JOHDANTO... 4 PALJONKO JA MILLAISIA OPISKELIJOITA MEILLÄ ON?... 5 MISTÄ OPISKELIJAMME SAAPUVAT?... 7

Transkriptio

1 OPISKELIJARAPORTTI 2013

2

3 Sisällys: JOHDANTO... 4 PALJONKO JA MILLAISIA OPISKELIJOITA MEILLÄ ON?... 5 OPISKELIJOIDEN KOKONAISMÄÄRÄ JA JAKAUTUMINEN ERI KOULUTUSMUOTOIHIN... 5 MISTÄ OPISKELIJAMME SAAPUVAT?... 7 OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTANEET MAAKUNNITTAIN YHTEISHAUSSA... 7 AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN UUDET OPISKELIJAT... 8 MUUT KUIN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN UUDET OPISKELIJAT MITKÄ TUTKINTOMME OVAT SUOSITUIMPIA? KUINKA SUOSITTUA ON KAHDEN TUTKINNON SUORITTAMINEN? PALJONKO MEILLÄ ON ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIA OPISKELIJOITA? KUINKA TYYTYVÄISIÄ OPISKELIJAMME OVAT KOULUTUKSEEN? NUORTEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN PALAUTTEET Tulokysely Olokysely Päättökysely PALAUTTEET NÄYTTÖTUTKINNOISTA JA NIIHIN VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA KUINKA TOTEUTUVAT OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI, OSALLISUUS JA TASA ARVO? KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET TASA ARVONÄKÖKULMA OPISKELUSSA KUINKA OPISKELIJAMME SUORIUTUVAT OPINNOISTAAN JA MITÄ HEILLE TAPAHTUU SEN JÄLKEEN? OPPIMISTULOKSIA AMMATILLISISTA OPINNOISTA TAITAJA JA SKILLS MENESTYS KANSAINVÄLISET OPISKELIJAVAIHDOT MÄÄRÄAJASSA VALMISTUMINEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN JA NEGATIIVINEN KESKEYTTÄMINEN OPISKELIJOIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN JA JATKO OPINTOIHIN NUORTEN KOULUTUKSESSA TILASTOKESKUKSEN RAPORTTIEN PERUSTEELLA AIKUISOPISKELIJOIDEN TILANNE VALMISTUMISEN JÄLKEEN TILASTOKESKUKSEN RAPORTTIEN PERUSTEELLA TYÖLLISTYMISEN, TYÖTTÖMYYDEN JA MUUN SIJOITTUMISEN TARKASTELUA OPINTOJEN JÄLKEEN TYÖVOIMAHALLINNON SELVITYKSEN PERUSTEELLA TOIMINNAN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIA Opiskelijaraportti

4 KPEDU OPISKELIJARAPORTTI 2013 Johdanto Opiskelijaraportin tavoitteena on koota yhteen opiskelijoita, opetustoimintaa, opetuksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta koskevaa sekä opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvää tietoa. Raportti tukee yhtymän avoimuuden arvoa ja tuloksellisuuden arviointia opetusprosessin osalta. Raportilla tuotetaan vastauksia kysymyksiin, joita tarvitaan toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä ja joista sidosryhmät eri syistä ovat kiinnostuneet. Opiskelijaraportti laaditaan nyt neljännen kerran ja raportti tuotetaan vuosittain. Raportissa noudatetaan pääosin opiskelijan opiskelupolun elinkaarta: opiskelijan tulo opiskelijaksi, opiskelijana oleminen ja hyvinvointi opiskeluaikana, opiskelijan oppiminen, valmistuminen ja mitä sen jälkeen tapahtuu. Raportti alkaa yleisluontoisella katsauksella opiskelijamääriin eri opistoissa ja koulutusmuodoissa ja päättyy vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden analysointiin. Osa koottavasta tiedosta pysyy samana vuodesta toiseen, osittain sisältö vaihtelee mahdollisten kehittämisen painopisteiden tai tietojen saatavuuden vuoksi. Vuoden 2013 Opiskelijaraportti on tehty pääosin vanhan organisaatiorakenteen mukaisesti, ensi vuoden raportti tulee olemaan hieman eri näköinen. Vuoden 2012 raporttiin verrattuna raportti on hyvin saman sisältöinen. Viime vuodesta poiketen mukana ovat jälleen kouluterveyskyselyn tulokset, sillä kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi. Tänäkin vuonna on tarkasteltu mm. suoraan peruskoulusta tulevien osuutta ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneista. Tämä on tullut opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön seurannan kohteeksi osana nuorisotakuun toimeenpanoa. Vuonna 2013 käynnistyi vuotiaiden nuorten aikuisten osaamisohjelma, jota koulutusyhtymässä toteutti pääasiassa oppisopimustoimisto. Nuorisotakuuseen sisältyy koulutustakuu, jossa jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuun toteutumista tukee lisäksi yhteishaun ja valinnan muutos, jolla varmennetaan koulutuspaikkojen ensisijainen kohdentaminen peruskoulusta vastavalmistuneille ja vailla tutkintoa oleville. Tiedot opiskelijaraporttiin saadaan pääosin opiskelijahallintojärjestelmistä, erilaisista palautekyselyistä ja muista selvityksistä ja raporteista. Tavoitteena on kehittää opiskelijaraporttia koko ajan paremmin toiminnan kehittämistarpeita palvelevaksi. Toivomme jatkuvaa palautetta ja ehdotuksia opiskelijaraportin sisällön ja muodon kehittämiseen. KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ yhtymäjohtaja suunnittelija Opiskelijaraportti

5 Paljonko ja millaisia opiskelijoita meillä on? Opiskelijat tulevat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opistojen opiskelijoiksi eri koulutusmuotoihin. Koulutustuotteitamme ja palveluitamme säätelevät useat säädökset, järjestämisluvat ja kansallisen tason tavoitteet. Niitä myös rahoitetaan useasta eri lähteestä. Tarkastelunäkökulmat opiskelijamäärien esittelyssä perustuvat osin organisaatiorakenteeseemme, osin koulutusmuotoihin, koulutusaloihin ja perustutkintoihin sekä osin koulutuksen rahoitusmuotoihin. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opistoissa opiskelee yhteensä noin opiskelijaa. Keskeinen laskentayksikkö, jolla toiminnan volyymia seurataan, on ammatilliseen peruskoulutukseen järjestämisluvassa myönnetty opiskelijamäärä. Ammatillista peruskoulutusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, ja sen toteuttamista säätelee ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa. Järjestämisluvassa määritellään opiskelijamäärä, jolle ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus myönnetään. Taulukossa 1 on esitelty ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät viideltä viime vuodelta opistoittain ja koulutusyhtymässä yhteensä sekä järjestämisluvassa määritelty opiskelijamäärä. Opiskelijamäärä on kasvanut voimakkaasti noudattaen valtakunnassa yleistä suuntausta ammatillisen koulutuksen suosion kasvussa. Olemme myös saaneet järjestämislupaa kasvatettua lisääntyneen suosion suuntaisesti ja käyttöaste on ollut tarkastelujaksolla koko ajan yli sadan. Lisäksi koulutusyhtymän käyttöaste on ollut koko ajan hieman suurempi kuin AMKE ry:n mittariportaalissa mukana olevilla jäsenillä keskimäärin. Taulukon opiskelijamäärät ovat AMKE:ssä yhteisesti sovitun laskentatavan mukaisesti kalenterivuoden kahden laskentapäivän aritmeettinen keskiarvo. TAULUKKO 1. Ammatillisen peruskoulutuksen (yksikköhinta) opiskelijamäärät opistoittain laskentapäivinä Oppilaitos Toteutunut 2009 Toteutunut 2010 Toteutunut 2011 Toteutunut 2012 Toteutunut 2013 Kokkolan ammattiopisto Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Kokkolan kauppaopisto Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto yht Kannuksen toimipaikka Kaustisen toimipaikka Perhon toimipaikka Toholammin toimipaikka Keski-Pohjanmaan Opisto Keski-Pohjanmaan aikuisopisto YHTEENSÄ Järjestämisluvan opiskelijamäärä KPDEU käyttöaste % 103,9 % 103,4 % 101,8 % 102,1 % 100,4 % Käyttöaste keskimäärin AMKE % 99,7 % 101,8 % 100,2 % 99,0 % Opiskelijoiden kokonaismäärä ja jakautuminen eri koulutusmuotoihin Suomessa tutkintotavoitteiset koulutusalat on jaettu opetusministeriön asetuksen perusteella kahdeksaan ryhmään ja lisäksi on muu kuin tutkintotavoitteinen koulutus. Taulukossa 2 koulutusyhtymän valtionosuusrahoitteisen Opiskelijaraportti

6 (VOS) ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen opiskelijamäärät on esitetty koulutusaloittain ja koulutuksen toteutusmuodoittain. TAULUKKO 2. Koulutusalat, niiden opiskelijamäärät valtionosuusperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa (ka 2013), oppisopimuskoulutuksessa ja lisäkoulutuksessa (v. 2013) Koulutusala Opetussuunnitelmaperusteinen Näyttötutkintoon valmistava joista erityisopiskelijat ja kahta tutkintoa suorittavat YHT. OPSO (koulutukseen osallistuneet) josta lisäkoulutus Amm. lisäkoulutus (otv:t) Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis ja talousala Ammatilliseen koulutukseen ohjaavat ja valmistavat koulutukset Muu 0 57 YHTEENSÄ Lisäksi nuorten perustutkintokoulutusta järjestettiin yhteistyösopimusten perusteella seuraavasti: Luonnonvaraalalla metsäkoneenkuljettajakoulutusta Kannuksessa 40 opiskelijalle ja tekniikan ja liikenteen alalla Kokkolan ammattiopistossa maarakennuskoneenkuljettajakoulusta 19 opiskelijalle. Aikuiskoulutuksen opiskelijamääriä tarkastellaan koulutusyhtymässä koulutus- ja rahoitusmuodoittain. Taulukossa 3 on esitetty aikuiskoulutuksen opiskelijamäärät yhtymätasolla niitä mittayksikköjä käyttäen, joilla rahoittavat viranomaiset suoritteita seuraavat. Ammatillinen lisäkoulutus on viime vuosina lisääntynyt oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa, oppisopimusmuotoisen lisäkoulutuksen hankkimista rajoitti vuonna 2013 valtion tekemät leikkaukset ns. lisäkoulutuskiintiöihin. Oppisopimuksen perustutkintojen määrä on noudattanut yleisen työllisyystilanteen kehitystä. Vapaan sivistystyön opiskelijaviikkomäärä on kansanopistokentän suurimpia vaikka laskua edellisvuosiin tapahtuikin vuonna Työvoimakoulutuksen volyymien kehityksessä näkyvät yleisen taloustilanteen ja työhallinnon omien painotusten vaikutukset. NOSTE-hanke oli tutkintotason nostoon tähtäävä opetusministeriön ohjelma, joka päättyi vuonna TAULUKKO 3. Aikuiskoulutuksen opiskelijamääriä koulutus- ja rahoitusmuodoittain vuosina Muut kuin yksikköhintaopiskelijat Toteutunut 2009 Toteutunut 2010 Toteutunut 2011 Toteutunut 2012 Opiskelijaraportti Toteutunut 2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet Oppisopimuskoulutus, perustutkinnot, opiskelijaa Oppisopimuskoulutus, lisäkoulutuskiintiö Vapaan sivistystyön opiskelijaviikot Työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivät NOSTE-opiskelijatyöpäivät Muu, opiskelijatyöpäivinä* * mm. hankkeisiin liittyvät koulutukset, suorat yrityskoulutukset jne.

7 Mistä opiskelijamme saapuvat? Opiskelupaikan vastaanottaneet maakunnittain yhteishaussa Kaaviossa 1. on esitettynä ne alueet, joilta opiskelijat saapuvat ammatillisiin oppilaitoksiin opiskelemaan. Kuviosta on nähtävillä, että reilusti yli puolet, n. 65 % tulee Keski-Pohjanmaan alueelta. Toiseksi eniten on Pohjois- Pohjanmaan alueelta ja jonkin verran vähemmän Pohjanmaan alueelta. Etelä-Pohjanmaan osuus vuonna 2013 oli 3,1 %. Valtaosa eli noin 91 % opiskelijoista tulee siis neljältä eri alueelta Pohjanmaalla. Vähiten opiskelijoita tulee Kymenlaaksosta ja Etelä- ja Pohjois-Karjalasta sekä Hämeen maakunnista. Kaavio 1. Opiskelupaikan yhteishaussa vastaanottaneet opiskelijat kotimaakunnittain Opiskelijaraportti

8 Ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat Vuonna 2013 nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa aloitti uusia opiskelijoita yhteensä 777 (tilanne ). Heistä suoraan peruskoulusta tulleita oli keskimäärin 60,8% kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 58,6%. Tämä voi vaikuttaa pieneltä osuudelta, mutta kansallisesti suoraan peruskoulutusta tulleiden määrä on keskimäärin 52,3%. Koulutusalojen ja eri tutkintojenkin välillä suoraan peruskoulusta tulleiden osuus vaihtelee merkittävästi. Tätä kuvataan taulukossa 4. ja maakuntakohtaisia vertailulukuja esitetään taulukossa 5. Taulukko 4. Uudet aloittaneet opiskelijat tutkinnoittain Koulutusala/tutkinto/koulutusohjelma yksikkö Uudet aloittaneet 2013 joista 2013 peruskoulun päättötodistuksen saaneet % LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA ,42 % Hevostalouden perustutkinto MSOr ,94 % Hevostalouden perustutkinto MSOp ,00 % Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto MSOp 9 0 0,00 % Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja MSOk ,84 % Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä MSOk ,47 % Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä MSOp ,00 % Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia MSOk ,12 % SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA ,82 % Hiusalan perustutkinto KKO Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto KSTO ,82 % YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HAL- LINNON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT ,65 % Grundexamen inom företagsekonomi KKO Liiketalouden perustutkinto KKO ,53 % Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto KKO ,82 % TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA ,24 % Autoalan perustutkinto KAO ,67 % Elintarvikealan perustutkinto KAO ,89 % Kone- ja metallialan perustutkinto KAO ,21 % Kone- ja metallialan perustutkinto MSOp ,00 % Laboratorioalan perustutkinto KAO ,25 % Logistiikan perustutkinto KAO ,95 % Pintakäsittelyalan perustutkinto KAO ,63 % Prosessiteollisuuden perustutkinto KAO ,33 % Puualan perustutkinto KAO ,82 % Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja KAO ,21 % Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto KAO ,95 % Opiskelijaraportti

9 Talotekniikan perustutkinto KAO ,38 % Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto KAO ,33 % Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto KAO ,67 % Turvallisuusalan perustutkinto KAO ,42 % KULTTUURIALA ,08 % Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto KEPO ,32 % Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto MSOa ,00 % HUMANISTINEN JA KASVATUSALA ,00 % Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto KEPO ,00 % MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA ,31 % Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto KAO ,11 % Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto KAO ,86 % KPEDU YHTEENSÄ ,75 % Kaavio 2. Ammatillisen peruskoulutuksen pohjakoulutustiedot ka Opiskelijaraportti

10 Kaaviossa 2. on koulutusyhtymän oman seurannan perusteella esitetty kolmen vuoden keskiarvo vuosina opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa aloittaneiden opiskelijoiden pohjakoulutuksista koulutusaloittain. Laskelma ei siis edellisten taulukoiden tapaan ota kantaa siihen, tulevatko opiskelijat suoraan peruskoulutusta vaan kertoo ainoastaan pohjakoulutukseen. Tämän seurannan perusteella voidaan todeta, että yli 80% aloittajista on pohjakoulutukseltaan peruskoulun käynyt. Toiseksi suurin ryhmä ovat ylioppilaat. Tummansininen palkki kuvaa niitä opiskelijoita, joilla on jo suoritettuna joku ammatillinen perustutkinto. Tämä ryhmä ei voi yhteishaku-uudistuksen jälkeen keväällä 2014 enää hakea nuorten koulutukseen yhteishaussa, vaan heidät tulisi ohjata aikuiskoulutuksen puolelle. Taulukko 5. Ammatillisen peruskoulutuksen vuonna 2013 aloittaneet uudet opiskelijat maakunnittain Maakunta Uudet aloittaneet peruskoulun päättötodistuksen saaneet 2013 % Muutos vuoteen 2012 % Uusimaa ,36 % -1,55 % Varsinais-Suomi ,34 % 0,13 % Satakunta ,50 % -1,58 % Kanta-Häme ,84 % 2,05 % Pirkanmaa ,24 % -9,46 % Päijät-Häme ,05 % 4,45 % Kymenlaakso ,92 % -0,95 % Etelä-Karjala ,03 % 3,04 % Etelä-Savo ,21 % -6,32 % Pohjois-Savo ,18 % 1,06 % Pohjois-Karjala ,77 % -1,40 % Keski-Suomi ,49 % 0,09 % Etelä-Pohjanmaa ,38 % 0,45 % Pohjanmaa ,64 % 2,83 % Keski-Pohjanmaa ,63 % 1,16 % Pohjois-Pohjanmaa ,04 % -3,25 % Kainuu ,58 % 2,42 % Lappi ,20 % -1,32 % KOKO MAA ,25 % -1,36 % Muut kuin ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat Verrattuna yhteishaun kautta opiskelun aloittaviin nuoriin, aikuiskoulutukseen tulee opiskelijoita selvästi enemmän Pohjanmaan maakuntien ulkopuolelta. Tätä selittää ainakin se, että osa opiskelijoista on vain tutkintotilaisuuksiin osallistuvia, jolloin välimatkojen merkitys ei ole niin suuri kuin tavanomaisessa lähiopetuksessa. Lisäksi Keski- Pohjanmaan aikuisopistolla on opetuspisteitä Keski-Pohjanmaan ulkopuolella. Oppisopimusopiskelijat taas tulevat lähes pelkästään Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnista. Kansanopistolinjojen opiskelijat saapuvat maantieteellisesti laajemmalta alueelta kuin muissa koulutusmuodoissamme. Kansanopistolinjoille on tyypillistä asumismahdollisuus opistolla. Opiskelijaraportti

11 Mitkä tutkintomme ovat suosituimpia? Ammattikoulutuksen alueellisen tarjonnan suunnittelussa keskeisiä vaikuttavia tekijöitä ovat työvoiman tarve, alueellinen tasapuolisuus ammatillisen koulutuksen tarjonnassa, kokemuksen kautta hankittu organisaation vahva osaaminen jollakin alalla sekä koulutusalojen vetovoimaisuus. Taulukossa 6. koulutusaloja on kuvattu vetovoimaisuuden perusteella perustutkinnoittain ja paikkakunnittain. Vetovoimaisuusmittarilla mitattuna suosituin koulutus on viime vuosina ollut maatalousalan perustutkinnon eläintenhoitajan koulutus, jota toteutetaan Kannuksessa ns. kennel-linjana eli se painottuu pieneläimiin ja erityisesti koiriin. Auto- ja logistiikka-alan perustutkinnot sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, ovat pysyneet tasaisen suosittuina. Hiusalan perustutkinto on myös hyvin suosittu, mutta siinä ei koulutusta aloiteta joka vuosi. Muissa tutkinnoissa on vuosittaista vaihtelua, mutta esimerkiksi rakennusklusteriin kuuluvat koulutukset ovat olleet viime vuosina vetovoimaisia. Ikäluokkien pieneneminen alkoi ensi kertaa selkeästi näkyä vuoden 2013 yhteishaussa. Kun vuonna 2012 ensisijaisia hakijoita yhteensä oli niin vuonna 2013 hakijamäärä oli yli 200 hakijaa pienempi yhteismäärän ollessa tasan nuorta. TAULUKKO 6. Yhteishaussa olleiden koulutusten vetovoimaisuus eli kuinka monta ensisijaista hakijaa on ollut yhtä aloituspaikkaa kohden Koulutusala/tutkinto/koulutusohjelma LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA yksikkö 1,96 1,38 1,99 1,46 1,66 Hevostalouden perustutkinto MSOr 1,16 1,55 1,23 1,14 1,41 Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja MSOk 6,63 3,54 9,38 2,75 5,67 Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja MSOk 1,50 1,42 2,00 0,50 1,19 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä MSOk 1,79 0,94 0,86 1,39 0,77 Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia MSOk 2,17 0,94 0,86 1,39 0,77 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto MSOp 0,56 0,69 ei hakua 0,64 ei hakua Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä MSOp 1,46 1,00 0,44 0,92 0,92 Hevostalouden perustutkinto MSOp 0,94 1,50 0,5 1,06 1,06 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA 1,97 1,94 1,89 2,23 1,73 Hiusalan perustutkinto KKO 2,72 ei hakua 4,33 3,44 ei hakua Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto KSTO 1,85 1,94 1,53 2,06 1,73 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLIN- NON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT 1,33 1,44 1,30 1,63 1,15 Liiketalouden perustutkinto KKO 1,09 1,48 1,40 1,64 1,15 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto KKO 2,39 1,39 0,95 1,59 1,46 Grundexamen inom företagsekonomi KKO ,33 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA 1,31 1,50 1,38 1,67 1,41 Autoalan perustutkinto KAO 1,95 3,25 2,67 2,94 2,06 Elintarvikealan perustutkinto KAO 1,54 1,19 1,36 1,25 1,28 Kone- ja metallialan perustutkinto KAO 1,55 1,00 1,05 1,45 0,83 Kone- ja metallialan perustutkinto MSOp ei hakua 0,81 0,36 ei hakua 1,33 Laboratorioalan perustutkinto KAO 1,50 0,81 0,75 1,56 1,06 Logistiikan perustutkinto KAO 1,44 1,75 2,33 1,80 2,00 Pintakäsittelyalan perustutkinto KAO 1,61 1,94 1,83 1,56 1,50 Prosessiteollisuuden perustutkinto KAO 1,06 2,75 1,38 1,13 1,50 Puualan perustutkinto KAO 1,06 0,67 1,17 1,11 1,11 Opiskelijaraportti

12 Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja KAO 1,00 2,28 1,53 1,50 2,78 Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja KAO ei hakua 1,61 ei hakua ei hakua 2,28 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto KAO 1,26 0,95 1,21 1,35 1,34 Talotekniikan perustutkinto KAO 0,92 2,61 2,39 2,39 1,11 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto KAO 0,89 0,88 0,75 0,75 1,50 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto KAO 1,44 1,28 0,67 1,39 0,89 Turvallisuusalan perustutkinto KAO ,33 1,94 KULTTUURIALA 1,95 1,85 1,24 1,64 1,28 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto MSOa 1,93 2,25 1,05 1,35 1,21 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto KEPO 2,00 1,25 1,50 2,25 1,38 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 1,44 1,56 1,50 1,67 1,94 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto KEPO 1,44 1,56 1,50 1,67 1,94 MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA 1,23 0,91 1,09 0,97 1,31 Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto KAO 1,25 0,98 1,19 1,10 1,38 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto KAO ei hakua 0,63 0,69 0,50 1,13 Kotitalousopetus KAO 1,00 ei hakua ei hakua ei hakua ei hakua KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ YHTEENSÄ 1,55 1,53 1,59 1,67 1,47 Opiskelijaraportti

13 Kuinka suosittua on kahden tutkinnon suorittaminen? Koulutusyhtymän opistoissa ammatillista perustutkintoa suorittavilla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa lisäksi lukio-opinnot ja ylioppilastutkinto. Kokkolassa kahden tutkinnon suorittaminen toteutuu pääosin ryhmämuotoisesti ammattilukiolinjoilla. Muilla paikkakunnilla on omat paikalliset toimintamallinsa. Taulukossa 7 on kuvattu kahta tutkintoa suorittavien määrät vuosina Viime vuosina koulutusyhtymän opistoissa kahta tutkintoa suorittavien määrä on lisääntynyt samaa tahtia opiskelijamäärän kasvun kanssa ja kahta tutkintoa suorittavien määrä on tällä hetkellä vakiintunut noin 370 opiskelijaan. TAULUKKO 7. Kahta tutkintoa suorittavat opiskelijat laskentapäivinä opistoittain ja koulutusaloittain Oppilaitos Toteutunut 2009 Toteutunut 2010 Toteutunut 2011 Toteutunut 2012 Toteutunut 2013 Kokkolan ammattiopisto Tekniikan ala Majoitus-, ravitsemis- ja talousala Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kokkolan kauppaopisto Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto yht Kannuksen toimipaikka, luonnonvara- ja ympäristöala Kaustisen toimipaikka, luonnonvara- ja ympäristöala Perhon toimipaikka, luonnonvara- ja ympäristöala Toholammin toimipaikka, kulttuuriala Keski-Pohjanmaan Opisto Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Keski-Pohjanmaan aikuisopisto YHTEENSÄ Opiskelijaraportti

14 Paljonko meillä on erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita? Osa opiskelijoista tarvitsee oppimiseensa erityistä tukea. Heille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS, jossa määritellään erityisen tuen tarve ja toteuttamistavat. Tällä perusteella heidän opetuksensa järjestämiseen saadaan korotettua valtionosuutta. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä on koulutusyhtymässämme ja valtakunnallisesti lisääntynyt viime vuosina. Osittain tämä johtuu systemaattisesti kehitetystä tuen tarpeen havaitsemisesta, mutta toisaalta on havaittavissa että elämänhallinnan ja oppisen vaikeudet ovat lisääntyneet. Osalle erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista on jo peruskoulussa laadittu yksilöllistetty opetussuunnitelma, mutta suurelta osin erityisen tuen tarve havaitaan ja määritellään vasta kun opiskelijat ovat tulleet opiskelijoiksi ammatillisiin opistoihin. Taulukossa 8 on esitetty erityisopiskelijoiden osuudet opistoittain ja tutkinnoittain. Koulutusyhtymän opiskelijoissa vuonna 2013 HOJKS oli laadittu 16,1 %:lle (442 henkilöä) opiskelijoista (2012: 15,5%, 431 henkilöä). Vuoden 2013 HOJKS-opiskelijoista 391 opiskeli opetussuunnitelmaperusteisessa ja 51 näyttötutkintoon valmistavassa perustutkintokoulutuksessa. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n jäsenistön viimeisin vertailutieto on vuodelta Tuolloin mittariportaaliin kuuluvien koulutuksen järjestäjien opiskelijoista keskimäärin 12,3 % oli tehty HOJKS. TAULUKKO 8. Ammatillisen peruskoulutuksen HOJKS-opiskelijat tutkinnoittain ja yksiköittäin vuonna 2013 HOJKSopiskelijoita 2013 Tutkinnon opiskelijat 2013 HOJKSopiskelijoiden osuus kaikista Koulutusala/tutkinto/koulutusohjelma LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA ,96 % Hevostalouden perustutkinto MSOr ,57 % Hevostalouden perustutkinto MSOp ,72 % Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja MSOk ,35 % Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä MSOk ,18 % Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia MSOk ,61 % Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä MSOp ,84 % Maatalousalan perustutkinto, turkistarhaaja MSOk 0 3 0,00 % Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto MSOp ,49 % Metsäalan perustutkinto, metsuri MSOk ,00 % SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA ,81 % Hiusalan perustutkinto KKO ,14 % Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto KSTO ,53 % YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT ,38 % Grundexamen inom företagsekonomi KKO 0 6 0,00 % Liiketalouden perustutkinto KKO ,20 % Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto KKO ,97 % Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto KPAKK ,25 % TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA ,43 % Autoalan perustutkinto KAO ,75 % Elintarvikealan perustutkinto KAO ,64 % Opiskelijaraportti

15 Kiinteistöpalvelujen perustutkinto KPAKK ,67 % Kone- ja metallialan perustutkinto KAO ,79 % Kone- ja metallialan perustutkinto MSOp ,35 % Laboratorioalan perustutkinto KAO ,75 % Logistiikan perustutkinto KAO ,37 % Pintakäsittelyalan perustutkinto KAO ,62 % Prosessiteollisuuden perustutkinto KAO ,87 % Prosessiteollisuuden perustutkinto KPAKK ,61 % Puualan perustutkinto KAO ,10 % Rakennusalan perustutkinto KAO ,97 % Rakennusalan perustutkinto KPAKK ,93 % Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto KAO ,04 % Talotekniikan perustutkinto KAO ,70 % Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto KAO ,97 % Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto KAO ,45 % Turvallisuusalan perustutkinto KAO ,00 % KULTTUURIALA ,31 % Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto KEPO ,33 % Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto KPAKK ,29 % Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto MSOa ,32 % HUMANISTINEN JA KASVATUSALA ,62 % Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto KEPO ,62 % MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA ,65 % Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto KAO ,85 % Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto KAO ,81 % Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto KPAKK ,64 % VALMISTAVAT KOULUTUKSET ,46 % Aikalisä KAO ,02 % Ammattistartti KAO ,28 % Maahanmuuttajat KAO ,00 % KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ ,09 % AMKE ka ,30 % Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ,49 % Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ,83 % Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ,40 % Opiskelijaraportti

16 Kuinka tyytyväisiä opiskelijamme ovat koulutukseen? Opiskelijoiden mielipiteitä, näkemyksiä ja tyytyväisyyttä opiskelun eri osa-alueisiin kartoitetaan vuosittain yhtenäisillä opiskelijakyselyillä, lisäksi opistot ja opettajat keräävät oman toimintansa kehittämiseksi palautetta oman tarpeensa mukaisesti. Vuodesta 2011 lähtien Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässa ammatillisen peruskoulutuksen yhteiset opiskelijakyselyt on toteutettu ISKUT-verkoston mukaisina kyselyinä, jolloin on saatu vertailutietoa muihin verkostossa oleviin koulutuksen järjestäjiin. ISKUT-verkostoon kuuluu yli 10 koulutuksen järjestäjää Itä- ja Pohjois-Suomen alueelta ja verkosto laajenee jatkuvasti. ISKUT-kyselyinä on toteutettu tulokyksely ensimmäisen vuoden opiskelijoille, olokysely toisen vuoden opiskelijoille ja päättökysely opintojaan päättäville opiskelijoille. Kyselyjen tuloksia käsitellään yhteisesti yhtymän Nuorten koulutuspalvelut -tiimissä, opistoissa, yhtymän johtoryhmässä sekä opiskelijakunnissa. Tulosten perusteella suunnitellaan toimenpiteitä toiminnan kehittämiseksi. Vuonna 2013 ISKUT-verkosto vei opiskelijakyselyidensä tulokset verkkoon osaksi AMKE:n mittariportaalia niiden saatavuutta ja vertailtavuutta parantaakseen. Näyttötutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta kerätään palaute tutkinnon suorittajilta valtakunnallisen AIPAL-palautejärjestelmän mukaisesti. Nuorten ammatillisen koulutuksen palautteet Tulo-, olo- ja päättökyselyjen tuloksia esitetty kaavioissa Niistä voidaan havaita, että luokitelluille eri osaalueille KPEDU:n opiskelijat antavat alhaisempia arvosanoja kuin ISKUT-verkostossa keskimäärin. Kuitenkin KPEDU:ssa opiskelijoiden antama kokonaisarvio koulutuksesta on yhtä hyvä tai parempi kuin muilla verkoston jäsenillä. Tulokyselyssä opiskelijat ovat sangen tyytyväisiä oppimisympäristöihin, koulutuksen toteutukseen sekä ilmapiiriin. Olo- ja päättökyselyissä niihin suhtaudutaan hiukan kriittisemmin. Olo- ja päättökyselyissä parhaat tulokset saatiin työelämäyhteyksistä, niiden arvioitiin olevan erittäin hyvällä tasolla (4,05-3,90) ja parantuneen edellisvuosista. Heikoimmat arvosanat opiskelijat antoivat jo kolmantena vuonna peräkkäin kysymyksiin, joilla mitattiin opintojen henkilökohtaistamista, päättökyselyssä myös ohjaaminen oli keskimäärin alle 3,4. Henkilökohtaistamisen osalta KPEDU:n opiskelijat arvioivat toiminnan selkeästi muita koulutuksen järjestäjiä heikommaksi. Tämä on huolestuttavaa, koska sen kehittäminen on pitkään ollut tavoitteena ja henkilökohtaistamisen edistämiseksi on myös toteutettu erilaisia hankkeita. Positiivinen signaali on se, että tulokyselyssä henkilökohtaistamisesta annettiin hieman parempi arvio kuin kahtena edellisvuonna. Jos asiaa kysytään opetushenkilöstöltä, he pystyvät kyllä osoittamaan henkilökohtaistamisen toteuttamisia, mutta näiden kyselyjen perusteella kovin monet opiskelijat eivät koe näin tapahtuneen. ISKUT-kyselyissä selvitetään myös mm. opiskelun aikaista kiusaamista. Ammatillisen peruskoulutuksen tulokyselyssä kiusaamista opiskelijaryhmässä havaittiin KPEDU:ssa 8,8 % (kaavio 5). Vuodesta 2012 tämä tulos on huonontunut, toisaalta vuonna 2011 kiusaamista oli kokenut peräti 11,5% uusista aloittaneista opiskelijoista. Olokyselyssä koettua tai havaittua kiusaamista kysyttiin opiskelijoilta ensi kertaa vuoden 2012 kyselyssä. Vaikka nollalinjalle ei tässäkään päästy, niin vuonna 2013 koulutusyhtymässä toisen vuoden opiskelijoiden kokivat tai havaitsivat kiusaamista vähemmän kuin edellisvuonna. Päättökyselyn kiusaamisluvut olivat KPEDU:n osalta ilahduttavat, kiusaamista oli kokenut enää 4,1% valmistuvista kun edellisvuoden vastaava luku oli 8,3% (kaavio 12). Myös opiskeluryhmässä havaittu kiusaaminen on pienentynyt 18,2 prosentista 10,8 prosenttiin. Luvut ovat toki edelleen liian suuria, asiaan puuttumista helpottaa se, että opiskelijakyselyjen tulokset saadaan purettua opiskelijaryhmäkohtaisina. KPEDU:ssa koulukiusaamistapauksiin on puututtu heti kyselyn tulosten saamisen jälkeen niissä ryhmissä, joissa kiusaamista on esiintynyt. Opiskelijaraportti

17 Päättökyselyssä opiskelijoilta kysytään myös todennäköistä tilannetta valmistumisen jälkeen (kaavio 13). KPEDU:ssa suurin osa opiskelijoista arvioivat olevansa koulutusta vastaavassa työssä tai opiskelemassa. Verrattuna edellisvuoteen osuus niistä, jotka arvelevat olevansa koulutusta vastaavassa työssä on kasvanut merkittävästi (v % ja v ,6%). Vastaavasti työttömäksi oletti joutuvansa noin 5 % vastaajista, kun vuotta aiemmin jopa 9,1 % arvioi tämän vaihtoehdon toteutuvan kohdallaan. Kaavio 3. Yleisarvio saadusta koulutuksesta nuorten palautekyselyissä Opiskelijaraportti

18 Tulokysely Kaavio 4. Tulokyselyn tulokset eri osa-alueilta Opiskelijaraportti

19 Kaavio 5. Koulukiusaaminen opiskeluryhmässä tulokyselyssä Kaavio 6. Koulukiusaaminen oppilaitoksessa tulokyselyssä Opiskelijaraportti

20 Olokysely Kaavio 7. Olokyselyn tulokset eri osa-alueilta Opiskelijaraportti

21 Kaavio 8. Koulukiusaaminen opiskeluryhmässä olokyselyssä Kaavio 9. Koulukiusaamisen kokeminen viimeisten vuosien aikana olokyselyssä Opiskelijaraportti

22 Päättökysely Kaavio 10. Päättökyselyn tulokset eri osa-alueilta Opiskelijaraportti

23 Kaavio 11. Koulukiusaaminen opiskeluryhmässä päättökyselyssä Kaavio 12. Koulukiusaamisen kokeminen viimeisten vuosien aikana päättökyselyssä Opiskelijaraportti

24 Kaavio 13. Arvio tilanteesta valmistumisen jälkeen Opiskelijaraportti

25 Palautteet näyttötutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta Näyttötutkintoprosessi ja sen henkilökohtaistaminen on vahvasti säädelty laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja Opetushallituksen antamassa henkilökohtaistamismääräyksessä. Näyttötutkintoprosessi jakautuu kolmeen vaiheeseen, joista kaikista kerätään palautetta valtakunnallisella AIPAL-nimisellä kyselyllä. Henkilökohtaistamisen kolme vaihetta ovat: Hakeutuminen Tutkinnon suorittaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen (valmistava koulutus) Tutkinnon suorittaminen näyttötutkintona poikkeaa perinteisestä koulumaisesta opiskelusta. Tavoitteena on tutkinnon suorittaminen ja lähtökohtana on henkilön osaaminen suhteessa tutkinnon tavoitteisiin. Siltä pohjalta henkilö joko ohjataan suoraan tutkintotilaisuuteen osoittamaan osaamisensa tai täydentämään ammattitaitoaan esim. tutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Joissakin tapauksissa aiemmin hankittu osaaminen voidaan viedä suoraan tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi. Suuntaus myös opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa on kohti henkilökohtaistamista, joten osa näyttötutkintotoiminnan toimintamalleista voisi olla esimerkkeinä myös ammatillista peruskoulutusta kehitettäessä. Koulutusyhtymässä AIPAL kysely on ollut käytössä heti sen käyttöönotosta eli vuodesta 2008 saakka. Tulokset ovat kaikilla kolmella osa-alueella olleet jatkuvasti hyviä tai erinomaisia hieman tutkintojen ja oppilaitosten välillä vaihdelle. Vuodenvaiheen organisaatiomuutoksesta johtuen AIPALista ei saatu tätä raporttia kirjoitettaessa ulos vuotta 2013 koskevia tuloksia. Opiskelijaraportti

26 Kuinka toteutuvat opiskelijoiden hyvinvointi, osallisuus ja tasa-arvo? Kouluterveyskyselyn tulokset Koulutusyhtymä osallistui vuosina 2009, 2011 ja 2013 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyyn. Valtakunnallinen kouluterveyskysely tehdään alueittain nuorten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoille ja lukiolaisille joka toinen vuosi. Seuraavissa taulukoissa on esitelty kouluterveyskyselyn tuloksia paikkakunnittain alueellamme ja koko aineiston osalta ammatillisessa koulutuksessa vuosina 2011 ja Osa kysymyksistä vaihtui vuoden 2013 kyselyssä, jolloin vertailu vuoden 2011 tuloksiin puuttuu. Vuoden 2013 kyselyn tulokset saatiin myöhään, joten niiden käsittelyprosessi on vielä kesken. Aiempina vuosina opistomme käsittelivät omat tuloksensa ja laativat kehittämissuunnitelmia opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Kyselyn tulokset saatettiin mm. Wilma-järjestelmän kautta vanhemmille tiedoksi. Tämän lisäksi kouluterveyskyselyn tuloksia on käsitelty opiskeluhyvinvointiryhmissä sekä yhteisessä opiskeluhuollon tiimissä, NUKO-tiimissä sekä yhtymän johtoryhmässä? Opiskelijoille tuloksia on esitelty terveystiedon tunneilla, opiskelijoille suunnatuilla hyvinvointimessuilla sekä avointen ovien päivillä. Taulukoissa 9-13 kouluterveyskyselyn tulokset ovat prosentteina, vertailun vuoksi vuoden 2011 vastaava tulos on taulukossa sulkeissa. Perhossa ja Toholammilla vastaajajoukot ovat pieniä, joten joissakin kohdin prosentuaaliset luvut näyttävät hätkähdyttävän suurilta. Vastaajamäärät vuoden 2013 kyselyssä paikkakunnittain olivat: Kokkola 713, Kannus 75, Kaustinen 27, Perho 10, Toholampi 11. Koko Keski-Pohjanmaan maakunnan vastaajamäärä oli 836 ja valtakunnallisesti kyselyyn vastasi yhteensä nuorten ammatillisen peruskoulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijaa. TAULUKKO 9. Kouluterveyskysely 2013; elinolot ELINOLOT Kokkola % Kannus % Kaustinen % Perho % Toholampi % Koko maa % Ainakin yksi vanhemmista tupakoi (38) 35 (17) 25 (53) 44 (34) 50 (44) 27 (43) 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana (28) 28 (22) 26 (51) 41 (35) 0 (56) 45 ( 34) 35 Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa (49) 48 (38) 46 (53) 26 (70) 60 (56) 36 (46) 45 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa (10) 9 (9) 18 (7) 4 (24) 0 (0) 9 (8) 8 Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla (51) 56 (37) 61 (53) 50 (57) 60 (44) 36 (60) 63 Ei yhtään läheistä ystävää (8) 7 (10) 19 (5) 0 (7) 20 (0) 9 (7) 7 Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia (18) 14 (19) 16 (26) 19 (17) 10 (33) 0 (16) 15 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana (17) 21 (20) 16 (17) 30 (37) 0 (11) 18 (20) 23 Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana (12) 11 (11) 10 (14) 15 (26) 0 (11) 27 (11) 12 Taulukossa 10 esitetyistä tuloksista voidaan huomata, että paikkakuntien välillä on eroja, mutta pääosin keskipohjalaiskunnissa tilanne on hieman parempi kuin koko maassa keskimäärin. Erityistä huolta herättävät korkeat lukemat fyysisen uhan ja seksuaalisen väkivallan kokemisen osalta. TAULUKKO 10. Kouluterveyskysely 2013; kouluolot KOULUOLOT Kokkola % Kannus % Kaustinen % Perho % Toholampi % Opiskelijaraportti Koko maa % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita (42) 47 (27) 30 (48) 68 (40) 40 (33) 55 (42) 41

27 Koulutapaturma lukuvuoden aikana (9) 11 (14) 6 (16) 7 (21) 40 (0) 9 (12) 12 Oppilaitoksen työilmapiirissä ongelmia (13) 16 (6) 14 (24) 50 (30) 10 (0) 10 (16) 18 Ei koe tulevansa kuulluksi oppilaitoksessa (16) 13 (9) 10 (19) 19 (40) 10 (11) 18 (16) 14 Opiskeluun liittyvä työmäärä liian suuri (25) 25 (15) 34 (21) 30 (23) 10 (22) 18 (24) 24 Vaikeuksia opiskelussa (30) 32 (23) 29 (33) 33 (47) 0 (22) 27 (30) 32 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (3) 4 (2) 7 (5) 11 (6) 0 (0) 0 (4) 4 Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana (15) 11 (7) 6 (5) 20 (23) 11 (25) 36 (18) 17 Ei tiedä miten voi vaikuttaa oppilaitoksen asioihin (46) 45 (32) 42 (53) 41 (49) 40 (22) 45 (47) 43 Kouluolojen osalta (taulukko 10) huomio kiinnittyy erityisesti kokemuksiin oppilaitoksen fyysisiin työoloihin. Nämä tulokset ovat vieläpä huonontuneet vuodesta Lähes puolet opiskelijoista eivät myöskään tiedä, miten voisivat vaikuttaa oman oppilaitoksensa asioihin. TAULUKKO 11. Kouluterveyskysely 2013; koettu terveys KOETTU TERVEYS Kokkola % Kannus % Kaustinen % Perho % Toholampi % Koko maa % Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi (19) 23 (25) 27 (35) 23 (24) 0 (56) 36 (21) 22 Päivittäin vähintään kaksi oiretta (18) 21 (4) 7 (21) 42 (19) 11 (33) 27 (19) 20 Väsymystä lähes päivittäin (13) 16 (4) 8 (10) 30 (15) 10 (44) 18 (14) 16 Niska- tai hartiakipuja viikoittain (38) 38 (30) 43 (65) 48 (45) 20 (78) 64 (37) 35 Päänsärkyä viikoittain (33) 35 (20) 42 (23) 41 (36) 20 (44) 27 (32) 32 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Koulu-uupumus (5) 8 (4) 5 (7) 26 (11) 10 (11) 9 (7) 8 Ylipaino (18) 17 (20) 31 (28) 38 (33) 30 (40) 20 (22) 21 Taulukko 11 kertoo opiskelijoiden kokemasta terveydestä. Niska- ja hartiakivut ja päänsärky ovat yleisiä ja noin neljännes joukosta kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. TAULUKKO 12. Kouluterveyskysely 2013; terveystottumukset TERVEYSTOTTUMUKSET Kokkola % Kannus % Kaustinen % Perho % Toholampi % Koko maa % Ei syö aamupalaa joka arkiaamu (50) 48 (38) 31 (26) 22 (57) 50 (44) 45 (54) 55 Ei syö koululounasta päivittäin (16) 26 (30) 24 (9) 33 (21) 0 (11) 36 (26) 31 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä (60) 57 (64) 67 (51) 56 (81) 80 (56) 55 (57) 60 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa (46) 48 (46) 71 (74) 48 (38) 70 (56) 55 (47) 47 Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän (25) 25 (10) 26 (17) 15 (45) 30 (44) 36 (29) 31 Nukkuu arkisin alle 8 tuntia Tupakoi päivittäin (40) 35 (27) 19 (38) 33 (36) 30 (13) 18 (39) 36 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa (32) 32 (30) 21 (33) 26 (45) 10 (56) 18 (39) 35 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran (12) 15 (3) 3 (14) 15 (9) 0 (11) 9 (18) 21 Terveystottumuksia esittelevässä taulukossa 12 huomio kiinnittyy mm. heikolta vaikuttavaan hammashygieniaan ja lyhyisiin yöuniin. Tupakointi on vähentynyt koko maan trendin mukaisesti Toholampia lukuun ottamatta. Myös Opiskelijaraportti

