Viestejä työelämästä. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden kokemat osaamistarpeet ja niiden täydentäminen eri aloilla ja työtehtävissä.

Transkriptio

1 Viestejä työelämästä. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden kokemat osaamistarpeet ja niiden täydentäminen eri aloilla ja työtehtävissä Juhani Saari

2 Hypoteesi: Koulutus kannattaa Koulutus Työmarkkinaasema (tai vaikka palkka) 2

3 Hypoteesi: Koulutus kannattaa Koulutus Työmarkkinaasema (tai vaikka palkka) Kotitaustan SES Alue Äidinkieli Työkokemus Sukupuoli 3

4 Hypoteesi: Koulutus kannattaa Koulutus Työmarkkinaasema (tai vaikka palkka) Kotitaustan SES Alue Äidinkieli Työkokemus Sukupuoli 4

5 Tietoresurssin monet hyödyntäjät Aineiston hyödynnettävyys lähtee hyvistä kysymyksenasetteluista Opiskelijat ja koulutuksen kehittäjät Elinkeinoelämä Responsiivisuus: Opintojaan suunnittelevat opiskelijat sekä opetussisältöjen kehittäjät saavat päätöstensä tueksi ajantasaista tietoa työmarkkinoilta Ennakoivaa: Trendinomaista tietoa työelämän emergenteistä alakohtaisista osaamistarpeista Arvioivaa: Miten ammattikorkeakoulujen kanssa toteutettu työelämäyhteistyö näyttäytyy koetuissa osaamisissa ja työelämävalmiuksissa? Alueelliset toimijat Miltä vastavalmistuneen työmarkkinat näyttävät paikallisesti? Korostuvatko tietynlaiset osaamistarpeet suhteessa elinkeinorakenteen painotuksiin? 5

6 Huomautus: Tiivistetty informaatio on enemmän - Pilottiaineiston koko ja alakohtainen edustavuus luovat rajoitteita erityisesti pienempiä koulutusaloja koskevien tulosten esittämiseen, ja siksi esityksessä sovelletaan uuden kansallisen koulutusluokitus 2016 tiivistettyä muotoa - Työmarkkinoilla tarvittavan osaamisen mittaristo on kyselylomakkeessa varsin seikkaperäinen, ja sitä on syytä esitysteknisistä syistä tiivistää: - Liiketoiminta- ja budjetointiosaaminen - Itseohjautuvuus- ja organisointiosaaminen - Moniammatillisuus ja vuorovaikutustaidot - Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen - Lisäksi osassa tarkasteluja faktoroidaan työuran kokonaistyytyväisyyttä koskeva tieto tiiviimmäksi yksiulotteiseksi muuttujaksi 6

7 Opiskelijalle tai koulutuksen kehittäjälle Mitä opiskelija kysyisi itseltään 5 vuoden päästä?

8 Minkälaisia ovat eri ammattiluokkien osaamisprofiilit? 1,000 0,800 0,600 0,400 0,200 0,000-0,200-0,400-0,600 Asteikon nolla kuvaa valmistuneiden keskiarvoa, eikä ole siis itsessään vähän tai paljon Itseohjautuvuus Moniammatillisuus Liiketoimintaosaaminen Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen 8

9 Miltä eri työnantajasektorien tehtävissä vaatimat osaamisprofiilit näyttävät? 1,500 1,000 0,500 0,000-0,500-1,000 Kunta tai kuntayhtymä Valtio tai korkeakoulu Suuri yritys (250 työntekijää tai enemmän) PK-yritys (alle 250 työntekijää) Oma yritystoiminta Järjestö, säätiö tai vastaava Itseohjautuvuus Liiketoimintaosaaminen Moniammatillisuus Tieto- ja viestintätekniikka 9

