Kauppa kamari. uskovat yrittäjyyteen. lehti. Hämeen Kirjapainon Miika Haavisto ja Miia Lehtinen. Tampereen. helmikuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppa kamari. uskovat yrittäjyyteen. lehti. Hämeen Kirjapainon Miika Haavisto ja Miia Lehtinen. Tampereen. helmikuu 2010"

Transkriptio

1 1 helmikuu 2010 Huulipunaindeksi on nousussa Sivu 19 Pirkanmaa tarvitsee logistisen kokonaissuunnitelman Sivu 38 Tampereen Kauppa kamari lehti Hämeen Kirjapainon Miika Haavisto ja Miia Lehtinen uskovat yrittäjyyteen

2 VIP-tilaisuudet Tapparan kotiottelujen kiekkobakkanaalit järjestetään VIP-tiloissa, joissa nautitaan tarjoilusta ja oheisohjelmasta mukavilla pöytäpaikoilla. Tilaisuus alkaa tunti ennen ottelun alkua ja jatkuu erätauoilla sekä ottelun jälkeen. Hinta: Runkosarjassa 80 /hlö + alv. (ilves-ottelut 100 /hlö + alv.). Hinta sis. ottelulipun, buffetruokailun ja alkoholittomat ruokajuomat. Pe Tappara-KalPa Ti Tappara-HIFK La Tappara-HPK La 6.3. Tappara-TPS To Tappara-Pelicans Ti Tappara-Ilves La Tappara-JYP Aitiot Kokoa vieraasi nauttimaan kolossaalisesta näkyvyydestä ja herkullisesta tarjoilusta. Aitio avautuu käyttöönne jo tunti ennen taistelujen alkua. Aitiovaihtoehdot: Aition koko Hinta Hinta paikallis- ottelussa 6 hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä Tulossa on myös kuusi uutta hengen aitiota! myynnissä myös HEMINGWAY S Tilat henkilölle, 24 pöytäpaikkaa, Kysy tarjous! Hinnat sisältävät aition vuokran ja liput runkosarjan ottelussa. Alv. ei sisälly hintoihin. Tapparan myynti Teemu Kuokkanen Anuliisa Leinonen Tatu Rouvali Timo Jutila Sähköpostit: 2 tampereen kauppakamarilehti >

3 Kehittämisen aika on nyt Hyvin järjestetty jätehuolto auttaa yritystä säästämään niin rahaa kuin ympäristöäkin. Palvelemme toimialueemme yrityksiä kaikissa jätteiden hyötykäyttöön ja käsittelyyn liittyvissä asioissa. Rahoitusta yrityksen alkuun, kasvuun, kansainvälistymiseen ja vientiin. Etsimme sopivat rahoitusratkaisut kannattavan liiketoiminnan edellytykset omaaville yrityksille. Keräys ja kuljetus Ongelmajätehuolto Jätteenkäsittely Koulutus, neuvonta ja raportointi Jätehuollon kokonaissuunnittelu Tampereen aluekonttori, puh Hämeenkatu 9, Tampere, puh. (03) Valitse Varma Vuokraamme toimitilaa: Vuokraamme toimitilaa. Finlaysoninkatu 4 B Tutustu kohteisiin: Finlaysonin vanhan pääkonttorin toisessa kerroksessa vuokrattavana edustava 132 m 2 toimistotila. Lisäksi tarjolla on myös Polttimonkadulla kolmannessa Ota yhteyttä! kerroksessa sijaitseva 138 m 2 hyväkuntoinen toimistotila. Kiinteistöpäällikkö Hannu Boman, Katso lisää kohteita: puh , Ota Kiinteistöpäällikkö yhteyttä! Juhani Mäkelä puh , Kiinteistöpäällikkö Erkki Kortesniemi, puh , Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja sijoittaja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen Mukana suurin suomalaisessa työeläkeyhtiö työelämässä. ja sijoittaja. w w w. v a r m a. f i Mukana suomalaisessa työelämässä. tampereen kauppakamarilehti 3

4 helmikuu vuosikerta ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, Tampere, puhelin (03) , Päätoimittaja Tommi Rasila Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Toimitussihteeri Martti Tammisto, puhelin (03) Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Mikko Nykänen, Timo Lepistö, Riku Suuriniemi, Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, Lehden osoite Finlaysoninkuja 9, Tampere, faksi (03) Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Seuraava lehti ilmestyy Ilmoitusaineistot Painos kpl Levikki 4000 kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, kpl Fonecta Profinder -rekisterin mukaan Osoiteasiat Kannen kuva Ari Ijäs 1 sisältö Kuva Ari Ijäs Kuva Lojer Oy 12 Kukaan tuskin on eri mieltä siitä, että Tampereen keskustan pitäminen elinvoimaisena edellyttää, että asiointi liikkeissä, virastoissa ja konttoreissa on sujuvaa. Eikä ehkä siitäkään, että se edellyttää hyvää saavutettavuutta kaikilla kulkuvälineillä. Kaupunki tarvitsee ELÄVÄN KESKUSTAN 29 Kuva Vapriikki Vuonna 1890 näytti Tammerkosken ranta erilaiselta kuin nyt, vaikka maisemassa on tuttujakin rakennuksia. Vapriikissa avattu näyttely kertoo miten KYLÄSTÄ TULI KAUPUNKI Seuraava lehti ilmestyy 15.3./ aineistopäivä / Kauppakamarilehti siirtyi ykkösluokkaan 1LK KL Kauppakamarilehden jakelu on uusiutunut vuoden alusta. Lehti jaetaan nyt kokonaan osoitteellisena kauppakamarin osoitteisto mukaan lukien yritykseen Pirkanmaalla. (osoiterekisteri: Fonecta Profinder) Onko osoite oikein? Tarkista kädessäsi olevasta lehdestä tai sen postituskääreestä jakeluosoite. Tarvittaessa tee korjaukset lehden verkko sivuilta löytyvällä lomakkeella tai lähettämällä tieto sähköpostilla osoitteeseen Merkitse viestiin sekä lehdessä oleva osoite että korjattu osoite. Kiinnostaisiko ajankohtainen taloustieto Pirkanmaalta myös kollegaasi? Tampereen kauppakamarilehden voi tilata veloituksetta osoitteesta Antoisia lukuhetkiä toivottaa Tampereen kauppakamarilehti 4 tampereen kauppakamarilehti >

5 7 Pääkirjoitus 9 Taloudessa tapahtuu 11 EU-toimisto lisää palvelujaan 14 Profiilissa hallintojohtaja Miia Lehtinen ja toimitusjohtaja Miika Haavisto, Hämeen Kirjapaino Oy 17 Tampereella ideoidaan Open Source -sähköautoja 18 Kissa pöydälle, Kimmo Sasi: Verotuksen painopisteen muutokset asetettava oikein 20 Pirkanmaalla: Kurikan Osuuspankki 24 Ajankohtaista kauppakamarista 26 Kauppakamari kouluttaa 5. sivun sitaatti Tiedä häntä onko se oivallus, mutta olen miettinyt miten luotettavuudesta ja yksinkertaisuudesta tulee yhä tärkeämpiä kilpailuvaltteja. Suomalaisia johtajia arvostetaan maailmalla, koska heidät nähdään luotettavina. Emme käytä tätä tarpeeksi hyväksemme. Vielä. Alf Rehn Professori Talouselämä 41 / Tapahtumat & kokoukset tampereen kauppakamarilehti 5

6 C M Y CM MY CY CMY K 6 tampereen kauppakamarilehti >

7 pääkirjoitus tommi rasila Toimitusjohtaja Tampereen kauppakamari Millaisen keskustan sinä haluat Tampereelle? Tampereen keskustan elinvoimaisuudesta ja kehittämisestä keskustellaan jatkuvasti. Mielipiteiden vaihdossa ovat usein myös tunteet mukana. Eri liikennemuotojen käyttäjien - tai sellaiseksi itsensä määrittelevien - välillä käydään jatkuvaa kissanhännänvetoa siitä missä kenenkin tulisi kulkea. Yksi ikuisuuskysymys ovat kävelykadut tai pikemminkin kävelykeskusta, jota haluttaisiin meillekin milloin minkäkin suomalaisen tai keskieurooppalaisen kaupungin mallin mukaan. Mallit vain eivät yleensä ole suoraan siirtokelpoisia, vaikka oppia voidaankin muualta ottaa. Kärjistettynä esimerkkinä Venetsian keskustaa ei voi kehittää samoilla opeilla kuin Rooman, eikä kummankaan vetovoimatekijöitä voi kopioida Tampereelle. Kaupunkien keskustoilla on omat, omaleimaiset piirteensä, vetovoimatekijänsä ja rajoitteensa. Niin Tampereellakin kunhan ne uskalletaan tuoda esiin ja nostaa jalustalle. Yleensä esitykset keskustan kehittämisestä sisältävät henkilöautoliikenteen rajoittamisen Hämeenkadulla. Ikävä kyllä Hämeenkadusta ei tällä synny kävelykatua - kyseessä on myös linja-autoliikenteen valtasuoni. Joka ei tätä ole huomannut, menköön ruutupaperin kanssa Hämeensillalle laskemaan erilaisia ajoneuvoja. Henkilöautoilun vähentäminen Hämeenkadulla ei ratkaise mitään ellei samalla mietitä miten järjestetään linja-autoille muita reittejä. Kyllä ne kuljettajien taukotilat muuallekin saadaan kuin Keskustorille. Niin, ja kiveys voitaisiin jo vaihtaa kestopäällysteeseen, pysyisivät linja-autot ja niiden kuljettajat paremmassa kunnossa. Muutenkin kävelykadut pitäisi laittaa sinne, missä on luonnostaan ihmisvirtoja ja mahdollisuuksia kadunvarsi- Tällä hetkellä kävelykatumme on tehty sinne minne ne on helpoimmin saatu, ilman sen suurempaa suunnitelmaa palveluihin. Tällä hetkellä kävelykatumme on tuloksesta päätellen tehty sinne minne ne on helpoimmin saatu, ilman sen suurempaa suunnitelmaa. Kävelykatujen sijaan voisimme ehkä alkaa puhua kävelypainotteisista kaduista jotka olisivat kesäaikaan palvelisivat enemmän kävelyä ja kevyttä liikennettä ja talvella autoilua. Katujen käyttö joustaisi teemoittain esimerkiksi joulun tai suurempien tapahtumien aikana, mutta sallisi samalla henkilöautot ja jakeluliikenteen. Samalla voitaisiin avata keskustan sisäisiä reittejä autoilulle nykyinen kiertoteiden käyttäminen ei palvele sen paremmin liikennettä kuin ympäristöä. Entä pyöräily? Kevyen liikenteen käyttöön pitää vihdoin alituisen kissanhännänvedon sijaan saada kunnollinen väyläverkosto kuten on keskustan osayleiskaavassa ja siihen liittyvässä kevyen liikenteen suunnitelmassa on jo vuosia sitten hahmoteltu. Samalla tulee pyöräilijöiden keskuudessa tehdä ryhtiliike: merkittävä osa pyöräilijöistä on yhtä kiinnostunut liikennesäännöistä kuin punkkari Beethovenista. Pysäköinti on järjestettävä niin, että saapuminen keskustaan on houkuttelevaa jos aiotaan kilpailla automarkettien kanssa. Maanalaista pysäköintiä tulee kehittää ja tehdä maan alle kehittyvälle maailmalle oma suunnitelmansa, maanalainen kaava. Pitemmällä aikavälillä saadaan autot pois esimerkiksi Keskustorilta, jos kohta myös kadunvarsipysäköintiä tullaan tarvitsemaan asioinnin helpottamiseksi. Ehkä keskustaa pitäisikin ajatella ostoskeskuksena ja kehittää siltä pohjalta? Kaivetaan nyt Neilimon työryhmän raportti ja muut selvitykset hyllystä, mietitään sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä mitä on realistista toteuttaa ja aletaan töihin.l tampereen kauppakamarilehti 7

8 m m m 2 Kolmenkulmantie Mestarintie m 2 Kisällintie m m 2 Nokiantie 3 E m m Koreeniityntie m2 Tervetuloa menestymään Kolmenkulman yritysalueelle Vuoden 2010 aikana tulossa myyntiin 9 kpl teollisuustontteja ( m 2 ) huippusijainnilla Kehätien varresta Kolmenkulman yritysalueella Ylöjärvellä. Ota yhteyttä! Ylöjärven Yrityspalvelu Oy toimitusjohtaja Timo Isolähteenmäki puh Kuruntie 14, Ylöjärvi puh. (03) Sisustusratkaisuja työympäristöihin Isku Interior Oy Sammonkatu 47, 2.krs TAMPERE p Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus aloitti Pirkanmaan TE-keskus, Tiehallinto, Pirkanmaan ympäristökeskus sekä Länsi-Suomen lääninhallitus lopettivat toimintansa Niiden palvelut siirtyivät aloittaneisiin Pirkanmaan elinkeino- liikenneja ympäristökeskukseen (ELY) ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon (AVI). Pirkanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksessa on elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue (E-vastuualue), liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue (L-vastuualue) sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (Y-vastuualue). E-vastuualueen tehtäviin kuuluvat entisen TEkeskuksen tehtävät sekä osa Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosaston tehtävistä. L-vastuualueella hoidetaan maakuntaa koskevat entisen Tiehallinnon tienpitotehtävät, entisen Länsi-Suomen lääninhallituksen liikenneosaston tehtävät sekä liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen valtakunnallinen asiakaspalvelu, erikoiskuljetuslupien ja lupapalvelun tehtävät. Y- vastuualueen tehtäviin kuuluvat entisen Pirkanmaan ympäristökeskuksen tehtävät lukuun ottamatta ympäristölupa-asioita, jotka siirtyvät Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon. Y-vastuualueella hoidetaan keskitetysti myös jätehuollon valtakunnalliset tuottajavastuutehtävät.l Talouskriisi kasvatti rahoituskysyntää Pirkanmaalla Finnveralta haettiin viime vuonna rahoitusta ennätyksellisen paljon. Pirkanmaalla rahoitushakemusten määrä kasvoi 20 prosenttia. Kysyntää lisäsivät maaliskuussa käyttöön otetut suhdannelainat ja -takaukset. Loppuvuodesta rahoituksen kysyntä tasaantui ja oli vuoden lopussa viime vuosien tasolla. Finnveran Tampereen aluekonttori rahoitti vuonna 2009 pirkanmaalaista yritystoimintaa noin 104 miljoonalla eurolla, mikä oli kaksi prosenttia edellisvuotta enemmän. Suhdannerahoitusta myönnettiin 74 yritykselle yhteensä 14,1 miljoonaa euroa. Taantuman vuoksi investointirahoituksen kysyntä ja myöntäminen romahtivat. Takauksia myönnettiin 55 miljoonaa euroa. Erilaisia lainatuotteita pk-yrityksille myönnettiin yhteensä 44 miljoonaa euroa. Vientiin liittyviä takauksia ja takuita Pirkanmaalle myönnettiin neljä miljoonaa euroa. Tampereen aluekonttoria sai 467 uutta asiakasta, koko asiakasmäärä oli vuoden lopussa l 8 tampereen kauppakamarilehti >

9 taloudessa tapahtuu Tampere-talo jälleen paras Tampere-talo sai jälleen parhaan kongressikeskuksen arvosanan Suomen kongressitalojen asiakastyytyväisyystutkimuksessa. Voitto tuli jo neljännen kerran, ja arvosanat paranivat entisestään. Tampere-taloa arvioitiin pääasiassa erittäin hyväksi tai todella erinomaiseksi. Asia kaspysyvyyttä kuvaava luku oli 95, kun tutkimuksessa mukana olleiden talojen keskiarvo oli 79. Tampere-talon vahvuuksiksi tutkimuksessa nousivat kuten aikaisemminkin sijainti, henkilökunnan ammattitaito, palveluhalukkuus ja myyntipalvelun toiminta. Tutkimuksen toteutti kongressikeskusten toimeksiannosta TNS Gallup Oy. Särkänniemi taas ykkönen Suomalaiset arvioivat Särkänniemen Elämyspuiston parhaaksi vapaa-ajankeskukseksi Taloustutkimuksen tekemässä Vapaa-ajankeskusten yrityskuvat tutkimuksessa. Särkänniemi sai parhaan yleisarvosanojen keskiarvon ja sillä oli tutkituista vapaa-ajan keskuksista kokonaisuudessaan ominaisuuskohtaisesti tarkasteltuna vahvin imago. Se sai parhaimmat arviot monipuolisuudesta, alueen ja laitteiden kunnosta ja näkyvästä mainonnasta. Tutkimuksessa oli mukana 23 vapaa-ajankeskusta. Technopolis suunnittelee potilashotellia Technopolis suunnittelee Tampereelle Finn-Medin alueelle Norlandia Care Oy:n potilashotellia sekä useille toimijoille tarkoitettua toimistotilaa. Tilat tulisivat samaan uudis rakennus kokonaisuuteen Pirkan maan sairaanhoitopiirin silmäkeskuksen kanssa, ja kokonaisuutena investointi olisi noin 32 miljoonaa euroa. Potilashotelliin tulee muun muassa ravintola ja 136 asiakashuonetta. Potilashotellin ja toimisto-osan rakentamisesta päätetään keväällä Hubia rakennetaan Tampereelle Kansainvälinen The Hub -yrittäjäyhteisö on rakentumassa Tampereelle Finlaysonille. Hub Tampereen perustajina ovat Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemia, Luova Tampere ja Hermia. Tavoitteena on avata Hub Tampere maaliskuun alussa. The Hub on toimitilat tarjoava jäsenyysperustainen yhteisö yrittäjille, yrityksille, asiantuntijoille sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijoille alasta riippumatta. Hubissa voi tehdä töitä, tavata ihmisiä, luoda kontakteja sekä kehittää yhteistyötä ja projekteja. Ensimmäinen Hub perustettiin vuonna 2005 Lontoossa. Nyt toiminnassa on 12 Hubia neljällä mantereella. Myös Helsinkiin ja Jyväskylään ollaan parhaillaan perustamassa Hubia. Metsolta biomassakattilalaitos Belgiaan ja jätekaasutusteknologiaa Lahteen Metso toimittaa biomassavoimalaitoksen yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoon (CHP) 4Ham Cogen S.A.:lle Belgiaan. Laitoksen toimittaa Metson ja Wärtsilän yhteisyritys MW Power Oy. Laitoksen automaatiojärjestelmän toimittaa Metson Automaatio-liiketoimintalinja. Metson osuus asiakkaan investoinnista on noin 30 miljoonaa euroa. Metso toimittaa myös jätekaasutuslaitoksen Lahti Energia Oy:lle Lahteen. Laitos edustaa uudentyyppistä teknologiaa, jonka avulla Lahti Energia pystyy tehokkaasti muuttamaan kierrätetyn jätteen energiaksi ja vähentämään merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Plussaa pirkanmaalaisen junioriurheilun hyväksi Tampereella on solmittu ainutlaatuiset K-Plussa-yhteistyösopimukset Turtolan kauppakeskuksen K-kauppojen sekä Ilveksen, Pyrinnön ja Tapparan välillä. Sopimuksilla tuetaan Ilveksen juniorijalkapalloa, Pyrinnön juniorityötä ja Tapparan juniorijääkiekkoa sekä taitoluistelua. Kaupat hyvittävät Ilveksen, Pyrinnön ja Tapparan jäsenten tekemistä ostoksista sovitun prosenttimäärän seuroille.l Lyhyesti l Pirkanmaan Osuuskauppa on ostanut Tampereen Koivistonkylän ja Ideaparkin Euromarketien liiketoiminnan. l Anttila Oy valitsi Leanware Oy:n toimittamaan varastonohjausjärjestelmän Keravan uuteen logistiikkakeskukseen. l Tasowheel Oy:stä on muodostettu konserniyhtiö Tasowheel Group Oy ja sen yksiköistä konsernin tytäryhtiöt Tikkakoskella toimiva Tasotikka Oy sekä Tampereella toimivat Tasosystem Oy ja Tasogears Oy. l Empower Oy on valinnut Solteqin työnohjauksen ja resurssienhallinnan tietojärjestelmäkumppanikseen. l Korkeakoulujen arviointineuvosto on nimennyt Tampereen ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman ammattikorkeakoulujen laatuyksiköksi vuosiksi tampereen kauppakamarilehti 9

10 Ryanairin reitit ja matkustajamäärät Tampere-Pirkkalasta ovat lisääntyneet, mutta Pohjoismaiden myynti- ja markkinointijohtaja Erik Elmsäter ponnisti Tredean ja Ryanairin tiedotustilaisuudessa näyttämään, milloin Ryanairin mielestä Tampere-Pirkkalan kehityksessä voitaisiin puhua kasvusta. Ilmaa siipien alle matkailumarkkinointiin teksti ja kuva annikaisa knuutila Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy ja Ryanair vauhdittavat Pirkanmaan matkailua yksissä voimin. Tredea satsaa merkittävästi markkinointiin, joka näkyy erityisesti Ryanairin nettisivustolla ja yhtiön lehdessä, messuesiintymisinä ja toimittajavierailuina. Tavoite on saada vuoden 2012 loppuun mennessä Tampere-Pirkkalaan miljoona Ryanair-matkustajaa ja vähintään 16 reittiä. Nyt matkustajia on ja reittejä viisi. Tärkeä tavoite on kasvattaa nimenomaan Suomeen tulevien matkustajien osuutta matkustajamäärästä vähintään 40 prosenttiin nykyisestä 20 prosentista, kertoo Tredean toimitusjohtaja Ari Tuulentie. Ryanair lentää tällä hetkellä Tam- Tänä vuonna mennään kansainvälisille markkinoille, linjaavat Techila Technologies Oy:n ohjelmistoasiantuntija Kari Koskinen (vas.), teknologiajohtaja Teppo Tammisto, toimitusjohtaja Rainer Wehkamp ja myynnistä vastaava Tuomas Eerola. Laiskat PC:t pannaan nyt töihin Mitä jos yrityksen tuotantoinvestointien tehosta käytettäisiin vain viitisen prosenttia? Tai työntekijät paiskisivat aktiivisesti töitä vain puoli tuntia päivässä? Mikään yritys ei moista hyväksyisi. It-investoinneille näin huono hyötysuhde ja tuottavuus kuitenkin sallitaan. Tavallista on, että yritysten tietokoneiden 10 tampereen kauppakamarilehti >

11 TAMPERE R E G I O N EU OFFICE taloudessa tapahtuu EU-toimisto lisää palvelujaan pereelta Lontooseen, Frankfurtiin, Milanoon, Bremeniin ja Riikaan. Huhtikuussa se avaa uuden reitin Edinburghiin ja kesäkuussa Malagaan. Tarkoitus on myös avata uudelleen reitti Dubliniin. Tampereen yliopiston Tutkimusja koulutuskeskus Synergos tutki viime vuonna Ryanairilla Tampere-Pirkkalasta lähteneitä ulkomaisia matkustajia. Tutkimuksen mukaan Ryanairia käytetään paljon ystävä- ja sukulaismatkailuun, ja varsinkin kesäaikaan nuorten osuus on suuri. Nettipalvelut ovat tiedonsaannissa erittäin tärkeitä. Palautetta annettiin lentoaseman kakkosterminaalin ankeudesta ja siitä, ettei seudulla ole edullista hostel-tyyppistä majoitusta riittävästi. Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Rasila pitää tärkeänä alueen ja lentokentän kehittämistä kaikkien seudulle tulevien matkustajien palvelemiseksi. Suunnitelmia kakkosterminaalin kohentamiseksi on, rahaa tarvittaisiin nopeasti kaksi miljoonaa euroa. Haluamme kasvattaa ja kehittää kakkosterminaalia muidenkin kuin Ryanairin käyttöön niin, että kentälle mahtuisi ainakin kaksi konetta kerralla. Ivalon lentoasemaan Finavia satsasi 11 miljoonaa euroa, Tampereen hyväksi se ei tee juuri mitään. Neuvotteluja ja suunnitelmia esimerkiksi kakkosterminaalin yksityistämisestä jatketaan.l TAMPERE R E G I O N EU OFFICE Tampereen kaupunkiseudun EU-toimisto Brysselissä laajeni tämän vuoden alussa edustamaan koko Pirkanmaata ja täytti tammikuussa kymmenen vuotta. Tähän asti olemme keskittyneet hankkimaan EU-rahoitusta ja eurooppalaisia partnereita eri verkostoista Tampereen seudun tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin. Uusi yhteistyökumppanimme Pirkanmaan liitto tuo mukanaan muun muassa alue- ja liikennepoliittista edunvalvontaa, sanoo EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen. Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimis- TAMPERE R E G I O N EU OFFICE to palvelee monin tavoin myös pk-yrityksiä. Ykköstehtävämme on tiedottaa EUrahoituksesta ja -ohjelmista sekä edistää pk-yritysten verkottumista. Otamme esimerkiksi vastaan yritysryhmiä, joille voimme järjestää EU-instituutioihin tutustumisen lisäksi yritysvierailuja. Valmistelemme tällaista matkaa muun muassa Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalle huhtikuussa. Tamperelaisten bioalan yritysten vieraillessa Brysselissä tammikuussa järjestimme niille tapaamisia myös potentiaalisten rahoittajien kanssa, Räikkönen kertoo. Ajankohtaisista pk-yrityshankkeista ja rahoituksesta tiedotetaan EU-toimiston uutiskirjeessä, jonka jakelulistalle pääsee ottamalla yhteyttä Hannele Räikköseen. EU-hanketta harkitsevan yrityksen kannattaa selvittää mahdollinen kumppanuus Tampereen omien toimijoiden, kuten Itämeri-instituutin tai Tamlinkin kanssa. Niillä on vuosien kokemus hankehausta ja EU-hankkeiden hallinnoinnista hankeorganisaation pyörittämistä myöten, Hannele Räikkönen muistuttaa. Enterprise Europe Network löytää partnerin Tuhti pakkaus EU-tietoa on luvassa , jolloin Tampereella vietetään Euroopan pk-yritysviikkoa. Yksi viikon järjestäjistä EU-toimiston lisäksi on Hermia Yrityskehitys Oy:n alaisuudessa toimiva Enterprise Europe Network Yritys-Eurooppa-verkosto. Se tarjoaa kansainvälistymisja innovaatiopalveluja yrityksille, yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. Verkoston toiminta on EU:n komission ja Tekesin rahoittamaa ja asiakkaille ilmaista. Tarjoamme yrityksille palveluja kattavasti alkaen EU-asioiden tiedottamisesta jälleenmyyjien ja muiden yhteistyökumppaneiden hakuun, kertoo verkoston yhteys henkilö Arttu Kotilainen. Mahdollisuuksia verkottua kansainvälisesti on useita. Yrityksen etsimästä tai tarjoamasta teknologiasta voidaan julkaista profiili internetissä ja hakea sen avulla kyseisestä teknologiasta kiinnostuneita kumppaneita. Kansainvälisissä messutapahtumissa Enterprise Europe Network järjestää kontaktitapahtumia, joissa saatetaan yhteen toisistaan kiinnostuneita yrityksiä. Tapaamisia järjestetään myös eri teemoista, kuten tietyltä toimialalta tai halutulta markkina-alueelta. Teknologiaprofiileja pääsee selaamaan Yritys-Euroopan portaalin kautta. Tarvittaessa järjestämme nopeasti lisätietoa kiinnostavasta yrityksestä ja aloitamme alustavat neuvottelut, Kotilainen lupaa.l laskentatehosta on käytössä alle viisi prosenttia ja palvelintenkin käyttöaste on varsin heikko. Samaan aikaan tietokoneilla tehtävän raskaan laskennan merkitys eri teollisuuden ja tieteen aloilla kasvaa jatkuvasti. Organisaatiot investoivat uusia suurtehotietokoneita usein turhaan. Tamperelaisen Techila Technologies Oy:n kehittämä gridjärjestelmä tunnistaa yrityksen sisäverkon vajaakäyttöisen PCja palvelinkapasiteetin ja panee sen töihin. Näin saadaan käyttöön laskentatehoa helpostikin suurtehotietokoneen verran. Yhtiö palkittiin vuoden 2009 lopussa tasavallan presidentin innovatiivisesta yrittäjyydestä myöntämällä INNOSUOMIpalkinnolla Techila Technologies on lähtenyt bisneksessään liikkeelle tiede- ja rahoitusmaailmasta. Kaikki suomalaiset tekniset yliopistot ja Helsingin yliopisto käyttävät jo innovaatiota, samoin Prahan kauppakorkeakoulu. Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuslaitos CERNin kanssa on tehty yhteistyötä tutkimusprojekteissa, ja jatkossa yhteistyö sinne tiivistyy entisestään. Useassa suomalaisessa finanssi- ja rahoitusalan yrityksessä tietokoneita piiskaa Techilan grid-ratkaisu. Pankkimaailman riskienhallinnassa ja esimerkiksi alan uusien tuotteiden kannattavuuslaskennoissa tarvitaan todella järeät it-työkalut. Kansainvälisten finanssitalojen tutkimuskeskuksissa sähkömagnetiikan ja hiukkasfysiikan tohtorijoukot miettivät tarvittavia laskentamalleja. Se joka kehittää tehokkaimmat laskentasovellukset, tekee tiliä esimerkiksi johdannaismarkkinoilla. Ja kyllä finanssikriisinkin taustalla oli riskienhallinnan puutteellisuutta. Sisäinen riskienhallinta on pitkälti raskasta laskentaa, Techila Tecnologiesin toimitusjohtaja Rainer Wehkamp perustelee. Hän toteaa, että tehon lisäksi grid-laskennan puolesta puhuvat ympäristöhyödyt. Menetelmä on usein vaihtoehto supertietokoneinvestoinnille. Olemassa olevaa it-infrastruktuuria uusitaan säännöllisesti ja näin myös grid-laskentakapasiteetti päivittyy ja kasvaa ilman erillisiä investointeja.l tampereen kauppakamarilehti 11

12 2010 Tampereen kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma Suurten hankkeiden etenemisjärjestys kuntoon! Tampereen kauppakamarin järjestyksessään neljäs vaikuttamissuunnitelma on valmistunut. Loppukesästä tehdystä sähköisestä kyselystä ja luottamushenkilöiden yhteisen vaikuttamisiltapäivän aineiston pohjalta haluttiin tänä vuonna edunvalvontaa rakentaa neljän keskeisen teeman ympärille. Tampereen kauppakamari esittää, että Pirkanmaalle luodaan vaihemaakuntakaavatyön yhteydessä logistinen kokonaissuunnitelma, jossa ratkaistaan tulevaisuuden suurten hankkeiden sijoittuminen ja etenemisjärjestys. Kauppakamarin mielestä keskeinen hanke suunnitelmassa on Tampereen läntinen oikorata, joka parantaisi rataliikenteen sujuvuutta valtakunnallisesti ja antaisi seudullisesti uusia mahdollisuuksia lähijunaliikenteen kehittämiseen. Oikorata avaisi monta pullonkaulaa ja tekisi Viinikan ratapihan siirron kannattavaksi. Pitkällä tähtäimellä katsottuna oikorata mahdollistaisi myös Tampere-Pirkkalan lentoaseman liittämisen rataverkkoon. Hanke on niin iso ja merkittävä, että se toteutuu vain, jos sen taakse sitoutuvat kaikki alueen keskeiset toimijat. Lähiaikojen hankkeista tärkein on Rantaväylän tunneli, jonka rakentaminen täytyy aloittaa suunnitellusti. Suurien hankkeiden lisäksi kauppakamari haluaa kiinnittää huomiota Tampereen keskustan kehittämiseen, joka nousee vähän väliä esiin. Tampere on Pirkanmaan keskus ja ansaitsee arvoisensa keskustan, jonne on helppo päästä kaikilla kulkuneuvoilla ja jonka täytyy olla myös kaupallisesti ja palvelutarjonnaltaan monipuolinen. Kauppakamarin mielestä erimerkiksi kävelykeskustaa täytyisi kehittää paremmin koskenvarsia hyödyntävänä pohjois-eteläsuuntaisena kokonaisuutena. Taloustilanne ja suurten ikäluokkien eläköityminen aiheuttavat haasteita julkiselle sektorille. Kauppakamarin näkemyksen mukaan julkisella sektorilla on nyt mahdollisuus tarkastella kriittisesti toimintojaan ja miettiä, miten yhteistyötä yritysmaailman kanssa voidaan syventää ja toisaalta työnjakoa selkiyttää. Kauppakamarin mielestä yksi vastaus kasvavaan palveluiden kysyntään on palveluseteli, joka viime vuonna voimaan tulleen lakiuudistuksen myötä tarjoaa uusia mahdollisuuksia palvelutarjonnan monipuolistamiselle ja kuntalaisten valinnanvapauksien lisäämiseksi. Palvelusetelin avulla kuluttaja valitsee palveluntuottajan ja hoitaa näin myös kilpailutuksen. Kauppakamari ehdottaa myös, että Pirkanmaalla kokeiltaisiin siirtymistä ns. Risikon malliin. Talouden raju laskusuhdanne muuttaa myös maakuntamme elinkeinorakennetta. Tällöin koulutuksen rakenne ja työvoimatarjonta tulee sopeuttaa kysyntää vastaavaksi, ja toisaalta varmistaa, että tulevaisuuden aloille riittää osaajia. Kun nuorisotyöttömyys on 25 prosentia, täytyy hyödyntää kaikki mahdolliset keinot, jotta työvoiman ulkopuolelle ei menetetä väkeä peruuttamattomasti, kuten kävi viime lamassa. Koulutuksen osalta Pirkanmaalle syntyi uusi kaksi ammattikorkeakoulua yhdistävä yksikkö, joka yhdistää ja tehostaa toimintoja. Kauppakamarin mielestä tulevaisuuden osaamispohjaa tulee laajentaa hyödyntämällä kahden yliopiston liiketaloudellinen ja hallinnollinen osaaminen. Niistä tulee muodostaa laaja-alainen liiketaloudellinen korkeakouluyksikkö, joka tukee muun muassa palveluliiketoiminnan kehittymistä Pirkanmaalla. Kauppakamari on tehnyt kirjallisen vaikuttamissuunnitelma vuodesta 2007 alkaen. Se on saatavissa kokonaisuudessaan osoitteessa Lisätiedot: Tommi Rasila, toimitusjohtaja, Tampereen kauppakamari, , Markus Sjölund, asiamies, Tampereen kauppakamari, , Ensin Hämppi, Tampereen kauppakamarin palveluvaliokuntaan on perusteilla kaupan työryhmä alan toimijoille tavarataloista tukkuun ja kivijalkakauppoihin. Työryhmän yhtenä tavoitteena on Tampereen keskustan kaupallinen kehittäminen. teksti ja kuva päivi eskelinen -K yse on oikeastaan koko kaupunkiseudun imagosta ja vetovoimasta, sillä mielikuvat kaupungista syntyvät pitkälti keskustan ilmeen pohjalta, työryhmän perustamista aktiivisesti ajanut Keskon Pirkanmaan aluejohtaja Jari Alanen perustelee. 12 tampereen kauppakamarilehti >

13 Tampereen kauppakamarin linjaukset keskustan kehittämisessä > Koskimaisema on otettava entistä paremmin huomioon, ja kävelykeskustaa on suunniteltava pohjois-eteläsuunnassa koskenvartta hyödyntäen. > Kaikki kannaksen yli menevät neljä väylää on pidettävä avoinna moottoriliikenteelle. > Keskustan kehittämisessä otettava huomioon myös liiketilojen kerroksissa toimivat palveluyritykset. > Asioinnin keskustassa on oltava sujuvaa, joten pysäköintivyöhykkeitä on tarkasteltava kriittisesti. > Tampere työryhmän toteuttamiskelpoiset visiot jatkotyöhön. Asiat eivät edisty itsekseen eivätkä ilmaiseksi. Jos yhteistyöllä saamme houkuteltua lisää asiakkaita ja palvelujen kysyntää keskustaan, kaikilla on entistä paremmat mahdollisuudet ottaa siivunsa menestyksestä, Jari Alanen sanoo. > Kauppakamariin perustetaan kaupan työryhmä, joka ottaa aktiivisesti kantaa keskustan kaupalliseen kehittämiseen. > Kauppakamari tukee rantaväylän tunnelihanketta, jolloin keskustaa voitaisiin laajentaa Ranta-Tampellaan. sitten Kunkku välttämättömiä elävälle keskustalle Tampereen keskustaa on tarkasteltu vuosien varrella eri kehityssuunnitelmissa, viimeksi vuorineuvos Kari Neilimon johdolla. Loppusyksystä 2008 julkistettua ehdotusta on viety eteenpäin virkamiestyönä. Tammerkoskeen sekä koskenvarren rakennuksiin ja toimintoihin ankkuroituva, vuoteen 2030 ulottuva visio on Alasen mielestä rohkea ja hieno avaus. Kaupan työryhmä aikookin vaikuttaa siihen, ettei ehdotus jää pölyttymään. Ideoita poimitaan myös muista suunnitelmista, kuten vuosien takaisesta Centre1:stä. Elävää keskustaa ei ole ilman kaupan palveluja, joten on aiheellista vastavuoroisesti kysyä, mitä kannattava kauppa tarvitsee keskustalta. Olennaista on keskittyä itse asiaan, mikä tarkoittaa, ettei keskustaa kehitetä vastustamalla kaikkia kehäteiden varrelle suunniteltuja hankkeita. Usein väitetään, että uudet hypermarketit kaupunkiseudulla näivettävät keskustan. Ei se niin mene. Mielestäni keskustalla on etulyöntiasema monipuolisen tarjontansa ansiosta. Silti sen kulkuyhteyksiä ja pysäköintiä pitää miettiä sekä sallia myös elinkeinoelämän investointeja, kuten ehdotettu monitoimihalli, Alanen sanoo. Keskusta kuin kauppakeskus Jari Alanen on Suomen kauppakeskusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja mukana valtakunnallisen Elävä kaupunkikeskusta ry:n toiminnassa. Ennen Keskoa hän työskenteli Citycon Oyj:n kauppakeskusjohtajana. Näen elävässä kaupunkikeskustassa useita yhtymäkohtia menestyvään kauppakeskukseen. Molemmissa vetovoimatekijöitä ovat vilkkaus, siisteys ja turvallisuus. Asiakkaita kiinnostavan tarjonnan lisäksi keskeistä on hyvä saavutettavuus kaikilla kulkuvälineillä sekä sujuva pysäköinti. Kaupoille on päästävä henkilöautolla, se on kaupalle ehdottoman tärkeää. Hämeenkadun muuttaminen koko pituudeltaan joukkoliikenne-, jopa kävelykaduksi saa Alasen mietteliääksi. Kävelykaduksi se on liian pitkä. Kunhan ensiksi saadaan valmiiksi Hämpin parkki ja keskustan länsipuolelle Kunkun parkki, jommankumman Hämeenkadun pään voisi muuttaa kävelykaduksi. Olennaista on siis varmistaa, että pysäköintimahdollisuuksia on riittävästi, jotta kävelykadun idea toimii. Ehkä Hämeenkadun ylittäminen autolla poikittaissuunnassa pitäisi sallia. Entä miten järjestettäisiin bussiliikenne? Elävä kaupunkikeskusta -yhdistys palkitsee vuosittain aktiivista kehitystyötä tehneen kaupungin Vuoden kaupunkikeskusta -nimityksellä. Yhteistä useille palkituille kaupunkikeskustoille on ollut keskeisillä paikoilla sijaitsevat pysäköintilaitokset. Tampere on ottanut nyt oikean suunnan rakentaessaan Hämppiä. Alanen tähdentää, että keskustan kehittäminen on paljon muutakin kuin liikenneratkaisuja. Myös tarjontaa on suunniteltava. Kun asiakas yllättyy positiivisesti, hän palaa takaisin. Tarjonnan kehittäminen edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä, mutta sen organisoiminen keskustassa on hankalampaa kuin kauppakeskuksissa. Yhteinen johto ja markkinointi puuttuvat. Kuka koordinoisi, ja miten eri toimijat yrittäjät ja kaupunki sitoutetaan? Kaupungilla voisi olla tässä tärkeä rooli, Alanen sanoo.l tampereen kauppakamarilehti 13

14 profiili. Miia Lehtinen ja Miika Haavisto Nuorella energialla taantumaa vastaan Yrittäjyys on ollut valinnoissa voimakkain juttu siihen liittyvää arvomaailmaa ja ajattelumallia olemme pitäneet aina luonnollisena, kommentoivat sisarukset Miia Lehtinen ja Miika Haavisto Hämeen Kirjapaino Oy:ssä toteutettua sukupolvenvaihdosta. Arvostetussa tamperelaisyhtiössä lähes 30-vuotisen uran tehnyt toimitusjohtaja Antti Haavisto jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle ja siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi teksti martti tammisto kuvat ari ijäs Periaatepäätös sukupolvenvaihdoksesta tehtiin vuonna Miia oli tuolloin 21-vuotias, Miika 18. Ajatus syntyi aikaisemmin samana vuonna ja loppuvuodesta meistä tuli yrittäjiä Hämeen Kirjapainoon. Samana vuonna siitä tuli Haavistojen perheyritys. Omistamme nyt yhtiöstä 95 prosenttia, Miia kertoo. En ole yhtään katunut, mutta olen miettinyt, olisiko minulla samanlaista rohkeutta, jos nyt joutuisin tekemään vastaavan päätöksen, Miia pohtii 15 vuotta nuorempana tekemäänsä valintaa. Vakituisesti töihin yhtiöön hän tuli opintojensa loppuvaiheessa vuonna Oman valintansa Miika kertoo tehneensä vuonna Valmistuin silloin diplomi-insinööriksi ja päätin, että vanha päätös pitää. Uravalinta ei ollut itsestään selvä. Kummallakin oli koulu- ja lukioiässä toisenlaisia urahaaveita. Kun Miia aloitti graafisen alan opinnot Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä vuonna 1993, elettiin myös lamaaikaa ja isä-antti varoitteli alalle lähdöstä. Kesätöissä painossa saadut kokemukset painoivat kuitenkin enemmän. Selkeä työnjako auttaa Viime vuodet Miia on toiminut Hämeen Kirjapainon hallintojohtajana ja nyt toimitusjohtajana aloittanut Miika markkinointijohtajana. Miialle kuuluvat yrityksen sisäiset asiat, tuotanto, henkilöstö ja talous. Miikalle kuuluvat ulkoiset asiat, kuten myynnin ja markkinoinnin johto sekä kehitysasiat. Sisarusten työnjako on muovautunut matkan varrella. Miian mukaan heidän kiinnostuksensa kohteet ovat onneksi olleet erilaiset, joten työnjaosta on voitu päättää yksimielisesti. Totta kai isot asiat ratkaistaan yhdessä, mutta selkeä työnjako helpottaa siinä. Välillä olemme pelottavankin paljon asioista yhtä mieltä, mitä ehkä selittää arvomaailmamme ja arvopohjamme samankaltaisuus. Luottamus on kummankin mielestä työssä ja päätöksenteossa merkittävä apu. Joskus sanomattakin tietää, mitä toinen ajattelee, 14 tampereen kauppakamarilehti >

15 ja voi luottaa siihen, että toinen pyrkii tekemään asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Miika arvioi, että vaikein ja haastavin asia arjessa on ajanhallinta. Siinäkin kyky lukea toista on tärkeää. Miia Lehtinen ja Miika Haavisto arvelevat, että heidän nuori ikänsä on ollut osalle työntekijöistä, asiakkaista ja yhteistyökumppaneista outo asia. Vielä 5 10 vuotta sitten heitä pidettiin alalla aivan poikkeuksellisina. Jotkut jopa kertoivat, etteivät tienneet, mistä nuorten kanssa puhutaan. Toisaalta nykyisin yhä useammin asiakkaat ovat heidän kanssaan samaa ikäluokkaa. Terveenä eläkkeelle Sukupolvenvaihdos on yrityksessä aina iso asia. Haavistot halusivat hoitaa siirtymän niin, että lopullinen vallanvaihdos tehdään kerralla. He kertovat halunneensa välttää usein nähtyä tilannetta, jossa sekä jatkajille että yrityksen henkilöstölle jää epäselväksi, kenellä päätösvalta oikeasti on. Meille on myös tärkeää, että pitkän uran ja valtavasti töitä tehnyt isämme pystyy terveenä nauttimaan eläkepäivistään, Miika kertoo. Sitä me toivomme aikanaan itsellemmekin. Toisaalta tiedämme, että jos meillä on joku murhe tai ongelma, saamme varmasti Hämeen Kirjapaino Oy Yksi vanhimmista alan yrityksistä Pirkanmaalla. Viettää parin vuoden kuluttua 90-vuotisjuhlia. alkuun tehtiin kohopainotekniikalla kuitteja, lomakkeita ja vihkoja luvulla päätuote oli Raamattu luvulla yritys rakensi oman, 9-kerroksiseen toimitalon nykyisen Yliopistokadun varteen ja hankki vuonna 1957 ensimmäisen offset-painokoneen luvun lopulla se työllisti suurimmillaan 120 henkeä. Vuonna 1982 Antti Haavisto tuli yhtiöön osakkaaksi ja tuotantopäälliköksi. Liikeideaksi täsmentyivät vaativat moniväripainotyöt ja 40 vuotta jatkuneesta Raamattujen painamisesta luovuttiin. Samana keväänä paino muutti nykyisiin toimitiloihinsa Vehmaisiin. apua. Ja yhtä varmasti tiedämme, että isä innolla odottaa, että jotain kysytään. Turbulenssi ei pelota Talouden taantuma kohtelee painoalaa samalla lailla kuin muitakin toimialoja. Painoalalla kasvu on ollut lähes koko 2000-luvun pysähdyksissä ja viime vuonna alan liikevaihto putosi taantuman myötä merkittävästi ja on synnyttänyt alalle sitä kautta entistä enemmän ylikapasiteettia. Samoin kilpailu muiden medioiden kanssa on huomattavasti lisääntynyt viimeisien vuosien aikana. Kehitys näkyy hintaeroosiona, painohinnat ovat laskeneet useita vuosia. Lääke vaivaan on kokonaisvaltainen tehokkuuden lisääminen ja palveluiden kehittäminen. Taloustaantuma ja hintaeroosio tuntuvat myös Hämeen Kirjapainossa. Viime vuonna yrityksen liikevaihto putosi noin 15 prosenttia, mutta huomattavasti alan keskiarvoa vähemmän. Hintaeroosion vuoksi volyymin pudotus oli jonkin verran pienempi. Hämeen Kirjapainon nuoret yrittäjät uskovat tulevaisuuteen ja aikovat saada yrityksensä takaisin kasvu-uralle jo tänä vuonna. Perspektiiviä tähän antavat edellisen sukupolven kokemukset 90-luvul- tampereen kauppakamarilehti 15

16 Miia Lehtinen > Ikä: 36 vuotta > Koulutus: tekniikan ylioppilas > Perhe: aviomies ja kolmevuotias poika > Harrastukset: perhe, omakotitalon rakentaminen Miika Haavisto: > Ikä: 33 vuotta > Koulutus: diplomi-insinööri > Perhe: avovaimo > Harrastukset: liikunta; salibandy, sulkapallo, hiihto, golf, matkailu Samaan aikaan toisaalla Tammerprint jatkaa kokenein voimin Yrittäjyys on ollut valinnoissa voimakkain juttu siihen liittyvää arvomaailmaa ja ajattelumallia olemme pitäneet aina luonnollisena, kommentoivat sisarukset Miia Lehtinen ja miika Haavisto ta. Antti Haaviston siivotessa huonettaan tuli vastaan papereita, joita hän oli pistänyt talteen 90-luvun alussa. Osa teksteistä olisi voinut olla nyt kirjoitettuja. Tämä on aina ollut kilpailtu ala, Miika Haavisto muistuttaa. Vaikka on nuori ja innostunut tekniikasta, alan turbulenssi tuntuu välillä hurjalta, Miia Lehtinen sanoo. Pakkia tulee, jos on puolikin vuotta paikallaan. Toisaalta tiedämme, että meillä on energiaa olla tarvittava askel edellä. Työnteosta ei saa kiksejä, jos on vain paikallaan. Ne tulevat siitä, että pystyy viemään asioita eteenpäin ja näkee, että saadaan yhdessä aikaiseksi jotain, Miika vahvistaa. Enemmän kuin kirjapaino Asiakkaille ja yhteistyökumppaneille sukupolvenvaihdoksesta kertoneessa kirjeessä luvattiin, että vaihdoksen seurauksena jotkut asiat muuttuvat, toiset eivät. Pysyvistä asioista tärkeimmäksi nostettiin perheyrityksen yhdessä tekemisen meininki. Kehitystä luvattiin asioihin, jotka aiemminkin ovat olleet talossa etusijalla, aktiivisesti päivitettävä osaaminen, ajantasainen teknologia ja uudenlainen toimintatapa. Meidän aseemme kilpailussa ovat palvelut normaalin painotuotannon ympärillä ja niiden tuottama lisäarvo asiakkaalle. Perusasiat pitää tietysti olla kunnossa, että voimme miettiä paletin laajentamista. Lähtökohtina ovat laatu ja ympäristöasiat, Miika Haavisto määrittelee. Hänen mukaansa paino on viime aikoina menestynyt kilpailutuksissa, joissa kokonaisuuteen on aina liittynyt jotain muuta kuin perustuotantoa. Tiettyyn rajaan asti lisätehoa voisivat tuoda uudet koneet, mutta parhaiten lisätehoa ja kustannussäästöjä saadaan tekemällä asioita eri tavalla kuin on totuttu. Meilläkin on pitkään juurtuneet tavat tehdä asioita, nyt pitää entistä tarkemmin miettiä, mitä tehdään, kuka tekee ja missä vaiheessa tehdään, Miika sanoo. Yhdessä henkilökunnan kanssa, he tuntevat parhaiten omat työnsä, Miia lisää. Avoin keskustelu on tärkeää. Tyhmät kysymykset ja kyseenalaistaminen on niitä asioita, millä muutoksen saa aikaan, mutta se ei tarkoita sitä, että ilman muuta tuomitaan vanhat tavat huonoiksi. Paletin laajentamisessa Hämeen Kirjapainolla on apunaan tietotekniikkaa pääaineenaan opiskelleen Miika Haaviston kuusi vuotta sitten perustama, markkinointiviestinnän verkkopalveluja kehittävä Smart Files Oy. Yhdessä yritykset voivat esimerkiksi tarjota lehdestä sekä painetun että sähköisen version. Hämeen Kirjapaino työllistää 45 henkeä, heistä kolme myyntikonttorissa Helsingissä. Asiakkaita yrityksellä on ympäri maata, valtaosa töistä tulee kuitenkin pääkaupunkiseudulta ja Pirkanmaalta. Miika Haavisto ennakoi, että pääkaupunkiseudun merkitys kasvaa edelleen, onhan siellä paitsi isoja mainostoimistoja, myös teollisuuden pääkonttoreita. Viime vuosina markkinoinnin ja viestinnän käytännöt ovat Miika Haaviston mukaan muuttuneet. Esimerkiksi painotöiden ostoissa vallitsevat samat lainalaisuudet kuin muussakin kaupankäynnissä. Tämä näkyy muun muassa ostojen keskittämisessä. Yhä useimmin sopimukset tehdäänkin isojen yritysten osto-osastojen kanssa.l Itse olin jo valmistautunut jättämään paikkani nuoremmille, mutta suunnitelmat muuttuivat, koska yt-neuvottelujen edetessä todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi nousi Esa Printin Tampereen yksikön toiminnan lopettaminen, kahdeksan vuoden tauon jälkeen yrittäjäksi palannut Reijo Vesaniemi kertoo. Hän osti yhdessä Kari Mattilan ja Jyrki viidan kanssa Esa Print Oy:n Tampereen yksikön liiketoiminnan. Tehdyllä kaupalla säilytämme työpaikat ja alan korkean ammattitaidon Tampereella sekä jatkamme nykyisiä asiakassuhteita. Hervannassa toimivan kirjapainon tuotanto jatkuu Tammerprint Oy:n nimissä. Sen perustamisen taustalla on Esa Printin Tampereen ja Lahden kirjapainojen toiminnan sopeuttaminen nykyiseen markkinatilanteeseen viime syksynä. Yhtiössä aloitettiin yt-neuvottelut, jotka kuitenkin keskeytettiin Tampereen yksikön johdon tekemän ostotarjouksen takia. Tammerprint työllistää 33 henkeä. Se tuottaa edeltäjänsä tavoin monipuolisia graafisen alan palveluja ja painotöitä käyntikorteista kirjoihin. Reijo Vesaniemi on uuden yrityksen toimitusjohtaja, Kari Mattila johtaa myyntiorganisaatiota ja Jyrki Viita vastaa tuotannonohjauksesta ja -johdosta. Lahtelainen Esa Print laajeni Tampereelle vuonna 2002 ostamalla Reijo Vesaniemeltä Tekstitaso Oy:n. Viisi vuotta myöhemmin Esa Print hankki omistukseensa myös kirjojen valmistukseen erikoistuneen Tammer-Paino Oy:n. 16 tampereen kauppakamarilehti >

17 teksti martti tammisto A ika montaa suomalaista kiinnostaa, Sähköautot NYT -yhteisön kyselyn runsaasta vastaajasta yli kertoo olevansa kiinnostunut muunnossähköauton hankinnasta. Sähköautot NYT -yhteisö ideana on muuttaa käytettyjä autoja akkukäyttöisiksi. Ensimmäinen prototyyppi ecorolla valmistui viime syksynä. Tavallisella verkkovirralla yön aikana ladattuna sen akut riittävät runsaan sadan kilometrin ajoon. Nyt yhteisö jatkaa projektia Tampereella entisissä Volvon linja-autotehtaan tiloissa. Prototyypin pohjalta kehitettävä auton betalaivue on tarkoitus saada liikenteeseen kokemuksia keräämään kesään 2010 mennessä. Hanke ei rajoitu henkilöautoihin, yhteisö pitää myös akkukäyttöisen kaupunkibussin rakentamista täysin realistisena. Yhteisölle on luvassa kaupungin liikennelaitokselta käytetty auto akkubussin prototyyppiä varten. Sähköautot NYT kehittää autoja muun muassa Linux-käyttöjärjestelmästä tuttua Open Source -ideologiaa soveltaen. Suunnittelutyö toteutetaan Open Source -pohjalta niin, että syntyvät dokumentit ja ohjelmistot ovat kaikkien kiinnostuneiden, myös yritysten käytettävissä. Aktiivijäseniä yhteisössä on ympäri Suomea noin pari sataa, sähköpostilistalla aiheesta kiinnostuneita moninkertainen määrä. Suunnittelutyössä mukana oleva tamperelainen Tapio Vihuri arvioi, että noin puolta jäsenistä kannustaa työhön ensisijaisesti tekniikan kehittäminen, toista puolta ympäristönsuojelu. Harrastuksesta yritystoimintaa Tavoitteena on, että yhteisön ym pärille syntyy yritysten muodos tama ekosysteemi, joka kehittää ja tuottaa tarvittavia komponentteja ja muunnossarjo ja eri automalleihin sekä asentaa nii tä. Tilat yrityksille löytyisivät Ajo kilta nykyisen protopajan ympäriltä. Prototyypin lähtökohta on tavallinen, muutaman vuoden ikäinen Toyota Corolla, josta poistettiin moottori, vaihteisto, jäähdytin, pakoputkisto ja polttoainetankki. Vanhan moottorin ja vaihteiston kiinnityksiin sovitettiin sähkömoottori, alennusvaihteisto sekä tasauspyörästö, ohjausyksikkö sekä litium-akusto. Tapio Vihuri kehittää varsinaisena työnään Nokian puhelimien ohjelmistoalustaa. Hän jäi joulukuun alusta päivätyöstään osaaikaiseksi ja käyttää nyt päivän viikosta sähköautojen akkujen hallintajärjestelmän kehittämiseen. Ohjelmistokehityksen rinnalla Tapio Vihuri valmistelee myös oman Cit roen Xantiansa muuttamista sähköautoksi. exantiasta tulee ehkä hybridi, jonka akkuja ladataan myös pienellä polttomoottorilla. Toteutus poikkeaa jo markkinoilla olevista hybridiautoista. Nehän kulkevat pääasiassa polttomoottorin voimin, sähkömoottorilla lähdetään liikkeelle ja annetaan lisäpotkua kiihdytyksissä. Syy hybridin kehittämiseen Tapio Vihurilla on perisuomalainen: perheen kesämökille on matkaa 210 kilometriä, sinne asti ei nykyakkujen kapasiteetti riitä. Päästötön kaupunkibussi Laskelmien mukaan linja-auton voi kantavuuden kärsimättä varustaa litiumakuilla, joilla se yhdellä latauksella kulkee noin 200 kilometriä. Esimerkiksi Tampereella liikennelaitoksen bussit ajavat kuitenkin keskimäärin 400 kilometriä päivässä. Koska lähes kaikki Tampereen bussilinjat ajavat keskustan halki Hämeenkatua, on ongelmaan myös ratkaisu. Jos kadun päälle asennetaan johtimet, voi akut ladata aina, kun auto ajaa keskusta halki. Muualla auto kulkisi akuilla eikä olisi riippuvainen johtimista tavanomaisen johdinauton tavoin. Hybridirollikka olisi joustava vaihtoehto myös kalliisiin kiskoihin sidotulle raitiovaunulle. Sähkömoottorit ja niiden ohjauksessa käytettävät taajuusmuuttajat ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti. Henkilöautoihin sopivaa tekniikkaa ei vielä ole myynnissä hyllytavarana. Tapio Vihurin mukaan linja-autoihin sopivaa tekniikkaa on sen sijaan saatavana ja päi vittäisessä käytössä raitio vau nuissa.l Kuulutko siihen suomalaisten enemmistöön, jotka ajavat henkilöautolla päivittäin korkeintaan muutaman kymmenen kilometriä? Kiinnostaisiko sinua esimerkiksi työmatka-ajokiksi sähköauto, jos sen akkujen kapasiteetti riittäisi yhdellä latauksella sadan kilometrin ajoon? Tampereella ideoidaan Open Source -sähköautoja Sähköautot NYT -yhteisö toimii tiloissa, joissa vielä pari vuotta sitten tehtiin linja-autoja. Sen piirissä syntynyt tieto ja osaaminen on runkona laajemmassa ElectriCity-hankkeessa, jonka taustavoimia ovat Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea, Tampereen ammattikorkeakoulu ja yrityksiä. Hankkeen tavoitteena on tuottaa osaamista sähköisen ajoneuvoteknologian kehittämiseksi ja synnyttää yritysten muodostama ekosysteemi, joka kehittää ja tuottaa tarvittavia komponentteja ja muunnossarjoja eri automalleihin sekä asentaa niitä. Muunnossähköautojen lisäksi kehitettävää tekniikkaa voi käyttää esimerkiksi sähkökäyttöisissä työkoneissa. Hankkeen puitteissa on käynnistetty myös sähköautojen huoltoon keskittyvä kurssi. Kurssilaiset myös kokoavat pari ecorollaa. tampereen kauppakamarilehti 17

18 kissa pöydälle kimmo sasi Kansanedustaja valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsen Verotuksen painopisteen muutokset asetettava oikein Suomen verojärjestelmä saatiin hyvään kuntoon 1990-luvulla. Tavoitteena oli yksinkertainen järjestelmä, jossa verotus ei ohjaa taloudellisia päätöksiä. Se saavutettiin laajalla veropohjalla ja alhaisilla verokannoilla. Järjestelmän eroosio alkoi viime vuosikymmenen puolivälissä. Ensin yhtiöverojärjestelmän hyvitysjärjestelmä purettiin. Sitten verotukseen alettiin jälleen tuoda erilaisia vähennyksiä. Niillä voitiin kiertää budjetin menokehystä. Myös verotuksen käyttäminen erilaisiin hyviin tarkoituksiin lisääntyi. Eräs veroprofessori kuvasikin, että verotuksessa on alkanut jälleen tikkunekkupolitiikan aika. Kehityksen korjaamiseksi asetettiin Martti Hetemäen johdolla toimiva verotyöryhmä. Sen tehtävänä on arvioida talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita. Sen tulee pohtia verotusta tuottavuuskasvun, korkean työllisyysasteen ja yrittäjyyden kannalta. Verotuksen on oltava kannustavaa. Työryhmän tulee tehdä tämän vuoden aikana ehdotuksensa verojärjestelmän kehittämisessä noudatettavista suuntaviivoista. Työryhmän työ on muodostumassa ajateltuakin tärkeämmäksi. Valtion talouden tasapainottamiseksi on lähivuosien veroja kiristettävä. Sdp on ehdottanut pääomatulojen progressiivista verotusta ja varallisuusveron palauttamista. Vihreät ovat ehdottaneet listaamattomien yhtiöiden osinkojen täyttä verottamista. Keskusta on esittänyt hyvätuloisten verotuksen kiristämistä. Verotuksen kehittämisessä tärkeintä on asettaa verotuksen painopisteen muutokset oikein. Veropohja on pidettävä laajana, jotta veroprosentit voidaan myös pitää matalina. Taloutta vähiten vahingoittamatta voidaan kiristää yleisen kulutuksen (alv) ja ympäristöä rasittavan kulutuksen verotusta. Toisaalta työntekoon kohdistuvaa verotusta, sekä tuloverotusta että työnantajan työhön kohdistuvia veronluontoisia maksuja, ei voida kilpailukyvyn säilyttämiseksi korottaa. Elinkeinoelämän on syytä myös pohtia, onko ja kuinka paljon tarvetta alentaa yhteisöveroprosenttia. Jos kevennystä tehdään yhtiön päässä, on siitä mitä todennäköisimmin seurauksena osingonsaajan ja laajemminkin pääomaveroprosentin nousu. Nykyinen yhteisöverokanta on edelleen varsin kilpailukykyinen. Työryhmässä on tehty hyvää teoreettista työtä. Voidaan todeta, että pääoman tuoton verotus hidastaa kasvua. Osinkoverotus vaikuttaa yhtiöiden pääomarakenteisiin ja taserakenteiden vahvistamisella on suuri suhdannepoliittinen merkitys. Verotuksen pitäisi olla rahoitusneutraalia, jotta investointien tuotto ei poikkeaisi rahoitustavasta riippuen. Kehityslinjojen osalta voidaan todeta, että Euroopassa eriytetty tuloverojärjestelmä on lisännyt suosiotaan. Lisäksi jatkuvasti etsitään malleja, joissa osinkojen kahdenkertainen verotus poistetaan ainakin oman pääoman laskennallisten kustannusten osalta. Työryhmässä vaikeimmaksi kysymykseksi on muodostumassa osinkojen verottaminen. Poliittinen ongelma on, että lehdistössä annetaan kuva, että listaamattomien yhtiöiden osingoista ei lainkaan maksettaisi veroa. Taloudellinen ongelma on se, että nykyiseen yhtiöiden osinkoverojärjestelmään liittyy jonkinlaisia, joskin vähäisiä, kasvua rajoittavia tekijöitä. Parasta olisikin, jos työryhmä esittäisi erilaisia vaihtoehtoisia malleja kahdenkertaisen verotuksen poistamiseksi tai lieventämiseksi erityisesti listaamattomien yhtiöiden osalta. Nykyinen yhtiöiden jako ei ole mahdoton, sillä omistajayrittäjän suhtautuminen osinkoon on erilainen kuin sijoittajan, joka arvioi pörssiyhtiön osingon nettotuoton sijoitusta tehdessään. Eri vaihtoehdoista pitäisi keskustella ennen vaaleja ja päättää seuraavan hallituksen ohjelmassa. Jos nyt tehdään erillisratkaisuja, ei ole lainkaan taattua, että kokonaisuudesta tulee hyvä. Parasta olisikin, jos työryhmä esittäisi erilaisia vaihtoehtoisia malleja kahdenkertaisen verotuksen poistamiseksi tai lieventämiseksi erityisesti listaamattomien yhtiöiden osalta. 18 tampereen kauppakamarilehti >

19 Kun taantumassa isoja investointeja lykätään, elämän pienimuotoisempaan mukavuuteen ja uudistumiseen satsataan. Tämän vahvistaa Sim Finland Oy:n toimitusjohtaja Tatu Viherma. Nousussa: huulipunaindeksi uusi jäsen. teksti ja kuva aila välikoski -K yllä, huulipunaindeksi on nousussa. Ja sen myötä Sim Finland aikoo edetä ihan kunnolla kuluvanakin vuonna. Viime vuonna liikevaihto kasvoi 38 prosenttia 8,6 miljoonaan. Yhtiön ydinbisnestä on hiustenhoitotuotteiden valmistus ja myynti kampaamoalalle. Tosin viime vuonna liiketoimintaa vauhdittivat merkittävästi private label -tuotanto ja sikainfluenssakin. Syyskaudella 2009 yhtiö myi yli kolme miljoonaa pulloa oman Antibac-brändinsä käsidesinfiointiainetta niin Suomeen kuin vientiinkin. Aktiivisia vientimaita Sim Finlandilla on noin parikymmentä. Näistä Venäjä on isoin ja Euroopan kautta päädytään Aasiaan sekä Lähi-itään. Influenssarintamalla vedetään nyt henkeä. Taudin mahdollista toista aaltoa odoteltaessa Sim Finland on valmistautunut sairaala- sekä apteekkialan kysyntään varastoimalla miljoonia tyhjiä käsihuuhdepulloja, ja myös valmisvarasto on normaalia huomattavasti suurempi. Sim Finlandissa toteutettiin vuonna 2009 sukupolvenvaihdos. Yhtiön pääosakkaiksi tulivat Tatu Viherma ja hänen veljensä vientijohtaja Jyri Viherma. He ostivat yhtiön osakkeet sen perustajalta Seppo Iso-Mustajärveltä ja toimitusjohtajana toimineelta Pia Viherma-Iso-Mustajärveltä. Tatu Viherma liitti yrityksen Tampereen kauppakamarin jäseneksi. Verkostoitumismahdollisuudet kiinnostavat ja koulutukset vaikuttavat mielenkiintoisilta. Kauppakamarin palveluista vientidokumentit ovat meille jo ennestään tuttua toimintaa.l Kasvussa myös: private label Sim Finlandin vahvimmin kasvava alue on private label -tuotanto kauneudenhoito-, apteekki- ja päivittäiskauppa-alan yrityksille. Nyt se on liikevaihdosta neljännes. Private label -valmistaja tekee asiakkaansa brändin mukaisia tuotekehitysprojekteja ja tuotteita. Yhtiöllä on oma tuotekehityslaboratorio, jossa kemistit kehittävät uusia tuotteita omiin tai private label -asiakkaiden tarpeisiin. Esimerkiksi apteekkipuolella kysyntää ovat kasvattaneet lainsäädäntömuutokset, joiden myötä lääkkeiden kannattavuus on alentunut. Ala hakee kasvua käsikauppatavarasta. Toiminta on melko uutta Suomessa ja kasvaa maailmalla koko ajan. Se on yritykselle tehokasta ja turvallista, esimerkiksi jonkun toisen omistaman brandin varassa ei ikinä tiedä, miten bisneksen loppujen lopuksi käy, Tatu Viherma perustelee. Kemisti Kaisa Leppälän testissä on uusi hiusväri. - Ennakoimme aktiivisesti alan tuotekehitystarpeita, meillä laaja oma reseptipankki ja pienenä yrityksenä olemme projekteissa ketterä, Sim Finland Oy:n toimitusjohtaja Tatu Viherma sanoo. tampereen kauppakamarilehti 19

20 Peräpeilillä ei tule nyt raho Jukelintähäre, sanotaan Kurikassa - ja siihen malliin hirvitti Kurikan Osuuspankin pankinjohtajaa Kristiina Lehtolaa Tampereellakin joulukuussa Edessä oli vaikea vuosi. teksti ja kuva aila välikoski Tiukkaa olikin ja on edelleen mutta mitään erityisen dramaattista Kurikan Osuuspankin Tampereen ja Nokian Siuron konttoreissa ei viime vuonna koettu. Asiakkaat selvisivät konttoreiden toiminnasta vastaavan Kristiina Lehtolan mukaan kohtuuhyvin. Toki liikevaihdot laskivat, maksujärjestelyjä tehtiin ja yritykset tarvitsivat likviditeettiinsä lisää rahoitusta. Mutta ei mahdottomasti, aika hyvin ne pystyivät toimimaan omilla purskureillaan, kassat olivat kunnossa. Merkittäviä konkursseja tai yrityssaneerauksia ei ole toistaiseksi tullut, Lehtola summaa. Taikauskoinen koputtaisi tässä koh taa puuta, mutta Lehtola naputtaa maksuvalmiuslaskelmia. Yritysten kassaennusteet ja Hyvä asiakas- ja paikallistuntemus auttavat nopeisiin päätöksiin, Kurikan Osuuspankin Tampereen alueen pankinjohtaja Kristiina Lehtola ja yritysrahoituksen rahoituspäällikkö Jari Kuhna kuvaavat toimintatapaansa. 20 tampereen kauppakamarilehti >

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Alma Median tulos Q4 ja 2011

Alma Median tulos Q4 ja 2011 Alma Median tulos Q4 ja 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Alma Median tulos Q3 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Avainkohdat

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Alma Median tulos Q2 2011

Alma Median tulos Q2 2011 Alma Median tulos Q2 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Helsinki 1 Agenda Avainkohdat Q2 Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n ja Pörssisäätiön toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS Kunkun parkki keskustan kehittämisohjelmassa Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Exel Compositesin tuloskehitys Q1-Q3 2013 Exel Compositesin strategia Hallituksen ehdotus ylimääräisestä pääomanpalautuksesta

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS. Mikko Ahonen Fasilitaattori. 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi

JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS. Mikko Ahonen Fasilitaattori. 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS Mikko Ahonen Fasilitaattori 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi Esityksen sisältö 1. Mikä Protomo? 2. Kansallinen Protomo-verkosto 3. Protomo-toiminta Jyväskylässä 4. Protomon

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014 Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Beslutshistoria Kaupunginhallitus 01.12.2014 1258 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Alma Media Q1 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 27.4.2012

Alma Media Q1 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 27.4.2012 Alma Media Q1 2012 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Q1 2012 lyhyesti Keskeiset strategiset hankkeet Markkinoiden kehitys Suomessa Taloudellinen kehitys ja

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Mediafakta 2016 10/2015

Mediafakta 2016 10/2015 Mediafakta 2016 10/2015 Levikki, lukijamäärä ja ilmestyminen Ilmestyy 18 kertaa vuodessa. Koneviestin levikki on 31 103 kpl LT 2014 / Media Audit Finland Koneviestillä on 174 000 lukijaa KMT AL Kevät 2015

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus 21.11.2016 Lapinlahti Juha-Antti Puurunen SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄ 23 itsenäistä säästöpankkia joilla konttoreita yli 160 kunnassa Rovaniemi

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014

Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014 Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot