KUINKA TOTEUTUVAT OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI, OSALLISUUS JA TASA-ARVO?... 24

Transkriptio

1 OPISKELIJARAPORTTI 2014

2

3 Sisällys: JOHDANTO... 3 PALJONKO JA MILLAISIA OPISKELIJOITA MEILLÄ ON?... 4 OPISKELIJOIDEN KOKONAISMÄÄRÄ JA JAKAUTUMINEN ERI KOULUTUSMUOTOIHIN... 4 MISTÄ OPISKELIJAMME SAAPUVAT?... 6 MITKÄ TUTKINTOMME OVAT SUOSITUIMPIA?... 8 KUINKA SUOSITTUA ON KAHDEN TUTKINNON SUORITTAMINEN? PALJONKO MEILLÄ ON ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIA OPISKELIJOITA? KUINKA TYYTYVÄISIÄ OPISKELIJAMME OVAT KOULUTUKSEEN? NUORTEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN PALAUTTEET Tulokysely Olokysely Päättökysely PALAUTTEET NÄYTTÖTUTKINNOISTA JA NIIHIN VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA KUINKA TOTEUTUVAT OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI, OSALLISUUS JA TASA-ARVO? OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET TASA-ARVONÄKÖKULMA OPISKELUSSA KUINKA OPISKELIJAMME SUORIUTUVAT OPINNOISTAAN JA MITÄ HEILLE TAPAHTUU SEN JÄLKEEN? OPPIMISTULOKSIA AMMATILLISISTA OPINNOISTA SUORITETTUJEN TUTKINNON OSIEN MÄÄRÄT TUTKINNOITTAIN TAITAJA- JA SKILLS MENESTYS KANSAINVÄLISET OPISKELIJAVAIHDOT AMMATILLISIIN TUTKINTOIHIN VALMISTUNEET OPISKELIJAT TUTKINNOITTAIN MÄÄRÄAJASSA VALMISTUMINEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN JA NEGATIIVINEN KESKEYTTÄMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OPISKELIJOIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN JA JATKO-OPINTOIHIN NUORTEN KOULUTUKSESSA TILASTOKESKUKSEN RAPORTTIEN PERUSTEELLA AIKUISOPISKELIJOIDEN TILANNE VALMISTUMISEN JÄLKEEN TILASTOKESKUKSEN RAPORTTIEN PERUSTEELLA TYÖLLISTYMISEN, TYÖTTÖMYYDEN JA MUUN SIJOITTUMISEN TARKASTELUA OPINTOJEN JÄLKEEN TYÖVOIMAHALLINNON SELVITYKSEN PERUSTEELLA TOIMINNAN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIA... 49

4 KPEDU OPISKELIJARAPORTTI 2014 Johdanto Opiskelijaraportin tavoitteena on koota yhteen opiskelijoita, opetustoimintaa, opetuksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta koskevaa sekä opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvää tietoa. Raportti tukee yhtymän avoimuuden arvoa ja tuloksellisuuden arviointia opetusprosessin osalta. Raportilla tuotetaan vastauksia kysymyksiin, joita tarvitaan toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä ja joista sidosryhmät eri syistä ovat kiinnostuneet. Opiskelijaraportti laaditaan nyt neljännen kerran ja raportti tuotetaan vuosittain. Raportissa noudatetaan pääosin opiskelijan opiskelupolun elinkaarta: opiskelijan tulo opiskelijaksi, opiskelijana oleminen ja hyvinvointi opiskeluaikana, opiskelijan oppiminen, valmistuminen ja mitä sen jälkeen tapahtuu. Raportti alkaa yleisluontoisella katsauksella opiskelijamääriin eri opistoissa ja koulutusmuodoissa ja päättyy vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden analysointiin. Osa koottavasta tiedosta pysyy samana vuodesta toiseen, osittain sisältö vaihtelee mahdollisten kehittämisen painopisteiden tai tietojen saatavuuden vuoksi. Vuoden 2014 Opiskelijaraportti on tehty pääosin uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Vuoden 2013 raporttiin verrattuna raportti on hyvin saman sisältöinen. Viime vuodesta poiketen mukana eivät ole kouluterveyskyselyn tulokset, sillä kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi. Tänäkin vuonna on tarkasteltu mm. suoraan peruskoulusta tulevien osuutta ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneista. Tämä on tullut opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön seurannan kohteeksi osana nuorisotakuun toimeenpanoa. Vuonna 2013 käynnistynyttä vuotiaiden nuorten aikuisten osaamisohjelmaa toteutti koulutusyhtymässä pääasiassa oppisopimustoimisto. Nuorisotakuuseen sisältyy koulutustakuu, jossa jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuun toteutumista tuki lisäksi yhteishaun ja valinnan muutos, jolla varmennetaan koulutuspaikkojen ensisijainen kohdentaminen peruskoulusta vastavalmistuneille ja vailla tutkintoa oleville. Tiedot opiskelijaraporttiin saadaan pääosin opintohallintojärjestelmistä, erilaisista palautekyselyistä ja muista selvityksistä ja raporteista. Tavoitteena on kehittää opiskelijaraporttia koko ajan paremmin toiminnan kehittämistarpeita palvelevaksi. Toivomme jatkuvaa palautetta ja ehdotuksia opiskelijaraportin sisällön ja muodon kehittämiseen. KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ johtaja suunnittelija Opiskelijaraportti

5 Paljonko ja millaisia opiskelijoita meillä on? Opiskelijat tulevat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opistojen opiskelijoiksi eri koulutusmuotoihin. Koulutustuotteitamme ja palveluitamme säätelevät useat säädökset, järjestämisluvat ja kansallisen tason tavoitteet. Niitä myös rahoitetaan useasta eri lähteestä. Tarkastelunäkökulmat opiskelijamäärien esittelyssä perustuvat osin organisaatiorakenteeseemme, osin koulutusmuotoihin, koulutusaloihin ja perustutkintoihin sekä osin koulutuksen rahoitusmuotoihin. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän toimipaikoissa opiskelee yhteensä hieman vajaa opiskelijaa. Keskeinen laskentayksikkö, jolla toiminnan volyymia seurataan, on ammatilliseen peruskoulutukseen järjestämisluvassa myönnetty opiskelijamäärä. Ammatillista peruskoulutusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, ja sen toteuttamista säätelee ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa. Järjestämisluvassa määritellään opiskelijamäärä, jolle ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus myönnetään. Taulukossa 1 on esitelty ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät viideltä viime vuodelta nuorten koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja koulutusyhtymässä yhteensä sekä järjestämisluvassa määritelty opiskelijamäärä. Opiskelijamäärä kasvoi voimakkaasti aina vuoteen 2012 asto noudattaen valtakunnassa yleistä suuntausta ammatillisen koulutuksen suosion kasvussa. Tämän jälkeen nuorisoikäluokkien pieneneminen ja yhteishakujärjestelmän muutos on näkynyt pienenevinä opiskelijamäärinä. Tämä näkyy myös vuoden 2014 käyttöasteessa, joka jäi alle sadan. Koulutusyhtymän käyttöaste on kuitenkin ollut koko ajan hieman suurempi kuin AMKE ry:n mittariportaalissa mukana olevilla jäsenillä keskimäärin. TAULUKKO 1. Ammatillisen peruskoulutuksen (yksikköhinta) opiskelijamäärät laskentapäivinä Yksikköhintaopiskelijat Toteutunut 2010 Toteutunut 2011 Toteutunut 2012 Toteutunut 2013 Toteutunut 2014 Nuorten koulutus Valmistavat ja valmentavat koulutukset Aikuiskoulutus YHTEENSÄ Järjestämisluvan opiskelijamäärä KPDEU käyttöaste % 103,1 % 101,3 % 102,1 % 100,0 % 98,4 % Käyttöaste keskimäärin AMKE % 101,8 % 100,2 % 99,0 % 97,4 % Opiskelijoiden kokonaismäärä ja jakautuminen eri koulutusmuotoihin Suomessa tutkintotavoitteiset koulutusalat on jaettu opetusministeriön asetuksen perusteella kahdeksaan ryhmään ja lisäksi on muu kuin tutkintotavoitteinen koulutus. Taulukossa 2 koulutusyhtymän valtionosuusrahoitteisen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen opiskelijamäärät on esitetty koulutusaloittain ja koulutuksen toteutusmuodoittain. Opiskelijaraportti

