Kestävät hankinnat: Pororouhe

Transkriptio

1 Kuva: Pentti Sormunen/Rodeo Oy Kestävät hankinnat: Pororouhe Virpi Vorne, Sanna Hietala, Frans Silvenius ja Yrjö Virtanen

2 Porotalouden ympäristövaikutukset Vaikutukset vaihtelevat sen mukaan, kuinka paljon laidunnettavia poroja on, laidunnettavasta luontotyypistä ja sen tuottavuudesta, vuodenajasta ja laidunnuksen voimakkuudesta. Globaaleista ympäristövaikutuksista ilmastonmuutos on myös oleellinen porotaloudelle. Tulevaisuudessa tärkeä asia on se miten paljon lihaa poropopulaatiosta saadaan. Myös rehevöittäviin ja happamoittaviin vaikutuksiin vaikuttaa lihantuoton määrä. Rehevöittäviä vaikutuksia on vaikea arvioida, mutta myös oleellinen mm. rehuntuotannon kautta. MTT Agrifood Research Finland 6/27/2013 2

3 Porotilastoja Kaudella 2009/2010 eloporoja oli noin ja teurasporoja noin Viime vuosina poronlihaa on tuotettu 2,3 2,8 milj. kg. Porotalous on käynyt läpi rakennemuutosta, jossa poronomistajien määrä on laskenut ja vastaavasti porokarjojen koko kasvanut. Poronomistajia on nykyään noin 4 650, kun niitä oli kaudella 1994/ henkeä. Kautena 2008/2009 yli 100 eloporoa omistavilla ruokakunnilla oli eloporoja 61,5 % kaikista eloporoista. Vastaavalla kaudella porotilojen keskimääräinen liikevaihto oli noin euroa. Liikenteessä kuolee 3000 poroa vuosittain ja petovahingoksi on arvioitu poroa/ vuosi. MTT Agrifood Research Finland 6/27/2013 3

4 Porofaktaa Suomessa on 56 paliskuntaa ja noin 4600 poronomistajaa. Poronhoitoalueen pinta-ala on neliökilometriä, eli 36 % koko Suomen pinta-alasta. Poronlihan osuus Suomen lihantuotannosta on 0,7 %:n luokkaa ja käyttö alle 0,5 kiloa/asukas. Tuotettavasta poronlihasta päätyy jatkojalostukseen % loppujen päätyessä suoramyyntiin ja talouksien omaan käyttöön. Poroteurastamoja Lapissa on 14 laitosta. Suurimpia omassa luokassaan poroa jalostavia yrityksiä ovat Lapin Liha, Rönkä/Lapin Palvi ja Kylmänen Food. Lähde: Paliskuntain yhdistys MTT Agrifood Research Finland 6/27/2013 4

5 MTT Agrifood Research Finland 6/27/2013 5

6 Ympäristöhaittoja rajoitetaan Kuva.RKTL Porotalouden edistämisen tuki: tavoitteeksi on asetettu eloporomäärien mitoittaminen laidunten kestävyys huomioon ottaen, keskimääräisen porokarjan koon kasvaminen ja porotalousyritysten kannattavuuden parantaminen (VTV 2009). Poronhoitolaki (848/90) ja -asetus (848/90) Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Porotalous on saamelaisen kulttuurin ylläpitäjänä keskeinen. Matkailua voidaan pitää jossain määrin korvaavana kulttuurin ylläpitäjänä, mutta sekään ei välttämättä ole ympäristön kannalta parempi vaihtoehto. MTT Agrifood Research Finland 6/27/2013 6

7 Mitä tietoja tarvitaan tuotteen elinkaari Tuotantotilojen lämmitys ym. Laidunnus Ruokinta Lihamäärä Raaka-aineet Poronhoito Teurastus Jalostus Logistiikka Logistiikka Logistiikka Porojen määrät Liikkuminen Sivutuotteet Tuotantoprosessi Valmistus Ammattikeittiöt Raaka-ainetiedot MTT Agrifood Research Finland 6/27/2013 7

8 Mitä tietoja tarvitaan poronhoito Porojen määrät Kokonaismäärä tuotantokaudella pääryhmittäin: (naaraat/urokset) X(0-1 v/ 1-3 / >=3 vuotta) syntyvyys ja kuolleisuus (eläintä vuodessa), petovahingot Laidunnus ja ruokinta Laidunnus ja tarhaus: kesällä/talvella (pv) Ruokintamäärät: teollinen rehu, vilja, kuivaheinä, muut rehut Ruokintatapa: maasto/tarha Liikkuminen, panosten kuljetukset, eläinkuljetukset Mönkijöiden, moottorikelkkojen, maastoautojen ja traktoreiden ym. kulku- ja kuljetusvälineiden käyttö (matkat erotusaidoille, ruokinta- ja tarhauspaikoille, rehujen ja porojen kuljetukset jne.) Arvioidaan mottoribensiinin/ dieselöljyn kulutuksena Tuotantotilojen lämmitys ja sähkö Kevyen polttoöljyn ja sähkön kulutus MTT Agrifood Research Finland 6/27/2013 8

9 Mitä tietoja tarvitaan teurastus Poronliha ja teurastuksen sivutuotteet Teuraseläinten lukumäärä, keskimääräinen elopaino, keskimääräinen teuraspaino, keskimääräinen lihan saanto Teurastuksen sivutuotteet ja niiden käyttö: (taljat, sarvet, sorkat päät ym.) X (rehun raaka-aine, renderöinti, kaatopaikka, muu) Teuraseläinten kuljetukset kuljetusvälineet X (matka tyhjänä (km), matkat kuormattuna(km), kuorma (kg)) Teurastus Tuotantoprosessien lämpöenergia ja sähkö Varastojen lämpöenergia ja sähkö Tuotantotilojen lämmitys ja sähkö MTT Agrifood Research Finland 6/27/2013 9

10 Mitä tietoja tarvitaan lihanjalostus Jaloste ja sen raaka-aineet (kg/kg tuotetta) Poronliha Muut raaka-aineet eriteltynä Poronlihan kuljetukset teurastamolta jalostuslaitokselle ja muiden raaka-aineiden kuljetukset valmistajilta jalostuslaitokselle kuljetusvälineet X (matka tyhjänä (km), matka kuormattuna(km), kuorma (kg)) raaka-aineittain eroteltuina Jalostus Tuotantoprosessien lämpöenergia ja sähkö Varastojen lämpöenergia ja sähkö Tuotantotilojen lämmitys ja sähkö Muiden raaka-aineiden elinkaaritiedot MTT Agrifood Research Finland 6/27/

11 Mitä tietoja tarvitaan ammattikeittiö Ateria ja sen raaka-aineet (kg/kg ateria) Poronlihajaloste Muut raaka-aineet eriteltynä Poronlihajalosteen kuljetukset jalostuslaitokselta ja muiden raakaaineiden kuljetukset valmistajalta jalostuslaitokselle kuljetusvälineet X (matka tyhjänä (km), matka kuormattuna(km), kuorma (kg)) raaka-aineittain eroteltuina Valmistus Tuotantoprosessien lämpöenergia ja sähkö Varastojen lämpöenergia ja sähkö Tuotantotilojen lämmitys ja sähkö Muiden raaka-aineiden elinkaaritiedot MTT Agrifood Research Finland 6/27/

12 Mitä tietoja tarvitaan Tuotteen valmistustiedot Esim. aineosat: Poronliha (60%), vesi, suola (1,8 %), soijaproteiinivalmiste, lihaproteiinivalmiste (sika), sinappijauhe, stabilointiaine (E450, E451), happamuudensäätöaine (E331, E330), mausteseos (mm. mustapippuri, muskottipähkinä, inkivääri, rosmariini, maustepippuri, cayenne, paprika), glukoosi, hapettumisenestoaine (E316), säilöntäaine (E250), elintarvikeväri (E120). Lihapitoisuus 60 %. -> tarvitaan tarkka ainesosaluettelo. Pääraaka-aineiden tuotanto- ja hankintaketju selvitetään Jos tuote sisältää täyteaineita, myös niiden tuotannon ympäristövaikutukset lasketaan mukaan MTT Agrifood Research Finland 6/27/

13 YLEISMIELIKUVA PORONLIHASTA JA PORONLIHATUOTTEISTA Poronlihantuotteiden kuluttajatutkimus 2009 (n=502) 2009 (n=502) 2003 (n=500) Erittäin kielteinen 1% 2% Keskiarvo 1-5: Vuosi 2009 (4.1) Vuosi 2003 (3.9) Melko kielteinen 2% 3% Ei myönteinen eikä kielteinen 15% 17% Melko myönteinen 52% 54% Erittäin myönteinen 23% 30% Ei osaa sanoa 1% 1% 0% 20% 40% 60% 80% 100% MTT Agrifood Research Finland 6/27/

14 Porotalouden päästölähteet Eläimet (ruoansulatus) ja lanta laitumella (CH4, N2O, NH3) Arviona 1 kg painonlisäys 9 kg rehua (energiaa kuluu mm. liikkuminen, vasantuotto ). Rehua kuluu n. 13 kg / tuotettu poronliha kg. CH4 karkea arvio yht. 4 milj. kg: lannasta 24 t kg, suurin osa eläimestä 20 kg/eläin/v (naudalla kg/eläin/v) Energiankäytön päästöt (CO2, CH4, N2O) Kuljetukset ja liikkuminen Vanhat arviot: moottoribensiini 0,5 l/tuotettu liha kg, diesel 1 l/liha kg tuotantotilojen lämmitys ja sähkö (valaistus) Tiedot puuttuvat tuotantotilojen (esim. kylmävarastot, kalustosuojat jne.) ja alueiden (esim. erottelualue) energian kulutuksesta (lämmitys ja sähkö) Kaikki arvot päivitettävä ja tietoja täydennettävä MTT Agrifood Research Finland 6/27/

15 Poron metaanipäästöt Arviot porojen metaanipäästöistä ovat suhteellisen pieniä esimerkiksi lypsykarjaan verrattuna, mutta syytä tähän ei tiedetä Syynä voi olla erilainen ravinto, poron perimä tai poron ja sen pötsin mikrobien perimä yhdessä Pötsin toimintaa ja märehtijöiden metaanintuotantoa selvitetään Ruminomics-hankkeessa (Johanna Vilkki) Kuva. Kotieläinten ruoansulatuksen päästöistä suurin osa on peräisin nautakarjasta (89 % vuonna 2011) MTT Agrifood Research Finland 6/27/

16 Mutta kuitenkin Laumasta saatava lihamäärä pieni Petovahingot ja liikennekuolemat lisäävät ympäristökuormitusta Poronlihantuotannon ympäristövaikutus voi nousta suureksi MTT Agrifood Research Finland 6/27/

17 Kuva:RKTL

18 Onnea tiedonkeruuseen

19