MARKKINATOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2013

Transkriptio

1 Muistio 1 (5) MARKKINATOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2013 Aika Torstai klo 9:15-12 Paikka Helsinki, Fingrid Oyj, Läkkisepäntie 21 Osallistujat Toni Hemminki Mika Laakkonen Harri Mattila Sami Oksanen Raimo Peltola Ari Sormunen Anne Särkilahti Harri Tiittanen Rautaruukki Oyj Kymppivoima Hankinta Oy Helsingin Energia Nord Pool Finland Oy Fortum Power and Heat Oy Kuopion Energia UPM Kymmene Oyj Power-Deriva Oy Juha Kekkonen, pj Fingrid Oyj Katja Lipponen, siht. Fingrid Oyj Juha Hiekkala Fingrid Oyj Ritva Hirvonen Fingrid Oyj Arto Pahkin Fingrid Oyj (kohdat 2-3) Jyrki Uusitalo Fingrid Oyj (kohdat 1-5) Poissa Jouni Väisänen RAO Nordic Oy 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja Juha Kekkonen avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Fingridin uusiin toimitiloihin. Raimo Peltola Fortumilta osallistui kokoukseen Karl-Henrik Nordbladin sijaisena. Käsiteltävien asioiden järjestystä vaihdettiin, jonka jälkeen asialista hyväksyttiin vaikea vuosi markkinoille / Hiekkala Juha Juha Hiekkala kertoi viime vuoden markkinatilanteesta Fingridin näkökulmasta. Vuosi oli poikkeuksellisen hankala pohjoismaisesta vesitilanteesta, Venäjän tuonnin romahduksesta ja Fenno-Skanien kaapelivioista johtuen. Suomeen tuotiin Ruotsista enemmän sähköä kuin aiemmin ja siirtokapasiteetti ei riittänyt hintojen tasaamiseen. Fingridille kertyi vuonna 2012 poikkeuksellisen suuret pullonkaulatulot. Näitä tuloja käytetään lainsäädännön mukaisesti siirtokapasiteetin vahvistamiseen investoinnein tai kapasiteetin ylläpitämiseen vastakaupoin. Tietoa pullonkaulatuloista ja rajajohtoinvestoinneista on osoitteessa spx Venäjän tuontiin vaikuttaa erityisesti Venäjällä käytössä oleva kapasiteettimaksu. Maksun soveltamistapa estää tehokkaan kaupan Suomen ja Venäjän välillä. Lähivuosina

2 Muistio 2 (5) kapasiteettimaksun tason ennakoidaan kasvavan. Seuraava kapasiteettihuutokauppa järjestetään kesällä. Fingrid pyrkii siihen, että kaksisuuntainen kauppa olisi Venäjän rajalla mahdollista jo vuoden 2014 aikana. Pitemmällä aikavälillä Fingridin tavoitteena on ottaa käyttöön eksplisiittinen tai implisiittinen huutokauppa Suomen ja Venäjän välisillä yhteyksillä. Tällöin rajatariffit korvautuisivat huutokauppatuloilla. Keskustelussa todettiin markkinaehtoisen sähkön tuonnin ja viennin olevan toimivien sähkömarkkinoiden perusedellytys. Toisaalta kannettiin huolta sähkön viennin vaikutuksista sähkön hintatasoon. Hiekkala hahmotteli, miten Suomen sijoittuminen sähkömarkkinoilla on muuttunut ja muuttuu edelleen. Aiemmin Suomi oli pohjoismaisten markkinoiden reuna-alueella ja hinnat olivat usein yhtenäiset Ruotsin kanssa. Jatkossa Suomi on yhä enenevässä määrin Itämeren alueen markkinoiden sisällä ja muuttujia on huomattavasti enemmän. Tämä johtanee siihen, että Suomi on jatkossa yhtenäisen hinnan aluetta jonkin naapurialueen kanssa, mutta ei kaikkien. Toimikunnassa pidettiin tärkeänä, että Itämeren alue ei pirstoutuisi nykyistä pienemmiksi hinta-alueiksi. Kysyttiin myös Baltian verkon pullonkauloista. Keskeinen ahtauma on Viron ja Latvian välinen raja. Suunnitteilla olevat vahvistukset vähentävät aikanaan pullonkauloja, mutta vahvistukset eivät valmistune lähivuosina. Venäjän markkinatilanteesta ja mahdollisista muutoksista tiedottaminen nähtiin markkinoiden kannalta erityisen tärkeäksi. Nord Pool Spot valmisteleekin markkinatiedon laajempaa julkaisua siltä osin. 3 Keskeytyssuunnittelu / Pahkin Arto Arto Pahkin Fingridin kantaverkkokeskuksesta kertoi siirtokeskeytysten suunnitteluprosessista ja sen kehittämisestä. Rajakapasiteettiin vaikuttavat rajajohtojen keskeytykset sekä osa maan sisäisistä keskeytyksistä. Keskeytyksiä aiheuttavat verkon vikojen lisäksi suunnitellut kunnossapitoja rakennustyöt. Viat aiheuttavat suoranaista haittaa pienempänä rajakapasiteettina ja lisäksi ne vaikeuttavat suunniteltujen keskeytysten ajoittamista ja toteuttamista. Verkon osan vikaantuessa korjauksen nopeuttaminen ei esim. työturvallisuussyistä aina ole mahdollista lisäresursseista huolimatta. Fingridin mittavasta investointiohjelmasta johtuen suunniteltuja keskeytyksiä tulee lähivuosinakin olemaan runsaasti. Suunnitelmat keskeytysten osalta tehdään jopa viideksi vuodeksi eteenpäin huomioiden niin maiden käyttötilanteet ja sähkömarkkinat kuin käyttövarmuuskin. Kynnys muutosten tekemiseen on melkoisen korkea, mutta niitä tehdään nähtäessä, että markkinat kärsivät selvästi keskeytyksestä. Vastaostoin pyritään takaamaan markkinoille mahdollisimman normaali toiminta myös alueellisten keskeytysten aikana. Vastaostot eivät kuitenkaan kaikissa tilanteissa ole mahdollisia. Suunnitellut keskeytykset vaikuttavat suureen määrään osapuolia ja suunnitteluun osallistuu niin ikään monta osapuolta. Vuoropuhelua asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa pidetään erittäin tärkeänä. Haasteita suunnitteluun tuovat tuotantolaitosten ajon ennakointiin liittyvät vaikeudet.