6 TAULUKKO 2. Koulutusalat, niiden opiskelijamäärät valtionosuusperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa (ka 2014), oppisopimuskoulutuksessa ja lisäkoulutuksessa (v. 2014) Koulutusala Opetussuunnitelmaperusteinen Näyttötutkintoon valmistava joista erityisopiskelijat YHT. OPSO (koulutukseen osallistuneet) josta lisäkoulutus Amm. lisäkoulutus (otv:t) Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis ja talousala Ammatilliseen koulutukseen ohjaavat ja valmistavat koulutukset Muu YHTEENSÄ Lisäksi nuorten perustutkintokoulutusta järjestettiin yhteistyösopimusten perusteella seuraavasti: Luonnonvaraalalla metsäkoneenkuljettajakoulutusta Kannuksessa 38 opiskelijalle ja tekniikan ja liikenteen alalla Kokkolan ammattikampuksella maarakennuskoneenkuljettajakoulusta 17 opiskelijalle. Aikuiskoulutuksen opiskelijamääriä tarkastellaan koulutusyhtymässä koulutus- ja rahoitusmuodoittain. Taulukossa 3 on esitetty aikuiskoulutuksen opiskelijamäärät yhtymätasolla niitä mittayksikköjä käyttäen, joilla rahoittavat viranomaiset suoritteita seuraavat. Ammatillinen lisäkoulutus on viime vuosina lisääntynyt oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa, oppisopimusmuotoisen lisäkoulutuksen hankkimista on rajoittanut valtion tekemät leikkaukset ns. lisäkoulutuskiintiöihin. Oppisopimuksen perustutkintojen määrä on noudattanut yleisen työllisyystilanteen kehitystä. Vapaan sivistystyön opiskelijaviikkomäärä on kansanopistokentän suurimpia vaikka laskua edellisvuosiin tapahtuikin edelleen. Työvoimakoulutuksen volyymien kehityksessä näkyvät yleisen taloustilanteen ja työhallinnon omien painotusten vaikutukset. TAULUKKO 3. Aikuiskoulutuksen opiskelijamääriä koulutus- ja rahoitusmuodoittain vuosina Muut kuin yksikköhintaopiskelijat Toteutunut 2010 Toteutunut 2011 Toteutunut 2012 Toteutunut 2013 Toteutunut 2014 Ammatillisen lisäkoulutus, opiskelijatyövuotta Oppisopimuskoulutus, perustutkinnot Oppisopimuskoulutus, lisäkoulutuskiintiö Vapaan sivistystyön opiskelijaviikot Työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivät Muu, opiskelijatyöpäivinä* * mm. korttikoulutukset, hankkeisiin liittyvät koulutukset, suorat yrityskoulutukset jne. Opiskelijaraportti

7 Mistä opiskelijamme saapuvat? Ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat Vuonna 2014 nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa aloitti uusia opiskelijoita yhteensä 781 (tilanne ). Heistä suoraan peruskoulusta tulleita oli keskimäärin 60,4% kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 60,8%. Tämä voi vaikuttaa pieneltä osuudelta, mutta kansallisesti suoraan peruskoulutusta tulleiden määrä on keskimäärin 53,2%. Koulutusalojen ja eri tutkintojenkin välillä suoraan peruskoulusta tulleiden osuus vaihtelee merkittävästi. Tätä kuvataan taulukossa 4. ja maakuntakohtaisia vertailulukuja esitetään taulukossa 5. Taulukko 4. Uudet aloittaneet opiskelijat tutkinnoittain Koulutusala/tutkinto/koulutusohjelma Toimipaikka Uudet aloittaneet 2014 joista peruskoulun päättötodistus 2014 LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA ,60 % Hevostalouden perustutkinto Kaustinen ,50 % Hevostalouden perustutkinto Perho ,33 % Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Perho ,50 % Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja Kannus ,67 % Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Kannus ,16 % Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia Kannus ,75 % Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Perho ,67 % SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA ,75 % Hiusalan perustutkinto Hyv.kampus ,89 % Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Hyv.kampus ,54 % YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT ,50 % Grundexamen inom företagsekonomi Amm.kampus 7 0 0,00 % Liiketalouden perustutkinto Amm.kampus ,50 % Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Amm.kampus ,00 % TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA ,37 % Autoalan perustutkinto Amm.kampus ,00 % Elintarvikealan perustutkinto Amm.kampus ,39 % Kone- ja metallialan perustutkinto Amm.kampus ,74 % Laboratorioalan perustutkinto Amm.kampus ,50 % Logistiikan perustutkinto Amm.kampus ,71 % Pintakäsittelyalan perustutkinto Amm.kampus ,18 % Prosessiteollisuuden perustutkinto Amm.kampus ,33 % Puualan perustutkinto Amm.kampus ,29 % Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja Amm.kampus ,00 % Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Amm.kampus ,11 % Opiskelijaraportti %

