Pääkaupunkiseudun uudet yrityspuistot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkaupunkiseudun uudet yrityspuistot"

Transkriptio

1 Syksy 2012 Kaupunginjohtaja Aleksi Randell: Turun henkinen ilmapiiri kasvanut Turkuun uusia kaupunkikeskuksia Pääkaupunkiseudun uudet yrityspuistot Uudet energiamääräykset korostavat talotekniikkaa

2 4 6 8 Turku kasvaa pääkaupunkivuoden vauhdittamana Uudessa Linnakaupungissa näkyy alueen teollinen historia TNS Gallupille käyttäjälähtöiset toimitilat Hartela uudisti konsernirakenteensa Hartelan 70 toimintavuoden kuluessa on rakentaminen muuttunut paljon. Meille hartelalaisille on ollut aina tärkeää pysyä kehityksessä mukana, varsin usein ihan sen kärjessä. Perinteisen ammattiosaamisen yhdistäminen kykyyn omaksua uusia asioita on tuonut meidät menestyksellä läpi kaikkien vuosikymmenten. Eräässä suhteessa Hartela on kuitenkin ollut useimpia kilpailijoitaan konservatiivisempi: konserniuudistuksia olemme tehneet vain harvoin ja harkitusti. Niitä ei yrityksen historiaan mahdu kovinkaan monta. Viime vuonna päätettiin pitkän esisuunnittelun jälkeen ajanmukaistaa konsernirakennetta ja muodostaa konsernin ohjausta ja keskitettyjä konsernipalveluja varten erillinen hallinnointiyhtiö Hartela-yhtiöt Oy. Konsernin emoyhtiönä aiemmin toimineen Rakennusosakeyhtiö Hartelan osittaisjakautumisen myötä Hartela-yhtiöt Oy on nyt konsernin uusi emoyhtiö. Rakennusosakeyhtiö Hartela jatkaa entiseen tapaan pääkaupunkiseudulla ja Päijät-Hämeessä rakentavana yhtiönä. Rakentaminen on hyvin paikallista toimintaa. Siksi me Hartelassa pidämme usean eri alueellisen ja liiketoiminnallisen yhtiön konsernirakennetta hyvänä. Konserniyhtiöt vastaavat jatkossakin operatiivisesta liiketoiminnastaan. Joitain toimintoja voidaan hoitaa tehokkaimmin keskitetysti, ja näitä toimintoja on nyt siirretty konsernin emoyhtiön hoidettavaksi. Ajanmukaistetulla konsernirakenteella parannamme tulevaisuuden kilpailukykyämme. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen koko konsernissa, tehokkaat prosessit sekä entistä haluttavammat tuotteet saavutetaan helpommin laajalla yhteistyöllä. Heikki Hartela Hartela-yhtiöt Oy toimitusjohtaja Uusia toimitiloja pääkaupunkiseudun parhaille kasvupaikoille Talotekniikan merkitys kasvaa uusissa energiamääräyksissä Naantalin asumisoikeusasunnot passiivitalon ominaisuuksilla Hartela syksy Julkaisija Hartela-Yhtiöt, Kaupintie 2, PL 32, Helsinki, puh , Päätoimittaja Ville Kuusniemi TUOTANTO Viestintätoimisto Princeps Oy, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kirsti Helin ULKOASU Sanna Moisio Kannen kuva Bo Stranden ISSN Paino Finepress Oy 2

3 Turun Logomoon uusi ravintola Vanhassa VR:n konepajassa on nyt uusi Kitchen-ravintola. Ravintolassa on enimmillään 250 asiakaspaikkaa. Logomon viiden salin tapaan myös ravintolatila on muuntuva ja voidaan muuttaa hetkessä tapahtumaravintolaksi tai klubiksi. Ravintolaa pitää turkulainen Sunborn Catering. Logomon isossa salissa järjestetään tänä vuonna yhteensä noin 350 erilaista tapahtumaa. Sähköisen keinoakustiikan keinoin tila voidaan sovittaa yhtä hyvin oopperalle kuin rockille. Logomo sai Turun kulttuuripääkaupunkivuonna laajalti kansainvälistäkin julkisuutta. Kun New York Times valitsi Euroopasta 36 kohdetta, joissa kannattaa käydä, Logomo oli yksi niistä. Logomon luovan alan työpaikkojen rakentaminen on täydessä vauhdissa. Mikäli olet kiinnostunut uudenlaisesta, inspiroivasta työympäristöstä, ota yhteyttä Olli Rosenbergiin Uusi voimalaitos A. Ahlströmin kulttuurihistorialliseen maisemaan Hartela rakentaa Noormarkussa A. Ahlströmin ruukkialueelle uutta vesivoimalaitosta. Voimalaitoksen erikoisuus ovat kalaportaat, jotka auttavat kalojen nousua Noormarkunjoen latvavesille. Vesivoimala tuottaa energiaa yli oman tarpeen, ja ylijäävä sähkö myydään sähkömarkkinoille. Vesivoimalan investointi kuuluu Ahlströmin perheyhtiön pitkän aikavälin suunnitelmiin samoin kuin ruukkialueen ja sen rakennuksista huolehtiminen. Noormarkun ruukki perustettiin vuonna Asuin- ja liiketaloalue keskelle Kaarinaa Kaarinan keskusta muuttuu oleellisesti, kun kaupungin keskeisellä paikalla oleva tyhjä tontti rakennetaan. Uudet asuinkorttelit muodostuvat muurimaisesti suojaavista kerrostaloista ja sisäosien aukiota ympäröivistä monimuotoisista kerrostaloista. Kaupunkikuvallisena ajatuksena on vaihteleva veistoksellisten kappaleiden suunnitelma ja läpikuljettava elävä kaupunki. As Oy Eerikinpiha on alueen ensimmäinen asuin- ja liiketalo, ja se valmistuu vuoden 2014 alkupuolella. Porvoon Taidetehdas vihittiin käyttöön Porvoossa Taidetehtaan Kauppakujan avajaisia juhlittiin yleisötapahtumassa 9. elokuuta. Kutsuvierastilaisuudessa 13. elokuuta pääministeri Jyrki Katainen vihki Porvoon Taidetehtaan virallisesti käyttöön. Uudistetussa Porvoon Taidetehtaassa on mm. konserttisali, näyttelytiloja, taiteilijoiden työhuoneita, kokous- ja kongressitiloja, ravintoloita, elokuvateatteri sekä Kauppakuja. Taidetehtaan syksy on täynnä konsertteja, tapahtumia, teatteria ja näyttelyjä. Tapahtumakalenteri on osoitteessa Painiittyyn maalämpöisiä pientaloja Espoon Painiittyyn on rakenteilla pientaloja, joihin tulee yhteensä 16 asuntoa. Helsingin rajalla sijaitseva Painiitty on uusi kaupunginosa, joka rajoittuu idässä Vanhaan Hämeenkyläntiehen ja lännessä Kehä I:een. Hartela rakentaa alueelle noin kerrosneliömetriä asuntoja. Asuntojen energialähteenä käytetään maalämpöä ja asunnoissa on vesikiertoinen lattialämmitys. Painiittyyn tulee rakennettavaksi myös noin kerrosneliömetriä julkisten palveluiden tiloja, mm. päiväkoti ja koulu. HARTELA

