Purmojärven rantayleiskaava

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUHAVAN KAUPUNKI Purmojärven rantayleiskaava Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17316

2 Kaavaselostus, luonnos 1 (32) Tolonen Kai Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue Tiivistelmä Kaavan tarkoitus ja tavoitteet Kaavaprosessin vaiheet (täydentyy prosessin edetessä) Kaavan keskeinen sisältö Lähtökohdat Yleiskuvaus Luonnonympäristö Kasvillisuus Eläimistö Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Arvokkaat luontokohteet Pohja- ja pintavedet Maisema Maisemansuojelullisesti arvokkaat alueet Kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Rakennettu kulttuuriympäristö Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Väestö, työpaikat ja palvelut Maanomistus Liikenne Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Muut hankkeet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Suunnittelutarve ranta-alueella Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavan tavoitteet, mitoitus ja suunnittelun eteneminen Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Vuorovaikutus Suunnittelun tavoitteet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 Kaavaselostus, luonnos 2 (32) Tolonen Kai Kauhavan kaupungin asettamat tavoitteet Viranomaisten asettamat tavoitteet Mitoitus Rantavyöhyke Emätilaselvitys Muunnettu rantaviiva Vyöhykejako Laskennallinen rakennusoikeus Kohtuullisuus Tavoitteiden tarkentuminen suunnitteluprosessin aikana Kaavaluonnos Kaavaehdotus Osayleiskaava ja sen perustelut Yleistä kaavaratkaisusta Mitoituksen tulokset Loma-asuminen Asuminen Palvelut Virkistys Maa- ja metsätalous Luonnonympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö ja kulttuurimaisema Liikenne, reitit, yhdyskuntatekniikka Kaavan suhde tavoitteisiin ja suunnitelmiin Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) Kaavan suhde maakuntakaavaan Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Kaavan vaikutukset Yleistä vaikutusten arvioinnista Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset luontoon ja ympäristöön Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kaavan oikeusvaikutukset ja toteuttaminen Rantayleiskaavan oikeusvaikutteisuus Rantayleiskaavan toteuttaminen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 Kaavaselostus, luonnos 3 (32) Tolonen Kai Liitteet Purmojärven rantayleiskaavan rantaviivan muunto -kartta Purmojärven rantayleiskaavan mitoitusnormit -kartta Pumojärven rantayleiskaavan mitoitustaulukko Viranomaisneuvottelun muistio Purmojärven KIOSKI-kohdekortit Purmojärven kulttuuriympäristö -kartta Tausta-aineisto ja lähdemateriaali Aho, J. 2004: Purmojärven kunnostus- ja hoitosuunnitelma. Länsi-Suomen ympäristökeskus. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2001a: Kasvillisuusselvitys, Purmojärvi. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2001b: Purmojärven linnusto. Tmi Pohjanmaan luontotieto 2012: Rantayleiskaavan luontoselvitys. Kauhavan Purmojärvi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 4 (32) 1 Suunnittelualue Purmojärven rantayleiskaavan suunnittelualue sijaitsee Kauhavan kaupungin koillisosassa, noin 30 kilometriä etäisyydellä Kauhavan keskustasta. Kortesjärven kaupunginosasta Purmojärvelle on matkaa noin 8 kilometriä. Yleiskaava koskee Purmojärven ranta-alueita. Suunnittelualueen pinta-ala n noin 700 ha. Purmojärven pinta-ala on noin 390 ha ja keskisyvyys 1,3 metriä. Purmojärven rantaviivan pituus on noin 19 km. Purmojärven kunnostus- ja hoitosuunnitelma toteutettiin vuosina Kuva 1. Purmojärven rantayleiskaava-alueen sijainti on osoitettu kuvassa sinisellä ympyrällä (kartta: ).

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 5 (32) Kuva 2. Purmojärven rantayleiskaavan suunnittelualeen rajaus on osoitettu kuvassa likimääräisesti punaisella rajauksella (kartta: ).

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 6 (32) 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavan tarkoitus ja tavoitteet Purmojärven alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka tarkoituksena on ohjata alueen rakentamista ja yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Kaava laaditaan niin, että sen perusteella voidaan suoraan myöntää rakennuslupia (MRL 72 ). Yksi kaavan keskeinen tavoite on maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Suoraan rakentamista ohjaavassa yleiskaavassa määritellään pääsääntöisesti rakentamisen ja muun maankäytön periaatteet niin tarkasti ettei asemakaavan laatiminen ole tarpeen. Kaavassa esitetään ranta-alueen ominaisuudet ja kehittämisen periaatteet. Rantarakentamisen ohjaamisen lisäksi tavoitteena on sovittaa yhteen alueen ekologiset, maisemalliset, sosiaaliset ja taloudelliset lähtökodat parhaalla mahdollisella tavalla. 2.2 Kaavaprosessin vaiheet (täydentyy prosessin edetessä) Päätös Purmojärven rantayleiskaavan laatimisesta TekL , Kaupunginhallitus Rantayleiskaavan luontoselvitys (Tmi Pohjanmaan Luontotieto) Kaavan virelletulosta kuulutettu TekL Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Yleisötilaisuus Valmisteluaineisto nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä XX.XX.20XX - XX.XX.20XX Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu XX.XX.20XX Kaavan hyväksyminen XX.XX.20XX X ja XX.XX.20XX X 2.3 Kaavan keskeinen sisältö Purmojärven rantayleiskaavaan keskeinen sisältö on ranta-alueen loma-asumisen rakennusmahdollisuuksien osoittaminen. Kaavalla myös tuetaan alueen luonto- ja maisema-arvojen säilymistä.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 7 (32) 3 Lähtökohdat 3.1 Yleiskuvaus Suunnittelualueen pinta-ala n noin 700 ha. Purmojärven pinta-ala on noin 390 ha ja keskisyvyys 1,3 metriä. Purmojärven (kartta)rantaviivan pituus on noin 19 km. Purmojärven kunnostus- ja hoitosuunnitelma toteutettiin vuosina Luonnonympäristö Kasvillisuus Kuva 3. Purmojärven rantaa (kuva FCG 2012). Purmojärven rantayleiskaavoitusta varten on laadittu luontoselvitys kesällä 2012 (Tmi Pohjanmaan luontotieto, Terhi Ala-Risku). Purmojärven ranta- ja vesikasvillisuus on muutosvaiheessa kunnostustöiden jäljiltä. Järven pohjoispäässä vesikasvillisuus on ruoppausten ja niittojen ansiosta selvästi vähentynyt. Pengerretyt ja ruopatut rannat ovat vielä kasvittomia tai kasvillisuus on vakiintumatonta muodostuen lyhytikäisistä rikkakasveista. Järven eteläpäässä Kylmälahden, Mäkelän lahden ja Viitalahden rantanevat ovat ilmeisesti vedenpinnan noston takia laajalti veden alla (sateisella alkukesällä oli osuutta asiaan). Rantanevojen kasvillisuus tulee todennäköisesti muuttumaan suokasvillisuudesta enemmän luhta- ja vesikasvillisuudeksi. (Pohjanmaan luontotieto 2012.) Purmojärven kasvillisuusselvityksessä (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2001) harvinaisemmista kasvilajeista on mainittu pitkälehtivita (Potamogeton praelongus) Saaren Selviikin rannan tuntumassa. Pitkälehtivita on harvinainen vesikasvi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. (Pohjanmaan luontotieto 2012.)

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 8 (32) Eläimistö Kuva 4. Purmojärvi on paikoin ruovikkoinen (kuva FCG 2012). Kuten vesikasvillisuus, on myös Purmojärven vesilinnusto muutosvaiheessa hiljattain päättyneiden kunnostustöiden jäljiltä. Purmojärven linnustoselvityksen (2001) perusteella järven pohjoispää Laukkosenlahti, Rantalan ja Saaren Selviikit oli arvokas lintuvesi jo ennen kunnostustöitä. Alueella pesivä naurulokkiyhdyskunta on runsastunut vajaasta 200 parista noin 1000 pariin. Suurin osa naurulokeista (noin 800 paria) pesii Laukkosenlahdelle rakennetun kosteikon puuttomilla penkereillä. Yhdyskunta lienee tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan suurimpia ja valtakunnallisestikin merkittävä. On selvää, ettei Purmojärven kokoinen järvi elätä näin suurta lokkimäärää ilman lähiseudun turkistarhoilta löytyvää ravintoa. (Pohjanmaan luontotieto 2012.) Lokkikolonnan suojissa pesii monilajinen vesi- ja rantalinnusto, joka näyttäisi jonkin verran vähentyneen edellisestä laskennasta. Uhanalaisista lajeista esiintyy Purmojärven pohjoispäässä pesivänä tukkasotka. Uhanalaiset jouhisorsa, nokikana, keltavästäräkki ja niittykirvinen näyttäisivät ainakin toistaiseksi kadonneen järven pesimälinnustosta. Luhtahuitin, ruisrääkän ja pensassirkkalinnun esiintymisestä ei ole tietoa, koska yölaulajia ei kuunneltu vuonna (Pohjanmaan luontotieto 2012.) Muualla Purmojärvellä vesi- ja rantalinnusto on selvästi vähäisempää rauhallisten pesimäpaikkojen ja tiheiden vesikasvustojen puuttuessa. Lajisto ei ole juuri muuttunut edellisen laskennan jälkeen. Liro ja keltavästäräkki on mainittu pesineen vuonna 2001 Förstinlahdella, Viitalahdella ja Kontiaisen lahdella. Molemmat lajit näyttäisivät kadonneen näiltä paikoilta ja lirojen määrä pudonneen Purmojärvellä seitsemästä parista yhteen. Nuolihaukasta ei tehty havaintoja vuonna 2012, sen sijaan tuulihaukka pesi Saaren rantametsässä. (Pohjanmaan luontotieto 2012.) Pihapiirien linnuista uhanalainen käenpiika kuulutti reviiriä koulun metsikössä ja Hautalassa. (Pohjanmaan luontotieto 2012.)

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 9 (32) Kuva 5. Purmojärven alueella pesii merkittävä naurulokkiyhdyskunta (kuva FCG 2012) Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Rantayleiskaava-alueella ei ole sopivaa elinympäristöä liito-oravalle. Viitasammakkoa tai muitakaan sammakkoeläimiä ei kuultu järvellä. (Pohjanmaan luontotieto 2012.) Arvokkaat luontokohteet Purmojärven rantayleiskaavan luontoselvityksessä (Pohjanmaan luontotieto 2012) arvokkaiksi luontokohteiksi on todettu Laukkosenlahti, Rantalan Selviikki, koulun metsikkö ja Pitkäniemi: Laukkosenlahti on Purmojärven pohjoisosassa sijaitseva kunnostettu kosteikko, joka on valtakunnallisestikin merkittävä naurulokin pesimäalue. Rantalan Selviikki on laaja, ruohoinen luhta, joka vaihettuu pajuluhdaksi, ruohoiseksi korveksi ja edelleen puolukkakangaskorveksi. Kaikki vyöhykkeet ovat luonnontilaisia. Metsän läpi virtaa luonnontilainen, hiekkapohjainen puro. Alueen edustalla pesii pienempi naurulokkiyhdyskunta ja mm. joutsen. Koulun metsikkö sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä rannasta. Alueella on vanhoja haapoja ja koivuja kasvavia metsäsaarekkeita sekä runsaasti kolopuita, joissa pesii ainakin käpytikka, käenpiika ja kottarainen. Pitkäniemi sijaitsee Purmojärven maisemallisesti keskeisellä paikalla. Niemen puusto on luonnontilaista ja maapohja vetistä koivuluhtaa.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 10 (32) Pohja- ja pintavedet 3.3 Maisema Purmojärvi kuuluu Purmojärven päävesistöalueeseen ja Purmojärven valumaalueeseen. Purmojärven rantayleiskaavan suunnittelualueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on Änttikangas-niminen pohjavesialue, joka sijaitsee noin 2,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta länteen. Purmojärven rannat ovat lähes kokonaan kulttuurivaikutteisia muodostuen maatilojen tilakeskuksista, kesämökkien pihapiireistä ja pelloista. Pellon ja järven välissä on tyypillisesti puustoinen kaistale järeitä tervaleppiä ja mäntyjä. Lahdenpohjukoissa on pieniä puuttomia rantanevoja. Saaren itärannalla sekä Rantalan Selviikissä on jäljellä pitempi rakentamaton, metsäinen ranta. (Pohjanmaan luontotieto 2012.) Maisemansuojelullisesti arvokkaat alueet Purmojärven rantayleiskaavan suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Kuva 6. Matoniemen rantaa Purmojärven koillisosassa (kuva FCG 2012).