8 Talotekniikan perustutkinto Amm.kampus ,00 % Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Amm.kampus ,50 % Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Amm.kampus ,00 % Turvallisuusalan perustutkinto Amm.kampus ,33 % KULTTUURIALA ,52 % Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Amm.kampus ,57 % Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Toholampi ,69 % HUMANISTINEN JA KASVATUSALA ,57 % Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Kälviä ,57 % MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA ,72 % Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Amm.kampus ,00 % Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Amm.kampus ,00 % KPEDU YHTEENSÄ ,44 % Taulukko 5. Ammatillisen peruskoulutuksen vuonna 2014 aloittaneet uudet opiskelijat maakunnittain Maakunta Uudet aloittaneet 2014 joista peruskoulun päättötodistus % Muutos vuoteen 2013 % Uusimaa ,20 % -1,16 % Varsinais-Suomi ,68 % 4,34 % Satakunta ,94 % -3,56 % Kanta-Häme ,29 % -5,55 % Pirkanmaa ,35 % 2,12 % Päijät-Häme ,78 % 4,73 % Kymenlaakso ,08 % 3,16 % Etelä-Karjala ,77 % 0,74 % Etelä-Savo ,72 % 0,51 % Pohjois-Savo ,49 % 0,31 % Pohjois-Karjala ,00 % 0,22 % Keski-Suomi ,95 % 4,45 % Etelä-Pohjanmaa ,88 % 3,51 % Pohjanmaa ,76 % -0,87 % Keski-Pohjanmaa ,90 % 0,27 % Pohjois-Pohjanmaa ,60 % 5,56 % Kainuu ,10 % 1,52 % Lappi ,71 % 4,51 % KOKO MAA ,20 % 0,95 % Opiskelijaraportti

9 Mitkä tutkintomme ovat suosituimpia? Ammattikoulutuksen alueellisen tarjonnan suunnittelussa keskeisiä vaikuttavia tekijöitä ovat työvoiman tarve, alueellinen tasapuolisuus ammatillisen koulutuksen tarjonnassa, kokemuksen kautta hankittu organisaation vahva osaaminen jollakin alalla sekä koulutusalojen vetovoimaisuus. Taulukossa 6. koulutusaloja on kuvattu vetovoimaisuuden perusteella perustutkinnoittain ja paikkakunnittain. Vetovoimaisuusmittarilla mitattuna suosituin koulutus on viime vuosina ollut maatalousalan perustutkinnon eläintenhoitajan koulutus, jota toteutetaan Kannuksessa ns. kennel-linjana eli se painottuu pieneläimiin ja erityisesti koiriin. Auto- ja logistiikka-alan perustutkinnot sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, ovat pysyneet tasaisen suosittuina. Hiusalan perustutkinto on myös hyvin suosittu, mutta siinä ei koulutusta aloiteta joka vuosi. Muissa tutkinnoissa on vuosittaista vaihtelua, mutta esimerkiksi rakennusklusteriin kuuluvat koulutukset ovat olleet viime vuosina vetovoimaisia. Ikäluokkien pieneneminen alkoi ensi kertaa selkeästi näkyä vuoden 2013 yhteishaussa. Kun vuonna 2012 ensisijaisia hakijoita yhteensä oli niin vuonna 2014 hakijamäärä oli yli 350 hakijaa pienempi yhteismäärän ollessa tasan 878 nuorta. TAULUKKO 6. Yhteishaussa olleiden koulutusten vetovoimaisuus eli kuinka monta ensisijaista hakijaa on ollut yhtä aloituspaikkaa kohden LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Toimipaikka Hevostalouden perustutkinto Kaustinen 1,05 0,86 0,94 Hevostalouden perustutkinto Perho 0,88 0,50 0,83 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Perho 0,57 ei hakua 0,80 Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja Kannus 2,75 5,67 3,94 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Kannus 1,39 0,63 0,81 Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia Kannus 1,39 0,63 0,81 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Perho 0,58 0,83 0,21 Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja Kannus 0,50 1,19 0,75 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Hiusalan perustutkinto Amm.kampus 3,44 ei hakua 2,22 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Hyv.kampus 1,56 1,73 1,33 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT Liiketalouden perustutkinto Amm.kampus 1,24 0,85 0,66 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Amm.kampus 1,55 1,42 1,04 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Autoalan perustutkinto Amm.kampus 2,94 2,06 2,06 Elintarvikealan perustutkinto Amm.kampus 1,17 1,25 0,75 Kone- ja metallialan perustutkinto Amm.kampus 1,45 0,83 0,70 Kone- ja metallialan perustutkinto Perho ei hakua 0,33 ei hakua Laboratorioalan perustutkinto Amm.kampus 0,69 0,94 0,56 Logistiikan perustutkinto Amm.kampus 1,80 1,89 2,83 Pintakäsittelyalan perustutkinto Amm.kampus 1,56 1,39 0,89 Opiskelijaraportti

10 Prosessiteollisuuden perustutkinto Amm.kampus 1,13 1,50 0,75 Puualan perustutkinto Amm.kampus 1,11 1,11 0,67 Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja Amm.kampus 1,50 2,78 0,72 Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja Amm.kampus ei hakua 2,28 ei hakua Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Amm.kampus 1,35 1,34 1,00 Talotekniikan perustutkinto Amm.kampus 2,39 1,00 1,30 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Amm.kampus 1,28 0,44 0,17 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Amm.kampus 0,75 1,50 1,00 Turvallisuusalan perustutkinto Amm.kampus 2,22 1,94 2,11 KULTTUURIALA Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Amm.kampus 1,63 1,31 0,50 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Toholampi 0,85 0,79 0,25 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Kälviä 1,67 1,94 0,67 MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Amm.kampus 1,06 1,38 0,88 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Amm.kampus 0,31 0,50 0,69 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ YHT. 1,44 1,33 1,05 Opiskelijaraportti

11 Kuinka suosittua on kahden tutkinnon suorittaminen? Koulutusyhtymän toimipaikoissa ammatillista perustutkintoa suorittavilla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa lisäksi lukio-opinnot ja ylioppilastutkinto. Kokkolassa kahden tutkinnon suorittaminen toteutuu pääosin ryhmämuotoisesti ammattilukiolinjoilla. Muilla paikkakunnilla on omat paikalliset toimintamallinsa. Taulukossa 7 on kuvattu kahta tutkintoa suorittavien määrät vuosina Kahta tutkintoa suorittavien määrä oli useita vuosia vakiintunut noin 370 opiskelijan tasolle. Vuonna 2014 näiden opiskelijoiden määrä kääntyi laskuun. Tämän arvellaan johtuvan ainakin yhteishaku-uudistuksesta, kun 2014 alkaen ei ole enää ollut mahdollista hakea suoraan ns. ammattilukiolinjalle. Toinen selittävä tekijä on se, että kahta tutkintoa suorittavat ovat vuonna 2014 valmistuneet ammatilliseen perustutkintoon kolmessa ja puolessa vuodessa aiemman neljän vuoden sijaan. TAULUKKO 7. Kahta tutkintoa suorittavat opiskelijat laskentapäivinä koulutusaloittain Koulutusala Toteutunut 2010 Toteutunut 2011 Toteutunut 2012 Toteutunut 2013 Toteutunut 2014 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Majoitus-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Opiskelijaraportti

