suurelle valiokunnalle.

Transkriptio

1 TALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 26/2001 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (rajat ylittävät euromääräiset maksut) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunnan puhemies on 5 päivänä lokakuuta 2001 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta Euroopan unionin parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajat ylittävistä euromääräisistä maksuista (U 62/2001 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että talousvaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - ylitarkastaja Katri Nuotio, valtiovarainministeriö - lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelma, oikeusministeriö - apulaisjohtaja Outi Haunio-Rudanko, Kuluttajavirasto - johtokunnan neuvonantaja Harry Leinonen, Suomen Pankki - johtaja Kari Nihtilä, Suomen Pankkiyhdistys - osastopäällikkö Leena Linnainmaa, Keskuskauppakamari - asiamies Matti Räisänen, Kaupan Keskusliitto - osastopäällikkö Juhani Huttunen, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT. Lisäksi valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon Suomen Kuluttajaliitolta. VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ Ehdotus Euromääräiset setelit ja metallirahat lasketaan liikkeeseen 1 päivänä tammikuuta Euromääräisten maksujen suorittaminen yli rajojen on kuitenkin hitaampaa ja kalliimpaa kuin euromääräisten tilisiirtojen käsitteleminen jäsenvaltioiden sisällä. Tämä johtuu osittain siitä, että jäsenvaltioiden vähittäismaksujärjestelmät ovat kehittyneet kansallisista tai alueellista lähtökohdista. Niitä ei ole lähtökohtaisesti rakennettu yhteensopiviksi muissa jäsenvaltioissa toimivien järjestelmien kanssa. Komissio antoi 25 päivänä heinäkuuta 2001 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajat ylittävistä euromääräisistä maksuista. Asetusehdotuksen tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa rohkaisemalla palveluntarjoajia ottamaan käyttöön yhtenäisellä maksualueella vaadittava infrastruktuuri ja standardit sekä tekemään tarvittavat kaupalliset sopimukset. Asetusehdotuksella vahvistettaisiin U 62/2001 vp Versio 2.0

2 samansuuruisten palvelumaksujen periaate, jonka mukaan rajat ylittävän euromääräisen maksutapahtuman hinnan pitäisi Euroopan unionin jäsenvaltioissa olla sama kuin vastaavan kotimaisen transaktion hinta. Asetusehdotus ei estäisi pankkeja perimästä maksua maksupalveluista eikä edes perimästä erisuuruisia maksuja eri asiakkailta. Asetusehdotusta sovellettaisiin sisämarkkinoilla muilla maksuvälineillä kuin käteisrahalla suoritettavista rajat ylittävistä euromääräisistä maksuista perittäviin palvelumaksuihin. Sääntely koskisi maksuja, joiden arvo olisi enintään euroa ja ulottuisi sellaisiin laitoksiin, jotka välittävät rajat ylittäviä maksuja ja perivät maksua tästä palvelusta. Maksukorttien osalta soveltamisalaan kuuluisivat sekä vähittäiskauppiailta että kortin haltijoilta perittävät palvelumaksut. Asetusta sovellettaisiin tammikuun 1 päivästä 2002 alkaen euromääräisiin elektronisiin maksutapahtumiin. Rajat ylittävien euromääräisten tilisiirtojen ja sekkien osalta palvelumaksuille ehdotetaan siirtymäaikaa siten, että niistä perittävät palvelumaksut olisi saatettava samansuuruisiksi viimeistään 1 päivänä tammikuuta Euroalueen maiden ja muiden jäsenvaltioiden välillä ei tehtäisi eroa. Asetusehdotuksen mukaan maksut suorittavan laitoksen on annettava asiakkaille etukäteistietoja rajat ylittävistä ja kotimaanmaksuista perittävistä palvelumaksuista. Asetus sisältäisi tiedonantovelvollisuuksia myös valuutanvaihdosta perittävistä palvelumaksuista. Asetusehdotuksessa ehdotetaan toimenpiteitä, joilla luotaisiin edellytykset sille, että maksut voitaisiin suorittaa täysin automaattisesti. Maksupalvelun tarjoajalla olisi velvollisuus ilmoittaa asiakkailleen kansainvälinen tilinumero ja pankkitunnus. Myös asiakkaiden tulisi käyttää näitä uusia standardeja ja ilmoittaa pyydettäessä kansainvälinen tilinumero ja pankkitunnus ennen rajat ylittävän tilisiirron toimeksi antamista. Asetuksessa poistettaisiin myös rajat ylittäviä maksuja koskevat maksutasetilastointiin liittyvät ilmoitusvaatimukset enintään euron maksujen osalta 1 päivästä tammikuuta 2002 alkaen. Määrä olisi euroa tammikuun 1 päivästä 2004 alkaen. Asetuksen oikeusperustaksi ehdotetaan Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 95 artiklaa. Asetus tulisi voimaan kolmantena päivänä siitä, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto kannattaa asetusehdotuksen tavoitetta. Asetusehdotuksen perustavoite on saada aikaan yhtenäinen euromaksualue, jotta kansalaiset ja yritykset voisivat nykyistä helpommin ja edullisemmin käyttää sisämarkkinoita hyödykseen. Jäsenvaltioiden välisten rajojen vaikutus pyritään poistamaan säätämällä rajat ylittävien euromääräisten maksutapahtumien hintojen samastamisesta kotimaisten maksutapahtumien hintoihin. Yhtenäisen euromaksualueen toteuttaminen olisi tärkeää paitsi sisämarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi myös kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi yhteiseen rahaan. Asetusehdotuksessa esitetyt tilinumero- ja tilastotietosäännökset sekä säännökset palvelumaksujen avoimuudesta edistäisivät tavoitteen toteuttamista. Valtioneuvoston käsityksen mukaan asetusehdotuksen 3 artiklan mukainen samojen palvelumaksujen periaate ei vastaa Euroopan unionissa vakiintuneesti noudatettuja tapoja ja keinoja toimivien sisämarkkinoiden varmistamiseksi rahoitusmarkkinoilla. Sisämarkkinoilla on pyritty poistamaan kaupan esteitä ja tavoiteltu palvelujen ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta jäsenvaltiosta toiseen tavalla, joka kannustaa yrityksiä tehokkaammiksi ja kansainvälisesti kilpailukykyisemmiksi. Maksujen välityksestä nykyisin perittävät hinnat eivät välttämättä perustu kustannusvastaavuuteen sen enempää maan sisäisissä kuin rajat ylittävissäkään toimeksiannoissa, mutta maantieteellinen raja ei myöskään saisi olla sisämarkkinoilla hinnoitteluperuste. Valtioneuvoston käsityksen mukaan sekä ulkomaisten että kotimaisten maksuliikennepalvelujen tarjontaa tulisi ensisijaisesti edistää hinnoittelun läpinäkyvyydellä, jotta kilpailu tehostuisi ja hinnat laskisivat. Näistä syistä tulisi olla 2

3 varmuus asetusehdotuksen vaikutuksista kuluttajien valinnan mahdollisuuksiin ja yritystoiminnan edellytyksiin myös pitkällä tähtäyksellä. Valtioneuvoston käsityksen mukaan asetusehdotuksen 3 artiklan mukaiseen sääntelyyn ei tulisi ehdotetussa muodossa turvautua. On kyseenalaista, voidaanko euromaksualue saada aikaan niin yksioikoisella sääntelyllä ja niin nopeasti kuin komissio ehdottaa. On otettava huomioon maksujärjestelmien erot, joiden johdosta rajat ylittävien maksutapahtumien kustannukset ovat perustelluista syistä suuremmat kuin pitkälle automatisoiduissa kotimaisissa järjestelmissä. Valtioneuvosto katsookin, ettei kotimaan ja ulkomaan maksuliikenteen hintoja pidä samastaa komission ehdottamalla tavalla varaamatta pankeille ja muille palvelun tarjoajille mahdollisuutta korjata nykyistä, samastukseen mahdollisesti täysin soveltumatonta hinnoittelurakennettaan. Valtioneuvoston käsityksen mukaan järjestelmien saattamiseksi keskenään yhteensopiviksi tarvitaan komission esittämää selvästi pitempi siirtymäaika. Pankkien ja muiden palveluntarjoajien ylläpitämien järjestelmien kehittämiseksi olisi vähintäänkin selvitettävä, voidaanko esitettyjen määräaikojen asemesta tai rinnalla soveltaa palveluntarjoajia kannustavaa riittävän pitkää siirtymäaikaa, joka olisi sopusoinnussa komission aikaisemmin esittämän vapaaehtoisen kehittämistyön kanssa ja ottaisi huomioon euron käyttöönottoon sopeutumisessa tarvittavat toimenpiteet. Sopiva siirtymäaika voisi olla esimerkiksi neljä vuotta. Valtioneuvosto katsoo, että asetusehdotuksen oikeusperustan riittävyyttä tulisi selvittää huolellisesti toimivaltakysymysten selvittämiseksi. Lisäksi säädöksen tavoitteita ja perusteluja tulisi tarkentaa. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Valiokunta kannattaa valtioneuvoston tavoin komission asetusehdotuksen tavoitetta yhtenäisen vähittäismaksujärjestelmän aikaansaamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että rajat ylittävä maksutoiminta on nopeaa, helppoa, turvallista, tehokasta ja edullista. Jotta kansalaiset sekä pienet ja keskisuuret yritykset voivat kokea hyötyvänsä euroalueesta, rajat ylittävistä euromääräisistä maksuista perittäviä palvelumaksuja tulee lähentää vastaamaan paremmin vastaavista kansallisista maksutapahtumista perittäviä maksuja. Valiokunta uskoo, että asetus vahvistaisi myös sisämarkkinoiden toimintaa ja lisäisi pankkien välistä kilpailua. Lisäksi on odotettavissa, että se kannustaisi eurooppalaisia pankkeja tiivistämään yhteistyötään infrastruktuurien parantamiseksi ja standardien kehittämiseksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan asetusehdotuksella olisi ainakin lyhyellä aikavälillä haitallisia vaikutuksia pankkien toimintaan. Nykyisin käytössä olevat rajat ylittäviin maksuihin tarkoitetut maksujärjestelmät ylittävät kustannustasoltaan kotimaan maksujärjestelmät. Ulkomaanmaksuihin sisältyy usein pidempi välitysketju ja monimutkaisempia tehtäviä, minkä lisäksi automaatioaste on alhaisempi. Suomessa toimiville pankeille tämä vaikutus olisi suurempi kuin monissa muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa, koska Suomessa sisäisessä maksuliikenteessä käytettävä pankkien maksujärjestelmä on kansainvälisesti hyvin edistynyt ja tehokas. Tästä syystä kotimaan maksuliikenne on edullista. Samansuuruisten palvelumaksujen soveltaminen kansallisiin ja rajat ylittäviin maksuihin johtaisi käytännössä siihen, että Suomi velvoitettaisiin muita maita alhaisempiin hintoihin. Lisäksi volyymien vähäisyys suomalaisissa pankeissa nostaa yksikkökustannuksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että näihin seikkoihin kiinnitetään huomiota asetuksen valmisteluvaiheessa ja että rahoituslaitoksille varataan riittävä sopeutumisaika. Elektronisiin maksutapahtumiin voidaan soveltaa lyhyempää siirtymäaikaa kuin muihin maksutapahtumiin. 3

4 Valiokunta kiinnittää huomiota asetuksen voimaantulon edellyttämiin käytännön järjestelyihin ja resurssitarpeisiin. Pankeille tulee varata riittävästi aikaa hintatietojen muuttamista sekä kustannussäästöjä merkitsevien infrastruktuuri-investointien tekemistä varten. On myös otettava huomioon, että rahoituslaitoksilta kuluu tällä hetkellä paljon voimavaroja euron käyttöönoton valmistelemiseen. Ellei sopeutumiseen varata aikaa, asetuksen soveltamisesta saattaa syntyä kuluttajien ja yritysten kannalta epätoivottavia sivuvaikutuksia. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei uusi sääntely johda tilanteeseen, jossa rahoituslaitokset kiertävät asetusta perimällä palvelumaksujen lisäksi samasta toimenpiteestä perusteettomia, muunnimisiä lisäkorvauksia tai -palkkioita. Asetuksen voimaantulosta ei myöskään saa seurata, että valtioiden sisäisistä maksuista perittäviä kuluja korotetaan rajat ylittävistä maksuista aiheutuvien kulujen kattamiseksi. Lisäksi on pyrittävä ehkäisemään tilanne, jossa pankit karsivat harkitsemattomasti muita palvelujaan kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Valiokunta kiinnittää myös huomiota eri rahoituslaitosten välillä todennäköisesti syntyvään eriarvoisuuteen, mikäli sopeutumiskausi olisi kovin lyhyt. Olisi vahinko, jos erityisesti pienet rahoituslaitokset joutuisivat luopumaan ulkomaan maksupalveluistaan, koska ne eivät voisi kattaa syntyneitä kuluja muusta toiminnasta saatavilla tuloilla. Valiokunta uskoo, että asetuksen voimaantulo kasvattaa pankkien painetta kehittää hallinnollisia ja teknisiä järjestelmiään kustannustensa vähentämiseksi. Valiokunta pitää uusien clearing-järjestelmien, automatisoinnin, yhteisten standardien ja kansainvälisen tilinumerojärjestelmän kehittämistä tärkeänä. Automaation lisääminen ja muut yhteistyömuodot vaikuttavat kustannuksia ja hintoja alentavasti. Valiokunta kiinnittää myös huomiota tarpeeseen parantaa transaktioiden nopeutta sekä teknisin toimenpitein että torjumalla erilaisia maksujen välittämistä viivyttäviä pankkikäytäntöjä. On tärkeää, että kehittämistyötä jatketaan myös sähköisten pankkipalveluiden alalla. Eurooppalaiset pankit ovat jo saaneet merkittäviä tuloksia aikaan eri osa-alueilla. Valiokunta pitää tärkeänä, että kuluttajille ja yrityksille annetaan riittävästi etukäteistietoa rajat ylittävistä tilisiirroista perittävistä maksuista sekä niissä tapahtuvista muutoksista. Tutkimusten mukaan kuluttajan on nykyisin hyvin vaikeaa tietää, paljonko rahansiirto toiseen valtioon maksaa ja joutuuko maksun vastaanottajakin maksamaan siirrosta. Hinnoittelun avoimuus parantaa kuluttajien mahdollisuuksia vertailla eri palveluja, vähentää kaksoislaskutuksen mahdollisuutta ja lisää pankkien välistä kilpailua. Hintamerkintöjen oikeellisuutta tulee valvoa viranomaistoimin. Jäsenvaltioilla tulisi olla mahdollisuus antaa yhteisön sääntelyä tiukempia säädöksiä kuluttajansuojan vahvistamiseksi. Valiokunta suhtautuu myönteisesti säännökseen, jonka mukaan jäsenvaltioiden tulee säätää asetuksen rikkomisesta seuraavista seuraamuksista. Asetuksessa tulee käyttää terminologiaa, joka ei viittaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Lakivaliokunta on katsonut lausunnossaan LaVL 14/2001 vp, ettei yhteisön säädöksiin voida sisällyttää rikosoikeudellisia velvoitteita. Valiokunta pitää perusteltuna, että asetukseen sisällytetään tarkistuslauseke. Lauseke mahdollistaa asetuksesta ja muista kehittämishankkeista saatujen kokemusten arvioimisen sopivan ajan kuluttua. Valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena, että asetusehdotukseen sisällytettäisiin enää valmistelujen tässä vaiheessa säännöksiä euroalueen ulkopuolisista yhteisövaluutoista. Niitä koskevan sääntelyn tarpeeseen voidaan palata asetuksen tarkistuksen yhteydessä. Lausunto Lausuntonaan talousvaliokunta kunnioittavasti ilmoittaa, että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan edellä esitetyin huomautuksin. 4

5 Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2001 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa vpj. jäs. Mari Kiviniemi /kesk Janina Andersson /vihr Jouni Backman /sd Susanna Huovinen /sd Reijo Kallio /sd Marja-Leena Kemppainen /kd Kalervo Kummola /kok vjäs. Pekka Kuosmanen /kok Olli Nepponen /kok Antti Rantakangas /kesk Ola Rosendahl /r Juhani Sjöblom /kok Veijo Puhjo /vas. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Heidi Kaila. 5