28 humalahakuinen juominen on hieman vähentynyt. Huolta herättääkin laittomien huumeiden kokeilujen lisääntyminen tarkasteluvuosien välillä. Maakunnassa huumekokeilujen määrä on tosin vielä vähäisempää kuin koko maassa keskimäärin. TAULUKKO 13. Kouluterveyskysely 2013; kokemus opiskelijahuollon tuesta KOKEMUS OPISKELIJAHUOLLON TUESTA Kokkola % Kannus % Kaustinen % Perho % Toholampi % Koko maa % Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle (12) 12 (16) 4 (72) 44 (30) 10 (11) 0 (16) 13 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle (38) 43 (25) 27 (74) 56 (50) 30 (11) 45 (33) 31 Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle (17) 16 (3) 10 (19) 22 (20) 30 (11) 18 (19) 17 Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle (41) 42 (29) 34 (76) 44 (47) 40 (33) 64 (35) 31 Opiskelussa avun puutetta (10) 9 (7) 17 (7) 27 (17) 20 (0) 0 (9) 9 Hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta (16) 24 Taulukosta 13 voidaan havaita, että opiskelijoiden kokemukset opiskelijahuollon tuen saavutettavuudesta vaihtelee suuresti paikkakunnittain ja on riippuvainen mm. paikallisen terveyskeskuksen mahdollisuuksista järjestää palveluja. Vuoden 2011 tulosten perusteella opiskelijahuollontiimi on poiminut yksittäisiä kehittämiskohteita ja toteuttanut niihin toimenpiteitä kuten tupakasta vieroituskurssit, koulukiusattujen tukiryhmä, mielenterveyden ja seksuaaliterveyden kurssi, liikunta- ja lajikokeiluja asuntolassa asuville sekä työkykyvalmiuksien vahvistamisen kurssin. Myös työkykypassia on pyritty ottamaan käyttöön, hyvinvointimessut järjestettiin Kokkolassa ja Kannuksessa. Lisäksi on tehty kysely erityisopetuksesta ja sen kehittämisestä ja samoin kaikille aloittaville opiskelijoille on tehty motivaatiokysely. Yhtymän johto on asettanut savuttomuustyöryhmän ja ryhmän kautta on pyritty viemään eteenpäin savuton Kpedu-toimintaa. Opiskelijoille on järjestetty kilpailu logon ja julisteen tekemiseksi. Opiskelijakuntatoimintaa on tehostettu ja opettajille on järjestetty koulutuksia mm. yksilöllisistä opintopoluista ja opiskelijoiden kohtaamisesta. Keke- tiimi on ottanut myös toimintaansa teemoja kyselyn pohjalta. Vuoden 2013 tulosten pohjalta tehtävien kehittämistoimien määrittely on käynnissä. Opiskelijoiden osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet Opistoissamme toimivat opistokohtaiset opiskelijakunnat ja lisäksi yhtymällä on yhteinen opiskelijayhdistys KeKo ry. Näiden kautta opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa opintojaan ja opistoaan koskeviin asioihin. Opiskelijakunnat voivat järjestää myös erilaisia tapahtumia kulttuurin ja urheilun saralla. Opiskelijakuntien kautta valitaan opiskelijaedustajat koulutusyhtymän johtokuntiin ja ammattiosaamisen toimikuntaan, joihin täten saadaan opiskelijanäkökulmaa. Vuonna 2013 opiskelijajäsen oli valittuna ammattiosaamisen toimikuntaan, Nuko-tiimiin ja Kansainvälisyys-tiimiin sekä johtokuntiin. Keko ry:n vuosittainen päätapahtuma eli salibandy-turnaus järjestettiin keväällä. Syksyllä yhdistykseen rekrytoitiin lisää jäseniä ja ryhmäydyttiin. Yhdistys tutustui yhtymän eri toimipaikkoihin ja käsitteli ISKUT-opiskelijapalautteiden tuloksia sekä antoi niistä kannanottonsa NUKO-tiimille. Opiskelijayhdistyksen antama palaute opiskelijakyselyiden rakenteesta vietiin ISKUT-ryhmän tapaamiseen ja opiskelijoidemme näkemykset huomioitiin näin lukuvuoden kysymyslistoissa. Keko ry perehtyi myös organisaatiouudistukseen voidakseen tiedottaa siitä opiskelijoita eri toimipaikoissa. Opistoissa on myös tutor-opiskelijatoimintaa. Tutor-opiskelijat toimivat aktiivisessa roolissa mm. oppilaitosesittelyissä ja erilaisissa tapahtumissa. Opiskelijoiden osallisuutta päätettiin vuonna 2013 jätetyn henkilökunta-aloitteen myötä lisätä myös siten, että vuonna 2014 opiskelijat otetaan mukaan koulutusyhtymän aloitetoimintaan. Aiemmin aloitetoiminta oli rajattu ainoastaan henkilökunnalle. Opiskelijaraportti

29 Tasa-arvonäkökulma opiskelussa Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista voidaan tarkastella mm. siitä näkökulmasta onko opistoissamme tarjolla sekä naisille että miehille sopivia koulutuksia jos ajatellaan perinteisen ammattien sukupuolijakauman näkökulmasta. Sitä voidaan tarkastella myös mies- ja naisopiskelijamäärien jakautumisena eri tutkintoihin. Ja tarkastelemalla, onko meillä selkeästi mies- tai naispainotteisia aloja tai tutkintoja. Suomen hallituksen tasa-arvotavoitteiden näkökulmasta ammattien sukupuolisidonnaisuutta tulisi vähentää myös koulutuksen keinoin. Taulukossa 14 on esitelty opiskelijoiden sukupuolijakaumat koulutusaloittain ja perustutkinnoittain eri yksiköissä vuosina Opiskelijoista oli naisia 53 % vuonna 2011, 53,2% vuonna 2012 ja 53,1 % vuonna Ammattiopiston kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa sekä Perhon hevostalouden perustutkinnossa on viimeisen kolmen vuoden tarkastelujaksolla ollut molemmissa opiskelijana vain yksi mies. Perustutkinnoista vain yhdessä miessukupuolen edustajaa ei ollut opiskelijana viimeisen kolmen vuoden tarkastelujaksolla: Kannuksen eläintenhoitajakoulutuksessa ei ole ollut yhtään miestä. Toisinpäin tarkasteltuna täydellisen miesvaltaisia tutkintoja viimeisen kolmen vuoden aikana ovat olleet maatalousteknologian sekä turkistalouden koulutusohjelmat Kannuksessa sekä aikuisopiston opiskelijamäärältään pieni rakennusalan perustutkinto. Kaiken kaikkiaan sukupuolijakaumat vaikuttavat vastaavan melko perinteistä jakautumista ammattialoille. Opiskelijaraportti

30 TAULUKKO 14. Opiskelijoiden sukupuolijakauma koulutusaloittain ja perustutkinnoittain Koulutusala/tutkinto/koulutusohjelma yksikkö mies nainen yhteensä mies nainen yhteensä mies nainen yhteensä LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Hevostalouden perustutkinto MSOr Hevostalouden perustutkinto MSOp Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja MSOk Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja MSOp Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä MSOk Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä MSOp Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia MSOk Maatalousalan perustutkinto, turkistarhaaja MSOk Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto MSOp Metsäalan perustutkinto, metsuri Ka/Pe SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Hiusalan perustutkinto KKO Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto KSTO YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT Grundexamen inom företagsekonomi KKO Liiketalouden perustutkinto KKO Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto KKO Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto KPAKK TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Autoalan perustutkinto KAO Elintarvikealan perustutkinto KAO Kiinteistöpalvelujen perustutkinto KPAKK Kone- ja metallialan perustutkinto KAO Kone- ja metallialan perustutkinto MSOp Kone- ja metallialan perustutkinto KPAKK Laboratorioalan perustutkinto KAO Logistiikan perustutkinto KAO Pintakäsittelyalan perustutkinto KAO Prosessiteollisuuden perustutkinto KAO Prosessiteollisuuden perustutkinto KPAKK Puualan perustutkinto KAO Rakennusalan perustutkinto KAO Rakennusalan perustutkinto KPAKK Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto KAO Talotekniikan perustutkinto KAO Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto KAO Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto KAO Turvallisuusalan perustutkinto KAO KULTTUURIALA Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto KEPO Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto KPAKK Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto MSOa HUMANISTINEN JA KASVATUSALA Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto KEPO MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto KAO Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto KAO Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto KPAKK VALMISTAVAT KOULUTUKSET Aikalisä KAO Ammattistartti KAO Maahanmuuttajat KAO Talouskoulu KAO KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ YHT Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan myös opiskelijakyselyillä ja sitä parannetaan opistoittain laadittavilla tasa-arvosuunnitelmilla. Viimeisin opiskelijoille suunnattu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely on toteutettu vuonna 2009, seuraavaksi kysely tullaan tekemään vuonna Opiskelijaraportti