12 Paljonko meillä on erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita? Osa opiskelijoista tarvitsee oppimiseensa erityistä tukea. Heille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS, jossa määritellään erityisen tuen tarve ja toteuttamistavat. Tällä perusteella heidän opetuksensa järjestämiseen saadaan korotettua valtionosuutta. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä on koulutusyhtymässämme ja valtakunnallisesti lisääntynyt viime vuosina. Osittain tämä johtuu systemaattisesti kehitetystä tuen tarpeen havaitsemisesta, mutta toisaalta on havaittavissa että elämänhallinnan ja oppisen vaikeudet ovat lisääntyneet. Osalle erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista on jo peruskoulussa laadittu yksilöllistetty opetussuunnitelma, mutta suurelta osin erityisen tuen tarve havaitaan ja määritellään vasta kun opiskelijat ovat tulleet opiskelijoiksi ammatilliseen koulutukseen. Taulukossa 8 on esitetty erityisopiskelijoiden osuudet opistoittain ja tutkinnoittain. Koulutusyhtymän opiskelijoissa vuonna 2014 HOJKS oli laadittu 15,3 %:lle (413 henkilöä) opiskelijoista (2013: 16,1%, 442 henkilöä). Vuoden 2014 HOJKS-opiskelijoista 16,8 % (367 henkilöä) opiskeli opetussuunnitelmaperusteisessa ja 8,8 % (46 henkilöä) näyttötutkintoon valmistavassa perustutkintokoulutuksessa. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n jäsenistön viimeisin vertailutieto on vuodelta Tuolloin mittariportaaliin kuuluvien koulutuksen järjestäjien opiskelijoista keskimäärin 12,9 % oli tehty HOJKS. TAULUKKO 8. Ammatillisen peruskoulutuksen HOJKS-opiskelijat tutkinnoittain ja opistoittain vuonna 2014 Tutkinnon opiskelijat HOJKSopiskelijat HOJKSopiskelijoiden osuus Nuorten koulutus ,8 % HUMANISTINEN JA KASVATUSALA ,4 % Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto ,4 % KULTTUURIALA ,1 % Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto ,4 % Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto ,9 % YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLIN- NON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT ,5 % Grundexamen inom företagsekonomi 3 0 0,0 % Liiketalouden perustutkinto ,1 % Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto ,1 % TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA ,1 % Autoalan perustutkinto ,7 % Elintarvikealan perustutkinto ,7 % Kone- ja metallialan perustutkinto ,1 % Laboratorioalan perustutkinto ,3 % Logistiikan perustutkinto ,7 % Pintakäsittelyalan perustutkinto ,0 % Prosessiteollisuuden perustutkinto ,7 % Puualan perustutkinto ,2 % Rakennusalan perustutkinto ,0 % Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto ,1 % Talotekniikan perustutkinto ,9 % Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto ,5 % Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto ,5 % Turvallisuusalan perustutkinto ,4 % Opiskelijaraportti

13 LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA ,7 % Hevostalouden perustutkinto ,4 % Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto ,0 % Maatalousalan perustutkinto ,7 % SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA ,0 % Hiusalan perustutkinto ,8 % Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto ,5 % MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA ,5 % Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto ,3 % Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto ,9 % VALMISTAVAT KOULUTUKSET ,2 % Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ,0 % Maahanmuuttajien amm. peruskoulutukseen valmistava koulutus ,0 % Amm. peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus ,3 % Aikuiskoulutus ,8 % KULTTUURIALA ,7 % Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto ,2 % Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto ,0 % YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLIN- NON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT ,9 % Liiketalouden perustutkinto ,0 % Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto ,5 % TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA ,9 % Kiinteistöpalvelujen perustutkinto ,3 % Kone- ja metallialan perustutkinto 1 0 0,0 % Prosessiteollisuuden perustutkinto ,6 % LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA ,0 % Hevostalouden perustutkinto ,0 % Maatalousalan perustutkinto ,0 % Metsäalan perustutkinto ,0 % SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA ,0 % Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto ,0 % MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA 1 0 0,0 % Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto 1 0 0,0 % KPEDU YHTEENSÄ ,3 % Opiskelijaraportti

14 Kuinka tyytyväisiä opiskelijamme ovat koulutukseen? Opiskelijoiden mielipiteitä, näkemyksiä ja tyytyväisyyttä opiskelun eri osa-alueisiin kartoitetaan vuosittain yhtenäisillä opiskelijakyselyillä, lisäksi toimipaikat ja opettajat keräävät oman toimintansa kehittämiseksi palautetta oman tarpeensa mukaisesti. Vuodesta 2011 lähtien Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässa ammatillisen peruskoulutuksen yhteiset opiskelijakyselyt on toteutettu OPIX-verkoston mukaisina kyselyinä, jolloin on saatu vertailutietoa muihin verkostossa oleviin koulutuksen järjestäjiin. OPIX-verkostoon kuuluu yli 10 koulutuksen järjestäjää eri puolelta Suomea ja verkosto laajenee jatkuvasti. Vuonna 2014 OPIX-verkoston yhteisiin opiskelijakyselyihin vastasi jo yli nuorta ympäri Suomea. OPIX-kyselyinä on toteutettu tulokyksely ensimmäisen vuoden opiskelijoille, olokysely toisen vuoden opiskelijoille ja päättökysely opintojaan päättäville opiskelijoille. Kyselyjen tuloksia käsitellään ammattiopiston johtotiimissä, toimipaikoissa sekä opiskelijakunnissa. Tulosten perusteella suunnitellaan toimenpiteitä toiminnan kehittämiseksi. Vuonna 2013 OPIX-verkosto vei opiskelijakyselyidensä tulokset verkkoon osaksi AMKE:n mittariportaalia niiden saatavuutta ja vertailtavuutta parantaakseen. Näyttötutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta kerätään palaute tutkinnon suorittajilta valtakunnallisen AIPAL-palautejärjestelmän mukaisesti. Nuorten ammatillisen koulutuksen palautteet Tulo-, olo- ja päättökyselyjen tuloksia esitetty kaavioissa Niistä voidaan havaita, että luokitelluille eri osaalueille KPEDU:n opiskelijat antavat alhaisempia arvosanoja kuin OPIX-verkostossa keskimäärin. Kuitenkin KPEDU:ssa opiskelijoiden antama yleissarvio koulutuksesta on yhtä hyvää tai parempaa tasoa kuin muilla verkoston jäsenillä. Tulokyselyssä opiskelijat ovat sangen tyytyväisiä oppimisympäristöihin, koulutuksen toteutukseen sekä ilmapiiriin. Olo- ja päättökyselyissä niihin suhtaudutaan hiukan kriittisemmin. Olo- ja päättökyselyissä parhaat tulokset saatiin työelämäyhteyksistä, niiden arvioitiin olevan erittäin hyvällä tasolla (yli 4) ja edelleen parantuneen edellisvuosista. Heikoimmat arvosanat opiskelijat antoivat jo neljäntenä vuonna peräkkäin kysymyksiin, joilla mitattiin opintojen henkilökohtaistamista. Henkilökohtaistamisen osalta KPEDU:n opiskelijat arvioivat toiminnan selkeästi muita koulutuksen järjestäjiä heikommaksi. Tämä on huolestuttavaa, koska sen kehittäminen on pitkään ollut tavoitteena ja henkilökohtaistamisen edistämiseksi on myös toteutettu erilaisia hankkeita. Positiivinen signaali on se, että myös henkilökohtaistamisesta annetut arviot ovat kuitenkin koko ajan parantuneet. Jos asiaa kysytään opetushenkilöstöltä, he pystyvät kyllä osoittamaan henkilökohtaistamisen toteuttamisia, mutta näiden kyselyjen perusteella kovin monet opiskelijat eivät koe näin tapahtuneen. OPIX-kyselyissä selvitetään myös mm. opiskelun aikaista kiusaamista. Ammatillisen peruskoulutuksen tulokyselyssä kiusaamista opiskelijaryhmässä havaittiin KPEDU:ssa 6,2 % (kaavio 3). Vuodesta 2013 tämä tulos on parantunut. Olokyselyssä koetun kiusaamisen määrä oli edellisvuoteen verrattuna vähentynyt mutta havaitun kiusaamisen määrä oli taas lisääntynyt. Päättökyselyssä kiusaamista oli kokenut 5,8 % valmistuvista kun muiden koulutuksen järjestäjien vastaava luku oli 3,8 % (kaavio 10). Myös opiskeluryhmässä havaittu kiusaaminen oli KPEDU:ssa 11,2 prosentin osuudelle hieman suurempaa kuin muilla koulutuksen järjestäjillä keskimäärin (9,5 %). Kiusaamisasiaan puuttumista helpottaa se, että opiskelijakyselyjen tulokset saadaan purettua opiskelijaryhmäkohtaisina. KPEDU:ssa koulukiusaamistapauksiin on puututtu heti kyselyn tulosten saamisen jälkeen niissä ryhmissä, joissa kiusaamista on esiintynyt. Päättökyselyssä opiskelijoilta kysytään myös todennäköistä tilannetta valmistumisen jälkeen (kaavio 11). KPEDU:ssa suurin osa opiskelijoista arvioivat olevansa koulutusta vastaavassa työssä tai opiskelemassa. Verrattuna edellisvuoteen osuus niistä, jotka arvelevat olevansa koulutusta vastaavassa työssä oli hieman laskenut. Vastaavasti työttömäksi oletti joutuvansa noin 6,7 % vastaajista, kun vuotta aiemmin 5,2 % arvioi tämän vaihtoehdon toteutuvan kohdallaan. Opiskelijaraportti

