Fennonen. Majoituskylän asunnot tulevat Oulaisista Sivu 4. Energiaa Suomelle. Hanke etenee Huolellinen suunnittelu sujuvoittaa rakentamista.

Transkriptio

1 Energiaa Suomelle Fennonen FENNOVOIMAN LEHTI 2/2017 Kalusteyhtiön ennätystilaus Nivalan Laatukaluste toimittaa kalusteet majoituskylään. Sivu 7 Viisi kysymystä Miten Oulainen vastaa työvoiman kysyntään? Sivu 7 Hanke etenee Huolellinen suunnittelu sujuvoittaa rakentamista. Sivu 12 Säteilyä kaikkialla Tiesitkö tämän säteilystä? Sivu 14 Majoituskylän asunnot tulevat Oulaisista Sivu 4 Heidi Kauppila Tulevaisuuden tekijöitä koulutetaan jo nyt. 13 Esko Valtaoja Ydinvoima on puhtain energiantuotantomuoto. 3 Jarmo Lahdenperä Myös verottaja on valmiina suururakkaan. 10

2 2 Fennonen 2/2017 Lyhyesti KUVA: SUSANNA KEKKONEN Väitöskirja pohjoisen ydinmyllystä Pyhäjoelle uudet matkailusivut Pääkirjoitus Katse ylös paperipinoista Fennovoiman hankkeesta on julkaistu väitöskirja. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Pertti Vehkalahti tarkastelee väitöskirjassaan Fennovoimasta käytyä keskustelua vuosina Tutkimusaineistona ovat Helsingin Sanomien, Kalevan sekä Raahen Seudun journalistiset jutut ja mielipidekirjoitukset. Väitöksen ensimmäisessä artikkelissa tarkastellaan Fennovoima-uutisointia yleisesti. Toisessa mielenkiinnon kohteena ovat ilmastonmuutosargumentit ja kolmannessa Venäjä., Väitöskirjan voi lukea osoitteessa tampub.uta.fi/handle/10024/ Pyhäjoki on julkaissut matkailijoille suunnatun Visit Pyhäjoki -verkkosivuston, joka on suunniteltu erityisesti mobiililaitteille. Projektista on vastannut pyhäjokislähtöinen kuvataitelija Heini Kittilä. Projekti vei Kittilän kuvaamaan hänelle tärkeitä paikkoja ja nosti samalla esiin lapsuuden ja nuoruuden muistoja. Lukuisten luonnonkauniiden kohteiden joukosta Kittilä mainitsee kolme hänelle tärkeää paikkaa, jotka ovat Koskipuisto, Kielosaaren luontopolku ja Pyhäluodon ranta., Visit Pyhäjoki -sivusto löytyy osoitteessa y d i n v o i m a l a n s u u n n i t t e l u on valtavan paperitiikerin kanssa painimista. Välillä tulee tunne, että mikään ei edisty mihinkään. Yksi kuva voi tuon tunteen muuttaa. Näin kävi taannoin, kun vietimme monille tutun kollegamme ja Suomen säteilevimmäksi insinööriksi tituleeratun Minttu Hietamäen läksiäisiä. Katselimme kuvia menneeltä seitsemältä vuodelta. Eniten nauratti kuva muovilla päällystetystä sateen pieksemästä kyltistä, jossa luki Reaktori. Tapahtumarikkaassa hankkeessa tuntuu siltä, kuin tuon kyltin ajoista olisi ikuisuus, mutta eihän siitä ole kuin neljä vuotta. Jo tuolloin meillä kävi paljon erilaisia vieraita Hanhikiven niemellä, ja kyltti laitettiin keskelle pusikkoa konkretisoimaan tulevaa. Nyt työmaan huomaa jokainen ohi ajava ja työmaarekisterissä komeilee jo lähes 500 yritystä. Mikä ilahduttavinta, näistä noin puolet on Pohjois-Pohjanmaalta. Fennovoima täytti kesäkuussa kymmenen vuotta, joten merkkivuosi lähestyy loppuaan. Vuonna 2007 joulukuussa silloinen yhden lounaspöydän ääreen mahtunut Fennovoima valmisteli ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa. Siinä ydinvoimalan vaihtoehtoisiksi sijaintipaikoiksi nimettiin Kristiinankaupunki, Ruotsinpyhtää, Simo ja Pyhäjoki. Tämä lehti on ennen kaikkea Sinulle, hyvä Pyhä joen tai lähikuntien asukas. Toivon, että saat tästä lehdestä tietoa hankkeen etenemisestä ja laajemminkin sen vaikutuksista. Olethan yhteydessä, jos jäit kaipaamaan jotain tietoa. Yhteystiedot löydät sivulta 15. Hyvää joulunaikaa, Maira Kettunen Fennosen vastaava päätoimittaja Ydinvoima on suurin päästötön energiamuoto Ydinvoima on edelleen Euroopan suurin päästötön energianlähde. Asia käy ilmi World Nuclear Associationin raportista. Ydinvoimalla tuotetun sähkön määrä kasvoi maailmanlaajuisesti 35 terawattitunnilla terawatti tuntiin. Suomen koko vuotuinen sähkönkulutus on noin 85 TWh. Tuotannon lisääntyminen johtuu sekä uusien laitosten käynnistämisestä että vanhojen käyttöiän laajentamisesta. Maailmassa oli vuoden 2016 lopulla rakenteilla 61 uutta reaktoria. Fennovoima liittyi WNA:n jäseneksi kuluneena syksynä., Koko raportin voi lukea osoitteessa bit.ly/wnareport2017 Tulokoulutuksesta työmaalle Henkilökohtaiset kohtaamiset ovat Hanhikivi 1 -työmaan tulokoulutuksen vahvuuksia. Fennovoiman kokeneet kouluttajat Heidi Kauppila ja Jukka Aalto pitävät tulokoulutuksia Pyhäjoella kolme kertaa viikossa. Suomenkielisiä tulokoulutuksia järjestetään Fennovoiman koulutusrakennuksella maanantaisin ja keskiviikkoisin kello Englanninkielisiä koulutuksia järjestetään tiistaisin kello Marraskuussa julkaistulla tulokoulutusvideolla Kauppila ja Aalto opastavat tulokoulutukseen tulevia., Videon voi katsoa osoitteessa youtube.com/fennovoima

3 Fennonen 2/ e n e rg i a & ilmasto n m u u to s Ei optimisti vaan realisti Koetan saarnata tietämättömyyttä vastaan, toteaa emeritusprofessori Esko Valtaoja. Häntä harmittaa, että energiantuotannosta ei keskustella faktojen vaan ideologioiden pohjalta. Teksti Pirkko Koivu Kuva Toni Pallari t u l e va i s u u s voi Esko Valtaojan visioiden perusteella näyttää vaikkapa tältä: vuonna 2100 maapallon asukkaat ovat moninkertaisesti vauraampia kuin nyt, sillä bruttokansantuote on viisinkertaistunut nykyisestä. Teknologian ansiosta työtä tehdään paljon vähemmän ainakin sellaista, jota ennen pidettiin oikeana työnä. Vaurauden kasvun myötä myös energian tarve on moninkertaistunut. Fossiilisista polttoaineista on luovuttu. Fuusiovoimalat ja avaruuteen viedyt aurinkopaneelit tuottavat sähköä rajattomasti ja päästöttömästi. Ydinvoima ja aurinkoenergia ovat ainoat realistiset energiantuotantomuodot pitkällä aikavälillä, Valtaoja sanoo. Turun yliopiston avaruustähtitieteen professuurista eläkkeellä oleva Valtaoja kirjoittaa kirjoja ja kiertää luennoimassa maapallon kehityksestä ja tulevaisuudenkuvista. Poliittinen tahto ratkaisee Jo nykypäivässä ovat Valtaojan mukaan siemenet tulevaisuuteen, jossa energia saadaan avaruuteen viedyistä aurinkopaneeleista ja fuusiovoimasta. Aurinkopaneeliteknologia kehittyy kokso ajan, ja paneelit ovat entistä edullisempia ja tehokkaampia. Uusien energiamuotojen käyttöönotossa on pitkälti kyse ideologioista: keinot kyllä löytyvät, kun ensin päätetään, mitä pidetään tärkeänä. Valtaoja ottaa vertailukohdaksi ilmastonmuutoksen. Ilmastonmuutos on tunnettu jo vuosikymmeniä, mutta vasta nyt asialle tehdään jotakin. Vastaavasti, kun yhteiskunnallis-poliittinen tahto löytyy, niin myönnetään, että fuusiovoima on aikuisten oikeasti se tulevaisuuden päämäärä, Valtaoja sanoo. Ei riitä, että säästetään Valtaoja on kritisoinut ajatuksia, joissa energian säästämistä ja taloudellisesta kasvusta luopumista tarjotaan ratkaisuksi ympäristöongelmiin ja ilmastonmuutokseen. Turha energiaa on haaskata. Jos saadaan hommat pyörimään 20 Esko Valtaojaa luonnehditaan kehitysoptimistiksi. Valtaoja kuvailee itseään realistiksi. Koetan tuoda realismia tämän perusteettoman ja näköalattoman synkistelyn keskelle ja takoa ihmisille tosiasioita päähän. prosenttia vähemmällä energialla, niin hyvä, mutta ratkaisuksi tästä ei ole. Tässäkin asiassa Valtaoja kehottaa katsomaan pidemmälle, sillä energian tarve maailmassa kasvaa. Energian säästäminen toimii yhtenä väliaikaisena keinona, kun fossiilisista polttoaineista pyritään eroon, mutta se ei riitä. Tuulivoimaa voi käyttää ohessa, jos se on kannattavaa. Vesivoimaakaan ei voi rajattomasti li sätä. Aurinko voima ja ydinvoima ovat rajattomia. On helppo laskea, että yksi isompi ydinvoimala tuottaisi riittävästi sähköä, jotta voitaisiin siirtyä kokonaan sähköautoihin Suomessa. Ei ole järkeä mennä sähköautoihin, jos sähkö tehdään kivihiiltä polttamalla. Valtaojaa harmittaa, että energiantuotannosta ei keskustella faktojen vaan ideologioiden pohjalta. Ener gian tuotantomuotojen haasteet ja vaarat ovat aina samat faktat eivät muutu mihinkään. Valtaojan mukaan ydinjätteestä puhuvat eniten ne ihmiset, jotka siitä vähiten tietävät. Tuhannen vuoden kuluttua ydinjäte eli uraani on vaarallista lähinnä siksi, että se on raskas metalli. Säteilyn vuoksi sitä ei tarvitse pelätä. Valtaojan mukaan ydinvoima on puhtain energiantuotantomuoto, kun tarkastellaan koko elinkaarta. Hänen mielestään Saksa on menossa vikasuuntaan, kun siellä aiotaan luopua ydinvoimasta ja samalla lisätään hiukkaspäästöjä. Samaan aikaan kuitenkin Kiina on voimakkaasti lisäämässä ydinvoimaa. apple

4 4 Fennonen 2/2017 Jonna Halonen (kuva alla) työsken telee talotehtaan tuotantolinjalla, jonka vetäjänä toimii Henri Hiltula (kuva vieressä oik.). Hankekehitysjohtaja Riku Kimpimäki (toinen kuva oik.) seuraa moduuliasuntojen valmistumista. h a n k e & työ m a a Suurtilaus laajensi Lehdon talotehdasta Lehto Group toimittaa Hanhikivi 1 -työmaalle majoitustilat yli tuhannelle työntekijälle. Asunnot kootaan valmiiksi Oulaisten tehtaalla ja viedään moduuleina Pyhäjoelle. Teksti Pirkko Koivu Kuva Petteri Löppönen