4 Jotta Suomi pärjäisi kansainvälisessä kilpailussa, koko Etelä-Suomen pitäisi olla yhtenäinen työssäkäyntialue, Aleksi Randell esittää. Teksti: Kirsti helin kuvat: henrik helin, JARI GRÖNROOS Kasvuhakuinen Turku 4 isännöimä Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 onnistui yli odotusten, ja jätti jatkuvan kasvun -Turun päälle, sanoo Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell. Kulttuuripääkaupunkivuoden aikana järjestettiin yhteensä tilaisuutta ja tapahtumaa, joissa kävi yhteensä yli kaksi miljoonaa ihmistä. Turku oli sekä kansallisesti että kansainvälisesti hyvin esillä sellaisissakin kansainvälisissä tiedotusvälineissä, joihin Suomi harvoin pääsee. Medianäkyvyyden arvoksi on arvioitu lähes 60 miljoonaa euroa, josta ulkomainen osuus on 20 miljoonaa. Randellin mukaan kulttuuripääkaupunkivuoden tärkein anti pidemmällä aikavälillä on kaupungin henkisen ilmapiirin kasvu. Huomattiin, että eri toimijoiden yhteiset panostukset kannattavat ja että yhteisvoimin kaupunki voi kehittyä ja uudistua. Kaupungin kasvutavoitteet Turun asukasluku on tällä hetkellä ja tavoitteena on saada vuosittain asukasta lisää siten, että vuonna 2035 asukasmäärä olisi Samalla aikavälillä tavoitteena on saada kaupunkiin uutta työpaikkaa. Viime vuosien lukujen perusteella kumpikin tavoite näyttää realistiselta. Turun vahvuuksia ovat monipuolinen elinkeinorakenne ja laaja-alainen koulutustarjonta sekä lääke- ja bioalan tutkimustoiminta. Isoimpia toimialoja ovat meriteollisuus, metalliteollisuus

5 ja bioalat. Matkailu on nousussa, samoin kuin luovien alojen toiminta. Turkuun syntyy tätä nykyä paljon uusia yrityksiä, ja haasteena on saada ne kasvamaan ja kansainvälistymään, Randell toteaa. Parhaillaan on käynnissä selvitys, jolla kartoitamme, millaista liiketoimintaa yritykset kaipaisivat rinnalleen kasvun ja kansainvälistymisen tueksi. Selvityksen pohjalta otamme yhteyttä valikoituihin yrityksiin ja houkuttelemme niitä sijoittumaan Turkuun. Turkulaista osaamista edustavat niin korkeakouluista valmistuvat kuin kokeneet meri- ja metalliteollisuuden ja IT-alan ammattilaiset. Kaupunki tarjoaa turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön sekä suomalaisittain ainutlaatuisen kaupunkikulttuurin. Asuminen Turussa on huomattavasti pääkaupunkiseutua edullisempaa, ja etäisyys Helsingistä mahdollistaa työssäkäynnin molempiin suuntiin. Turun työpaikkaomavaraisuus on tällä hetkellä 124 % eli suuri joukko naapurikuntien asukkaista käy Turussa töissä. Verotulojen saaminen kaupunkiin olisi tärkeää, jotta kaupunki pystysi tarjoamaan asukkailleen lakisääteiset palvelut sekä kehittämään asumista ja palveluja. Tähän odotetaan ratkaisua mm. meneillään olevilla valtionosuusjärjestelmän, kuntalain ja kuntarakenteen uudistushankkeilla. Randell toteaa, että kilpailukykyä ei synny, jos asioita yritetään ratkaista vain pienen alueen sisällä. Jotta Suomi pärjäisi kansainvälisessä kilpailussa, koko Etelä- Suomen pitäisi muodostaa yhteinen työssäkäyntialue. Pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere pitäisi yhdistää entistä nopeammilla raide- ja tieyhteyksillä. Keskeisin ratkaisu on suunniteltu oikorata Turusta Helsinkiin. Tehdasalueiden uusi elämä Turussa maankäytön strateginen johtaminen ja kytkeminen kaupungin elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin kuuluu entistä vahvemmin kaupungin johdon tehtäviin. Kaupunginjohtaja Randell myöntää, että Turussa on ongelmana vapaan maaalueen riittämättömyys etenkin pientaloasumiseen. Saarilla olisi vielä tilaa, mutta niiden kaavoittaminen on haasteellista. Kaupungin kehällä on vanhoja teollisuusalueita, ns. brownfield-alueita, joita ollaan nyt kehittämässä asuin- ja työpaikkaalueiksi. Hyvä esimerkki entisen teollisuusrakennuksen muuttamisesta uudenlaiseen käyttöön on kulttuuripääkaupunkivuonna tutuksi tullut Logomo. Vanhat veturitallit ovat nousseet suosituksi kulttuuritapahtumien keskukseksi, ja parhaillaan niitä laajennetaan luovien toimialojen työpaikaksi. Tulevaisuuden isoja rakennuskohteita ovat Turun ammattikorkeakoulun kampus Kupittaalla, Linnakaupunki Turun linnan läheisyydessä, Ratapiha-alue matkailukeskuksineen ja Skanssin alue Helsingin moottoritien varressa. Aikaisemmin aluesuunnittelussa tavoitteena oli saada vain yhden toimialan yrityksiä samalle alueelle. Nyt suunnitellaan alueita, joissa on eri alan yrityksiä ja asumista sekä palveluja ja elämää myös iltaisin, Randell sanoo. Uusien alueiden suunnittelun ohella kaupungin vanhaa keskustaa täydennysrakennetaan ja sen kaupallista toimintaa kehitetään. Tähän mennessä Aurajoen rannat on saatu kauniiksi ja niistä on muodostunut kaupunkilaisten olohuone ja suosittu vapaa-ajanviettopaikka. Seuraavaksi on ratkaistava torin alue ja vapautettava katualueita autoilta kävelylle. Uusien alueiden kaavoitusprosessi kestää yleensä useita vuosia ja vaatii hyvää suunnittelua. Esimerkiksi tulevan Linnakaupungin suunnittelu käynnistyi jo lähes kymmenen vuotta sitten. Hartela on ollut kaupungille tärkeä kiinteistökehittäjä, joka paikallisena toimijana pystyy kehittämään kaupunkia pitkäjänteisesti ja vakavaraisena toimijana myös kantamaan osan riskeistä. Hyvänä esimerkki Turun kaupungin ja Hartelan yhteistyöstä on Logomo. TURKU syntyi 1200-luvun lopussa nykyiselle paikalleen asukkaita Turussa , koko kaupunkiseudulla maapinta-ala 93, 3 km 2 vesialueiden pinta-ala 213,2 km 2 rautatieyhteys Helsinkiin ja Tampereelle moottoritie Turusta Helsinkiin, ajoaika noin 1 h 45 min kansainvälisiä henkilöliikenteen lentoja 10 kaupunkiin, matkustajia noin vuodessa suurimmat yritykset: Bayer Schering Pharma, Wallac, Orion Pharma, STX Europe, Elomatic, Teleste, Turun Osuuskauppa, If Vahinkovakuutusyhtiö, Fläkt Woods, TS-Yhtymä, Hartela, Sandvik Mining and Construction ALEKSI RANDELL syntynyt 1975 Turussa Heidekenillä kasvanut yrittäjäperheessä valtiotieteen maisteri, Turun yliopisto Turun kaupunginjohtaja alkaen Aikaisempia työtehtäviä: Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja viestintäministerin erityisavustaja, liikenne- ja viestintäministeriö Luottamustehtäviä: Suomen Kuntaliiton valtuuston varapuheenjohtaja Turku Science Park Oy:n hallituksen jäsen asuu Turun keskustassa naimisissa, vaimo Johanna Lukola-Randell harrastukset: kuntourheilu, pyöräily, hiihto, salibandy, golf, purjehdus HARTELA

6 Teksti: Kirsti helin kuva: henrik helin, cederqvist&jäntti arkkitehdit Turun linnan kupeeseen uusi kaupunginosa Monipuolisuus, yksilöllisyys, yhteisöllisyys, ekologisuus, merellisyys. Näillä sanoilla kuvataan Turun paraatipaikalle lähivuosina rakennettavaa uutta kaupunginosaa, Linnakaupunkia. Turun keskustan, Turun linnan, matkustajasataman ja Iso-Heikkilän yhdistävä Linnakaupunki on pinta-alaltaan kaikkiaan 270 hehtaaria. Kaavan alueelle lasketaan muuttavan asukasta ja yli työpaikkaa. Asunnot ovat sekä vuokra-asuntoja että vapaarahoitteisia. Alue sijaitsee vain parin kilometrin päässä Turun ydinkeskustasta, ja tavoitteena onkin laajentaa Turun keskustaa satamaan saakka ja yhdistää Turun linna ja matkustajasatama luontevaksi osaksi kaupunkia. Linnan ympäristöön on suunniteltu myös uutta vierailukeskusta. Nykyinen Juhana Herttuan puistotie laajennetaan leveäksi bulevardiksi, joka kulkee koko alueen läpi. Suunnitelmiin sisältyy myös pikaraitiotie, joka yhdistäisi sataman ja kaupungin ydinkeskustan ja palvelisi Linnakaupungin sisäistä liikennettä. Syyskuussa valmistuneen selvityksen mukaan Turun pikaraitiotien ensimmäisiä kohteita olisivat Linna- kaupungin lisäksi Skanssin alue, jota Hartela on parhaillaan rakentamassa. Molemmat alueet tiivistävät seudun yhdyskuntarakennetta ja tarjoavat kestävää kaupunkimaista elämäntapaa. Turun kaupungin suunnittelukumppaneina Linnakaupungin rakennushankkeessa ovat Hartela ja YIT. Maa-alue on pääosin Turun kaupungin omistuksessa. Elämää päivin ja öin Linnakaupungista luodaan omaleimainen alue, joka tarjoaa asumisen ja työssäkäynnin lisäksi vapaaajan aktiviteetteja ja palveluja. Ajatuksena on rohkaista ihmisiä sosiaaliseen kanssakäymiseen, mutta tarjota myös rauhallista ympäristöä, puistoja ja viheralueita, kuvaa Hartela Oy:n toimitusjohtaja Kari Mäkelä. Meren ja Aurajoen läheisyys näkyy suunnittelussa mm. siten, että asunnoista avautuu näköaloja merelle, satamaan ja saaristoon. Meren ja saariston tarjoamat virkistys- ja harrastusmahdollisuudet lisäävät myös asuinalueen kiinnostavuutta. Tavoitteena on parantaa Turun linnan ympäristöä 6

7 Rettigin tupakkatehtaan kaarihalleja säilytetään osana tulevaa kauppakeskusta. sekä uudistaa vajaassa käytössä olevia ja huonokuntoisia teollisuusalueita tehostamalla maankäyttöä ja muuttamalla osa teollisuusrakennuksista asumiskäyttöön. Turun linna on ollut suunnittelun lähtökohtana, ja sen liepeillä rakentaminen on tarkoitus pitää matalana kun taas kauempana linnasta rakennukset ovat 8 12-kerroksisia. Onpa alueelle suunniteltu rakennettavaksi jopa 35-kerroksinen asuin-/toimitalo. Teollisuusmiljöö uuden innoittajana Hartelan hallinnassa on tällä hetkellä noin seitsemän hehtaarin maa-alue ja rakennusoikeutta noin kerrosneliömetriä. Nykyisin alueella on vanhaa teollisuustoimintaa, autopurkamoja, konekorjaamoja ja kuljetusliikkeitä, jotka siirtyvät muualle. Haluamme säilyttää teollisuusrakennusten parhaita osia ja luoda näin historiallista ja vaihtelevaa miljöötä asuintaloihin ja toimitiloihin. Muun muassa entisen Rettigin tupakkatehtaan kaarihalleja säilytetään osana rakennettavaa kerrosneliömetrin kauppakeskusta, joka toimii alueen keskuksena, kertoo Mäkelä. Tavoitteena on, että rakentaminen voitaisiin aloittaa vuosina Näin ison alueen kaavoitus vie vähintään puolitoista vuotta, mikäli siihen ei kohdistu valituksia. Turun muut isot kehityshankkeet Linnakaupungin suunnittelu on Hartelan isoimpia hankkeita Turussa. Muita isoja hankkeita ovat Skanssin alue, Ratapihaalueella kultturikeskus Logomo sekä Turun lentokentän logistiikka-alue. Turun ja Kaarinan rajalle vuonna 2009 avatun kauppakeskus Skanssin viereen rakennetaan parhaillaan kerrostaloja 250 asukkaalle. Ensimmäisen asuinkorttelin ensimmäinen talo valmistuu lokakuussa 2012 ja toinen keväällä Myös kauppakeskuksen laajentamissuunnitelma etenee Skanssin kaupunginosaa kehitetään kokonaissuunnitelman pohjalta, jonka kaavoitus etenee parhaillaan. Skanssi profiloituu korkealuokkaista kaupunkiasumista arvostavien lapsi- ja pienperheiden asuinalueena. Alueelle on tavoitteena rakentaa asunnot asukkaalle. Uuden kaupunginosan toteuttamista on vauhdittanut Turun ja Kaarinan yhteistyönä laadittu Skanssin ja Piispanristin osayleiskaava, joka käsittää yhteensä 560 hehtaarin alueen kaupunkien rajalla. Suurin muutos koskee Skanssin aluetta. Turun ratapiha-alueelle on suunniteltu matkakeskuksen lisäksi asuntoja, kaupallisia palveluja ja toimistotiloja. Alueen rakentaminen tukee koko keskustan kehittymistä. Ratapihan ensimmäiset rakennuskohteet ovat pysäköintitalo ja ylikulkusilta Logomoon. Niiden rakentaminen voidaan aloittaa , mikäli kaava valmistuu suunnitellussa aikataulussa. Turun logistista vetovoimaisuutta parannetaan lentokentän viereen rakennettavalla logistiikka-alueella. Alueelle on suunniteltu yhteensä noin miljoona kerrosneliömetriä erikokoisia logistiikkatiloja. Turun seudulle houkutellaan sekä tavaran jakelukeskuksia että yrityksiä, jotka käyttävät logistiikkapalveluja. Alueen logistista asemaa tukevat hyvät lento- ja laivayhteydet, Turku-Tampereen junarata sekä moottoritie Helsinkiin. Alueella toimii jo kymmenkunta logistiikkayritystä. HARTELA

8 TEKSTI: Tiina Ruulio Kuvat Noora Lehtovuori TNS Gallup muutti uusiin tiloihin Keilaniemeen Suomen suurin markkinatutkimusyritys TNS Gallup muutti elokuussa Swing Plus -toimitaloon Espoon Keilaniemeen. Muutto kivenheiton päästä Tapiolasta oli päätepiste pari vuotta sitten alkaneelle projektille, jossa TNS Gallup ryhtyi suunnittelemaan itselleen uusia tiloja yhdessä rakentajan ja sisustusarkkitehtien kanssa. Tilojen suunnittelu haluttiin tehdä huolellisesti, sillä asiantuntijaorganisaatiolle muutto koppikonttorista avokonttoriin ei ole välttämättä aivan helppoa. Omasta työhuoneesta luopuminen on iso asia. Sinänsä TNS Gallupin muutto oli lähestulkoon välttämättömyys, sillä vanha toimitila Espoon Tapiolassa oli tullut elinkaarensa päähän. Olemme nyt puolta pienemmissä, runsaan neliön tiloissa, joissa jokaisella on kuitenkin oma työpisteensä. Uudet tilat piti miettiä sen kautta, mitä liiketoimintamme todella merkitsee ja mitä ihmiset tarvitsevat työtilojensa suhteen, kertoo henkilöstöjohtaja Eila Onniselkä TNS Gallupista. Siis ensin tuli oma ajatus eli käyttäjälähtöisyys ja vasta sen jälkeen erilaiset trendit toimitilasuunnittelussa. Jokaisen TNS Gallupin työntekijän oma henkilökohtainen tila on tällä hetkellä suurempi kuin ennen, kun hukkaneliöitä ei ole. Olennaista oli, että henkilöstö sai itse osallistua työpaikkansa suunnitteluun heti projektin alkaessa workshopeissa. Kaikista muuttoon liittyvistä asioista puhuttiin avoimesti. Muutos oli iso ja ennakkoluulot vahvat. Valoa ja maisemia Valo, maisemat ja pinkkiharmaat sohvaryhmät sekä bränditunnukset ovat TNS Gallupin toimiston selvimmin erottuvat piirteet. TNS Gallupin toimitusjohtajan Reijo Mesimäen mukaan uusissa tiloissa on hyvä hengittää, tehdä töitä, innovoida uutta ja olla tehokas. Muuttaminen avokonttoriin oli hänelle sinänsä helppoa, sillä hän on tehnyt töitä vastaavissa tiloissa aiemminkin työuransa aikana. Se, että ikkunasta näkee vähän kauemmas, tekee ajattelulle hyvää. Käyttäjälähtöisyys meni trendien edelle, toteavat henkilöstöjohtaja Eila Onniselkä ja toimitusjohtaja Reijo Mesimäki. Budjetti piti paremmin kuin hyvin Toimitusjohtajan työpöytä on sijoitettu kolmanteen kerrokseen. Istun nurkassa, mutta en suinkaan johtajan nurkkahuoneessa, hän vitsailee. Vain palkka-asioista vastaavalla henkilöllä on oma erillinen työhuoneensa. Mesimäki on enemmän kuin tyytyväinen siihen, että toimitilaprojekti pysyi hyvin budjetissa. Kustannustaso on nyt sellainen, että laadusta ei tarvinnut tinkiä tilojen toimivuuden kustannuksella. Ihmiset pystyvät kohtaamaan toisensa sujuvasti työpäivän kuluessa ja ratkomaan erilaisia ongelmia. Tarvittava työrauha on toteutettu akustiikan keinoin. Meillä on paljon erilaisia kohtaamispaikkoja, jolloin perusbyrokratiaan kuuluvia neuvotteluhuoneiden varaamisia ei tarvita, Mesimäki jatkaa. Myös ympäröivä maailma eli tässä tapauksessa Espoon Keilaniemi ja Otaniemi vaikuttavat isoon kuvaan. On selvää, että tänne on sijoittunut lukuisia mielenkiintoisia yrityksiä. Lähinaapurina samassa neliön toimistorakennuksessa on Huhtamäki. Erikseen ja yhdessä Eri tutkimusalojen, kuten median, päivittäistavarakaupan tai vaikkapa poliittisen mieli- 8

9 pideilmaston tutkijat istuvat uusissa tiloissa lähellä omia tiimejään. Toisaalta tiimit toimivat tänä päivänä yhä enemmän myös lomittain, joka sekin on vaikuttanut omalta osaltaan työpisteiden sijoitteluun. Asiantuntijatyötä tekevät ihmiset eivät pysty käyttämään koko ajan aivojaan täysillä. Sitäkin syystä työpaikalle tarvitaan luontevia kohtaamispaikkoja, joissa voidaan hengähtää hetki ja innovoida yhdessä, henkilöstöjohtaja Eila Onniselkä jatkaa. Kun tiimit pystyvät tapaamaan joustavasti, säästyy myös aikaa. Mesimäki uskookin, että uudet tilat vaikuttavat suotuisasti TNS Gallupin liiketoimintaan tiukassa markkinatilanteessa, jonka vahvin vastapeluri on haastateltavien ihmisten aikapula. Uusissa moderneissa tiloissa on helpompi toimia tehokkaasti, toimitusjohtaja toteaa. Nykyisin kansainväliseen Kantar Groupiin kuuluvalla TNS Gallupilla on Suomessa pitkä, vuoteen 1945 ulottuva historiansa. Olemme ylpeitä historiastamme, toimitusjohtaja sanoo. Samalla hän kiteyttää yrityksensä tulevaisuuden suunnan yhteen ajatukseen: Meidän pitää pystyä tuottamaan asiakkaille kasvun mahdollisuuksia luotettavan tiedon avulla. Historia näkyy muun muassa uusissa neuvottelutiloissa, jonne on tuotu vanhan Suomen Gallup Oy:n aikaisia vanhoja huonekaluja Tapiolasta. Uusiin tiloihin muutti noin 150 TNS Gallupin toimihenkilöä. Suurin osa TNS Gallupin tekemästä 1,3 miljoonasta tutkimushaastattelusta tehdään kuitenkin Tampereen haastattelukeskuksessa. Espoossakin toki myös haastatellaan ja hoidetaan rekrytointeja, mutta ennen kaikkea tehdään asiakastyötä tutkimusyksiköissä. Myös kvalitatiivisen tutkimuksen testaukselle saatiin toimivat ja näyttävät tilat. Ympäristötietoinen toimisto Uusissa tiloissa on entistä helpompi toimia WWF:n Green Office -vaatimusten mukaisesti esimerkiksi sähkönkulutuksen ja lajittelun suhteen. TNS Gallup sitoutui tähän toimistoille tarkoitettuun ympäristöjärjestelmään neljä vuotta sitten. Uusi toimisto on, uskomatonta kylläkin, myös edullisempi kuin vanha. Satsasimme erityisesti ergonomiaan, kun työpisteet uusittiin. Pöytiä voi säätää sähköisesti oikeastaan mielin määrin. Meillä on pitkiä työuria ja panostamme työhyvinvointiin, henkilöstöjohtaja Eila Onniselkä sanoo. Reijo Mesimäki jatkaa samasta teemasta: On myös asiakkaan etu, että henkilöstömme voi hyvin. Henkilöstö osallistui tiiviisti uusien toimitilojen suunnitteluun. Kuvassa toimialajohtaja Kirsi Maste ja johdon assistentti Johanna Sjöblom. HARTELA

10 Teksti: Kirsti helin kuva: henrik helin E-luku kertoo kokonaisenergiankulutuksen Hartela tekee yhteistyötä Pöyryn energiatehokkuusasiantuntijoiden kanssa. Parhaillaan haetaan yhdessä energiatehokkaita ratkaisuja mm. Espoon Keilaniemeen rakennettavaan toimistotalo Keilaranta Toweriin. E Keilaranta Towerin energia- ja olosuhdesimuloinnit toteutetaan IDA-ICE ohjelmistolla. COPYRIGHT C PÖYRY Uudet energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset astuivat voimaan heinäkuussa Määräysten tarkoitus on ohjata entistä ekologisempaan energiankäyttöön ja suosia energiamuotoja, jotka aiheuttavat vähemmän haittaa ympäristölle. Tavoitteena on noin 20 % energiatehokkuuden parannus aiempaan määräystasoon verrattuna. Energiatehokkuuden paranemisen ajatellaan tapahtuvan ensisijaisesti niin, että siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun ja asetetaan sille vaatimukset, jolloin nykyisiä rakennuksen vaipan ja ilmanpitävyyden vertailuarvoja ei tarvitse muuttaa. Rakenteita parantamalla ei saavuteta enää paljoakaan energiansäästöä etenkään toimistorakennuksissa. Tähän asti on pääasiassa kiristetty rakennusten tiiviysvaatimuksia. Passiivitaloilla saavutetaan säästöjä, mutta sama säästö voidaan saavuttaa myös talotekniikalla, sanoo Pöyryn energiatehokkuusasiantuntija Mika Kovanen. Talotekniikka on saamassa sille kuuluvan painoarvon, kun kaikki energiansäästöratkaisut pannaan samalle viivalle. Näin voidaan valita hankekohtaisesti kus- 10

11 -luku Uusien energiamääräysten keskeinen tannustehokkaimmat energiaratkaisut. Energiaa voidaan säästää esimerkiksi tehokkaalla lämmön talteenotolla, LVItekniikalla sekä tarpeenmukaisesti ohjautuvalla ilmanvaihdolla ja valaistuksella. Lämpöhäviöistä kokonaisenergiatarkasteluun Energiatehokkuusasiantuntija Mika Kovanen on tyytyväinen, että uusissa energiamääräyksissä talotekniikka on saanut sille kuuluvan painoarvon. muutos on se, että siirrytään tarkastelemaan rakennusten kokonaisenergian kulutusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rakennusten kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennuskohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E-luvulla (kwh/m 2 ). E-luku tarkoittaa rakennukseen ostettavaa energiaa kerrottuna käytettyjen energiamuotojen kertoimella. Uudessa E-luvussa kiinnitetään huomiota rakennusten käytön sijaan energian lähteeseen ja rakennuksen teknisiin ominaisuuksiin. Tämä helpottaa samantyyppisten rakennusten energiavertailua. Asiaa voi verrata vaikkapa auton polttoaineen testikulutuslukemiin. Polttoaineen kulutushan riippuu paljolti ajotavasta, Kovanen kuvailee. E-luvun laskennassa huomioidaan rakennuksen kuluttaman energian määrän lisäksi energian tuotantomuoto. Kaukolämmön ja uusiutuvan energian, kuten maalämmön tai pellettien käyttäminen talon lämmitykseen pienentää E-lukua. Jos rakennuksen tarvitsemasta sähköenergiasta osa tuotetaan omalla tontilla esimerkiksi auringon tai tuulen avulla, tuotanto hyvitetään laskennassa ja se vähentää ostettavaa energian määrää ja siten pienentää E-lukua. E-luvun laskennassa sähkönkulutuksen kerroin on suurin, joten esimerkiksi valaistuksen optimoinnilla voidaan säästää huomattavasti energiaa. Esimerkiksi passiivitalo, jossa on pelkästään sähköinen ilmanvaihtolämmitys, on E-luvultaan samanarvoinen tai jopa huonompi kuin tavallinen omakotitalo, jonka energian lähteenä on maalämpö. Myös sillä on merkitystä, kuinka tehokkaasti maalämpöpumppu käyttää sähköä, Mika Kovanen sanoo. Energiatehokkuus hankesuunnitteluun Suurimman hyödyn uusi E-luku tuo rakennushankkeiden suunnitteluprosessiin. Jatkossa energia-asiat otetaan entistä paremmin huomioon jo suunnittelun alkuvaiheessa, uskoo Mika Kovanen. Energiatehokas rakentaminen nostaa rakentamiskustannuksia keskimäärin 3-5 %, mutta rakennuksen käyttäjälle energiatehokas talo tuo säästöjä pidemmällä aikavälillä. Energianlähteen ja talotekniikan lisäksi energiatehokkuuteen vaikuttavat mm. rakennuksen ilmansuunnat, aurinkosuojaus, kylmäsiltojen minimointi ja tarpeen mukaisesti ohjattujen teknisten järjestelmien käyttö. Toimistorakennuksissa ikkunoiden välissä olevien sälekaihtimien käytöllä voidaan säästää jopa kolmannes jäähdytysenergiasta. Heinäkuussa 2012 voimaan tulleet energiamääräykset koskevat uusia rakennuksia, joissa käytetään energiaa tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen ja jäähdytykseen. Korjausrakentamisen energiamääräykset sekä uusittu energiatodistusasetus on määrä saada voimaan ensi vuoden alussa. EU edellyttää, että vuonna 2021 uudisrakennusten pitää olla lähes nollaenergiataloja. Mika Kovanen korostaa, että isot rakennushankkeet kestävät useita vuosia, joten jo suunnitteluvaiheessa pitää osata ottaa energiatehokkuusasiat huomioon. Se vaatii hyvää tiimityötä rakennushankkeen eri osapuolien eli rakennuttajan, rakentajan, arkkitehdin ja talotekniikan asiantuntijoiden kesken. Energia-asiantuntijan tehtävänä on tuoda esille mahdollisuudet, ja yhdessä haetaan parhaat ja kustannustehokkaimmat ratkaisut. Energiamuotojen kertoimet E-luvun laskennassa Mitä pienempi E-luku (kwh/m 2 ), sitä energiatehokkaampi rakennus on Uusiutuva energia *) 0,5 Kaukojäähdytys 0,4 Kaukolämpö 0,7 Fossiiliset polttoaineet (öljy, kivihiili) 1,0 Sähkö 1,7 *) Uusiutuvan energian energiamuodon kerroin koskee ainoastaan ostettavia uusiutuvia polttoaineita, kuten haketta ja pellettiä. Esimerkiksi aurinkoenergialla, tuulivoimalla sekä lämpöpumpuilla (maalämpö yms.) tuotettu energia vähentää rakennuksen ostoenergian kulutusta eikä niillä siten ole energiamuodon kerrointa. HARTELA

12 Tehokkaita toimitiloja parhaille kasvupaikoille Hartela on suunnittelemassa uusia toimitiloja eri puolille pääkaupunkiseutua yrityspuistoihin, jotka sijaitsevat parhailla paikoilla ja hyvien kulkuyhteyksien päässä. Kaikki kohteet tarjoavat monipuoliset kiinteistö- ja toimistopalvelut, joten niissä toimivat yritykset voivat keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa. Näyttävät yrityspuistot rakentavat brändiä ja tuovat kilpailuetua, ja ne ovat korkean käyttöasteensa ansiosta myös kustannustehokkaita. Toimitilat suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa vastaamaan kunkin yrityksen vaatimuksia, ja sisustusratkaisuiltaan ne ovat yrityksen tilanteen mukaan helposti muunneltavissa. Tilatehokkuudessa päästään hyvin alhaisiin lukuihin viihtyisyyden kärsimättä. Yrityspuistot tarjoavat käyttäjilleen runsaasti erilaisia palveluja, kuten aula- ja toimistopalvelut, lounasravintoloita ja kahviloita, erikokoisia neuvottelutiloja av-välineineen ja catering-palveluineen, edustussaunat, kuntosalin ja fysioterapiapalvelut. Palvelut on koottu yhteiseen sähköiseen portaaliin, joka on samalla myös yrityspuistossa toimivien yritysten yhteinen viestikanava. Aulavastaanotossa hoidetaan mm. vieraiden vastaanotto, puhelinpalvelu, postin käsittely, toimitilojen turvallisuuspalvelut ja muita yritysten tilaamia palvelutehtäviä. Jokaisessa yrityspuistossa on omat kiinteistön asiantuntijapalveluista vastaavat asiantuntijansa, joiden tehtäviin kuuluu rakennuksissa toimivien yritysten tyytyväisyydestä ja käyttäjäpalveluista huolehtiminen. Aalto-yliopiston ja VTT:n sekä alueen teknologian huippuyritysten läheisyys takaa kohteen yrityksille innovatiivisen toimintaympäristön. Sijainnin erinomaisuus korostuu vuonna 2015 valmistuvan Länsimetron myötä. Keilaranta Tower, Espoon Keilaniemi Keilaranta Tower nousee ainutlaatuiselle ja edustavalle paikalle meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Valmistuessaan se on Suomen korkein toimistorakennus. Rakennuksen arkkitehtuuri, ympäristöystävällisyys, tilojen toiminnallisuus ja tehokkuus sekä materiaalien laatu ovat omaa luokkaansa. Suuri rakennus taipuu joustavasti moneen eri tarpeeseen. Kerrokset on suunniteltu siten, että ne voidaan tarvittaessa jakaa ja yhteen kerrokseen on mahdollista sijoittaa yli 200 työpistettä. Swing Plus, Espoon Otaniemi Suosittu Life Science Center on saanut jatkoa. LSC:n toinen vaihe, Swing Plus, sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä näkyvällä paikalla Espoon Otaniemessä Karhusaarentien ja Miestentien välissä. Säterinkallio, Espoon Leppävaara Säterinkallio tarjoaa helposti tavoitettavan ja näkyvän sijainnin Leppävaarasta Turunväylän ja Kehä I:n solmukohdasta. Liikenneyhteydet alueelle ovat loistavat useiden suurten väylien ja julkisen liikenteen ansiosta. Bussipysäkit ovat aivan vieressä ja Leppä- 12

13 vaaran juna-asema kävelymatkan päässä. Näyttävä rakennus on jatkoa jo rakennetulle Quartetto Business Parkin yhdeksän talon ja Nokia Siemens Networksin viiden talon muodostamalle kokonaisuudelle. on jo kolme toimistorakennusta ja pysäköintitalo entuudestaan. Seuraavan vaiheen vuokrattava pintaala on noin m 2. Tilat voidaan toteuttaa siten, että samassa kerroksessakin voi olla kaksi eri vuokralaista. Andante Business Park, Espoon Perkkaa Andante koostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä toimitalosta. Ympäristön monipuoliset palvelut ja alueen jatkuva kasvu lisäävät Andanten vetovoimaa. Myös Leppävaaran palvelut ovat lähellä, esimerkiksi Kauppakeskus Sello on Andanten välittömässä läheisyydessä. Uusittujen liikennejärjestelyjen ansiosta Andante on helposti saavutettavissa. Fresco Center, Helsingin Kalasatama Fresco Center sijoittuu Helsingin kantakaupunkiin, vireästi kasvavaan Kalasatamaan, jonne pääsee kätevästi joko metrolla, ratikalla tai busseilla. Fresco Center tarjoaa yksilölliset tilaratkaisut, luovaa tekemisen fiilistä sekä loistavat verkostoitumismahdollisuudet. Toimistotilojen lisäksi rakennuksiin voidaan sijoittaa mm. näyttelytiloja tuotteiden ja palveluiden esittelyyn. Länsiloiste, Espoon Niittykumpu Alueen liikenneyhteydet Länsiväylän ja Kehä II:n kautta ovat loistavat jo nyt, ja valmistuttuaan myös metro on pienen kävelymatkan päässä. Sijainti korkealla tontilla pääväylien tuntumassa tuo mukanaan myös erinomaisen näkyvyyden. Toimitilaa on kohteen ensimmäisessä vaiheessa tarjolla yhteensä noin m 2. Bolero Business Park, Helsingin Pitäjänmäki Bolero Business Park sijaitsee Pitäjänmäen parhaalla paikalla, aivan juna-aseman tuntumassa. Yrityspuistossa Scala Business Park, Vantaan Kaivoksela Scala Business Park on viidestä talosta muodostuva joustavasti muunneltava kokonaisuus, joka tulee hyvin saavutettavalle paikalle Hämeenlinnan väylän varrella. Liikkuminen pääväyliä pitkin niin Helsingin keskustaan, lentoasemalle kuin muuallekin pääkaupunkiseudulle on nopeaa ja helppoa. Myyrmäen ja Kaivokselan palvelut ovat lähellä. Kohteeseen voidaan toteuttaa jopa m 2 erilaisia toimitiloja. Jos olet kiinnostunut uusista toimitiloista, ota heti yhteyttä! Rakentamisen suunnitteluvaiheessa pääset hyvin vaikuttamaan tuleviin yrityksenne tilaratkaisuihin. Asiakkuuspäällikkö Helena Kangas, puh , HARTELA

14 Teksti: Kirsti Helin Kuva: Kati Kuoksa Ensimmäiset ARA-passiivitalot Naantaliin Naantalin Soinisiin rakennetaan ensimmäinen ARA-hintainen passiivitaloalue, joka muodostuu 38 paritalo- ja rivitaloasunnosta. Talot valmistuvat kahdessa vaiheessa tämän vuoden joulukuussa ja ensi vuoden maaliskuussa. Kohteen rakennuttajana on Varsinais- Suomen Asumisoikeus Oy. Hanke toteutetaan yhteistyössä Tekesin, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ja Hartelan kanssa. Energiansäästöä on haettu muun muassa paksuilla lämpöeristeillä ja rakenteiden tiiviydellä sekä tehokkaalla ilmanvaihdon lämmön talteenotolla. Pääasiallisena rakennusmateriaalina on puu, jota kuluu koko kiinteistöön peräti 500 kuutiometriä. Alhainen energiakulutus Tarkan suunnittelun ansiosta talojen energiankulutus on hyvin alhainen. Asumisaikaista säästöä saadaan aikaan mm. seuraavilla toimenpiteillä: - tiiviit rakenteet ja hyötysuhteiltaan tehokas lämmön talteenotto - valaistuksessa käytetään leditekniikkaa - asunnoissa on energiakäyttöä alentava kotona/ poissa-kytkin - energiankulutusta voidaan seurata erillisiltä näytöiltä. 14 Ministeri Krista Kiuru pitää Naantaliin rakennettavaa pari- ja rivitaloaluetta merkittävänä passiivitalorakentamisen esimerkkinä, jota todennäköisesti useampi rakennuttaja käyttää mallinaan tulevaisuudessa.

15 Itsenäinen, kotimainen Hartela Talojen energialähteenä ovat sähkö sekä asuntokohtaiset aurinkokeräimet. Auringon voimalla on arvioitu lämpiävän puolet vuosittain tarvittavasta lämpimästä vedestä. Koska asuntojen kokonaisenergiantarve on vähäinen, muut energiamuodot sähköön verrattuna olisivat olleet sekä teknisesti että taloudellisesti kalliita. Tarkempaa yksityiskohtien suunnittelua Uudet rakentamismääräykset vaativat rakentajalta entistä huolellisempaa ja tarkempaa työtä. Seurantaa ja tiiviysmittauksia tehdään säännöllisesti koko rakennusprosessin ajan. Mittaustulosten mukaan Naantalin kohteessa on saavutettu hyvin passiivitalolle asetettu vaatimus n50 0,6. Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru kävi tutustumassa Naantalin Soinisiin valmistuvaan passiivitalokiinteistöön. Ministeri totesi, että passiivitalokohteiden edelläkävijöitä tarvitaan. Naantaliin rakennettavat passiivitalot ovat tärkeitä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Tarvitsemme hyviä esimerkkejä vähäisestä energiankulutuksesta sekä uudis- että korjausrakentamisen osalta. Uudet kokonaisenergiatarkasteluun tähtäävät rakentamismääräykset ovat yksi tärkeä askel uudisrakentamisen energiatehokkuuden parantamisessa. Jatkossa vastaavia askeleita tarvitaan lisää, jotta uudisrakentamisessa päästään lähes nollaenergiarakentamiseen vuoteen 2021 mennessä, Kiuru painotti. Tarkan suunnittelun ansiosta Naantaliin rakennettavissa asumisoikeusasunnoissa on erittäin alhainen energiankulutus. HARTELA-YHTIÖT OY Kaupintie 2, PL 32, HELSINKI puh , faksi RAKENNUSOSAKEYHTIÖ HARTELA Kaupintie 2, PL 32, HELSINKI puh , faksi Lahden aluetoimisto Vesijärvenkatu 31 c, LAHTI puh , faksi Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy Kaupintie 2, PL 32, HELSINKI puh , faksi O. Salonen Oy Kaupintie 2, PL 32, HELSINKI puh , faksi HARTELA OY Läntinen Rantakatu 53, PL 623, TURKU puh , faksi Rauman aluetoimisto Seminaarinkatu 5, RAUMA puh , faksi Tammisaaren aluetoimisto Viherluodonkatu 8, TAMMISAARI puh , faksi Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 A, TAMPERE puh , faksi Hartelan Kiinteistömyynti Oy Läntinen Rantakatu 53, PL 623, TURKU puh , faksi HARTELA-FORUM OY Kasarmintie 23, PL 55, OULU puh , faksi HARTELA TALOTEKNIIKKA OY Kaupintie 2, PL 32, HELSINKI puh , faksi Saipu Oy Lansantie 23, ESPOO puh , faksi HT-Sähköpalvelu Oy Arentitie 5, HELSINKI puh , faksi Turun Valo ja Voima Oy Hiidenkatu 9, TURKU puh , faksi HARTELA-YHTIÖT LUKUINA 2011 Liikevaihto 403 milj. euroa Henkilöstömäärä 1 120

16

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä Toimistotalo Ylitse muiden 26 kerrosta Noin 3000 työpistettä metro 2015 Kaukokatsei sen valinta Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee olemaan

Lisätiedot

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä To i m i s t o ta l o Ylits e muiden Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 Kau ko kat s e i Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee

Lisätiedot

TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN. metriä. Noin 3000. työpistettä. metro 2015

TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN. metriä. Noin 3000. työpistettä. metro 2015 TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 KAU KO KAT S E I S E N VAL I N TA Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle p aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

L O I STAVAT V I I S I TÄ H T E Ä

L O I STAVAT V I I S I TÄ H T E Ä L O I STAVAT V I I S I TÄ H T E Ä S I J A I N T I P R O F I L O I Aktiivinen alue Leppävaara on yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityskeskittymistä. Ja syystäkin. Se on strategisesti loistavassa kohdassa,

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä EKOTEHOKAS TOIMIstoTALO KEILANIEMEssä www.keilaranta.fi Uusi, aidosti muunneltava toimistokokonaisuus Keilaranta :ssä sijaitsee lähimpänä Keilaniemen tulevaa metroasemaa. Viihtyisiä tiloja sekä pienille

Lisätiedot

Parviainen Arkkitehdit Oy HIOMO

Parviainen Arkkitehdit Oy HIOMO Parviainen Arkkitehdit Oy HIOMO HIOMO s 3-4 PERUSTIEDOT s 5-11 MUUNNELTAVAT TILAT s 12 LISÄTIEDOT 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Hiomon toimitilakokonaisuus sijoittuu Pitäjänmäen keskeiselle

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä Meren rannalle Keilaniemen sydämeen nousee uusi, kestävän kehityksen periaatteella toteutettava toimistokiinteistö. Keilaranta :n uudisrakennuksen suunnittelussa on

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Jenita Kokkoniemi SRV 1.4.2014 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto ja tarpeen mukaisesti aputilat (huolto, showroom,

Lisätiedot

A V I A T O W E R m o v e t o a n e w l e v e l

A V I A T O W E R m o v e t o a n e w l e v e l AV IA move to a new level TOWER Uutta muotokieltä ja ekologista ajattelua edustava Avia Tower tarjoaa käyttäjilleen inspiroivan ja muunneltavan työympäristön. Avia Tower kohoaa Vantaalle Aviapoliksen liike-

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Leena Manner Markkinointipäällikkö SRV 11.12.2013 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto, tuotanto ja logistiikka

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

Parviainen Arkkitehdit Oy HIOMO

Parviainen Arkkitehdit Oy HIOMO Parviainen Arkkitehdit Oy HIOMO HIOMO s 3-4 PERUSTIEDOT s 5-10 MUUNNELTAVAT TILAT s 11-12 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ s 13 LISÄTIEDOT 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Hiomon toimitilakokonaisuus

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Nurmijärvi Klaukkala Tuusula Kivistö Tikkurila Myyrmäki Pasila Helsinki Visio Kasvun keskus metropolialueella Hotelli ja toimistoja Bussiterminaali Hypermarketit

Lisätiedot

Derby Business Park. Tarvonsalmenkatu 15-17 02600 Espoo

Derby Business Park. Tarvonsalmenkatu 15-17 02600 Espoo Derby Business Park Tarvonsalmenkatu 15-17 02600 Espoo 2 Laadukas ja tehokas toimitilakohde merellisessä ympäristössä Turunväylän varrella Derby lyhyesti Espoon ja Helsingin rajalla Turunväylän varrella

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Lintuvaarantie 2, Espoo, Leppävaara. Sointu. Sointuvaa tilaa. Lähellä Selloa ja Leppävaaran asemaa. www.toimitilat.lahitapiola.fi

Lintuvaarantie 2, Espoo, Leppävaara. Sointu. Sointuvaa tilaa. Lähellä Selloa ja Leppävaaran asemaa. www.toimitilat.lahitapiola.fi Lintuvaarantie 2, Espoo, Leppävaara Sointuvaa tilaa Lähellä Selloa ja Leppävaaran asemaa www.toimitilat.lahitapiola.fi Tavataan Sellon kulmilla Sointu eli entinen Lähivakuutustalo sijaitsee Ratsukadun

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ Ikkunat energiaviisaassa ii korjaamisessa PUU-KÄPYLÄ Pirjo Pekkarinen-Kanerva, arkkitehti SAFA Helsingin rakennusvalvontavirasto 2011 Kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia EU-tavoite vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Toimistot. Kaivokatu 8 ja Keskuskatu 6 00100 Helsinki

Toimistot. Kaivokatu 8 ja Keskuskatu 6 00100 Helsinki Kaivokatu 8 ja Keskuskatu 6 00100 Helsinki Sijainti Citycenter sijaitsee kaupungin parhaalla paikalla Kaivokadun ja Keskuskadun kulmassa rautatieasemaa vastapäätä. Kohde on saavutettavissa helposti kaikilla

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä EKOTEHOKAS TOIMIstoTALO KEILANIEMEssä www.keilaranta.fi Uusi, aidosti muunneltava toimistokokonaisuus Keilaranta :ssä sijaitsee lähimpänä Keilaniemen tulevaa metroasemaa. Viihtyisiä tiloja sekä pienille

Lisätiedot

TA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa

TA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA.fi Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA-Yhtymä Oy omistuksessa lähes 10 000 asuntoa kaikki tuotanto ARA-rahoitteista rakennusten energiankulutuksella suuri merkitys vuosittaisiin käyttökustannuksiin

Lisätiedot

Käpylän elävä keskipiste

Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskus Amerin talona tunnettu Mäkelänkatu 91 uudistuu. Siitä tulee viihtyisä ja inhimillisen kokoinen kaupunginosan keskus. Kiinteistössä on tilaa erilaisille toimijoille:

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

TILAA HENGITTÄÄ. Tietokuja

TILAA HENGITTÄÄ. Tietokuja 4Tietokuja 4 4 Tietokuja Tietokuja 4 on laadukas, 6-kerroksinen toimistotalo Munkkiniemessä, Helsingissä. Toimistot sijoittuvat kahteen erilliseen siipeen, joiden välissä on upea lasinen atriumpiha. Pihalle

Lisätiedot

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen

Lisätiedot

Yhteydet. Yhteyksiä, yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä

Yhteydet. Yhteyksiä, yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä MÄKITORPANTIE 3 Yhteydet Yhteyksiä, yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä Mäkitorpantie 3 sijaitsee erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Kehä 1:n ja Tuusulanväylän läheisyys mahdollistavat kätevän ja jouhevan

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Nurmijärvi Klaukkala Tuusula Kivistö Tikkurila Myyrmäki Pasila Helsinki Visio Kasvun keskus metropolialueella Hotelli ja toimistoja Bussiterminaali Hypermarketit

Lisätiedot

EKOTEHOKAS KEILANIEMEEN. www.keilaranta1.fi

EKOTEHOKAS KEILANIEMEEN. www.keilaranta1.fi EKOTEHOKAS TOIMIstoTALO KEILANIEMEEN www.keilaranta.fi Uusi, aidosti muunneltava toimistokokonaisuus Keilaranta :ssä sijoittuu lähimmäksi tulevaa Keilaniemen metroasemaa. Viihtyisiä tiloja sekä pienille

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

KALASATAMAN by Lindström Invest

KALASATAMAN by Lindström Invest Kumm eli MAN ström Invest Lindström Invest Oy Lautatarhankatu 6 00580 Helsinki puh. 09 2514 6100 www.lindstrominvest.fi Haluatko työskennellä täyden palvelun Business Parkissa? Ainutlaatuiset ja viihtyisät

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

yhteenveto YHTEYSHENKILÖMME: Genesta / Tomi Kaukinen +358 (0)40 356 44 74 tomi.kaukinen@genesta.fi

yhteenveto YHTEYSHENKILÖMME: Genesta / Tomi Kaukinen +358 (0)40 356 44 74 tomi.kaukinen@genesta.fi Miestentie 1 yhteenveto MIESTENTIE 1, 02150 ESPOO Miestentie 1 sijaitsee keskeisellä paikalla Otaniemen, Tapiolan ja Keilaniemen alueiden yhtymäkohdassa Kehä I:n varrella. Lähimmät naapurit ovat Aaltoyliopiston

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT 0-ENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET KAUPUNGISSA Miten käy vuoden 2018 jälkeen perusteellisesti kunnostettaville

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Megahub 02/2011. Logistiikkakeskukset. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub 02/2011. Logistiikkakeskukset. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Logistiikkakeskukset Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 02/2011 Joustava + suunnittelu vastuullisesti + johdettu strategisesti + sijoittunut yksilöllisesti + toteutettu MegaHub

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-

Lisätiedot

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 1 2 IPCC = The Intergovernmental Panel on Climate Change 3 Energiaskenaariot, määräykset

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan rakentamisen aikaa. Esplanadista

Lisätiedot

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa

Lisätiedot

Lämmitystapavalinnat muuttuvat

Lämmitystapavalinnat muuttuvat SULPU Lämpöpumppupäivä 28.11.201 3 Fur Center Lämmitystapavalinnat muuttuvat Mikko Juva Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Uusiutuvat energiamuodot Puu ja puupohjaiset polttoaineet Aurinkoenergia

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Iso Roobertinkatu 21, Helsinki

Iso Roobertinkatu 21, Helsinki Toimistot Iso Roobertinkatu 21, Helsinki Iso Roobertinkatu 21, 00120 Helsinki Sijaintikartta Tämä toimisto- ja liikekiinteistö sijaitsee kävelykadun varrella keskellä Helsinkiä. Kiinteistö on helposti

Lisätiedot

www.gigahertsi.fi UUSI Avataan KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN

www.gigahertsi.fi UUSI Avataan KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN www.gigahertsi.fi Avataan UUSI 2015 KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN Avataan 2015 GIGAHERTSI TUO KAUPPAA HERTTONIEMEEN 20 000 m² uutta liiketilaa sinne, missä pääkaupunki kasvaa. Helsinki kasvaa, ja Herttoniemi

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

KALASATAMA 24.9.2014. 24.9.2014 Hannu Asikainen 1

KALASATAMA 24.9.2014. 24.9.2014 Hannu Asikainen 1 KALASATAMA 24.9.2014 24.9.2014 Hannu Asikainen 1 Kalasatama rakentamisaika 20 30 vuotta 20 000 asukasta 8 000 työpaikkaa Asuminen 1 000 000 k-m2 toimitilat 390 000 k-m2 palvelut 45 000 k-m2 24.9.2014 Hannu

Lisätiedot

SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus

SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus Suurhankeinfo 1/2016 Timo Jääskeläinen 28.1.2016 SRV lyhyesti Tarjoaa kokonaisvaltaisia rakennetun ympäristön ratkaisuja Toimii SRV Mallilla - Innovatiivinen hankekehitys

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

tilat ja muuntelumahdollisuudet

tilat ja muuntelumahdollisuudet Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA Ympäristöystävällistä energiaa- tapahtuma, 6.6.2014 / Kotka EU sustainable energy days event Esa Partanen energia- ja ilmastoasiantuntija Kotkan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan

Lisätiedot

Oulunsalon Aeroportti

Oulunsalon Aeroportti Oulunsalon Aeroportti Kansainvälisen tason käyntikortti Pääkonttoritasoinen toimistotila osoitteessa Tietotie 2, Oulu. OULUN KESKUSTA 14 KM LENTOKENTTÄ 400 M SATAMA 11,5 KM TAKSIASEMA 400 M Osaksi monipuolisen

Lisätiedot

Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki

Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki Esityksen sisältö Uudet energiamääräykset 2012 Ekosuunnittelulain muutos Uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Nykyinen energiatodistuskäytäntö

Nykyinen energiatodistuskäytäntö ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Energiatodistus on ollut

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot