Tämä on LAPE, Toimiva arki -muutosohjelman uutiskirje Pohjois-Pohjanmaan kunnille.

Transkriptio

1 Tämä on LAPE, Toimiva arki -muutosohjelman uutiskirje Pohjois-Pohjanmaan kunnille. LAPE-työtä on takana nyt reilu puoli vuotta maakuntamme alueella, syyskausi on ollut tiivistä työskentelyn aikaa. Kunnissa ja maakunnan tasolla tavoitteisiin pääsemiseksi on käynnistetty monia prosesseja ja toimia. Koko maakuntaa käsittäviä seminaareja, työpajoja ja infotilaisuuksia on ollut useita, samoin kansallisia tilaisuuksia. Lasten ja nuorten maakunnasta pyritään yhteisillä tavoitteilla, päämäärillä ja tyskentelyillä saamaan hyvä paikka asua ja elää. Pienen joulutauon jälkeen LAPE-työ jatkuu koko vielä vuoden 2018 ajan ja sen jälkeenkin muutosprosesseja työstetään ja syvennetään sekä kuntien että maakuntien tasolla. Tässä jouluisessa kirjeessä kerromme muutosohjelmamme etenemisestä eri puolilla maakuntaamme neljän eri kehittämiskokonaisuuden toimissa ja palveluissa - kunnissa tähän mennessä kehitettyjen esimerkkien kautta. Esimerkit löytyvät ohesta myös liitteinä. Kysykää tarvittaessa lisää aluekoordinaattoreilta tai muilta LAPE-toimijoilta liitteiden esimerkeistä. Tämän uutiskirjeen esimerkkien teemat eri puolilta maakuntaa ovat - Koko maakunta: Muutosagentin työn kuulumisia, Lastensuojelun kehittämistyön katsaus - Oulu: Nuorten LAPE - Oulun ympäristökunnat: Limingan varhaiskasvatus/ positiivinen pedagogiikka -malli - Oulunkaari ja Koillismaa: Taivalkoski/ työmalli ja tuen polku psyykkisesti oireilevan lapsen ja perheen tueksi - Jokilaaksojen läntinen alue: Raahen seudun laaja-alainen hyvinvointityö, hyky-prosessi - Jokilaaksojen itäinen alue: Perhekeskustoiminnan uudistaminen alueella Muutosagentin toimintaa LAPE- muutosagentti Tuomo Lukkari työskentelee Pohjois-Pohjanmaalla edistäen ja innostaen kaikkia lasten ja perheiden kanssa toimivia tekemään tarvittavia uudistamis- ja kehittämistoimia. Pääpaino on johtamisen sekä lapsi- ja perhekeskeisen toimintakulttuurin tukemisessa. Muutosagentti kouluttaa, vetää työpajoja, osallistuu LAPE - ryhmien työskentelyyn ja ohjaa toimijoita työskentelemään LAPE - tavoitteiden suunnassa. Kaikkiin kuntiin on tarjottu ja edelleen tarjotaan esimiesvalmennusta (sisältöinä esimerkiksi muutosjohtaminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, yhteensovittava johtaminen ja henkilöstön jaksaminen) sekä hyvinvoivan kasvuyhteisön prosessia. Tällä hetkellä menossa tai alkamassa on näitä kokonaisuuksia erityisesti Jokilaaksojen alueilla. Lisäksi muutosagentti pitää

2 oppilashuollon infoja ja työpajoja sekä kouluttaa sivistystoimen väkeä esimerkiksi VESO - päivissä. Mikäli haluat näistä lisätietoja tai järjestää vastaavia omalle alueellesi, ole yhteydessä suoraan muutosagenttiin tai alueesi aluekoordinaattoriin. Lastensuojelun kehittämiskuulumisia Lastensuojelun kehittämistyö etenee Pohjois-Pohjanmaalla suunnitellun mukaisesti. Työryhmät sisällöllisiin kehittämisen alueisiin ovat käynnistyneet. Kehittämistyö tuodaan aluekoordinaattorien kanssa lähemmäs lapsia, kooten paikallisia tarpeita ja toiveita. Perhehoidon maakunnallisen mallin kehittämiseen muodostettiin työryhmä, joka työstää mallia eteenpäin. Lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen ja erityisesti sijaishuollon valvonnan ja ohjauksen rakenteet ovat muuttumassa ja kokonaisuudessa on vahvasti kansallinen ohjaus. Työryhmät ovat maakunnan yhteistä kehittämistä - kokonaisuuksiin ehtii ja mahtuu vielä toimijoita mukaan. Seuraavat työkokoukset löytyvät hankkeen kotisivuilta. Systeemisen lastensuojelun mallin pilotointi on käynnistynyt Selänteen ja Oulunkaaren kuntayhtymissä. Tarkoitus on, että näiden pilottien avulla saamme luoduksi maakunnallisen lastensuojelun mallin vaativiin lastensuojelun tilanteisiin. Muutostyön tueksi lastensuojelun toimijoille tarjotaan perheterapeuttisen viitekehyksen tueksi lisäkoulutusta ensi vuoden aikana. Lasten palveluihin, erityisesti lastensuojeluun, toteutetaan helmikuulla 2018 maakunnallinen tiedonkeruu asiakkaille ja työntekijöille. Tietoa kerätään helmi-huhtikuun ajan, jonka jälkeen vastaukset analysoidaan. Tavoitteena on luoda pysyvä tiedontuotannon malli lastensuojelun toimijoille ja asiakkaille. Lastensuojelun seuraava seminaari järjestetään Seminaarin tavoitteena on tarjota lastensuojelun toimijoille uusia näkökulmia ja toimintamalleja lastensuojelun vaativiin tilanteisiin kansallisten asiantuntijoiden puheenvuorojen avulla. Pohjois-Pohjanmaalle perustetaan viiden maakunnan kanssa yhteinen Osaamis- ja tukikeskus (OTkeskus), jonka tarkoituksena on tukea sekä lapsia ja perheitä että työntekijöitä vaativissa lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon tarpeissa. Maakuntien edustajat sosiaalityöstä ja erikoissairaanhoidosta Lapista, Kainuusta, Länsi-Pohjasta, Keski-Pohjanmaalta ja Pohjois- Pohjanmaalta ovat kokoontuneet yhteisen ymmärryksen ja tavoitteen kirkastamiseksi. Kevään 2018 aikana yhteisen rakenteen luominen etenee pienemmässä työryhmässä, ja tavoitteena on luoda konkreettinen malli osaamisen tuen tarpeisiin ja vaativiin lasten ja perheiden tilanteisiin. Nuorten LAPE LAPE ohjelman yhdeksi tärkeäksi kehittämiskohteeksi on Oulussa nostettu nuorten palvelut ja erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Oulun kaupunki järjesti syksyllä 2017 työseminaarin, jossa sivistys- ja kulttuuritoimen, hyvinvointipalvelujen, työllisyyspalvelujen, Kelan, Nuorisotakuuohjelman ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tunnistettiin nuorten syrjäytymistä ehkäisevien palvelujen koordinointiin liittyviä haasteita sekä käynnistettiin alueellisten toimintamallien suunnittelu. Tavoitteena on tunnistaa toimivia työmalleja ja toimijaverkostoa, jotta kykenemme kokoamaan palveluja yhteen siten, ettei yksinään nuori jää palvelujen ulkopuolelle. Lisätietoa aiheesta löytyy kotisivuiltamme: Nuorten työttömyys on suurta koko maakunnassa ja sen vuoksi syrjäytymisen ehkäisy on myös maakunnallinen tavoitteemme. Mikäli alueellamme on hyviä nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä

3 toimintamalleja tai niitä ollaan kehittämässä, ottaa LAPE-väki mielellään tietoa niistä vastaan. Tarkoituksena on järjestää keväällä 2018 maakunnallinen tilaisuus/seminaari aiheesta, jotta pystymme edistämään asiaa myös maakuntana. Limingan varhaiskasvatuksessa otettu käyttöön positiivinen pedagogiikka Limingassa LAPE-työn painopisteeksi on nostettu varhaiskasvatuksessa toimintakulttuurin muutos, jota tavoitellaan positiivisen pedagogiikan sekä vanhempien ja lasten osallisuuden lisäämisen kautta. Työssä korostuu ennaltaehkäisevä työote sekä yhteisön jokaisen jäsenen hyvinvointi. Toiminnassa keskiöön nostetaan vuorovaikutus, ihmisyys ja kohtaaminen. Positiivinen pedagogiikka tarjoaa lapselle ympäristön, työkalut ja aikuisen läsnäolon, joiden avulla hän oppii vahvistamaan omaa hyvinvointiaan. Opetuksen ja kasvatuksen keskiössä on luonteenvahvuuksien ja myönteisten tunteiden tunnistaminen ja hyödyntäminen. Opetusta ja kasvatusta voidaan soveltaa kaikkeen päiväkodissa, koulussa ja oppilaitoksessa tapahtuvaan kasvatustyöhön. Harjoitteita voidaan tehdä myös kotona, se tukee perheen myönteistä tunneilmapiiriä. Limingassa on laadittu yhteinen suunnitelma kaikkien varhaiskasvatusryhmien toimintaa koskien positiivisen pedagogiikan käyttöönotosta, ja koko henkilökunta saa siihen koulutuksen. Lisäksi henkilökunta saa Hyvä työelämä syntyy ihmisestä -koulutuksen. Muutos vaatii kasvattajan asenteiden muuttamista, yhteisten linjausten tarkastelua sekä hyvien kokemusten dokumentointia. Yhteinen päämäärä on hyvinvoiva lapsi omassa kasvuympäristössä, lapsen ja perheen osallisuuden vahvistaminen sekä lasten tasalaatuiset varhaiskasvatuspalvelut, jossa vanhemmat ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja lapsen vahvuuksien tukemisessa. Työmalli varhaisesta tunnistamisesta perheiden kokonaisvaltaiseen tukeen Taivalkoskella LAPE- kehittämisessä on päätetty mallintaa ja pilotoida psyykkisesti oireilevan lapsen sekä hänen perheensä ja kasvuympäristönsä kokonaisvaltainen tuen polku. Samalla vahvistetaan eri ammattialojen osaamista lapsen psyykkisen kehityksen uhkien varhaiseen tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja tukeen. Mallin pilotointi toteutetaan kahdessa osassa, joista ensimmäinen kohdistuu kunnan kaikkien lapsiperhepalvelujen henkilöstön osaamisen vahvistamiseen. Koulutus etenee lapsen normaalista kasvusta ja kehityksestä lastenpsykiatriseen diagnostiikkaan ja yleisimpien oireiden tunnistamiseen. Sen aikana käsitellään myös keskeiset sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain yhtymäkohdat palvelupolkuihin. Koulutusta tarjotaan myös seurakunnan ja järjestöjen toimijoille Taivalkoskella. Toisessa osassa mallinnetaan monialaisesti toimivat tuen polut osallistaen myös asiakkaita mukaan kehittämistyöhön. Mallinnuksessa määritellään paikallisten toimijoiden yhteistyön lisäksi myös yhtymäkohdat alueellisiin ja tuleviin maakunnallisiin palveluihin sekä vahvistetaan puheeksi oton välineenä jo aiemmin Taivalkoskella vankan sijan saanutta Lapset puheeksi- menetelmän käyttöä. Tavoitteena on käynnistää saman aikaisesti myös palveluohjaus Taivalkoskella. Pilotin pääasiallinen tavoite on, että ammattilaisten lisäksi taivalkoskelaiset perheet tietävät kunnassa käytössä olevasta toimintamallista ja palveluprosessi nähdään positiivisena, paikkakunnan lapsia ja perheitä tukevana sekä oikea-aikaisena lähipalveluna. Tavoitteena on myös, että työntekijöiden ja muiden lapsiperhetoimijoiden taito tunnistaa lapsen psyykkisen kehityksen uhkat entistä paremmin ja aiempaa varhemmin kasvaa, huoli otetaan puheeksi vanhempien kanssa ja että

4 työvälineet sekä hoito- ja tuenpolut on yhteisesti määritetty. Pilotin kuvauksella varmistetaan se, että toimintamalli on käyttöön otettavissa myös muissa kunnissa. Raahen seudulla kehitetään laaja-alaisesti hyvinvointia LAPE-muutosohjelman yhtenä kehittämiskohteena on varhaiskasvatuksen ja koulun kehittäminen lapsen, nuoren ja perheen hyvinvoinnin tukemisessa. Varhaiskasvatuksessa ja koulussa annettu tuki lapselle ja nuorelle vaikuttaa niin lapsen, nuoren kuin koko perheen hyvinvointiin. Pohjois- Pohjanmaan LAPEssa hyvinvointia kehitetään Hyvinvoiva kasvuyhteisö tuettuna kehittämisprosessina. Tämän kehittämisprosessin tarkoituksena on lisätä hyvinvointia lapsilla, nuorilla, perheillä sekä varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilökunnalla. Hyvinvoinnin lisääntyminen on monisäikeinen prosessi; kun saamme sitä lisättyä esimerkiksi lapsilla, sillä on varmasti vaikutuksensa myös koulujen henkilökunnan hyvinvointiin ja päinvastoin. Kehittämisprosessi vahvistaa hyvinvointiajattelua, yhdessä tekemistä sekä osallisuutta laajaalaisesti. Keskeistä on arjen sujuvoittaminen. Tämän uskomme tapahtuvan, kun kehitämme toimintamuotoja, mahdollisuuksia, apua ja tukea yksiköiden arkeen. Opettajien ja varhaiskasvattajien työnkuva on muuttunut paljon viimeisen vuosikymmenen aikana. Siksi mm. lastenvalvojien tai lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden konsultaatiot kouluilla on koettu tarpeellisiksi ja arkea helpottaviksi. Kehittämistyö on käynnistynyt Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä Hyvinvoivan kasvuyhteisön kehittämisprosessiin kuuluvat maakunnalliset seminaarit sekä alueelliset, kunta- tai yksikkökohtaiset moniteemaiset työpajat, joiden kautta kehittämistyö menee osaksi yksiköiden arkea. Tämä työ on lähtenyt hienosti ja laajalti käyntiin Raahen seudulla. Raahen, Siikajoen ja Pyhäjoen koulujen rehtoreita sekä päiväkotien johtajia osallistui lähes 50 ensimmäiseen työpajaan Siikajoen Törmälässä. Työpajaan osallistuneet saivat kehittämistehtävän, jonka myötä kehittämistyö laajenee varhaiskasvatuksen yksiköihin ja kouluille. Seuraavaan työpajaan kokoonnumme alkuvuodesta 2018 vielä laajennetulla osallistujajoukolla. Hyvinvoinnin kehittämistyöllä on laajoja vaikutuksia, jos siihen on innokkuutta, tahtoa ja myös velvoitteita. Esimerkiksi Raahessa hyvinvoinnin kehittäminen on linjattu osaksi kuntastrategiaa. Sen johdosta kehittämistyötä on mahdollista toteuttaa laajasti eri sektoreilla ja saavuttaa vaikuttavia ja laaja-alaisia tuloksia. Perhekeskustoimintamallin kehittämisellä tukea perheille ja vahvuutta vanhemmuuteen Lähes jokaisessa Jokilaaksojen itäisen alueen kunnassa on jo jonkinlainen perhekeskus. Mitä muutosta niihin LAPE-ohjelmalla haetaan? Tavoitteena on, että kunnan lasten, nuorten ja perheiden palvelut on sovitettu yhteen lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi, jossa tukea voi saada varhain lähellä arkea, matalalla kynnyksellä. Jotta tämä voi toteutua, kunnan/alueen, sote:n sekä kolmannen sektorin toimijoiden on suunniteltava, sovittava toiminnasta ja toimittava entistä tavoitteellisemmin yhdessä. Koordinoinnin ja yhteen sovittavan johtamisen avulla hajallaan olevat palvelut voivat muodostaa asiakkaan kannalta järkevän kokonaisuuden ja tasavertaisen saavutettavuuden, riippumatta siitä, missä hän asuu.

5 Miten uudistamme perhekeskustoimintaa Jokilaaksojen itäisen alueen kunnissa? Jokilaaksojen itäisen alueen kuntien monitoimijaisten LAPE ryhmien toiminta käynnistynyt hyvin ja ne tai muu sovittu ryhmä vastaa perhekeskuksen kehittämisestä. Useissa kunnissa uutta on, että saman pöydän ääressä istuu sivistys-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen edustaja sekä järjestöjen että kolmannen sektorin toimijoita. Joissakin kunnissa ryhmässä on myös nuorisovaltuuston edustaja. Kehittäminen on alkanut yhteisen käsityksen luomisella muutosohjelman mukaisesta perhekeskustoiminnasta ja kunnan siihen liittyvistä kehittämistarpeista. Toiminnan uudistaminen on käynnistynyt joko perhekeskuksen tsekkauslistan esiin nostamista tai muulla tavoin tunnistetuista tarpeista. Kaikki kunnat tai sote -kuntayhtymät osallistuvat perhekeskuksen kehittämiseen jostakin näkökulmasta. Varmistamme kehittämisen etenemisen LAPE hankkeen toimintaperiaatteiden mukaisesti laatimalla kuntakohtaisen kehittämissuunnitelman, jonka laadinnassa kuullaan myös perheitä. Vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen sekä eroperheiden tukeminen perhekeskuksista käsin on koettu tarpeelliseksi useissa kunnissa. Hyvin toimivan perhekeskuksen edellytys on palveluohjaus, joka voi olla neuvontaa ja ohjausta ja vahvimmillaan intensiivistä yhden asiakkaan kanssa toimimista. Perhekeskusteema limittyy myös Hyvinvoivan kasvuyhteisö -toimintamalliin oppilashuollon osalta. Lapset puheeksi toimintakokonaisuus on perhekeskuksen yhteinen toimintamenetelmä ja moniammatillisen työn pohja. Koko LAPE-väen puolesta lämmin kiitos tähän astisesta yhteistyöstä pohjois-pohjalaisten lasten, nuorten ja perheiden hyväksi!