15 Kaavio 1. Yleisarvio saadusta koulutuksesta nuorten palautekyselyissä Opiskelijaraportti

16 Tulokysely Kaavio 2. Tulokyselyn tulokset eri osa-alueilta Vuoden 2014 tulokyselyn teemat eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisvuosien teemoihin ja niiden tuloksiin, koska opiskelijakyselyitä uudistettiin lukuvuodelle Siksi kaaviossa 2. on esitetty vain vuoden 2014 tulokset ja vertailu muuhun OPIX-verkostoon. Opiskelijaraportti

17 Kaavio 3. Havaittu koulukiusaaminen opiskeluryhmässä Kaavio 4. Koettu koulukiusaaminen oppilaitoksessa Opiskelijaraportti

18 Olokysely Kaavio 5. Olokyselyn tulokset eri osa-alueilta Opiskelijaraportti

19 Kaavio 6. Havaittu koulukiusaaminen opiskeluryhmässä viimeisen vuoden aikana Kaavio 7. Koettu koulukiusaamisen oppilaitoksessa viimeisen vuoden aikana Opiskelijaraportti

20 Päättökysely Kaavio 8. Päättökyselyn tulokset eri osa-alueilta Opiskelijaraportti

21 Kaavio 9. Havaittu koulukiusaaminen opiskeluryhmässä viimeisen vuoden aikana Kaavio 10. Koettu koulukiusaaminen oppilaitoksessa viimeisen vuoden aikana Opiskelijaraportti

22 Kaavio 11. Arvio tilanteesta valmistumisen jälkeen Opiskelijaraportti

23 Palautteet näyttötutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta Näyttötutkintoprosessi ja sen henkilökohtaistaminen on vahvasti säädelty laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja Opetushallituksen antamassa henkilökohtaistamismääräyksessä. Näyttötutkintoprosessi jakautuu kolmeen vaiheeseen, joista kaikista kerätään palautetta valtakunnallisella AIPAL-nimisellä kyselyllä. Henkilökohtaistamisen kolme vaihetta ovat: Hakeutuminen Tutkinnon suorittaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen (valmistava koulutus) Tutkinnon suorittaminen näyttötutkintona poikkeaa perinteisestä koulumaisesta opiskelusta. Tavoitteena on tutkinnon suorittaminen ja lähtökohtana on henkilön osaaminen suhteessa tutkinnon tavoitteisiin. Siltä pohjalta henkilö joko ohjataan suoraan tutkintotilaisuuteen osoittamaan osaamisensa tai täydentämään ammattitaitoaan esim. tutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Joissakin tapauksissa aiemmin hankittu osaaminen voidaan viedä suoraan tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi. Suuntaus myös opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa on kohti henkilökohtaistamista, joten osa näyttötutkintotoiminnan toimintamalleista voisi olla esimerkkeinä myös ammatillista peruskoulutusta kehitettäessä. Koulutusyhtymässä AIPAL kysely on ollut käytössä heti sen käyttöönotosta eli vuodesta 2008 saakka. Tulokset ovat kaikilla kolmella osa-alueella olleet jatkuvasti hyviä tai erinomaisia hieman tutkintojen välillä vaihdellen. Opiskelijaraportti

24 TAULUKKO 9. Aikuiskoulutuksen henkilökohtaistamisen toteutumista mittaavan AIPAL-kyselyn tulokset vuonna 2014 HAKEUTUMINEN (N=171) Kyllä Ei Selvitettiinkö kanssasi, mitä osaamista sinulla on (aikaisemmat opinnot, työkokemus tai muu osaaminen)? 99,0 % 1,0 % Selvitettiinkö kanssasi, minkälaista ammattitaitoa valitsemassasi näyttötutkinnossa edellytetään? 92,0 % 8,0 % Kerrottiinko sinulle taloudellisista tukimuodoista, jotka liittyvät opiskeluun ja näyttötutkinnon suorittamiseen (esimerkiksi opintotuki, aikuiskoulutustuki, työvoimakoulutuksen etuudet)? 79,0 % 21,0 % Selvitettiinkö kanssasi sinulle soveltuvia opiskelutapoja, joita oppilaitoksella on mahdollisuus tarjota (esimerkiksi lähiopetus, verkko-opiskelu, etäopiskelu, työssä oppiminen)? 85,0 % 15,0 % Selvitettiinkö kanssasi, onko sinulla mahdollisia vaikeuksia liittyen opiskeluun tai tutkinnon suorittamiseen (esimerkiksi liittyen kieleen, lukemiseen, kirjoittamiseen, hahmottamiseen tai keskittymiseen)? 82,0 % 18,0 % Tehtiinkö kanssasi henkilökohtaistamista koskeva kirjallinen suunnitelma (suunnitelma on kuvaus muun muassa siitä, miten ja missä ammattitaito osoitetaan ja tarvittaessa hankitaan sekä mitä ohjausta tarvitaan)? 94,0 % 6,0 % TUTKINNON SUORITTAMINEN (N=93) Kyllä Ei Oliko sinulla aikaisempaa osaamista, joka voitiin ottaa huomioon tutkinnon suorittamisessa? 67,0 % 33,0 % Suunniteltiinko tutkintotilaisuuksien käytännön järjestelyjä kanssasi? 92,0 % 8,0 % Osoititko osaamisesi käytännön työtehtävissä muualla kuin oppilaitoksessa? 87,0 % 13,0 % Kysyttiinkö sinulta näyttötutkinnon suorittamisen yhteydessä myös omaa arviotasi tutkintosuorituksesta? 88,0 % 12,0 % Kerrottiinko sinulle arvioinnin tulos näyttötutkinnon suorittamisen yhteydessä? 88,0 % 12,0 % TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMINEN (N=93) Kyllä Ei Oliko sinulla aikaisempaa osaamista liittyen tutkintovaatimuksiin? 59,0 % 41,0 % Olitko perehtynyt näyttötutkinnossasi edellytettyyn ammattitaitoon? 94,0 % 6,0 % Sisältyikö koulutukseesi työpaikalla tapahtuvaa ammattitaidon hankkimista? 97,0 % 3,0 % Saitko oppilaitokselta (tai oppisopimustoimistolta) ohjausta käytännön työssä oppiessasi? 82,0 % 18,0 % Saitko työpaikalta ohjausta työssä oppimisen aikana? 89,0 % 11,0 % Seurattiinko kanssasi henkilökohtaistamista koskevan kirjallisen suunnitelman toteutumista? 74,0 % 26,0 % TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMINEN (N=93) Ei/en laink aan Hieman Jonkin verran Melko paljon Erittäin paljon Miten tyytyväinen olit valmistavan koulutuksen laatuun? 1,0 % 8,0 % 23,0 % 55,0 % 14,0 % Vastasiko valmistava koulutus mielestäsi näyttötutkinnossasi edellytettyä ammattitaitoa? 0,0 % 4,0 % 16,0 % 56,0 % 24,0 % Tukivatko työtehtävät tavoitteena olevan näyttötutkinnon ammattitaitovaatimuksia? 1,0 % 0,0 % 11,0 % 54,0 % 33,0 % Kuinka paljon suoritettu koulutus lisäsi ammatillista osaamistasi? 0,0 % 4,0 % 11,0 % 41,0 % 44,0 % Opiskelijaraportti

25 Kuinka toteutuvat opiskelijoiden hyvinvointi, osallisuus ja tasa-arvo? Opiskelijoiden osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet Toimipaikoissamme toimivat toimipaikkakohtaiset opiskelijakunnat ja lisäksi koulutusyhtymällä on yhteinen opiskelijayhdistys KeKo ry. Näiden kautta opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa opintojaan ja toimipaikkaa koskeviin asioihin. Opiskelijakunnat voivat järjestää myös erilaisia tapahtumia kulttuurin ja urheilun saralla. Opiskelijakuntien kautta valitaan opiskelijaedustajat koulutusyhtymän toimielimiin ja tiimeihin, joihin näin saadaan opiskelijanäkökulmaa. Vuonna 2014 opiskelijajäsen oli valittuna ammattiosaamisen toimikuntaan, Kamu-tiimiin sekä johtokuntiin. Toimipaikoissa on myös tutor-opiskelijatoimintaa. Tutor-opiskelijat toimivat aktiivisessa roolissa mm. oppilaitosesittelyissä ja erilaisissa tapahtumissa. Opiskelijoiden osallisuutta päätettiin vuonna 2013 jätetyn henkilökunta-aloitteen myötä lisätä myös siten, että vuonna 2014 opiskelijat otettiin mukaan koulutusyhtymän aloitetoimintaan. Aiemmin aloitetoiminta oli rajattu ainoastaan henkilökunnalle. Vuoden 2014 aikana opiskelijat jättivätkin muutamia hyviä aloitteita ja ne vietiin Keko ry:n käsittelyn jälkeen johtoryhmään päätettäväksi. Aloitteiden lisäksi Keko ry käsitteli OPIX-opiskelijapalautteita sekä antoi niistä kannanottonsa. Tasa-arvonäkökulma opiskelussa Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista voidaan tarkastella mm. siitä näkökulmasta onko toimipaikoissamme tarjolla sekä naisille että miehille sopivia koulutuksia jos ajatellaan perinteisen ammattien sukupuolijakauman näkökulmasta. Sitä voidaan tarkastella myös mies- ja naisopiskelijamäärien jakautumisena eri tutkintoihin. Ja tarkastelemalla, onko meillä selkeästi mies- tai naispainotteisia aloja tai tutkintoja. Kansallisten tasa-arvotavoitteiden näkökulmasta ammattien sukupuolisidonnaisuutta tulisi vähentää myös koulutuksen keinoin. Taulukossa 10 on esitelty opiskelijoiden sukupuolijakaumat koulutusaloittain ja perustutkinnoittain eri toimipaikoissa vuosina Opiskelijoista oli naisia 53,2% vuonna 2012, 53,1 % vuonna 2013 ja 52,6 % vuonna Selkeästi naisvaltaisia aloja viime vuosina ovat olleet Perhon toimipaikan hevostalouden perustutkinto, Kannuksen eläintenhoitajakoulutus, hyvinvointikampuksen hiusalan perustutkinto sekä ammattikampuksella järjestettävät tekstiili- ja vaatetusalan sekä kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnot. Toisinpäin tarkasteltuna miesvaltaisia tutkintoja viimeisen kolmen vuoden aikana ovat olleet maatalousteknologian sekä turkistalouden koulutusohjelmat Kannuksessa sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Perhossa. Ammattikampuksella järjestettävät kone- ja metallialan, talotekniikan sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintokoulutukset kiinnostavat naisia vain vähän tai eivät lainkaan. Kaiken kaikkiaan sukupuolijakaumat vaikuttavat vastaavan melko perinteistä jakautumista ammattialoille. Opiskelijaraportti

26 TAULUKKO 10. Opiskelijoiden sukupuolijakauma koulutusaloittain ja perustutkinnoittain Koulutusala/tutkinto/koulutusohjelma Toimipaikka mies nainen yhteensä mies nainen yhteensä mies nainen yhteensä LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Hevostalouden perustutkinto Kaustinen Hevostalouden perustutkinto Perho Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja Ka/Pe Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Kannus Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Perho Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia Kannus Maatalousalan perustutkinto, turkistarhaaja Kannus Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Perho Metsäalan perustutkinto, metsuri Ka/Pe SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Hiusalan perustutkinto Hyv.kampus Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Hyv.kampus YHTEIS KUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT Grundexamen inom företagsekonomi Amm.kampus Liiketalouden perustutkinto Amm.kampus Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Amm.kampus Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, aiku Amm.kampus TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Autoalan perustutkinto Amm.kampus Elintarvikealan perustutkinto Amm.kampus Kiinteistöpalvelujen perustutkinto, aiku Amm.kampus Kone- ja metallialan perustutkinto Amm.kampus Kone- ja metallialan perustutkinto Perho Kone- ja metallialan perustutkinto, aiku Amm.kampus Laboratorioalan perustutkinto Amm.kampus Logistiikan perustutkinto Amm.kampus Pintakäsittelyalan perustutkinto Amm.kampus Prosessiteollisuuden perustutkinto Amm.kampus Prosessiteollisuuden perustutkinto, aiku Amm.kampus Puualan perustutkinto Amm.kampus Rakennusalan perustutkinto Amm.kampus Rakennusalan perustutkinto, aiku Amm.kampus Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Amm.kampus Talotekniikan perustutkinto Amm.kampus Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Amm.kampus Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Amm.kampus Turvallisuusalan perustutkinto Amm.kampus KULTTUURIALA Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Kälviä Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, aiku Amm.kampus Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Toholampi HUMANISTINEN JA KASVATUSALA Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Kälviä MATKAILU- RAVITS EMIS - JA TALOUS ALA Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Amm.kampus Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Amm.kampus Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, aiku Amm.kampus VALMIS TAVAT KOULUTUKS ET Aikalisä Amm.kampus Ammattistartti Amm.kampus M aahanmuuttajat Amm.kampus KES KI-POHJANMAAN KOULUTUS YHTYMÄ YHT Opiskelijaraportti

27 Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan myös opiskelijakyselyillä ja sitä parannetaan toimipaikkakohtaisilla tasa-arvosuunnitelmilla. Viimeisin opiskelijoille suunnattu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely on toteutettu vuonna 2009, seuraavaksi kysely tullaan tekemään lukuvuonna Kuinka opiskelijamme suoriutuvat opinnoistaan ja mitä heille tapahtuu sen jälkeen? Taulukossa 11 on esitetty opetusviranomaisille raportoitavat ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen suoritteet koulutusaloittain. TAULUKKO 11. Opiskelijakohtaiset opetuksen suoritteet eri koulutusaloilla vuosina HUMANISTINEN JA KASVATUSALA Opetustuntien määrä josta lähiopetus Suoritetut opintoviikot 37,9 36,2 37,2 40,5 45 josta työssäoppimisen ov:t 6,5 7,5 5,4 6,1 5,6 Osaamisen tunnustaminen 2,2 1,6 2,6 7,3 6,7 KULTTUURIALA Opetustuntien määrä josta lähiopetus Suoritetut opintoviikot 30,0 40,1 35,4 31,9 33,7 josta työssäoppimisen ov:t 11,1 7,0 6,8 4,8 5,9 Osaamisen tunnustaminen 3,0 3,0 4,0 4,2 5,8 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOU- DEN JA HALLINNON ALA Opetustuntien määrä josta lähiopetus Suoritetut opintoviikot 29,0 28,2 36,9 33,4 39,8 josta työssäoppimisen ov:t 6,5 7,9 10,9 9,5 8,8 Osaamisen tunnustaminen 5,3 5,6 7,9 8,0 6,2 LUONNONTIETEIDEN ALA Opetustuntien määrä josta lähiopetus Suoritetut opintoviikot 24,5 25,6 27,5 33,7 35,3 josta työssäoppimisen ov:t 13,1 7,3 8,0 11,1 7,6 Osaamisen tunnustaminen 2,1 4,0 0,7 2,8 2,4 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Opetustuntien määrä josta lähiopetus Suoritetut opintoviikot 43,4 40,5 37,2 32,7 37,3 josta työssäoppimisen ov:t 6,8 8,5 7,1 5,5 11,5 Osaamisen tunnustaminen 3,9 1,2 3,1 2,8 2,0 Opiskelijaraportti

28 LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Opetustuntien määrä josta lähiopetus Suoritetut opintoviikot 43,0 37,4 37,0 24,4 33,5 josta työssäoppimisen ov:t 6,0 8,6 9,5 8,2 7,5 Osaamisen tunnustaminen 3,8 1,6 2,9 2,0 3,8 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Opetustuntien määrä josta lähiopetus Suoritetut opintoviikot 33,5 48,4 32,6 34,4 39,8 josta työssäoppimisen ov:t 7,5 21,7 8,8 9,9 8,9 Osaamisen tunnustaminen 2,3 9,3 9,6 6,1 6,9 MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUS- ALA Opetustuntien määrä josta lähiopetus Suoritetut opintoviikot 39,1 41,1 40,1 25,6 32,6 josta työssäoppimisen ov:t 13,8 13,9 14,5 7,0 18,7 Osaamisen tunnustaminen 6,1 3,0 5,0 6,4 2,3 KAIKKI ALAT YHTEENSÄ Opetustuntien määrä josta lähiopetus Suoritetut opintoviikot 38,0 39,0 36,0 31,4 37,0 josta työssäoppimisen ov:t 7,7 10,8 8,7 7,4 10,2 Osaamisen tunnustaminen 3,7 3,6 4,8 4,3 4,1 Opetustuntien kokonaismäärä riippuu alalla olevasta opiskelija- ja ryhmien määrästä. Kokonaisopetustuntien ja lähiopetustuntien määrä on käytännössä samaa tasoa kuin edellisvuonna. Taulukon 11 siitä osasta, jossa tarkastellaan kaikkia aloja yhteensä, voidaan laskea keskiarvoja koko yhtymässä annetusta opetuksesta. Esim. vuonna 2014 opetusta annettiin yhteensä tuntia. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijoita oli ja opetusryhmiä noin 166 (2.654:16). Kun opetustuntien lukumäärä jaetaan opetusryhmien määrällä 166, saadaan tulokseksi keskimäärin tuntia/ryhmä/vuosi. Lukuvuoteen sisältyy 38 opiskeluviikkoa eli opetusta ryhmää kohti oli noin 31 h/ov. Taulukosta laskettujen lukujen perusteella tästä noin 83 % oli lähiopetusta eli noin 26 h/ov oli lähiopetusta. Ammatilliseen peruskoulutukseen sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista, taulukon 11 kolmen vuoden keskiarvojen yhteenlasketusta summasta tulee noin 26 opintoviikkoa. Neljäs opetusviranomaisille raportoitava asia taulukossa on osaamisen tunnustamisen määrä. Osaamista tulee tunnustaa osaksi tutkintoa, jos opiskelijalla on sellaista aiemmin hankittua osaamista, joka sisältyy tutkinnon vaatimuksiin. Osaamisen tunnustamisella pyritään välttämään turhaa päällekkäistä opiskelua ja lyhentämään opintoaikoja. Vuonna 2014 koulutusyhtymän opiskelija sai keskimäärin 4,1 opintoviikkoa aiempaa osaamistaan tunnustettua osaksi tutkintoaan. Opiskelijaraportti

