Helsinki EU-toimiston palvelujen esittely Katsaus ohjelmiin Rogaciano Cavadas Kaipainen Helsinki EU-toimiston päällikkö

Transkriptio

1 Helsinki EU-toimiston palvelujen esittely Katsaus ohjelmiin Rogaciano Cavadas Kaipainen Helsinki EU-toimiston päällikkö

2 Helsinki EU-toimisto Helsingin kaupunki Uudenmaan liitto, Hämeen liitto, Kymenlaakson liitto Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Hanken Svenska handelshögskolan, Laureaammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu.

3 Toimiston henkilökunta Toimiston päällikkö Rogaciano Cavadas Kaipainen (kaupunki- ja aluepolitiikka, tutkimus- ja innovaatiopolitiikka, yrittäjyysasiat, kulttuuriasiat) EU- suunnittelija Saara Vihko (korkeakoulut, koheesiopolitiikka, liikennepolitiikka, vierailuryhmät) EU-suunnittelija Sarika Vij (viestintä, ympäristöpolitiikka, energiapolitiikka) Viestinnän harjoittelija Annu Westerberg Hallinnon harjoittelija Sara Miettunen

4 Palvelut Neuvontapalvelu ja koulutukset yleisesti EU-politiikkaan ja rahoitusohjelmiin liittyen Uudet verkkosivut, Uutiskirje ilmestyy kahden viikon välein Tiedonvälitys EU-instituutioiden valmistelutyöstä, rahoitushauista ja tilaisuuksista ja Helsinki EU-toimiston ylläpitäjien ajankohtaisista asioista uutiskirjeen ja verkkosivujen välityksellä Edunvalvonta sekä kumppanien verkottaminen EU-tason päätöksentekijöiden ja asiantuntijoiden kanssa

5 Palvelut Ryhmien vierailuiden järjestämisessä auttaminen, ohjelmien ja tapaamisten suunnittelu Kokous- ja työskentelytilat Osallistuminen seminaareihin, kuulemisiin ja muihin tilaisuuksiin ja niistä raportoiminen ylläpitäjien toimeksiannon mukaisesti Tapahtumien ja seminaarien toteuttamisessa avustaminen

6 Palvelut Opiskelijaryhmien Brysselin vierailujen ohjelmien suunnittelu Mahdollisuus maksuttomaan tenttien suorittamiseen Helsinki EU-toimiston tiloissa Brysselissä Viestinnän ja hallinnon palkalliset, 6 kk:n harjoittelujaksot

7 Palvelujen hyödyntäminen

8 Nykytilanne EU-ohjelmat ja rahoitusmahdollisuudet kiinnostavat. Edunvalvonta sekä verkostoituminen EU-tason päätöksentekijöiden ja asiantuntijoiden kanssa on koettu tärkeäksi. Opintomatkojen avulla on saatu potkua kuntien ja korkeakoulujen kehittämiseen. EU-rahoituksen hyödyntämisessä paljon käyttämätöntä potentiaalia.

9 Kausi Elämme mielenkiintoisia aikoja, kun käynnissä on seitsenvuotisen EU-rahoituskauden viimeinen vuosi. Seuraavan kauden budjettia ja ohjelmien rakenteita neuvotellaan hiki hatussa. Lähes kaikissa EU-maissa kansallisen rahoituksen osalta jaetaan niukkuutta EU-rahoituksen parempi hyödyntäminen kiinnostaa aiempaa enemmän.

10 Kausi Nyt tulisikin lyödä kuntien, maakuntien, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kokeneiden hakemuskirjoittajien, projektiosaajien, hakemusten ja hankkeiden arvioijina toimineiden ja muiden EU-asiantuntijoiden päät yhteen. Vain näin Helsinki EU-toimiston kumppanit voivat menestyä kovenevassa kilpailussa EU-rahasta.

11 EU:n päätöksenteko

12 EU:n päätöksenteko Euroopan parlamentti EU:n neuvosto Euroopan komissio Alueiden komitea (lausunnot) Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (lausunnot)

13 Euroopan parlamentti Täysistunnot Valiokunnat Mietintöjen valmistelu Poliittiset ryhmät Ryhmien henkilöstön tehtävät

14 Valiokunnat Parlamentissa on 20 valiokuntaa, jotka valitaan joka vaalikauden alussa jäsentä Valiokuntien kokoonpano heijastaa parlamentin poliittisten ryhmien voimasuhteita Valiokunnat kokoontuvat yksi tai kaksi kertaa kuukaudessa Brysselissä Kokoukset ja keskustelut ovat yleisölle avoimia.

15 Suomen MEPit Tarja Cronberg (vihr.) Sari Essayah (kd.) Satu Hassi (vihr.) Liisa Jaakonsaari (sd.) Anneli Jäätteenmäki (kesk.) Eija-Riitta Korhola (kok.) Riikka Manner (kesk.) Sirpa Pietikäinen (kok.) Mitro Repo (sd.) Petri Sarvamaa (kok.) Hannu Takkula (kesk.) Sampo Terho (ps) Nils Torvalds (rkp)

16 Rahoituskehys (neuvoston esitys)

17 Rahoituskehys EU:n budjetti kaudelle on yhteensä 960 miljardia (sitoumukset 2011 hintoina) 997 miljardia euroa (sitoumukset 2011 hintoina, rahoituskehys ja kaikki sen ulkopuoliset välineet). Budjetti pienenee ensimmäistä kertaa (-24 mrd).

18 Rahoituskehys Kilpailukykyyn panostetaan seuraavalla rahoituskaudella 37 % kuluvaa rahoituskautta enemmän. Alue- ja rakennepolitiikan osuus laskee todella dramaattisesti. -24 %!

19 Rahoituskehys Suomen maksut nousevat: 12,3 miljardista 12,6 miljardiin. Suomen saannot laskevat: 9,46 miljardista 8,96 miljardiin. Suomen nettomaksu nousee: 2,84 miljardista 3,64 miljardiin.

20 Luova Eurooppa ( ) Uusi rahoitusohjelma, joka yhdistää nykyiset MEDIA-ohjelman, MEDIA Mundus -ohjelman sekä Kulttuuriohjelman. Komission budjettiehdotus 1,8 mrd Yksinkertaisemmat ohjelmat kuin aiemmilla kausilla.

21 Luova Eurooppa ( ) Euroopan parlamentti pyrkii säilyttämään nykyiset Kulttuuri- ja MEDIA-ohjelmat. EP ehdottaa, että Luova Eurooppa olisi puiteohjelma, jonka alla erilliset Kulttuuri- ja MEDIA-ohjelmat toimivat.

22 Luova Eurooppa ( ) Mediaohjelmalohkon toimet Budjetista puolet käytetään mediaohjelmalohkon toimiin kuten elokuva- ja av-alojen kasvun tukemiseen, erityisesti eurooppalaisten elokuvien levityksen edistämiseen Euroopassa ja maailmalla. Tukea AV-teosten tuotannolle, markkinoinnille, levittämiselle, koulutukselle ja digitoinnille. Tavoitteena, että vähintään 2500 elokuvateatterille myönnettäisiin tukea, jonka avulla vähintään puolet niiden ohjelmistosta koostuisi EU-maissa tuotetuista elokuvista.

23 Luova Eurooppa ( ) Kulttuuriohjelmalohkon toimet Rahoituksesta noin neljännes kohdennetaan kulttuurilohkolle. Tukea toimijoiden yhteisille EU-hankkeille, verkostoille, hyvien käytänteiden vaihtamiselle, kiertäville näyttelyille, konserteille sekä kirjallisuuden kääntämiselle Seitsemän vuoden aikana jopa eurooppalaisen taiteilijan ja luovien alojen yrittäjän teokset tavoittaisivat vähintään 100 miljoonaa kulttuuripalvelujen kuluttajaa Euroopassa ja sen ulkopuolella.

24 Luova Eurooppa ( ) Lainantakausväline pk-yrityksille (uusi väline) Kulttuurin ja luovien alojen toimijoiden lainarahoituksen helpottamiseksi komissio esitti reilun 200 miljoonan euron osoittamista uudelle lainantakausvälineelle, jonka avulla luovan alan ja kulttuurisektorin pk-yrityksille kyettäisiin tarjoamaan noin miljardin euron arvosta pankkilainoja.

25 Yhteinen Erasmus Yhteinen Erasmus on uusi koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskeva rahoitusohjelma, joka sisältää aiemman ohjelmakauden Elinikäisen oppimisen ohjelman (LLP), nuorisotoimintaa käsittelevän Youth in Action ohjelman sekä kolmansille maille suunnatut korkeakouluohjelmat (esim. Erasmus Mundus).

26 Yhteinen Erasmus Komission päämääränä on saada tavoitettua ohjelmalla lähes 5 miljoonaa nuorta (kaksinkertainen määrä edelliseen tukiohjelmaan verrattuna) ja tukea heidän mahdollisuuksiaan ulkomailla opiskeluun. Ohjelma tähtää myös opiskelijoiden, harjoittelijoiden, opettajien, ohjaajien ja nuorisotyöntekijöiden liikkuvuuden ja yhteistyön vahvistamiseen.

27 Toimet (1/3) Yksilöiden oppimismahdollisuuksien tukeminen EU:ssa ja sen ulkopuolella. Tukien kohdentaminen opintoihin, harjoitteluun, opetukseen, ammatilliseen kehitykseen ja epämuodollisiin nuorisoaktiviteetteihin, kuten vapaaehtoistyöhön.

28 Toimet (2/3) Koulutuksen, työharjoittelun ja nuorisoaktiviteettien innovatiivisten käytäntöjen kehittämisen tukeminen. Institutionaalisen yhteistyön tukeminen koulutusinstituutioiden, nuorisojärjestöjen, yritysten, paikallisten ja alueellisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välillä. Työllistettävyyden, luovuuden ja yrittäjyyden vahvistaminen.

29 Toimet (3/3) Jäsenmaissa toteutettavien politiikanuudistusten ja yhteistyön tukeminen EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

30 Hankehakemusten evaluointi

31 Viikko tai pari kerrallaan Viikko alkaa infotilaisuudella, jossa käydään läpi haun painotukset ja arvioijien työn aikataulutus Jokainen arvioija saa 4-6 noin 150-sivuista hankehakemusta luettavakseen ja kirjoittaa niistä Individual Evaluation Reportin arvioijat nimetään 3-5 henkilön ryhmiin ehdotusten sisältöjen perusteella

32 Arvioija tekee alustavan arvion ryhmä kokoaa konsensusraportin Ensimmäiset kaksi päivää perehdytään omatoimisesti hakemuksiin ja luonnostellaan alustavia arvioita Kaikki samaan ryhmään kuuluvat arvioijat lukevat kaikki ryhmälle osoitetut hakemukset, ja hyödyntävät omaa asiantuntijuuttaan alustavia arvioita koostaessaan Konsensuskokoukset ja itsenäiselle arviointityölle varattu aika saattavat mennä myös päällekkäin

33 Ryhmä kokoaa konsensusraportin Keskiviikko ja torstai on yleensä varattu ryhmän ns. konsensuskokouksille, joissa arvioijien näkemykset pyritään sovittamaan yhteen yksimieliseksi raportiksi Torstai-iltapäivällä on vielä aika cross readingille, jossa luetaan niitä hakemuksia joita ei itse ole arvioinut, mutta joille muut ryhmät esittää rahoitusta konsensuskokoustensa perusteella

34 Asiantuntija avustaa konsensuskokouksissa Konsensuskokouksissa ryhmän jäseniä avustaa joko ulkopuolinen tai komission asiantuntija (rapporteur), joka on usein itsekin entinen arvioija Rapporteur tekee kokouksesta yhteenvedon sekä esittelee hankehakemukset ja niiden konsensusraportit arvioijien yhteiskokouksessa

35 Arvioijien yhteiskokous määrittelee hakemusten lopulliset pisteet Perjantain yhteiskokous päättää kunkin hakemuksen lopullisen pisteytyksen sekä päättää tasapisteytettyjen hakemuksien priorisoinnista Hakemuksen arvioineen ryhmän jäsenet kertovat pisteytyksen perusteet sekä mahdolliset ryhmän sisäiset näkemyserot Jokainen prosessiin osallistunut arvioija pääsee kertomaan mielipiteensä kaikista hakemuksista

36 Arvioijille maksettava palkkio Veroton luottamushenkilöpalkkio, 450 /päivä Veroton päiväraha, 90 /päivä Kiinteä kulukorvaus majoituksesta, 100 /päivä Kulukorvaus lennoista tositteiden mukaan. Esimerkiksi 5 päivän työstä maksetaan siis 2250 (palkkio) (päiväraha) = 2700

37 Yhteystiedot Rogaciano Cavadas Kaipainen GSM , riku.cavadas@helsinki.eu 24/7/365 Saara Vihko GSM , saara.vihko@helsinki.eu Sarika Vij GSM , sarika.vij@helsinki.eu

38 Kiitos mielenkiinnostanne!

39 Yritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyohjelma (COSME) COSME on jatkoa vuosina toteuttavalle yrittäjyys- ja innovaatio-ohjelmalle EIP:lle, joka puolestaan on yksi kilpailukyvyn ja innovaatioiden puiteohjelman CIP:n pilareista. Komissio esittänyt COSME-ohjelmalle 2,5 miljardin euron rahoitusta ja tästä 1,5 miljardia euroa esitetään osoitettavaksi ohjelman rahoitusvälineisiin. Yritysten rahoitukseen käytettäisiin siis vuosittain reilut 200 miljoonaa euroa.

40 Yritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyohjelma (COSME) COSME-ohjelman toimet keskittyvät rahoitusvälineisiin ja yritysten kansainvälistymisen tukemiseen. COSME on erillinen ohjelma, jolla on kiinteä yhteys Horisontti puiteohjelmaan.

41 Rakenne Komissio ehdottaa 2,5 miljardin euron rahoitusta (käypinä hintoina), ja tästä 1,5 miljardia euroa (~60 %) osoitettaisiin kahdelle pk-yritysten rahoitusvälineelle. Eri rahoitusvälineiden toimia esitetään käytettäviksi yritysten elinkaaren eri vaiheissa: alkuvaiheessa, kasvuvaiheessa sekä mahdollisessa liiketoiminnan siirrossa.

42 Tavoitteet Helpottaa ja parantaa pk-yritysten rahoituksen hankkimista pääomasijoitus- sekä takausinstrumenttien avulla. Luoda yritysten syntymiselle ja kasvulle suotuisa toimintaympäristö. Yrittäjyyskulttuurin edistäminen Euroopassa mm. uusien yrittäjien, nuorten ja naisten yrittäjyystaitoja ja asennetta kehittämällä sekä parantamalla uudestaan yrittäjäksi lähtemisen mahdollisuuksia epäonnistumisen jälkeen.

43 Tavoitteet EU-alueen yritysten kestävän kilpailukyvyn parantaminen. Parantaa pk-yritysten pääsyä unionin sisämarkkinoille sekä globaalin tason markkinoille (424 miljoonaa euroa Enterprise Europe Network verkostolle ja 99 miljoonaa euroa pk-yritysten tukemiseen unionin ulkopuolisilla markkinoilla).

44 Tavoitteet COSME:n odotetaan tuovan hieman yli miljardin euron lisäyksen EU:n bkt:hen. 1,200 uutta tuotetta, palvelua tai palveluprosessia vuodessa. 400 miljoonan euron vuosittainen kasvu yritysten liikevaihtoon. Rahoituksen saamisen helpottaminen tuo EUalueen yrityksille investointeina 3,5 miljardia enemmän vuodessa.

45 Rakenne 1. Pääomasijoitusväline tarjoaa riskirahoitusta yrityksille erityisesti niiden kasvu- ja laajentumisvaiheessa. 2. Lainantakausvälineen on määrä kattaa arvopaperistetun salkun lainojen lisäksi enintään euron lainat, joiden laina-aika on vähintään 12 kuukautta.

46 Rakenne 1. Pääomasijoitusväline tarjoaa riskirahoitusta yrityksille erityisesti niiden kasvu- ja laajentumisvaiheessa. 2. Lainantakausvälineen on määrä kattaa arvopaperistetun salkun lainojen lisäksi enintään euron lainat, joiden laina-aika on vähintään 12 kuukautta.

47 Pääomasijoitusväline keskitytään rahastoihin, jotka tarjoavat riskipääomaa ja välirahoitusta, kuten toissijaisia lainoja ja osakkuuslainoja. laajeneviin ja kasvuvaiheen yrityksiin, etenkin valtioiden rajat ylittävästi toimiviin, mutta siitä on myös mahdollisuus tehdä investointeja alkuvaiheen yrityksiin yhdessä Horisontti puiteohjelman mukaisen RDI-pääoma-järjestelyn kanssa.

48 Lainantakausväline ensimmäisellä osalla pienennetään pk-yritysten rahoituksen saantiin liittyviä ongelmia, jotka johtuvat joko odotetuista suuremmista riskeistä tai riittävien vakuuksien puuttumisesta. Sen avulla tarjotaan lainoja, mukaan luettuna toissijaiset lainat ja osakkuuslainat, tai leasing-järjestelyihin perustuvaa velkarahoitusta.

49 Lainantakausväline toisella osalla eli lainasalkkujen arvopaperistamisella pyritään saamaan saada pkyritysten käyttöön lisää velkarahoitusta osajärjestelmän piiriin kuuluvien rahoituslaitosten kanssa tehtyjen asianmukaisten riskinjakojärjestelyjen mukaisesti.

50 Horisontti puiteohjelma Maailman suurin tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma Tutkimuksen ja Innovoinnin puiteohjelma Erityisohjelma Osallistumissäännöt

51 Horisontti puiteohjelma Monivuotinen rahoituskehys: ~72 mrd (2011 hinnoissa), 80 mrd (käyvissä hinnoissa) Kevään 2013 aikana Euroopan parlamentti käsittelee trilogineuvottelut Kahden kuukauden sisällä hieman enemmän kerrottavaa

52 Mikä muuttuu? Yksi ohjelma, yhdistää erillistä ohjelmaa/aloitetta (7. puiteohjelma, CIP, EIT) Pyrkii yhdistämään tiukemmin tutkimuksen innovaatioihin tutkimuksesta tuotteeksi Hallinnolliset uudistukset

53 Mikä muuttuu? Kolme pilaria: A) Huipputason tiede B) Teollisuuden johtoasema C) Yhteiskunnalliset haasteet