5 Fennonen 2/ HANHIKIVENTIEN VARTEEN PYHÄJOELLE TULEE KAIKKIAAN 21 KAKSIKERROKSISTA TALOA JA NIIHIN YHTEENSÄ 1008 ASUINHUONETTA. Pekka Korkala (kuva vas.) johtaa Oulaisissa Lehdon talotehdasta. Tehtaan ansiosta Lehto Group on paikkakunnan suurin yksityinen työnantaja. l e h t o g r o u p i n talotehtaalla voi tehdashallin päästä päähän kävellen nähdä, miten moduuliasunto valmistuu vaiheittain. Seinien ja lattioiden rungot kootaan, eristetään ja siirretään rullien päällä linjastoa eteenpäin. Seinät nostetaan paikoilleen, verhoillaan ulkoapäin laudoilla ja maalataan tällä kertaa maalari vetää pintaan vihreää väriä. Sisältä asuinhuoneet maalataan valkoisiksi, ja lattiat saavat laminaattipinnan ja muovimatot. Lopulta linjaston päässä on valmis kymmenen neliömetrin kokoinen asuinhuone moduuli joka kalustetaan vaatekaappeja, pöytiä, sänkyjä ja patjoja myöten. Hanhikiventien varteen Pyhäjoelle tulee kaikkiaan 21 kaksikerroksista taloa ja niihin yhteensä 1008 tällaista asuinhuonetta, jotka on tarkoitettu ydinvoimalan rakentamisvaiheen työntekijöiden majoittamiseen. Lisäksi rakennuksissa on yhteisiä oleskelu-, keittiö- ja pesutiloja. Tarjouskilpailussa haettiin majoituskylää, jonka voi myöhemmin siirtää muualle. Lehdon hankekehitysjohtaja Riku Kimpimäki sanoo, että toteutustavassa oli tilaa omille suunnitteluratkaisuille. Uusi tuotantolinja, lisää työntekijöitä Lehto Groupin talotehdas sijaitsee Oulaisissa. Tehtaan ansiosta Lehto on nykyään paikkakunnan suurin yksityinen työnantaja 240 työntekijällään.

6 6 Fennonen 2/2017 Soluasunnoista muodostuvia taloja valmistuu ydinvoimalan rakentamisvaiheen työntekijöitä varten koko ajan. Asuntoja lähtee Pyhäjoelle muutama viikossa, kertoo tuotantolinjan vetäjä Henri Hiltula (vas.) vierellään työnjohtaja Juha Tuulas. PYHÄJOELTA TULLUT TALO- TILAUS ON LEHTO GROUPILLE MERKITTÄVÄ. SEN SEURAUKSENA OULAISTEN TALOTEHTAAN LÄHELLE AVATTIIN TOISEEN HALLIIN UUSI TUOTANTOLINJA JA 50 UUTTA TYÖNTEKIJÄÄ PALKATTIIN TEHTAALLE. Pyhäjoelta tullut talotilaus oli Lehto Groupille merkittävä. Sen seurauksena Oulaisten talotehtaan lähelle avattiin toiseen halliin uusi tuotantolinja ja 50 uutta työntekijää palkattiin tehtaalle. Lisäksi noin kymmenen työntekijää toimii vastaanottopäässä Pyhäjoella. Tilaus varmistui vuoden 2016 lopulla. Oulaisten tehtaan joh taja Pekka Korkala sanoo, että eniten väkeä palkattiin keväällä 2017, mutta edelleen tarvitaan lisääkin. Nyt työntekijöitä käy tehtaalla töissä paitsi Oulaisista myös naapurikunnista. Vielä pärjäämme, mutta vähitellen voi käydä haastavammaksi löytää työvoimaa. Oulaisten kaupunki, TE-toimisto ja oppilaitokset ovat onneksi hyvässä yhteistyössä kanssamme. Rekan kyydissä Pyhäjoelle Marraskuun lopussa majoituskylässä oli viisi täysin valmista taloa. Lisää taloja nousee koko ajan Hanhikiventien varteen. Alueella ovat perustukset valmiina. Lehto Groupin työntekijät asentavat moduulit paikoilleen. Rakennuksiin tehdään paikalla vielä kattoristikot, katot sekä lvis-asennukset. Yhden hengen soluasunnot rakennetaan lähes muuttovalmiiksi tehtaan kuivissa ja valoisissa sisätiloissa ja valmiit moduulit suojataan muovilla. Kaksi asuntoa kerrallaan mahtuu rekkaan, joka vie ne 45 kilometrin päähän Pyhäjoelle. Asuntoja lähtee Pyhäjoelle muutama viikossa, kertoo tuotantolinjan vetäjä Henri Hiltula. apple

7 Fennonen 2/ a lu e & seutu Kalusteita voimalan rakentajille Nivalan Laatukaluste sai kaikkien aikojen suurimman tilauksensa Lehto Groupilta: yli tuhat sänkyä, yhtä monta työpöytää, -tuolia ja vaatekaappia. Lehto Groupin Oulaisten talotehdas tilasi nivalalaisyritykseltä kalusteet Hanhikivi 1 -työmaan majoitustiloihin. Laatukaluste toimittaa asuinhuoneiden, yhteisten oleskelutilojen ja keittiöiden kalusteet. Nivalan Laatukalusteelle tämä on isoin tilaus sen 30-vuotisen historian aikana, kertoo yrittäjä Hannu-Pekka Havisto. Tämä kauppa mahdollisti lisätyöntekijän hankkimisen, jota olimme miettineet. Tätä nykyä Nivalan Laatukalusteella on neljä työntekijää. Tuotteet ajallaan linjastolle Majoitustilojen kalusteet Nivalan Laatukaluste tilaa muun muassa Suomessa, Virossa ja Italiassa toimivilta tehtailta ja vastaa siitä, että tuotteet ovat ajallaan ja koottuina Oulaisten talotehtaan linjastolla. Asiaa Oulaisiin on viikoittain. Seuraavaksi lähdemme paikalle purkamaan runkopatjakuormaa ja kiinnittämään niihin jalkoja paikoilleen. Kalustetoimitus on Haviston mielestä esimerkki siitä, että paikallinen pienyrityskin voi päästä mukaan suurhankkeeseen. Hän kannustaa muitakin rohkeasti tarjoamaan. Asiakkaana voi olla myös suomalainen yhteistyökumppani, kuten meillä. Me otimme Lehto Groupiin yhteyttä, kun näimme uutisen heidän saamastaan urakasta. Kilpailutuksen jälkeen he valitsivat ja halusivat paikallisen yrityksen, jossa ihmiset ovat helposti tavoitettavissa. Paikallinen yritys voitti kilpailutuksen. Hannu-Pekka Haviston luotsaama Nivalan Laatukaluste sai historiansa isoimman toimeksiannon, kun Oulaisten talotehdas tilasi kalusteet Hanhikivi 1 -työmaan majoitustiloihin. KUVA: MIKKO TÖRMÄNEN Oulaisten elinkeino- ja kehitysjohtaja Jarmo Soinsaari kertoo, että Oulaisissa on toimivat peruspalvelut sekä hyvin asuntoja saatavilla. v i i s i k y s y m y s tä Miten Oulainen vastaa työvoiman kysyntään? Pyhäjoen naapurikunnassa Oulaisissa toimiva Lehto Groupin talotehdas toimittaa Hanhikivi 1 -työmaalle majoitustiloja. Lehto Groupin talotehtaan kasvu heijastuu koko paikkakunnalle. Oulaisten elinkeino- ja kehitysjohtaja Jarmo Soinsaari kertoo, miten kaupunki vastaa haasteeseen. Teksti Pirkko Koivu Kuva Mikko Törmänen 1. Paljonko Oulaisissa on nyt avoimia työpaikkoja ja miten suuri on talotehtaan osuus? Lokakuun puolivälissä Oulaisissa oli auki 60 työpaikkaa julkisen puolen työpaikat mukaan lukien. Lehto Groupin osuus näistä on noin puolet. Oulaisissa on myös jalkine- ja metalliteollisuutta, ja myös näihin on työpaikkoja auki. 2. Miten Hanhikivi 1 -työmaa heijastuu Oulaisten yrityksiin ja työpaikkoihin? Se heijastuu voimakkaasti. Yritystemme sieltä saamien urakoiden arvo on jo kymmeniä miljoonia euroja. Esimerkiksi rakennusliike Sorvoja Oy on tehnyt alueelle koulutus- ja porttirakennukset. Lisäksi paikalliset maansiirto-, lvi- ja sähkö urakoitsijat ovat saaneet sieltä urakoita. Kaupunki on kannustanut täkäläisiä yrityksiä tarjoamaan yhdessä isompia kokonaisuuksia Hanhikivi 1 -työmaalle. 3. Millainen on työmarkkinatilanne Oulaisissa ja seudulla yleisesti? Oulaisten työllisyys on parantunut vuodesta 2014 lähtien noin kuusi prosenttiyksikköä. Vuosi sitten elokuussa työttömiä oli 11,7 prosenttia, tämän vuoden elokuun lopussa 9,9 prosenttia. Uskomme, että tämä kehitys jatkuu. Nyt tarvitsemme motivoituneita työntekijöitä, vaikkapa alanvaihtajia, jotka ovat halukkaita kouluttautumaan. Yritykset hakevat työvoimaa laajemmalta alueelta kuin Oulaisista, ja koko Oulun eteläinen alue hyötyy tästä. 4. Miten työvoiman riittävyydestä pidetään huolta? Yhteistyössä oppilaitosten, yritysten ja TE-toimiston kanssa järjestämme yrityksen mukaan räätälöityä rekrytointikoulutusta, jonka jälkeen yritys takaa työpaikan jokaiselle koulutuksen hyväksytysti suorittaneelle. Tällä tavalla Oulaisissa on koulutettu 150 henkilöä, ja kokemukset ovat hyvät. Ammatilliset opettajat käyvät yrityksissä harjoittelujaksoilla saadakseen käsityksen yritysten tarpeista. 5. Millaisia työpaikkoja Oulaisissa on ja mitä muuttajille on tarjolla? Oulaisissa käydään töissä noin 100 kilometrin säteellä. Yritysten lisäksi oppilaitokset sekä Oulaskankaan sairaala työllistävät ammattilaisia. Kaupunki maksaa tukea ensiasunnon hankkimisesta, paikkakunnalle muuttavista alle 12-vuotiaista lapsista sekä Oulaisiin syntyvistä lapsista, ja päivähoitopaikka järjestetään. apple

8 8 Fennonen 2/2017 Työmaalla tapahtui Heinäkuu 9 Syyskuu Heinäkuu Ydinvoimalaitoksen rakentamisen valmistelevat työt jatkuvat Hanhikiven niemellä. Terramare tekee sataman sekä jäähdytysveden otto- ja varauoman ruoppaus- ja vesirakennustöitä. Destia injektoi voimalaitosaluetta ympäröivää kallioperää. Lehto Groupin tytäryhtiö Rakennuskartio jatkaa hengen majoituskylän rakentamista Hanhikiventien varteen. 8 Elokuu Elokuu Syyskuu Rakennusliike Sorvoja luovuttaa pääporttirakennuksen urakan Fennovoimalle. Pääporttirakennus on Hanhikiven niemen alueen ensimmäinen rakennus, johon on sovellettu ydinvoimarakentamisen turvallisuuskäytäntöjä. Työmaalla alkaa uusi työvaihe, jossa murskataan Hanhikiven niemeltä louhittua kiviainesta. Murskattua kiviainesta hyödynnetään esimerkiksi laitos alueen tienpohjissa ja maankorotuksissa. Fennovoima, laitostoimittaja RAOS Project ja pääurakoitsija Titan-2 järjestävät kolmannen yleisöpäivän Hanhikivi 1 -työmaalla. Laitosalueen opastetuille bussikierroksille osallistuu noin kävijää. Ruskon Betoni ja Oulun ammattikorkeakoulu aloittavat ydinvoimalaitoksen betonireseptien ennakkotestauksen, minkä tavoitteena on kehittää Säteilyturvakeskuksen vaatimusten mukaiset betoni seokset. Graniittirakennus Kallio aloittaa Fennovoiman hallintorakennuksen pysäköintialueen rakentamisen.

9 Fennonen 2/ Marraskuu 10 Lokakuu Lokakuu Marraskuu Terramaren vedenalaiset räjäytys- ja louhintatyöt päättyvät kuluvalta vuodelta. Sataman sekä jäähdytysveden otto- ja varauoman ruoppaus- ja vesirakennustyöt jatkuvat sulavesikauden ajan, niin kauan kuin Hanhikiven niemen sääolosuhteet mahdollistavat ruoppauskaluston työskentelyn. As Maru Ehitus aloittaa RAOS Projectin ja Titan-2:n työmaatoimistojen rakentamisen. Yritys rakentaa kaksi kolmekerroksista toimistorakennusta. Molemmissa rakennuksissa on työskentelytilat noin 200 henkilölle. Työmaalla työskentelee päivittäin keskimäärin 330 työntekijää. Sähköisen henkilötunnisteen sisältäviä Hanhikivi 1 -työmaan kulku lupakortteja on myönnetty kappaletta. Alkuvuoden työmaatapahtumat julkaistiin Fennosessa 1/2017. Työmaalla tapahtui -koosteet voit yhdistää aikajanaksi, joka kuvaa hankkeen valmistumista. 12 Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Lisää kuvia hankkeen etenemisestä ja työmaa-alueelta löydät Fennovoiman Flickr-kuvagalleriasta. Katso flickr.com/fennovoima. 5 Toukokuu 6 Kesäkuu

10 10 Fennonen 2/2017 h a n k e & työ m a a Verottaja valmistautuu suururakkaan Fennovoiman koulutusrakennus tarjoaa tilat Verohallinnon sekä muiden viranomaisten palvelupisteille. Verottaja haluaa varmistaa, että Hanhikivi 1:n rakentamiseen osallistuvien yritysten ja työntekijöiden verotus sujuu virtaviivaisesti ja täsmällisesti. Sujuvuus on tärkeää, sillä ilman veronumeroa työmaalle ei pääse. Teksti Juha-Pekka Honkanen Kuva Jaani Föhr ja Toni Pallari v e r o h a l l i n t o ja Fenno voima työskentelevät tiiviissä yhteistyössä varmistaakseen, että Hanhikivi 1 -työmaalla kaikki sujuu suomalaisten vaatimusten mukaisesti. Verohallinto on mukana varmistamassa, että veropalvelut vastaavat poik keuksellisen suuren rakennushankkeen tarpeita ja että myös ulkomaisilla yrityksillä ja työntekijöillä on riittävän ajoissa tiedot verotuksen yksityiskohdista. On selvää, että kuuden seitsemän miljardin euron hankkeen rahavirrat tuottavat myös paljon veroeuroja. Meidän tavoitteemme on, että tästä rahavirrasta verot peritään oikeaan aikaan ja oikean määräisenä ja että verotulot kohdistuvat oikeaan maahan, Pohjois-Suomen verontarkastusyksikön projektipäällikkö Jarmo Lahdenperä sanoo. Lahdenperä arvioi, että työ maalla voi olla parhaimmillaan samanaikaisesti työntekijää. Se edellyttää myös Verohallinnon prosesseilta ketteryyttä. Esimerkiksi ulkomaisella työntekijällä pitää olla suomalainen henkilötunnus sekä veronumero. Muutoin ei pääse sisälle työmaalle. Jos rekisteröinti ei toimi sujuvasti, viiveet maksavat ennen kaikkea yrityksille, mutta myös Verohallinnolle. Verottaja jalkautuu työmaalle Verohallinnon toimintojen sujuvuutta hiotaan, kun asiantuntijat jalkautuvat voimalan työmaalle vuoden 2018 loppuun kestävässä Hanhikivi-verotusprojektissa. Sen tarkoituksena on varmistaa työmaan tarpeisiin sopivien veropalvelujen sujuvuus. Verokäytännöistä tiedotetaan ulkomaisille yrityksille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Verovalvonnassa tehdään kansainvälistä yhteistyötä muiden maiden veroviranomaisten kanssa. Yhteistyöllä pyritään varmistamaan, että ulkomaisten yritysten ja työntekijöiden tuloja verotetaan siinä valtiossa kuin pitääkin. Suomen lainsäädännössä verotusoikeus tulee hyvin nopeasti. Esimerkiksi tietyistä maista tulevat ulkomaiset vuokratyöntekijät maksavat Suomeen verot ensimmäisestä eurosta alkaen. Lahdenperä huomauttaa, että Verohallinto ja Fennovoima ovat tehneet yhteistyötä jo vuodesta Lisäksi 2014 voimaan tullut ilmoitusvelvollisuus rakentamispalveluiden käytöstä on vahvistanut