29 Oppimistuloksia ammatillisista opinnoista Oppimistulostietona opetusviranomaisille raportoidaan tietyistä tutkinnoista tutkinnon osien arvosanat ns. amopseurantaan. Samat tiedot kaikista tutkinnoista kirjataan opiskelijahallintojärjestelmään. Ammattikoulutuksessa opiskelija-arvioinnin arvosana-asteikko on kolmiportainen: 1 = tyydyttävä, 2 = hyvä ja 3 = kiitettävä. Taulukossa 12 on esitetty kunkin perustutkinnon kaikkien ammatillisten tutkinnon osien arvosanojen keskiarvo kuvaamaan saavutettua osaamista suhteessa tutkinnon vaatimuksiin. Saavutettu osaaminen on näiden tulosten perusteella pääosin hyvää tasoa. Oppimistulosten arviointiin on koulutusyhtymässä kiinnitetty huomiota ja niitä on parin viime vuoden aikana käsitelty enemmän mm. ammattiosaamisen toimikunnassa. Oppimistulosten arvioinnin ottaminen nykyistä kiinteämmäksi osaksi laadunhallintajärjestelmää on edelleen käynnissä. TAULUKKO 12. Vuosina suoritettujen ammatillisten tutkinnon osien arvosanat (ka) tutkinnoittain Koulutusala/tutkinto/koulutusohjelma Toimipaikka LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Hevostalouden perustutkinto Kaustinen 2,43 2,42 2,57 2,56 2,51 Hevostalouden perustutkinto Perho 2,47 2,17 2,24 2,34 2,48 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Perho 2,73 2,66 2,33 2,35 2,58 Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja Kannus 2,10 2,32 2,42 2,56 2,54 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Kannus 2,33 2,15 2,42 2,55 2,36 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Perho 2,31 2,27 2,38 2,50 2,24 Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia Kannus 2,09 2,16 2,52 2,37 2,47 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Hiusalan perustutkinto Hyv.kampus 2,38 2,08 2,49 2,44 2,55 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Hyv.kampus 2,48 2,42 2,47 2,56 2,50 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT Grundexamen inom företagsekonomi Amm.kampus 2,33 2,14 2,48 2,27 2,67 Liiketalouden perustutkinto Amm.kampus 2,25 2,25 2,29 2,37 2,38 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Amm.kampus 1,96 1,95 2,24 1,94 2,05 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Autoalan perustutkinto Amm.kampus 2,11 2,10 2,12 2,19 2,06 Elintarvikealan perustutkinto Amm.kampus 2,47 2,50 2,46 2,48 2,50 Kone- ja metallialan perustutkinto Amm.kampus 2,06 2,08 1,83 1,92 2,03 Kone- ja metallialan perustutkinto Perho 2,00 2,20 2,17 2,00 2,20 Laboratorioalan perustutkinto Amm.kampus 2,57 2,53 2,61 2,44 2,30 Logistiikan perustutkinto Amm.kampus 2,07 2,17 2,04 2,00 2,13 Pintakäsittelyalan perustutkinto Amm.kampus 2,06 1,93 2,32 2,35 2,41 Prosessiteollisuuden perustutkinto Amm.kampus 2,29 2,44 2,23 2,21 1,96 Puualan perustutkinto Amm.kampus 1,71 1,74 1,83 1,85 1,88 Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja Amm.kampus 2,15 2,16 2,40 2,42 2,29 Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkulj. Amm.kampus 2, ,60 2,32 2,20 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Amm.kampus 1,98 2,23 2,33 2,23 2,25 Talotekniikan perustutkinto Amm.kampus 1,97 2,13 2,07 2,07 2,15 Opiskelijaraportti

30 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Amm.kampus 1,93 2,22 2,01 2,13 2,28 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Amm.kampus 2,59 2,40 2,47 2,39 2,24 Turvallisuusalan perustutkinto Amm.kampus ,88 2,58 KULTTUURIALA Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Amm.kampus 2,45 2,53 2,50 2,38 2,43 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Toholampi 2,35 2,42 2,39 2,59 2,47 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Kälviä 2,25 2,49 2,36 2,29 2,32 MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Amm.kampus 2,41 2,34 2,46 2,42 2,48 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Amm.kampus 1,46 2,04 2,36 2,00 1,94 Koulutuksen kansallinen arviointikeskus (Karvi) vastaa oppimistulosten ja niitä täydentävän muun tiedon kokoamisesta, analysoinnista ja raportoinnista. Arviointitiedon koonti toteutetaan arviointikeskuksen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyönä. Oppimistulosten arvioinneissa selvitetään saavutetaanko ammatillisen perustutkinnon tavoitteet ja työelämän edellyttämä ammattiosaaminen. Tutkintokohtaiset oppimistulosten arvioinnit kohdistuvat ammatilliseen osaamiseen ja perustuvat ammattiosaamisen näyttöihin. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää opiskelijoiden osaamisen vastaavuutta työelämän edellyttämiin ja tutkintojen perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja koulutuksen järjestäjän ammattiosaamisen näyttöjen toteutusprosessin laatua. Arvioinnin kohteena ovat kaikki ammatilliset perustutkinnot, joista vuosittain aloitetaan 2 4 tutkinnon arviointi. Vuonna 2014 päättyivät elintarvikealan perustutkinnon ja pintakäsittelyalan perustutkinnon oppimistulosten arvioinnit ammattiopiston tekemiin itsearviointeihin. Näistä saamme loppuraportit myöhemmin tänä vuonna. Elintarvikealalle tehtiin lisäksi Karvin toimesta ulkoinen arviointikäynti. Arviointikäynnistä saatiin myös tutkintokohtainen palauteraportti, johon oli listattu alan vahvuuksia ja kehittämishaasteita. Raportin perusteella ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteuttaminen ja laatu sekä opiskelijoiden oppimistulokset ovat elintarvikealalla lähellä valtakunnallista keskimääräistä tasoa. Kehittämiskohteiksi tunnistettiin työpaikkaohjaajakoulutukset sekä työelämäpalautteen keruun ja hyödyntämisen. Kehittämiskohteet ovat toki yhteisiä myös muissakin perustutkinnoissa. Ammattiosaamisen toimikunta käsitteli oppimistuloksia sekä opiskelijoiden antamaa palautetta ammattiosaamisen näytöistä vuoden 2014 kokouksissaan. Suoritettujen tutkinnon osien määrät tutkinnoittain Ammatilliset tutkinnot koostuvat tutkinnon osista. Näitä opiskelijamme saivat nuorten ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa suoritettua vajaat (taulukko 13) ja aikuiskoulutuksessa noin (taulukko 14). Ammatillisen koulutuksen rahoitusperusteita uudistettaessa koulutuksen järjestäjän saama rahoitus saattaa tulevaisuudessa painottua suoritteisiin eli valmiisiin tutkintoihin ja niiden osiin. TAULUKKO 13. Nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa suorittamien ammatillisten tutkinnon osien määrät vuonna 2014 Koulutusala/tutkinto/koulutusohjelma Toimipaikka 2014 LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA 580 Hevostalouden perustutkinto Kaustinen 71 Hevostalouden perustutkinto Perho 73 Opiskelijaraportti