Pelicans Cheer Girls! s.4. Pomminvarmaa kaukolämpöä Etäluenta tulee Myrsky! Tokaluokkalaisten energiansäästöä Mukkulan uusi voimalaitos

Transkriptio

1 Pelicans Cheer Girls! s.4 Pomminvarmaa kaukolämpöä Etäluenta tulee Myrsky! Tokaluokkalaisten energiansäästöä Mukkulan uusi voimalaitos 1

2 Tässä numerossa mm. Pelicans Cheer Girls! s.4 Pomminvarmaa kaukolämpöä Etäluenta tulee Myrsky! Tokaluokkalaisten energiansäästöä Mukkulan uusi voimalaitos Lahti Energia palvelee Lahti Energia Oy LE-Sähköverkko Oy Vaihde Faksi Kauppakatu 31 PL 93, Lahti Asiakaspalvelu Avoinna ma-pe klo 8-16 Laskutus Työmaasähkö ja sähköliittymät Kaukolämpö- ja maakaasuliittymät, asennusten tarkastukset ja käytön neuvonta Puhelun hinta 8,28 snt/puhelu + 9,84 snt/min Maksuttomat vikailmoitukset 24 h Sähkö-, kaukolämpö, ja maakaasuverkon vaaratilanteet Sähkön jakeluhäiriöt Kaukolämmön ja maakaasun jakeluhäiriöt Ulkovalaistusviat Liikennevaloviat Pelicans Cheer Girls! 4 Jääkiekko-ottelussa tanssii huiskakaupalla tyttöenergiaa. E-lasku on helppo ja kätevä 7 Suoraveloitus katoaa, sähköinen lasku on parin klikkauksen päässä. Elämäni energisin sana: mäkihyppy 8 Käyttömestari Hannu Rosenlund päätti kiivetä torniin. Etäluenta tulee ja se muuttaa laskutusta, mutta antaa puhtia energiansäästöön. Tokaluokkalaisten energiansäästöä 12 Rakokiven 2B-luokka tutustui Eikka Energiasyöpön elämään. Myrsky! Metsään tuhoja korjaamaan! 15 Arto Grönlund turvaa sähkönsaantia jo kolmannessa sukupolvessa. Lahti Energian uudet hinnat 17 Valtion energiaveron korotus näkyy asiakkaan laskussa. Ampeeri kysy niin vastataan 19 Tiesitkö, paljonko Aleksin jouluvalot kuluttavat päivässä? Pomminvarmaa kaukolämpöä 20 Aina ei kaukolämpötyömaalla ole turvallista lentopommi, työt seis! Mukkulaan nousi uusi voimalaitos 24 Hyvästi tehoton massapoltto! Toivo & Ellu tutkii 26 Toivo ja Ellu Laiho pohtivat elämää suurempia energiakysymyksiä. Wattiristikko 27 LahtiWatin perinteinen sanaristikko ja uudet ratkaisut. Asikkalan Voima Oy:n asiakkaat * Vikailmoitukset Julkaisija Lahti Energia Oy Käyntiosoite Kauppakatu 31 Postiosoite PL 93, Lahti puh fax Päätoimittaja Jaana Lehtovirta Suunnittelu ja taitto Mainostoimisto Ilme Painos kpl Paino PunaMusta ISSN

3 Lisää tehoa! Lokakuussa uutisoitiin, että energiayhtiö Fortum rakentaa uuden jättimäisen jätteenpolttolaitoksen Bristaan, Ruotsiin. Laitoksessa poltetaan vuodesta 2013 alkaen vuosittain noin tonnia jätettä ja laitos tuottaa noin 57 megawattia lämpöä ja 20 megawattia sähköä. Lahti Energian uusi, jo rakenteilla oleva voimalaitos KYVO2 käyttää polttoaineenaan suurin piirtein saman verran jätettä eli tonnia vuodessa. Kun meillä käytetään uutta tekniikkaa ja energiajätettä sekajätteen sijasta, laitoksemme tuottaa 90 megawattia lämpöä (58 % enemmän kuin Fortumin laitos) ja 50 megawattia sähköä (150 % enemmän kuin Fortumin laitos). Laitoksemme kustannusarvio 157 miljoonaa euroa onkin oikeastaan ainut luku, joka Lahti Energialla on pienempi kuin kilpailijamme arinapolttolaitoksella. Tässä meillä on konkreettinen osoitus siitä, mitä jätteiden tehokas hyötykäyttö voi jo nykyisin olla. Lisätehoprosentit ovat aika rajuja ja on korkea aika siirtyä sanoista tekoihin. Lahti Energian kohdalla teot tarkoittavat sitä, että Lahdessa puretaan parhaillaan Mukkulan vanhaa arinapolttolaitosta (käyttö lopetettiin jo vuonna 1982) samalla kun uutta, kaasutustekniikkaan perustuvaa voimalaitosta rakennetaan Kymijärvelle. Energiayhtiön pitää kokea vastuunsa asiakkaista ja ympäristöstä niin painavina, ettei uuden ja tehokkaamman tekniikan käyttöönottoa enää lykätä. Ei ainakaan oman työn helppouden takia. Toimitusjohtaja 3

4 TAUON AIKANA JÄÄHALLIN PORTAILLA Kuvat: Loma Graphics Teksti: Timo Taulo Pelicansin Cheer Girlsit tanssivat kolme erää ilman jäähyjä. Musta kiekko putoaa aloituspisteeseen. Peli on alkanut! Cheer Girlsit istuvat jännittyneinä katsomon portailla: keikka voi alkaa minä hetkenä hyvänsä. Tuomari puhaltaa pilliinsä pitkänkiekon merkiksi. Peli katkeaa. Musiikki räjähtää jäähallin kattokaiuttimista. Cheertytöt ponkaisevat pystyyn. Pom-pom-huiskat nousevat ja laskevat villisti. Yleisö herää huutamaan. Jäähalli täynnä pelikaaneja muutama vastustajankin kannattaja. Pleksimuovit kolisevat, hokkarit roiskivat jäähilettä, kiekko mätkähtää kumisten kaukalon laitaan. Pelicansin lauantai-illan kotipeli. Pelicansin cheertytöt ovat myös valmiina. Jäähallin kolmilla porrasriveillä esiintyvät tanssijat tuovat ja luovat tunnelmaa täyteen kotihalliin Taklaus! Puolustaja runttaa tyylikkään puhtaasti kaverin kohti reunavallia. Katsomo räjähtää. Tuomari ottaa kiekon ja näyttää b-pisteen aloitusta. Cheer Girls pääsee vauhtiin: huiskaa taivaalle! Cheerleading on erittäin monipuolinen liikuntamuoto. Se vaatii voimaa, notkeutta, rytmitajua tanssin taitoa ja urheilun tekniikkaa. Kilpalajina se on vaativa. Kuten muissakin taitolajeissa, voimistelussa tai taitoluistelussa, kilpatasolla ei riitä pelkkä fyysinen suoritus. Cheerleading vaatii eläytymis- ja esiintymiskykyä, musikaalisuutta ja mielikuvitusta. Ja vahvaa luonnetta. Itsevarmuutta. On oltava sujut itsensä kanssa, lisää Jonna, joka ohjaa Pelicans Cheer Girls -ryhmää. Lahden jäähallissa cheertytöt eivät tee lajille tuttuja huutoja, cheerejä eikä chanttejä. Tilat tanssiin ovat ahtaat ja lattiat liukkaat. Ihmisiä kulkee tanssijoiden ohi koko ajan. Jääkiekkojoukkueiden kannustaminen on enemmänkin cheertanssia Kotijoukkue pyörittää peliä. Jäähyaiton ovi on katsomon suureksi riemuksi avattu vastustajan pelaajille. Maalivahti saa tyrkättyä lapansa kiekkoon ja se valuu takaisin omaan kenttäpäätyyn. Aloitukseen. Tytöt ponkaisevat pystyyn. Katkonumerona nähdään hurja koreografia. Pelicans Cheers Girls ei kilpaile, vaan esiintyy kaikissa Pelicansien kotiotteluissa. Tanssiareenana ovat jyrkät jäähallin portaat, ja lyhyet tanssisetit ajoittuvat pelikatkojen lomaan. Meillä on parikymmentä erilaista numeroa, joita esitetään ennalta määräämättömässä järjestyksessä. Kritiikkiä voi tulla, ja mieskatsojat saattavat joskus heittää kehnojakin juttuja, Jonna kertoo. Cheer Girls on osa jännittävää ja vauhdikasta pelitapahtumaa Lahden jäähallissa jo vuodesta Kiekko ei pompi ei sitten millään Pelicanseille. Yleisö hermostuu maalittomuuteen. Samaa tuntuu tekevän myös Pelsu-hyökkääjä, joka ottaa kaksiminuuttisen huitomisesta. Erotuomarin pilli soi, yleisö herjaa, rock räiskähtää eetteriin, huiskat nousevat kaakkoon! Hyvä taukoliike ei ole monimutkainen. Juju on siinä, että parikymmentä tanssijaa tekee liikkeen yhtäaikaisesti. Se tuo tunnelmaa ja näyttävyyttä. Vaikka esiintymispaikka on vaativa, 4

5 Cheer Girls pitää hyvin pakan koossa, kuten hyvä lätkäjoukkue kentällä. Me harjoittelemme liikkeet hyvin ja vaihdamme niistä vain joitain kauden aikana, kertoo Jonna. Liikkeiden, taputusten ja rytmien sekaan voisi hyvinkin kannustaa pelaajia pee-ee-äl, are you ready, äs-ut-tee, c mon everybody. Nyt kannustushuudot jäävät lähinnä legendaarisen sikakatsomon varaan. Niitä huutoja ei voi kirjata koko perheen lehteen Taukopilli huutaa. Kotijoukkue luistelee väsyneesti pukukoppiin. Yleisö valuu jäähallin käytäville. Cheertytöt pukusuojassaan vaihtavat vaatteita. Toiseen erään tullaan täysin uusissa väreissä. Vaatetus on tärkeä osa Cheer Girlsien pelishow ta. Vaatekertoja on kolme per peli, jokaiseen erään on omansa. Jonna kertoo, että sponsorointi toimii samalla tavalla kuin pelaajillakin. Vaatteissa on paikkoja mainoksille. Viikonloppupelissä meillä on lisäksi aivan oma vaatekerta, Jonna kertoo. Cheer Girlsien pukutyyliä voi kuvailla niukaksi. Se on osa cheerkulttuuria. Esiintymisasun pitää olla sopivan tiukka, ihan esteettisestikin, mutta myös liikkeiden kannalta. Löysissä ei liikkeitä tehdä, tietää Jonna. Energiaa pitää löytää vaatteistakin. Huiskien värit istuvat asuihin Vastustajan maalin edustalla alkaa nokkapokka. Kolme tuomaria säntää erottelemaan pelaajia toisistaan. Yleisö mylvii jäähyjä. Sikakatsomo esittää oman näkemyksensä tuomareiden taitotiedosta. Pelicansin pelaaja ohjataan jäähyaitioon. Nyt ei ole cheertyttöjen paikka. Cheerleadingin historia on amerikkalainen. Mutta että lajin pioneerit olivat miehiä? Laji syntyi 1880-luvulla amerikkalaisissa yliopistoissa oman urheilujoukkueen kannustamisena. Kilpailuissa miehet hyppäsivät usein katsomon eteen huudattamaan katsomoa vasta 1920-luvulla tilanne muuttui kun naisetkin pääsivät yliopistoihin, ja mukaan tulivat erilaiset akrobaattiset voimisteluliikkeet ja nostot. Suomessa laji nähtiin 1980-luvulla amerikkalaisen jalkapallon myötä. Myöhemmin se siirtyi muihinkin lajeihin kuten jääkiekkoon ja jalkapalloon SM-liigamainoskatko. Peli pysähtyy. Pelaajat luistelevat odottamaan aitioidensa eteen. Katsojat töllistelevät katon mediakuutiota ja imevät mainossanomia. Cheertytöt istuvat portailla. Kohta olisi taas oma vuoro. Useimman Cheer Girlin taustalla on kokemusta perinteisen tanssin ja liikunnan saralta. Jonna kertoo, että monipuolinen liikkuminen on välttämätöntä tanssimisessa. Esiintymistila on haasteellinen. Me esiinnymme eri porrastasoilla ja suhteellisen pienessä tilassa. Silti liikkeiden on oltava näyttäviä. Se vaatii aika paljon taitoa. Jos fiilis hallissa meinaa tipahtaa, meidän tehtävämme korostuu. Kun on tylsä peli, meitä katsotaan enemmän. Mikä on todistettu Cheer Girls heittää setin numero viisi. Kiekko putoaa jäähän. Musiikki seis. Tytöt loikkaavat portaita pitkin kohti pukuhuonetta. Erä loppuu. Nakinnälkäiset virvoitusjuomajanoiset katsojat ryntäävät jonottamaan myyntipisteisiin. Tanssijat tekevät liikkeensä satunnaisessa järjestyksessä, mutta tarkasti yhtäaikaa. Miten tytöt tietävät mikä liike parinkymmenen sarjasta esitetään? Jonna valottaa: Meillä on eräässä salaisessa paikassa jäähallissa aloittaja, jonka avauksen mukaan muut lähtevät mukaan. Tytöt nä- 5

6 Parasta cheertanssissa on joukkuehenkisyys, jota rakentaa eniten luottamus. kevät suoraan päätä kääntämättä mallin. Jonna ei kuitenkaan paljasta onko salaperäinen aloittaja hän itse vai joku muu tytöistä Kolmas erä alkaa kauan odotetulla kotimaalilla. Katsomo räjähtää. Pillit soivat. Kenttäkuuluttaja hehkuttaa. Pelaajat halaavat toisiaan: Cheer Girls! Jokaisella itseään arvostavalla SM-kiekkoseuralla on omat cheerleaderinsa. Tunnettuja ryhmiä ovat Oulun Kärppien Baby Beastit, HIFK:in Big Red Cats ja Jokerien Cheer Up Team. Lahtelaiset ovat pärjänneet hyvin seurojen välisten yleisökilpailuiden äänestyksissä. Jonna toteaa, että pitkä työ on tuottanut tuloksia. Parasta cheertanssissa on joukkuehenkisyys, jota rakentaa eniten luottamus. Meillä on hauskaa yhdessä. Tekemisen iloa, tahtoa kehittyä, esiintymisen riemua... se vie meitä pitkälle tässä lajissa Up Around The Bend kajahtaa ämyreistä. On setti numero 13:n vuoro. Oikea käsi ylös vasen alas ympäri ympäri kädet ylös vasen jalka eteen oikea käsi sivulle tunnelma on jäähallin katossa. Kotijoukkue johtaa. Cheertanssissa tarvitaan nopeusvoimaa kuten pikajuoksussa, kestävyysvoimaa kuten jalkapallossa, dynaamista kuten koripallossa sekä staattista kuten voimanostajilla kunnon on oltava yhtä hyvä kuin jäällä luistelevalla pelikaanilla. Tyylikkäiden liikkeiden lisäksi cheertytön pitää olla iloinen, hymyillä. Mutta kuinka hymyillä, jos itsellä on huono päivä? Sen oppii, sanoo Jonna. Huono päivä yleensä karisee, kun astuu pukukoppiin. Ja esiintyessä adrenaliinivirtaus tuo hymyn kasvoille Se on siinä. Yleisö poistuu tyytyväisenä. Cheertytöt pyyhkivät hikeä, avaavat virvoitusjuomapullot Takana on kolme erää kiivasta peliä, tanssimista kolmesta pisteestä. Miten menee? Pelicans Alkukausi on kaupungin lätkälippulaivalta sujunut vaihtelevasti: uusi jäähallin laajennus lisäsi katsojapaikkoja ja samalla myös tunnelmaa. Pelikaaneilla on hyvä potku peleissä. Kannustusta lehtereille! Lahden Runomaraton Lahden 15. Runomaraton -festivaali oli jälleen heinäkuussa kaikkien runouden ystävien ja oman kielen juhlaa. Runoa ja ruisleipää -runokilpailun satoa voi lukea netistä Namika Lahti Namika Lahden kotisalissa Urheilutalolla on kuumat paikat: kausi on alkanut ja joukkue tavoittelee tosissaan ratkaisupelejä. Kausi on raskas, 44 liigaottelua putkeen ja jopa neljän ottelun viikkotahdilla! Kuukauden otteluna pelataan KTP:tä vastaan klo Minna Kauppi Lahti Energian nimikkosuunnistaja Minna Kaupin kotimainen kausi päättyi. Minnalla alkoi koulunpenkin kulutus. Opeharjottelut vie tällä hetkellä koko elämän ja ajan. Tammikuussa ratkeaa Vuoden urheilija -titteli, jonka rankingissa keskimatkojen maailmanmestari lienee korkealla Jokimaan ravirata Kesän Suur-Hollola-ajon helmenä oli kylmäverihevosten 6-vuotias voittajaori Bob Hope. Tilaisuudessa järjestettiin ensimmäistä kertaa myös Lahti Energia -piknik. Noin 600 piknikvierasta kerääntyi raviradan nurmelle nauttimaan eväskorien annista. FC Lahti Vaikea kausi vei seuran ykköseen. Uuden FC Lahden rakentaminen alkoi. Lahden jalkapallossa eletään murroksen ja kehityksen aikaa. Keväällä nähdään uusi FC Lahti. 6

7 Nyt jos koskaan e-lasku Kuva: Loma Graphics Tilinumerot muuttuvat. Nykyisen kaltainen suoraveloitus häviää. Sähköinen e-lasku helpottaa laskun maksamista, tietää Lahti Energian laskutuspäällikkö Annukka Kainulainen. Yhtenäinen euromaksualue muuttaa maksukortit sirullisiksi, tunnusluvut korvaavat maksukuitin allekirjoittamisen ja nykyinen suoraveloitus korvautuu muilla maksutavoilla vuoden 2013 loppuun mennessä. Erilaiset maksamisen palvelujen muutokset näkyvät myös Lahti Energian laskulla. Lahti Energian laskutuspäällikkö Annukka Kainulainen kertoo, että energialaskun tilisiirto-osassa nähdään jo nyt pidempi IBANtilinumero ja pankin tunnistava BIC-koodi. Jatkossa perinteinen tilinumero katoaa laskulta kokonaan. Suoraveloitusta nyt käyttävien asiakkaiden ei tarvitse jatkossakaan mennä pankin konttoriin maksamaan laskuja. Suoraveloituksen korvaajaksi on kaavailtu automaattisen maksamisen palvelua, joka perustuu e-laskuun, mutta toimii kuluttajan kannalta suoraveloituksen lailla. Sähköinen e-lasku lähetetään paperilaskun sijaan asiakkaan verkkopankkiin. Asiakas voi halutessaan hyväksyä verkkopankissa jokaisen laskun erikseen maksettavaksi tai valtuuttaa pankin maksamaan laskut eräpäivään mennessä. Annukka Kainulainen toteaa, että e-lasku on helppo ja turvallinen maksutapa. Maksamisen virheet vähenevät. Laskun tietoja, kuten pitkiä IBAN-numeroita ja viitetietoja ei tarvitse näppäillä, ne ovat verkkolaskussa valmiina. Laskun voi tallentaa omaan tai verkkopankin arkistoon. Kätevän käytön lisäksi e-lasku on ympäristöystävällinen. E-laskun käyttäminen on turvallista, koska laskutietoja pääsee katselemaan vain kirjautumalla verkkopankkiin henkilökohtaisilla tunnuksilla. Siirtyminen kätevää E-laskutukseen siirtyminen on helppoa. Klikkaat itsesi verkkopankkiisi ja voit tehdä e-laskusopimuksen Lahti Energian ja muiden laskuttajiesi kanssa, jotka tarjoavat e-laskua. Sopimuksen tekemiseen tarvitset sähkölaskustasi asiakasnumerosi ja laskutussopimusnumerosi. E-laskuun siirtyminen kannattaa tehdä heti saatuasi energialaskun. Näin välttyy siltä, että suoraveloitus on purettu, mutta e-lasku ei ole vielä astunut voimaan, muistuttaa Annukka Kainulainen. Jos saat edelleen paperilaskun tehtyäsi e-laskusopimuksen, on lasku maksettava vielä perinteisellä paperilaskulla. Lahti Energian laskutuspäällikkö A nukka Kainulainen. Helppo E-lasku Suoraveloitusasiakkaat e-laskuun Lahti Energia on siirtymässä etäluennan avulla arviolaskutuksesta täsmälaskutukseen, todelliseen kulutukseen perustuvaan laskutukseen. Suoraveloitusasiakkaat ovat saaneet paperisen laskun yleensä kerran vuodessa tasauslaskun yhteydessä. Tämä muuttuu etäluennan myötä. Myös suoraveloitusasiakkaat saavat jatkossa paperisen laskun kuukausittain, jos kulutus on yli 9000 kwh ja 4 laskua vuodessa jos kulutus on pienempi kuin 9000 kwh. Tämä lisää valtavasti paperilaskujen määrää, koska vajaa puolet sähkölaskuasiakkaistamme käyttää suoraveloitusta maksutapana. Eli myös suoraveloitusasiakkaidemme kannattaa miettiä tosissaan e-laskuun siirtymistä, toteaa Annukka Kainulainen. 7

8 Hannu Rosenlund Elämäni energisin sana: Mäkihyppy Kuvat: Loma Graphics Teksti: Timo Taulo Kun Hannu Rosenlund tuli Lahti Energialle 1993 vastaamaan pienvoimalaitosten toiminnasta, hän tunsi olevansa väsyneessä kunnossa. Aikaisempi uuvuttava matkatyö oli syönyt miehen fysiikkaa, ja Hannu teki tärkeän päätöksen. Ensin hän liittyi Lahden Hiihtoseuran ainaisjäseneksi. Sitten hän osti Harri Ollin entiset mäkisukset sadalla eurolla. Sitten 49-vuotias ylikonemestari Rosenlund kiipesi mäkitorniin, istui puomille ja antoi mennä. Oivalsin, että mäkihyppy on niin vaativa laji, että siinä minun on pakko pitää hyvää kuntoa yllä. Ensimmäisenä talvena ponkaisin sadan hypyn verran Karpalonmäestä. Sitten alkoi katse vilkuilemaan K70-mäkeä... Minua kiinnosti se, miten aikuinen mies kokee mäkihypyn. Tämähän on erilaista harrastusta kuin nuorilla. Sisäinen vaativuustaso on kova. Tasapainon hallinta ja fyysiset erityispiirteet kiehtovat. Minulta katosivat nopeasti korkeat kolesteroliarvot, ja huono polvikin vetreytyi. Tässä lajissa mielihyvää tuottaa se, että kun pystyy käyttämään kaiken hankkimansa osaamisen ja tekee sen mahdollisimman oikein. Tähän tunteeseen olen jäänyt koukkuun. Ja virhe huomataan heti kun lentää kuonolleen... Vaikka kyllä sitä on joskus puomilla istuessa tullut mieleen, että mitä helkuttia minä täällä oikein teen! Ilmalennossa ne ajatukset jo unohtuvat, ja mieli palaa pian takaisin torniin odottamaan uutta hyppyvuoroa. Puomilla ei saa pelätä. Tässä lajissa ei voi himmailla, eikä varoa. Ei edes miettiä vaaroja, se lisää riskiä. Adrenaliinin kuohu palkitsee. Kolmentoista harrastusvuoden aikana liukuja on kertynyt parituhatta. Eräs niistä on jäänyt erityisesti mieleen: Taivalkosken veteraanien MM-kisat pari vuotta sitten, siellä Matti Nykänenkin hyppäsi. Tempaisin viidennen sijan HS80-mäessä: oma ennätys 64 metriä. Edellisen vuoden kisoissa kylmä kangisti lihakset. Kaaduin kolmannen hyppyni. Takareisilihas pamahti poikki. Kuntoutin itseni määrätietoisesti, ja viime talvena laskin jo 150 hyppyä Lahden keskimmäisestä mäestäkin. Tulevan kauden tavoitteeni on selvä: MM-kisat Tsekin Harrachovissa ensi keväänä. Mutta vielä sitä ennen pitää pudottaa painoa viitisen kiloa, että lento jatkuu pitkään. 8

9 Hannu Rosenlund: käyttömestari Kymijärven voimalaitoksella, 62 v. koneteknikko, ylikonemestari naimisissa, 2 poikaa isoisä asuu Nastolassa omakotitalossa 17 vuotta Lahti Energian palveluksessa vastaa mm. suurten tehtaiden ja laitosten energiantoimituksista ja turvallisuudesta 9

10 Mikä on talvella iso ja kesällä pieni? Se on uusi energialasku, joka perustuu todelliseen kulutukseen. Etäluenta poistaa vanhan arviolaskun ja antaa mahdollisuuden seurata sähkönkulutusta nykyistä tarkemmin. Lahti Energian asiakkaat saavat pian seurata omaa sähkönkäyttöään entistä helpommin automaattisen mittarinluennan avulla. Uudet älykkäät etäluettavat sähkömittarit avaavat jokaiseen kotiin mahdollisuuksia järkevöittää ja tehostaa sähkönkäyttötottumuksia. Tämä kaikki säästää merkittävästi myös ympäristöä. Mittalaite luetaan ja sen toimintoja ohjataan etäyhteyden avulla. Sähköt voidaan kytkeä tai katkaista etäyhteyden kautta. Etäluettava mittari raportoi sähkönkulutuksen automaattisesti, ja tulokset ovat kuluttajan käytettävissä. Uudet mittarit rekisteröivät sähkön käytön tunneittain. Nopea reagointi vikoihin Asiakas saa laskuista nopean palautteen sähkönkäytöstään ja sen muutoksista, jolloin esimerkiksi sähkön säästäminen helpottuu. Palvelua parantaa myös se, että Lahti Energiassa voidaan etäluennan avulla valvoa sähköverkon tilaa entistä paremmin ja varmistaa asiakkaiden häiriötön sähkön saanti. Suurin muutos kuluttajalle on laskutus. Automaattinen mittarinluenta poistaa vanhan arviolaskutuksen. Etäluettavan mittarin avulla laskutus perustuu todelliseen kulutukseen. Uusi sähkömittari lähettää lukemat järjestelmään automaattisesti, jonka jälkeen sähkölasku perustuu toteutuneeseen sähkönkäyttöön. Älä ylläty laskun vaihtelusta Etäluenta muuttaa energian laskutuksen todelliseen kulutukseen perustuvaksi. Kun aikaisemmin olet saanut arviolaskun, jota on korjattu tasauslaskuilla, nyt kulutusta seurataan aina ajan tasalla. Laskun loppusummaan se saattaa vaikuttaa siten, että kun talvella kuluu enemmän energiaa, lasku on tuolloin suurempi, ja kesällä taas pienempi. Sähköntoimituksen mittaamista koskevan Valtioneuvoston asetuksen mukaan energiamittareiden on jatkossa pystyttävä rekisteröimään asiakkaan sähkön käyttö tunneittain ja mittarit pitää lukea vähintään kolme kertaa vuodessa. Asetus edellyttää, että vuoden 2014 alkuun mennessä 80 prosenttia mittauspisteistä jokaisen jakeluverkonhaltijan alueella on oltava tuntimitattuja. Asennus ensi vuoden aikana Lahti Energian alueella etäluettavien sähkömittareiden asennus etenee alueittain. Asennukset aloitettiin Villähteen alueelta syyskuussa, ja vaihdot jatkuvat Lahden keskustassa joulukuun alussa. Massavaihdon viimeiset työt tehdään aikataulun mukaan syyskuussa 2011.Katso oman asuinalueesi asennusaikataulu: 10

11 RVIOLASKU poistuu. Laskutus uudistuu. Etäluennassa laskutetaan vain todellisesta käytöstä. Saat selkeämmän sähkölaskun. ENERGIANKÄYTTÖ. Etäluenta tarjoaa lisäpalveluita, kuten energiankäytön opastusta. Energian säästömahdollisuutesi kohentuvat merkittävästi. Lähivuosina internetin kautta näet tunneittain edellispäivän sähkönkäyttötiedot. KAUKOLÄMPÖ JA MAAKAASU. Lahti Energia siirtää myös kaukolämpö- ja maakaasumittaukset etäluentaan vuosien 2011 ja 2012 aikana. Kaukolämmön ja kaasun mittariasennukset alkavat kesällä 2011 ja jatkuvat heinäkuulle 2012 asti. KUSTANNUKSET. Etäluentaan siirtymisestä ei aiheudu erillisiä kustannuksia. Etäluenta sisältyy sähkön siirtohintaan. LASKUTUSRYTMI. Jos kulutat sähköä vuodessa 9000 kwh tai enemmän, saat 12 laskua vuodessa. Jos vuosikäyttösi on alle 9000 kwh, laskuja tulee neljä kertaa vuodessa. MITTARINLUKIJA ei käy enää lukemassa mittariasi. Jos olet ilmoittanut mittarinlukemia Lahti Energialle, niitä ei enää tarvitse ilmoittaa. ONLINE. Seuraat kulutustasi ja sähkönkäyttötietojasi kätevästi internetissä. Myöhemmässä vaiheessa saat mahdollisuuden sähkönkäyttötietojesi tarkempaan seurantaan Lahti Energian Online-palvelussa. PALVELUT. Etäluenta mahdollistaa tulevaisuudessa monia hyödyllisiä palveluita, kuten tuntimittauksen, sähkön laadun seurannan, sähkökatkojen rekisteröinnin, sähköjen etäkatkaisun ja muuttoluennat. RAPORTOINTI. Raportointipalvelujemme kehittyessä saat halutessasi Online-palvelustamme tarkan raportin sähkön kulutuksestasi. Automatisoitu kulutustietojen keruu mahdollistaa myös tarkemman ja nopeamman tiedon saannin. SÄHKÖLASKU. Etäluennan myötä sinua laskutetaan aina toteutuneen kulutuksen mukaan. Laskusi on selkeämpi ja sen loppusumma vaihtelee. SÄHKÖSOPIMUS. Mittaustavan tai sähkösopimuksen vaihtaminen on aikaisempaa helpompaa, sillä sinun ei tarvitse lukea itse mittaria. Muutos voidaan tehdä nopeammin ja edullisemmin etäluennan ja ohjelmoinnin avulla. TUOTANTO. Tarkempia kulutustietoja hyödynnetään myös energiantuotannon puolella. Niiden avulla Lahti Energia voi tehostaa lämpöverkon käyttöä, säästää energiaa ja vähentää ympäristövaikutuksia. UUDET PALVELUT. Lahti Energia tiedottaa sinulle etäluennan uusista palveluista ja mahdollisuuksista sitä mukaa, kun etäluettavat mittarit on asennettu. VAIHTAMINEN. LE-Sähköverkko Oy on yhteistyössä Eltel Networks Oy:n asentajien kanssa ryhtynyt vaihtamaan vanhoja sähkömittareita uusiin etämittareihin syyskuun 2010 alusta. Vaihtaminen ei vaadi sinulta toimenpiteitä. Asennuksesta ilmoitetaan etukäteen kirjeellä. Kerrostaloissa tarkempi asennusaika ilmoitetaan rappukäytävätiedotteella. Mittarinvaihdon aikataulu löytyy internetistä osoitteesta 11

12 josta voi tehdä vaikka sähkömadon Kuvat: Loma Graphics Teksti: Timo Taulo Energiansäästöviikolla Lahden alueen toisluokkalaiset saivat oppitunnillisen tietoa hauskasti leikkimällä. Rakokiven ala-asteella Nastolassa keksittiin monia tapoja säästää sähköä. Energiansäästötunnin virallinen luokkakuva. Rakokiven 2B ylhäältä vasemmalta: Sini Iivonen, Kati Pykälistö, Nico Borgström, opettaja Ritva Tuomi, Eetu Tuovila, ympäristöneuvojat Päivi Kärnä ja Anne Meronen (ja Eikka Energiasyöppö), Nuutti Tuovila, Kasper Virtala, Miika Karjalainen ja Joona Pennanen. Alarivissä vasemmalta: Miikka Markkanen, Jesse Halttunen, Mirella Heikkilä, Toni Nevalainen, Jesse Hellberg, Enni Tarvainen, Tiina Tuisk ja Anna Reponen. K aksi bee -luokan seinällä on iso juliste, jossa lukee Energiansäästöviikko. Rakokiven ala-asteella on joka päivä käsitelty tärkeitä energiajuttuja, on pohdittu mistä se sähkö tulee, ja miten sitä kannattaa käyttää. Opettaja Ritva Tuomi on prepannut tokaluokkalaisia odotettuun energiatuntiin, kaikki on nyt valmista. Ympäristökasvattajat Anne Meronen ja Päivi Kärnä ovat kiertäviä energialähettiläitä. He vierailivat lokakuisella energiansäästöviikolla Lahden alueen ala-asteilla. 45-minuuttisen aikana lasten kanssa leikittiin ja juteltiin, esiteltiin energiaan liittyviä aiheita ja vaikeitakin sellaisia. Tänä vuonna Lahdessa säästöviikolla puhuttiin erityisesti energiajätteen syntypaikkalajittelusta ja erilliskeräyksestä. Oppilaat odottavat jännittyneinä. Energiatunti on mukavaa vaihtelua peruskoulupäivään. Hyvää huomenta lapset, tiedättekö mikä viikko nyt on? aloittaa Anne luokan edestä. Oppilaat on ryhmitelty seinustalle, tilaa on jäätävä leikeille. Lapset tietävät vastauksen helppoon kysymykseen, mutta seuraava onkin vaikeampi: 12

13 Mitäs te olette tänään syöneet aamupalaksi? Puuroo ja mysliä. Lihapullia. En mitään! Ja niin päästään päivän tärkeään aiheeseen, energiaan ja sen kulutukseen. Parikymmentä tokaluokkalaista on innolla mukana. Poikaporukka innostuu välillä liikaakin, ja ope Ritva joutuu heitä hieman jarruttelemaan. Energiaopettajat saavat lapset mukaansa, vaikka aiheet ovat hankalasti hahmotettavia. On tehty lattialle iso kone. Jokainen liikkuu omalla tavallaan, yhteen. Energiaa kuluu. Anne kysyy, mitäs tämä sitten olisi jos laitettaisiin sähköjohto seinään? Mato! keksii joku. Sähkömato luikertelee luokassa, ja samalla pohditaan mistä se sähkö tulee. Mun isä laittaa sähköjohtoja. Sähkö tulee seinästä. Eikun sähkölaitokselta. Lopulta päästään yksimielisyyteen siitä, että voimalaitokset ovat avainsana. Yhtäkkiä Eikka syöksyy opettajanpöydän takaa Anne ja energiasyöppökäsinukke ja kiljaisee: Arvatkaas kuka minä olen? Minä olen Eikka Energiasyöppö ja asun sellaisissa huonosti huolletuissa ja paljon kuluttavissa sähkölaitteissa. Eikka ryhtyy leikin vetäjäksi. Lapset istuvat rinkiin, ja Päivi esittelee erilaisia energiamuotoja. On aurinkoa, on biovoimaa. Kuka on nähnyt Kymijärven voimalaitoksen? Aika moni viittaa, Eikkakin. Eikös se ilmaston lämpeneminen ole kivaa, Eikkakin pääsee kulkemaan pelkillä shortseilla! Lapset epäilevät Eikan ilmastonmuutosteesejä. Energiaa säästämällä hillitään ilmastonmuutosta, jatkaa Päivi. On tuulivoimaa, on vesivoimaa. Ja mikäs tämä on, luepas siitä. Yh-dis-voi-ma-lai-tos Ydinvoimalaitos. Sellaistakin on. Oletteko kuulleet uraanista? Tokaluokkalaisten energiasäästöviikkoja on vietetty jo 15 vuotta. Lahden seudun ympäristöpalvelut järjestää vuosittain energiansäästöviikon yhdessä Lahti Energian kanssa. Lahti Energia kustantaa kouluille Hei, kaikki toimii! -energiaopetuspaketit. Opettaja Ritva Tuomi kokee, että oppitunneista on paljon hyötyä lapsille: Se tuo virkistystä koulupäivään. Samalla saadaan uutta virtaa aiheeseen, kuin että oma opettaja kävisi läpi samat asiat. Rakokivessä käydään läpi energia-asioita koko viikon ajan. Ympäristökasvattaja Anne Merosen mukaan juuri toisluokkalaisille kohdistettu elämyksellinen energiakasvatus on tärkeää. Lapset ovat juuri hyvässä iässä oppiakseen ja omaksuakseen asioita, ja jopa opettamaan niitä aikuisillekin. Oppitunti jatkuu. CD-soitin vaan ryttyilee. Vielä eilen se toimi Tuli sähköongelmia, pojat naureskelevat. Viimein energialaulu soi. Kun musiikki loppuu, pannaan sormet tai varpaat yhteen, ja Eikka kysyy ryhmiltä vaikeita. Seis! 30 sormea yhteen! 30 sormea yhteen! Suuri säntäily ja kädet käsiin: Nyt näitä on 50! Meillä ei ole kun 11. Eikka kysyy: Pystytkö itse vaikuttamaan kotona energiankulutukseen? Peukku pystyyn jos voit, peukku alas jos et. Lapset nostelevat varovaisesti peukkuja. Ihan oikein. Taas mennään. Säästä energiaa, jeejee lauletaan levyllä ja kun musiikki loppuu, Eikka huutaa: Kaksi selkää! Parit muodostuvat nopeasti. Onko puu uusiutuva energialähde? Lapset ovat hiljaa. Opettaja kuiskaa, että kasvaako ne puut uudelleen. Peukut nousevat. Nopeasti meni vauhdikas tunti. Lapset säntäävät välitunnille. Yksi esittää Eikkaa, toinen puksii kymmentä sormea yhteen. Ja jos jotain tokaluokkalaisten päähän energiatunnilta jäi, niin ainakin se, että ei sitä niin paljon tule, että sitä kannattaisi tuhlata. Enni varoittaa sähkön ahmimisesta. Eikka säntää esiin. Joona sammuttaisi luokasta valot. Ei ahmita energiaa Enni Tarvainen ja Joona Pennanen sanovat yhdestä suusta: Lapset on parempia säästäjiä. Ainakin kun puhutaan energiasta, Rakokiven tokaluokkalaiset ovat asiasta varmoja. Aikuiset käyttävät sitä paitsi autoja usein ihan turhaan. Sitä eivät lapset tee, he päättelevät. Energiaa kannattaa säästää myös muutenkin. Esimerkiksi maksalaatikosta saa hirveästi energiaa, toteaa Joona. Se on muuten hyvää. Niin ja salaatti, Enni täydentää. Lapset varoittavat liian energian ahmimisesta: Sitähän lihoo ihan kauheasti, jos syö energiaa liikaa. Samahan se on jos ahmii sähköä. Ei käy hyvin. Tänään me voitaisiin säästää sähköä sammuttamalla luokasta valo kun mennään välitunnille, Joona keksii. Hyvä idea. Samalla voisi sammuttaa myös opettajanhuoneen valot ja kahvinkeittimen? 13

14 14

15 Kuvat: Loma Graphics Teksti: Timo Taulo Sunnuntaina klo iski Sylvi. Se iski ukkosen voimalla. Se raastoi kattoja leijoiksi, katkoi puita kuin tulitikkuja ja myllersi voimalinjat solmuun. Sylvi kesti Lahden alueella kymmenisen minuuttia, ja sitten se katosi salamoina räiskyen tiehensä yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. Jäähyväisiksi se jätti tuhansittain sähkönpimeitä kotitalouksia. Lahti Energian tytäryhtiön LE-Sähköverkon sähkövikapäivystys sai kuuman linjan hälytyksen: metsään tuhoja korjaamaan! 15

16 Tuskin myrsky oli iskenyt ensimmäistä salamaansa kalliomaaperään, kun jo Lahti Energian neljännen kerroksen valvomossa alkoivat hälytyskellot soida. Puhelinpöytä välähti punaiseksi merkkivaloista: sähköt poikki! Puhelinlinjat alkoivat hehkua sitä enemmän, mitä pitemmälle myrsky eteni pitkin Salpausselän harjua. Kun normaalisti valvomossa vastataan vikailmoituspuheluihin kymmenisen kertaa päivässä, nyt tuli sunnuntai-illasta alkaen satoja puheluita, maanantaina peräti 2645 kappaletta. Ukkosmyrsky katkaisi sähköjä hurjimmillaan noin taloudesta. Ei tarvittu erityisiä kuumia linjoja, kun LE-Sähköverkon vikapäivystys oli jo jalkeilla. Partiot kokoontuivat heti myrskyn alettua, mutta ne pääsivät täydellä voimalla korjaustöihin vasta kun päivä valkeni, kello kolmen aikaan maanantaiaamuna. Konkeloita kaatamaan too Arto Gröndahl. Matkaa tuhonpaikkaan saattoi olla kilometrejä. Sellaisia konkelopuita ei auta mennä katkomaan pikkuhämärässä. Sain työparini kanssa melko ripeästi aluetta raivattua, kunhan ensin raivasimme itsemme sinne. Kolmen sukupolven kokemuksella Arto on sähköasentaja jo kolmennessa polvessa. Isoisä Juho Asser astui Lahden sähkölaitoksen palvelukseen Isä Artturi jatkoi sähköasennusta jo ennen sotaa, ja Arto aloitti Yhteensä Gröndahleilla tulee kohta kasaan 100 työvuotta sähköyhtiön palveluksessa. Gröndahlien miehet ovat saaneet raivata myrskyn tuhoja 11 vuosikymmenellä. Myrskyneidit Janika, Pyry, Manta, Maire ovat tuttuja. Eihän tämä sähköasentajan työ pohjimmiltaan ole vuosien varrella muuttunut. Tekniikka kehittyy, mutta tavoite on sama: turvataan sähkön saanti. Nämä viankorjaushommat ovat sellainen sivujuoni työhön, jota ei toivottavasti ihan joka viikko tarvitse tehdä, sanoo Arto. Meillä on rauhallisina aikoina kotipäivystys, mutta kun suurhäiriö tulee, hälytetään koko vahvuus paikalle. Mutta yllätys se on aina, vaikka säätiedotuksia seurataan. Kriisivalmius hyvä Sylvi-myrsky osoitti, että Lahti Energian kriisivalmius on hyvä. Viankorjausjoukot olivat nopeasti töissä. Ensimmäinen korjausaalto sunnuntai-illasta maanantai-iltaan toi jo hyviä tuloksia: maanantaiaamuna klo 7 oli karkean laskennan mukaan asiakasta sähköttä ja ensimmäisen aallon päätyttyä noin Toinen aalto alkoi maanantaiaamun ja päivän aikana. Tiistaina ensimmäisen aallon henkilöt palailivat töihin yön nukuttuaan, kuten Ar- Sähköasentaja Arto Gröndahl palasi vuosilomamatkaltaan maanantaiaamuna suoraan kriisipesäkkeseen. Tuhot olivat sitä luokkaa, että kaikki mahdolliset ammattimiehet oli saatava metsään moottorisahojen, työkalujen ja varaosien kanssa. Haalarit päälle ja korjaustöihin. Ensiksi pannaan kuntoon yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeät kohteet ja keskijänniteverkon runkolinjat. Sitten siirrytään pienjännitevikoihin ja talojohtoihin. Heinlammin metsikössä oli järeä mänty kaatunut sähkölinjalle. Oksasaha pantiin soimaan, latva putosi rytisten, ja puolet männystä jäi notkolleen langalle. Vaijerit ja talja kiinnitettiin vieruspuihin. Pitopuiden avulla saatiin loputkin puusta kaatumaan oikeaan suuntaan. Sähköasentajan pitää olla myös kokenut metsuri. Työtä haittasi pimeys ja kuumuus. Kaksi päivää meni Heinlammin alueella metsässä, ennen kuin saimme sen alueen raivattua, kerto Gröndahlkin. 17 tunnin työpäivät alkoivat jo hieman painaa. Mutta työ eteni ja siirryttiin vikojen rajoittamisesta korjaustöihin, kertoo Arto. Mukaan saatiin myös yksittäisiä metsureita työkoneineen ja varusteineen, jotka olivat apuna pahimpien paikkojen selvittelyssä. Torstai-iltana oli sähköttä enää noin 50 asiakasta. Mukana talkoissa oli LE-Sähköverkon oman, sähköverkon käyttöhenkilöistä koostuvan ydinryhmän lisäksi SEU:n, Empowerin ja Wiren asentajia sekä joitain yksityisiä metsureita. Metsurin töitä sähköverkon toiminnassa riittää ilman myrskyn tuhojakin. LE-Sähköverkko ennalta ehkäisee ja tekee uutterasti työtä aukaisten sähkölinjoja, karsien ja leventäen uria, jotta sähkölinjat pysyisivät turvallisina. Helikopterisahausta tehdään vuosittain, 10 metrin levyisillä väylillä pyritään estämään myrskyjen tuhot. Talven lumi saattaa painaa linjoja, tykkylumi pahimpana. Arto Gröndahl kuitenkin on varma siitä, että hommat hoituvat pahimpien tuhojenkin jälkeen. Kun on osaavaa porukkaa, joilla ei saha kourassa tärise. Kun sähkökatko yllättää Kun sähkönjakelu jostain syystä keskeytyy, työt sähköverkon korjaamiseksi alkavat välittömästi. Sähköverkon toimintaa valvotaan ympärivuorokautisesti käyttökeskuksessa. Suurhäiriöiden aikana vikapäivystysnumero ruuhkautuu helposti. Autat meitä parhaiten, jos soitat vain silloin, kun tiedossasi on selkeä vikapaikka. Kun soitat vikanumeroon, toimi vastaajapalvelusta saamiesi ohjeiden mukaisesti. Tarkkojen ennusteiden antaminen suurhäiriön kestosta on usein mahdotonta, eikä yksittäisten asiakkaidenkaan tietoja ole saatavilla. Viat korjataan aina mahdollisimman nopeasti, mutta asukkaiden on hyvä varautua myös pitkiin sähkökatkoihin. Sylvi-myrskyn aikana sähköt olivat LE- Sähköverkon alueella poissa pisimmillään yli 120 tuntia. Kotisivuiltamme löydät oppaan siitä miten toimitaan, jos sähköt ovat pahasti poikki Ilmoita havaitsemasi sähköhäiriöt esim. puu kaatuneena sähkölinjalla vikapäivystysnumeroomme

17 Energiaveron korotus näkyy asiakkaan laskussa Valtion energiaveron korotus vaikuttaa asiakkaan maksamaan kokonaishintaan myös Lahti Energian alueella. Asiakkaan laskun loppusumma nousee energiaveron verran. Kaukolämmön kokonaishinta nousee energiaveron korotuksen myötä Lahdessa ja Hollolassa 10 %. Keskivertokäyttäjän osalta tämä tarkoittaa noin 10 euron lisälaskua kuukaudessa. Nastolassa ja Asikkalassa korotus on 12 % ja vaikutus kukkaroon noin 13 euroa kuussa. Sähkön siirron osalta veronkorotus kasvattaa tyypillisen kerrostaloasukkaan laskua noin 1,7 euroa kuukaudessa, sähkölämmitteisessä omakotitalossa vaikutus on noin 15 euroa. Sähkön myyntihintaan veronkorotus ei sen sijaan vaikuta, sillä vero kannetaan vain sähkön siirrosta. Lahti Energian sähkön myyntihinnat säilyvät entisellään myös vuodenvaihteen jälkeen. Nykyinen energiaverojärjestelmä on ollut käytössä vuodesta Energiaverot ovat valmisteveroja, ja valtio kantaa niitä liikenne- ja lämmityspolttoaineista sekä sähköstä. Energiaveron lisäksi energiatuotteista kannetaan huoltovarmuusmaksu. Lahti Energian hinnasto MAAKAASU Maakaasun myyntihinta pysyy ennallaan. Valmistevero ja maakaasun siirtohinta nousevat Yleissiirto Perusmaksu alv 0 % 25,00 alv 23 % 30,75 /kw,v Kaasuenergia 12,70 15,62 /MWh Pientehosiirto Perusmaksu 1 230, ,90 /v Kaasuteho 21,50 26,45 /kw,v Kaasuenergia 6,20 7,63 /MWh (noin 90 kw:sta ylöspäin) Suurtehosiirto Perusmaksu , ,50 /v Kaasuteho 19,10 23,49 /kw,v Kaasuenergia 6,20 7,63 /MWh (noin 10 MW:sta ylöspäin) Energiamaksuihin lisätään 9,024 11,10 /MWh valmistevero ja huoltovarmuusmaksu Myyntihinta Kaasuenergia 30,50 37,52 /MWh KAUKOLÄMPÖ Kaukolämmön energiamaksu pysyy ennallaan, mutta polttoainevero nousee Lahti ja Hollola Energiamaksu alv 0 % 32,10 alv 23 % 39,48 /MWh Polttoainevero 9,58 11,78 /MWh Kokonaishinta 41,68 51,26 /MWh Nastola ja Asikkala Energiamaksu 38,77 47,69 /MWh Polttoainevero 8,41 10,35 /MWh Kokonaishinta 47,18 58,04 /MWh SÄHKÖN SIIRTO LE-Sähköverkko Oy:n sähkön siirtohinnat pysyvät ennallaan, mutta sähkövero nousee siten, että sähkövero ja huoltovarmuusmaksu ovat yhteensä Veroluokka alv 0 % alv 23 % I 1,703 2,0947 snt/kwh II 0,703 0,8647 snt/kwh Sähköveroluokkaan 1 kuuluu suurin osa sähkönkäyttäjistä kuten yksityistaloudet, maa- ja metsätalous, rakentaminen sekä palvelutoiminta. Sähköveroluokkaan 2 voivat kuulua valmistavaa teollisuutta harjoittavat teollisuusyritykset ja kasvihuoneviljelytilat. Voimassaolevat hinnastot löytyvät aina kotisivuiltamme osoitteesta 17

18 Sähkösanomia Haloo, Lahti Energialla! Tyytyväisiä liittymäasiakkaita LE-Sähköverkko mittaa säännöllisesti asiakastyytyväisyyttä. Kesän aikana liittymisjohtoasiakkaille tehty kysely kartoitti onnistumistamme ja palvelumme laatua. Tulos oli arvosanojen suhteen varsin hyvä. Positiivista palautetta tuli paljon ja, osa siitä koski sähkön myyjää Lahti Energiaa. Parannettavaa puolestaan löytyy eniten tiedon välityksessä. Kyselyyn vastanneiden kesken järjestettiin arvonta ja onnettaren suosikki oli Jyri Laaksonen. Uudet puhelinnumerot ja nopeampi asiakaspalvelu Lahti Energia on uusinut puhelinjärjestelmänsä ja samalla yhtiön kaikki puhelinnumerot vikailmoitusnumeroita lukuun ottamatta vaihtuivat. Samalla lisättiin puhelinnumeroita ja käytössämme on nyt omat numerot myynnille ja palveluille sekä laskutukselle. Uusi asiakaspalvelunumero on Soitettuasi numeroon voit valita tarkemmin, mitä asiasi koskee, seuraavista vaihtoehdoista: 1 asiakaspalvelu, 2 muutto, 3 pienyritysten asiat, 4 sopimusasiat. Uusi laskuihin liittyvä puhelinnumero on Tällöin voit valita: 1 laskutusasiat, 2 maksupalautukset ja tilinumeroilmoitukset, 3 perintäasiat. Uusi puhelinjärjestelmämme nopeuttaa puheluihin vastaamista, kun puhelu ohjautuu suoraan haluamallesi asianhoitajalle. Ruuhkatilanteessa voit jättää automaattiimme soittopyynnön, eikä sinun tarvitse odottaa linjalla. Muut uudet palvelunumeromme löydät kotisivuiltamme osoitteesta fi/ota-yhteytta Muutoksen myötä myös puhelun hinta muuttui edullisemmaksi. Soittaessasi kiinteästä lankapuhelimesta tai matkapuhelimesta hinta on aina sama 8,28 snt / puhelu + 9,84 snt / min. Kuivanapitolämmitys tuo säästöjä Tampereen teknillisen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan kesämökkien kuivanapitolämmitys hyödyttää mökinomistajaa. Tutkimus selvitti massiivihirsisten ja lisäeristämättömien mökkien talvilämmitystä. Ensimmäisenä tutkimustalvena osaa mökeistä ei lämmitetty lainkaan, yhdessä oli viiden asteen peruslämmitys ja yhdessä vakiotehoinen kuivanapitolämmitys. Toisena talvena kaikki mökit olivat kuivanapitolämmityksessä. Sisälämpötila oli aina 3-5 astetta ulkolämpötilaa korkeampi. Käytännössä mökeissä oli pitkiä aikoja pakkasta. Kuivanapitolämmityksessä tärkeä asia on sisäilman suhteellinen kosteus. Jos se on yli 80 %, alkaa homekasvu. Suhteellinen kosteus laskee prosenttiin, kun sisäilman lämpötila on 3-5 astetta ulkolämpötilaa korkeampi. Kuivanapitolämmitys tuo satojen eurojen säästön vuodessa. Se vähentää myös sähkön huipputehon tarvetta ja siten kasvihuonepäästöjä. Sähköpyörä sähköisestä laskusta Asiakaspalvelupäällikkö Anne Karppinen luovutti e-biken Kari Kilpiölle. Sähköisellä avulla nousee pyörällä vaikka Mustankallionmäelle kevyesti. Lahti Energia kampanjoi kesän aikana e-laskuun siirtymisen puolesta ja kaikkien sähköiseen laskutukseen siirtyneiden asiakkaiden kesken arvottiin sähköavusteinen Nopsa E-Bike -polkupyörä. Pyöräretkiä saa sähköisesti jatkossa tehdä pariskunta Sari Laine ja Kari Kilpiö Lahdesta, joita arpaonni potkaisi. Arvoimme myös lippuja FC Lahden kotiotteluihin. Liput saivat Leena Jalo, Jukka Torstila, Jani Veijola, Anna-Kaisa Rajala, Osmo Tervo, Ilona Ravantti, Päivi Kataja, Helena Ojanen, Outi ja Seppo Saksanen sekä Tiina Kytö. Onneksi olkoon! 18

19 Energiaa säästämään! Energiaa säästämään -neuvontatapahtuma kauppakeskus Triossa veti satoja kiinnostuneita kuluttajia kuulemaan Lahti Energian ja Lahden Ympäristöneuvonnan asiantuntijoiden tietoa energian säästämisestä. Jaossa oli energiatehokkuuspaketteja ja knoppitietoa energian kulutuksesta. Aivan pienimmät (ja muutama isompikin) saivat mukaansa energiset ilmapallot. Ampeeri Lukijat kysyvät, LahtiWatti vastaa. K: Miksi liikennevalot Lahden keskustassa ovat toiminnassa joskus keskellä yötä tai viikonloppuisin? V: Liikenneministeriön tieliikenteen liikennevaloja koskevan päätöksen 17 :ssä todetaan: Liikennevaloilla tulee pääsääntöisesti aina ohjata liikennettä. Jos liikenne on hyvin vähäistä, esimerkiksi kello 24 6 välisenä aikana, voidaan liikennevalot kuitenkin tänä aikana kytkeä pimeäksi. Lahdessa liikennevaloista vastaa kaupungin tekninen virasto. Valoista vajaa puolet on päällä läpi yön. Valojen yökäytöllä pyritään lisäämään turvallisuutta mm. siten, etteivät nopeudet pääkatujaksoilla pääse nousemaan liikaa hiljaisilla kaduilla. Lahti Energian viestintäpäällikkö Jaana Lehtovirta testasi valopelin toimintaa. Tapahtumapäivän aikana Lahti Energian pisteellä poikkesi satoja energian kulutuksesta kiinnostuneita kansalaisia. K: Kinaa kotona: minä väitän, että puhelimen laturi ei kuluta sähköä seinässä ollessaan kun vasta puhelinta ladattaessa. Vaimo on eri mieltä. Miten nyt on? V: Vaimosi on oikeassa. Myös nykyaikaiset, hakkuriperiaatteella toimivat kännykkälaturit kuluttavat sähköenergiaa ollessaan pistorasiassa, vaikka puhelin ei ole kiinni laturissa. Esimerkiksi Nokian nykyaikaiset laturit kuluttavat 0,03 W 0,3 W ilman kuormaa. Jos tällainen laturi on kiinni pistorasiassa kaikki vuoden tunnit ilman kuormaa, se vastaa sähkön hinnalla 0,1 / kwh noin 0,03 0,26 :a. Yksittäisen laturin lisäksi energiaa kuluttavat kaikki valmiustilassa olevat sähkölaitteet. Nyrkkisääntönä on, että mitä kuumempi laite on, sitä enemmän se käyttää sähköä. Kun kuormattomia latureita ja valmisutiloissa olevia laitteita on kodissa useita, hukkaan kuluva sähköenergiamäärä voi olla merkittävä. K: Tykkään Lahden jouluvaloista, mutta mieleen tuli paljonko Aleksilla olevat jouluvalot kuluttavat sähköä päivässä? V: Tänä vuonna suurin osa jouluvalojen lampuista vaihdetaan LED-lamppuihin, mikä säästää merkittävästi kulutusta. Jouluvalojen alkuperäisistä 5848 hehkulampusta 4391 lamppua on tänä vuonna toteutettu LED-tekniikalla. Jouluvalojen kokonaisteho on pudonnut lukemaan 44,6 kw eli kokonaisteho on pudonnut n. 59 %! Jouluvaloissa on 30 luksin hämäräkytkin, eli valot kytkeytyvät päälle vasta kun on riittävän pimeää. Jos nyt oletetaan, että jouluvalot palavat yhtenä talvipäivänä 12 h, sähköenergiankulutus on 535 kwh. Jos oletetaan sähkön keskihinnaksi 0,1 / kwh, hinta valoille on n. 54 päivässä. LED-tekniikan ansiosta hinta on pudonnut alle puoleen alkuperäisestä, eli alkuperäisillä hehkulampuilla hinta olisi n. 130 päivässä! Antti Miettunen polki energiapyörällä kännykän akkuun uutta virtaa yhden ihmisvoiman teholla. Nokia ei ole ainakaan vielä myymässä polkuoheistuotetta matkapuhelimiinsa. Energiasäästövinkkejä Kysy lisää energiasta: asiakaspalvelu@lahtienergia.fi 19

20 Pomminvarmaa kaukolämpöä Kuvat: Loma Graphics Teksti: Timo Taulo Etelä-Lahden valtaus Lahti Energia ryhtyi vahvistamaan eteläisen kaupungin kaukolämpöverkostoa syksyn alussa. Uutta kaukolämpöputkea vedetään maahan 1,4 kilometrin matkan verran. Energiayhtiö parantaa kaukolämpöverkkoa tänä vuonna lähes neljällä miljoonalla eurolla, ja ensi vuonna panos on noin miljoonan suurempi. Olli Lindstam kertoo, että pomminvarma Iso-Paavolankadun työmaa on kuluvan vuoden suurin. Joskus kaukolämpö voi olla vaarallista: Lahti Energian työmaalla törmättiin sodanaikaiseen räjähtämättömään pommiin. Muuten Etelä-Lahden valtaus jatkuu normaaliin tapaan. to korvaa entisen pienemmän johdon, joka kulkee Upon sillan rakenteissa. Uusi johto rakennetaan Iso-Paavolankatua Onnelantien risteyksestä alkaen siten, että valtatie 12 ja rautatie alitetaan. Launeella Juuri kun kuljettaja oli iskemässä kaivinkoneensa kauhaa saviseen maaperään, syksyn aurinko pilkahti pilven takaa ja savimaassa välähti. Kuljettaja reagoi salamannopeasti työt seis: kauhan teräshampaiden vieressä irvisteli räjähtämätön sodanaikainen lentopommi. Vaikka kaukolämpö on turvallisin kotimainen energiamuoto, sen saamisessa on omat riskinsä. Kuten nyt Lahti Energian työmaalla elokuussa, kun kaivausten edetessä törmättiin sodanaikaiseen räjähtämättömään pommiin. Se helpottaa kaukolämmön siirtoa omakotialueille ja parantaa edelleen kaukolämmön toimitusvarmuutta. Työmaa liittyy koko Etelä- Lahden kaukolämpöverkon laajentamiseen. Nyt rakennettava kaukolämpöjohjohto liittyy Saksalankadun ja Nikkarinkadun risteyksessä nykyiseen johtoon. Lahti Energian lämpöjohtaja Olli Lindstam kertoo, että yleensä kaukolämpötyömaalla ei eletä niin jännittäviä hetkiä. Upon sillan juurella, autoliikkeen edustalla, kaivettiin 2 x 400 mm:n kaukolämpöteräsputkelle sopivaa uraa. Sieltä pommi löytyi. Kaivinkoneen kuljettajan nopean toiminnan ansiosta vahingoilta säästyttiin. Paikalle hälytettiin nopeasti poliisi ja purkuryhmä. Räjähdys oli ollut muutaman sentin päässä, kertoo Olli Lindstam. 20