3 Muistio 3 (5) Vastauksena toimijoiden kysymyksiin siitä, miten riskienhallinta huomioidaan, Arto kertoi, että Fingrid on varautunut vikaantumisiin, ja tiettyjä korjausmateriaaleja löytyy varastosta. 4 Markkinakehityksen ajankohtaiskatsaus / Kekkonen Juha Vuoden vaihteen aikaan Tanskan Elspot-hinnat kääntyivät ajoittain negatiivisiksi. Syynä oli Saksan suuri tuulituotanto ja tukimekanismi, joka ei ohjaa tuotannon rajoittamiseen missään tilanteessa. Saksan markkinahinta asettui Tanskan hintaa alhaisemmaksi, jolloin sähköä tuli täydellä kapasiteetilla Tanskaan ja Nord Pool Spot joutui lopulta leikkaamaan myyntitarjouksia hintalattian tullessa vastaan. Tämä johti keskusteluun siitä, tulisiko rajasiirtoa jotenkin rajoittaa vastaavissa tilanteissa. Ruotsin vientikapasiteettia oli samaan aikaan rajoitettu, joten Ruotsin aluehinnat olivat Tanskaa selvästi korkeammat. Pohjoismaisen taseselvityksen (NBS) myötä tullaan kokemaan joitakin muutoksia nykymalliin nähden. Esimerkiksi nykyisen kaltainen osuusvoimamenettely näyttäisi jäävän historiaan. Osallistujat toivovat edelleen lisää erilaisia keskustelutilaisuuksia asian osalta. Kekkonen korosti pohjoismaisen referenssiryhmän merkitystä sanansaattajana ja mallin kehittäjänä. Tasehallinnan verkkosääntö on ENTSO-E:n valmistelussa ja valmistuessaan tuo muutoksia markkinoille. Euroopan laajuisen tasehallinnan toteuttaminen regulaattoreiden esittämän aikataulun mukaan vaikuttaa tässä vaiheessa haasteelliselta, mutta toteutuessaan se ajaa mallia lyhyempään tasemaailmaan. Valmistelussa oleva verkkosääntö näyttäisi mahdollistavan kahden taseen mallin säilyttämisen. Venäjän kaupan kaksisuuntaisuuteen pyritään vuoden 2014 alussa. Siirtokapasiteetti Venäjän suuntaan tulisi olemaan 350 MW, joka on uusimman linkin kapasiteetti. Myös muiden linkkien ajanmukaistamisen suhteen venäläisillä on olemassa investointisuunnitelmia, mutta niihin liittyen ei ole tehty päätöksiä. Kaksisuuntaisuuteen liittyen tärkeän markkinakysymyksen muodostaa se, maksetaanko Venäjän suuntaan siirretylle sähkölle kapasiteettikompensaatiota. Tehoreservien osalta mennään seuraavalla talvikaudella malliin, jossa myös kulutus voi osallistua markkinoille. Malli ei ole kuitenkaan vastaava kuin Ruotsissa, sillä maiden tehoreservilait eivät ole samankaltaisia. Aihetta toivottiin käsiteltäväksi toimikunnassa uudestaan keväällä 2014 kun on olemassa kokemusta kulutuksen osallistumisesta. Markkinoiden läpinäkyvyyteen liittyvä EU:n uusi lainsäädäntö on valmisteilla ja on odotettavissa, että se astuu voimaan kesäkuussa. Toimikunnassa sitä toivottiin käsittelyyn syyskokoukseen. ENTSO-E järjesti tammikuun lopulla työpajan, jossa käsiteltiin implementointiin liittyviä kysymyksiä. Niitä käsitellään jatkossa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Läntisen Pohjois-Euroopan integraatio spot-kaupan pysyvän mallin osalta etenee, mutta aikataulun mukaan toimiminen on ollut haasteellista. Tällä hetkellä tavoite on marraskuu Keskustelussa on myös päivän sisäisen kaupan yhteinen kaupankäyntimalli NWEalueella, mutta tämä eurooppalaisen tavoitemallin mukainen sovellus on vasta tarjousvaiheessa.

4 Muistio 4 (5) 5 Suomen tehotasapaino, onko ennusteissa tilastoharhaa? / Laakkonen Mika Mika Laakkonen esitteli Suomen tehotasapainoon liittyviä selvityksiä ja niihin liittyviä oletuksia. Hänen arvionsa mukaan tehotasapainoon liittyviä ennusteita tehtäessä on arvioitu Suomen tuotannon huipputeho korkeammaksi kuin se varsinaisessa tilanteessa on, sillä tuotantolajikohtaiset maksimit eivät välttämättä kohtaa huippukuorman aikaan. Esimerkkinä hän esitti, että vesivoimatuotanto on huippukuorman aikaan maksimia alhaisemmalla tasolla ja ajaminen tapahtuu vedenpintojen mukaan, joten huippukulutuksen aikaan tuskin päästään huipputuotantolukemiin. Eri vertailuissa Suomen huipputehoon liittyvät arviot ovat vaihdelleet kohtalaisen paljon. Ostajat ovat huolissaan siitä, että kaikki Pohjoismaat saattaisivat olla samanaikaisesti kylmän sään aluetta, jolloin, Ruotsin tuonti ei ratkaisisi Suomen huippukuorman aikaista ongelmaa kyseisessä tilanteessa. Seuraavalle tehoreservikaudelle on esitetty nykyistä alhaisempaa tehoreservimäärää, jonka pelätään aiheuttavan sen, että tuettuja laitoksia poistuu markkinoilta. Laakkonen kysyi, miten taataan tehon riittävyys huoltovarmuuden varmistamiseksi samalla minimoiden häiriöt markkinoilla. Kymppivoima Hankinta toivoo kaiken kaikkiaan keskustelua aiheesta ja tehoreservien määrästä. Fingridin näkemys on, että kehitys tehoreservikapasiteettien määrien suhteen on oikeansuuntaista. Myös se on tärkeää muistaa, että sähkön hinnan noustessa kulutus mukautuu tilanteeseen. 6 Asiakaskyselyjen tulokset / Lipponen Katja Lipponen esitteli sekä Fingridin asiakaskyselyn että markkinatoimikunnalle osoitetun kyselyn tulokset. Tyytyväisyystaso oli noussut edellisestä vuodesta, mutta koska kysely oli lähetetty viime vuotta huomattavasti laajemmalla jakelulla, vastaukset eivät olleet keskenään täysin vertailukelpoisia. Vastaajien tyytyväisyys Fingridin markkinaviestintään oli parantunut selvästi viime vuoteen verrattuna, joten viestinnän lisäpanostusten saatettiin nähdä tuottaneen tulosta. Edelleen toiminnassa on kuitenkin selkeitä kehityskohteita yhteydenpidon ja markkinatoimijoiden tarpeiden tunnistamisessa. Näiden tulkitaan johtuvan siitä, että kahdenvälisiä tapaamisia on järjestetty edelleen liian harvoin. Suurin markkinatoimijoita huolestuttanut osa-alue olivat kuitenkin pullonkaulat. Usko siihen, että Fingrid minimoi pullonkaulojen haitat markkinoille, on odotetusti alentunut. Viime vuoden kaapelirikkojen seurauksena kyseinen näkemys on varmasti voimistunut ja Fingrid pyrkiikin jatkossa viestimään paremmin tekemisistään pullonkaulojen haittojen pienentämiseksi. Markkinatoimikunnan jäsenet olivat erillisessä kyselyssä erittäin tyytyväisiä Fingridin toimintaan ja toimikuntatyöskentelyyn. Toimikuntatyöskentelyyn toivottiin myös lisää vuorovaikutusmahdollisuutta esimerkiksi ajoittaisten workshopien muodossa.

5 Muistio 5 (5) 7 Sähkömarkkinailtapäivän aiheet 8 Muut asiat Fingrid järjestää jälleen huhtikuun alussa sähkömarkkina-aiheisen iltapäivätilaisuuden. Tilaisuuden aiheisiin liittyen käytiin lyhyt keskustelu, jossa toivottiin melko lailla samankaltaisia ajankohtaisaiheita, joita markkinapäivässä on aiemminkin käsitelty. Ajankohtaisaiheiden lisäksi verkkoinvestointeja tullaan katsomaan markkinanäkökulmasta ja sähkömarkkinoiden tiedonvaihtoon liittyvät asiat ovat tarkastelussa. Ei muita asioita. 9 Seuraava kokous Seuraavat kokoukset sovittiin pidettävän ja kello 9.