Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) Kaupunginhallitus Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:00-17:15 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja Neeta Röppänen, 2. varapuheenjohtaja Harri Auvinen Nelli Berg-Väänänen Heidi Komulainen Jukka Pulkkinen Pauli Ruotsalainen Hetti Rytsy Tapio Tolppanen Taisto Toppinen Annu Saukko, varajäsen Muut saapuvilla olleet Petteri Paronen Jarmo Pirhonen, klo Markku Tervahauta Pekka Vähäkangas Markku Rossi Irja Sokka Heikki Vienola Sirpa Lätti-Hyvönen Kirsi Soininen Mikko Aro kaupunginjohtaja, esittelijä palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja valtuuston puheenjohtaja valtuuston 2. varapuheenjohtaja kaupunginsihteeri strategiajohtaja markkinointijohtaja II kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä Asiat

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) Allekirjoitukset Pekka Kantanen puheenjohtaja Mikko Aro pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, kaupunginhallituksen kokoushuoneessa, Nelli Berg-Väänänen Heidi Komulainen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, kaupunginkansliassa, Mikko Aro Pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien , , ja 201 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin , 197 ja 200, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien , 197 ja 200 osalta liite A.

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) Käsitellyt asiat Nro Liite/ Otsikko Sivu viite* Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kuukausiseuranta huhtikuu ja ennuste loppuvuodelle Vetovoimaisuuden palvelualueen ja konsernipalvelun sekä tilakeskuksen 9 ensimmäinen osavuosikatsaus * Puijon Hiihtoseura ry:n avustushakemus Asiakirjoista suoritettavat lunastusmaksut Ohje Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymisen valmistelutoimien 15 päälinjaukselle vuosille 2013 ja Tarja Tikkasen eronpyyntö alueellisen pelastuslautakunnan varajäsenyydestä Henri Muotkan eronpyyntö kaupunkirakennelautakunnan varajäsenyydestä Kuopion ympäristönsuojelumääräysten tarkistaminen Matkakeskusalueen infran saneeraus / urakoitsijan valinta ja hankkeen 22 rahoittaminen * Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen * Asemakaavan muutosehdotus / Kiinteistö Oy Kuopion Maaherrankatu / Vahtivuori ja Tontteja ja 4 koskeva maankäyttösopimus Kh:n tiedonantoja 44 Muutoksenhaku

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Päätös Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat kaupunginhallituksen jäsenet Nelli Berg-Väänänen ja Heidi Komulainen. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin jäsenet Nelli Berg-Väänänen ja Heidi Komulainen.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) Asianro 1646/ /2013 Kuukausiseuranta huhtikuu ja ennuste loppuvuodelle 2013 Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu Talouden toteutuman seurantaraportti huhtikuulta 2013 on valmistunut. Raportissa on palvelualueiden, taseyksiköiden ja liikelaitosten huhtikuun talouden toteuma ja kunkin yksikön itse laatima ennuste koko vuoden toteumaksi. Toteumatiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisen vuoden tietoihin kuntaliitoksesta johtuen. Ennusteen mukaan ydinkaupungin toimintamenot tulevat olemaan noin 677 milj. euroa. Menoennustetta on nostettu edellisen kuukauden ennusteesta noin kaksi miljoonaa euroa. Ennuste ylittää kaupunginvaltuuston päättämän talousarvion 20 miljoonalla eurolla. Suurimmat ylitykset ennusteessa kohdistuvat: - perusturvan palvelualueella aikuissosiaalipalveluihin 3,6 milj. euroa, vanhus- vammaispalveluihin 3,2 milj. euroa ja lapsiperhepalveluihin 1,3 milj. euroa - terveydenhuollon palvelualueella erikoissairaanhoitoon 10 milj. euroa sekä - kasvun ja oppimisen palvelualueella varhaiskasvatuspalveluissa 1,1 milj. euroa ja perusopetuksessa ilman hanketoimintaa 0,5 milj. euroa. Toimintatuottojen kokonaismäärä tulee ennusteen mukaan ylittämään talousarvion 1,4 milj. eurolla. Toimintakatteen ennakoidaan siten olevan 563,1 milj. euroa, joka on 18,6 milj. euroa valtuuston päättämää talousarviota heikompi. Toimintakatteen kasvu tulisi ennusteen mukaan olemaan noin 4,5 % vertailukelpoiseen tilinpäätöksen verrattuna. Talousarviovalmistelu pohjautui 0,8 %:n toimintakatteen kasvuun. Verotulo- ja valtionosuusennusteet ovat liki talousarvion mukaiset. Huhtikuun lopussa tapahtunut valtakunnallisen ennusteen päivittäminen ja siitä kuntakohtaiset tulokehitystiedot huomioiden johdettu Kuopion verotuloennuste eivät antaneet aihetta muuttaa verotulojen kokonaismäärää aiemmasta. Satunnaisiin tuloihin budjetoitu alatorin pysäköintijärjestelyistä saatava tulo tulee ennusteen mukaan ylittymään 2 milj. eurolla. Ennuste perustuu talousarviovalmistelun jälkeen toteutuneisiin sopimuksiin. Pysäköintilaitoksen uusi osa on valmistunut toukokuussa. Tuloslaskelmaennusteen mukaan ydinkaupungin koko vuoden tulos muodostuu 26,2 milj. euroa alijäämäiseksi. Tulosennuste on heikentynyt 3,2 milj. euroa edellisen kuukauden ennusteesta.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) 189 Ydinkaupungin, taseyksiköiden ja liikelaitosten yhteenlasketuksi tilikauden alijäämäksi muodostuu ennusteen mukaan 25,1 milj. euroa, kun talousarviossa tilikauden alijäämä on - 6,8 milj. euroa. Palvelualueet valmistelevat kuluvalle vuodelle talouden tasapainottamis- ja tuottavuustoimenpiteitä, joiden vaikutus on noin 8 10 milj. euroa. Osa toimenpiteistä sisältyy huhtikuun ennusteeseen. Toimenpiteet tulevat kaupunginhallituksen käsittelyyn Erikoissairaanhoidon kustannuskehitykseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Saamamme tiedot kuluvan vuoden kehityksestä ovat olleet ristiriitaisia. Ylitysennuste budjettiin nähden on tällä hetkellä 10 milj. euroa. Sairaanhoitopiiriltä edellytetään tuottavuuden kehittämistä samoin periaattein kuin kaupungin omalta organisaatiolta. Kaupunki tukee yhdessä muiden jäsenkuntien kanssa sairaanhoitopiiriä tuottavuutta lisäävän toiminnan kehittämisessä. Sairaanhoitopiiriltä on pyydetty selvitys kuluvan vuoden talouden ja tuottavuuden kehityksestä. Merkitään, että asia on ilmastopoliittisilta vaikutuksiltaan neutraali. Liitteet /2013 Kuukausiraportti huhtikuu Valmistelija Pirjo Salmelainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen keskustelee taloustilanteesta ja päättää talouden tasapainottamistoimenpiteiden käynnistämisestä. Päätös Palvelualuejohtaja Pirhonen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana. Kaupunginjohtaja muutti päätösehdotusta ja ehdotti, että kaupunginhallitus keskustelee taloustilanteesta. hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan muutetun päätösehdotuksen.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) Asianro 4027/ /2013 Vetovoimaisuuden palvelualueen ja konsernipalvelun sekä tilakeskuksen ensimmäinen osavuosikatsaus 2013 Strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen Talous- ja strategiapalvelu Vetovoimaisuuden palvelualue ja konsernipalvelut ovat kaupunginhallituksen alaista toimintaa. Tilakeskuksen johtokunta lakkautettiin vuoden 2013 alussa, minkä jälkeen myös tilakeskuksen päätöksentekoelimenä on toiminut kaupunginhallitus. Samalla Tilakeskus taseyksikkö siirtyi organisatorisesti konsernipalvelujen yhteyteen. Vetovoimaisuuden palvelualueen ja konsernipalvelun sekä tilakeskuksen toiminnalle asetetut tavoitteet näyttävät alkuvuoden etenemisen perusteella toteutuvan suunnitellun mukaisesti. Vuodelle 2013 asetetut taloudelliset tavoitteet toteutuvat tilakeskus - taseyksikköä lukuun ottamatta. Tilakeskuksen talous ei ole kehittynyt taloussuunnitelman mukaisesti. Tällä hetkellä suurinta epävarmuutta aiheuttaa vuokratulojen toteutuminen. Tämän hetkisen ennusteen mukaan vuokratulot tulevat jäämään talousarviossa asetetusta summasta noin 1,8 M. Tilanteen oikaisemiseksi tullaan mm. tehostamaan tyhjien tilojen ulosvuokrausta. Toinen epävarmuustekijä on taloussuunnitelmaan budjetoitujen myyntivoittojen toteutuminen taloussuunnitelman mukaisesti. Toimintamenojen toteutuma on ajankohdan mukainen. Vetovoimaisuuden palvelualue, konsernipalvelut ja tilakeskus ovat omalta osaltaan toteuttaneet tuottavuustoimenpiteitä ja esim. eläkkeelle jääneiden tilalle ei ole rekrytoitu uusia henkilöitä, vaan palvelut on turvattu tehtäväkuvia muuttamalla. Kuluvan vuoden osalta on haettu lisäsäästöjä ostopalveluista ja henkilöstömenoista sekä muusta toiminnasta. Säästöjä on jo osittain huomioitu talouden toteumaennusteessa. Esitys Esitän, että kaupunginhallitus merkitsee vuoden 2013 ensimmäisen vuosikolmanneksen osavuosikatsauksen tiedoksi. Liitteet /2013 Vetovoimaisuuden, konsernipalvelun ja tilakeskuksen seurantaraportti Valmistelija Sirpa Lätti-Hyvönen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) 190 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy strategiajohtajan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen.

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) Asianro 3352/ /2013 Puijon Hiihtoseura ry:n avustushakemus Kaupunginvaltuusto myönsi päätöksellään Kuopion mäkihypyn maailmancup-kilpailun järjestämiseen vuonna 2013 enintään Lisäksi kaupunginhallitus myönsi kokouksessaan Puijon Hiihtoseura ry:lle :n tapahtuma-avustuksen käytettäväksi tilapäisten olosuhteiden rakentamiseen Nuorten Lidl Cup-kilpailuun, Finlandia Veikkaus Cupkilpailuihin, Hopeasompa-loppukilpailuun sekä Kuopion edustajien matkakuluihin FIS-mäkikomitean kokoukseen ja tutustumismatkoihin kolmeen maailmancup-tapahtumaan. Puijon Hiihtoseura ry. on ajautunut vuoden 2013 maailmancup-tapahtuman järjestämisen seurauksena taloudellisiin vaikeuksiin. Huhtikuun lopussa 2013 tapahtuman taloudellinen toteutuminen osoitti Hiihtoseuran mukaan :n alijäämää. Puijon Hiihtoseura ry. on toimittanut kaupungille päivätyn hakemuksen, missä se on hakenut vuonna 2013 järjestetyn maailmancuptapahtuman järjestelykuluihin ja olosuhteiden luomiseen takautuvasti avustusta ja lisäksi lainatakausta tapahtuman järjestelykuluihin ja olosuhteiden luomiseen Puijon Hiihtoseura ry. on toimittanut päivätyn lisäselvityksen avustushakemukseen, missä kaupungilta haettava taloudellinen tuki on tarkentunut ja se on yhteensä Puijon Hiihtoseura ry:n avustushakemukset ovat liitteenä. Lisäksi liitteenä on kaupunginvaltuuston päätös Merkitään, että vuoden 2013 talousarviossa ei ole varattu, kaupunginvaltuuston jo myöntämän :n lisäksi, määrärahaa ao. tapahtuman järjestämiseen. Liitteet /2013 Avustushakemus Puijon Hiihtoseura ry /2013 Avustushakemus Puijon Hiihtoseura ry /2013 Jaana Vasankarin kirje Viiteaineisto /2013 Kv:n päätös Valmistelija Heikki Vienola puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) 191 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. päättää, ettei kaupungilla ole osoittaa määrärahaa Puijon Hiihtoseura ry:lle, eikä se siten myönnä haettua avustusta. Päätös Kokouksessa jaettiin tapahtumapalveluiden johtaja Vasankarin kirje (liite 5). hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) Asianro 3482/ /2012 Asiakirjoista suoritettavat lunastusmaksut Arkistopäällikkö Tuija Turunen Kaupunginkanslia Voimassa oleva asiakirjojen lunastustaksa on hyväksytty kaupunginhallituksessa (3731/033/2008). Hintojen tarkastaminen on perusteltua yleisen hintatason ja muiden hinnanmuodostustekijöiden nousun vuoksi. Esitetty taksamuutos kohdistuu lähinnä koulujen päättötodistusjäljennösten ja rakennuslupapiirustus jäljennösten lunastusmaksuihin. Uusi taksa mahdollistaa myös massiivisista tietopyynnöistä syntyvien todellisten kustannusten perimisen tiedon pyytäjältä. Lunastustaksan valmistelussa vertailutietoina on käytetty mm. Espoon kaupungin vastaavaa taksaa sekä Jyväskylän, Lahden ja Tampereen rakennusvalvonnan arkistopalvelutaksoja. Kaupunginarkistossa olevien Savon koulutuskuntayhtymän koulujen asiakirjajäljennöksistä peritään ao. arkistonmuodostajan vahvistamaa lunastustaksaa, joka esim. päättötodistusten osalta on tällä hetkellä 18. Esitys Esitän että lunastustaksaa muutetaan tietopalvelun todellisia kustannuksia vastaavaksi liitteenä olevan taksan mukaisesti ja sitä noudatetaan alkaen. Espoon, Jyväskylän, Lahden ja Tampereen kaupunkien rakennusvalvonnan arkistopalvelutaksat ovat asiakirjoissa. Liitteet /2012 Asiakirjoista suoritettavat lunastusmaksut, uudistettu taksa /2012 Nykyisin voimassa oleva taksa /2012 Heidi Komulaisen esitys Valmistelija Tuija Turunen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy arkistopäällikön esityksen.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) 192 Päätös Jäsen Komulainen ehdotti, että päätösesitys hylätään. Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi. Perustelut (liite 8). Tämän jälkeen kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan ehdotuksen.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) Asianro 3639/ /2013 Ohje Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymisen valmistelutoimien päälinjaukselle vuosille 2013 ja 2014 Kuopion ja Maaningan yhdistymishallitus : Kehittämisjohtaja Heikki Helve Sidosryhmä- ja kaupungin edunvalvontapalvelut Nykytilanne Maaningan kunnanvaltuusto ja Kuopion kaupunginvaltuusto ovat tehneet päätökset kuntien yhdistymisestä alkaen. Perusturvan ja terveydenhuollon palvelut Kuopion kaupunki on jo aloittanut tuottamaan Maaningan kunnalle alkaen. Kyseiset palvelut tulevat olemaan osa Kuopion palvelukokonaisuutta kuntien yhdistymisen jälkeen. Yhdistymissopimuksessa sekä sen liitteenä olevassa yhdistymisselvityksessä on linjattu ne periaatteet ja toimenpiteet, joita kuntien yhdistymisen yhteydessä ja sopimusaikana tulee noudattaa. Ne muodostavat pohjan myös yhdistymistä valmisteleville toimenpiteille. Ohjeen tavoite Tässä määritetyillä päälinjauksilla luodaan yhtenäiset etenemisen kiinnekohdat sekä periaatteet, joita noudatetaan kaikkien palvelualueiden, konserniyhtiöiden ja tukipalveluiden osalta niiden omissa yhdistymisen valmistautumiseen liittyvissä suunnitelmissa. Päälinjaukset käsitellään ensin yhdistymishallituksessa sekä sen jälkeen kunnan- ja kaupunginhallituksessa kesän 2013 aikana. Linjausten mukaiset suunnitelmat valmistellaan ja hyväksytetään jokaisella palvelualueella ja muissa päättävissä elimissä. Ne tulee saattaa myös yhdistymishallitukselle tiedoksi. Yhdistymisen valmistelun aikatauluun vaikuttavia asioita Yhdistymisen valmisteluun liittyy runsaasti käytännön toimenpiteitä, joiden hyvällä ennakoinnilla ja toteutuksella itse yhdistyminen saadaan toteutettua mahdollisimman helposti. Yhdistymisen kannalta välittömät kuntalaisten saamat palvelut sekä niiden taustalla olevat tukipalvelut vaativat erilaisia ajallisia ja taloudellisia valmistautumisia jo ennen varsinaista yhdistymishetkeä. Merkittäviä ennakoitavia asioita ovat esimerkiksi kasvun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin edistämisen palveluiden järjestäminen (kouluvuosi sekä Kansalaisopiston toimintavuosi alkavat elokuussa 2014), henkilöstön sijoittumiseen liittyviä toimia, tukipalveluiden valmistautuminen (mm. tietohallinto) sekä talouden ja toiminnan yhteensovittaminen vuoden 2015 talousarvion valmistelussa.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) 193 Periaatelinjaukset Jokaisen palvelualueen, konsernipalvelun sekä omistajaohjauksen toimenpiteiden kautta muiden palveluiden tuottamisessa mukana olevien organisaatioiden tulee valmistella ja hyväksyä suunnitelmat, josta käy ilmi millaisia ennen yhdistymistä tapahtuvia toimenpiteitä ne tulevat tekemään Maaningan ja Kuopion yhdistymiseen liittyen. Aikataulussa ja suunnitelmissa on huomioitava tässä esitetyt kaikkia koskevat ajallisesti määritellyt kiinnekohdat eri asioiden hoitamiselle. Kaikkia koskevat konsernitasoiset toimenpiteet ja niiden aikataulut Henkilöstön sijoitussuunnitelma Kuopion kaupungin työnantajapalveluiden johdolla valmistellaan henkilöstön sijoitussuunnitelma, jonka tulee valmistua maaliskuun 2014 loppuun mennessä. Näin mahdollisestaan hyvä henkilöstösuunnittelu, kasvun ja oppimisen palvelualueen tarpeet elokuussa 2014 alkavan kouluvuoden osalta sekä noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa välttämällä liiallista epävarmuutta siirtyvän henkilöstön piirissä. Aikataulu antaa myös perustan kaupungin kaikille yksiköille vuoden 2015 talouden ja toiminnan suunnittelua varten. Tietohallinto Kuopion kaupungin tietohallinnon johdolla valmistellaan tietojärjestelmien yhdistämisen projektisuunnitelma syyskuun 2013 loppuun mennessä. Se tulee sen jälkeen käsitellä jokaisella palvelualueella sekä tukipalveluita tuottavissa yksiköissä. Projektisuunnitelmasta tulee ilmetä ne vastuutahoja edustavat henkilöt, jotka toimivat niiden vastuullisina edustajina tietojärjestelmien yhteensovittamisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Konsernipalvelu (pl. työantajapalvelu) Yhdistymiseen liittyvien yhteisten kaupunkitasoisten asioiden valmistelusta vastaa konsernipalvelu. Lokakuun 2013 loppuun mennessä tulee olla selvyys kaikista Maaningan kuntaa sitovista sopimuksista ja niiden irtisanomistarpeista koskien yhdistymishetkeä (yleensä irtisanomisaika on yksi vuosi tai kuusi kuukautta). Konsernipalvelujen tulee laatia esitys Maaningan kunnan edustajien osallistumisesta vuoden 2015 talousarvion ja vuoden 2014 tilinpäätöksen laadintaan sekä kuinka vuoden 2014 talousarvion osalta valmistaudutaan jo toimimiseen yhtenä kaupunkina. Esitys talousarviovalmistelun yhteensovittamisesta tulee valmistella osana Kuopion kaupungin talousarvioohjeistusta. Vuoden 2014 talousarvion valmistelun osana tulee olla ohjeistus sekä Maaningan että Kuopion osalta kaikille ottaa huomioon liitoksen edellyttämät toimenpiteet. Kansliapalveluiden tulee laatia tarvittavat ohjeet ja esitys toimenpiteistä maaliskuun 2014 loppuun mennessä (ml. mahdolliset johto- ja toimintasääntömuutokset), joilla laajennetun valtuuston toiminta sekä muut hallinnolliset edellytykset saadaan toteutettua vuosina 2015 ja 2016.

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) 193 Vetovoimaisuuden palvelualue Markkinointi- ja viestintäpalveluiden tulee valmistella tiedotussuunnitelma yhdistymistä varten toukokuun 2014 loppuun mennessä ja huomioida asia sekä Kuopiossa että Maaningalla vuoden 2014 talouden voimavarojen käyttöä suunniteltaessa. Omistajaohjaus Omistajaohjaus vastaa siitä, että Kuopion kaupunkikonsernin eri yhtiöt, liikelaitokset jne. ottavat huomioon tulevan kuntaliitoksen ja laativat tarvittaessa sitä varten tämän yleisohjeen mukaiset suunnitelmat viimeistään maaliskuun 2014 loppuun mennessä. Kaikki palvelualueet Jokaisen palvelualueen tulee laatia niiden palveluita koskevat yhdistymisen toimeenpanon vaatimat suunnitelmat toukokuun 2014 loppuun mennessä. Suunnitelmien tulee sisältää palveluiden tuottamiseen liittyvät yhdistymissopimuksen mukaiset toimenpiteet, joita yhdistymisen seurauksena tullaan tekemään. Merkittävimmät toimenpiteet koskettavat henkilöstön sijoittamissuunnitelmaa, joka valmistellaan työnantajapalveluiden johdolla maaliskuun loppuun 2014 mennessä. Valmistelija Heikki Helve puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Yhdistymishallitus hyväksyy ohjeen yhdistymisen valmistelutoimien päälinjauksista vuosille Päätös Yhdistymishallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy ohjeen yhdistymisen valmistelutoimien päälinjauksista vuosille Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) Asianro 3732/ /2013 Tarja Tikkasen eronpyyntö alueellisen pelastuslautakunnan varajäsenyydestä Tarja Tikkanen on pyytänyt eroa pelastuslautakunnan varajäsenyydestä, koska on jättäytymässä pois politiikasta henkilökohtaisten syiden takia. Merkitään, että Tarja Tikkanen on valittu Tanja Marinin varajäseneksi alueelliseen pelastuslautakuntaan vuosiksi Kuntalain 38 :n mukaisesti luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuusto myöntää eron pelastuslautakunnan jäsenille ja varajäsenille. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kv. myöntää Tarja Tikkaselle eron alueellisen pelastuslautakunnan varajäsenyydestä ja valitsee hänen tilalleen uuden varajäsenen lautakuntaan toimikauden loppuun saakka. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) Asianro 3909/ /2013 Henri Muotkan eronpyyntö kaupunkirakennelautakunnan varajäsenyydestä Henri Muotka on pyytänyt eroa kaupunkirakennelautakunnan varajäsenyydestä paikkakunnalta poismuuton vuoksi. Merkitään, että Henri Muotka on valittu Keijo Voutilaisen varajäseneksi kaupunkirakennelautakuntaan vuosiksi Kuntalain 38 :n mukaisesti luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuusto myöntää eron kaupunkirakennelautakunnan jäsenille ja varajäsenille. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kv. myöntää Henri Muotkalle eron kaupunkirakennelautakunnan varajäsenyydestä ja valitsee hänen tilalleen uuden varajäsenen lautakuntaan toimikauden loppuun saakka. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) Asianro 3528/ /2013 Kuopion ympäristönsuojelumääräysten tarkistaminen Asian käsittely Ehdotetut muutokset Ympäristö- ja rakennuslautakunta : Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kuopion ympäristönsuojelumääräykset Valituksen vuoksi määräykset tulivat voimaan vasta Ympäristönsuojelumääräyksiä tarkistettiin Karttulan kuntaliitoksen vuoksi (kaupunginvaltuusto ja ). Samassa yhteydessä määräyksiin tehtiin myös lainsäädännön muutoksista aiheutuneita korjauksia. Kuntaliitoksen vuoksi ympäristönsuojelumääräykset on saatettava voimaan myös entisen Nilsiän kaupungin alueella, mikä edellyttää niiden tarkistamista joiltakin osin. Ympäristönsuojelumääräyksiin tehtävät tarkistukset käsiteltiin ympäristö- ja rakennuslautakunnassa , jolloin lautakunta päätti asettaa määräykset muutosten osalta nähtäväksi. Ympäristönsuojelumääräyksiin tehtävät muutokset ovat olleet yleisesti nähtävinä Valtuustovirastotalon asiakaspalvelussa sekä Nilsiän asiakaspalvelukeskuksessa. Nähtävilläolosta on tiedotettu myös Kuopion kaupunkilehdessä ( ) ja Pitäjäläisessä ( ) sekä kaupungin verkkosivuilla. Ympäristönsuojelumääräyksiä esiteltiin yleisötilaisuudessa Nilsiässä Muutoksista ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Voimassa oleviin ympäristönsuojelumääräyksiin tehdään seuraavat muutokset: - määräyksiin lisätään liite 1b, josta käyvät ilmi Nilsiän pohjavesialueet - vedenhankintakäytössä olevat Nilsiän pohjavesialueet lisätään metsänhoitoa koskevaan kohtaan (11.2) - Nilsiän alueelle määritellään oma siirtymäkausi (kohta 26.5), joka päättyy ympäristölautakunta korjataan nykyiseen muotoonsa ympäristö- ja rakennuslautakunnaksi. Vastaavat muutokset tehdään myös ympäristönsuojelumääräysten perusteluosaan. Vaikutusten arviointi -

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) 196 Esitys Lautakunta hyväksyy Kuopion kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiin ehdotetut muutokset, jotka koskevat liitettä 1b, kohtia 11.2 ja 26.5 sekä lautakunnan nimen ajantasaistamista. Lisäksi lautakunta hyväksyy ympäristönsuojelumääräyksiin liittyvän perustelumuistion ja esittää muutosehdotukset sekä perustelumuistion kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäviksi. Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen. Merkitään, että ympäristötarkastaja Nevalainen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen. Liitteet /2013 Ehdotus / Tarkistetut ympäristönsuojelumääräykset ja perustelumuistio Valmistelija Eila Pulkkinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. ehdottaa kv:lle ympäristö- ja rakennuslautakunnan esityksen hyväksyttäväksi. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) Asianro 2021/ /2012 Matkakeskusalueen infran saneeraus / urakoitsijan valinta ja hankkeen rahoittaminen Kaupunkirakennelautakunta : Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon palvelut Kuopion kaupungin rakentamisen ja kunnossapidon palvelut on pyytänyt urakkatarjoukset matkakeskuksen alueen katujen ja vesihuollon saneerauksesta. Työ sisältää myös hulevesien viivytysrakenteita sekä uuden linjaautokentän rakennustyöt. Samalla uusitaan tietoliikenne-, sähkö- ja kaukolämpöverkostoa. Rakennusalue sijoittuu Kuopion ruutukaavakeskustan pohjoispuolelle. Asemanseudulle sijoittuva matkakeskuksen hankealue rajautuu Asemakatuun, Puijonkatuun, Puutarhakatuun, Pohjolankatuun ja Maaherrankatuun sekä Päivärinteentiehen. Rakennustyö liittyy Kuopion matkakeskuksen alueen kehittäminen - hankkeeseen, jonka yhtenä tavoitteena on sujuvoittaa matkaketjuja ja luoda edellytykset rakentaa korkeatasoinen ja monipuolinen liike-elämän ja matkailun palveluita tarjoava keskittymä, jollainen on puuttunut keskeiseltä kaupunkialueelta. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama projekti ohjelmakaudella Kuopion kaupunki on varannut hankkeeseen vuodelle 2013 kaikkiaan 2,03 milj. euroa (peruskaupunki ja Kuopion Vesi) Urakasta tehtiin hankintailmoitus julkisten hankintojen tietokantaan EU-kynnysarvon ylittävänä hankkeena (Hankintalaki 16 ). Urakka on TUKEFIN-kehittämishankkeen pilotti, jossa pyritään määritellyillä valintakriteereillä ja sopimuskannusteilla edulliseen kokonaishintaan ja tehokkaaseen urakka-ajan käyttöön. Tarjoukset pyydettiin ns. kahden kuoren menetelmällä. Urakoitsijan taloudellinen tarjous (tarjouslomake) suljettiin erilliseen hintakuoreen. Hintakuori ja laadullisessa arvioinnissa käytettävät tarjousasiakirjat ja muut tarjousasiakirjat suljettiin varsinaiseen tarjouskuoreen. Urakkatarjouskilpailua varten luotiin kaupungin verkkosivuille portaali, johon tarjouspyyntöaineisto tallennettiin sähköisessä muodossa. Julkisten hankintojen tietokantaan (Hilma) tehtyyn hankintailmoitukseen liitettiin portaalin verkko-osoite, josta tarjoajat saivat hakea tarjouspyyntöasiakirjat. Paperisia tarjouspyyntöasiakirjoja ei lähetetty. Verkko-osoitteessa yhteystietolomakkeen täyttäneiden tarjoajien perusteella asiakirjat haki seitsemän (7) yritystä.