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 11 (32) 3.4 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan kulttuurihistoriallisesti arvokasta kokonaisuutta, joka koostuu perinnemaisemista, kiinteistä muinaisjäännöksistä ja rakennetusta ympäristöstä Muinaisjäännökset Kiinteät muinaisjäännökset ovat maaperässä ja maisemassa todettavia jäänteitä tai rakenteita, joita ihmisen toiminta on eri aikoina synnyttänyt. Ne ovat ainoa historiantutkimuksen lähdeaineisto ajalta, jolta ei ole kirjoitettua tietoa. Arkeologialla tarkoitetaan esihistoriallisen ja historiallisen ajan tutkimista maaperässä säilyneiden muinaisen ihmistoiminnan tuloksena syntyneiden jäänteiden avulla. Ajallisesti esihistoria kattaa noin 90 % maamme asutuksen kymmentuhatvuotisesta historiasta. Muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain (295/63) suojelemia. Lain mukaan niiden luvaton kaivaminen, peittäminen, muuttaminen poistaminen ja muu kajoaminen on kielletty (1 ). Purmojärven rantayleiskaavan suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Lähin muinaisjäännös on Rantalan harkkohytti (teollisuuskohteet, kiinteä muinaisjäännös), joka sijaitsee noin 1 kilometri Purmojärven rantayleiskaavan suunnittelualueesta länteen. (Museovirasto 2013.) Pronssi- ja rautakautisia esinelöytöjä ei Kortesjärveltä ole. Keskiajalla Kortesjärven maat olivat vain satunnaisesti asutettuina sillä seutu kuului pirkkalaisten, kyröläisten ja rannikon ruotsinkielisen väestön erämaihin. Vasta 1500-luvulla Kustaa Vaasan toimien ansiosta Kortesjärven seutu sai vakituista asutusta. Ensimmäisenä asutettiin Purmojärven ympäristö. Purmojärvenkylän ensimmäinen talo oli Försti (ensimmäinen maininta vuodelta 1557) ja pian sen jälkeen asiakirjoissa mainitaan Kopparskäggin, Loustaren. Kontiaisen, Kottarin ja Pellisen talot. Oletettavasti sen vuoksi, että Purmojärvi kuului aiemmin ruotsinkielisten eränautintamaihin, myös sen ensimmäiset asukkaat olivat ruotsinkielisiä. Jonkin verran asutusta saapui myös Savosta ja Kyröstä. Sen sijaan historiallisen ajan jäännöksiä alueelta saattaa löytyä. Purmojärven Hakalan koskessa on 1800-luvun alkupuolella ollut lappajärveläisen talousmiehen, rovasti Jaakko Fellmanin isännöimä Haagan rautaruukki ja lumppupaperitehdas, jotka kumpikin menestyivät huonosti ja ne lakkautettiin varsin pian. Harkkorautaruukki jatkojalosti järvimalmia. Ruukin yhteydessä tuotettiin myös saviastioita. Ehkä tästä sai alkunsa Kortesjärvellä luvuilla virinnyt laajamittainen kotiteollinen tiilien valmistus. Parhaimmillaan tiiliruukkeja on koko kunnan alueella ollut lähes Rakennettu kulttuuriympäristö Purmojärven rakennettua kulttuuriympäristöä tarkastellaan kolmessa vaiheessa: analyysivaihe, arvottamisvaihe sekä kaavasuunnitteluvaihe. Purmojärven rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin ohjaamisesta ja maastotöistä vastaa arkkitehti SAFA Kai Tolonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. KIOSKI-järjestelmän kohdetietojen päivittämisestä on vastannut arkkit. yo Jaana Tahkokorpi.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 12 (32) Seuraavassa rakennusinventoinnin vaiheet tiivistetysti: ANALYYSIVAIHE Maasto- ja taustatutkimus: edustaviksi ehdotettavien kohteiden rakennusinventointi & valokuvaus. Kioski-sovellus: tietoja lisätään maastokäyntien jälkeen aineiston valmistuessa koko prosessin ajan. Jokaisesta alueesta/kohteesta/rakennuksesta joko luodaan uudet tai päivitetään tiedot esim. Kioski-järjestelmään. ARVOTTAMISVAIHE Palaute ja tarkennukset: selvityksen esittelyt viranomaisille, arvokeskustelut viranomaisten, tilaajan & konsultin kesken, tilaajan ja viranomaisten antama palaute, muutokset ja tarkennukset. KAAVASUUNNITTELUVAIHE Työn valmistuminen ja asiakirjojen luovutus: arvotetut kohteet ja aluekokonaisuudet merkitään mahdollisina suojelumerkintöinä ja määräyksinä kaavaan, viimeistään tarjouspyynnön mukaisesti palautteen saamisaikatauluista riippuen. Analyysivaiheen inventointi tehdään pääasiassa maastotyöskentelynä. Aluksi päivän aikana tehtävien kohteiden valinnan tekee maastotyöskentelynä hankkeen projektipäällikkö yhdessä kaupungin viranhaltijoiden sekä ELY-keskuksen, maakuntaliiton ja alueellisen museon rakennustutkijoiden sekä tarvittaessa museoviraston kanssa. Arvottamisvaiheessa määritellään kohteiden arvo. Tiedot inventoiduista kohteista kootaan kerätystä inventointilomakkeista ja väliraportista. Näiden tietojen perusteella kohteet arvotetaan projektipäällikön johdolla ja pääsuunnittelijan esittelystä yhdessä kaupungin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sekä ELY-keskuksen, maakuntaliiton ja maakuntamuseon/museoviraston kanssa. Arvottaminen tehdään yhden työpäivän aikana kokouksessa. Inventoinnin tarkoituksena on, että se kattaa laajuudeltaan ja sisällöltään alueen kaavoitukselle Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät vaatimukset. Kaavasuunnitteluvaiheessa arvotetut kohteet merkitään mahdollisina suojelumerkintöinä ja määräyksinä kaavaan. Tämän työn tekevät kaavasuunnittelijat kaavoituksen ohjaustyöryhmän ehdotuksesta. Tätä vaihetta edeltävät keskustelut ja neuvottelut kaavoittajan sekä rakennusten omistajien ja ELY-keskuksen, maakuntaliiton ja maakuntamuseon/museoviraston edustajien kanssa. Tämän vaiheen tarkoituksena on, että kohteen merkitseminen kaavaan edustaa yhteistä tahtotilaa eri toimijoiden sekä etenkin kohteiden omistajien kanssa. Luonnosvaiheessa kaikki esitetyt paikalliset kohteet ovat esitettynä kaavakartassa. Ehdotusvaiheessa mukana ovat vain ne kohteet, joista edellä kuvattu arvokeskustelu ja kaavasuunnitteluvaiheen neuvottelut on käyty.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 13 (32) Purmojärven rantayleiskaavan suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY) eikä maakuntakaavaan merkittyjä maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristön kohteita. Vuoden 2006 Etelä-Pohjanmaan KIOSKIIN kerättyjen kohteiden inventoinnin tavoitteena oli kartoittaa ja kerätä lähtöaineisto tarkempia kohde- ja rakennustason inventointeja varten. Inventointi suoritettiin nopealla maastokäynnillä kohteet yleiseltä tieltä kuvaten. Kuvat tallennettiin sovellukseen rekisteri- ja paikkatietoineen. Rakennustason tietoja sovellukseen on viety vain muutamia. Kohteet jätettiin arvottamatta. Purmojärven rakennettua kulttuuriympäristöä on inventoitu tarkemmin alkuvuodesta 2014 rantayleiskaavan suunnittelualueella. Alueella on tehty maastokäyntejä alkuvuodesta Maastokäyntien perusteella on viety tarkempia tietoja KIOSKIsovellukseen sekä EPO-hankkeessa tallennettuihin kohteisiin että tässä inventoinnissa tallennettuihin uusiin kohteisiin. Kohteet tai useista kohteista muodostuvat alueet ovat paikallisesti merkittäviksi ehdotettuja. Ne arvotetaan yhteistyössä kunnan, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n sekä kulttuuriympäristöstä vastaavan viranomaisen kanssa pidetyssä arvokeskustelussa. Rantaosayleiskaavassa esitetään paikallisesti merkittäviksi kohteiksi tai alueiksi Purmojärven edustavaa eri aikakausien rakennuskantaa sekä laajoja maisemallisesti arvokkaita viljelys- tai kyläalueita. Kohteen merkitseminen kaavaan edellyttää omistajan suostumusta. KIOSKI-sovelluksen kohdetiedot ovat kaavaselostuksen liitteinä. Purmojärven paikallisesti merkittäviä maisemallisesti arvokkaita alueita: A. Purmojärven kylänraitti B. Förstin alue C. Kottarin alue D. Matoniemen alue E. Purmojärven kiertävä kylätie F. Saari Paikallisesti merkittävät kohteet: 1. Ahonranta Aho? 2. Rantala 3. Rukoushuone 4. Purmojärven entinen kansakoulu, Leppäranta 5. Sepänmaa Försti? 6. Muuntaja ja aitta 7. Järvenpää 8. Kangas 9. Kangas 10. Ranta-Kontiainen 11. Mäki 12. Matoniemi I 13. Kyläkauppa Försti 14. Saari 15. Purmojärventie 650, jälleenrakennuskauden pientalo ja tiilinavetta

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 14 (32)

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 15 (32) 3.5 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei ole tiedossa maaperän pilaantuneisuuden riskikohteita. 3.6 Väestö, työpaikat ja palvelut Kaava-alueella on noin 100 loma-asuntoa ja noin 50 vakituista asuntoa. Kaava-alueella on koulu, Purmojärven vanhustuki ry:n yksikkö ja Purmojärven Rukoushuoneyhdistyksen tiloja. Lisäksi kaava-alueella on Purmojärven nuorisoseura ry:n Rantahalli, jossa järjestetään mm. tansseja ja yksityistilaisuuksia. Kaava-alueella harjoitetaan maataloutta. 3.7 Maanomistus Kuva 7. Purmojärven nuorisoseura ry:n Rantahalli (kuva FCG 2012). Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Purmojärven nuorisoseura ry, Purmojärven Rukoushuoneyhdistys ry ja Purmojärven vanhustuki ry omistavat kiinteistöjä järven lounaisrannalla. Kunta omistaa maat koulun ympäristössä.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 16 (32) 3.8 Liikenne Kuva 8. Yhteisöjen ja kunnan omistamat alueet suunnittelualueella. Purmojärven etelä- ja lounaispuolelle sijoittuu Purmojärventie (seututie 741), länsipuolelle Laukkosentie (yhdystie 17863) ja itäpuolelle Kontiaisentie (yhdystie 17865). Kantatie 63 kulkee noin 1 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen pohjoispuolella. Kuva 9. Suunnittelualueen yleinen tieverkko (Liikennevirasto ).

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 17 (32) Kuva 10. Suunnittelualueen liikennemäärät (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ).

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 18 (32) 3.9 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kuva 11. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Purmojärven rantayleiskaavan suunnittelualueen sijainti on osoitettu likimääräisesti punaisella ympyrällä. Purmojärven rantayleiskaavan suunnittelualueen eteläosaan on maakuntakaavassa merkitty kohdemerkintä (at): Kylä, jossa vapaa-ajan asutusta Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee mitoituksen perustua erityisesti luonnon ja maiseman antamiin lähtökohtiin. Vapaa-ajan rakentamisen tulee olla kyläkuvaa eheyttävää. Merkinnän perustelu: Purmojärven alueen aktiivinen peruskylä. Lomaasutuspainotteinen. Purmojärven rantayleiskaavan suunnittelualueen luoteispuolella on osa-aluemerkintä (sinipunainen katkoviiva), joka osoittaa kalliokiviainesten ottamisalueen.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 19 (32) Yleiskaava Asemakaava Purmojärven suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Purmojärven suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja tai rantaasemakaavoja Rakennusjärjestys Muut hankkeet Kauhavan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on tullut voimaan Purmojärvelle on laadittu kunnostus- ja hoitosuunnitelma (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2004). Purmojärveä on kunnostettu kunnostus- ja hoitosuunnitelman mukaisesti vuosina Kunnostustyö valmistui lopullisesti vuonna Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava VAT:n huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Purmojärven rantayleiskaavan laadintaa koskevat seuraavat erityistavoitteet: Maakunnan suunnittelussa on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 20 (32) Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys Suunnittelutarve ranta-alueella Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 72 :n mukaan meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Suunnittelutarve koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. Mitä edellä kuvatuissa MRL 72 :n 1 ja 2 momenteissa säädetään suunnittelutarpeesta, ei koske: 1) maa- ja metsätalouden tai kalatalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista; 2) maanpuolustuksen tai rajavalvonnan tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista; 3) merenkulun tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista; 4) olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista; eikä 5) olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai vähäistä laajentamista Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavaa laadittaessa on selvitettävä ja otettava huomioon MRL:ssa (39 ) määritellyt yleiskaavan sisältövaatimukset siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. MRL 39 mukaan laadittaessa yleiskaavaa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 21 (32) 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Laadittaessa MRL 73 :ssä tarkoitettua ranta-alueiden loma-asutusta koskevaa yleiskaavaa on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 22 (32) 4 Yleiskaavan tavoitteet, mitoitus ja suunnittelun eteneminen 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.2 Vuorovaikutus Purmojärven rantayleiskaavan mitoitusperiaatteet (Etelä-Savon malliin pohjautuva rantaviivan muunto sekä mitoitusnormit) hyväksyttiin Kauhavan valtuustossa /teknisessä lautakunnassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli MRL 63 ja MRA 30 mukaisesti nähtävillä kaupungin teknisellä osastolla osoitteessa Päämajantie 6, Ylihärmä, hallintokeskuksessa Kirkkotie 10, Kauhava, Kortesjärven palvelutoimistossa osoitteessa Jääkärintie 80, Kortesjärvi sekä kaupungin kotisivuilla. Ensimmäinen yleisötilaisuus järjestettiin Viranomaisneuvottelu järjestettiin Neuvottelussa käsiteltiin mm. alueella tehtyjä selvityksiä ja niiden riittävyyttä. Neuvottelun pöytäkirja on kaavaselostuksen liitteenä. 4.3 Suunnittelun tavoitteet Kauhavan kaupungin asettamat tavoitteet Purmojärven alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka tarkoituksena on ohjata alueen rakentamista ja yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Kaava laaditaan niin, että sen perusteella voidaan suoraan myöntää rakennuslupia (MRL 72 ). Yksi kaavan keskeinen tavoite on maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Kaavan tavoitteena on tuottaa uusia rakennuspaikkoja. Rakennusoikeuden määrä tutkitaan emätilaselvityksellä. Suoraan rakentamista ohjaavassa yleiskaavassa määritellään pääsääntöisesti rakentamisen ja muun maankäytön periaatteet niin tarkasti ettei asemakaavan laatiminen ole tarpeen. Kaavassa esitetään ranta-alueen ominaisuudet ja kehittämisen periaatteet. Rantarakentamisen ohjaamisen lisäksi tavoitteena on sovittaa yhteen alueen ekologiset, maisemalliset, sosiaaliset ja taloudelliset lähtökodat parhaalla mahdollisella tavalla Viranomaisten asettamat tavoitteet 4.4 Mitoitus Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa tuotiin esiin mm. tarve selvittää alueen arkeologiaa ja rakennusperintöä. Neuvottelussa todettiin, että selvitykset tulee laatia viimeistään kaavaehdotusvaiheessa. Kaavassa tutkitaan lähtökohtien mukaisesti loma-asuntorakentamisen mahdollisuudet ranta-alueella. Emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella ratkaistaan MRL 72 :ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. Rakentamisalueet ja paikat merkitään kaavaan siten, että MRL 10 luvussa säädetyt ranta-alueita koskevat erityiset säännökset toteutuvat tarvittavassa laajuudessa. Lähtökohtaisesti rakentaminen pyritään ohjaamaan olemassa olevan rakennuskannan ja tiestön tuntumaan niin, että yhdyskuntarakenne ei hajautuisi merkittävästi. Varsin keskeinen rooli on myös

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 23 (32) Rantavyöhyke Emätilaselvitys vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteiden huomioimisessa sekä vapaassa yhtenäisessä rantaviivassa. Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena ranta-alueiden osalta on maanomistajien mahdollisimman tasapuolinen kohtelu rakennusoikeuksia määritettäessä. Tasapuolinen kohtelu toteutetaan käyttämällä yhdenmukaisia mitoitusmenetelmiä kaava-alueen ranta-alueella. Samanarvoisilla alueilla ja rannoilla käytetään samaa mitoitusnormia. Ranta-alueet tutkitaan niiltä osin, missä katsotaan olevan tarpeen ratkaista rantaalueiden suunnittelutarve. Rantavyöhykkeen vähimmäisleveys on keskimäärin 50 metriä. Yleensä sen voidaan katsoa ulottuvan noin 100 metrin etäisyydelle, mutta ei kuitenkaan missään pidemmälle kuin 200 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rantaalue on rantavyöhykettä leveämpi rannan osa, jolla rannassa oleva tai rantaan tukeutuva loma-asutus vaatii järjestämistä. Ranta-alueen leveys on hallintokäytännössä usein arvioitu noin metriksi, mutta maisemasta ja muista olosuhteista riippuen se voi olla leveämpikin. Jotta MRL 73 :ssä säädetty ranta-alueiden erityisten sisältövaatimusten toteutuminen voidaan varmistaa, osoitetaan ranta-alueiden mitoitettavat maa- ja metsätalousvaltaiset alueet rantavyöhykkeellä kaavamerkinnällä (esim. M-1). Maisemallisesti, luontoarvoiltaan tai muuten kulutuskestävyydeltään herkiltä alueilta pyritään siirtämään rakennusoikeus saman maanomistajan omistuksessa oleville rakentamista paremmin sietäville alueille. Lisäksi rakennuspaikkojen osoittamisessa huomioidaan maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n sisältövaatimusten mukaisesti myös riittävän virkistyskäyttöön soveltuvan vapaan rannan säilyminen. Mitoitustarkastelun poikkileikkausajankohtina käytetään kevät Aikaisemman poikkileikkausajankohdan päivämäärä määräytyy rakennuslain rantarakentamisesta koskevien määräysten voimaantulon pohjalta eli ennen rekisteröity kiinteistö tulkitaan ns. emätilaksi. Näistä myöhäisempään poikkileikkausajankohtaan mennessä erotetut, rakennetut kiinteistöt ja myönnetyt rakennusluvat lasketaan mitoituksessa emätilan käytetyiksi rakennusoikeuksiksi Muunnettu rantaviiva Rantaviivan muuntotapana käytetään rantayleiskaavoituksessa yleisesti sovellettua ns. Etelä-Savon mallia. Muunnettu rantaviiva lasketaan Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Rantaviivan muuntamisen periaatteet on esitetty oheisessa kuvassa. Purmojärven muunnettu rantaviiva on esitetty selostuksen liitekartassa.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 24 (32) Vyöhykejako Kuva 12. Rantaviivan muuntamisen periaatteet. Rantayleiskaavoituksen mitoituslaskelmissa käytetään ns. vyöhykejakoa. Vyöhykejaossa ranta-alueet on jaoteltu ympäristön, luonnon, maiseman, yhdyskuntarakenteen sekä muiden todettujen arvojen perusteella rakentamista eri tavalla kestäviin alueisiin. Vyöhykejakona käytetään 5, 6 ja 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri (rp / m-rkm). Samanarvoisilla alueilla ja rannoilla käytetään samaa mitoitusnormia. Purmojärven mitoitusvyöhykkeet on esitetty liitekartalla.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 25 (32) Mitoituksen perusteena ovat seuraavat tekijät (vyöhykejako): Purmojärven ranta-alueen perusmitoitusluku on 7 rp / m-rkm. Alueilla, joilla on tarkoituksenmukaista säilyttää maisema-arvot, kulttuurimaisemaarvot pääpirteittäin mahdollisimman hyvin tai jotka ovat maaperän tai yhdyskuntarakenteen vuoksi rakentamisen kannalta epäsuotuisia käytetään mitoituslukuna 6 rp / m-rkm. Luonnonympäristöltään arvokkaiksi todetuilla alueilla käytetään mitoituslukuna 5 rp / m-rkm. Lisäksi: Alle 1 ha kokoiset saaret on jätetty mitoituksen ulkopuolelle. Kuitenkin alle 1 ha kokoisiin saariin jo rakennetut loma-asunnot, joilla on rakennuslupa, huomioidaan rakennuspaikkoina Laskennallinen rakennusoikeus Kohtuullisuus Emätilaselvityksen, rantaviivan muunnon ja vyöhykejaon perusteella laaditaan mitoituslaskelma. Mitoituslaskelma tuottaa ns. laskennallisen rakennusoikeuden emätilakohtaisesti, eli määrittää kaavassa osoitettavien uusien rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärän, joka sijoitetaan kaavaan, ellei muita esteitä ole. Mitoituslaskelma on kaavaselostuksen liitetaulukkona. Uusien laskennallisten rakennuspaikkojen kokonaismäärän sijoittamiseen vaikuttaa emätilalle muodostuva kokonaisrakennusoikeus. Jokainen emätilalla ja siitä muodostuneilla tiloilla jo olemassa oleva rakennettu rakennuspaikka ja voimassa oleva rakennuslupa huomioidaan käytettynä rakennusoikeutena, jotka vähentävät rakennuspaikkojen kokonaismäärää. Mikäli emätilan kokonaisrakennusoikeus on ylitetty, ei kiinteistöille pääsääntöisesti osoiteta uusia rakennusoikeuksia vaikka sitä laskennallisesti jollekin lohkokiinteistölle muodostuisi. Kaavassa osoitetaan olemassa olevat ja uudet rakennuspaikat kiinteistöittäin. Uusien rakennuspaikkojen sijainti osoitetaan kaavassa likimääräisesti ja sijoittuminen tarkentuu rakennuslupavaiheessa. Mikäli mitoituslaskelmissa päädytään jonkun kiinteistön osalta selkeästi kiinteistön kannalta epäedulliseen lopputulokseen suhteessa emätilan muihin lohkotiloihin nähden, voidaan soveltaa ns. kohtuullisuusperiaatetta eli poiketa mitoituksesta, vaikka laskennallinen menetelmä ei tuottaisikaan uusia rakennusoikeuksia. Kohtuullisuusperiaatetta sovelletaan ja perustellaan tapauskohtaisesti. 4.5 Tavoitteiden tarkentuminen suunnitteluprosessin aikana Kaavaluonnos Kaavaehdotus Täydennetään kaavaprosessin edetessä. Täydennetään kaavaprosessin edetessä.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 26 (32) 5 Osayleiskaava ja sen perustelut 5.1 Yleistä kaavaratkaisusta Purmojärven rantayleiskaavaan keskeinen sisältö on ranta-alueen loma-asumisen rakennusmahdollisuuksien osoittaminen. Kaavalla myös tuetaan alueen luonto- ja maisema-arvojen säilymistä. Uudet rakennusalueet on pyritty osoittamaan yhdyskuntarakenteen ja luontoarvojen kannalta sekä maisemallisesti hyvin soveltuville paikoille. Rakentaminen on tarkoituksenmukaista ohjata pois sellaisilta alueilta, jotka ovat erityisen herkkiä kulutukselle ja joilla on huomattavaa maisemallista arvoa tai niillä on erityistä merkitystä ulkoilu- ja virkistyskäytön kannalta. Toiminnallisesti edullisinta on keskittää rakentaminen jo rakennettujen alueiden ja tiestön läheisyyteen. Ranta-alueella rakentaminen rakennuspaikkojen ulkopuolella ei ole mahdollista vapaaranta-osuuden säilyttämiseksi. Emätilaperusteisen mitoituksen mukainen rakennusoikeus näiltä alueilta on siirretty maanomistajien muille rakentamiseen osoitetuille alueille Mitoituksen tulokset Kaavassa on ranta-alueen osalta osoitettu uutta rakennetta mitoituslaskelmien tulosten mukaisesti omarantaisina rakennuspaikkoina. Uudet rakennusoikeudet on pyritty sijoittamaan yhdyskuntarakennetta sekä luonto- ja maisema-arvoja tukevalla tavalla. Oheisessa taulukossa on kerätty tieto kaavoitusvaiheen rakentamistilanteesta sekä tilanteesta kaavan mahdollistamien mitoitustarkasteluun perustuvien uusien rakennuspaikkojen toteuduttua rantavyöhykkeellä. Nykyiset rakennuspaikat A, AM 30 RA 99 Yht. 129 Uudet rakennuspaikat A 0 RA 11 Yht. 11 Kaavan toteuduttua (nykyiset + uudet) Todellinen rantaviiva Muunnettu rantaviiva km 12 km Nykyiset rakennuspaikat / muunnettu rantakilometri Kaikki rakennuspaikat / muunnettu rantakilometri Vapaa ranta nyt Vapaa ranta kaavan toteuduttua 10,8 rp / m-rkm 11,7 rp / m-rkm 9 km* 8 km* Vapaan rannan %:n muutos 11 % * rakennuspaikan leveys keskimäärin n. 80 metriä

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 27 (32) 5.2 Loma-asuminen 5.3 Asuminen 5.4 Palvelut 5.5 Virkistys Kaavan toteutuminen vähentää vapaan rannan osuutta noin 1 kilometrin (9 km -> 8 km). Uuden rakenteen toteutuminen aiheuttaa vapaalle rantaviivalle noin 11 % vähennyksen. Laskelmissa ovat mukana myös rantavyöhykkeellä sijaitsevat, ei-omarantaiset rakennuspaikat ja mitoitettavaa rantaviivaa tuottamattomissa alle 1 ha saarissa sijaitsevat rakennuspaikat. Loma-asutus on osoitettu RA-aluevarausmerkinnällä. Alueet on tarkoitettu lomaasumiseen. Uudet rakennuspaikat on mahdollisuuksien mukaan pyritty osoittamaan olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen, jotta mahdollistettaisiin myös vapaan rannan säilyminen. Kaavassa on annettu määräyksiä rakennuspaikan pinta-alan, rakennusten lukumäärän, rakennusoikeuden (k-m 2 ), rantaviivan pituuden sekä rakennusten ja rannan välisen etäisyyden suhteen. Olemassa olevat lomarakennuspaikat rantavyöhykkeellä on osoitettu kaavassa punaisella ympyrällä. Uudet lomarakennuspaikat on osoitettu kaavassa punaisella renkaalla. Uusien paikkojen sijainti on osoitettu likimääräisesti ja se tarkentuu rakennuslupavaiheessa. Kiinteä asutus on osoitettu A- ja AM-aluevarausmerkinnöillä. Alueet on tarkoitettu ympärivuotiseen asumiseen. Uusia rakennuspaikkoja ympärivuotiseen asumiseen ei ole osoitettu. Kaavassa on annettu määräyksiä rakennuspaikan pinta-alan, rakennusten lukumäärän, rakennusoikeuden (k-m 2 ), rantaviivan pituuden sekä rakennusten ja rannan välisen etäisyyden suhteen. Olemassa olevat asuinrakennuspaikat rantavyöhykkeellä on osoitettu kaavassa punaisella neliöllä. Kaava-alueella sijaitseva koulu ja Purmojärven Nuorisoseura ry:n kiinteistö on merkitty P-aluevarausmerkinnällä. Merkintä mahdollistaa julkiset ja yksityiset palvelut. Kaavassa ei ole osoitettu varsinaisia virkistysalueita. Virkistys toteutuu jokamiehen oikeuteen perustuen rakentamisen ulkopuolelle jätetyillä ranta-alueilla. 5.6 Maa- ja metsätalous Ranta-alueelle sijoittuvat maa- ja metsätalousalueet on merkitty merkinnällä M-1. Ranta-alueen ulkopuoliset maa- ja metsätalouskäytössä olevat alueet on osoitettu normaaleina maa- ja metsätalouden alueina M. Maa- ja metsätalousalueella sallitaan vain sen toimintaan liittyvä rakentaminen. Lisäksi ranta-alueella on huomioitava MRL:n asettamat rantarakentamista koskevat säädökset. 5.7 Luonnonympäristö Luontoselvityksen perusteella Pitkäniemi ja koulun metsikkö on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY).

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 28 (32) Luontoselvityksen perusteella Laukkosenlahti ja Rantalan Selviikki on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo). 5.8 Rakennettu kulttuuriympäristö ja kulttuurimaisema Kaavalla tuetaan rakennetun kulttuuriympäristön ja maisema-arvojen säilymistä. Paikallisesti merkittävät Purmojärven rakennusperintöä edustavat kohteet on merkitty kaavaan. Erityiset esim. viljelykseen tai kyläasutukseen liittyvät maisemallisesti merkittävät alueet on merkitty kaavaan ma-3 ja sk-3-merkinnällä. Kohteet on esitetty kaavaselostuksen kohdassa Liikenne, reitit, yhdyskuntatekniikka Kaava-alueelle sijoittuvat yhdystiet on merkitty kaavaan.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 29 (32) 6 Kaavan suhde tavoitteisiin ja suunnitelmiin 6.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) Purmojärven rantayleiskaavassa on huomioitu olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen ja ympäristöarvojen säilyminen. Purmojärven rantayleiskaavassa osoitetut uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan olemassa olevien rakennusalueiden yhteyteen. Kaava tukee maaseudun kyläverkostoa ja infrastruktuuria. Kaavassa on huomioitu tulviin liittyvät riskit. Rannan loma-asutus on suunniteltu siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen ja loma-asumisen viihtyisyys. 6.2 Kaavan suhde maakuntakaavaan Purmojärven rantayleiskaava-alueen eteläosaan on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu kohdemerkintä Kylä, jossa vapaa-ajan asutusta. Purmojärven rantayleiskaavan suunnittelutyössä mitoitus on maakuntakaavan mukaisesti perustunut luonnon ja maiseman antamiin lähtökohtiin. Purmojärven rantayleiskaava on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan mukainen. 6.3 Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Kaavassa osoitetut uudet rakentamisalueet on pääsääntöisesti osoitettu olemassa olevan rakennetun ympäristön yhteyteen tai läheisyyteen. Uusi rakenne on pyritty sijoittamaan tehokkaasti olemassa olevien tieyhteyksien läheisyyteen. Uudet rakennuspaikat ja rakentamismahdollisuudet on osoitettu mahdollisuuksien mukaan jo rakennettujen alueiden yhteyteen siten, että koko kaava-alueella turvataan riittävät yhtenäiset vapaan rannan osuudet. Tämä turvaa jokamiehen oikeuteen perustuvat hyvät virkistysmahdollisuudet myös ranta-alueilla. Luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvot on huomioitu kaavan mitoituksessa ja kaavassa sekä päämaankäyttömerkinnöin että informatiivisin merkinnöin. Merkintöjen määräykset tukevat ko. arvojen säilymistä riittävässä määrin.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 30 (32) 7 Kaavan vaikutukset 7.1 Yleistä vaikutusten arvioinnista Yleiskaavan laadinnan yhteydessä selvitetään kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla. MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin ja kaavaa laadittaessa on tarpeellisissa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset. Vaikutusten arviointi on osa suunnittelu- ja kaavoitusprosessia. Vaikutusten arviointityö etenee rinnan kaavoituksen kanssa siten, että suunnittelussa huomioidaan mahdolliset kielteiset vaikutukset ja niiden ehkäisy. Vaikutusten arviointia tarkennetaan ja täydennetään kaavaprosessin edetessä. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, alueella suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin, osallisilta saatuihin lähtötietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Kaavan vaikutuksia arvioidaan sen mukaisesti, että kaikki kaavan mahdollistamat rakennuspaikat tulevat toteutumaan. On kuitenkin todennäköistä, että kaikki kaavan mukaiset rakennuspaikat eivät toteudu, tai ne toteutuvat hyvin pitkän ajan kuluessa. Uusien rakennuspaikkojen määrä on pieni suhteessa alueella jo olemassa olevaan rakenteeseen. Kaavan vaikutukset jäävät siis melko vähäisiksi. Tavoitteita ja erityisesti mitoitusperusteita ja -vyöhykkeitä laadittaessa on huomioitu tulevan rakentamisen vaikutuksia. Mitoitusvyöhykkeet on määritetty siten, että tuleva rakentamisen määrä sopeutuu mahdollisimman hyvin olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön ja luonnon oloihin. Kaava laadittaessa on uusien rakennuspaikkojen sijoittamisella sekä rakentamista ohjaavilla kaavamääräyksillä pyritty minimoimaan ympäristöön kohdistuva kielteisiä vaikutuksia. Ranta-asutuksen ohjaamisella pelkillä poikkeusluvilla ei koskaan saavuteta yhtä hyvää tulosta kuin kokonaisvaltaisella kaavallisella suunnittelulla. Alueen luonnonarvoja ei voisi turvata ilman kokonaisvaltaista luonto- ja maisemaselvitystä, mikä kuuluu osana yleiskaavaprosessiin. Kaavoituksen avulla toteutuu myös maanomistajien tasapuolinen kohtelu, sillä rakennuspaikkoja määrittäessä käytetään yleiskaavaan sisältyviä mitoitusperusteita. 7.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavan mahdollistamat uudet rakennuspaikat muuttavat ympäristöä rakennetummaksi. Uusien rakennuspaikkojen määrä on kuitenkin vähäinen. Ohjaamalla rakentamista kaavamääräyksin sekä säilyttämällä arvokasta luonnonympäristöä vaikutetaan viihtyisän elinympäristön toteutumiseen alueella. Kaavassa on huomioitu maatalouselinkeinon edellytykset osoittamalla niihin tarvittavat maa-alueet (M, M-1, AM). Rakentamisen ulkopuolelle jäävät vapaat ranta-alueet tarjoavat jokamiehen oikeudella ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia. 7.3 Vaikutukset luontoon ja ympäristöön Rantarakentaminen aiheuttaa luonnon elementtien väistymistä ranta-alueilla. Kaavan mitoituksessa on huomioitu erityisen tärkeät luonnon arvot muita alueita alhaisemmalla mitoituksella. Kaavassa rakennuspaikat on osoitettu pääsääntöisesti luonnonoloiltaan

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 31 (32) mahdollisimman kestäville alueille, jotta arvokkaimmat alueet voidaan säästää rakentamattomana. Maa- ja kallioperään kohdistuvat muutokset aiheutuvat mahdollisten uusien pääsyteiden ja rakennusten perustamisesta. Pääsyteiden rakentamistarvetta on pyritty vähentämään osoittamalla uusia rakennuspaikkoja mahdollisuuksien mukaan jo rakennettujen rakennuspaikkojen yhteyteen. Uusiin teihin ja rakennusten rakentamiseen tarvitaan soraa ja muita maa-aineksia, joita tuodaan pääasiassa kaavaalueen ulkopuolelta. Uusien ja olemassa olevien rakennuspaikkojen jätevedet muodostavat suurimman uhkan pintaveden laadulle kaava-alueella. Jätevesien käsittelyä ohjaa lainsäädäntö. Uudisrakentaminen lisää vesistön kuormitusta. Vaikka uudet rakennuspaikat on pääsääntöisesti osoitettu olemassa olevan rakenteen yhteyteen, muuttava uudet rakennusalueet rantamaisemaa rakennetun ympäristön lisääntyessä. Kaava-alueella säilyy kuitenkin myös pitkähköjä vapaan rannan osuuksia. Kaavan uudisrakentaminen muodostuu pääosin haja-asutusalueille, mutta olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta täydentäen. Rakennusten ilmastovaikutukset aiheutuvat pääosin käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Kuitenkaan yleiskaava ei ota kantaa yksittäisten rakennusten rakennusteknisiin kysymyksiin. Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset määräytyvät pääasiassa lainsäädännön ja rakennusmääräysten kautta. Liikenteen hiilidioksidipäästöt riippuvat henkilöauton, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kulkumuotojakaumasta ja päivittäin kuljettavien matkojen keskimääräisestä pituudesta. Kaavan sijainti merkitsee riippuvuutta henkilöauton käytöstä. Uudet rakennuspaikat lisäävät todennäköisesti pitkämatkaista henkilöautoliikennettä. 7.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kaavan rakennuspaikkojen toteuttaminen on käytännössä maanomistajien asia. Rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Nykyinen tieverkko palvelee myös uusien loma-asuntojen tarpeita. Muutoksia yleiseen tieverkkoon ei tarvitse tehdä kaavan perusteella, mutta lisärakentaminen voi luoda paineita yksityistieverkon ja mahdollisesti myös yleisen tieverkon parantamiseen. Uusilta rakennuspaikoilta tulee ensisijaisesti käyttää olemassa olevia pääsyteitä ja liittymiä maanteille. Myös vesihuoltoon sekä jätevesien käsittelyyn vaadittavia järjestelmiä joudutaan rakentamaan. Suora taloudellinen vaikutus kaavalla on alueen maanomistajille, koska kaava määrittelee ranta-alueen rakennusoikeuden. Kaupunki hyötyy kiinteistöveron muodossa. Lisäksi kesäasukkaat käyttävät alueen palveluja ja siten tukevat alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 32 (32) 8 Kaavan oikeusvaikutukset ja toteuttaminen 8.1 Rantayleiskaavan oikeusvaikutteisuus Purmojärven rantayleiskaava laaditan ja hyväksytään maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Oikeusvaikutteinen yleiskaava on maanomistajia ja viranomaisia sitova suunnitelma. Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :ssä on säädetty yleiskaavan oikeusvaikutuksista muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella voimassa muutoin kuin yleiskaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 32.3 ). Maankäyttö- ja rakennuslain 14.4 :n mukaan rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on asiasta toisin määrätty. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset suunnitelmat on otettava huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä muun lainsäädännön nojalla ympäristön käytön järjestämisestä siten kuin erityislaeissa säädetään. Muussa lainsäädännössä on vastaavasti säännöksiä, jotka yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon. Tässä suhteessa keskeisimpiä lakeja ovat ympäristönsuojelulaki, rakennussuojelulaki, tielait, metsälaki, maa aineslaki, kaivoslaki ja jätelaki. Purmojärven rantayleiskaavan perusteella voidaan myöntää loma-asunnon rakennusluvat ranta-alueelle MRL 72 :n perusteella. MRL 72 :n mukaisen ranta-alueen ja MRL 16 mukaisen suunnittelutarvealueen ulkopuolella rakennuslupia voidaan myöntää hajarakentamisperusteisesi kaavan M- alueille. 8.2 Rantayleiskaavan toteuttaminen Purmojärven rantayleiskaavan perusteella voidaan myöntää loma-asunnon rakennusluvat ranta-alueelle MRL 72 :n perusteella. Rakennuspaikkojen tulee toteutuessaan sijoittua rantayleiskaavan aluevarausten mukaisesti, mutta yleiskaavan yleispiirteisyydestä ja mittakaavasta johtuen rakennusten tarkempi sijainti tarkastellaan rakennuslupamenettelyssä.