11 Fennonen 2/ fa k ta Ennakoivalla ohjauksella turvataan, että veroasiat ovat asiakkaiden tiedossa oikeaan aikaan. Hanhikivi 1 -työmaalla käytössä oleva työmaarekisteri sisältää aukottomat tiedot kaikista työmaalla työskentelevistä henkilöistä ja yrityksistä. Työmaalle pääsee työskentelemään vain, jos kuuluu rekisteriin. Verohallinto haluaa tehdä erityisesti ulkomaisten toimijoiden rekisteröitymisen mahdollisimman sujuvaksi. Kun työmaalla toimivat henkilöt ja yritykset ovat oikeissa Verohallinnon rekistereissä, on veroasioiden hoitaminen sujuvaa. Verovalvontaa tehdään Hanhikivi-verotusprojektissa tiiviissä yhteistyössä useiden maiden veroviranomaisten kanssa. Pohjois-Suomen verontarkastusyksikön projektipäällikkö Jarmo Lahdenperä (kuva ylh.) sekä veroasiantuntijat Leena Harri (vas.) ja Riikka Taavettila kertoivat verotuksen yksityiskohdista Hanhikivi 1 -työmaan urakoitsijoille lokakuussa. Tuomas Koskela (kuva oik.) työskentelee Securitaksella, joka huolehtii työmaan vartioinnista. Verohallinnon ja urakoiden tilaajien otetta harmaan talouden kitkemiseksi maanlaajuisesti. Hanhikivi 1 -urakan työmaarekisteri on hyvä esimerkki siitä, että työmaan omalla tiukalla kontrollilla on aina tervehdyttävä vaikutus myös veroasioista huolehtimiseen. Kun työmaalla on liikesalaisuuksia ja korkean suojeluvaatimusten tietoja, henkilörekisterit ovat hyvässä kunnossa, ja se palvelee myös verottajan intressejä. Työskentelykulttuuri kehittyy Lahdenperä huomauttaa, että pohjimmiltaan kyse on terveestä työskentelykulttuurista, jossa kaikki työt hoidetaan asianmukaisesti. Sitoutuminen työsuojeluun ennakoi myös muiden velvoitteiden säntillistä hoitamista. Kun toiminnassa tähdätään siihen, että työmaalla ei satu yhtään tapaturmaa, sama ajattelu on helppo siirtää siihen, että kun hoidat veroasiat kuntoon, niin nukut yösi hyvin. Verohallinnon virkailijat palvelevat jatkossa myös pop up -palvelu pisteessä Fennovoiman koulutusrakennuksessa. Verohallinnon ja muiden viranomaisten käyttöön osoitetut palvelutilat ovat jo valmiina. Projektissa on myös kehittämisnäkökulma: Verohallinto muok kaa erityisesti digitaalisia työkalujaan. Analysoimme jatkuvasti kertyvää tietoa, ja jos esimerkiksi rekisteröinnissä esiintyy paljon virheitä, tiedämme täsmentää sitä koskevaa ohjausta ja neuvontaa. apple Hanhikivi 1 -työmaalla liikkuminen edellyttää kulkuluvan lisäksi asianmukaisten suojavarusteiden käyttöä.

12 12 Fennonen 2/2017 h a n k e & työ m a a Laatu ottaa aikansa Hyvää ei saa aikaan hosumalla. Sen tietää Fennovoiman ydinvoimalahankkeen sähköosaston vetäjä Erkki Uusitalo. Huolellinen suunnittelu ja selvitysten teko sujuvoittavat voimalan tulevaa rakennusvaihetta. Teksti Ari Rytsy Kuva Junnu Lusa h e l s i n g i n Salmisaaressa sijaitsevassa Fennovoiman pääkonttorissa riittää kuhinaa, kun töitä tehdään Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen lisensointivaiheen parissa. Erkki Uusitalon vetämällä osastolla huomion keskipisteenä ovat tulevan ydinvoimalan sähköjärjestelmät sisäisestä tietoliikenteestä aina laitosalueen ulkopuolisiin suurjännite yhteyksiin asti. Ainoastaan instrumentointi ja automaatio ovat tämän osaston vastuualueen ulkopuolella. Sähköosastolla on tarkistettavana ja kommentoitavana laitostoimittajalta saadut sähköjärjestelmien suunnitteludokumentit. Osasto tarkistaa dokumenttien oikeellisuuden ja lisensoitavuuden. Fennovoima toimittaa tarkistetun suunnitteluaineiston Säteilyturvakeskukselle, joka antaa lopuksi lausuntonsa laitoksen turvallisuudesta. STUKin myönteinen turvallisuusarvio on edellytys valtioneuvoston myöntämälle rakentamisluvalle, jonka Fennovoima odottaa saavansa vuonna Tämän jälkeen voidaan aloittaa Hanhikivi 1 -voimalan rakentaminen. Erkki Uusitalo kertoo, että venäläiset kumppanit ovat merkittävässä roolissa rakentamislupa-aineiston tuottamisessa. Fennovoiman rooli on tarkastaa ja toimittaa dokumentit eteenpäin Säteilyturvakeskukselle. STUK puolestaan tarkastaa, kommentoi, esittää vaatimuksia ja hyväksyy aineiston. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Uusitalo pitää ydinvoimalan huolellista suunnittelu- ja lisensointivaihetta työläänä, mutta näkee perusteellisen työvaiheen hyvänä asiana. Tässä vaiheessa tehdyt panostukset ja valmiiksi mietityt perusratkaisut maksavat itsensä takaisin ydinvoimalan rakennusvaiheessa. Etenemme laitostason dokumenteista konseptitason, systeemitason ja lopulta komponenttitason dokumentteihin. Tarkistusten ja laitostoimittajan tekemien korjausten jälkeen toimitamme ne Säteilyturvakeskukseen järkevinä kokonaisuuksina. Tällaista materiaalimäärää ei kannata lähettää yksi paperi kerrallaan, Uusitalo korostaa. Olennaista on, että kaikki dokumenteissa kuvattavat ratkaisut ovat ydinturvalain ja -vaatimusten, suomalaisten ja eurooppalaisten standardien sekä Fennovoiman ja laitostoimittajan välisen toimitussopimuksen mukaisia. Kyseinen sopimusmalli noudattaa avaimet käteen -periaatetta, jossa laitostoimit taja vastaa suunnittelun lisäksi myös kaikista laitehankinnoista sovitun kokonaisuuden osalta. Rosatomilla on paljon teknisen puolen kokemusta sekä näyttöä ydinvoimalateknologian soveltamisesta. Tässä vaiheessa meidän tehtävänämme on varmistaa venäläisten kumppaneiden tuottamien dokumenttien yhteensopivuus suomalaisiin vaatimuksiin ja toimittaa ne viranomaisille, Uusitalo kertoo. Infrarakentaminen etenee Ydinvoimalan lisensointivaihe ei tarkoita sitä, että Hanhikivi 1 -hanke olisi tällä hetkellä pelkkää paperityötä. Työmaa-aluetta on valmisteltu voimalan rakentamista varten jo vuodesta Rakentamislupa on edellytys ydinturvallisuuden kannalta merkittävälle rakentamiselle, mutta valmistelevia töitä voidaan tehdä esimerkiksi kunnallisella luvituksella. Tähän mennessä voimala-alueelle on rakennettu muun muassa teitä, valaistusjärjestelmiä, sähkönjakelua sekä aitarakenteita. Koulutusrakennus ja pääporttirakennus ovat valmistuneet. Kallionlouhintaa ja ruoppaustöitä on tehty jo runsaasti. Tulevaisuuden valmistelevia töitä on muun muassa voimala-alueen hallintorakennuksen pystytys. Pyhäjoella olemme yksikkömme kanssa olleet liikkeellä heti ensimmäisten joukossa, sillä sähkönjakelua tarvitaan jokaisella työmaalla, Uusitalo muistuttaa. apple

13 Fennonen 2/ koulutus Tulevaisuutta tekemässä Ydinvoimalan rakentaminen on myös koulutusta, korostaa Fennovoiman koulutusasiantuntija Heidi Kauppila. Yhtiön oppilaitosyhteistyö painottuu Pohjois-Suomeen. Teksti Kristiina Tuikkala Kuva Mikko Törmänen meistä tuli muurareita, taksikuskeja, suutareita, juoksutti Anssi Kela luokka kokoustunnelmiin 2000-luvun alussa. Fennovoimalainen versio vuonna 2024 voisi kertoa operaattoreista, käyttöinsinööreistä, asiantuntijoista ja lukuisista muista työnimikkeistä. Fennovoiman koulutusasiantuntija Heidi Kauppila laskee, että toiminnassa oleva ydinvoimala työllistää eri alojen ammattilaista. Tehtävien kirjo on valtava samoin kuin ammattilaisten koulutustaustojen monipuolisuus. Osa rekrytoitavista on jo kannuksensa ansainneita, mutta laajalla oppilaitosyhteistyöllä ydinvoimayhtiö haluaa herättää kiinnostuksen alaan. Yhteistyö tuottaa myös rakennusaikaisia osaajia. Ydinvoima ei ole ydin, vaan haemme erilaisia osaajia, joilla on kokemusta omasta erikoisalastaan, Kauppila sanoo. Heidi Kauppila on itse mainio esimerkki diplomi-insinööristä, joka Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan kasvattina on suuntautunut prosessitekniikkaan. Valmistuttuaan 2011 Kauppila kartutti työelämäosaamistaan muun muassa Sotkamon Talvivaarassa. Tuotantotalouden ja työtieteen opinnoille oli käyttöä, vaikka ala onkin vaihtunut kaivosteollisuudesta ydinvoimaan. Fennovoiman oppilaitosyhteistyö painottuu Pohjois-Suomeen. Simosta kotoisin oleva Kauppila uskoo monen opiskelijan hänen itsensä tavoin haluavan sitoutua kotiseudulle. Opiskelu pohjoisessa juurruttaa alueelle myös muualta tulleita. Oppilaitosyhteistyössä on kyse myös ydinvoimatiedon lisäämisestä. Heillekin, jotka pistävät vain töpselin seinään, halutaan jakaa tietoa ydinenergian tuottamisesta. Mukana verkostossa Fennovoima on vahvasti mukana Pohjois-Suomen koulutusverkostossa. Yhteistyön piirissä on 15 eri koulutustason oppilaitosta: yhteensä 300 opettajaa ja asiantuntijaa on perehdytetty ydinvoimaan sekä muihin suurhankkeisiin. Yhteistyökumppanit ovat muun muassa uudistaneet koulutussisältöjä silmällä pitäen ydinvoimalan rakennus- ja käytönaikaisia tarpeita. Opetushenkilöstön asiantuntijuuden lisääminen on myös jatkuva prosessi, jossa Fennovoiman ammattilaiset ovat mukana. Ydinvoimaasiantuntijat ovat kysyttyjä luennoitsijoita myös oppilaitosten opinto ohjelmissa. Kauppilan mukaan Fennovoiman oppilaitosyhteistyö on yliopisto- ja korkeakoulupainotteista sekä tekniikan alaan suuntautunutta. Erityisen tärkeitä yhteistyötahoja koulutusverkostossa ovat Oulun yliopiston lisäksi Oulun ammattikorkeakoulu ja Centria-ammattikorkeakoulu Ylivieskassa. Ei vain korkeakouluyhteistyötä Yhteistyötä on tehty myös peruskoulujen, ammattiopistojen ja lukioiden kanssa. Pyhäjoen lukioon Fennovoimalla on erityinen suhde, mikä on vahvistanut lukion kansainvälisyyttä ja mahdollistanut muun muassa vierailut ystävyyslukioon Sosnovyi Borissa. Kauppila kertoo myös lähialueiden peruskoulujen ja ammattiopistojen olevan kiinnostuneita Hanhikivi 1 -työmaasta, johon koululaiset ja opiskelijat pääsevät tutustumaan työmaakierroksilla. He voivat olla tulevaisuuden tekijöitämme. apple Haemme erilaisia osaajia, joilla on kokemusta omasta erikoisalastaan, tiivistää Fennovoiman koulutusasiantuntija Heidi Kauppila. Laajalla oppilaitosyhteistyöllä yhtiö haluaa turvata työvoiman saantinsa.

14 14 Fennonen 2/2017 säteilyvertailu Säteileekö polla? Lentomatkalla ihminen saa enemmän säteilyä kuin maan pinnalla ollessaan, mutta radon-pitoisen alueen asukas altistuu säteilylle selvästi enemmän kuin ammattilentäjä tai lentoemäntä. Radioaktiivista säteilyä on kaikkialla. Niinpä kysymykseen Säteileekö polla? voi turvallisin mielin vastata kyllä. Ihmiskehossa on esimerkiksi ruoan mukana tulleita säteileviä isotooppeja, jotka aiheuttavat sen, että säteilemme jatkuvasti. Mutta miten paljon? Mistä päivittäinen säteilyannoksemme on peräisin? Teksti Rauli Partanen Kuvitus Ferry Montako Pispalaa? y d i n v o i m a yhdistetään usein radioaktiiviseen säteilyyn, sillä ydinvoimaa tuotettaessa käytetään ja syntyy säteileviä aineita. Ja koska ihmiset harvoin tietävät säteilystä kovin paljon, liittyy siihen monia pelkoja, jotka sitten usein yhdistetään myös ydinvoimaan. Onkin paikallaan laittaa asioita säteilyn ja ydinvoiman suhteen oikeaan mittakaavaan. Asuinpaikka vaikuttaa paljon Keskimääräinen suomalainen saa 80-vuotisen elämänsä aikana reilun 250 millisievertin säteilyannoksen, noin 3,2 millisievertiä (msv) vuodessa. Tämä on keskiarvo, ja monet ihmiset saavat huomattavasti suurempiakin annoksia. Esimerkiksi radon-alueilla asuville annos voi olla helposti kymmenkertainen tai suurempikin. Säteilyn lähde Pispalaa Millisievertiä Tupakointi, 2 askia päivässä 5 6 vuotta Pispalassa msv vuoden ajan Vuosi loikoilua Guaraparin 5,5 vuotta Pispalassa 175 msv hiekkarannalla Brasiliassa Lääketieteellinen yhdistetty Noin 8 kuukautta Pispalassa msv PET ja CT-kuvaus Vuosi lentoemäntänä tai suomalaisen 3 viikkoa Pispalassa 2 msv Tšernobylin laskeumasta saama keskimääräinen lisäannos koko elämän aikana Fukushiman noin 170 etulinjan 3 vuotta Pispalassa 100 msv kriisityöläisen arvioitu lisäannos Hiroshimassa olleiden, mutta 6 vuotta Pispalassa 200 msv ydinpommista selvinneiden saama lisäannos keskimäärin Kirjassamme Musta Hevonen käytimme kansanomaista säteilyannosyksikköä nimeltä Pispala, joka vastaa vuoden asumista Tampereen Pispalan asuinalueella. Siellä suhteellisen korkean radonpitoisuuden takia annos voi olla 35 millisieverttiä vuodessa. Yksi Pispala on siis 35 millisievertiä. Vastaavanlaisia alueita on paljon muuallakin. Suurin säteilynlähde on radon Radon on suurin yksittäinen säteilynlähde suomalaiselle. Se vastaa noin puolesta koko säteilyannostamme. Röntgen-tutkimuksista tulee 14 prosenttia, ja saman verran saadaan myös rakennusmate riaaleista ja suoraan maaperästä. Kymmenys on peräisin avaruudesta tulevasta kosmisesta säteilystä, ja toinen kymmenys on peräisin ruoasta ja hengitysilmasta (pois lukien radon, joka myös päätyy kehoon hengitysilman kautta). Kun näiden osuudet on ynnätty yhteen, ollaan jo melko lähellä 100 prosenttia. Loput, alle prosentti säteilyannoksesta, on peräisin ydinasekokeista ja Tšernobylin onnettomuudesta. Ydinvoimaloista ja ydinjätteestä saadut lisäannokset ovat niin pieniä, että ne hukkuvat tilastolliseen taustakohinaan. Tšernobylin onnettomuuden on laskettu aiheuttavan suomalaisille heidän elämänsä aikana keskimäärin noin 2 millisievertin säteilyannoksen. Tämä vastaa karkeasti kolmen viikon oleskelua Pispalassa tai vuoden työskentelyä lentoemäntänä. Onnettomuuden saamaan mediahuomioon ja ihmisten Tšernobyl-pelkoon nähden itse säteilyannos on varsin vaatimaton. Yksittäisen ihmisen saamat säteilyannokset kuitenkin vaihtelevat runsaasti. Ohessa muutama esimerkki tavallisista ja harvinaisemmista säteilylähteistä. Esimerkiksi tupakoimalla pari askia päivässä vuoden ajan saa vastaavan säteilyannoksen, kuin mitä Hiroshiman ydinpommin räjähdyksestä selvinneet saivat keskimäärin, eikä säteily suinkaan ole tupakoinnin suurin terveyshaitta! apple Lue lisää Partanen, Rauli ja Korhonen, Janne: Musta Hevonen Ydinvoima ja ilmastonmuutos. Kosmos *Yksi Pispala on säteilymäärä, jonka saa asumalla vuoden Tampereen Pispalassa.

15 Fennonen 2/ Ristikko Ristikon ratkaisu julkaistaan osoitteessa Fennonen Fennovoima Oy:n sidosryhmälehti Haluatko lehden? Seuraa meitä somessa ja verkossa! Päätoimittaja Tiina Rytky , Lehden tilauspyynnöt: Seuraa Fennovoimaa sosiaalisessa mediassa ja verkossa. Kerromme Hanhikivi 1 -hankkeen etenemi sestä yleisimmissä some-kanavissa ja verkko sivuillamme: Haluatko Fennosen sähköpostiisi? Toimituspäällikkö Heidi Laikari , heidi.laikari@fennovoima.fi Fennonen ilmestyy verkossa kuusi kertaa vuodessa. Voit tilata sen sähkö postiisi osoitteessa fennonen.fi Toimitus ja ulkoasu Fokus Media Sisu sisu.fokusmedia.fi facebook.com/fennovoima Paino Botnia Print Oy Ab, Kokkola youtube.com/fennovoima linkedin.com/company/fennovoima flickr.com/fennovoima Fennonen toivottaa lukijoilleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

16 Elena Fennovoimalainen Me kaikki saamme voimaa auringosta - paitsi talvisin. Ei ole mikään uutinen, että näillä main aurinkoa nähdään harmittavan harvoin. Fossiiliset energialähteet eivät ole tulevaisuutta eikä sähkönkulutus Suomessa ainakaan vähene. Tarvitsemme aurinkoenergiaa ja muita uusiutuvia, mutta ne eivät riitä. Siksi me tarvitsemme myös ydinenergiaa. Meillä Fennovoimalla on töissä satoja poikkeuksellisia ihmisiä. Meillä on tahtoa ja voimaa hakea päästötöntä ratkaisua kotimaiseen sähköntuotantoon. Olemme osa ratkaisua. energiaasuomelle.fi