10 Minkälaisilla opinnoilla juuri minun kannattaisi täydentää tutkintoani? Hyödynnetään työelämän osaamistarpeita kartoittavaa avovastausaineistoa siten, että etsitään aineistosta halutuilla parametreilla opiskelijaa kiinnostavan alan työtehtävissä oleva. Rajaukset (esimerkiksi): Samalta alalta valmistunut, työnantajasektori ja ammattiluokitus Mitä terveisiä 1) sosiaali- ja terveysalalta tai 2) työnjohdon insinööriopinnoista valmistunut tulevaisuuden minä voisi antaa opiskelijalle? 10

11 Terveisiä työelämästä 1 Perustaidot alalta harjoitellaan koulussa niin hyvin kuin mahdollista, työelämään toivoisin rohkeutta kokeilla ja soveltaa koulussa opittua "uusinta uutta". Käytännön taidoilla tiedonhankinnasta kriittiseen suhtautumiseen "valmista" kohtaan tekee yllättävän paljon työelämässä. Toivoisin että kouluaikojen uteliaisuus säilyisi myös työelämässä. - Anestesiahoitaja, pääsee hyödyntämään osaamista jatkuvasti Osa-aikatyöt opintojen loppuvaiheessa ovat hyvä valttikortti kun siirtyy työelämään. Sosiaalialan työ on haastavaa, joten kannattaa myös opetella hyviä stressinhallintakeinoja ja omaa jaksamista turvaavia taitoja jo ennen työelämään siirtymistä. Oma-aloitteisuus on hyödyksi ja valmistumisen jälkeen ei tee pahaa pysyä ajantasalla alan asioista. -Kehitysvammaisten ohjaaja, pohtii alanvaihtoa 11

12 Terveisiä työelämästä 2 Opiskelisin infraa, koska työllistymismahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Suunnittelija, yrittäjä, tuotannon henkilö, virkamies... Töitä on paljon. Lisäopiskelisin työllistymisen jälkeen tarvittavaa erikoisalaa. - Insinööriopiskelija/työnjohto, olisi valinnut opintokokonaisuuksia toisin Suunnittelu- ja työmaavalvonta töissä on ainakin erittäin paljon hyötyä siitä jos on itse aikaisemmin ollut asennustöissä ja tietää mitä kyseinen työ todellisuudessa vaatii. - Laitossuunnitteluinsinööri, ei suurempia urakehityshaaveita 12

13 Työmarkkinatoimijoille Kuka lisäkouluttautuu valmistumisen jälkeen?

14 Kyselyssä kartoitetaan tutkinnon jälkeistä lisäkouluttautumista Syyt kouluttautumiseen ovat moninaisia ja linkittyvät myös ilmeisesti kouluttautumisen tyyppiin. Tarkastellaan koulutusalojen sekä nykyisen työn vaatiman osaamisen suhdetta eri asteisiin lisäkouluttautumisiin malliperusteisesti Toinen ammatillinen tai amk-tutkinto 7 % Ei osallistunut 36 % Muu lisäkoulutus 29 % Pätevöitymis- tai erikoistumiskoulutus 11 % Ylempi kktutkinto 17 % 14

15 Toinen ammatillinen tai amk-tutkinto Pätevöitymis- tai erikoistumiskoulutus Ylempi kk-tutkinto Muu lisäkoulutus Työuran osaamistarpeet ja tyytyväisyys ennustavat erilaisiin koulutuksiin hakeutumista Koulutukseen osallistumisen ristitulosuhde (ei-kouluttautuneisiin nähden). Multinominaalinen regressio työuran osaamistarpeiden ja tyytyväisyyden suhteen (koulutusala vakioitu). Työuran kokonaistyytyväisyys 0,423 0,943 0,965 0,962 Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen 1,246 0,726 0,938 0,945 Itseohjautuvuus Budjetointi ja liiketoiminta Moniammatillisuus ja verkostot Ikä valmistuttaessa Miehet 0,731 1,593 0,951 1,334 1,146 2,345 1,235 1,241 1,055 1,605 1,468 1,276 0,931 1,014 1,008 1,006 0,282 1,248 1,062 1,028 15

16 Miten eri aloilla osallistutaan erikoistumiskoulutuksiin? 16

17 Alueelliset siirtymät Kuka muuttaa valmistuttuaan pois koulutuksen sijaintimaakunnasta?

18 Mitkä tekijät ennustavat valmistuneiden muuttoliikettä? Pilottiaineiston perusjoukon muodostaa viiden keskisuuren maakuntakeskuksen ammattikorkeakoulu Yleistetään muuttoliike seuraavalla luokituksella: 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 72,5 65,7 Korkeakoulun maakunta 18,2 19,9 8,8 13,4 0,5 1,1 Muu maakunta Uusimaa Ulkomaat Valmistumisen jälkeen Tällä hetkellä 18

19 Varsinais- Suomi Kanta-Häme Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjois- Pohjanmaa Valmistuneiden sijoittuminen (tilasto) Viisi 72,2 % 7,4 % 20,4 % Kolme 71,9 % 7,1 % 21,0 % Vuosi 76,5 % 7,1 % 16,4 % Viisi 57,2 % 14,7 % 28,2 % Kolme 60,2 % 12,8 % 27,0 % Vuosi 60,1 % 11,9 % 28,0 % Viisi 67,3 % 11,9 % 20,8 % Kolme 68,6 % 11,1 % 20,4 % Vuosi 71,4 % 10,0 % 18,6 % Viisi 36,0 % 24,0 % 40,1 % Kolme 37,0 % 24,4 % 38,5 % Vuosi 37,2 % 20,5 % 42,3 % Viisi 71,3 % 12,8 % 15,8 % Kolme 66,7 % 15,0 % 18,2 % Vuosi 71,8 % 13,8 % 14,3 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oma maakunta Uusimaa Muu tai tuntematon Lähde: Vipunen tietokanta / Ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllistyminen 19

20 Muuttoliike on yhteydessä koulutusalaan Pilottikyselyn korkeakouluista 2012 valmistuneiden nykyinen asuinmaakunta koulutusaloittain Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Terveys- ja hyvinvointialat Tekniikan alat Yhteiskunnalliset alat Palvelualat Kasvatusalat Humanistiset ja taidealat Maa- ja metsätalousalat Kaikki (tilasto) Kaikki (kysely) 65,5% 13,4% 20,0% Lähde: Vipunen tietokanta / Ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllistyminen / Asuinmaakunta viisi vuotta valmistumisesta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oma maakunta Uusimaa Muu tai tuntematon 20

21 Mitkä tekijät voisivat selittää? Elämäntilanne? Ikä valmistumisvaiheessa (elämäntilanne sitoo?) Sukupuoli (perhe voi sitoa enemmän naisia kuin miehiä?) Työuramuuttujat: Työkokemus ajalta ennen opintoja (työpaikka tai paikalliset verkostot tiedossa) Nykyisen työn ansiotaso (muutetaanko palkan perässä) Ensimmäisen työpaikan laatu (koulutusalaa vastaava) Entä koulutusala, jos edelliset vakioidaan? 21

22 Tilastollinen mallinnus ennustaa sijoittumista koulutuksen sijaintimaakuntaan Multinominaalinen regressio Logistinen regressio (vasteena pois muuttaminen). Ristitulosuhde-estimaatit (odds ratio) ja niiden merkitsevyys Aikaisempi oman alan työkokemus, ansiotaso sekä ikä ennustavat jäämistä. Muuttajien työurat ovat katkonaisempia. Alakohtaiset erot jäävät näkyviin. 22

23 Yhteenvetoa Aineisto palvelee koulutuksen ja työmarkkinoiden kehittämistarpeita, kun sille esitetään hyviä kysymyksiä! Mitä paremmin aineiston hyödynnettävyys näkyy opiskelijoiden arjessa, sitä motivoituneempia nämä ovat valmistuttuaan myös vastaamaan Hyödynnettävyys, näkyvyys ja kerätyn tiedon laatu kulkevat kaikki yhdessä ruokkien toisiaan 23

24 Kiitos! 24