Pääkaupunkiseudun uudet yrityspuistot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkaupunkiseudun uudet yrityspuistot"

Transkriptio

1 Syksy 2012 Kaupunginjohtaja Aleksi Randell: Turun henkinen ilmapiiri kasvanut Turkuun uusia kaupunkikeskuksia Pääkaupunkiseudun uudet yrityspuistot Uudet energiamääräykset korostavat talotekniikkaa

2 4 6 8 Turku kasvaa pääkaupunkivuoden vauhdittamana Uudessa Linnakaupungissa näkyy alueen teollinen historia TNS Gallupille käyttäjälähtöiset toimitilat Hartela uudisti konsernirakenteensa Hartelan 70 toimintavuoden kuluessa on rakentaminen muuttunut paljon. Meille hartelalaisille on ollut aina tärkeää pysyä kehityksessä mukana, varsin usein ihan sen kärjessä. Perinteisen ammattiosaamisen yhdistäminen kykyyn omaksua uusia asioita on tuonut meidät menestyksellä läpi kaikkien vuosikymmenten. Eräässä suhteessa Hartela on kuitenkin ollut useimpia kilpailijoitaan konservatiivisempi: konserniuudistuksia olemme tehneet vain harvoin ja harkitusti. Niitä ei yrityksen historiaan mahdu kovinkaan monta. Viime vuonna päätettiin pitkän esisuunnittelun jälkeen ajanmukaistaa konsernirakennetta ja muodostaa konsernin ohjausta ja keskitettyjä konsernipalveluja varten erillinen hallinnointiyhtiö Hartela-yhtiöt Oy. Konsernin emoyhtiönä aiemmin toimineen Rakennusosakeyhtiö Hartelan osittaisjakautumisen myötä Hartela-yhtiöt Oy on nyt konsernin uusi emoyhtiö. Rakennusosakeyhtiö Hartela jatkaa entiseen tapaan pääkaupunkiseudulla ja Päijät-Hämeessä rakentavana yhtiönä. Rakentaminen on hyvin paikallista toimintaa. Siksi me Hartelassa pidämme usean eri alueellisen ja liiketoiminnallisen yhtiön konsernirakennetta hyvänä. Konserniyhtiöt vastaavat jatkossakin operatiivisesta liiketoiminnastaan. Joitain toimintoja voidaan hoitaa tehokkaimmin keskitetysti, ja näitä toimintoja on nyt siirretty konsernin emoyhtiön hoidettavaksi. Ajanmukaistetulla konsernirakenteella parannamme tulevaisuuden kilpailukykyämme. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen koko konsernissa, tehokkaat prosessit sekä entistä haluttavammat tuotteet saavutetaan helpommin laajalla yhteistyöllä. Heikki Hartela Hartela-yhtiöt Oy toimitusjohtaja Uusia toimitiloja pääkaupunkiseudun parhaille kasvupaikoille Talotekniikan merkitys kasvaa uusissa energiamääräyksissä Naantalin asumisoikeusasunnot passiivitalon ominaisuuksilla Hartela syksy Julkaisija Hartela-Yhtiöt, Kaupintie 2, PL 32, Helsinki, puh , Päätoimittaja Ville Kuusniemi TUOTANTO Viestintätoimisto Princeps Oy, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kirsti Helin ULKOASU Sanna Moisio Kannen kuva Bo Stranden ISSN Paino Finepress Oy 2

3 Turun Logomoon uusi ravintola Vanhassa VR:n konepajassa on nyt uusi Kitchen-ravintola. Ravintolassa on enimmillään 250 asiakaspaikkaa. Logomon viiden salin tapaan myös ravintolatila on muuntuva ja voidaan muuttaa hetkessä tapahtumaravintolaksi tai klubiksi. Ravintolaa pitää turkulainen Sunborn Catering. Logomon isossa salissa järjestetään tänä vuonna yhteensä noin 350 erilaista tapahtumaa. Sähköisen keinoakustiikan keinoin tila voidaan sovittaa yhtä hyvin oopperalle kuin rockille. Logomo sai Turun kulttuuripääkaupunkivuonna laajalti kansainvälistäkin julkisuutta. Kun New York Times valitsi Euroopasta 36 kohdetta, joissa kannattaa käydä, Logomo oli yksi niistä. Logomon luovan alan työpaikkojen rakentaminen on täydessä vauhdissa. Mikäli olet kiinnostunut uudenlaisesta, inspiroivasta työympäristöstä, ota yhteyttä Olli Rosenbergiin Uusi voimalaitos A. Ahlströmin kulttuurihistorialliseen maisemaan Hartela rakentaa Noormarkussa A. Ahlströmin ruukkialueelle uutta vesivoimalaitosta. Voimalaitoksen erikoisuus ovat kalaportaat, jotka auttavat kalojen nousua Noormarkunjoen latvavesille. Vesivoimala tuottaa energiaa yli oman tarpeen, ja ylijäävä sähkö myydään sähkömarkkinoille. Vesivoimalan investointi kuuluu Ahlströmin perheyhtiön pitkän aikavälin suunnitelmiin samoin kuin ruukkialueen ja sen rakennuksista huolehtiminen. Noormarkun ruukki perustettiin vuonna Asuin- ja liiketaloalue keskelle Kaarinaa Kaarinan keskusta muuttuu oleellisesti, kun kaupungin keskeisellä paikalla oleva tyhjä tontti rakennetaan. Uudet asuinkorttelit muodostuvat muurimaisesti suojaavista kerrostaloista ja sisäosien aukiota ympäröivistä monimuotoisista kerrostaloista. Kaupunkikuvallisena ajatuksena on vaihteleva veistoksellisten kappaleiden suunnitelma ja läpikuljettava elävä kaupunki. As Oy Eerikinpiha on alueen ensimmäinen asuin- ja liiketalo, ja se valmistuu vuoden 2014 alkupuolella. Porvoon Taidetehdas vihittiin käyttöön Porvoossa Taidetehtaan Kauppakujan avajaisia juhlittiin yleisötapahtumassa 9. elokuuta. Kutsuvierastilaisuudessa 13. elokuuta pääministeri Jyrki Katainen vihki Porvoon Taidetehtaan virallisesti käyttöön. Uudistetussa Porvoon Taidetehtaassa on mm. konserttisali, näyttelytiloja, taiteilijoiden työhuoneita, kokous- ja kongressitiloja, ravintoloita, elokuvateatteri sekä Kauppakuja. Taidetehtaan syksy on täynnä konsertteja, tapahtumia, teatteria ja näyttelyjä. Tapahtumakalenteri on osoitteessa Painiittyyn maalämpöisiä pientaloja Espoon Painiittyyn on rakenteilla pientaloja, joihin tulee yhteensä 16 asuntoa. Helsingin rajalla sijaitseva Painiitty on uusi kaupunginosa, joka rajoittuu idässä Vanhaan Hämeenkyläntiehen ja lännessä Kehä I:een. Hartela rakentaa alueelle noin kerrosneliömetriä asuntoja. Asuntojen energialähteenä käytetään maalämpöä ja asunnoissa on vesikiertoinen lattialämmitys. Painiittyyn tulee rakennettavaksi myös noin kerrosneliömetriä julkisten palveluiden tiloja, mm. päiväkoti ja koulu. HARTELA

4 Jotta Suomi pärjäisi kansainvälisessä kilpailussa, koko Etelä-Suomen pitäisi olla yhtenäinen työssäkäyntialue, Aleksi Randell esittää. Teksti: Kirsti helin kuvat: henrik helin, JARI GRÖNROOS Kasvuhakuinen Turku 4 isännöimä Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 onnistui yli odotusten, ja jätti jatkuvan kasvun -Turun päälle, sanoo Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell. Kulttuuripääkaupunkivuoden aikana järjestettiin yhteensä tilaisuutta ja tapahtumaa, joissa kävi yhteensä yli kaksi miljoonaa ihmistä. Turku oli sekä kansallisesti että kansainvälisesti hyvin esillä sellaisissakin kansainvälisissä tiedotusvälineissä, joihin Suomi harvoin pääsee. Medianäkyvyyden arvoksi on arvioitu lähes 60 miljoonaa euroa, josta ulkomainen osuus on 20 miljoonaa. Randellin mukaan kulttuuripääkaupunkivuoden tärkein anti pidemmällä aikavälillä on kaupungin henkisen ilmapiirin kasvu. Huomattiin, että eri toimijoiden yhteiset panostukset kannattavat ja että yhteisvoimin kaupunki voi kehittyä ja uudistua. Kaupungin kasvutavoitteet Turun asukasluku on tällä hetkellä ja tavoitteena on saada vuosittain asukasta lisää siten, että vuonna 2035 asukasmäärä olisi Samalla aikavälillä tavoitteena on saada kaupunkiin uutta työpaikkaa. Viime vuosien lukujen perusteella kumpikin tavoite näyttää realistiselta. Turun vahvuuksia ovat monipuolinen elinkeinorakenne ja laaja-alainen koulutustarjonta sekä lääke- ja bioalan tutkimustoiminta. Isoimpia toimialoja ovat meriteollisuus, metalliteollisuus

5 ja bioalat. Matkailu on nousussa, samoin kuin luovien alojen toiminta. Turkuun syntyy tätä nykyä paljon uusia yrityksiä, ja haasteena on saada ne kasvamaan ja kansainvälistymään, Randell toteaa. Parhaillaan on käynnissä selvitys, jolla kartoitamme, millaista liiketoimintaa yritykset kaipaisivat rinnalleen kasvun ja kansainvälistymisen tueksi. Selvityksen pohjalta otamme yhteyttä valikoituihin yrityksiin ja houkuttelemme niitä sijoittumaan Turkuun. Turkulaista osaamista edustavat niin korkeakouluista valmistuvat kuin kokeneet meri- ja metalliteollisuuden ja IT-alan ammattilaiset. Kaupunki tarjoaa turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön sekä suomalaisittain ainutlaatuisen kaupunkikulttuurin. Asuminen Turussa on huomattavasti pääkaupunkiseutua edullisempaa, ja etäisyys Helsingistä mahdollistaa työssäkäynnin molempiin suuntiin. Turun työpaikkaomavaraisuus on tällä hetkellä 124 % eli suuri joukko naapurikuntien asukkaista käy Turussa töissä. Verotulojen saaminen kaupunkiin olisi tärkeää, jotta kaupunki pystysi tarjoamaan asukkailleen lakisääteiset palvelut sekä kehittämään asumista ja palveluja. Tähän odotetaan ratkaisua mm. meneillään olevilla valtionosuusjärjestelmän, kuntalain ja kuntarakenteen uudistushankkeilla. Randell toteaa, että kilpailukykyä ei synny, jos asioita yritetään ratkaista vain pienen alueen sisällä. Jotta Suomi pärjäisi kansainvälisessä kilpailussa, koko Etelä- Suomen pitäisi muodostaa yhteinen työssäkäyntialue. Pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere pitäisi yhdistää entistä nopeammilla raide- ja tieyhteyksillä. Keskeisin ratkaisu on suunniteltu oikorata Turusta Helsinkiin. Tehdasalueiden uusi elämä Turussa maankäytön strateginen johtaminen ja kytkeminen kaupungin elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin kuuluu entistä vahvemmin kaupungin johdon tehtäviin. Kaupunginjohtaja Randell myöntää, että Turussa on ongelmana vapaan maaalueen riittämättömyys etenkin pientaloasumiseen. Saarilla olisi vielä tilaa, mutta niiden kaavoittaminen on haasteellista. Kaupungin kehällä on vanhoja teollisuusalueita, ns. brownfield-alueita, joita ollaan nyt kehittämässä asuin- ja työpaikkaalueiksi. Hyvä esimerkki entisen teollisuusrakennuksen muuttamisesta uudenlaiseen käyttöön on kulttuuripääkaupunkivuonna tutuksi tullut Logomo. Vanhat veturitallit ovat nousseet suosituksi kulttuuritapahtumien keskukseksi, ja parhaillaan niitä laajennetaan luovien toimialojen työpaikaksi. Tulevaisuuden isoja rakennuskohteita ovat Turun ammattikorkeakoulun kampus Kupittaalla, Linnakaupunki Turun linnan läheisyydessä, Ratapiha-alue matkailukeskuksineen ja Skanssin alue Helsingin moottoritien varressa. Aikaisemmin aluesuunnittelussa tavoitteena oli saada vain yhden toimialan yrityksiä samalle alueelle. Nyt suunnitellaan alueita, joissa on eri alan yrityksiä ja asumista sekä palveluja ja elämää myös iltaisin, Randell sanoo. Uusien alueiden suunnittelun ohella kaupungin vanhaa keskustaa täydennysrakennetaan ja sen kaupallista toimintaa kehitetään. Tähän mennessä Aurajoen rannat on saatu kauniiksi ja niistä on muodostunut kaupunkilaisten olohuone ja suosittu vapaa-ajanviettopaikka. Seuraavaksi on ratkaistava torin alue ja vapautettava katualueita autoilta kävelylle. Uusien alueiden kaavoitusprosessi kestää yleensä useita vuosia ja vaatii hyvää suunnittelua. Esimerkiksi tulevan Linnakaupungin suunnittelu käynnistyi jo lähes kymmenen vuotta sitten. Hartela on ollut kaupungille tärkeä kiinteistökehittäjä, joka paikallisena toimijana pystyy kehittämään kaupunkia pitkäjänteisesti ja vakavaraisena toimijana myös kantamaan osan riskeistä. Hyvänä esimerkki Turun kaupungin ja Hartelan yhteistyöstä on Logomo. TURKU syntyi 1200-luvun lopussa nykyiselle paikalleen asukkaita Turussa , koko kaupunkiseudulla maapinta-ala 93, 3 km 2 vesialueiden pinta-ala 213,2 km 2 rautatieyhteys Helsinkiin ja Tampereelle moottoritie Turusta Helsinkiin, ajoaika noin 1 h 45 min kansainvälisiä henkilöliikenteen lentoja 10 kaupunkiin, matkustajia noin vuodessa suurimmat yritykset: Bayer Schering Pharma, Wallac, Orion Pharma, STX Europe, Elomatic, Teleste, Turun Osuuskauppa, If Vahinkovakuutusyhtiö, Fläkt Woods, TS-Yhtymä, Hartela, Sandvik Mining and Construction ALEKSI RANDELL syntynyt 1975 Turussa Heidekenillä kasvanut yrittäjäperheessä valtiotieteen maisteri, Turun yliopisto Turun kaupunginjohtaja alkaen Aikaisempia työtehtäviä: Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja viestintäministerin erityisavustaja, liikenne- ja viestintäministeriö Luottamustehtäviä: Suomen Kuntaliiton valtuuston varapuheenjohtaja Turku Science Park Oy:n hallituksen jäsen asuu Turun keskustassa naimisissa, vaimo Johanna Lukola-Randell harrastukset: kuntourheilu, pyöräily, hiihto, salibandy, golf, purjehdus HARTELA