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) 197 Tarjousten avaus suoritettiin kahdessa vaiheessa. Keskiviikkona klo 9.00 avattiin tarjouskuoret ja todettiin jätetyt tarjoukset. Tämän jälkeen suoritettiin tarjousten kelpoisuuden tarkistus ja laadullinen arviointi. Tarjousten laadullisen arvioinnin teki kuuden henkilön muodostama arviointiryhmä. Laadullisessa arvioinnissa tarkasteltiin tarjoajien esittämien hankkeelle nimettyjen avainhenkilöiden pätevyyttä tämän hankkeen toteutukseen tarvittavaan kokemukseen nähden sekä liikenteenohjaussuunnitelmien toimivuutta tilaajan asettamiin tavoitteisiin nähden. Tarjouksen jätti kuusi (6) tarjoajaa. Kaikki jätetyt tarjoukset täyttivät tarjouspyynnössä ja lisäkirjeissä esitetyt kelpoisuusvaatimukset. Kun tarjouksien laadullinen arviointi oli tehty, avattiin hintakuoret klo Kaupunkirakennelautakunnan edustajana avaustilaisuuksissa oli Jaakko Kosunen. Urakoitsijan valinta tapahtuu kokonaistaloudellisen arvioinnin perusteella, toisin sanoen parhaan painotetun kokonaispistemäärän saavuttanut tarjous on kokonais-taloudellisesti edullisin ja voittanut tarjous. Laadullisten vaatimusten kuvaus ja pisteytys on tehty tarjouspyynnössä kerrotulla tavalla. Koko urakassa laadullisten tekijöiden painoarvo on 30 % ja hinnan painoarvo on 70 %. Kokonaistaloudellisen vertailun perusteella edullisimmaksi tuli Maastorakentajat Oy:n antama tarjous kokonaispistemäärällä 96,70. Maastorakentajat Oy:n antama tarkistettu vertailuhinta ,80 (alv 0 %) oli myös vertailuhinnaltaan tarjousten halvin. Rakentamistyö toteutetaan kokonaisurakkana, jossa maksuperusteena on kokonaishinta. Hankkeessa on myös yksikköhintaisia osia (kaivannon massastabilointi- ja tukiseinätyöt). Hankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan n. 6,0 M, alv 0 %. Hankkeelle arvioidaan saatavan Euroopan aluekehitysrahaston myöntämää avustusta 40 %. Mikäli hanketta ei käynnistettäisi, tulisi avustus peruuntumaan ja koko hankkeen kustannusarvio tulisi kasvamaan. Suomen Maastorakentajat Oy:n tarjoama urakkahinta on muiden tarjoajien hintaa selvästi edullisempi. Tämä johtuu osittain siitä, että työt on pääasiallisesti ajateltu tehtävän vuoden 2013 aikana, jolloin mm. talven liikennejärjestelyt helpottuvat. Nopea toteutustapa tuo myös lisärahoitustarpeen vuodelle Peruskaupungin lisärahoitustarve vuodelle 2013 n. 2,0 M ja Kuopion Veden on n. 0,8 M. EU-tukea arvioidaan saatavan vastaavasti n. 1,8 M. Nettorahoitustarve on n. 1,0 M ja se kohdistuu peruskaupungille. Hanke olisikin syytä käynnistää mahdollisimman pikaisesti, koska aloituksen siirtyminen voi johtaa ylimääräisiin kustannuksiin talvitöinä tehtävistä töistä. Linja-autoaseman alitse johtavan hulevesiviemärin siirto Puutarhakadulle on ehdoton edellytys tontin käyttöönotolle ja se tulisi tehdä joka tapauksessa.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) 197 Tämän vuoksi lautakunnalle esitetään töiden aloittamislupaa Puutarhakadun saneerauksen sekä hulevesiviemärin siirron osalta. Kuopion Vesi Liikelaitos ja Kuopion Energia Liikelaitos tekevät tarvittavat päätökset omalta osaltaan. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen kertoo kokouksessa tilanteen matkakeskusneuvottelujen osalta VR-yhtymän ja Technopolis Oyj:n kanssa. Esitys Esitän, että - urakkaan Matkakeskusalueen infran saneeraus valitaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen antanut Maastorakentajat Oy kokonaispistemäärällä 96,70 (tarkistettu vertailuhinta ,80, alv 0 %). - lautakunta hyväksyy ja esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että urakkaan varataan v ,2 M (2,7 M kaupunki, 2,1 M Kuopion Vesi Liikelaitos sekä 0,4 M Kuopion Energia Liikelaitos) ja vuoden 2013 talousarviomuutoksena myönnetään lisärahoitusta 1 M yhdyskuntarakentamisen investointimäärärahaan. - Puutarhakadun saneerauksen ja hulevesilinjan siirron osalta työt voidaan aloittaa kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen. Lopullinen tilaajaa sitova sopimus syntyy vasta kun rahoitus on varmistunut ja sopimus on allekirjoitettu. Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Päätösehdotus kokouksessa. Päätös Merkitään, että pöydälle jaettiin kaupungininsinöörin esitys (Liite 5 9) Merkitään, että kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja lautakunta valitsi Matkakeskusalueen infran saneerausurakkaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen antaneen Maastorakentajat Oy:n kokonaispistemäärällä 93,70 *96,70 (tarkistettu vertailuhinta ,80, alv 0%). Lisäksi lautakunta hyväksyi ja esitti kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että urakkaan varataan v ,2 M (2,7 M kaupunki, 2,1 M Kuopion Vesi Liikelaitos sekä 0,4 M Kuopion Energia Liikelaitos) ja vuoden 2013 talousarviomuutoksena myönnetään lisärahoitusta 1 M yhdyskuntarakentamisen investointimäärärahaan. Puutarhakadun saneerauksen ja hulevesilinjan siirron osalta työt voidaan aloittaa kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen. Lopullinen tilaajaa sitova sopimus syntyy vasta kun rahoitus on varmistunut ja sopimus on allekirjoitettu.

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) 197 Valmistelija Kari Matti Laukkanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. velvoittaa kattamaan kohteen rahoituksen kaupungin talousarvion investointiosan sisältä. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen.

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) Asianro 565/10.00/2012 Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020 Kaupunkirakennelautakunta : Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Tiivistelmä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Yhtenä keinona toteuttaa tätä vastuutaan on kunnan tehtävänä yhdessä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on turvata kuntalaisille hyvät vesihuoltopalvelut, jotka on tuotettu ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja kohtuullisin kustannuksin. Kuntalaisen kannalta vesihuollon kehittämissuunnitelma kertoo suuntaa antavasti kannattaako kiinteistölle asentaa tai saneerata oma vedenhankinta- tai jätevedenkäsittelyjärjestelmä vai onko tulevaisuudessa mahdollisuus liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon. Kuopion vesihuollon kehittämisen painopistealueet ovat keskeisen kaupunkialueen asunto- ja teollisuusalueiden kasvualueiden ohella haja-asutuksen viemäröintihankkeet, harvaanasuttujen alueiden vesijohtohankkeet, vedenhankinnan turvaaminen eli varayhteyksien rakentamishankkeet sekä vesihuoltolaitosten yhteistyön tiivistäminen ja yhdistymishankkeiden tukeminen. Vesihuollon kehittämissuunnitelma sisältää selvityksen Kuopion vesihuollon nykytilasta Nilsiän alueita lukuunottamatta, keskeisimmistä kehittämistarpeista ja -tavoitteista sekä kehittämistoimenpiteistä vuoteen Luonteeltaan kehittämissuunnitelma on ohjeellinen, eikä suunnitelma sido oikeudellisesti kuntaa eikä sen alueella toimivia vesihuoltolaitoksia. Kehittämissuunnitelman hyväksyy Kuopion kaupunginvaltuusto. Kehittämissuunnitelmaa tarkistetaan neljän vuoden välein ja suunnitelman toimenpideohjelmaa päivitetään lisäksi vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Taustaa Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen ja ajan tasalla pitäminen vesihuoltolain (119/2001) mukaan on kunnan vastuulla. Muita kunnan vastuulla olevia lakisääteisiä tehtäviä ovat mm. vesihuollon yleinen kehittäminen alueellaan, osallistuminen alueelliseen yleissuunnitteluun ja tarvittavien vesihuoltopalvelujen järjestäminen tietyin perustein. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tarkoitettu joustavaksi kunnan vesihuoltosuunnittelun välineeksi, jonka sisältö ja tarkkuus riippuvat kunnan tarpeista. Kehittämissuunnitelmaa ei ole tarkoitettu kuntaa sitovaksi oikeusvaikutteiseksi suunnitteluvälineeksi. Se on luonteeltaan tavoitteellinen asiakirja, joka osoittaa, millä tavoin kunnan alueen vesihuolto aiotaan järjestää. Suunnitelmassa esitetyt ratkaisut eivät syrjäytä laissa kunnalle asetettuja vesihuollon järjestämisvelvoitteita, joita tulee arvioida itsenäisesti.

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) 198 Vuonna 2001 voimaan tulleen vesihuoltolain myötä vesiosuuskunnat ja kunnalliset vesihuoltolaitokset on tulkittu lain näkökulmasta itsenäisiksi vesihuoltopalveluita myyviksi laitoksiksi. Näin ollen kunnalle kuuluvat vesihuollon järjestämis- ja kehittämistehtävät ovat osittain siirtyneet Kuopion Vedeltä tekniseen virastoon vuonna 2008 ja sittemmin vuoden 2011 alusta alkaen kaupunkiympäristön palvelualueelle. Tätä ennen Kuopion Vesi toimi ns. kaksoisroolissa hoitamalla mm. kunnalle kuuluvia vesihuollon järjestämis- ja kehittämistehtäviä sekä olemalla samalla vesihuoltopalveluiden tuottaja. Kaupungin sisäisten vastuujakojen muuttuessa ja palvelualueuudistuksen myötä on kunnalle kuuluvien vesihuoltotehtävien hoitaminen organisoitu kaupunkiympäristön kunnallistekniselle suunnittelulle, jonka vetovastuulla on ollut vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys aloitettiin keväällä Henkilöresurssivajeen vuoksi työ on viivästynyt ja saatu valmiiksi vasta nyt. Kehittämissuunnitelman sisältöä ja rakennetta on muutettu vastaamaan paremmin suunnitelmalle asetettuja vaatimuksia. Kehittämissuunnitelman laatimisessa on noudatettu Pirkanmaan ympäristökeskuksen vuonna 2008 laatimaa Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma hyviä suunnittelukäytäntöjä - opasta. Vesihuollon kehittämissuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet sitä varten perustetut työ- ja ohjausryhmät. Ohjausryhmässä on ollut edustajia mm. luottamushenkilöistä, viranhaltijoista ja vesihuoltolaitoksista. Laadittu vesihuollon kehittämissuunnitelma on jatkoa vuonna 2004 valmistuneelle Kuopion kaupungin ja Vehmersalmen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmalle. Tätä ennen valmistui vuonna 2003 Kuopion seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma, jossa tarkasteltiin Kuopion, Siilinjärven, Karttulan ja Maaningan vesihuoltoa. Nilsiän vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja sen tarkoitus Vesihuollon kehittämissuunnitelma kattaa koko Kuopion kaupungin alueen entisen Nilsiän kaupungin aluetta lukuun ottamatta. Vesihuollon kehittämissuunnittelulla on kytkentä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen suunnittelujärjestelmään, jonka mukaista alueiden käytön suunnittelua se hyödyntää ja täydentää. Kehittämissuunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joita koskevat kunnan ympäristönsuojelulain nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Ympäristönsuojelumääräyksillä on mm. annettu paikallisia määräyksiä jätevesien käsittelystä ja johtamisesta. Kehittämissuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon alueelliset tai seudulliset vesihuollon yleis- ja kehittämissuunnitelmat, Kuopion kaupungin ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräykset, Kuopion kaupungin rakennusjärjestys, vesihuoltolaitosten nykyiset toiminta-alueet ja kaupungin kaavaalueet. Kehittämissuunnitelmaan on koottu selvitys Kuopion kaupungin alueen vesihuollon nykytilasta (ei Nilsiä), kehittämistavoitteista ja -tarpeista sekä suunnitelmat tulevaisuudessa toteutettavista vesihuollon kehittämistoimenpiteistä vuoteen 2020 mennessä. Vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on turvata kuntalaisille hyvät vesihuoltopalvelut, jotka on tuotettu ympäristön kannalta kestävällä tavalla, asianmukaisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Kehittämissuunnitelma viestii nykyisille ja tuleville asukkaille, miten kunnassa suhtaudutaan vesihuollon kehittämiseen ja hoidetaan vesihuoltoasioita.

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) 198 Vesihuollon nykytila lyhyesti Kuntalaisen kannalta vesihuollon kehittämissuunnitelma kertoo suuntaa antavasti, kannattaako kiinteistölle asentaa tai saneerata oma vedenhankintatai jätevedenkäsittelyjärjestelmä vai onko tulevaisuudessa mahdollisuus liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetyt kehittämistoimenpiteet ja niiden kiireellisyysjärjestykset sekä suuntaa-antavat aikataulut kertovat vesijohdon tai viemäröinninselvitysalueen asukkaille vesihuollon tulevasta kehittymisestä ja näin kiinteistönomistajien päätöksenteko valittavien vesihuoltoratkaisujen välillä helpottuu sekä vältytään mahdollisilta turhilta investoinneilta. Vanhojen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien on täytettävä mennessä ns. haja-jätevesisasetuksen mukaiset vaatimukset, jotka luovat osaltaan paineita viemäriverkostojen rakentamiseksi haja-asutusalueille. Myös kuntaliitokset tuovat haasteita vesihuoltoon. Kehittämissuunnitelmassa on tarkasteltu vesihuoltolaitosten toimintaalueiden ulkopuolelle todennäköisesti jäävien haja-asutusalueiden vesihuollon ongelmia ja kehittämistarpeita. Näillä alueilla vaihtoehdoiksi jäävät usean kiinteistön yhteiset tai kiinteistökohtaiset vesihuoltoratkaisut. Suunnitelma-alueen asukkaasta keskitetyn vedenhankinnan piirissä on noin Kuopiossa vedenhankinta perustuu rantaimeytetyn pohjaveden ja pohjaveden käyttöön. Kuopion alueella (pois lukien Nilsiä) toimii tällä hetkellä 22 itsenäistä vesihuoltolaitosta ja kaksi vesiyhtymää. Kuopion alueella toimivista vesihuoltolaitoksesta suurin on Kuopion kaupungin omistama Kuopion Vesi Liikelaitos, joka toimii pääsääntöisesti asemakaavoitetuilla alueilla eli keskeisellä kaupunkialueella, Melalahden, Kurkimäen, Vehmersalmen ja Karttulan taajamissa. Muut vesihuoltolaitokset, lähinnä osuuskunnat, toimivat pääsääntöisesti haja-asutusalueilla ja huolehtivat toiminta-alueillaan vedenjakelusta. Suurin osa vesiosuuskunnista ostaa talousveden Kuopion Vesi Liikelaitokselta. Neljällä vesiosuuskunnalla on oma ottamo. Kuopion alueella on vesijohtoverkostoa yhteensä noin kilometriä, joista osuuskunnilla on km. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla vesihuolto on järjestetty kiinteistökohtaisin järjestelmin tai taloryhmittäin. Keskitetyn jätevesiviemäröinnin piirissä noin asukasta. Kuopion alueella toimivista vesihuoltolaitoksista seitsemällä on myös jätevesiviemäriverkostoa. Lisäksi Kuopion Vedellä on huolehdittavana jätevedenpuhdistamoja. Kuopion Vesi vastaa myös sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotosta. Kuopion keskeisen kaupunkialueen jätevedet käsitellään Lehtoniemen keskuspuhdistamolla. Melalahdessa, Kurkimäessä, Vehmersalmella ja Karttulassa on lisäksi paikalliset jätevedenpuhdistamot. Kurkiharjussa on Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin jätevedenpuhdistamo, jonne otetaan vastaan myös lähialueen jätevesiä. Jätevesiviemäriverkostojen pituus Kuopiossa on noin 500 kilometriä, joista osuuskunnilla on noin 70 kilometriä. Hajaasutusalueella jätevesihuollosta vastaavat kiinteistöt pääosin itse. Hulevesiviemäriverkostoa on ainoastaan Kuopion Vesi Liikelaitoksella ja verkostopituus on noin 270 kilometriä.

29 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) 198 Vesihuollon tulevaisuuden haasteet ja kehittämistavoitteet Vesihuollon tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen edellyttää monien teknisten, taloudellisten ja palvelua koskevien kriteerien täyttämistä. Vesihuoltopalveluiden tulee olla toimivia ja kestävällä pohjalla, jolloin niiden on oltava mm. turvallisia, toimintavarmoja, ympäristöystävällisiä, taloudellisesti tehokkaita, hyvin resursoituja ja tulevaisuutta ennakoivia. Vesihuoltoon kohdistuu ulkoisia muutospaineita kuten aluerakenteen ja väestön kehittyminen, sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöiden yleistyminen, asiakkaiden vaatimusten lisääntyminen, onnettomuusriskien kasvaminen, kansainvälistyminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Lisäksi vesihuoltoon kohdistuu sisäisiä muutospaineita kuten henkilöstön saatavuuteen ja osaamiseen sekä taloudelliseen ja tekniseen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Muutospaineita kohdistuu myös laitosten käytön ja kunnossapidon toimintavarmuuden kehittämiseen. Jotta pystytään vastaamaan vesihuollon tulevaisuuden haasteisiin, on vesihuoltolaitosten nykypalvelutaso arvioitava ja tunnistettava kehittämistarpeet. Tämä tehtiin vesihuoltolaitoksille tehdyllä vapaamuotoisella kyselyllä ja käyttämällä valtakunnallisesta vesihuoltolaitosten tilan itsearviointimittaristoa. Mittarit pyrkivät kuvaamaan tyypillisen laitoksen tilannetta. Näiden tarpeiden pohjalta voidaan Kuopion vesihuollon kehittämiselle asettaa keskeisiksi tavoitteiksi vuoteen 2020 saakka seuraavaa: 1) Talousveden hankinnan ja jakelun turvaaminen 2) Jätevesihuollon kehittäminen 3) Vesihuoltolaitosten toimintaedellytysten turvaaminen 4) Erityistilanteisiin varautuminen 5) Yhteistyön edistäminen Alla on esitetty tavoitteisiin liittyvää tarpeita ja taustaa yleisperusteluineen. Vesihuoltoon liittyvien osapuolten kehittämistarpeet ja kehittämistoimenpiteet suuntaa-antavine aikatauluineen on esitetty tarkemmin Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelmassa vuoteen Vedenhankinnan ja -jakelun turvaaminen Talousveden hankinnan turvaaminen edellyttää pohjavesivarojen suojelua eli pohjaveden määrän ja laadun turvaamista myös tulevaisuuden vedenhankintatarpeita varten. Raakaveden määrään ja laatuun kohdistuvien riskien hallintaa ja tunnistamista kehitetään ja alueiden käyttöä ohjataan siten, että pohjavesiin kohdistuvat riskit minimoituvat. Vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesivarat suojellaan vedenhankintatarkoitukseen maankäytön suunnittelun ja kunnallisten määräysten avulla sekä tarvittaessa pohjavesialuekohtaisin suojelusuunnitelmin. Eräs keskeisimmistä toimintavarmuuden parantamistavoitteista kohdistuu vesihuoltolaitosten vedenhankinnan varmistamiseen siten, että kaikkien Kuopion vesihuoltolaitosten vedenhankinta perustuu vähintään kahteen vesilähteeseen. Useimpien Kuopion vesihuoltolaitosten vedenhankinta on tällä hetkellä yhden vedenottamon varassa. Vedenhankinnan osalta keskeisimpiä kehittämistoimenpiteitä on suunnitella ja rakentaa veden hankintaa turvaavat yhdysvesijohdot. Kurkimäen vedenjakelun turvaamiseksi rakennetaan uusi yhdysvesijohto keskeiseltä kaupunkialueelta Kurkimäkeen. Melalahden vedenhankinnan turvaamiselle on tarpeita. Vehmersalmen vedenhankinnan

