AMMATTIKOULUTUS 2025 koulutuksen järjestäjien kokoontumisajot! Ylijohtaja Petri Pohjonen FT, DI Opetushallitus

Transkriptio

1 AMMATTIKOULUTUS 2025 koulutuksen järjestäjien kokoontumisajot! Ylijohtaja Petri Pohjonen FT, DI Opetushallitus

2 HS

3 HS Taloussanomat Ekonomilehti YLE Talouselämä IS

4 Ennuste vuotiaiden määrän kehityksestä (%) maakunnittain (Lähde: Tilastokeskus)

5 Kasvualoja työllisten määrän näkökulma VATT-politiikkaskenaario (VATT 2015) Liike-elämän tekniset palvelut Sähkö-, lämpö- ja vesihuolto Kiinteistönhoito ja ympäristönhuolto Terveyspalvelut Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Rakentaminen Järjestöt Sosiaalipalvelut Metsätalous ja -teollisuus Liike-elämän kaupallishallinnolliset palvelut Kuljetus Muut palvelut Maakuntien liitoille osoitetun kyselyn perusteella eniten työllisyyttä kasvavat alat (OPH 2015) Terveys- ja sosiaalipalvelut sekä terveysteknologia Puunjalostus, metsäteollisuus ja biotalous Matkailu Kiinteistönhoito- ja ala Cleantech Energiaklusteri Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Kuljetus ja logistiikka Elintarvikeklusteri Koulutus ICT Muut palvelut Lähde: OKM, Suomi osaamisen kasvu-uralle, Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle (2015). Koulutustoimikuntien näkemys uusista aloista, joista voisi vuodessa muodostua merkittävä työllistäjä ja/tai vientitulojen lähde? (OPH 2014) Terveys- ja hyvinvointi sekä terveysteknologia, Matkailu Biotalous ja metsäteollisuus Elintarviketeollisuus Urheilu ja liikunta Logistiikka ja liikenne Kiinteistöt, pientalot (ylläpitopalvelut) Koulutusvienti Puhdas luonto ja vesi Tietoturvaosaaminen + KYBER Rakennusteollisuus Kemian teollisuus

6 Eräitä teemoja tavoitteellisten kasvuoletusten lisäksi (KT työryhmä) Tarvetta vahvistaa kokeiluja, joilla lähdetään rohkeasti luomaan edellytyksiä uusien, vielä kehitysvaiheessa olevien alojen kehittämiseen. Koulutusjärjestelmän joustavuutta tulee parantaa eri koulutusalojen ja -asteiden raja-aitojen purkamisessa. Tuleeko koulutus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan keskittyä enemmän turvaamaan työ- ja elinkeinoelämälle parhaat mahdolliset toimintaedellytykset tarkkarajaisen alakohtaisen suunnittelun/tavoitteenasettelun sijaan? Koska kansantaloudet ovat entistä alttiimpia globaalin tason yllättäville shokeille ja kriiseille, jatkossakin on turvattava Suomen elinkeinorakenteen riittävä laaja-alaisuus. Lähde: OKM, Suomi osaamisen kasvu-uralle, Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle (2015).

7 Tulevien vuosien toimintaympäristön muutokset Julkisen talouden kestävyysvaje - julkisten virkojen vähentäminen/ Väestön ikärakenteen muutos Nuorten syrjäytymisen lisääntyminen Työmarkkinoiden toimialarakenteen muutokset Teknologisen kehityksen ja väestönkasvun aiheuttama alueellinen eriytyminen Koulutuksen tavoitteiden ja sisältöjen uudistaminen Muutokset valtakunnalliseen/alueelliseen mitoitukseen Koulutuksen tehokkuus, vaikuttavuus ja osuvuus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 7

8 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Opetushallituksen rahoittamassa ammatillisen koulutuksen läpäisyohjelmassa tavoitteena on ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisen ehkäisy ja läpäisyn tehostaminen. Ohjelmaan on osallistunut valtakunnallisesti yli 30 hanketta. Yhteensä 16 milj.. Hankkeita käynnissä 25 kpl, mukana 55 koulutuksen järjestäjää, 88 % ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärästä Hankkeessa on tuotettu kattavasti laadullista ja määrällistä seurantatietoa ohjelman etenemisestä ja hankkeessa luoduista toimintamalleista. Kolmen seurantajakson tuloksia julkaistu OPH:n raporteissa. (Koramo & Vehviläinen 2015, Hurnonen & Pirttiniemi 2014 ja Vehviläinen & Koramo 2013) Kaikki hankkeessa tuotettu tutkimus löytyy osoitteesta:

9 Perustutkintoja, joissa pienimmät eroprosentit Perustutkinto Eronneet opiskelijat Kaikki 20.9 opiskelijat Eroprosentti Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto ,2 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto ,3 Liikunnanohjauksen perustutkinto ,9 Musiikkialan perustutkinto ,0 Hammastekniikan perustutkinto ,1 Tanssialan perustutkinto ,4 Talotekniikan perustutkinto ,4 Kauneudenhoitoalan perustutkinto ,8 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto ,1 Rakennusalan perustutkinto ,3

10 Perustutkinnot, joissa suurimmat eroprosentit Perustutkinto Eronneet opiskelijat Kaikki opiskelijat 20.9 Eroprosentti Painoviestinnän perustutkinto ,7 Hevostalouden perustutkinto ,2 Suunnitteluassistentin perustutkinto ,5 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto ,7 Puualan perustutkinto ,3 Pintakäsittelyalan perustutkinto ,3 Laboratorioalan perustutkinto ,2 Maanmittausalan perustutkinto ,8 Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto ,8 Kone- ja metallialan perustutkinto ,5

11 Koulutuksen järjestäjittäin

12 Kolmen seurantajakson tulokset Opiskelijoiden erilaisten taustatekijöiden vaikutukset keskeyttämiseen näyttävät pysyvän samanlaisina vuosien ajan. Ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttäminen hieman vähentynyt kolmen vuoden aikana. Koulutusalojen ja perustutkintojen väliset erot ovat suuria ja erot näyttävät myös säilyvän. Kehittämistoimia pitäisi kohdistaa seuraavasti: määrällisesti paljon opiskelijoita keskeyttäminen on suurta. Erityisopiskelijoiden keskeyttäminen jonkin verran korkeampaa yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa keskeyttäminen on taas huomattavasti vähäisempää. Eroaminen vaihtelee ikäryhmittäin Alle 19 -vuotiaista vain reilu 5 % keskeyttää opinnot Eroamisen riski on moninkertainen vuotiailla Ikäryhmittäinen eroaminen vaihtelee koulutusaloittain huomattavan paljon. Uudet tutkinnon perusteet -> entistä laajemmat mahdollisuudet räätälöidä koulutusta paikallisiin tarpeisiin ja tarjota opiskelijoille yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja Tulosten valossa tämä on oikeansuuntainen muutos myös vanhempien opiskelijoiden läpäisyn tehostamisen kannalta.

13 OPHn ja koulutuksen järjestäjien rooleista Ammatillisen koulutuksen järjestelmätason kehittäminen Ammatillista koulutusta koskevien säädösten kehittämistyöhön osallistuminen Osaamisperusteisuuden ymmärtäminen ja sisäistäminen Ammatillisen koulutuksen tietojärjestelmät Opiskelijavalintojen uudistuminen ja yhteishaku Koulutuksen järjestäjät ovat tehneet mittavan työn tekemällä kevään 2015 aikana itsearvioinnin ja osa osallistunut ulkoiseen arviointiin KIITOS! Varmistettava, että järjestäjät kehittävät laadunhallintaa(järjestelmäänsä)

14 OPHn ja koulutuksen järjestäjien rooleista Tutkintorakenneprosessin kehittäminen ja koordinointi Tutkinnon perusteprosessin kehittäminen ja koordinointi ml. eperusteet Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi, todistukset ja niiden liitteet Erilaiset oppijat (mukaan lukien maahanmuuttajat, erityisopiskelijat, vangit jne) Opiskelijaohjaus ja opiskelijapalvelut Oppimisympäristöt Oppisopimuskoulutus ja muu työpaikalla tapahtuva opiskelu

15 OPHn ja koulutuksen järjestäjien rooleista Tutkintojärjestelmän kehittäminen Vähemmän parempaa Päällekkäisyydet yksi mekanismi? Koulutustoimikunnat Vähemmän tehokkaammin Tutkintotoimikunnat Vähemmän sihteeristö Valtionapuprosessi Sähköinen työtä säästäen

16 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLISET KEHITTÄMISTILAISUUDET (AMKESU) OPH/OKM järjestää ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueelliset kehittämistilaisuudet. Tavoitteena keskustella alueellisista tulevaisuuden tavoitteista ja HO:n ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanosta. Keskusteluista viedään terveiset reformin valmisteluun Kuopio Rovaniemi Tampere Seinäjoki Uusimaa Helsinki

17 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

18 Osaamisperustaisuus Tutkintojen laajaalaistaminen ja vähentäminen Rahoitusja ohjausjärjestelmä Ammatillisen koulutuksen toimintaprosessit, oppimisympäristöt ja työelämävastaavuus Järjestäjärakenteen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

19 Hyvää seminaaria Respektiä!!!! 19 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi