ENERGIATEHOKKUUS. versio 0.95

Transkriptio

1 1 versio 0.95 Koonnut Eero Nippala Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere Puh ,

2 Tämä kalvoaineisto on koottu RIL "Rakennetun omaisuuden tila" - ROTI - projektiin syys-marraskuussa Kalvoaineiston ovat koonneet Eero Nippala Tampereen ammattikorkeakoulusta. RIL:stä yhteyshenkilönä on ollut Teemu Vehmaskoski. Energiatehokkuus paneelin puheenjohtaja toimii TKK:lta Heikki Lamminaho ja sihteerinä Matti Sivunen Rakennetun ympäristön energiatehokkuus - Rakennuskanta - Liikenne - Teollisuus - Ilmasto, ilmastonmuutos - Sähköntuotanto, energiantuotanto 1. Energiankulutus 2. Energiajohtaminen Suunnittelu Ylläpito, kehittäminen, omistaminen, omavaraisuus 3. Yhdyskuntarakenteen energiatehokkuus

3 3 0. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN

4 4 RAKENNUSKANTA

5 5 Uudet energiamääräykset v ja Tiukennetaan % Määräysten rakenne sama kuin aikaisemmin Lausuntoja käsitellään Annettaneen jo vuoden 2008 lopussa, voimaan Tiukennetaan vielä noin 20 % Siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun Otetaan primäärienergia tarkastelun kohteeksi Lähde: Mikko saari, VTT Rakennusvalvontapäivät, Lahti 2008

6 Rakennusten energiamääräykset kiristyvät vuonna 2010 ja Rakennusosien U- arvot lausunto 2012? Ulkoseinä 0,4 0,29 0,28 0,25 0,24 0,14 -> 0,11? Yläpohja 0,35 0,23 0,22 0,16 0,15 0,09 -> 0,07? Alapohja 0,40 0,40 0,36 0,25 0,24 0,14/0,1 1 -> 0,11/0,09? Ikkuna 2,1 2,1 2,1 1,4 1,4 1,0 -> 0,8? Ovet 0,7 0,7 0,7 1,4 1,4 0,7 -> 0,6? Muut laskennan lähtöarvot n50-luku ? LTO:n vuosihyötysuhde % 30% 50% 50%? Vaipan lämpöhäviön jousto % 20 % 30 % 30 %? Kokonaisenergiavaatimus? Primäärienergiavaatimus? Lähde: Mikko saari, VTT Rakennusvalvontapäivät, Lahti 2008

7 7 / Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa

8 8 / Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa

9 9

10 10

11 Lämmityksen energiankulutuslaskennan vertailutieto saatetaan laskea koko rakennuksen tilavuudelle, vaikka osa rakennusta olisikin lämmittämätön. Tämä aiheuttaa virhettä. 11

12 12

13 13

14 14

15 15 Varusteiden ja laitteiden yleisyys asunnoissa ja kotitalouksissa 100 % Viemäri WC Vesijohto Kylpy/suihku Huoneistosauna Keskuslämmitys Mikrotietokone 10 Lämmin vesi Internet-yhteys Lähde: Tilastokeskus

16 16 60 Asumisväljyys m2/henkilö Suomi Ruotsi Tanska Viro Liettua Puola Hollanti

17 17 LIIKENNE

18 Väylät 18 Tieverkosto maantiet sillat, alikulut, tunnelit kevyen liikenteen väylät yksityis- ja metsäautotiet Katuverkosto kadut sillat, alikulut liikennevalot pysäköintialueet Raideliikenneverkosto rautatiet metro raitiotiet Tietoliikenneverkosto maa- ja ilmakaapelit linkkitornitt keskukset tv,radio,puhelin,internet Vesiväylät merisatamat kanavat sisävesiväylät padot Lentokentät kiitotiet rullaustiet terminaalit kentät.

19 19

20 20

21 CO2 (t/a) Liikenteen päästöjen kasvu Suomessa 21 Liikenteen hiilidioksidipäästöennuste (LVM ) Liikenteen päästöjen kasvu tulee henkilöautoliikenteestä, josta yli puolet on vapaa-ajan liikkumista Kasvuennuste Vähennystavoite Ilmaliikenne Vesiliikenne Junat MP+Mopot KA LA PA HA Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö

22 Kuvan lähde: Liikenne 2030, Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenteen hiilipäästöt ja tavoitteet Ajoneuvo- ja polttoainetekniikka Yhdyskuntarakenne, elämäntavat Joukkoliikenteen kehittäminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Autoilun rajoittaminen

23 23

24 24

25 25

26 26 ILMASTO

27 Kuukausikeskilämpötilat, Helsinki 27

28 Kuukausikeskilämpötilat, Sodankylä 28

29 29 Lähde: Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos

30 30 ILMASTONMUUTOS

31 Vuoden keskilämpötilan ja sademäärän muuttuminen Suomessa 31

32 32

33 33 Maapallon keskilämpötilan muutokset havaintotietojen perusteella: harmaa käyrä esittää poikkeamia jakson keskiarvosta. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet, jotka on analysoitu Etelämantereen jäätikkökairauksista, on merkitty sinisillä neliöillä. Sininen yhtenäinen viiva kuvaa suoraan ilmakehästä mitattuja hiilidioksidipitoisuuksia.

34 Ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakentamiseen 34 Lämpötilan nousu Muutokset maan routimisessa ja lumipeitteessä; Routasuojaukset hyvä pitää nykyisellä tasolla, jolloin routavaurioriski pienenee Sademäärän kasvu Eroosion ja sortumariskin kasvu; Rakentamisen ohjauksessa kiinnitettävä huomiota maaperän ominaisuuksiin Pohjaveden tason vaihtelu; Kosteusrasitus rakenteissa, puurakenteiden lahoaminen, teräsrakenteiden syöpyminen, teiden alentunut kantavuus, rakennusten painuminen savimailla Tulvariskin muutokset; Myrskytuulen nostattamat rannikkotulvat, rankkasadetulvat rakennetuilla alueilla, pienten vesiväylien tulvariski, keskusjärvien tulviminen, talvitulviin varautuminen Huuhtoutumisen lisääntyminen; Eroosioherkkiä alueita vältettävä Kuivuusjaksojen kasvava todennäköisyys etenkin kesäisin Sään ääriarvojen muutokset Mahdollinen myrskytuhojen kasvu Rankkasateet Kuivuusjaksot ja helteet Lähde: Seppo Saarelainen, VTT

35 35 ENERGIANTUOTANTO

36 Energialähteet Suomessa Suomessa käytettäviä uusiutuvia energialähteitä ovat vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia, maalämpö, biokaasu, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osuus, puuperäiset polttoaineet sekä muut kasvi- ja eläinperäiset polttoaineet PJ Lähde: Tilastokeskus 2007

37 37

38 Lokakuu

39 Yhden vuorokauden ( ) tunnit eriteltynä 39

40 Sähkön hankinta energialähteittäin 2007 (90,3 TWh) Kivihiili 14,8 % Nettotuonti 13,9 % Öljy 0,4 % Vesivoima 15,5 % Tuuli 0,2 % Turve 7,3 % 40 Biomassa 10,9 % Maakaasu 11,4 % Ydinvoima 24,9 % Jäte 0,7 %

41 41

42 GWh / kk GWh/ Month SÄHKÖNTUOTANTO ENERGIALÄHTEITTÄIN POWER GENERATION BY ENERGY SOURCE y dinv oima - Nuclear tuuliv oima - Wind v esiv oima - Hy dro puu ja muu bio - Bio muu ei-bio - Others turv e - Peat maakaasu - Natural gas öljy - Oil hiili - Coal y hteensä - Total

43 43

44 44

45 45 OMAVARAISUUS

46 Energiantuotannon omavaraisuus 46

47 47

48 48 ENERGIAN HINTA

49 Raakaöljyn hinta heinäkuu 1988 marraskuu Irakin sota alkaa Irak/ Kuwait sota Aasian finanssikriisi

50 Uusiutuvien energialähteiden käyttö Lähde: Tilastokeskus, Energiatilasto Suomessa käytettäviä uusiutuvia energialähteitä ovat vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia, maalämpö, biokaasu, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osuus, puuperäiset polttoaineet sekä muut kasvi- ja eläinperäiset polttoaineet.

51 51 14 Sähkön hinta c/kwh pientalo kotital pientalo varaava sähkölämmitys

52 52 1. ENERGIANKULUTUS

53 Energian kokonaiskulutus ja loppukäyttö Suomessa 53 Lähde: Tilastokeskus, energiatilasto

54 54 Lähde: Kareinen METLA

55 Sähkön toteutunut kokonaiskulutus Suomessa ja ennuste vuoteen 2025 asti TWh Ennuste Tilasto Sähkön kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 108 terawattituntiin vuodessa.

56 56

57 57

58 Sähkön kokonaiskulutus ,3 TWh Teollisuus 53 % 58 Häviöt 4 % Sähkölämmitys 10 % Palvelut 18 % Asuminen, maatalous 15 % Häviöt Sähkölämmitys Palvelut Asuminen Teollisuus TWh

59 Primäärienergian kokonaiskulutus 59

60 60

61 61

62 Kaukojäähdytysenergian myynti 62

63 63 2 ENERGIAJOHTAMINEN

64 64

65 65

66 66 ENERGIASTRATEGIA

67 67

68 Tavoitteet CO 2 vähentämiseksi, uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi ja energiankäytön tehostamiseksi 68

69 69

70 70

71 Lämpöpumput, puun pienkäyttö, biopohjainen öljy, pelletit ja aurinkoenergia lämmityksessä 71

72 72 3 YHDYSKUNTARAKENTEEN

73 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet 73

74 74

75 75

76 76

77 77

78 Miten pysäyttää yhdyskuntarakenteen hajautuminen? 78 Asutun alueen pinta-alan muutos kaupunkiseuduilla

79 79

80 80 Yhdyskuntarakenteen hajautumisen vaikutus

81 81 Lähde: Irmeli Wahlgren, VTT

82 82 Lähde: Irmeli Wahlgren, VTT