30 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) 198 turvaamiseksi selvitetään mahdollisuudet yhdysvesijohtojen rakentamiseen Vehmersalmen vesilaitoksen ja alueen vesiosuuskuntien verkostojen välille. Koska talousvesi kuuluu välttämättömyyspalveluihin, on tavoitteena laajentaa talousveden jakelua siten, että mahdollisimman monella kiinteistöllä on mahdollisuus liittyä keskitetyn vedenhankinnan piiriin. Tällöin voidaan taata, että kaikilla keskitetyn vedenhankinnan piirissä olevalla on saatavilla hyvälaatuista vettä riittävästi ja riittävällä paineella. Vesijohdot rakennetaan kaikille niille alueille, joiden liittäminen keskitetyn vedenhankinnan piiriin on teknisesti ja taloudellisesti tai terveydellisten syiden vuoksi perusteltua. Talousveden laadun varmistaminen myös vesijohtoverkoston latva-alueen kulutuspaikoissa on tärkeää. Tämä edellyttää vesihuoltolaitosten talousveden laadun ja hävikin sekä laitteistojen kunnon seurannan kehittämistä ja vuotovesimäärän vähentämistä. Vesijohtoverkostojen huono kunto kasvattaa vesihuollon terveysriskejä ja voi aiheuttaa huomattavia taloudellisia vahinkoja. Vuotovesimäärä onkin saneeraustarpeen hyvä indikaattori, jonka tavoitetasoksi on määritelty 10 % tai alle. 2. Jätevesihuollon kehittäminen Jätevesihuoltoa kehitetään ja tehostetaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja kustannustehokkaasti, jotta erityisesti vesistöön kohdistuvaa kuormitusta pienennetään. Pyrkimyksenä on vähentää rehevöitymistä, joka on sisävesien pahin ongelma. Jäteveden puhdistamoiden toimintaa tehostetaan vähintään ympäristölupien edellyttämillä tavoilla. Lehtoniemen keskuspuhdistamoa laajennetaan vuosina Puhdistamon mitoituksessa otetaan huomioon viemäröitävien alueiden lisääntyminen ja jätevesien määrän kasvu. Melalahden ja Vehmersalmen puhdistamoiden saneeraustarve selvitetään ympäristölupien yhteydessä. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä tehostetaan, koska viemäriverkoston ulkopuolinen asukas kuormittaa jätevesillään keskimäärin yhtä paljon kuin 6-8 viemäriverkoston piirissä asuvaa. Haja-asutusalueilla sijaitsevilla rakentamisen painealueilla ja herkillä alueilla (mm. pohjavesialueilla) selvitetään mahdollisuudet keskitettyyn viemäröintiin. Jätevesiviemäröinnin toteuttamista edistetään niille alueille, joilta jätevedet on tarkoituksenmukaista ja teknistaloudellisesti edullista johtaa jo viemäröidylle alueelle tai jätevedenpuhdistamolle. Niille alueille, joille ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa keskitettyä jätevesiviemäriä, suositellaan kiinteistökohtaisia vaihtoehtoisia jätevesijärjestelmävaihtoehtoja. Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla jätevesien käsittelyä ohjaa ympäristönsuojelulaki ja uusi hajajätevesiasetus (209/2011) sekä kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Asetus edellyttää kiinteistökohtaisten järjestelmien saattamista vaatimusten mukaisiksi mennessä ellei alue sijaitse vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisella viemäröintialueella. Lietteen käsittelyä ylläpidetään sekä jätevesiviemäriverkostojen ja niihin liittyvien laitteistojen kuntoa ylläpidetään ja seurantaa kehitetään. Viemäriverkostoon pääsevien hulevesien (sade- ja sulamisvesien) määrää vähennetään, jolloin jätevedenpuhdistamot eivät ylikuormitu ja toimivat tehokkaasti. Viemäriverkostojen toimintavarmuutta parannetaan vuotovesiselvityksellä ja laatimalla priorisoitu saneerausohjelma, jonka perustella jätevesiverkostoa sa-

31 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (47) 198 neerataan. Vuotovesien määrän tarkkailua kehitetään ja vuotovesien määrää vähennetään tavoitetasoon 20 % tai alle. 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-edellytysten turvaaminen Vesihuoltolaitosten toimintaedellytysten turvaamiseksi Kuopion kaupungin vesihuoltoa kehitetään ja toteutetaan kokonaistaloudellisesti edullisin kustannuksin, mahdollisimman tasapuolisesti ja asianmukaisesti. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet laajenevat Kuopion Veden osalta asemakaavoituksen myötä. Lähivuosina uusien vesihuoltoverkostojen rakentaminen keskittyy Saaristokaupungin alueelle. Lisäksi rakennettavaksi tulee osittain Hiltulanlahti. Osuuskuntien toiminta-alueet puolestaan laajenevat, kun uusia vesihuoltoverkostoja rakennetaan selvitysalueille. Vesihuoltolaitosten toiminnan taloudellisuuden ja kehittämismahdollisuuksien parantamiseksi on tärkeää, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla sijaitsevat kiinteistöt liitetään vesihuoltoverkostoihin. Tavoitteena tulisi olla 100 % liittymisaste. Vesihuoltolaitoksilla tulee olla asianmukaisesti hoidettu talous. Taksojen läpinäkyvyyden parantamiseksi ja kustannusten kohdentumiseksi aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vesihuoltolaitokset tekevät taksarakenneselvitykset. Lisäksi lainsäädännön muutospaine aiheuttaa Kuopion Veden osalta tarvetta tarkastella taksoja. Lainsäädännössä on ehdotettu, että mahdollinen hulevesien hallinta siirtyisi kokonaan kunnan vastuulle. Myös vesihuoltolaitosten henkilöstön saatavuutta pyritään turvaamaan ja henkilöstön ammattiosaamista pyritään parantamaan entisestään. Suuri henkilöstöpoistuma ja koveneva kilpailu työvoimasta vaikuttaa osaavan henkilöstön saatavuuteen. Vesihuoltoa ohjataan systemaattisesti suurempiin yksiöihin mm. avustusten ja toiminta-aluemenettelyjen kautta. Tavoitteena on, että kehittämissuunnitelma-alueella toimii nykyisten 22 vesihuoltolaitosten sijaan enintään 3-4 vesihuoltolaitosta. Vesihuoltolaitosten ja -yhtymien organisaatioita tulisi kehittää mm. yhdistämällä pieniä yksiköitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jotta vesihuoltolaitosten toiminta voidaan turvata sekä toiminnallisella että taloudellisella tasolla. Erityistilanteisiin varautuminen Lainsäädännön muutokset tuovat paineita mm. erityistilanteisin varautumisen osalta. Hyvälaatuisen veden, energian, vedenkäsittelykemikaalien, vedenjakelukaluston ja henkilöstön saatavuutta sekä automaatiojärjestelmien toimivuutta vesihuollon erityistilanteissa tulisikin kehittää kokonaisvaltaisesti mukaan lukien tiedottaminen. Erityistilanteisin varautuminen edellyttää toimenpiteitä sekä vesihuoltolaitosten, kuntien että valtionhallinnon tasolla. Vesihuoltolaitosten on entistä paremmin varauduttava poikkeustilanteisiin laatimalla selkeät varautumissuunnitelmat, joiden mukaan toimimista on myös harjoiteltava. Vesihuoltolaitosten varautumissuunnitelmat on otettava huomioon kaupungin valmiussuunnittelussa. Lisäksi kaupunki varautuu vesihuollon turvaamiseen erityistilanteissa vesihuoltolaitosten verkostojen ulkopuolella. 4. Yhteistyön edistäminen Yhteistyötä jatketaan ja kehitetään sekä Kuopion kaupungin, Kuopion Veden ja vesiosuuskuntien välillä että osuuskuntien kesken. Myös kaupungin sisäistä yhteistyötä kehitetään ja sovitaan yhteiset toimintamallit. Osuuskuntien kes-