Energiatehokkaat ratkaisut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiatehokkaat ratkaisut"

Transkriptio

1 Kuva: ERA17/Leena Ahveninen Energiatehokkaat ratkaisut Kiinteistöjen suunnittelu, rakentaminen ja käyttö

2

3 Energiatehokkaat ratkaisut Kiinteistöjen suunnittelu, rakentaminen ja käyttö Tekesin julkaisu 12/2012

4 Sisältö Esipuhe 5 1 Hallitulla hankintaprosessilla energiatehokkuutta Pohjoismaiden ensimmäinen passiiviliikerakennus Raisioon Lähes nollatasoinen market-kiinteistö Kestävä rakentaminen edellyttää myös kestävää ylläpitoa Synergiatalo pilotoi matalaenergiarakentamista Synergiatalo toimii esimerkkinä julkiselle rakentamiselle Omistajuuden toimintamallit ohjaavat kestävää rakentamista Päätöksentekomalli valtion kiinteistön arvonmääritykseen Tampereen palvelurakennukset muuttumassa energiatehokkaiksi 2 Fiksu tilojen käyttö on ekoteko Palveluiden ja toimintojen kehittämisellä merkittävät päästövähennykset Energiatehokkuus ja työn tekemisen tavat kärkenä toimitilauudistamisessa Asiakasratkaisuista tietopankiksi Käyttäjäryhmät toimitilakonseptin kehittämisen keskiössä Sisäilmaratkaisuilla hyvinvointia edistämässä Vähähiilisyydestä hiilettömyyteen Viisaan ja yhteisöllisen asumien jäljillä Ekotoimivuuden avulla asumista tarkastellaan asukkaan näkökulmasta Asiakaslähtöinen huoltokirja toimii talon käyttö- ja huolto-ohjeena Tiukat energiatehokkuus-tavoitteet vaativat kiinteistönhoidolta energiaosaamista Tutkimustietoa energia- ja ilmanvaihtolaitteistojen integrointiin Työkalu energiakustannusten ja kiinteistöomaisuuden hallintaan Energiansäästöjä ilman investointeja Energian säästämisestä isot talkoot, joissa kiinteistöjen oltava mukana 3 Kohti energianomavaraisia rakennuksia Modernit ratkaisut pienentävät tutkijahotellin energiankulutusta Naantalin passiivitalot hyödyntävät aurinkoenergiaa Passiivitalo Oulun olosuhteisiin Nollaenergiatason kerrostalot Kuopioon ja Järvenpäähän Matalat hiilidioksidipäästöt korttelitasolla Energiatehokkuus tarkasteluun varhaisessa vaiheessa Rakennustyömaiden energiasyöpöt kuriin suunnittelulla Energiatehokkuus yhdistettynä asumisen helppouteen Passiivienergia-omakotitaloa pilotoitu Mäntyharjulla Passiivihirsitalo kansainvälisille markkinoille Millaisia vaikutuksia energiatehokkuuden parantamisella on sisäympäristön laatuun? Uusi ilmanvaihtoratkaisu pienentää energiankulutusta prosenttia A++-tason energiaikkunat Kestävällä korjaamisella arvon nousua Energiakorjaukset osana laajempia korjaushankkeita Energiatehokkuuden parantaminen peruskorjauksen yhteydessä Omakotitalojen energiaremontit nostavat talon arvoa 1970-luvun kerrostalosta passiivitalo Älykatto hyödyntää aurinkoenergiaa ja vähentää viilennyksen tarvetta Eri toimenpiteiden vaikutus energiatehokkuuteen Kysyntää kokonaisvaltaisille energiakorjauspalveluille Materiaalien ympäristö- ja terveysvaikutukset selville Nykytilan selvittäminen auttaa korjaushankkeen onnistumisessa Pienillä lisäinvestoinneilla merkittävät parannukset energiatehokkuudessa Kestävä peruskorjaus Pohjoismaissa 5 Lähienergiaa omasta kiinteistöstä Kuparijulkisivu energian lähteenä Kerrostalon käyttövesi lämmitetään aurinkoenergialla Energiatehokkuusinvestoinnit vähitellen Termisillä elementeillä lähes nollaenergiarakennus Maalämmön kysynnän kasvu vaatii tietoa Logistiikkakeskus lämpiää bio-ja geoenergialla Merkittäviä energiansäästöjä pien- ja rivitaloissa Muotoilulla erottuvat sähköautojen lataustolpat Uusiutuvan energian hybridikonseptit yritysten demoissa Kunnallisen rakennushankkeen energiatehokkuustekijät selville Tietoa uusista valaistusratkaisuista Oikea led oikeaan paikkaan Energiatehokkaat ja kestävät led-katuvalaisimet Isojen tilojen led-valaistuksella mittavat säästöt Hankkeet

5 Esipuhe Kestävä yhdyskunta -ohjelman lähtökohtana oli ajatus siitä, että suomalainen teollisuus, rakentaminen ja yhdyskuntasuunnittelu joutuvat väistämättä kohtaamaan kestävän kehityksen vaatimukset. Kaupungistuminen, väestönkasvu ja ihmisten liikkuvuus vahvistavat rakentamisen ja korjaamisen tarvetta myös jatkossa. Energian ja materiaalien niukkuus sekä huoli ilmaston muutoksesta ovat kiristäneet lainsäädäntöä. Muutokset tuovat liiketoimintamahdollisuuksia kestäville ratkaisuille ja palveluille, joiden avulla odotukset voidaan täyttää. Energiatehokkuudesta on tullut yhä tärkeämpi toiminnallinen ominaisuus ja kilpailutekijä. Energia- ja ekotehokkaiden ratkaisujen ja teknologioiden merkitys kiinteistöliiketoiminnassa kasvaa kaiken aikaa, sillä jokainen neliö kuormittaa ympäristöä. Energiatehokkuuteen voi vaikuttaa muutenkin kuin seiniä paksuntamalla. Kiinteistön omistajat ja käyttäjät voivat omilla valinnoillaan vaikuttaa tilojensa energiatehokkuuteen. Esimerkiksi paremmin hallittu hankintaprosessi ja tavoitteiden määrittely ovat hyviä keinoja energiatehokkuuden parantamiseen. Jotta energiatehokkaille ratkaisuille olisi kysyntää, tarvitaan tiedostavia ja valistuneita asiakkaita, jotka osaavat vaatia laatua ja ymmärtävät, miten investointi vaikuttaa koko elinkaaren aikaisiin kustannuksiin. Kestävä yhdyskunta -ohjelmassa kehittämisen painopistettä on haluttu siirtää yksittäisistä teknologioista ja rakennuksista toimintamalleihin ja kokonaisratkaisuihin sekä korostaa monitieteisen osaamisen ja eri toimialojen yhteistyön tärkeyttä. Myös valistuneen asiakkaan roolia on haluttu vahvistaa ja siten luoda kysyntää uusille ratkaisuille. Tämä julkaisu esittelee Tekesin rakennetun ympäristön ohjelmien (Kestävä yhdyskunta, Tila, Rakennettu ympäristö) kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyvien projektien tuloksia. Hankkeissa on kehitetty ratkaisuja energiatehokkaaseen rakentamiseen ja korjaamiseen sekä uusiutuvan energiantuotannon integroimiseen rakennettuun ympäristöön. Teknologiaratkaisujen lisäksi hankkeissa on kehitetty kiinteistöpalveluita, pohdittu käytön vaikutusta energiatehokkuuteen ja huomioitu hyvinvointiin ja terveellisyyteen liittyviä asioita. Tutkimustietoa ja innovaatioita voidaan hyödyntää erityyppisissä kiinteistöissä: asuinrakennuksissa, liiketiloissa, toimitiloissa ja palvelurakennuksissa. Tutkimushankkeet ovat tukeneet toimialan muutosta. Niissä on kehitetty alan prosesseja, toiminta- ja yhteistyömalleja yhdessä rakentajien, käyttäjien ja kiinteistönomistajien kanssa. Julkaisun lopussa on lista tekstissä viitatuista hankkeista ja niiden toteuttajista. Hankkeiden tuottamia raportteja ja aineistoja löytyy myös Tekesin Hankegalleriasta Kiitos! Helsingissä, joulukuussa 2012 Virpi Mikkonen, Tekes, Kestävä yhdyskunta -ohjelman päällikkö 5

6 Kuva: ERA17/Leena Ahveninen

7 1 Hallitulla hankintaprosessilla energiatehokkuutta Onnistuneen hankintaprosessin edellytys on markkinavuoropuhelu. Innovaatioiden edistäminen julkisissa hankinnoissa edellyttää hankintojen määrittelyä yhteistyössä potentiaalisten tarjoajien ja loppukäyttäjien kanssa siten, että markkinoille syntyy tarve kehittää uusia ratkaisuja. Tämä voi tarkoittaa haastavia tavoitteita tai hankinnan rajausta uudella tavalla. Tavoitteena on tuottaa lisäarvoa esimerkiksi pienemmillä elinkaarikustannuksilla, paremmalla laadulla, uudistuneilla ja tehokkaammilla prosesseilla sekä ympäristöystävällisyydellä. Suuntaamalla ja kehittämällä julkisia hankintoja innovaatiomyönteisemmiksi voidaan yrityksiä kannustaa uusien innovaatioiden kehittämiseen, uudistaa julkisia palveluja ja parantaa tuottavuutta. Julkisella sektorilla on myös vastuu toimia esimerkillisesti valtion energiansäästö- ja päästövähennystavoitteiden toteuttamiseksi. Parhaimmillaan julkinen sektori voi luoda uusia markkinoita toimiessaan aktiivisena tilaajana. Tekesin rahoituksen tavoitteena on ollut sekä hankintaosaamisen kehittäminen että markkinoiden luominen energia- ja ekotehokkaille ratkaisuille. Markkinan muuttamiseksi tarvitaan esimerkkejä energiatehokkaista ratkaisuista. Toisaalta hankintoja suunnittelevien on tunnettava tarjonta ja pystyttävä määrittelemään tarpeet toiminnallisten vaatimusten kautta. Tässä julkaisussa esitetyissä hankkeissa on kehitetty innovatiivisia hankinta- ja rakennuttamisprosesseja, joissa huomioidaan systemaattisesti energia- ja ekotehokkuustavoitteet ja edistetään kestävää kehitystä. Erityisesti käyttäjien tarpeet ja elinkaaren aikaisten vaikutusten huomioiminen näkyvät rahoitetuissa kehityshankkeissa. Käyttäjänäkökulmalla tarkoitetaan, että käyttäjien tarpeet huomioidaan liiketoimintamalleja ja palveluja kehitettäessä, eikä siis vain sijoittajan tai rakennuttajan näkemyksiä. Elinkaarinäkökulma ottaa huomioon koko elinkaaren aikaiset taloudelliset ja ympäristövaikutukset eikä vain investoinnin ja toteutuksen vaikutuksia. Hankkeissa syntynyttä hankinta-asiantuntemusta ja -osaamista voidaan monistaa ja levittää sekä tilaajien että tuottajien käyttöön. Uudenlaiset hankintamallit ja muutokset muun muassa rakennuttamisprosessin eteenpäin viemisessä pakottavat muutoksiin myös toteuttavien organisaatioiden toimintatavoissa ja asettavat uudenlaisia vaatimuksia koko hankintaketjulle ja muille sidosryhmille. Valtioneuvoston periaatepäätös kestävistä julkisista hankinnoista edellyttää, että uudet julkiset rakennukset ovat vuodesta 2015 alkaen hyvin vähän energiaa kuluttavia eli passiivitalon tasolla energiankulutuksen suhteen. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaan uudisrakennusten on oltava vuoden 2020 alusta lähes nollaenergiarakennuksia. Viranomaisten käyttämiltä ja omistamilta rakennuksilta tätä vaaditaan jo vuoden 2019 alusta. 7

8 Pohjoismaiden ensimmäinen passiiviliikerakennus Raisioon Anttila Oy:n ja Virtanen Yhtiöt Oy:n kehityshankkeessa tutkittiin liikerakennusten ja liiketoiminnan energian kulutuksen vähentämistä sekä selvitettiin elinkaariajattelun näkökulmasta mahdollisimman vähän kuluttavan liikerakennuksen konseptia. Anttila Oy kuuluu Keskokonserniin, joka korostaa yhteiskuntavastuussaan energian säästöä. Anttila Oy toimii kauppapaikoissaan vuokralaisena, jonka uusia tiloja rakennettaessa toteuttajana on yleensä rakennusliike, joka myy rakennuksen sen valmistuttua kiinteistösijoittajalle. Tässä mallissa on vaikea toteuttaa energiatehokasta elinkaariajattelua, koska suuremmat investoinnit tarvitaan rakennusvaiheessa, jotta elinkaaressa voidaan saavuttaa tavoiteltu energiansäästö ja alentaa vuokrakustannuksia. Kodin1-tavarataloketjun uusi myymälä Raisioon päätettiin toteuttaa passiivirakennuksena. Päätös tehtiin yhdessä kiinteistönomistaja Virtanen Yhtiöt Oy:n kanssa. Rakennus on suunniteltu VTT:n tutkimustuloksia hyödyntäen mahdollisimman energiatehokkaaksi. Simulointien avulla rakennuksessa on huomioitu rakennuksen tiiveys, ilmanvaihto ja IV-laitteiden sijoitus optimaalisesti, valaistuksenohjaus ja turhan valon tuottamisen välttäminen. Valaistusta käytetään vain siellä, missä tarvitaan, ja vain silloin, kun tarvitaan. Rakennus on Pohjoismaiden ensimmäinen passiivitason liikerakennus. Hankkeessa kehitettiin myös sopimusmalli, joka mahdollistaa elinkaariajattelun, sekä uudenlainen konsepti, jonka avulla uusia hankkeita voidaan suunnitella vastaavalla tavalla. Pilottihankkeessa ei hyödynnetä maalämpöä, koska alueella oli jo valmiina riittävästi kaukolämpökapasiteettia, jonka hyödyntämättä jättäminen olisi sekä hankkeen että laajemmin yhteiskunnan kannalta ollut vähintäänkin kyseenalaista. Kuitenkin, saatujen kokemusten valossa on perusteltua harkita, kannattaako energiatehokkaasti toteutettaville kaupan keskittymille rakentaa kaukolämpö- tai -kylmäverkkoa vai pitäisikö maalämmön hyödyntäminen ottaa suunnittelun pohjaksi jo alueiden käyttöä ajateltaessa. Virtanen Yhtiöt on hankkeessa kiinnittänyt huomiota eri osapuolien sitouttamiseen sekä pehmein että kovin kannustimin. Omaan valvontaan on panostettu merkittävästi ja kaikille osapuolille on tiedotettu tavoitteista. Esimerkiksi rakennuksen tiiviys vaatii, että kaikki työvaiheet tehdään huolellisesti ja valvotaan ja tarkistetaan välitulokset riittävän usein. Hyvien alihankkijoiden merkitystä ei siis voi korostaa liikaa. Työmaahenkilökunnalle on määritelty taloudelliset kannustimet, jotka ohjaavat energiaa säästäviin ratkaisuihin hankkeen alussa ja myös sen edetessä. 8

9 Todellinen lisäarvo voidaan todeta, kun hanketta on seurattu noin vuosi, jolloin nähdään todellinen energian kulutus, ja se, miten energiakustannusten säästö on vaikuttanut kilpailukykyyn, ja miten hankkeen oppeja on päästy hyödyntämään muissa projekteissa. Erityisesti sähkösuunnittelussa tehtyjä ohjausjärjestelmiä ja muita energiaa S-MARKET säästäviä SÄÄKSJÄRVI tön energiankulutus on pystyttävä LUONNOS Tavoitteiden saavuttamiseksi kiinteis- 14 suunnitelmia on ennätetty jo hyödyntämään muissakin aloitetuissa kohteissa. Rakennus on saamassa VTT:n passiivirakennussertifikaatin, kun tiiveysmittaukset on suoritettu. Käyttäjänä Anttila Oy odottaa kokemuksia energiatehokkuuden eteen tekemästään työstä sekä erityisesti asiakasnäkökulmasta suunnitellusta valaistuksesta. Lähes nollaenergiatasoinen market-kiinteistö Pirkanmaan Osuuskauppa on sitoutunut energiatehokkuussopimukseen, joka edellyttää energiankulutuksen vähentämistä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Vertailutasona käytetään vuoden 2005 toteutuneita kulutuslukemia. Tavoitteiden pohjalta käynnistettiin vuonna 2011 lähes nollaenergiaan tähtäävän market-kiinteistön suunnittelu- ja pilotointihanke yhteistyössä VTT:n kanssa. Tuloksia hyödynnetään tulevien kohteiden rakentamisessa energiatehokkaiksi kokonaisuuksiksi. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää koko S-ryhmää tukevat rakennusten suunnitteluohjeet energiatehokkaammiksi. kohdistamaan mahdollisimman hyvin eri osa-alueisiin ja paikannettava mahdolliset energiansäästökohteet. Market-kiinteistö asettaa harjoitettavan liiketoiminnan kannalta tietynlaiset reunaehdot kiinteistön tilasuunnittelulle, joten tietyt asiakasviihtyvyyden kannalta tärkeät perusratkaisut piti säilyttää ennallaan. Energiankulutuksen minimointia tarkasteltiin seuraavien osatekijöiden avulla: rakennuksen tilaratkaisujen kehittäminen, vaipan rakenteet, tuulikaappi ja oviverhopuhaltimet, valaistus- ja kylmäjärjestelmä, kylmäkalusteet, lämmitys ja ilmanvaihto sekä aurinkoenergian hyödyntäminen. Market-kiinteistössä ilmanvaihdon ja kylmäjärjestelmän integrointi on energiatehokkuuden kannalta avainasemassa. Kylmäjärjestelmä tuottaa jäähdytysprosessin sivutuotteena lauhde-energiaa, ARKKITEHTUURITOIMISTO SEPPO KANGASNIEMI OY PETSAMONKATU 14, TAMPERE, p , f Sääksjärven S-Market Näkymä jota hyödynnetään L14-10 kiinteistön lämmittämiseen. Lauhde-energian maksimaalinen hyödyntäminen kiinteistössä vähentää ostetun energian määrää. Kylmäkalusteet kuluttavat myös suuren osan kiinteistön käyttämästä sähköstä, siksi kalusteet tullaan esimerkiksi varustamaan kansi- ja ovirakentein. Kansitusratkaisuilla viilennystarve vähenee ja kalusteiden sulatusvälejä voidaan pidentää. Näillä on vaikutusta suoraan tarvittavaan kylmäenergian määrään. Uuden konseptin takia juuri mistään ei ole tarvinnut luopua, vaan rakennuksen soveltuminen päivittäistavarakauppaan on pysynyt ennallaan. Alustavien laskelmien mukaan kiinteistön vuosittainen kokonaisenergian tarve on saatu laskettua noin 100 MWh:lla. 9

10 Kestävä rakentaminen edellyttää myös kestävää ylläpitoa Kestävän rakentamisen prosessit (Sustainable building processes SUSPROC) -hankkeen tavoitteena oli ymmärtää aikaisempaa paremmin kestävän rakentamisen esteitä ja kokonaisvaltaisia vaikutuksia. Hankkeessa kehitettiin kestävän rakentamisen prosesseja, tarkasteltiin kestävän rakentamisen liiketoimintamalleja sekä tunnistettiin tehokkaita ohjausmekanismeja kestävään rakentamiseen. Hankkeen koordinaattorina oli VTT. Lisäksi hankkeessa olivat mukana Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun SimLab-yksikkö sekä Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun CKIR-yksikkö. SUSPROC-hankkeen tulosten pohjalta rakentamisen prosessiin tarvitaan ensi sijassa seuraavat muutokset prosessien kehittämiseksi kestävän rakentamisen mukaiseksi: kysynnän herättäminen ja loppukäyttäjien tietoisuuden kasvattaminen kestävän rakentamisen vaikutuksista ja potentiaalista kestävän rakentamisen vaatimusten hallinnan menetelmien omaksuminen ja käyttäminen prosessiin integroitujen kestävän rakentamisen työkalujen käyttöönotto suunnittelijoiden yhteistyön ja kestävän rakentamisen osaamisen kehittäminen ja pääsuunnittelijan roolin vahvistaminen uusien kestävän korjausrakentamisen konseptien ja palvelujen kehittäminen Kestävän rakennusprosessin olennaisimmat piirteet ovat periaatteet, jotka jatkuvat läpi prosessin: tavoiteasetanta, tulosten jatkuva vertailu asetettuihin tavoitteisiin, tarvittaessa tapahtuva tavoitteiden päivitys sekä tavoitteiden ja niistä tehtyjen tulkintojen sisällyttäminen kaikkiin keskeisiin asiakirjoihin. Tavoiteasetanta ei ole yksittäinen tehtävä prosessin alussa, vaan se jatkuu tarkistuksina ja tietoisina tulkintoina koko prosessin läpi. Kestävä rakentaminen on vaihtoehtojen vertailua kestävän rakentamisen kriteerien ja hankeasiakirjoissa esitettyjen määritysten välillä. Vertailut alkavat jo tarveselvitysvaiheessa, jolloin toiminnan muutos on aina mukana yhtenä optiona tontin hankinnan ja kiinteistön korjaamisen ohella. Kestävä rakentaminen on jatkuva prosessi, joka ei pääty rakennuksen tai korjausprojektin valmistumiseen. Se jatkuu kestävänä ylläpitona, johon kuuluu tavoitetason ylläpitäminen ja mahdollinen toimijoiden vision ja strategian korjaamiseen liittyvä parantaminen ja siihen liittyvien toimenpiteiden tekeminen. Jossain vaiheessa ollaan uudelleen tilanteessa, jossa on tarpeen aloittaa perusvaihtoehtojen (uusi rakennus, korjaus, toiminnan muutos) vertailu. 10

11 Kuva: JKMM Arkkitehdit Synergiatalo pilotoi matalaenergiarakentamista Senaatti-kiinteistöt investoi vuosittain noin 250 miljoonaa euroa valtion kiinteistöjen ja toimitilojen peruskorjauksiin (osuus noin 70 prosenttia) ja uudisrakentamiseen (osuus noin 30 prosenttia). Hankkeissaan se soveltaa kehittämäänsä ekologisen rakennuttamisen menetelmää, jonka keskeisiä osia ovat tarveselvitysvaiheessa tehtävä ympäristöselvitys ja hankesuunnitteluvaiheessa asetettavat ympäristötavoitteet. Näistä keskeisiä ovat rakennuksen energiankulutus, sisäilman laatu, muunneltavuus, korjattavuus ja siivottavuus. Syken Synergiatalo-tutkimushankkeessa tuotettiin Senaatti-kiinteistöille uusia toimintamalleja ja työkaluja, jotka palvelevat energia- ja ekotehokasta rakentamista. Samalla kehitettiin hyvää toimintatapaa julkiseen rakennuttamiseen. Synergiatalo-rakennushanke on matalaenergiarakentamisen pilotti, jossa syntyviä työkaluja halutaan käyttää muussakin valtion uudisrakentamisessa. Sen perusteella voidaan kehittää sovelluksia myös peruskorjaushankkeisiin. Ekologisuuden kannalta oleellista on rakentamisen määrän rajaaminen vain aivan tarpeelliseen, sillä energiankäytön ja päästöjen määrä on kytköksissä rakentamisen laajuuteen. Lähiympäristön mahdolliset yhteiskäyttöön soveltuvat tilat on tarpeen kartoittaa ja edistää synergiaa lähikiinteistöjen kanssa ja optimoida rakentamisen määrä mahdollisimman pieneksi. Myös tontin ja rakennuspaikan valinta ovat ekologisesti tärkeitä ratkaisuja, sillä rakennuksen sijainti on oleellisen tärkeä ajateltaessa ihmisten ja tavaroiden logistiikkaa kiinteistön olemassaolon aikana. Toimitilojen rakentamisessa on tärkeää tilatehokkuuden ja tilojen käytettävyyden optimointi, joka voidaan parhaiten toteuttaa työympäristön kehittämisen kautta. Näin varmistetaan tilojen soveltuvuus ja tehokkuus kyseiselle organisaatiolle muuntojoustavuutta unohtamatta. Heti prosessin alussa on tarpeen luoda selkeä ekotehokas tavoite, johon sitoutetaan sopimuksellisesti kaikki keskeiset osapuolet. On varmistettava se, ettei mikään rakennusprosessin tai kiinteistön ylläpidon taho esimerkiksi oman palkkionsa maksimoimiseksi tee hankkeen kannalta osaoptimointia ja vaaranna kokonaistavoitteeseen saavuttamista. Synergiatalo-hankkeessa eri toteutusvaihtoehtoja käytiin läpi laajassa ideapalaverissa ja päädyttiin kansainväliseen monialaiseen suunnittelukilpailuun. Hyvä keino varmistaa ekologinen käyttö on laatia Green Lease -vuokrasopimus, joka perustuu siihen, että tilojen omistajaa ja vuokraajaa ohjataan taloudellisin kannustimin ympäristötehokkaiden ratkaisujen hyödyntämiseen. Rakennuksen ekologinen käyttö varmistaa, että rakennusprosessissa aiemmissa vaiheissa tehdyt ekologiset ratkaisut johtavat mahdollisen ekotehokkaaseen ympäristöä säästävään lopputulokseen Kuva: JKMM Arkkitehdit

12 Kuva: JKMM Arkkitehdit Synergiatalo toimii esimerkkinä julkiselle rakentamiselle Suomen ympäristökeskuksella (SYKE) oli Synergiatalon osalta Senaatti-kiinteistöjen hankkeelle rinnakkainen hanke, jonka taustalla oli tarve löytää ratkaisuja erittäin energia- ja ekotehokkaiden toimitilojen rakentamiselle. Ekotehokkaan rakentamisen pilottikohde on SYKEn tuleva toimitalo. Tässä Synergiatalo-hankkeessa on määritetty energia- ja ekotehokkaiden rakennusten tavoitteita ja kriteereitä, jotka toimivat Synergiatalon suunnittelukilpailun ja sitä seuraavan rakennussuunnittelun lähtökohtina. Hanke toimii esimerkkinä julkisille hankkijoille sekä Suomessa että kansainvälisesti. Projektissa on erityisesti huomioitu hankkijoiden tarve saada malliksi tarjouskilpailujen oikeita esimerkkejä tarkkoine määrittelyineen ja sanamuotoineen. Toimintamallista ja tuloksista on koottu www-sivusto, jolla muut rakennushankkeita suunnittelevat voivat ottaa kokemukset ja tiedot vaivattomasti omaan käyttöönsä. Synergiatalon kilpailuohjelmaan on kirjattu ekotoimitalon energia- ja ekotehokkuusvaatimukset ja tavoitteet. Myös se löytyy hankkeen wwwsivulta sekä suomeksi että englanniksi. Hankkeessa kehitettiin uusi laskentatyökalu päärakenteiden hiilijalanjäljen arviointiin. Työkalun voi ladata maksutta hankkeen www-sivulta, kun sitoutuu käyttöehtoihin. Omistajuuden toimintamallit ohjaavat kestävää rakentamista VTT, Tampere ja Vantaa kehittävät OKRA-ryhmähankkeessa omistajuuden toimintamalleja, joita voidaan soveltaa kestävään ja hiilineutraaliin rakentamiseen. Lisäksi hankkeessa määritellään konsulttien valinta- ja kilpailuttamismalleja, jotka siirtävät omistajan tahtotilan prosessiin. OKRAhankkeessa analysoidaan myös omistajuuden vaikuttavuutta sekä valintojen vaikutusta kestävässä rakentamisessa. OKRA-hanke perustuu havaintoon siitä, että vaatimusten hallinta on keskeinen tekijä kestävässä rakentamisessa. On tärkeää, että ne investoijat ja omistajat, jotka haluavat noudattaa kestävän rakentamisen strategiaa, käyttävät hyväksi vaatimusten asettamisen menettelytapoja. Vaatimusten asettaminen perustuu hyvin määriteltyihin tavoitteisiin, joiden pohjaksi tarvitaan kokonaisvaltainen ymmärrys kestävän rakentamisen osatekijöistä ja vaikuttavista asioista. Kestävän rakennusprosessin olennaisia piirteitä ovat myös läpi prosessin tapahtuva tulosten vertailu asetettuihin tavoitteisiin nähden sekä tarvittaessa tavoitteiden päivittäminen. Halutun lopputuloksen saavuttamiseksi tavoitteet ja niistä tehdyt tulkinnat on sisällytettävä kaikkiin keskeisiin asiakirjoihin. Vantaan OKRA -hankkeessa laaditaan muun muassa Vantaan kaupungille työkalu, jonka avulla rakentaja voi tulevilla asuntomessuilla arvioida ja ottaa huomioon rakennukseen liittyvien vaihtoehtojen vaikutuksen hiilijalanjälkeen. Tampereen OKRA-hankkeen taustatuen avulla valmistellaan muun muassa ERA 17 -tiekarttaa. 12

13 Päätöksentekomalli valtion kiinteistön arvonmääritykseen Senaatti-kiinteistöt haluaa Elvyttävä korjausrakentaminen (Elvykor) -kehityshankkeellaan varmistaa sen, että se pystyy täyttämään vanhenevan rakennuskannan korjaamiseen liittyvät sitoumuksensa. Elvykor-hankkeen tavoitteena on tuottaa päätöksentekomalli valtion omistuksessa olevan vanhentuneen kiinteistön arvonmääritystä ja investointipäätöksiä varten. Hankkeessa luodaan myös toimintatapa, joka soveltuu kiinteistöjen kokovaltaiseen korjaamiseen, ja selvitetään muun muassa hankintamalleilla, miten elinkaarisopimusmalli soveltuu peruskorjaamiseen. Energiatehokkuuden parantaminen kytkeytyy toimintatapojen ja tiedon hallinnan tehostamiseen koko kiinteistöliiketoiminnan ketjussa. Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen hallinnoiman Tapre-hankkeen Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi tavoite on nimensä mukaisesti parantaa Tampereen alueen palvelurakennusten energiatehokkuutta luomalla alueelliset energiatehokkuusmarkkinat. Työkaluina tavoitteeseen pääsemiseksi ovat yhtenäiset energiatehokkaat sopimus- ja toimintaperiaatteet, jotka helpottavat ja tehostavat kaikkien osapuolien työtä. Tampereen kaupungin lisäksi mukana on suuri joukko pirkanmaalaisia kiinteistönomistajia, rakennus- ja huoltoliikkeitä sekä arkkitehti- ja insinööritoimistoja. Tapre-hankkeessa ei oteta kantaa siihen, mikä on yksittäisen rakennuksen energiatehokkuustavoite, sen päättää jokainen rakennuttaja itse. Hankkeessa luodaan sopimusmalliperiaatteet ja työkalut, joiden avulla rakennuttaja saa energiatehokkuudeltaan haluamansa rakennuksen. Kun alueen kiinteistönomistajat soveltavat samoja periaatteita, syntyvät alueelliset energiatehokkuusmarkkinat. Palveluntarjoajilta odotetaan energiatehokkaampaa rakentamista ja energiatehokkaampia kiinteistöjen käyttö- ja huoltopalveluita. Yksittäinen kiinteistönomistaja joutuu määrittelemään energiatehokkaat hankintamenettelyperiaatteet, mikä vaatii resursseja ja osaamista. Palveluntuottajat joutuvat vastamaan eri tavoin tehtyihin tarjouspyyntömäärittelyihin, joihin ei ole järjestelmällisesti sisällytetty energiatehokkuusnäkökulmaa. Tämä työllistää tarpeettomasti palvelutarjouksien tekijöitä ja vaikeuttaa tuotekehittelyä sekä tarjousten oikeudenmukaista vertailua. Tapren työmallit luodaan työryhmissä, joista yksi keskittyy hanke- ja toteutussuunnitteluun, toinen toteutukseen ja urakointiin, ja kolmas rakennuksen käyttöön. Työryhmät työstävät energiatehokkuusnäkökulmasta muun muassa sopimusmalleja ja työkaluja energiatehokkaan lopputuloksen arviointiin. Näitä valmistellaan niin suunnitteluun, rakentamiseen kuin rakennusten käyttöäkin varten. Aineistoa testataan mukana olevissa rakentamis- ja huoltopalveluja tarjoavissa yrityksissä. Näin varmistetaan, varmistetaan, että sopimus- ja toimintaperiaatteilla on markkinoiden hyväksyntä. Tämän lisäksi hankkeessa parannetaan koulutuksella eri osapuolten valmiuksia energiatehokkaaseen rakentamiseen ja rakennusten energiatehokkaaseen käyttöön ja ylläpitoon. 13

14 Kuva: ERA17/Leena Ahveninen

15 2 Fiksu tilojen käyttö on ekoteko Energian tehokkaalla käytöllä on kiinteistöissä vähintään yhtä suuri rooli kuin energiansäästöä edistävillä teknisillä ratkaisuilla ja uusiutuvan energian tuotannolla. Nykyisessä kiinteistökannassa rakennusten päästöistä syntyy käyttövaiheessa prosenttia. Vaikka matalaenergiarakentamisen myötä käytön osuus päästöistä pienenee, paraskaan suunnittelu tai tekniset ratkaisut eivät takaa ekotehokasta lopputulosta, jos käyttäjät eivät osaa tai halua käyttää kiinteistöjä oikein. Toimintatapojen muutos on haastavaa varsinkin kun hyvään lopputulokseen tarvitaan arvoketjun eri osapuolien sijoittajien, omistajien, käyttäjien, huoltoyhtiöiden ja kiinteistöpalveluiden tuottajien yhteistyötä. Ekotehokkuuden ja kestävyyden edut on pystyttävä osoittamaan koko arvoketjulle. Yksittäinen organisaatio voi vähentää hiilijalanjälkeään ja hillitä ilmastonmuutosta toimitilavalintojensa kautta. Tuotannolliset yritykset voivat tiloillaan vaikuttaa hiilijalanjälkeensä vähemmän kuin prosessien tehokkuudella tai alihankintaketjun kestävyydellä, mutta tietotyötä tekevissä organisaatioissa kiinteistöjen käyttö voi muodostaa valtaosan hiilijalanjäljestä. Palvelualoilla ja julkisen sektorin toiminnassa jopa 70 prosenttia ympäristökuormituksesta aiheutuu kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutuksesta ja toimitilojen rakentamisen ympäristövaikutuksista. Tulevaisuudessa työn tekemisen tavat muuttuvat ja erityyppisten tilojen tarve kasvaa. Perinteisten toimistohuoneiden sijaan tarvitaan ryhmätyöja neuvottelutiloja sekä keskittymistä että virkistäytymistä tukevia tiloja. Tilan tarve pienenee ja entistä pienemmät tilat riittävät, kun vain osa työntekijöistä työskentelee koko ajan toimistolla, osan käydessä usein vain kääntymässä työpaikallaan. Tilantarpeella on energiatehokkuuteen vähiten tunnistettu, mutta käytännössä erittäin suuri vaikutus. Ekologinen ja taloudellinen kestävyys kulkevat yleensä käsi kädessä: taloudellisesti kestävässä tilassa on hyvä tilatehokkuus ja siten kohtuullinen energiankulutus ja vuokrataso. Hyvin suunnitellut tilat palvelevat myös työhyvinvointia. Taloudellisten kannusteiden lisäksi ekotehokkuus on tilojen käyttäjille osa yhteiskuntavastuuta ja riskien hallintaa. Vastuullisen toiminnan tuottama imagohyöty voi auttaa erottumaan kilpailijoista ja houkuttelemaan osaavinta työvoimaa. Tekesin kiinteistö- ja rakennusalan ohjelmien tavoitteena on ollut teknologia- ja palvelukehittämisen rinnalla uudenlaisen kysynnän luominen. Sekä yksityisiä että julkisia kiinteistönomistajia on aktivoitu uusien ja innovatiivisten ratkaisujen hyödyntäjiksi sekä toimimaan onnistuneiden ratkaisujen hyödyntäjinä ja monistajina. Kiinteistöjen käytön energiatehokkuuden parantamiseksi on kehitetty energiatehokkaita suunnitteluratkaisuja, talotekniikkaa, kiinteistötietojärjestelmiä ja palvelukonsepteja energiankäytön hallintaan. Toimitilojen tilatehokkuuden ja työympäristön parantamiseen on kehitetty palveluita ja käyttäjätietoa on hyödynnetty asuntojen suunnitteluratkaisuissa, joilla kannustetaan kestäviin elämäntapoihin. Käyttötottumuksilla ja oman toiminnan vaikutusten ymmärtämisellä voidaan vaikuttaa energiankulutukseen. Huoneistokohtaisesta mittaustiedosta saatu palaute muuttaa tutkimusten mukaan käyttötottumuksia. 15

16 Palveluiden ja toimintojen kehittämisellä merkittävät päästövähennykset ISS Palvelut Oy on kehittänyt ilmastonmuutoksen torjunnan keinoja toimitilapalveluissa. Tähän liittyvän projektin avulla kartutettiin ympäristövaikutuksiin ja niiden hallintaan liittyvää osaamista ja luotiin osaamisen pohjalta uutta palveluliiketoimintaa. ISS on valinnut palveluidensa ympäristövastuullisuuden tason selvittämiseen kansainvälisen ympäristöluokitusjärjestelmä LEEDin kriteerit (LEED-EB:OM Leadership in Energy and Environmental Design, Existing Buildings: Operation and Maintenance). Projektin aikana ISS:n palvelut arvioitiin tämän kriteeristön avulla ja kehitettiin täyttämään sen vaatimukset. Lisäksi kehitettiin myös työkaluja, joiden avulla asiakkaan sertifiointiprosessi sekä saavutetun tason ylläpitäminen sujuu joustavasti. Projektin aikana kehitetyillä uusilla palveluilla ja työkaluilla on voitu vähentää asiakkaiden ympäristövaikutuksia ja kiinteistöjen aiheuttamia vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Pilottikohteena oli Suomen Hewlett- Packardin pääkonttori, joka vähensi päästöjään yhdessä vuodessa noin 180 omakotitalon vuosittaisten päästöjen verran. ISS:n ja HP:n työtekijöiden yhteinen työ tuotti kultaisen LEED-sertifikaatin. LEED-prosessi näkyi pieninä remontteina ja toiminnallisina muutoksina. Parantunut sisäilma ja tasaisempi lämpötila olivat henkilöstölle tuntuvimpia muutoksia. Esimerkiksi lämpötilojen ja ilmanvaihdon optimoinnilla pääkonttorin hiilidioksidipäästöt tippuivat 800 tonnia vuonna Samalla sähköä säästyi 9 prosenttia, lämmönkulutuksessa päästiin 27 prosentin ja veden kulutuksessa lähes 20 prosentin säästöihin edelliseen vuoteen verrattuna. Jätemäärien hyötykäyttöaste HP:lla nousi 70 prosentista 95 prosenttiin. Parannuksiin päästiin käymällä kiinteistön toiminnot ja ISS:n tuottamat palvelut systemaattisesti läpi ja kehittämällä niitä. Usein energiankäytön hallinnalla ja käyttötottumusten muutoksella voidaan vähentää noin 15 prosenttia kiinteistöjen energiankulutuksesta. Tämä ei vaadi välttämättä investointeja mutta, jos niitä tehdään, niiden tyypillinen takaisinmaksuaika on alle vuoden. Seuraavat noin 15 prosentin vähennykset voidaan saavuttaa lyhyen takaisinmaksuajan investoinneilla (1 10 vuotta). Pilotin tulosten esittely Video pilotin tuloksista ja toiminnasta ISS ja kiinteistön hiilijalanjäljen pienentäminen Energianhallintaan valvonnan kautta

17 Energiatehokkuus ja työn tekemisen tavat kärkenä toimitilauudistamisessa Rapal alkoi selvittää toimitilojensa käytön tehostamista ja energiatehokkuuden lisäämistä tilanteessa, jolloin yhtiön vuokrasopimus oli päättymässä. Toimitilat haluttiin uudistaa siten, että voitaisiin luoda uusia tehokkaampia ja yhteistyötä korostavia työn tekemisen muotoja. Tavoitteena oli ratkaisu, jossa yhdistyisi kestävän kehityksen, taloudellisen tehokkuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmat. Rapalissa todettiin, että työn tekemisen tavat kulminoituvat kolmeen erilaiseen työprofiiliin. Näiden avulla laskettiin, minkä suuruiset tilat tarvitaan. Sijaintikriteereiksi asetettiin kestävän kehityksen mukaisesti mahdollisimman alhaiset työmatkojen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt sekä hyvät palvelut alueella. Leppävaaran sijainti oli vaihtoehtojen ympäristövaikutuksiltaan suotuisin. Tulokseen vaikuttivat sijainti raideliikenteen solmukohdassa sekä helppo saavutettavuus myös muilla liikennevälineillä. Sopivat tilat löytyivät Panorama Towerista Leppävaaran ytimestä. Uusien tilojen löydyttyä käynnistettiin suunnitteluprosessi, jossa käytiin läpi henkilöstön tarpeet. Henkilöstö osallistui tarpeiden määrittelyyn ja uusien työtilojen suunnitteluun. Koska uuden toimitilan tavoitteena oli tilankäytön tehostaminen ja tilakustannusten merkittävä vähentäminen, sekä myös toiminnan tehostaminen, päädyttiin monitilatoimistoratkaisuun, jossa vain osalle henkilöstöstä tuli oma, nimetty työpiste. Työpisteiden yhteiskäytön myötä henkilöstö opetteli säilyttämään töihin liittyvät tavaransa siirreltävissä kaapeissa. Näin säilytystilan tarve pieneni oleellisesti. Henkilöstö on ollut tyytyväinen muutoksiin ja pitää nykyisiä työn tekemisen tapoja parempina aiempaan verrattuna. Projekteissa yhteistyötä tekevät asiantuntijat voivat sijoittua lähelle toisiaan, mikä on parantanut tiimityötä ja tehostanut työntekoa. Kaksi vuotta muutoksen jälkeen henkilöstön määrä on kasvanut neljänneksellä, mutta uusia kalustehankintoja ei ole tarvinnut tehdä lainkaan. Projekti on ollut hyvä esimerkki siitä, että tilakustannuksiin voi merkittävästi vaikuttaa, ja samalla tehostaa itse työn tekemistä työviihtyvyyden kärsimättä. Tilantarve ja tilakustannukset saatiin puolitettua: tilantarve 26m 2 :stä 13m 2 :iin työntekijää kohti ja tilakustannukset 7000 eurosta 3500 euroon henkilöä kohden vuodessa. Toimitilojen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 30 prosentilla 2 650:stä kgco 2 /hlö/vuosi. Tilankäyttöä seurataan edelleen säännöllisesti sekä säädetään ja tehostetaan tarvittaessa. Uudistus on vahvistanut Rapalin yrityskuvaa rakennetun ympäristön talouden- ja ympäristöhallinnan edelläkävijänä. 17

18 Ratkaisupankin käyttö periaatetasolla Työympäristökonseptin osat esim. Julkinen vyöhyke Strategiset tavoitteet ja reunaehdot Arjen toimintakulttuuri ja työn teon tarpeet Asiakasratkaisuista tietopankiksi Workspace Oy on työympäristön suunnittelupalveluja tarjoava yritys, jonka kehitysprojektissa luotiin työympäristökehittämisen ratkaisupankki. Tavoitteena oli parantaa yhtiön kilpailukykyä ja sisäistä vuorovaikutusta kokoamalla asiakkaisiin liittyvä ja yrityksessä oleva hiljainen tieto yhteen paikkaan. Työssä sovellettiin työympäristöjen kehittämiseen liittyvää lähestymistapaa, jossa tila- ja kalusteratkaisujen lisäksi kehitetään myös arjen toimintatapoja, visuaalista ilmettä ja ict:n käyttöä. Puolijulkinen vyöhyke Yhteistyön vyöhyke Vaihtoehto 1 Yksilötyön vyöhyke Perinteiset neuvottelutilat Vaihtoehtoja ratkaisupankista esim. Vaihtoehto 2 Projektihuoneet ja -nurkkaukset RATKAISUSSA MÄÄRITELTY KONSEPTITASOLLA! Tila- & kalustetyypit! ICT-välinetyypit! Käyttötavat arjen työssä! Visuaalinen ilme Vaihtoehto 3 Kohtaamislabyrintti Valitaan ratkaisuaihio jatkosuunnittelun pohjaksi Ratkaisupankki tarjoaa vaihtoehtoja valittavaksi asiakasorganisaation tavoitteiden, toimintakulttuurin ja tilannetekijöiden vaatimusten mukaan sovitussa aikataulussa. Ratkaisupankin avulla työympäristöratkaisujen kyky edistää organisaation liiketoimintaa nousee uudelle tasolle. Ratkaisupankin pohjana on käytetty Workspacen projekteissa (yli 500) toteutettuja ratkaisuja, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kokemuksia (yli 200 henkilötyövuotta) sekä muissa hankkeissa ja kirjallisuudessa tunnistettuja ratkaisuja Suomesta ja maailmalta. Ratkaisupankkiin on kerätty konseptivaihtoehtoja asiakkaiden erilaisia tilanteita ja haasteita varten. Pankki on sisällöltään kuvapainotteinen ja hyvin visuaalinen tekstien ja kuvien yhdistelmä, josta on helppo poimia vaihtoehtoja asiakastyöhön. Tavoitteena on luoda työtila, joka on pohjana kaikelle toiminnalle. Tilalle suunniteltu ilme luo viihtyisyyttä ja tavoiteltua mielikuvaa sekä ohjaa henkilöstöä toimimaan tietyllä tavalla. ICT osaltaan luo käytettävyyttä ja tukee työn tekemistä samoin kuin kalusteet. Konseptointivaiheessa tämä kokonaisuus kuvataan pelkistetyllä ja ymmärrettävällä tavalla. Luodun konseptin eri vaihtoehtojen avulla asiakas voi helposti valita oman organisaationsa strategisiin tavoitteisiin sopivat ratkaisut. Useamman vaihtoehdon vertailu edesauttaa asiakkaan päätöksentekoa. Ratkaisupankin ansiosta asiakastyö on tehostunut ja asiakas voi saada uusia konsepteja nopealla aikataululla. Myös laatu on parantunut entisestään. Tilanteesta, jossa tieto on vain suunnittelijan omassa päässä tai yksittäisellä tietokoneella, on päästy eroon. Tietopankki on auttanut myös uusien suunnittelijoiden ja muilta toimialoilta rekrytoidun henkilöstön oppimista. 18

19 Käyttäjäryhmät toimitilakonseptin kehittämisen keskiössä Perinteisesti kiinteistöjen ympäristövaikutuksia on pienennetty kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä tai tilan käyttöä tehostamalla. Lahden Tiede- ja yrityspuiston hankkeessa on kehitetty uusi konsepti, jossa asiakasyrityksen tarvitsemaa fyysistä tilaa vähennetään ilman, että joudutaan tinkimään työskentely-ympäristön toimivuudesta. Tiede- ja yrityspuisto rakentaa Lahden Niemen alueesta ympäristöliiketoiminnan ja -tutkimuksen osaamiskeskittymää. Se tarjoaa cleantech-yrityksille liiketoiminnan kehittämispalveluja sekä toimisto- ja tutkimustilojen vuokrausta. Kehitettyä toimitilakonseptia voidaan soveltaa niin toimisto-, opetus- kuin laboratoriotiloihin, ja se on edullisempi tuottaa kuin perinteinen ratkaisu. Osa kustannussäästöistä voidaan siirtää loppuasiakkaan hyväksi pienempinä vuokrina. Ympäristökuormituksen vähentämisen ohella hanke on tukenut yrityksen kilpailukykyä toimitilamarkkinoilla. Tulevaisuudessa entistä pienempi tila palvelee entistä suurempaa joukkoa työntekijöitä. Työn tekemisen tavat vaihtelevat työntekijöiden kesken sekä työpäivän mukaan: osa työskentelee pääsääntöisesti toimistolla ja osa käy vain siellä kääntymässä. Sen takia on tarvetta erityyppisille tiloille, kuten ryhmätyö- ja neuvottelutiloille sekä keskittymistä että virkistäytymistä tukevia tiloille. Kehittämishankkeessa tunnistettiin neljä erilaista työnteon tiloihin liittyvää tarvetta. Kehitetty toimitilakonsepti on erityyppisiin vyöhykkeisiin perustuva ratkaisu, jossa yksittäiselle käyttäjälle tai asiakkaalle ei hankita omaa erillistä huonetta tai huoneistoa vaan käyttöoikeus suurempaan eri vyöhykkeitä sisältävään tilaan. Toimitila-asiakkaalle tarjotaan monikäyttötilaa, josta löytyvät tiimitilat, hiljainen tila, projektitila sekä kokoustilat. Yksittäistä monitoimitilaa käyttää joko yksi tai useampi yritys yhdessä, yrityksen koosta riippuen. Toimitilakonseptin avulla voidaan saavuttaa rakennuskuluissa keskimäärin prosentin energiasäästöt. Energia- ja materiaalitehokkuus paranee perinteiseen toimitilaratkaisuun verrattuna prosenttia yhden käyttäjän tiloissa, ja monikäyttäjäympäristössä puolestaan prosenttia omiin toimistoihin verrattuna. Säästöt heijastuvat luonnollisesti hinnoitteluun ja tarjoavat asiakkaille edullisen ja energiatehokkaan vaihtoehdon. Kehittämishanke tehosti tilojen käyttömukavuutta, ja uutta toimitilakonseptia käyttävät asiakkaat ovat pääsääntöisesti olleet tyytyväisiä muutokseen. Monitoimitilan tarjonta mielletään laadukkaaksi ja käytettävissä oleva tila suhteellisen tilavaksi. Toisaalta monitoimitilan käyttö vaatii asiakkaalta totuttelua. Se ei myöskään sovellu kaikkeen liiketoimintaan. Lahden tiede- ja yrityspuiston tavoitteena on, että uuden toimitilakonseptin mukaisten tilojen määrä ylittää perinteisen toimitilatarjonnan Cleantech Park -kampuksella Niemen alueella viiden vuoden sisällä. Uuden konseptin ansiosta Lahti Cleantech Park kuormittaa ympäristöä tulevaisuudessa noin 40 prosenttia vähemmän. Kehityshanke on osoittanut, että toimitilojen ympäristökuormituksen vähentämisessä toimintatapojen muutos on vähintään yhtä suuressa roolissa kuin energiankulutusta edistävät tekniset ratkaisut. Käytännössä 70 m 2 :n monikäyttöympäristö palvelee yrityspuistossa noin kymmentä 1 2 henkilön yritystä. Tilan säästö on merkittävä, sillä jokaiselle yritykselle tarjottava oma toimistotila edellyttäisi noin 150 m 2 :n tilaratkaisua. 19

20 Sisäilmaratkaisuilla hyvinvointia edistämässä Halton Oy tuottaa sisäilmastoratkaisuja, joiden tavoitteena on parantaa asiakkaiden liiketoiminnan tuottavuutta ja ihmisten hyvinvointia. Yrityksen kehityshankkeen tavoitteena oli selvittää kiinteistöjen omistajien sisäilman laatuun, energiatehokkuuteen ja turvallisuuteen liittyvät haasteet ja luoda ratkaisuja näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Hankkeessa kehitettiin uusia sisäilman laadun ja energiatehokkuuden ratkaisuja sekä nykyisen rakennuskannan että uudisrakentamisen vaatimuksia vastaaviksi. Keskeinen elementti on ollut myös yrityksen siirtyminen vahvemmin kohti palveluliiketoimintaa. Kehittämistyön kokonaisvaltaisuus heijastui muun muassa tarjonnan uudelleen määrittelyssä, myyntiprosessia koskevissa muutoksissa sekä nykyisen kumppaniverkoston laajentamistoimissa. Palveluliiketoiminnan kehittämisen lähtökohtana Haltonilla oli ihmisten hyvinvoinnin edistäminen parempia sisäolosuhteita tarjoamalla. Tämä edellyttää teknisten ratkaisujen lisäksi siirtymistä arvoketjussa eteenpäin; uusien asiakassegmenttien hankkimista, parempaa käyttäjätarpeiden ymmärtämistä ja asiakassuhteiden syventämistä. Perinteisesti Haltonin tuotteiden asiakkaina ovat olleet LVI-urakoitsijat ja tukkukauppa. Hankkeen myötä huomioitiin kuitenkin koko päätöksenteon ketju, koska on tärkeää vaikuttaa myös arkkitehteihin, LVI-konsultteihin sekä kiinteistön omistajiin ja käyttäjiin. Uusia ratkaisuja kehitettäessä olennaista on käyttäjien ongelmien koko-

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes Tutkimushaun verkottumistilaisuus 14.1.2014 Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille 2013-2016 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Fiksu

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman seminaari Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta 27.9.2013 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen Huippuostajat ja Rakennettu ympäristö

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo LCI-Päivä 2016 Järvenpään Uusi Sosiaali - ja Terveyskeskus

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy

Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy EU-GUGLE European Cities Serving as Green Urban Gates Towards Leadership in Sustainable

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti. Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin

HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti. Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin Projektin taustalla Tampereen strategisissa linjauksissa innovatiiviset hankinnat näkyneet pitkään

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025

RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025 RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JOKAISEN ARJESSA RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT / 2025 / Selvitykset yleisistä tulevaisuuskatsauksista ja muissa maissa laadituista alan strategioista

Lisätiedot

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Valtavalo Oy LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa 17.2.2016 TkT Simo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja, Valtavalo

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin?

Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin? Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus PARIISIN ILMASTOKOKOUS JA PUHTAAT RATKAISUT SUOMELLE 25.11.2015, Pikkuparlamentin auditorio Puhdas ratkaisu

Lisätiedot

TILAVISION TAVOITTEET

TILAVISION TAVOITTEET TILAVISION TAVOITTEET TOIMINTOJEN KESKITTÄMINEN JA JULKISTEN RAKENNUSTEN MONIKÄYTTÖISYYDEN LISÄÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖN LAADUN TYÖN TUOTTAVUUDEN KÄYTTÖ- KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN YMPÄRISTÖTEHOKKUUDEN ASUINRAKENTAMISEN

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Hankkeen johtaja Pauli Välimäki 15.2.2010 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Talokeskus Yhtiöt Oy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE 2 Kiinteistön elinkaari Kilpailu Hankkeen osapuolet Kiinteistön tuotemalli Mahdollisuudet VBE 2 1. Kiinteistön tuotemallin käyttömahdollisuudet 2. Kiinteistöalan

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Analysis of the Status Quo Raportin sisältö Rakennusalan luonnehdinta Kansallinen politiikka

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Kesto 2013-2016 Arvioitu kokonaislaajuus 60 miljoonaa Tekesin rahoitus 30 miljoonaa Tekes

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Lohja / 29.10.2013 Korjausrakentaminen + Energiatehokkuus Tarjoamme kokonaisvaltaisia ja asiakaslähtöisiä korjausrakentamisen suunnittelu-

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 102 18.11.2014. 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 102 18.11.2014. 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014 Kuopion kaupungin uimahalli- ja jäähallipalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Konsernipalvelu

Lisätiedot

Kehittämisprojekti - Leppävaaran koulukokonaisuus

Kehittämisprojekti - Leppävaaran koulukokonaisuus Korjausrakentamisen kehittäminen 11.9-12.9.2013 Espoon kaupunki Tilakeskus liikelaitos Kehittämisprojekti - Juha Iivanainen hankepäällikkö Leppävaaran lukio Leppävaaran koulu (7-9 luokat) Veräjäpellon

Lisätiedot

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Fiksu kaupunki ohjelma : turvallisuus ja logistiikka sen teemoina

Fiksu kaupunki ohjelma : turvallisuus ja logistiikka sen teemoina Fiksu kaupunki ohjelma 2013-2017: turvallisuus ja logistiikka sen teemoina Logproof-loppuseminaari 14.11/2013 Ohjelmapäällikkö Virpi Mikkonen ja Johtava asiantuntija Ilmari Absetz Kokonaislaajuus 100 M,

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Cleantech-tilaisuus, Hyvinkää 11.10.2016 Pariisin joulukuun 2015 ilmastosopimus => rajataan maapallon

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 12.04.2016 KLO 12:30 TOIMITUSJOHTAJA JARI SARJO SENAATTI-KIINTEISTÖT KESKEISIMMÄT

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot