 13 ) Sari Essayah /kd (9 10 )
TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 65/2005 vp Tiistai 13.9.2005 kello 12.00-13.05 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk (3 13 ) jäs. Arto Bryggare /sd (3 13 ) Sari Essayah /kd (9 10 ) Klaus Hellberg
LisätiedotVAHVISTAMATTA JÄÄNEET LAIT
HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 15/2001 vp Vahvistamatta jääneinä palautuneet arpajaislaki, laki arpajaisverolain muuttamisesta, laki rahankeräyslain muuttamisesta, laki viihdelaitelain muuttamisesta, laki
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotLäsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Antti Rantakangas /kesk (1 12 ) jäs. Janina Andersson /vihr
TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 21/2007 vp Tiistai 11.9.2007 kello 12.15-13.36 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Antti Rantakangas /kesk (1 12 ) jäs. Janina Andersson /vihr Hannu Hoskonen /kesk (1 13, 14 osittain)
LisätiedotTiistai kello ,
VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 54/2004 vp Tiistai 14.12.2004 kello 10.00 11.25, 11.35 11.45 Läsnä pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk vpj. Matti Ahde /sd jäs. Christina Gestrin /r Jyri Häkämies /kok Kyösti
Lisätiedot1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.
LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2006 vp Torstai 9.2.2006 kello 12.00-12.45 Läsnä pj. Markku Laukkanen /kesk vpj. Matti Kangas /vas jäs. Leena Harkimo /kok Saara Karhu /sd Inkeri Kerola /kesk
LisätiedotHallintovaliokunnalle
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11a/2002 vp Hallituksen esitys laiksi seutuyhteistyökokeilusta Hallintovaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Hallintovaliokunta on 8 päivänä toukokuuta 2002 pyytänyt perustuslakivaliokunnalta
LisätiedotPerjantai kello
VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 39/2004 vp Perjantai 22.10.2004 kello 12.00-12.50 Läsnä pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk vpj. Matti Ahde /sd jäs. Christina Gestrin /r Jyri Häkämies /kok Kyösti Karjula /kesk
LisätiedotEnergiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015
Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä
LisätiedotTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain JOHDANTO. Vireilletulo. Lausunto.
TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 5 päivänä kesäkuuta
LisätiedotTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 23/2006 vp
TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 23/2006 vp Hallituksen esitys polttoturpeen ja sillä tuotetun sähkön toimitusvarmuuden turvaamista koskevaksi lainsäädännöksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 5 päivänä syyskuuta
LisätiedotSuurelle valiokunnalle
TALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 27/2001 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiksi (GMelintarvikkeet ja -rehut sekä GM-tuotteiden jäljitettävyys ja merkintä) Suurelle
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotLäsnä pj. Tuija Brax /vihr vpj. Susanna Rahkonen /sd jäs. Esko Ahonen /kesk 1 6, 7 osittain
LAKIVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 77/2004 vp Torstai 28.10.2004 kello 10.00-10.55 Läsnä pj. Tuija Brax /vihr vpj. Susanna Rahkonen /sd jäs. Esko Ahonen /kesk Lasse Hautala /kesk Tatja Karvonen /kesk Petri Neittaanmäki
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0014(COD) 21.5.2008 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotTorstai kello
ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2011 vp Torstai 30.6.2011 kello 12.50-13.30 Läsnä pj. Timo Soini /ps vpj. Pertti Salolainen /kok jäs. Pekka Haavisto /vihr Ilkka Kanerva /kok Ilkka Kantola /sd Saara
LisätiedotTiistai kello
VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2006 vp Tiistai 7.2.2006 kello 12.00-13.20 Läsnä vpj. Matti Ahde /sd jäs. Christina Gestrin /r Jyri Häkämies /kok Kyösti Karjula /kesk Jari Koskinen /kok Pekka Kuosmanen
Lisätiedot1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 10 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Todettiin, ettei kokous ollut päätösvaltainen.
TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2013 vp Perjantai 8.2.2013 kello 11.00-13.00 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 10, 11 osittain, 12 jäs. Lars Erik Gästgivars /r (3 Teuvo
LisätiedotRatkaistavana päättynyt. Ilmoitettu asia valiokuntaan saapuneeksi mietinnön antamista varten.
la'ih Izjzoötf i/p Valtiopäiväasia, HE 239/2004 Sivu 1/1 < PALUU
LisätiedotKeskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Keskiviikko 10.1.2007 kello 13.30-13.43 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. jäs. Jari Vilén /kok Antti Kaikkonen /kesk Kimmo Kiljunen /sd Arja Alho /sd Arto Bryggare /sd Merikukka Forsius /vihr
LisätiedotKivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotPÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 22.4.2013 B7-0000/2013 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-0000/2013 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti energian
Lisätiedot1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.
MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 105/2006 vp Keskiviikko 24.1.2007 kello 10.00-11.30 Läsnä pj. Eero Lämsä /kesk vpj. Harry Wallin /sd jäs. Nils-Anders Granvik /r Pertti Hemmilä /kok Matti Kauppila
LisätiedotPerjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55
VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 23/2003 vp Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 Läsnä pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk vpj. Matti Ahde /sd jäs. Eva Biaudet /r Jyri Häkämies /kok Jari Koskinen /kok Pekka Kuosmanen
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokokunta 7.3.2017 Pekka Ripatti Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus Uusiutuvan
LisätiedotTorstai kello ; ;
PUHENJOHTAJANKAPALE/ASUURI VALIOKUNTA Torstai 8.12.2011 kello 12.00-13.15; 13.45-14.15; 15.00-16.100 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Miapetra Kumpula-Natri /sd Antti Kaikkonen /kesk Annika Lapintie
LisätiedotTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 5/2001 vp. hallituksen esityksen laiksi valtion vientitakuista JOHDANTO. Vireilletulo. Lausunto.
TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 5/2001 vp Hallituksen esitys laiksi valtion vientitakuista JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 6 päivänä helmikuuta 2001 lähettänyt talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen
LisätiedotLIIKENNEVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2001 vp. hallituksen esityksen laiksi postipalvelulain JOHDANTO. Vireilletulo. Asiantuntijat.
LIIKENNEVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2001 vp Hallituksen esitys laiksi postipalvelulain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 20 päivänä kesäkuuta 2001 lähettänyt liikennevaliokuntaan valmistelevasti
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla
Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTO
UUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTO ESITYKSEN KESKEINEN SISÄLTÖ TAUSTA UUSIUTUVAN ETÄTUOTANNON HUOMIOIMINEN OSANA ENERGIATEHOKKUUSSÄÄNTELYÄ TUKEMINEN KANSALLISESTI 24.1.2019 2 SÄHKÖN JA LÄMMÖN ETÄTUOTANTOON
LisätiedotTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 22/2001 vp. hallituksen esityksen laeiksi arvopaperimarkkinalain ja kaupankäynnistä vakioiduilla
TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 22/2001 vp Hallituksen esitys laeiksi arvopaperimarkkinalain ja kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi
LisätiedotMaa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit
Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi
LisätiedotHiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art
Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, 28.3.2019, GLO Hotel Art HE 200/2018 vp Hallitusohjelma Uusiutuvan energian osuus >50 % ja omavaraisuus
LisätiedotViimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin
IP/07/1919 Bryssel 13. joulukuuta 2007 Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän ja kohdentavat sen paremmin Euroopan komission viimeisin valtiontukien tulostaulu osoittaa
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C6-0161/2004 2003/0274(COD) FI 28/10/2004 YHTEINEN KANTA Neuvoston 21. lokakuuta 2004 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen
Lisätiedot4 PALUU i HAKU KAIKISTA
Valtiopäiväasia, HE 83/2004 Sivu 1/1 4 PALUU i HAKU KAIKISTA Asian valiokuntakäsittely HE 83/2004 vp oikeusapuhakemusten toimittamista koskevan eurooppalaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymisestä
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotLäsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 10, 11 osittain) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 10, 11 osittain)
TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 66/2013 vp Torstai 5.9.2013 kello 13.00-14.00 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok jäs. Lars Erik Gästgivars /r Teuvo Hakkarainen /ps Harri
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotJuha Lavapuro Lausunto
Juha Lavapuro 15.9.2017 Lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Asiat: Valtioneuvoston U-kirjelmä U46/ 2017 vp eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (keskitetty
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E
LisätiedotEhdotus päätökseksi (COM(2018)0744 C8-0482/ /0385(COD)) EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET * komission ehdotukseen
8.2.2019 A8-0014/ 001-008 TARKISTUKSET 001-008 esittäjä(t): Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta Mietintö Miroslav Poche A8-0014/2019 Energiatehokkuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotValtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut
IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien
LisätiedotPerjantai kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 49/2002 vp Perjantai 25.10.2002 kello 14.00-15.09 Läsnä nimenhuudossa vpj. vpj. jäs. Kimmo Kiljunen /sd Kirsi Piha /kok Eero Akaan-Penttilä /kok Maria Kaisa Aula /kesk
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotLäsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (11 osittain, 12 ja 13 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r
TALOUSVALIOKUNTA Torstai 11.4.2013 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (11 osittain, 12 ja 13 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r Johanna Karimäki /vihr Pia
LisätiedotTavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus
Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotUusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus
Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Jyväskylä 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Järjestäjät: Keski-Suomen liitto ja Suomen Biokaasuyhdistys
Lisätiedotsuurelle valiokunnalle.
TALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 26/2001 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (rajat ylittävät euromääräiset maksut) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Talous- ja raha-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0172(CNS) 18. helmikuuta 2002 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus-
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotValtiontuet kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten sulkemisen helpottamiseksi *
P7_TA(2010)0424 Valtiontuet kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten sulkemisen helpottamiseksi * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. marraskuuta 2010 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi valtiontuesta
LisätiedotSisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600
Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.2.2017 COM(2017) 51 final 2017/0016 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS otsonikerrosta heikentävistä aineista tehdyn Montrealin pöytäkirjan muuttamista koskevan Kigalissa hyväksytyn
LisätiedotHE 47/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Energiavirastosta annettua lakia siten, että
LisätiedotBiopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta
Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-
LisätiedotTuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio
LisätiedotOikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) Asia: Ruotsin Riksdagenin lausunto perusteluineen muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin
LisätiedotTuotantotukisäädösten valmistelutilanne
Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotSirpa Paatero /sd Ulla-Maj Wideroos /r sihteeri Tuula Kulovesi valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 12 jäsentä.
TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 109/2010 vp Perjantai 10.12.2010 kello 11.00-12.35 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Mauri Salo /kesk (1 3, 4 osittain) jäs. Hannu Hoskonen /kesk (1 11, 12 osittain, 13 ) Harri
LisätiedotLäsnä pj. Johannes Koskinen /sd vpj. Outi Mäkelä /kok (11 osittain) jäs. Tuija Brax /vihr
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 68/2013 vp Torstai 26.9.2013 kello 10.00-12.30 Läsnä pj. Johannes Koskinen /sd vpj. Outi Mäkelä /kok (11 osittain) jäs. Tuija Brax /vihr Eeva-Johanna Eloranta /sd Maarit
LisätiedotValtioneuvoston kirjelmän viivästyminen. Olen päättänyt omasta aloitteestani tutkia menettelyn kirjelmän antamisessa.
PÄÄTÖS 14.06.2019 Dnro OKV/9/50/2018 Työ- ja elinkeinoministeriö 1/5 VN-jakelu ASIA Valtioneuvoston kirjelmän viivästyminen ASIAN VIREILLETULO Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan 31.5.2018 työ- ja
LisätiedotNaisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko
Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa
Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta
LisätiedotTurveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen
Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,
LisätiedotHE 174/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 174/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
LisätiedotVapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
Lisätiedot