ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KOTAKENNÄÄN ASEMAKAAVA II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KOTAKENNÄÄN ASEMAKAAVA II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KUVA 1. Ote Kotakennään alueen kehittämissuunnitelmasta (Ramboll Oy 2017)

2 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Kotakennään kaupunginosassa (22) uuden valtatien 4 linjauksen länsipuolella. Pinta-alaltaan noin 49,65 ha suunnittelualue sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä Äänekosken keskustasta. Suunnittelun kohteena oleva alue rajautuu pohjoisessa olemassa olevaan junarataan ja etelässä Kuhnamo vesistöön, idässä uuden valtatien 4 linjaukseen ja lännessä yksityisten omistamiin kiinteistöhin. Suunnittelualueen eteläosan rajaus tarkentuu, kun pohjakartta laaditaan ja rantaviiva kartoitetaan. Vesistöä ei sisällytetä kaava-alueeseen. Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta metsäistä aluetta, lukuun ottamatta Äänekosken Energia Oy:n sähköasemaa. Muilta osilta kaupunki omistaa maa-alueet. Elenia Oy:n hallinnoima voimajohtolinja halkoo suunnittelualuetta. Asemakaava koskee seuraavia tiloja tai tilan osaa: Honkola , Kymi , Niittyniemi , Korvenpää sekä Metsä-Äänekoski KUVA 2. Suunnittelualueen rajaus ilmakuvassa.

3 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla on edennyt toteutukseen. Uuden valtatien 4 tielinjauksen itäpuolelle sijoittuva asemakaavahanke (Kotakennään asemakaava I) on saanut lainvoiman kesällä Asemakaavoitusta jatketaan tässä yhteydessä uuden valtatielinjauksen länsipuolelle. Tavoitteena on kaavoittaa Kotakennään kehittämissuunnitelman (Ramboll Finland Oy, 2017) ja Äänekoski 2030 osayleiskaavan pohjalta toiminta-alue yrityksille ja työpaikoille. Alueen länsiosaan on tarkoitus suunnitella myös pienehkö Kuhnamo-järven rantaan rajoittuva omakotitaloalue. Suunnittelun sisällölle asetetaan seuraavat tavoitteet: - muodostetaan logistisesti erinomaiselle paikalle elinkeinotoimintaa tukevaa tonttitarjontaa - toiminnan laatuun ja rakennetun ympäristön kaupunkikuvalliseen ilmeeseen kiinnitetään läheisen valtatien varren sijainnista johtuen erityistä huomiota - kaavoituksen avulla hyödynnetään alueen maisema- ja ympäristötekijät alueen suunnittelussa ja toteutuksessa - tutkitaan erilaisia toteuttamismahdollisuuksia laatimalla kaksi kaavaluonnosvaihtoehtoa, joista toinen valitaan työstettäväksi eteenpäin kaavaehdotukseksi - ajoituksen osalta kaavoituksella pyritään luomaan edellytykset Kotakennään II-alueen maankäytön toteuttamiselle siten, että alueen kunnallistekniikan rakentaminen voisi alkaa uuden VT4-linjauksen avaamisen aikoihin v tavoitteellinen aikataulu tonttien luovutuksen alkamiselle on 2019 ja/tai KAAVATILANNE, LAADITUT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan Ympäristöministeriö on sittemmin tarkistanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita: tavoitteet painottuvat entistä enemmän kaupunkiseutuihin sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen alueidenkäytön keinoin. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Parhaillaan tavoitteet ovat uudistettavana, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin alueidenkäytön tulevaisuuden tarpeisiin. Voimassa olevista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja alueen erityispiirteistä arvioidaan tämän hankkeen kannalta merkitystä olevan seuraavilla: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskunta Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 3.2 Maakuntakaava Suunnittelualueella on tätä kirjoitettaessa (lokakuu 2017) voimassa eri aikoina laadittuja maakuntakaavoja, mutta maakuntakaavan tarkistus on tulossa hyväksymisvaiheeseen.

4 Ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu varsinaista aluevarausmerkintää. Alue sijoittuu kaupunkikehittämisen kohdealueelle (punainen paksu viiva kk2). Suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuu taajamatoimintojen aluetta (A). Työpaikka-aluetta (TP) on osoitettu suunnittelualueen pohjoispuolelle junaradan taakse. Junarata on osoitettu valtakunnallisesti merkittävänä päärata/runkoratana. Ohjeellinen moottoritie (mo) kulkee suunnittelualueen itärajalla. KUVA 3. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueella vaikuttaa myös neljäs vaihemaakuntakaava, jossa suunnittelualueelle on merkitty vähittäiskaupan suuryksikkö (km) merkintä. Kotakennäs -risteysalueelle on määritelty vähittäiskaupan enimmäiskerrosalaksi k-m 2. KUVA 4. Ote Keski-Suomen 4. maakuntakaavasta ja km -merkinnästä.

5 Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus on käynnistänyt vuonna 2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen ja tarkistettu maakuntakaavaehdotus on tulossa maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyyn Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Ehdotuksessa (maakuntahallitus ) suunnittelualueelle on osoitettu kaupallisen vyöhykkeen aluetta km-1 (oranssi viiva) sekä kulttuuriympäristön vetovoima-alue merkintä (ruskea vinoviivarasteri). Kaava-alue rajautuu maakuntakaavan moottori- tai moottoriliikennetie-merkintään. KUVA 5. Ote Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen ehdotuksesta ( ). Kaupallisen vyöhykkeen km 1 tarkempi rajaus ilmenee ylläolevasta kartasta.

6 Kaupallinen vyöhyke (km 1): Merkinnällä osoitetulla alueella on tai sinne voi sijoittua paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan seudullisesti merkittäviä yksiköitä tai kaupan yksiköitä, jotka eivät muutoin sovellu keskustatoimintojen alueelle. Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen on suunniteltava siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden vyöhykkeen hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu ja palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta alueiden ulkopuolelle, kuten auto, rauta, huonekalu, puutarha ja maatalouskauppaa. Suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sitoa muuhun taajamarakenteen ja liikennejärjestelyiden toteuttamiseen. Vähittäiskaupan yhteenlaskettu enimmäiskerrosala alueella Kotakennäs Äänekoskentie (pohjoinen) on k m². 3.3 Yleiskaava Äänekoski 2030 osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se sai lainvoiman heinäkuussa Osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu elinkeinoelämän aluetta (TY-1), lähivirkistysaluetta (VL) ja pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Lisäksi arvokas kalliokohde on osoitettu virkistyskohteena ja maisemallisesti arvokkaana alueena. Kuskallion kalliometsä ja lehto on osoitettu lisäksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena (luo). KUVA 6. Ote lainvoimaisesta Äänekoski 2030 osayleiskaavasta. TY-1 Elinkeinoelämän alue Alue varataan yrityksille ja työpaikoille. Alue on osa maakuntakaavan mukaista km-1 aluetta, jolla vähittäiskaupan yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on 40000k-m². Toiminnan laatuun ja rakennetun ympäristön kaupunkikuvalliseen ilmeeseen kiinnitetään läheisen asutuksen ja/tai valtatien varren sijainnista johtuen erityistä huomiota.

7 AP Pientalovaltainen asuntoalue Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Kehittämisalue (4. Kotakennäs) Aluetta kehitetään seudullisesti merkittävänä, liikenteellisenä solmukohtana, helposti saavutettavana kaupan ja palveluiden alueena. Alue suunnitellaan ja toteutetaan pääosin tilaavievän kaupan toiminnoille, liikenneasemapalveluille sekä raskaanliikenteen ja logistiikan palveluille soveltuviksi. Matkailu- ja vapaa-ajan palveluiden kehittämisessä hyödynnetään alueen monipuolinen luonto- ja rantaympäristö. Alueen länsiosaan suunnitellaan rantaan tukeutuvaa laadukasta asumista. Alueelle suunnitellaan ja toteutetaan tehokas kaupunkirakenne, laadukas kaupunkiympäristö sekä turvalliset ja sujuvat kävely- ja pyöräily-yhteydet. Kaupunkiin johtavan sisääntuloväylän (Kotakennääntie) katuympäristö suunnitellaan ja toteutetaan turvalliseksi, viihtyisäksi ja vetovoimaiseksi. Koko alueen ja katuympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan erityisesti huomioon kävely- ja pyöräily-yhteydet sekä laadukas viherympäristö. Kotakennään II vaiheen asemakaavasuunnittelua ohjaavat lisäksi seuraavat osayleiskaavamääräykset: - Rakennuksen alimman lattiatason tulee olla 1 m ylävesirajaa korkeammalla. Keitele-järvellä alin lattiataso on N60. - Rautatien, valtatien ja muiden yleisten teiden mahdolliset melu- ja tärinähaitat on otettava huomioon asemakaavoja laadittaessa ja liikenneväylien parantamistoimia suunniteltaessa. Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 (oikeusvaikutukseton) on hyväksytty marraskuussa Suunnittelualueelle ei ole osoitettu tarkempia merkintöjä, mutta alue sisältyy kehitettävä kaupunkimainen alue rajauksen sisäpuolelle. KUVA 7. Ote Äänekoski 2016 rakenneyleiskaavasta ja yhdestä merkinnästä

8 3.4 Asemakaava Suunnittelualue on asemakaavoittamatonta aluetta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisosastaan junarataan, joka sisältyy vuonna 1986 hyväksyttyyn Koukkuniemen teollisuusalueen asemakaavaan. KUVA 8. Ote asemakaavasta, joka on voimassa suunnittelualueen pohjoispuolella. Kotakennään asemakaava I on saanut lainvoiman heinäkuussa Uusi asemakaavaalue rajautuu itäosastaan voimassa olevan kaavan rajoihin. KUVA 9. Ote Kotakennään asemakaava I:n kaavakartasta.

9 3.5 Selvitykset ja suunnitelmat Laaditut selvitykset ja suunnitelmat: Kotakennään alueen kehittämissuunnitelma (Ramboll Finland Oy, 2017), kaupunginvaltuusto hyväksynyt yleisohjeeksi Kotakennään alueen maankäytön suunnittelulle Äänekoski 2030 osayleiskaavan aineisto Luontoselvityksiä (vt 4 suunnitteluhankkeen selvitykset, lisäksi liito-oravaselvitys muilta alueilta Agriborealis Timo Kypärä, 2016) Taajamien laajennusalueiden maisemaselvitys (Anna-Kaisa Aalto, 2006) Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Ympäristövaikutusten arviointimenettely (WSP Finland Oy, 2013) Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla, Yleissuunnitelma (Keski-Suomen ELY-keskus, WSP Finland Oy, 2015) Tiesuunnitelmat (vt 4 suunnittelu, Finnmap Infra, 2016) Laadittavat selvitykset ja suunnitelmat: Pohjakartta (kevät-kesä 2018) Luontoselvitys (kevät 2018) Muinaisjäännösinventointi (kevät 2018) Hulevesi- ja pinnantasaussuunnitelma (asemakaavoituksen yhteydessä) Tasotarkastelu (asemakaavoituksen yhteydessä) 4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan vaikutukset kohdistuvat naapurikiinteistöihin, sosiaalisiin ja yhdyskuntataloudellisiin vaikutuksiin sekä ympäristöllisiin ja liikenteellisiin vaikutuksiin. Vaikutusten esiintyminen ja arviointi tapahtuu asiantuntijoiden, viranomaisten, maanomistajien, asukkaiden ja suunnittelijoiden kanssa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Lähtökohtana ovat aiemmat suunnitelmat ja inventoinnit sekä kartat. Vaikutusten arvioinnissa verrataan kaavan mukaista tilannetta ja sen asetettuja tavoitteita nykytilanteeseen. Kaavan vaikutuksia arvioidaan seuraavien ominaisuuksien osalta: 1) Ympäristölliset vaikutukset (pintavedet, luonto ja eläimistö) 2) Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset (asukkaiden arkielämän laatu, turvallisuus, viihtyisyys, yhdyskuntatekniset kustannukset) 3) Liikenteelliset vaikutukset (yhdyskuntarakenne, liikkumismuodot; raskas liikenne, kevyt liikenne ym.) 4) vaikutukset rakennettuun ympäristöön (rakennuskulttuuri, maisema- ja taajamakuva) 5) Ilmastonmuutos (yhdyskuntarakenne, liikenne, energia) Vaikutusten arviointi suoritetaan kaavaselostuksessa kaavoittajan toimesta. 5 OSALLISET Osallisia ovat alueen maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät sekä muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Kaavamuutoksessa osallisia ovat: Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä yritykset ja muut toimijat ja asianosaiset Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Keski-Suomen liitto Äänekosken tekninen lautakunta

10 Äänekosken ympäristölautakunta Äänekosken yrittäjät ry Äänekosken Energia Oy ja Elenia Oy 6 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Tiedottaminen Kaavasta tiedottaminen tehdään kaupungin kotisivuilla ja ilmoitustaululla sekä kaupungin ilmoituslehdessä (Pikkukaupunkilainen). Kaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan luonnosaineisto asetetaan kuulutuksella nähtäville MRA 30 :n mukaisesti Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluihin (kaupungintalon 3. krs.) ja kaupungin kotisivuille ( Luonnosvaiheen aikana osallisille varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavahankkeesta kirjallisesti kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaavasta pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavaehdotus Kaavaehdotus pidetään virallisesti nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 30 päivää Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa. Osallisille varataan mahdollisuus muistutusten ja lausuntojen antamiseen. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee toimittaa kirjallisena kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaupungin perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä pyytäneet. Kaavasta pyydetään lausunnot tarvittaessa Keski-Suomen ELY-keskukselta Keski-Suomen liitolta Keski-Suomen museolta Äänekosken ympäristölautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta Äänekosken yrittäjät ry:ltä Äänekosken Energia Oy:ltä Elenia Oy:ltä Liikennevirastolta Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen. Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan paikallislehdessä ja kaupungin kotisivuilla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 7 AIKATAULU Tavoitteena on asettaa kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta nähtäville keväällä 2018 ja kaavaehdotus syksyn 2018 aikana sen jälkeen, kun uusi pohjakartta on valmistunut. Tavoitteeksi asetetaan kaavan vieminen hyväksymiskäsittelyyn talvella YHTEYSTIEDOT Äänekosken kaupunki/kaavoituspalvelut Hallintokatu 4, ÄÄNEKOSKI Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Nina Marjoniemi olli.kinnunen@aanekoski.fi nina.marjoniemi@aanekoski.fi p p