6 Teksti: Kirsti helin kuva: henrik helin, cederqvist&jäntti arkkitehdit Turun linnan kupeeseen uusi kaupunginosa Monipuolisuus, yksilöllisyys, yhteisöllisyys, ekologisuus, merellisyys. Näillä sanoilla kuvataan Turun paraatipaikalle lähivuosina rakennettavaa uutta kaupunginosaa, Linnakaupunkia. Turun keskustan, Turun linnan, matkustajasataman ja Iso-Heikkilän yhdistävä Linnakaupunki on pinta-alaltaan kaikkiaan 270 hehtaaria. Kaavan alueelle lasketaan muuttavan asukasta ja yli työpaikkaa. Asunnot ovat sekä vuokra-asuntoja että vapaarahoitteisia. Alue sijaitsee vain parin kilometrin päässä Turun ydinkeskustasta, ja tavoitteena onkin laajentaa Turun keskustaa satamaan saakka ja yhdistää Turun linna ja matkustajasatama luontevaksi osaksi kaupunkia. Linnan ympäristöön on suunniteltu myös uutta vierailukeskusta. Nykyinen Juhana Herttuan puistotie laajennetaan leveäksi bulevardiksi, joka kulkee koko alueen läpi. Suunnitelmiin sisältyy myös pikaraitiotie, joka yhdistäisi sataman ja kaupungin ydinkeskustan ja palvelisi Linnakaupungin sisäistä liikennettä. Syyskuussa valmistuneen selvityksen mukaan Turun pikaraitiotien ensimmäisiä kohteita olisivat Linna- kaupungin lisäksi Skanssin alue, jota Hartela on parhaillaan rakentamassa. Molemmat alueet tiivistävät seudun yhdyskuntarakennetta ja tarjoavat kestävää kaupunkimaista elämäntapaa. Turun kaupungin suunnittelukumppaneina Linnakaupungin rakennushankkeessa ovat Hartela ja YIT. Maa-alue on pääosin Turun kaupungin omistuksessa. Elämää päivin ja öin Linnakaupungista luodaan omaleimainen alue, joka tarjoaa asumisen ja työssäkäynnin lisäksi vapaaajan aktiviteetteja ja palveluja. Ajatuksena on rohkaista ihmisiä sosiaaliseen kanssakäymiseen, mutta tarjota myös rauhallista ympäristöä, puistoja ja viheralueita, kuvaa Hartela Oy:n toimitusjohtaja Kari Mäkelä. Meren ja Aurajoen läheisyys näkyy suunnittelussa mm. siten, että asunnoista avautuu näköaloja merelle, satamaan ja saaristoon. Meren ja saariston tarjoamat virkistys- ja harrastusmahdollisuudet lisäävät myös asuinalueen kiinnostavuutta. Tavoitteena on parantaa Turun linnan ympäristöä 6

7 Rettigin tupakkatehtaan kaarihalleja säilytetään osana tulevaa kauppakeskusta. sekä uudistaa vajaassa käytössä olevia ja huonokuntoisia teollisuusalueita tehostamalla maankäyttöä ja muuttamalla osa teollisuusrakennuksista asumiskäyttöön. Turun linna on ollut suunnittelun lähtökohtana, ja sen liepeillä rakentaminen on tarkoitus pitää matalana kun taas kauempana linnasta rakennukset ovat 8 12-kerroksisia. Onpa alueelle suunniteltu rakennettavaksi jopa 35-kerroksinen asuin-/toimitalo. Teollisuusmiljöö uuden innoittajana Hartelan hallinnassa on tällä hetkellä noin seitsemän hehtaarin maa-alue ja rakennusoikeutta noin kerrosneliömetriä. Nykyisin alueella on vanhaa teollisuustoimintaa, autopurkamoja, konekorjaamoja ja kuljetusliikkeitä, jotka siirtyvät muualle. Haluamme säilyttää teollisuusrakennusten parhaita osia ja luoda näin historiallista ja vaihtelevaa miljöötä asuintaloihin ja toimitiloihin. Muun muassa entisen Rettigin tupakkatehtaan kaarihalleja säilytetään osana rakennettavaa kerrosneliömetrin kauppakeskusta, joka toimii alueen keskuksena, kertoo Mäkelä. Tavoitteena on, että rakentaminen voitaisiin aloittaa vuosina Näin ison alueen kaavoitus vie vähintään puolitoista vuotta, mikäli siihen ei kohdistu valituksia. Turun muut isot kehityshankkeet Linnakaupungin suunnittelu on Hartelan isoimpia hankkeita Turussa. Muita isoja hankkeita ovat Skanssin alue, Ratapihaalueella kultturikeskus Logomo sekä Turun lentokentän logistiikka-alue. Turun ja Kaarinan rajalle vuonna 2009 avatun kauppakeskus Skanssin viereen rakennetaan parhaillaan kerrostaloja 250 asukkaalle. Ensimmäisen asuinkorttelin ensimmäinen talo valmistuu lokakuussa 2012 ja toinen keväällä Myös kauppakeskuksen laajentamissuunnitelma etenee Skanssin kaupunginosaa kehitetään kokonaissuunnitelman pohjalta, jonka kaavoitus etenee parhaillaan. Skanssi profiloituu korkealuokkaista kaupunkiasumista arvostavien lapsi- ja pienperheiden asuinalueena. Alueelle on tavoitteena rakentaa asunnot asukkaalle. Uuden kaupunginosan toteuttamista on vauhdittanut Turun ja Kaarinan yhteistyönä laadittu Skanssin ja Piispanristin osayleiskaava, joka käsittää yhteensä 560 hehtaarin alueen kaupunkien rajalla. Suurin muutos koskee Skanssin aluetta. Turun ratapiha-alueelle on suunniteltu matkakeskuksen lisäksi asuntoja, kaupallisia palveluja ja toimistotiloja. Alueen rakentaminen tukee koko keskustan kehittymistä. Ratapihan ensimmäiset rakennuskohteet ovat pysäköintitalo ja ylikulkusilta Logomoon. Niiden rakentaminen voidaan aloittaa , mikäli kaava valmistuu suunnitellussa aikataulussa. Turun logistista vetovoimaisuutta parannetaan lentokentän viereen rakennettavalla logistiikka-alueella. Alueelle on suunniteltu yhteensä noin miljoona kerrosneliömetriä erikokoisia logistiikkatiloja. Turun seudulle houkutellaan sekä tavaran jakelukeskuksia että yrityksiä, jotka käyttävät logistiikkapalveluja. Alueen logistista asemaa tukevat hyvät lento- ja laivayhteydet, Turku-Tampereen junarata sekä moottoritie Helsinkiin. Alueella toimii jo kymmenkunta logistiikkayritystä. HARTELA

8 TEKSTI: Tiina Ruulio Kuvat Noora Lehtovuori TNS Gallup muutti uusiin tiloihin Keilaniemeen Suomen suurin markkinatutkimusyritys TNS Gallup muutti elokuussa Swing Plus -toimitaloon Espoon Keilaniemeen. Muutto kivenheiton päästä Tapiolasta oli päätepiste pari vuotta sitten alkaneelle projektille, jossa TNS Gallup ryhtyi suunnittelemaan itselleen uusia tiloja yhdessä rakentajan ja sisustusarkkitehtien kanssa. Tilojen suunnittelu haluttiin tehdä huolellisesti, sillä asiantuntijaorganisaatiolle muutto koppikonttorista avokonttoriin ei ole välttämättä aivan helppoa. Omasta työhuoneesta luopuminen on iso asia. Sinänsä TNS Gallupin muutto oli lähestulkoon välttämättömyys, sillä vanha toimitila Espoon Tapiolassa oli tullut elinkaarensa päähän. Olemme nyt puolta pienemmissä, runsaan neliön tiloissa, joissa jokaisella on kuitenkin oma työpisteensä. Uudet tilat piti miettiä sen kautta, mitä liiketoimintamme todella merkitsee ja mitä ihmiset tarvitsevat työtilojensa suhteen, kertoo henkilöstöjohtaja Eila Onniselkä TNS Gallupista. Siis ensin tuli oma ajatus eli käyttäjälähtöisyys ja vasta sen jälkeen erilaiset trendit toimitilasuunnittelussa. Jokaisen TNS Gallupin työntekijän oma henkilökohtainen tila on tällä hetkellä suurempi kuin ennen, kun hukkaneliöitä ei ole. Olennaista oli, että henkilöstö sai itse osallistua työpaikkansa suunnitteluun heti projektin alkaessa workshopeissa. Kaikista muuttoon liittyvistä asioista puhuttiin avoimesti. Muutos oli iso ja ennakkoluulot vahvat. Valoa ja maisemia Valo, maisemat ja pinkkiharmaat sohvaryhmät sekä bränditunnukset ovat TNS Gallupin toimiston selvimmin erottuvat piirteet. TNS Gallupin toimitusjohtajan Reijo Mesimäen mukaan uusissa tiloissa on hyvä hengittää, tehdä töitä, innovoida uutta ja olla tehokas. Muuttaminen avokonttoriin oli hänelle sinänsä helppoa, sillä hän on tehnyt töitä vastaavissa tiloissa aiemminkin työuransa aikana. Se, että ikkunasta näkee vähän kauemmas, tekee ajattelulle hyvää. Käyttäjälähtöisyys meni trendien edelle, toteavat henkilöstöjohtaja Eila Onniselkä ja toimitusjohtaja Reijo Mesimäki. Budjetti piti paremmin kuin hyvin Toimitusjohtajan työpöytä on sijoitettu kolmanteen kerrokseen. Istun nurkassa, mutta en suinkaan johtajan nurkkahuoneessa, hän vitsailee. Vain palkka-asioista vastaavalla henkilöllä on oma erillinen työhuoneensa. Mesimäki on enemmän kuin tyytyväinen siihen, että toimitilaprojekti pysyi hyvin budjetissa. Kustannustaso on nyt sellainen, että laadusta ei tarvinnut tinkiä tilojen toimivuuden kustannuksella. Ihmiset pystyvät kohtaamaan toisensa sujuvasti työpäivän kuluessa ja ratkomaan erilaisia ongelmia. Tarvittava työrauha on toteutettu akustiikan keinoin. Meillä on paljon erilaisia kohtaamispaikkoja, jolloin perusbyrokratiaan kuuluvia neuvotteluhuoneiden varaamisia ei tarvita, Mesimäki jatkaa. Myös ympäröivä maailma eli tässä tapauksessa Espoon Keilaniemi ja Otaniemi vaikuttavat isoon kuvaan. On selvää, että tänne on sijoittunut lukuisia mielenkiintoisia yrityksiä. Lähinaapurina samassa neliön toimistorakennuksessa on Huhtamäki. Erikseen ja yhdessä Eri tutkimusalojen, kuten median, päivittäistavarakaupan tai vaikkapa poliittisen mieli- 8

9 pideilmaston tutkijat istuvat uusissa tiloissa lähellä omia tiimejään. Toisaalta tiimit toimivat tänä päivänä yhä enemmän myös lomittain, joka sekin on vaikuttanut omalta osaltaan työpisteiden sijoitteluun. Asiantuntijatyötä tekevät ihmiset eivät pysty käyttämään koko ajan aivojaan täysillä. Sitäkin syystä työpaikalle tarvitaan luontevia kohtaamispaikkoja, joissa voidaan hengähtää hetki ja innovoida yhdessä, henkilöstöjohtaja Eila Onniselkä jatkaa. Kun tiimit pystyvät tapaamaan joustavasti, säästyy myös aikaa. Mesimäki uskookin, että uudet tilat vaikuttavat suotuisasti TNS Gallupin liiketoimintaan tiukassa markkinatilanteessa, jonka vahvin vastapeluri on haastateltavien ihmisten aikapula. Uusissa moderneissa tiloissa on helpompi toimia tehokkaasti, toimitusjohtaja toteaa. Nykyisin kansainväliseen Kantar Groupiin kuuluvalla TNS Gallupilla on Suomessa pitkä, vuoteen 1945 ulottuva historiansa. Olemme ylpeitä historiastamme, toimitusjohtaja sanoo. Samalla hän kiteyttää yrityksensä tulevaisuuden suunnan yhteen ajatukseen: Meidän pitää pystyä tuottamaan asiakkaille kasvun mahdollisuuksia luotettavan tiedon avulla. Historia näkyy muun muassa uusissa neuvottelutiloissa, jonne on tuotu vanhan Suomen Gallup Oy:n aikaisia vanhoja huonekaluja Tapiolasta. Uusiin tiloihin muutti noin 150 TNS Gallupin toimihenkilöä. Suurin osa TNS Gallupin tekemästä 1,3 miljoonasta tutkimushaastattelusta tehdään kuitenkin Tampereen haastattelukeskuksessa. Espoossakin toki myös haastatellaan ja hoidetaan rekrytointeja, mutta ennen kaikkea tehdään asiakastyötä tutkimusyksiköissä. Myös kvalitatiivisen tutkimuksen testaukselle saatiin toimivat ja näyttävät tilat. Ympäristötietoinen toimisto Uusissa tiloissa on entistä helpompi toimia WWF:n Green Office -vaatimusten mukaisesti esimerkiksi sähkönkulutuksen ja lajittelun suhteen. TNS Gallup sitoutui tähän toimistoille tarkoitettuun ympäristöjärjestelmään neljä vuotta sitten. Uusi toimisto on, uskomatonta kylläkin, myös edullisempi kuin vanha. Satsasimme erityisesti ergonomiaan, kun työpisteet uusittiin. Pöytiä voi säätää sähköisesti oikeastaan mielin määrin. Meillä on pitkiä työuria ja panostamme työhyvinvointiin, henkilöstöjohtaja Eila Onniselkä sanoo. Reijo Mesimäki jatkaa samasta teemasta: On myös asiakkaan etu, että henkilöstömme voi hyvin. Henkilöstö osallistui tiiviisti uusien toimitilojen suunnitteluun. Kuvassa toimialajohtaja Kirsi Maste ja johdon assistentti Johanna Sjöblom. HARTELA

10 Teksti: Kirsti helin kuva: henrik helin E-luku kertoo kokonaisenergiankulutuksen Hartela tekee yhteistyötä Pöyryn energiatehokkuusasiantuntijoiden kanssa. Parhaillaan haetaan yhdessä energiatehokkaita ratkaisuja mm. Espoon Keilaniemeen rakennettavaan toimistotalo Keilaranta Toweriin. E Keilaranta Towerin energia- ja olosuhdesimuloinnit toteutetaan IDA-ICE ohjelmistolla. COPYRIGHT C PÖYRY Uudet energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset astuivat voimaan heinäkuussa Määräysten tarkoitus on ohjata entistä ekologisempaan energiankäyttöön ja suosia energiamuotoja, jotka aiheuttavat vähemmän haittaa ympäristölle. Tavoitteena on noin 20 % energiatehokkuuden parannus aiempaan määräystasoon verrattuna. Energiatehokkuuden paranemisen ajatellaan tapahtuvan ensisijaisesti niin, että siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun ja asetetaan sille vaatimukset, jolloin nykyisiä rakennuksen vaipan ja ilmanpitävyyden vertailuarvoja ei tarvitse muuttaa. Rakenteita parantamalla ei saavuteta enää paljoakaan energiansäästöä etenkään toimistorakennuksissa. Tähän asti on pääasiassa kiristetty rakennusten tiiviysvaatimuksia. Passiivitaloilla saavutetaan säästöjä, mutta sama säästö voidaan saavuttaa myös talotekniikalla, sanoo Pöyryn energiatehokkuusasiantuntija Mika Kovanen. Talotekniikka on saamassa sille kuuluvan painoarvon, kun kaikki energiansäästöratkaisut pannaan samalle viivalle. Näin voidaan valita hankekohtaisesti kus- 10

11 -luku Uusien energiamääräysten keskeinen tannustehokkaimmat energiaratkaisut. Energiaa voidaan säästää esimerkiksi tehokkaalla lämmön talteenotolla, LVItekniikalla sekä tarpeenmukaisesti ohjautuvalla ilmanvaihdolla ja valaistuksella. Lämpöhäviöistä kokonaisenergiatarkasteluun Energiatehokkuusasiantuntija Mika Kovanen on tyytyväinen, että uusissa energiamääräyksissä talotekniikka on saanut sille kuuluvan painoarvon. muutos on se, että siirrytään tarkastelemaan rakennusten kokonaisenergian kulutusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rakennusten kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennuskohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E-luvulla (kwh/m 2 ). E-luku tarkoittaa rakennukseen ostettavaa energiaa kerrottuna käytettyjen energiamuotojen kertoimella. Uudessa E-luvussa kiinnitetään huomiota rakennusten käytön sijaan energian lähteeseen ja rakennuksen teknisiin ominaisuuksiin. Tämä helpottaa samantyyppisten rakennusten energiavertailua. Asiaa voi verrata vaikkapa auton polttoaineen testikulutuslukemiin. Polttoaineen kulutushan riippuu paljolti ajotavasta, Kovanen kuvailee. E-luvun laskennassa huomioidaan rakennuksen kuluttaman energian määrän lisäksi energian tuotantomuoto. Kaukolämmön ja uusiutuvan energian, kuten maalämmön tai pellettien käyttäminen talon lämmitykseen pienentää E-lukua. Jos rakennuksen tarvitsemasta sähköenergiasta osa tuotetaan omalla tontilla esimerkiksi auringon tai tuulen avulla, tuotanto hyvitetään laskennassa ja se vähentää ostettavaa energian määrää ja siten pienentää E-lukua. E-luvun laskennassa sähkönkulutuksen kerroin on suurin, joten esimerkiksi valaistuksen optimoinnilla voidaan säästää huomattavasti energiaa. Esimerkiksi passiivitalo, jossa on pelkästään sähköinen ilmanvaihtolämmitys, on E-luvultaan samanarvoinen tai jopa huonompi kuin tavallinen omakotitalo, jonka energian lähteenä on maalämpö. Myös sillä on merkitystä, kuinka tehokkaasti maalämpöpumppu käyttää sähköä, Mika Kovanen sanoo. Energiatehokkuus hankesuunnitteluun Suurimman hyödyn uusi E-luku tuo rakennushankkeiden suunnitteluprosessiin. Jatkossa energia-asiat otetaan entistä paremmin huomioon jo suunnittelun alkuvaiheessa, uskoo Mika Kovanen. Energiatehokas rakentaminen nostaa rakentamiskustannuksia keskimäärin 3-5 %, mutta rakennuksen käyttäjälle energiatehokas talo tuo säästöjä pidemmällä aikavälillä. Energianlähteen ja talotekniikan lisäksi energiatehokkuuteen vaikuttavat mm. rakennuksen ilmansuunnat, aurinkosuojaus, kylmäsiltojen minimointi ja tarpeen mukaisesti ohjattujen teknisten järjestelmien käyttö. Toimistorakennuksissa ikkunoiden välissä olevien sälekaihtimien käytöllä voidaan säästää jopa kolmannes jäähdytysenergiasta. Heinäkuussa 2012 voimaan tulleet energiamääräykset koskevat uusia rakennuksia, joissa käytetään energiaa tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen ja jäähdytykseen. Korjausrakentamisen energiamääräykset sekä uusittu energiatodistusasetus on määrä saada voimaan ensi vuoden alussa. EU edellyttää, että vuonna 2021 uudisrakennusten pitää olla lähes nollaenergiataloja. Mika Kovanen korostaa, että isot rakennushankkeet kestävät useita vuosia, joten jo suunnitteluvaiheessa pitää osata ottaa energiatehokkuusasiat huomioon. Se vaatii hyvää tiimityötä rakennushankkeen eri osapuolien eli rakennuttajan, rakentajan, arkkitehdin ja talotekniikan asiantuntijoiden kesken. Energia-asiantuntijan tehtävänä on tuoda esille mahdollisuudet, ja yhdessä haetaan parhaat ja kustannustehokkaimmat ratkaisut. Energiamuotojen kertoimet E-luvun laskennassa Mitä pienempi E-luku (kwh/m 2 ), sitä energiatehokkaampi rakennus on Uusiutuva energia *) 0,5 Kaukojäähdytys 0,4 Kaukolämpö 0,7 Fossiiliset polttoaineet (öljy, kivihiili) 1,0 Sähkö 1,7 *) Uusiutuvan energian energiamuodon kerroin koskee ainoastaan ostettavia uusiutuvia polttoaineita, kuten haketta ja pellettiä. Esimerkiksi aurinkoenergialla, tuulivoimalla sekä lämpöpumpuilla (maalämpö yms.) tuotettu energia vähentää rakennuksen ostoenergian kulutusta eikä niillä siten ole energiamuodon kerrointa. HARTELA

12 Tehokkaita toimitiloja parhaille kasvupaikoille Hartela on suunnittelemassa uusia toimitiloja eri puolille pääkaupunkiseutua yrityspuistoihin, jotka sijaitsevat parhailla paikoilla ja hyvien kulkuyhteyksien päässä. Kaikki kohteet tarjoavat monipuoliset kiinteistö- ja toimistopalvelut, joten niissä toimivat yritykset voivat keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa. Näyttävät yrityspuistot rakentavat brändiä ja tuovat kilpailuetua, ja ne ovat korkean käyttöasteensa ansiosta myös kustannustehokkaita. Toimitilat suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa vastaamaan kunkin yrityksen vaatimuksia, ja sisustusratkaisuiltaan ne ovat yrityksen tilanteen mukaan helposti muunneltavissa. Tilatehokkuudessa päästään hyvin alhaisiin lukuihin viihtyisyyden kärsimättä. Yrityspuistot tarjoavat käyttäjilleen runsaasti erilaisia palveluja, kuten aula- ja toimistopalvelut, lounasravintoloita ja kahviloita, erikokoisia neuvottelutiloja av-välineineen ja catering-palveluineen, edustussaunat, kuntosalin ja fysioterapiapalvelut. Palvelut on koottu yhteiseen sähköiseen portaaliin, joka on samalla myös yrityspuistossa toimivien yritysten yhteinen viestikanava. Aulavastaanotossa hoidetaan mm. vieraiden vastaanotto, puhelinpalvelu, postin käsittely, toimitilojen turvallisuuspalvelut ja muita yritysten tilaamia palvelutehtäviä. Jokaisessa yrityspuistossa on omat kiinteistön asiantuntijapalveluista vastaavat asiantuntijansa, joiden tehtäviin kuuluu rakennuksissa toimivien yritysten tyytyväisyydestä ja käyttäjäpalveluista huolehtiminen. Aalto-yliopiston ja VTT:n sekä alueen teknologian huippuyritysten läheisyys takaa kohteen yrityksille innovatiivisen toimintaympäristön. Sijainnin erinomaisuus korostuu vuonna 2015 valmistuvan Länsimetron myötä. Keilaranta Tower, Espoon Keilaniemi Keilaranta Tower nousee ainutlaatuiselle ja edustavalle paikalle meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Valmistuessaan se on Suomen korkein toimistorakennus. Rakennuksen arkkitehtuuri, ympäristöystävällisyys, tilojen toiminnallisuus ja tehokkuus sekä materiaalien laatu ovat omaa luokkaansa. Suuri rakennus taipuu joustavasti moneen eri tarpeeseen. Kerrokset on suunniteltu siten, että ne voidaan tarvittaessa jakaa ja yhteen kerrokseen on mahdollista sijoittaa yli 200 työpistettä. Swing Plus, Espoon Otaniemi Suosittu Life Science Center on saanut jatkoa. LSC:n toinen vaihe, Swing Plus, sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä näkyvällä paikalla Espoon Otaniemessä Karhusaarentien ja Miestentien välissä. Säterinkallio, Espoon Leppävaara Säterinkallio tarjoaa helposti tavoitettavan ja näkyvän sijainnin Leppävaarasta Turunväylän ja Kehä I:n solmukohdasta. Liikenneyhteydet alueelle ovat loistavat useiden suurten väylien ja julkisen liikenteen ansiosta. Bussipysäkit ovat aivan vieressä ja Leppä- 12

13 vaaran juna-asema kävelymatkan päässä. Näyttävä rakennus on jatkoa jo rakennetulle Quartetto Business Parkin yhdeksän talon ja Nokia Siemens Networksin viiden talon muodostamalle kokonaisuudelle. on jo kolme toimistorakennusta ja pysäköintitalo entuudestaan. Seuraavan vaiheen vuokrattava pintaala on noin m 2. Tilat voidaan toteuttaa siten, että samassa kerroksessakin voi olla kaksi eri vuokralaista. Andante Business Park, Espoon Perkkaa Andante koostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä toimitalosta. Ympäristön monipuoliset palvelut ja alueen jatkuva kasvu lisäävät Andanten vetovoimaa. Myös Leppävaaran palvelut ovat lähellä, esimerkiksi Kauppakeskus Sello on Andanten välittömässä läheisyydessä. Uusittujen liikennejärjestelyjen ansiosta Andante on helposti saavutettavissa. Fresco Center, Helsingin Kalasatama Fresco Center sijoittuu Helsingin kantakaupunkiin, vireästi kasvavaan Kalasatamaan, jonne pääsee kätevästi joko metrolla, ratikalla tai busseilla. Fresco Center tarjoaa yksilölliset tilaratkaisut, luovaa tekemisen fiilistä sekä loistavat verkostoitumismahdollisuudet. Toimistotilojen lisäksi rakennuksiin voidaan sijoittaa mm. näyttelytiloja tuotteiden ja palveluiden esittelyyn. Länsiloiste, Espoon Niittykumpu Alueen liikenneyhteydet Länsiväylän ja Kehä II:n kautta ovat loistavat jo nyt, ja valmistuttuaan myös metro on pienen kävelymatkan päässä. Sijainti korkealla tontilla pääväylien tuntumassa tuo mukanaan myös erinomaisen näkyvyyden. Toimitilaa on kohteen ensimmäisessä vaiheessa tarjolla yhteensä noin m 2. Bolero Business Park, Helsingin Pitäjänmäki Bolero Business Park sijaitsee Pitäjänmäen parhaalla paikalla, aivan juna-aseman tuntumassa. Yrityspuistossa Scala Business Park, Vantaan Kaivoksela Scala Business Park on viidestä talosta muodostuva joustavasti muunneltava kokonaisuus, joka tulee hyvin saavutettavalle paikalle Hämeenlinnan väylän varrella. Liikkuminen pääväyliä pitkin niin Helsingin keskustaan, lentoasemalle kuin muuallekin pääkaupunkiseudulle on nopeaa ja helppoa. Myyrmäen ja Kaivokselan palvelut ovat lähellä. Kohteeseen voidaan toteuttaa jopa m 2 erilaisia toimitiloja. Jos olet kiinnostunut uusista toimitiloista, ota heti yhteyttä! Rakentamisen suunnitteluvaiheessa pääset hyvin vaikuttamaan tuleviin yrityksenne tilaratkaisuihin. Asiakkuuspäällikkö Helena Kangas, puh , HARTELA

14 Teksti: Kirsti Helin Kuva: Kati Kuoksa Ensimmäiset ARA-passiivitalot Naantaliin Naantalin Soinisiin rakennetaan ensimmäinen ARA-hintainen passiivitaloalue, joka muodostuu 38 paritalo- ja rivitaloasunnosta. Talot valmistuvat kahdessa vaiheessa tämän vuoden joulukuussa ja ensi vuoden maaliskuussa. Kohteen rakennuttajana on Varsinais- Suomen Asumisoikeus Oy. Hanke toteutetaan yhteistyössä Tekesin, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ja Hartelan kanssa. Energiansäästöä on haettu muun muassa paksuilla lämpöeristeillä ja rakenteiden tiiviydellä sekä tehokkaalla ilmanvaihdon lämmön talteenotolla. Pääasiallisena rakennusmateriaalina on puu, jota kuluu koko kiinteistöön peräti 500 kuutiometriä. Alhainen energiakulutus Tarkan suunnittelun ansiosta talojen energiankulutus on hyvin alhainen. Asumisaikaista säästöä saadaan aikaan mm. seuraavilla toimenpiteillä: - tiiviit rakenteet ja hyötysuhteiltaan tehokas lämmön talteenotto - valaistuksessa käytetään leditekniikkaa - asunnoissa on energiakäyttöä alentava kotona/ poissa-kytkin - energiankulutusta voidaan seurata erillisiltä näytöiltä. 14 Ministeri Krista Kiuru pitää Naantaliin rakennettavaa pari- ja rivitaloaluetta merkittävänä passiivitalorakentamisen esimerkkinä, jota todennäköisesti useampi rakennuttaja käyttää mallinaan tulevaisuudessa.

15 Itsenäinen, kotimainen Hartela Talojen energialähteenä ovat sähkö sekä asuntokohtaiset aurinkokeräimet. Auringon voimalla on arvioitu lämpiävän puolet vuosittain tarvittavasta lämpimästä vedestä. Koska asuntojen kokonaisenergiantarve on vähäinen, muut energiamuodot sähköön verrattuna olisivat olleet sekä teknisesti että taloudellisesti kalliita. Tarkempaa yksityiskohtien suunnittelua Uudet rakentamismääräykset vaativat rakentajalta entistä huolellisempaa ja tarkempaa työtä. Seurantaa ja tiiviysmittauksia tehdään säännöllisesti koko rakennusprosessin ajan. Mittaustulosten mukaan Naantalin kohteessa on saavutettu hyvin passiivitalolle asetettu vaatimus n50 0,6. Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru kävi tutustumassa Naantalin Soinisiin valmistuvaan passiivitalokiinteistöön. Ministeri totesi, että passiivitalokohteiden edelläkävijöitä tarvitaan. Naantaliin rakennettavat passiivitalot ovat tärkeitä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Tarvitsemme hyviä esimerkkejä vähäisestä energiankulutuksesta sekä uudis- että korjausrakentamisen osalta. Uudet kokonaisenergiatarkasteluun tähtäävät rakentamismääräykset ovat yksi tärkeä askel uudisrakentamisen energiatehokkuuden parantamisessa. Jatkossa vastaavia askeleita tarvitaan lisää, jotta uudisrakentamisessa päästään lähes nollaenergiarakentamiseen vuoteen 2021 mennessä, Kiuru painotti. Tarkan suunnittelun ansiosta Naantaliin rakennettavissa asumisoikeusasunnoissa on erittäin alhainen energiankulutus. HARTELA-YHTIÖT OY Kaupintie 2, PL 32, HELSINKI puh , faksi RAKENNUSOSAKEYHTIÖ HARTELA Kaupintie 2, PL 32, HELSINKI puh , faksi Lahden aluetoimisto Vesijärvenkatu 31 c, LAHTI puh , faksi Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy Kaupintie 2, PL 32, HELSINKI puh , faksi O. Salonen Oy Kaupintie 2, PL 32, HELSINKI puh , faksi HARTELA OY Läntinen Rantakatu 53, PL 623, TURKU puh , faksi Rauman aluetoimisto Seminaarinkatu 5, RAUMA puh , faksi Tammisaaren aluetoimisto Viherluodonkatu 8, TAMMISAARI puh , faksi Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 A, TAMPERE puh , faksi Hartelan Kiinteistömyynti Oy Läntinen Rantakatu 53, PL 623, TURKU puh , faksi HARTELA-FORUM OY Kasarmintie 23, PL 55, OULU puh , faksi HARTELA TALOTEKNIIKKA OY Kaupintie 2, PL 32, HELSINKI puh , faksi Saipu Oy Lansantie 23, ESPOO puh , faksi HT-Sähköpalvelu Oy Arentitie 5, HELSINKI puh , faksi Turun Valo ja Voima Oy Hiidenkatu 9, TURKU puh , faksi HARTELA-YHTIÖT LUKUINA 2011 Liikevaihto 403 milj. euroa Henkilöstömäärä 1 120

16

KEILARANTA 4. Keilaranta 4, Espoo

KEILARANTA 4. Keilaranta 4, Espoo KEILARANTA 4 Keilaranta 4, Espoo TOIMIVUUTTA, VALOA JA MERELLISTÄ MAISEMAA Keilaranta 4 tarjoaa toimitilat keskeisellä ja halutulla paikalla Espoon Keilaniemessä. Suunnittelutiimi räätälöi toimitilat täysin

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Panorama Tower Espoo - Leppävaara

Panorama Tower Espoo - Leppävaara Panorama Tower Espoo - Leppävaara Loistavia liiketiloja Espoossa Panorama Towerin näyttävät sekä korkeatasoiset toimisto- ja liiketilat palvelevat yrityksesi liiketoimintaa alle 20 minuutin päässä Helsingistä

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

RIIHITONTTU Business Campus

RIIHITONTTU Business Campus RIIHITONTTU Business Campus Vehreä Urbaani Työympäristö Niittykummun Tulevaisuuden Keskustan Sykkeessä RIIHITONTTU Business Campus 1) Hyvä sijainti, helposti saavutettavissa 2) Runsaasti autopaikkoja 3)

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

tilat ja muuntelumahdollisuudet

tilat ja muuntelumahdollisuudet Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä

Lisätiedot

Future Office by NCC

Future Office by NCC Future Office by NCC Future Office by NCC Tulevaisuuden toimitiloja ei enää mitata neliömetreissä vaan siinä, miten ne tekevät visioista totta, edistävät hyvinvointia ja auttavat kilpailussa parhaista

Lisätiedot

SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus

SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus Suurhankeinfo 1/2016 Timo Jääskeläinen 28.1.2016 SRV lyhyesti Tarjoaa kokonaisvaltaisia rakennetun ympäristön ratkaisuja Toimii SRV Mallilla - Innovatiivinen hankekehitys

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

TILAVISION TAVOITTEET

TILAVISION TAVOITTEET TILAVISION TAVOITTEET TOIMINTOJEN KESKITTÄMINEN JA JULKISTEN RAKENNUSTEN MONIKÄYTTÖISYYDEN LISÄÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖN LAADUN TYÖN TUOTTAVUUDEN KÄYTTÖ- KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN YMPÄRISTÖTEHOKKUUDEN ASUINRAKENTAMISEN

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö 41. Ilmansuojelupäivät 23.8.2016 Alaspäin parempi Ylöspäin huonompi Rakennusten

Lisätiedot

Etusivu Sijainti Toimitilat Ota Yhteyttä VALIMO 1

Etusivu Sijainti Toimitilat Ota Yhteyttä VALIMO 1 Pitäjänmäen paraatipaikalla sijaitseva Valimotie 1 tarjoaa muuntojoustavaa ja tehokasta toimistotilaa. Tilat kunnostetaan käyttäjien toiveiden mukaan viihtyisiksi ja tehokkaiksi. Seitsemänkerroksisen rakennuksen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon.

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon. KEILARANTA 1 Toukokuussa 2012 valmistunut toimistokiinteistö Suunnittelussa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet ja tilat on rakennettu käyttäen uusinta rakennustekniikkaa. Kiinteistölle on haettu

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa

Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa Media-aamiainen 2.11.2016 Turku hakee kasvua ja uudistumista strategialla Turun kaupunkistrategian 2029 mukaan Turku hakee kestävällä

Lisätiedot

Merihenkistä toimistotilaa

Merihenkistä toimistotilaa Merihenkistä toimistotilaa Lauttasaaressa Heikkiläntie 7 Toimistotilaa erinomaisella sijainnilla merellisessä Lauttasaaressa aivan venesataman ja meren äärellä. Kiinteistö sijaitsee näkyvällä ja helposti

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

KEILARANTA 4 // ESPOO

KEILARANTA 4 // ESPOO KEILARANTA 4 // ESPOO TERVETULOA KEILARANTAAN KeIlaranta 4 Keilaranta 4 on seitsemänkerroksinen toimistorakennus Keilaniemessa, joka tullaan saneeraamaan täydellisesti vuoden 2015 aikana. Keilaranta 4

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI

4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI 4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI -!2++)./).4)%3)4% 4ËSSË MARKKINOINTIESITTEESSË ESITETYT TIEDOT PERUSTUVAT LISTALLEOTTOESITTEESEEN JOHON SIJOITUSTA HARKITSEVIA KEHOTETAAN TUTUSTUMAAN ENNEN SIJOITUSPËËTÚKSEN

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun. suurhankkeet. Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys. 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä

Pääkaupunkiseudun. suurhankkeet. Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys. 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä Pääkaupunkiseudun suurhankkeet Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä Aiheet Megatrendit hankkeiden ajureina Pääkaupunkiseudun hankkeet Raideliikenteen varsi

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Pohjois-Suomen suurin uusi kaupunginosa Hiukkavaara on Oulun kaupungin

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN Kimmo Lylykangas Arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy RAKENNUSOSAKOHTAISIIN VAATIMUKSIIN PERUSTUVA ENERGIATEHOKKUUSOHJAUS KOKONAISENERGIAMALLI E-luku

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9. Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Asunto Oy Kuunariranta

Asunto Oy Kuunariranta Asunto Oy Kuunariranta Asunto Oy Kuunariranta Parainen Kirkkosalmenkatu 9 11 1600 Parainen Uusi Kirkkosalmenranta Meren rannalla keskellä kaupunkia Paraisille rakennetaan uniikki pientalokokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

BULEV/RDI. 28 VÄRIKKÄITÄ TYÖPÄIVIÄ URBAANEISSA TOIMITILOISSA.

BULEV/RDI. 28 VÄRIKKÄITÄ TYÖPÄIVIÄ URBAANEISSA TOIMITILOISSA. BULEV/RDI. 28 VÄRIKKÄITÄ TYÖPÄIVIÄ URBAANEISSA TOIMITILOISSA. URB//NIT TOIMITIL/T VAPAUS TEHDÄ OMIIN TARPEISIIN SOPIVAT TILAT HELSINGIN YDINKESKUSTASTA. BULEV/RDI. 28 sijaitsee ravintoloiden, kahviloiden,

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ROADSHOW 2013 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA kehittämisarkkitehti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ARA - erityiskohteen tulee sijaita tavallisen asumisen joukossa,

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Matinkylän palvelu- ja hyvinvointipuisto. M Saari 8.1.2013

Matinkylän palvelu- ja hyvinvointipuisto. M Saari 8.1.2013 Matinkylän palvelu- ja hyvinvointipuisto M Saari Matinkylän keskuksen kehittäminen keskeisiä asioita Metron tulo vahvistaa Ison Omenan ja Metrokeskuksen muodostamaa kaupallista keskusta Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Fabianinkatu 9, Helsinki TÄÄLLÄ LIIKETOIMINTASI KUKOISTAA

Fabianinkatu 9, Helsinki TÄÄLLÄ LIIKETOIMINTASI KUKOISTAA Fabianinkatu 9, Helsinki TÄÄLLÄ LIIKETOIMINTASI KUKOISTAA 2 FABIANINKATU 9, HELSINKI TOIMISTOTILAT KAARTINKAUPUNGISSA Mikä on sinulle ensisijaisen tärkeää, kun etsit yrityksellesi toimistotiloja? Haaveiletko

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN.

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Kauppakeskus Melba LISÄTIETOJA 02071 56199 Tuomas Sundell Kiinteistökehityspäällikkö tuomas.sundell@lemminkainen.com elävöittää Lohjan kaupunkikuvaa

Lisätiedot

Teknisen ja ympäristötoimen talousarvio Teknisen toimen johtaja Olavi Louko

Teknisen ja ympäristötoimen talousarvio Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Teknisen ja ympäristötoimen talousarvio 2015 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko 30.10.2014 Teknisen ja ympäristötoimen painopisteet 2015 Länsimetron ja sen jatkeen rakentaminen Tapiolan, Matinkylän ja

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa

Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa Jenni Saarelainen, Petri Suominen, Davy Beilinson Meluntorjuntapäivät 2015 Espoon väestö Asukasluku 1.1.2015 265 650

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot