Energiatehokkaat ratkaisut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiatehokkaat ratkaisut"

Transkriptio

1 Kuva: ERA17/Leena Ahveninen Energiatehokkaat ratkaisut Kiinteistöjen suunnittelu, rakentaminen ja käyttö

2

3 Energiatehokkaat ratkaisut Kiinteistöjen suunnittelu, rakentaminen ja käyttö Tekesin julkaisu 12/2012

4 Sisältö Esipuhe 5 1 Hallitulla hankintaprosessilla energiatehokkuutta Pohjoismaiden ensimmäinen passiiviliikerakennus Raisioon Lähes nollatasoinen market-kiinteistö Kestävä rakentaminen edellyttää myös kestävää ylläpitoa Synergiatalo pilotoi matalaenergiarakentamista Synergiatalo toimii esimerkkinä julkiselle rakentamiselle Omistajuuden toimintamallit ohjaavat kestävää rakentamista Päätöksentekomalli valtion kiinteistön arvonmääritykseen Tampereen palvelurakennukset muuttumassa energiatehokkaiksi 2 Fiksu tilojen käyttö on ekoteko Palveluiden ja toimintojen kehittämisellä merkittävät päästövähennykset Energiatehokkuus ja työn tekemisen tavat kärkenä toimitilauudistamisessa Asiakasratkaisuista tietopankiksi Käyttäjäryhmät toimitilakonseptin kehittämisen keskiössä Sisäilmaratkaisuilla hyvinvointia edistämässä Vähähiilisyydestä hiilettömyyteen Viisaan ja yhteisöllisen asumien jäljillä Ekotoimivuuden avulla asumista tarkastellaan asukkaan näkökulmasta Asiakaslähtöinen huoltokirja toimii talon käyttö- ja huolto-ohjeena Tiukat energiatehokkuus-tavoitteet vaativat kiinteistönhoidolta energiaosaamista Tutkimustietoa energia- ja ilmanvaihtolaitteistojen integrointiin Työkalu energiakustannusten ja kiinteistöomaisuuden hallintaan Energiansäästöjä ilman investointeja Energian säästämisestä isot talkoot, joissa kiinteistöjen oltava mukana 3 Kohti energianomavaraisia rakennuksia Modernit ratkaisut pienentävät tutkijahotellin energiankulutusta Naantalin passiivitalot hyödyntävät aurinkoenergiaa Passiivitalo Oulun olosuhteisiin Nollaenergiatason kerrostalot Kuopioon ja Järvenpäähän Matalat hiilidioksidipäästöt korttelitasolla Energiatehokkuus tarkasteluun varhaisessa vaiheessa Rakennustyömaiden energiasyöpöt kuriin suunnittelulla Energiatehokkuus yhdistettynä asumisen helppouteen Passiivienergia-omakotitaloa pilotoitu Mäntyharjulla Passiivihirsitalo kansainvälisille markkinoille Millaisia vaikutuksia energiatehokkuuden parantamisella on sisäympäristön laatuun? Uusi ilmanvaihtoratkaisu pienentää energiankulutusta prosenttia A++-tason energiaikkunat Kestävällä korjaamisella arvon nousua Energiakorjaukset osana laajempia korjaushankkeita Energiatehokkuuden parantaminen peruskorjauksen yhteydessä Omakotitalojen energiaremontit nostavat talon arvoa 1970-luvun kerrostalosta passiivitalo Älykatto hyödyntää aurinkoenergiaa ja vähentää viilennyksen tarvetta Eri toimenpiteiden vaikutus energiatehokkuuteen Kysyntää kokonaisvaltaisille energiakorjauspalveluille Materiaalien ympäristö- ja terveysvaikutukset selville Nykytilan selvittäminen auttaa korjaushankkeen onnistumisessa Pienillä lisäinvestoinneilla merkittävät parannukset energiatehokkuudessa Kestävä peruskorjaus Pohjoismaissa 5 Lähienergiaa omasta kiinteistöstä Kuparijulkisivu energian lähteenä Kerrostalon käyttövesi lämmitetään aurinkoenergialla Energiatehokkuusinvestoinnit vähitellen Termisillä elementeillä lähes nollaenergiarakennus Maalämmön kysynnän kasvu vaatii tietoa Logistiikkakeskus lämpiää bio-ja geoenergialla Merkittäviä energiansäästöjä pien- ja rivitaloissa Muotoilulla erottuvat sähköautojen lataustolpat Uusiutuvan energian hybridikonseptit yritysten demoissa Kunnallisen rakennushankkeen energiatehokkuustekijät selville Tietoa uusista valaistusratkaisuista Oikea led oikeaan paikkaan Energiatehokkaat ja kestävät led-katuvalaisimet Isojen tilojen led-valaistuksella mittavat säästöt Hankkeet

5 Esipuhe Kestävä yhdyskunta -ohjelman lähtökohtana oli ajatus siitä, että suomalainen teollisuus, rakentaminen ja yhdyskuntasuunnittelu joutuvat väistämättä kohtaamaan kestävän kehityksen vaatimukset. Kaupungistuminen, väestönkasvu ja ihmisten liikkuvuus vahvistavat rakentamisen ja korjaamisen tarvetta myös jatkossa. Energian ja materiaalien niukkuus sekä huoli ilmaston muutoksesta ovat kiristäneet lainsäädäntöä. Muutokset tuovat liiketoimintamahdollisuuksia kestäville ratkaisuille ja palveluille, joiden avulla odotukset voidaan täyttää. Energiatehokkuudesta on tullut yhä tärkeämpi toiminnallinen ominaisuus ja kilpailutekijä. Energia- ja ekotehokkaiden ratkaisujen ja teknologioiden merkitys kiinteistöliiketoiminnassa kasvaa kaiken aikaa, sillä jokainen neliö kuormittaa ympäristöä. Energiatehokkuuteen voi vaikuttaa muutenkin kuin seiniä paksuntamalla. Kiinteistön omistajat ja käyttäjät voivat omilla valinnoillaan vaikuttaa tilojensa energiatehokkuuteen. Esimerkiksi paremmin hallittu hankintaprosessi ja tavoitteiden määrittely ovat hyviä keinoja energiatehokkuuden parantamiseen. Jotta energiatehokkaille ratkaisuille olisi kysyntää, tarvitaan tiedostavia ja valistuneita asiakkaita, jotka osaavat vaatia laatua ja ymmärtävät, miten investointi vaikuttaa koko elinkaaren aikaisiin kustannuksiin. Kestävä yhdyskunta -ohjelmassa kehittämisen painopistettä on haluttu siirtää yksittäisistä teknologioista ja rakennuksista toimintamalleihin ja kokonaisratkaisuihin sekä korostaa monitieteisen osaamisen ja eri toimialojen yhteistyön tärkeyttä. Myös valistuneen asiakkaan roolia on haluttu vahvistaa ja siten luoda kysyntää uusille ratkaisuille. Tämä julkaisu esittelee Tekesin rakennetun ympäristön ohjelmien (Kestävä yhdyskunta, Tila, Rakennettu ympäristö) kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyvien projektien tuloksia. Hankkeissa on kehitetty ratkaisuja energiatehokkaaseen rakentamiseen ja korjaamiseen sekä uusiutuvan energiantuotannon integroimiseen rakennettuun ympäristöön. Teknologiaratkaisujen lisäksi hankkeissa on kehitetty kiinteistöpalveluita, pohdittu käytön vaikutusta energiatehokkuuteen ja huomioitu hyvinvointiin ja terveellisyyteen liittyviä asioita. Tutkimustietoa ja innovaatioita voidaan hyödyntää erityyppisissä kiinteistöissä: asuinrakennuksissa, liiketiloissa, toimitiloissa ja palvelurakennuksissa. Tutkimushankkeet ovat tukeneet toimialan muutosta. Niissä on kehitetty alan prosesseja, toiminta- ja yhteistyömalleja yhdessä rakentajien, käyttäjien ja kiinteistönomistajien kanssa. Julkaisun lopussa on lista tekstissä viitatuista hankkeista ja niiden toteuttajista. Hankkeiden tuottamia raportteja ja aineistoja löytyy myös Tekesin Hankegalleriasta Kiitos! Helsingissä, joulukuussa 2012 Virpi Mikkonen, Tekes, Kestävä yhdyskunta -ohjelman päällikkö 5

6 Kuva: ERA17/Leena Ahveninen

7 1 Hallitulla hankintaprosessilla energiatehokkuutta Onnistuneen hankintaprosessin edellytys on markkinavuoropuhelu. Innovaatioiden edistäminen julkisissa hankinnoissa edellyttää hankintojen määrittelyä yhteistyössä potentiaalisten tarjoajien ja loppukäyttäjien kanssa siten, että markkinoille syntyy tarve kehittää uusia ratkaisuja. Tämä voi tarkoittaa haastavia tavoitteita tai hankinnan rajausta uudella tavalla. Tavoitteena on tuottaa lisäarvoa esimerkiksi pienemmillä elinkaarikustannuksilla, paremmalla laadulla, uudistuneilla ja tehokkaammilla prosesseilla sekä ympäristöystävällisyydellä. Suuntaamalla ja kehittämällä julkisia hankintoja innovaatiomyönteisemmiksi voidaan yrityksiä kannustaa uusien innovaatioiden kehittämiseen, uudistaa julkisia palveluja ja parantaa tuottavuutta. Julkisella sektorilla on myös vastuu toimia esimerkillisesti valtion energiansäästö- ja päästövähennystavoitteiden toteuttamiseksi. Parhaimmillaan julkinen sektori voi luoda uusia markkinoita toimiessaan aktiivisena tilaajana. Tekesin rahoituksen tavoitteena on ollut sekä hankintaosaamisen kehittäminen että markkinoiden luominen energia- ja ekotehokkaille ratkaisuille. Markkinan muuttamiseksi tarvitaan esimerkkejä energiatehokkaista ratkaisuista. Toisaalta hankintoja suunnittelevien on tunnettava tarjonta ja pystyttävä määrittelemään tarpeet toiminnallisten vaatimusten kautta. Tässä julkaisussa esitetyissä hankkeissa on kehitetty innovatiivisia hankinta- ja rakennuttamisprosesseja, joissa huomioidaan systemaattisesti energia- ja ekotehokkuustavoitteet ja edistetään kestävää kehitystä. Erityisesti käyttäjien tarpeet ja elinkaaren aikaisten vaikutusten huomioiminen näkyvät rahoitetuissa kehityshankkeissa. Käyttäjänäkökulmalla tarkoitetaan, että käyttäjien tarpeet huomioidaan liiketoimintamalleja ja palveluja kehitettäessä, eikä siis vain sijoittajan tai rakennuttajan näkemyksiä. Elinkaarinäkökulma ottaa huomioon koko elinkaaren aikaiset taloudelliset ja ympäristövaikutukset eikä vain investoinnin ja toteutuksen vaikutuksia. Hankkeissa syntynyttä hankinta-asiantuntemusta ja -osaamista voidaan monistaa ja levittää sekä tilaajien että tuottajien käyttöön. Uudenlaiset hankintamallit ja muutokset muun muassa rakennuttamisprosessin eteenpäin viemisessä pakottavat muutoksiin myös toteuttavien organisaatioiden toimintatavoissa ja asettavat uudenlaisia vaatimuksia koko hankintaketjulle ja muille sidosryhmille. Valtioneuvoston periaatepäätös kestävistä julkisista hankinnoista edellyttää, että uudet julkiset rakennukset ovat vuodesta 2015 alkaen hyvin vähän energiaa kuluttavia eli passiivitalon tasolla energiankulutuksen suhteen. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaan uudisrakennusten on oltava vuoden 2020 alusta lähes nollaenergiarakennuksia. Viranomaisten käyttämiltä ja omistamilta rakennuksilta tätä vaaditaan jo vuoden 2019 alusta. 7

8 Pohjoismaiden ensimmäinen passiiviliikerakennus Raisioon Anttila Oy:n ja Virtanen Yhtiöt Oy:n kehityshankkeessa tutkittiin liikerakennusten ja liiketoiminnan energian kulutuksen vähentämistä sekä selvitettiin elinkaariajattelun näkökulmasta mahdollisimman vähän kuluttavan liikerakennuksen konseptia. Anttila Oy kuuluu Keskokonserniin, joka korostaa yhteiskuntavastuussaan energian säästöä. Anttila Oy toimii kauppapaikoissaan vuokralaisena, jonka uusia tiloja rakennettaessa toteuttajana on yleensä rakennusliike, joka myy rakennuksen sen valmistuttua kiinteistösijoittajalle. Tässä mallissa on vaikea toteuttaa energiatehokasta elinkaariajattelua, koska suuremmat investoinnit tarvitaan rakennusvaiheessa, jotta elinkaaressa voidaan saavuttaa tavoiteltu energiansäästö ja alentaa vuokrakustannuksia. Kodin1-tavarataloketjun uusi myymälä Raisioon päätettiin toteuttaa passiivirakennuksena. Päätös tehtiin yhdessä kiinteistönomistaja Virtanen Yhtiöt Oy:n kanssa. Rakennus on suunniteltu VTT:n tutkimustuloksia hyödyntäen mahdollisimman energiatehokkaaksi. Simulointien avulla rakennuksessa on huomioitu rakennuksen tiiveys, ilmanvaihto ja IV-laitteiden sijoitus optimaalisesti, valaistuksenohjaus ja turhan valon tuottamisen välttäminen. Valaistusta käytetään vain siellä, missä tarvitaan, ja vain silloin, kun tarvitaan. Rakennus on Pohjoismaiden ensimmäinen passiivitason liikerakennus. Hankkeessa kehitettiin myös sopimusmalli, joka mahdollistaa elinkaariajattelun, sekä uudenlainen konsepti, jonka avulla uusia hankkeita voidaan suunnitella vastaavalla tavalla. Pilottihankkeessa ei hyödynnetä maalämpöä, koska alueella oli jo valmiina riittävästi kaukolämpökapasiteettia, jonka hyödyntämättä jättäminen olisi sekä hankkeen että laajemmin yhteiskunnan kannalta ollut vähintäänkin kyseenalaista. Kuitenkin, saatujen kokemusten valossa on perusteltua harkita, kannattaako energiatehokkaasti toteutettaville kaupan keskittymille rakentaa kaukolämpö- tai -kylmäverkkoa vai pitäisikö maalämmön hyödyntäminen ottaa suunnittelun pohjaksi jo alueiden käyttöä ajateltaessa. Virtanen Yhtiöt on hankkeessa kiinnittänyt huomiota eri osapuolien sitouttamiseen sekä pehmein että kovin kannustimin. Omaan valvontaan on panostettu merkittävästi ja kaikille osapuolille on tiedotettu tavoitteista. Esimerkiksi rakennuksen tiiviys vaatii, että kaikki työvaiheet tehdään huolellisesti ja valvotaan ja tarkistetaan välitulokset riittävän usein. Hyvien alihankkijoiden merkitystä ei siis voi korostaa liikaa. Työmaahenkilökunnalle on määritelty taloudelliset kannustimet, jotka ohjaavat energiaa säästäviin ratkaisuihin hankkeen alussa ja myös sen edetessä. 8

9 Todellinen lisäarvo voidaan todeta, kun hanketta on seurattu noin vuosi, jolloin nähdään todellinen energian kulutus, ja se, miten energiakustannusten säästö on vaikuttanut kilpailukykyyn, ja miten hankkeen oppeja on päästy hyödyntämään muissa projekteissa. Erityisesti sähkösuunnittelussa tehtyjä ohjausjärjestelmiä ja muita energiaa S-MARKET säästäviä SÄÄKSJÄRVI tön energiankulutus on pystyttävä LUONNOS Tavoitteiden saavuttamiseksi kiinteis- 14 suunnitelmia on ennätetty jo hyödyntämään muissakin aloitetuissa kohteissa. Rakennus on saamassa VTT:n passiivirakennussertifikaatin, kun tiiveysmittaukset on suoritettu. Käyttäjänä Anttila Oy odottaa kokemuksia energiatehokkuuden eteen tekemästään työstä sekä erityisesti asiakasnäkökulmasta suunnitellusta valaistuksesta. Lähes nollaenergiatasoinen market-kiinteistö Pirkanmaan Osuuskauppa on sitoutunut energiatehokkuussopimukseen, joka edellyttää energiankulutuksen vähentämistä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Vertailutasona käytetään vuoden 2005 toteutuneita kulutuslukemia. Tavoitteiden pohjalta käynnistettiin vuonna 2011 lähes nollaenergiaan tähtäävän market-kiinteistön suunnittelu- ja pilotointihanke yhteistyössä VTT:n kanssa. Tuloksia hyödynnetään tulevien kohteiden rakentamisessa energiatehokkaiksi kokonaisuuksiksi. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää koko S-ryhmää tukevat rakennusten suunnitteluohjeet energiatehokkaammiksi. kohdistamaan mahdollisimman hyvin eri osa-alueisiin ja paikannettava mahdolliset energiansäästökohteet. Market-kiinteistö asettaa harjoitettavan liiketoiminnan kannalta tietynlaiset reunaehdot kiinteistön tilasuunnittelulle, joten tietyt asiakasviihtyvyyden kannalta tärkeät perusratkaisut piti säilyttää ennallaan. Energiankulutuksen minimointia tarkasteltiin seuraavien osatekijöiden avulla: rakennuksen tilaratkaisujen kehittäminen, vaipan rakenteet, tuulikaappi ja oviverhopuhaltimet, valaistus- ja kylmäjärjestelmä, kylmäkalusteet, lämmitys ja ilmanvaihto sekä aurinkoenergian hyödyntäminen. Market-kiinteistössä ilmanvaihdon ja kylmäjärjestelmän integrointi on energiatehokkuuden kannalta avainasemassa. Kylmäjärjestelmä tuottaa jäähdytysprosessin sivutuotteena lauhde-energiaa, ARKKITEHTUURITOIMISTO SEPPO KANGASNIEMI OY PETSAMONKATU 14, TAMPERE, p , f Sääksjärven S-Market Näkymä jota hyödynnetään L14-10 kiinteistön lämmittämiseen. Lauhde-energian maksimaalinen hyödyntäminen kiinteistössä vähentää ostetun energian määrää. Kylmäkalusteet kuluttavat myös suuren osan kiinteistön käyttämästä sähköstä, siksi kalusteet tullaan esimerkiksi varustamaan kansi- ja ovirakentein. Kansitusratkaisuilla viilennystarve vähenee ja kalusteiden sulatusvälejä voidaan pidentää. Näillä on vaikutusta suoraan tarvittavaan kylmäenergian määrään. Uuden konseptin takia juuri mistään ei ole tarvinnut luopua, vaan rakennuksen soveltuminen päivittäistavarakauppaan on pysynyt ennallaan. Alustavien laskelmien mukaan kiinteistön vuosittainen kokonaisenergian tarve on saatu laskettua noin 100 MWh:lla. 9

10 Kestävä rakentaminen edellyttää myös kestävää ylläpitoa Kestävän rakentamisen prosessit (Sustainable building processes SUSPROC) -hankkeen tavoitteena oli ymmärtää aikaisempaa paremmin kestävän rakentamisen esteitä ja kokonaisvaltaisia vaikutuksia. Hankkeessa kehitettiin kestävän rakentamisen prosesseja, tarkasteltiin kestävän rakentamisen liiketoimintamalleja sekä tunnistettiin tehokkaita ohjausmekanismeja kestävään rakentamiseen. Hankkeen koordinaattorina oli VTT. Lisäksi hankkeessa olivat mukana Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun SimLab-yksikkö sekä Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun CKIR-yksikkö. SUSPROC-hankkeen tulosten pohjalta rakentamisen prosessiin tarvitaan ensi sijassa seuraavat muutokset prosessien kehittämiseksi kestävän rakentamisen mukaiseksi: kysynnän herättäminen ja loppukäyttäjien tietoisuuden kasvattaminen kestävän rakentamisen vaikutuksista ja potentiaalista kestävän rakentamisen vaatimusten hallinnan menetelmien omaksuminen ja käyttäminen prosessiin integroitujen kestävän rakentamisen työkalujen käyttöönotto suunnittelijoiden yhteistyön ja kestävän rakentamisen osaamisen kehittäminen ja pääsuunnittelijan roolin vahvistaminen uusien kestävän korjausrakentamisen konseptien ja palvelujen kehittäminen Kestävän rakennusprosessin olennaisimmat piirteet ovat periaatteet, jotka jatkuvat läpi prosessin: tavoiteasetanta, tulosten jatkuva vertailu asetettuihin tavoitteisiin, tarvittaessa tapahtuva tavoitteiden päivitys sekä tavoitteiden ja niistä tehtyjen tulkintojen sisällyttäminen kaikkiin keskeisiin asiakirjoihin. Tavoiteasetanta ei ole yksittäinen tehtävä prosessin alussa, vaan se jatkuu tarkistuksina ja tietoisina tulkintoina koko prosessin läpi. Kestävä rakentaminen on vaihtoehtojen vertailua kestävän rakentamisen kriteerien ja hankeasiakirjoissa esitettyjen määritysten välillä. Vertailut alkavat jo tarveselvitysvaiheessa, jolloin toiminnan muutos on aina mukana yhtenä optiona tontin hankinnan ja kiinteistön korjaamisen ohella. Kestävä rakentaminen on jatkuva prosessi, joka ei pääty rakennuksen tai korjausprojektin valmistumiseen. Se jatkuu kestävänä ylläpitona, johon kuuluu tavoitetason ylläpitäminen ja mahdollinen toimijoiden vision ja strategian korjaamiseen liittyvä parantaminen ja siihen liittyvien toimenpiteiden tekeminen. Jossain vaiheessa ollaan uudelleen tilanteessa, jossa on tarpeen aloittaa perusvaihtoehtojen (uusi rakennus, korjaus, toiminnan muutos) vertailu. 10

11 Kuva: JKMM Arkkitehdit Synergiatalo pilotoi matalaenergiarakentamista Senaatti-kiinteistöt investoi vuosittain noin 250 miljoonaa euroa valtion kiinteistöjen ja toimitilojen peruskorjauksiin (osuus noin 70 prosenttia) ja uudisrakentamiseen (osuus noin 30 prosenttia). Hankkeissaan se soveltaa kehittämäänsä ekologisen rakennuttamisen menetelmää, jonka keskeisiä osia ovat tarveselvitysvaiheessa tehtävä ympäristöselvitys ja hankesuunnitteluvaiheessa asetettavat ympäristötavoitteet. Näistä keskeisiä ovat rakennuksen energiankulutus, sisäilman laatu, muunneltavuus, korjattavuus ja siivottavuus. Syken Synergiatalo-tutkimushankkeessa tuotettiin Senaatti-kiinteistöille uusia toimintamalleja ja työkaluja, jotka palvelevat energia- ja ekotehokasta rakentamista. Samalla kehitettiin hyvää toimintatapaa julkiseen rakennuttamiseen. Synergiatalo-rakennushanke on matalaenergiarakentamisen pilotti, jossa syntyviä työkaluja halutaan käyttää muussakin valtion uudisrakentamisessa. Sen perusteella voidaan kehittää sovelluksia myös peruskorjaushankkeisiin. Ekologisuuden kannalta oleellista on rakentamisen määrän rajaaminen vain aivan tarpeelliseen, sillä energiankäytön ja päästöjen määrä on kytköksissä rakentamisen laajuuteen. Lähiympäristön mahdolliset yhteiskäyttöön soveltuvat tilat on tarpeen kartoittaa ja edistää synergiaa lähikiinteistöjen kanssa ja optimoida rakentamisen määrä mahdollisimman pieneksi. Myös tontin ja rakennuspaikan valinta ovat ekologisesti tärkeitä ratkaisuja, sillä rakennuksen sijainti on oleellisen tärkeä ajateltaessa ihmisten ja tavaroiden logistiikkaa kiinteistön olemassaolon aikana. Toimitilojen rakentamisessa on tärkeää tilatehokkuuden ja tilojen käytettävyyden optimointi, joka voidaan parhaiten toteuttaa työympäristön kehittämisen kautta. Näin varmistetaan tilojen soveltuvuus ja tehokkuus kyseiselle organisaatiolle muuntojoustavuutta unohtamatta. Heti prosessin alussa on tarpeen luoda selkeä ekotehokas tavoite, johon sitoutetaan sopimuksellisesti kaikki keskeiset osapuolet. On varmistettava se, ettei mikään rakennusprosessin tai kiinteistön ylläpidon taho esimerkiksi oman palkkionsa maksimoimiseksi tee hankkeen kannalta osaoptimointia ja vaaranna kokonaistavoitteeseen saavuttamista. Synergiatalo-hankkeessa eri toteutusvaihtoehtoja käytiin läpi laajassa ideapalaverissa ja päädyttiin kansainväliseen monialaiseen suunnittelukilpailuun. Hyvä keino varmistaa ekologinen käyttö on laatia Green Lease -vuokrasopimus, joka perustuu siihen, että tilojen omistajaa ja vuokraajaa ohjataan taloudellisin kannustimin ympäristötehokkaiden ratkaisujen hyödyntämiseen. Rakennuksen ekologinen käyttö varmistaa, että rakennusprosessissa aiemmissa vaiheissa tehdyt ekologiset ratkaisut johtavat mahdollisen ekotehokkaaseen ympäristöä säästävään lopputulokseen Kuva: JKMM Arkkitehdit

12 Kuva: JKMM Arkkitehdit Synergiatalo toimii esimerkkinä julkiselle rakentamiselle Suomen ympäristökeskuksella (SYKE) oli Synergiatalon osalta Senaatti-kiinteistöjen hankkeelle rinnakkainen hanke, jonka taustalla oli tarve löytää ratkaisuja erittäin energia- ja ekotehokkaiden toimitilojen rakentamiselle. Ekotehokkaan rakentamisen pilottikohde on SYKEn tuleva toimitalo. Tässä Synergiatalo-hankkeessa on määritetty energia- ja ekotehokkaiden rakennusten tavoitteita ja kriteereitä, jotka toimivat Synergiatalon suunnittelukilpailun ja sitä seuraavan rakennussuunnittelun lähtökohtina. Hanke toimii esimerkkinä julkisille hankkijoille sekä Suomessa että kansainvälisesti. Projektissa on erityisesti huomioitu hankkijoiden tarve saada malliksi tarjouskilpailujen oikeita esimerkkejä tarkkoine määrittelyineen ja sanamuotoineen. Toimintamallista ja tuloksista on koottu www-sivusto, jolla muut rakennushankkeita suunnittelevat voivat ottaa kokemukset ja tiedot vaivattomasti omaan käyttöönsä. Synergiatalon kilpailuohjelmaan on kirjattu ekotoimitalon energia- ja ekotehokkuusvaatimukset ja tavoitteet. Myös se löytyy hankkeen wwwsivulta sekä suomeksi että englanniksi. Hankkeessa kehitettiin uusi laskentatyökalu päärakenteiden hiilijalanjäljen arviointiin. Työkalun voi ladata maksutta hankkeen www-sivulta, kun sitoutuu käyttöehtoihin. Omistajuuden toimintamallit ohjaavat kestävää rakentamista VTT, Tampere ja Vantaa kehittävät OKRA-ryhmähankkeessa omistajuuden toimintamalleja, joita voidaan soveltaa kestävään ja hiilineutraaliin rakentamiseen. Lisäksi hankkeessa määritellään konsulttien valinta- ja kilpailuttamismalleja, jotka siirtävät omistajan tahtotilan prosessiin. OKRAhankkeessa analysoidaan myös omistajuuden vaikuttavuutta sekä valintojen vaikutusta kestävässä rakentamisessa. OKRA-hanke perustuu havaintoon siitä, että vaatimusten hallinta on keskeinen tekijä kestävässä rakentamisessa. On tärkeää, että ne investoijat ja omistajat, jotka haluavat noudattaa kestävän rakentamisen strategiaa, käyttävät hyväksi vaatimusten asettamisen menettelytapoja. Vaatimusten asettaminen perustuu hyvin määriteltyihin tavoitteisiin, joiden pohjaksi tarvitaan kokonaisvaltainen ymmärrys kestävän rakentamisen osatekijöistä ja vaikuttavista asioista. Kestävän rakennusprosessin olennaisia piirteitä ovat myös läpi prosessin tapahtuva tulosten vertailu asetettuihin tavoitteisiin nähden sekä tarvittaessa tavoitteiden päivittäminen. Halutun lopputuloksen saavuttamiseksi tavoitteet ja niistä tehdyt tulkinnat on sisällytettävä kaikkiin keskeisiin asiakirjoihin. Vantaan OKRA -hankkeessa laaditaan muun muassa Vantaan kaupungille työkalu, jonka avulla rakentaja voi tulevilla asuntomessuilla arvioida ja ottaa huomioon rakennukseen liittyvien vaihtoehtojen vaikutuksen hiilijalanjälkeen. Tampereen OKRA-hankkeen taustatuen avulla valmistellaan muun muassa ERA 17 -tiekarttaa. 12

13 Päätöksentekomalli valtion kiinteistön arvonmääritykseen Senaatti-kiinteistöt haluaa Elvyttävä korjausrakentaminen (Elvykor) -kehityshankkeellaan varmistaa sen, että se pystyy täyttämään vanhenevan rakennuskannan korjaamiseen liittyvät sitoumuksensa. Elvykor-hankkeen tavoitteena on tuottaa päätöksentekomalli valtion omistuksessa olevan vanhentuneen kiinteistön arvonmääritystä ja investointipäätöksiä varten. Hankkeessa luodaan myös toimintatapa, joka soveltuu kiinteistöjen kokovaltaiseen korjaamiseen, ja selvitetään muun muassa hankintamalleilla, miten elinkaarisopimusmalli soveltuu peruskorjaamiseen. Energiatehokkuuden parantaminen kytkeytyy toimintatapojen ja tiedon hallinnan tehostamiseen koko kiinteistöliiketoiminnan ketjussa. Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen hallinnoiman Tapre-hankkeen Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi tavoite on nimensä mukaisesti parantaa Tampereen alueen palvelurakennusten energiatehokkuutta luomalla alueelliset energiatehokkuusmarkkinat. Työkaluina tavoitteeseen pääsemiseksi ovat yhtenäiset energiatehokkaat sopimus- ja toimintaperiaatteet, jotka helpottavat ja tehostavat kaikkien osapuolien työtä. Tampereen kaupungin lisäksi mukana on suuri joukko pirkanmaalaisia kiinteistönomistajia, rakennus- ja huoltoliikkeitä sekä arkkitehti- ja insinööritoimistoja. Tapre-hankkeessa ei oteta kantaa siihen, mikä on yksittäisen rakennuksen energiatehokkuustavoite, sen päättää jokainen rakennuttaja itse. Hankkeessa luodaan sopimusmalliperiaatteet ja työkalut, joiden avulla rakennuttaja saa energiatehokkuudeltaan haluamansa rakennuksen. Kun alueen kiinteistönomistajat soveltavat samoja periaatteita, syntyvät alueelliset energiatehokkuusmarkkinat. Palveluntarjoajilta odotetaan energiatehokkaampaa rakentamista ja energiatehokkaampia kiinteistöjen käyttö- ja huoltopalveluita. Yksittäinen kiinteistönomistaja joutuu määrittelemään energiatehokkaat hankintamenettelyperiaatteet, mikä vaatii resursseja ja osaamista. Palveluntuottajat joutuvat vastamaan eri tavoin tehtyihin tarjouspyyntömäärittelyihin, joihin ei ole järjestelmällisesti sisällytetty energiatehokkuusnäkökulmaa. Tämä työllistää tarpeettomasti palvelutarjouksien tekijöitä ja vaikeuttaa tuotekehittelyä sekä tarjousten oikeudenmukaista vertailua. Tapren työmallit luodaan työryhmissä, joista yksi keskittyy hanke- ja toteutussuunnitteluun, toinen toteutukseen ja urakointiin, ja kolmas rakennuksen käyttöön. Työryhmät työstävät energiatehokkuusnäkökulmasta muun muassa sopimusmalleja ja työkaluja energiatehokkaan lopputuloksen arviointiin. Näitä valmistellaan niin suunnitteluun, rakentamiseen kuin rakennusten käyttöäkin varten. Aineistoa testataan mukana olevissa rakentamis- ja huoltopalveluja tarjoavissa yrityksissä. Näin varmistetaan, varmistetaan, että sopimus- ja toimintaperiaatteilla on markkinoiden hyväksyntä. Tämän lisäksi hankkeessa parannetaan koulutuksella eri osapuolten valmiuksia energiatehokkaaseen rakentamiseen ja rakennusten energiatehokkaaseen käyttöön ja ylläpitoon. 13

14 Kuva: ERA17/Leena Ahveninen

15 2 Fiksu tilojen käyttö on ekoteko Energian tehokkaalla käytöllä on kiinteistöissä vähintään yhtä suuri rooli kuin energiansäästöä edistävillä teknisillä ratkaisuilla ja uusiutuvan energian tuotannolla. Nykyisessä kiinteistökannassa rakennusten päästöistä syntyy käyttövaiheessa prosenttia. Vaikka matalaenergiarakentamisen myötä käytön osuus päästöistä pienenee, paraskaan suunnittelu tai tekniset ratkaisut eivät takaa ekotehokasta lopputulosta, jos käyttäjät eivät osaa tai halua käyttää kiinteistöjä oikein. Toimintatapojen muutos on haastavaa varsinkin kun hyvään lopputulokseen tarvitaan arvoketjun eri osapuolien sijoittajien, omistajien, käyttäjien, huoltoyhtiöiden ja kiinteistöpalveluiden tuottajien yhteistyötä. Ekotehokkuuden ja kestävyyden edut on pystyttävä osoittamaan koko arvoketjulle. Yksittäinen organisaatio voi vähentää hiilijalanjälkeään ja hillitä ilmastonmuutosta toimitilavalintojensa kautta. Tuotannolliset yritykset voivat tiloillaan vaikuttaa hiilijalanjälkeensä vähemmän kuin prosessien tehokkuudella tai alihankintaketjun kestävyydellä, mutta tietotyötä tekevissä organisaatioissa kiinteistöjen käyttö voi muodostaa valtaosan hiilijalanjäljestä. Palvelualoilla ja julkisen sektorin toiminnassa jopa 70 prosenttia ympäristökuormituksesta aiheutuu kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutuksesta ja toimitilojen rakentamisen ympäristövaikutuksista. Tulevaisuudessa työn tekemisen tavat muuttuvat ja erityyppisten tilojen tarve kasvaa. Perinteisten toimistohuoneiden sijaan tarvitaan ryhmätyöja neuvottelutiloja sekä keskittymistä että virkistäytymistä tukevia tiloja. Tilan tarve pienenee ja entistä pienemmät tilat riittävät, kun vain osa työntekijöistä työskentelee koko ajan toimistolla, osan käydessä usein vain kääntymässä työpaikallaan. Tilantarpeella on energiatehokkuuteen vähiten tunnistettu, mutta käytännössä erittäin suuri vaikutus. Ekologinen ja taloudellinen kestävyys kulkevat yleensä käsi kädessä: taloudellisesti kestävässä tilassa on hyvä tilatehokkuus ja siten kohtuullinen energiankulutus ja vuokrataso. Hyvin suunnitellut tilat palvelevat myös työhyvinvointia. Taloudellisten kannusteiden lisäksi ekotehokkuus on tilojen käyttäjille osa yhteiskuntavastuuta ja riskien hallintaa. Vastuullisen toiminnan tuottama imagohyöty voi auttaa erottumaan kilpailijoista ja houkuttelemaan osaavinta työvoimaa. Tekesin kiinteistö- ja rakennusalan ohjelmien tavoitteena on ollut teknologia- ja palvelukehittämisen rinnalla uudenlaisen kysynnän luominen. Sekä yksityisiä että julkisia kiinteistönomistajia on aktivoitu uusien ja innovatiivisten ratkaisujen hyödyntäjiksi sekä toimimaan onnistuneiden ratkaisujen hyödyntäjinä ja monistajina. Kiinteistöjen käytön energiatehokkuuden parantamiseksi on kehitetty energiatehokkaita suunnitteluratkaisuja, talotekniikkaa, kiinteistötietojärjestelmiä ja palvelukonsepteja energiankäytön hallintaan. Toimitilojen tilatehokkuuden ja työympäristön parantamiseen on kehitetty palveluita ja käyttäjätietoa on hyödynnetty asuntojen suunnitteluratkaisuissa, joilla kannustetaan kestäviin elämäntapoihin. Käyttötottumuksilla ja oman toiminnan vaikutusten ymmärtämisellä voidaan vaikuttaa energiankulutukseen. Huoneistokohtaisesta mittaustiedosta saatu palaute muuttaa tutkimusten mukaan käyttötottumuksia. 15

16 Palveluiden ja toimintojen kehittämisellä merkittävät päästövähennykset ISS Palvelut Oy on kehittänyt ilmastonmuutoksen torjunnan keinoja toimitilapalveluissa. Tähän liittyvän projektin avulla kartutettiin ympäristövaikutuksiin ja niiden hallintaan liittyvää osaamista ja luotiin osaamisen pohjalta uutta palveluliiketoimintaa. ISS on valinnut palveluidensa ympäristövastuullisuuden tason selvittämiseen kansainvälisen ympäristöluokitusjärjestelmä LEEDin kriteerit (LEED-EB:OM Leadership in Energy and Environmental Design, Existing Buildings: Operation and Maintenance). Projektin aikana ISS:n palvelut arvioitiin tämän kriteeristön avulla ja kehitettiin täyttämään sen vaatimukset. Lisäksi kehitettiin myös työkaluja, joiden avulla asiakkaan sertifiointiprosessi sekä saavutetun tason ylläpitäminen sujuu joustavasti. Projektin aikana kehitetyillä uusilla palveluilla ja työkaluilla on voitu vähentää asiakkaiden ympäristövaikutuksia ja kiinteistöjen aiheuttamia vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Pilottikohteena oli Suomen Hewlett- Packardin pääkonttori, joka vähensi päästöjään yhdessä vuodessa noin 180 omakotitalon vuosittaisten päästöjen verran. ISS:n ja HP:n työtekijöiden yhteinen työ tuotti kultaisen LEED-sertifikaatin. LEED-prosessi näkyi pieninä remontteina ja toiminnallisina muutoksina. Parantunut sisäilma ja tasaisempi lämpötila olivat henkilöstölle tuntuvimpia muutoksia. Esimerkiksi lämpötilojen ja ilmanvaihdon optimoinnilla pääkonttorin hiilidioksidipäästöt tippuivat 800 tonnia vuonna Samalla sähköä säästyi 9 prosenttia, lämmönkulutuksessa päästiin 27 prosentin ja veden kulutuksessa lähes 20 prosentin säästöihin edelliseen vuoteen verrattuna. Jätemäärien hyötykäyttöaste HP:lla nousi 70 prosentista 95 prosenttiin. Parannuksiin päästiin käymällä kiinteistön toiminnot ja ISS:n tuottamat palvelut systemaattisesti läpi ja kehittämällä niitä. Usein energiankäytön hallinnalla ja käyttötottumusten muutoksella voidaan vähentää noin 15 prosenttia kiinteistöjen energiankulutuksesta. Tämä ei vaadi välttämättä investointeja mutta, jos niitä tehdään, niiden tyypillinen takaisinmaksuaika on alle vuoden. Seuraavat noin 15 prosentin vähennykset voidaan saavuttaa lyhyen takaisinmaksuajan investoinneilla (1 10 vuotta). Pilotin tulosten esittely Video pilotin tuloksista ja toiminnasta ISS ja kiinteistön hiilijalanjäljen pienentäminen Energianhallintaan valvonnan kautta

17 Energiatehokkuus ja työn tekemisen tavat kärkenä toimitilauudistamisessa Rapal alkoi selvittää toimitilojensa käytön tehostamista ja energiatehokkuuden lisäämistä tilanteessa, jolloin yhtiön vuokrasopimus oli päättymässä. Toimitilat haluttiin uudistaa siten, että voitaisiin luoda uusia tehokkaampia ja yhteistyötä korostavia työn tekemisen muotoja. Tavoitteena oli ratkaisu, jossa yhdistyisi kestävän kehityksen, taloudellisen tehokkuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmat. Rapalissa todettiin, että työn tekemisen tavat kulminoituvat kolmeen erilaiseen työprofiiliin. Näiden avulla laskettiin, minkä suuruiset tilat tarvitaan. Sijaintikriteereiksi asetettiin kestävän kehityksen mukaisesti mahdollisimman alhaiset työmatkojen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt sekä hyvät palvelut alueella. Leppävaaran sijainti oli vaihtoehtojen ympäristövaikutuksiltaan suotuisin. Tulokseen vaikuttivat sijainti raideliikenteen solmukohdassa sekä helppo saavutettavuus myös muilla liikennevälineillä. Sopivat tilat löytyivät Panorama Towerista Leppävaaran ytimestä. Uusien tilojen löydyttyä käynnistettiin suunnitteluprosessi, jossa käytiin läpi henkilöstön tarpeet. Henkilöstö osallistui tarpeiden määrittelyyn ja uusien työtilojen suunnitteluun. Koska uuden toimitilan tavoitteena oli tilankäytön tehostaminen ja tilakustannusten merkittävä vähentäminen, sekä myös toiminnan tehostaminen, päädyttiin monitilatoimistoratkaisuun, jossa vain osalle henkilöstöstä tuli oma, nimetty työpiste. Työpisteiden yhteiskäytön myötä henkilöstö opetteli säilyttämään töihin liittyvät tavaransa siirreltävissä kaapeissa. Näin säilytystilan tarve pieneni oleellisesti. Henkilöstö on ollut tyytyväinen muutoksiin ja pitää nykyisiä työn tekemisen tapoja parempina aiempaan verrattuna. Projekteissa yhteistyötä tekevät asiantuntijat voivat sijoittua lähelle toisiaan, mikä on parantanut tiimityötä ja tehostanut työntekoa. Kaksi vuotta muutoksen jälkeen henkilöstön määrä on kasvanut neljänneksellä, mutta uusia kalustehankintoja ei ole tarvinnut tehdä lainkaan. Projekti on ollut hyvä esimerkki siitä, että tilakustannuksiin voi merkittävästi vaikuttaa, ja samalla tehostaa itse työn tekemistä työviihtyvyyden kärsimättä. Tilantarve ja tilakustannukset saatiin puolitettua: tilantarve 26m 2 :stä 13m 2 :iin työntekijää kohti ja tilakustannukset 7000 eurosta 3500 euroon henkilöä kohden vuodessa. Toimitilojen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 30 prosentilla 2 650:stä kgco 2 /hlö/vuosi. Tilankäyttöä seurataan edelleen säännöllisesti sekä säädetään ja tehostetaan tarvittaessa. Uudistus on vahvistanut Rapalin yrityskuvaa rakennetun ympäristön talouden- ja ympäristöhallinnan edelläkävijänä. 17

18 Ratkaisupankin käyttö periaatetasolla Työympäristökonseptin osat esim. Julkinen vyöhyke Strategiset tavoitteet ja reunaehdot Arjen toimintakulttuuri ja työn teon tarpeet Asiakasratkaisuista tietopankiksi Workspace Oy on työympäristön suunnittelupalveluja tarjoava yritys, jonka kehitysprojektissa luotiin työympäristökehittämisen ratkaisupankki. Tavoitteena oli parantaa yhtiön kilpailukykyä ja sisäistä vuorovaikutusta kokoamalla asiakkaisiin liittyvä ja yrityksessä oleva hiljainen tieto yhteen paikkaan. Työssä sovellettiin työympäristöjen kehittämiseen liittyvää lähestymistapaa, jossa tila- ja kalusteratkaisujen lisäksi kehitetään myös arjen toimintatapoja, visuaalista ilmettä ja ict:n käyttöä. Puolijulkinen vyöhyke Yhteistyön vyöhyke Vaihtoehto 1 Yksilötyön vyöhyke Perinteiset neuvottelutilat Vaihtoehtoja ratkaisupankista esim. Vaihtoehto 2 Projektihuoneet ja -nurkkaukset RATKAISUSSA MÄÄRITELTY KONSEPTITASOLLA! Tila- & kalustetyypit! ICT-välinetyypit! Käyttötavat arjen työssä! Visuaalinen ilme Vaihtoehto 3 Kohtaamislabyrintti Valitaan ratkaisuaihio jatkosuunnittelun pohjaksi Ratkaisupankki tarjoaa vaihtoehtoja valittavaksi asiakasorganisaation tavoitteiden, toimintakulttuurin ja tilannetekijöiden vaatimusten mukaan sovitussa aikataulussa. Ratkaisupankin avulla työympäristöratkaisujen kyky edistää organisaation liiketoimintaa nousee uudelle tasolle. Ratkaisupankin pohjana on käytetty Workspacen projekteissa (yli 500) toteutettuja ratkaisuja, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kokemuksia (yli 200 henkilötyövuotta) sekä muissa hankkeissa ja kirjallisuudessa tunnistettuja ratkaisuja Suomesta ja maailmalta. Ratkaisupankkiin on kerätty konseptivaihtoehtoja asiakkaiden erilaisia tilanteita ja haasteita varten. Pankki on sisällöltään kuvapainotteinen ja hyvin visuaalinen tekstien ja kuvien yhdistelmä, josta on helppo poimia vaihtoehtoja asiakastyöhön. Tavoitteena on luoda työtila, joka on pohjana kaikelle toiminnalle. Tilalle suunniteltu ilme luo viihtyisyyttä ja tavoiteltua mielikuvaa sekä ohjaa henkilöstöä toimimaan tietyllä tavalla. ICT osaltaan luo käytettävyyttä ja tukee työn tekemistä samoin kuin kalusteet. Konseptointivaiheessa tämä kokonaisuus kuvataan pelkistetyllä ja ymmärrettävällä tavalla. Luodun konseptin eri vaihtoehtojen avulla asiakas voi helposti valita oman organisaationsa strategisiin tavoitteisiin sopivat ratkaisut. Useamman vaihtoehdon vertailu edesauttaa asiakkaan päätöksentekoa. Ratkaisupankin ansiosta asiakastyö on tehostunut ja asiakas voi saada uusia konsepteja nopealla aikataululla. Myös laatu on parantunut entisestään. Tilanteesta, jossa tieto on vain suunnittelijan omassa päässä tai yksittäisellä tietokoneella, on päästy eroon. Tietopankki on auttanut myös uusien suunnittelijoiden ja muilta toimialoilta rekrytoidun henkilöstön oppimista. 18

19 Käyttäjäryhmät toimitilakonseptin kehittämisen keskiössä Perinteisesti kiinteistöjen ympäristövaikutuksia on pienennetty kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä tai tilan käyttöä tehostamalla. Lahden Tiede- ja yrityspuiston hankkeessa on kehitetty uusi konsepti, jossa asiakasyrityksen tarvitsemaa fyysistä tilaa vähennetään ilman, että joudutaan tinkimään työskentely-ympäristön toimivuudesta. Tiede- ja yrityspuisto rakentaa Lahden Niemen alueesta ympäristöliiketoiminnan ja -tutkimuksen osaamiskeskittymää. Se tarjoaa cleantech-yrityksille liiketoiminnan kehittämispalveluja sekä toimisto- ja tutkimustilojen vuokrausta. Kehitettyä toimitilakonseptia voidaan soveltaa niin toimisto-, opetus- kuin laboratoriotiloihin, ja se on edullisempi tuottaa kuin perinteinen ratkaisu. Osa kustannussäästöistä voidaan siirtää loppuasiakkaan hyväksi pienempinä vuokrina. Ympäristökuormituksen vähentämisen ohella hanke on tukenut yrityksen kilpailukykyä toimitilamarkkinoilla. Tulevaisuudessa entistä pienempi tila palvelee entistä suurempaa joukkoa työntekijöitä. Työn tekemisen tavat vaihtelevat työntekijöiden kesken sekä työpäivän mukaan: osa työskentelee pääsääntöisesti toimistolla ja osa käy vain siellä kääntymässä. Sen takia on tarvetta erityyppisille tiloille, kuten ryhmätyö- ja neuvottelutiloille sekä keskittymistä että virkistäytymistä tukevia tiloille. Kehittämishankkeessa tunnistettiin neljä erilaista työnteon tiloihin liittyvää tarvetta. Kehitetty toimitilakonsepti on erityyppisiin vyöhykkeisiin perustuva ratkaisu, jossa yksittäiselle käyttäjälle tai asiakkaalle ei hankita omaa erillistä huonetta tai huoneistoa vaan käyttöoikeus suurempaan eri vyöhykkeitä sisältävään tilaan. Toimitila-asiakkaalle tarjotaan monikäyttötilaa, josta löytyvät tiimitilat, hiljainen tila, projektitila sekä kokoustilat. Yksittäistä monitoimitilaa käyttää joko yksi tai useampi yritys yhdessä, yrityksen koosta riippuen. Toimitilakonseptin avulla voidaan saavuttaa rakennuskuluissa keskimäärin prosentin energiasäästöt. Energia- ja materiaalitehokkuus paranee perinteiseen toimitilaratkaisuun verrattuna prosenttia yhden käyttäjän tiloissa, ja monikäyttäjäympäristössä puolestaan prosenttia omiin toimistoihin verrattuna. Säästöt heijastuvat luonnollisesti hinnoitteluun ja tarjoavat asiakkaille edullisen ja energiatehokkaan vaihtoehdon. Kehittämishanke tehosti tilojen käyttömukavuutta, ja uutta toimitilakonseptia käyttävät asiakkaat ovat pääsääntöisesti olleet tyytyväisiä muutokseen. Monitoimitilan tarjonta mielletään laadukkaaksi ja käytettävissä oleva tila suhteellisen tilavaksi. Toisaalta monitoimitilan käyttö vaatii asiakkaalta totuttelua. Se ei myöskään sovellu kaikkeen liiketoimintaan. Lahden tiede- ja yrityspuiston tavoitteena on, että uuden toimitilakonseptin mukaisten tilojen määrä ylittää perinteisen toimitilatarjonnan Cleantech Park -kampuksella Niemen alueella viiden vuoden sisällä. Uuden konseptin ansiosta Lahti Cleantech Park kuormittaa ympäristöä tulevaisuudessa noin 40 prosenttia vähemmän. Kehityshanke on osoittanut, että toimitilojen ympäristökuormituksen vähentämisessä toimintatapojen muutos on vähintään yhtä suuressa roolissa kuin energiankulutusta edistävät tekniset ratkaisut. Käytännössä 70 m 2 :n monikäyttöympäristö palvelee yrityspuistossa noin kymmentä 1 2 henkilön yritystä. Tilan säästö on merkittävä, sillä jokaiselle yritykselle tarjottava oma toimistotila edellyttäisi noin 150 m 2 :n tilaratkaisua. 19

20 Sisäilmaratkaisuilla hyvinvointia edistämässä Halton Oy tuottaa sisäilmastoratkaisuja, joiden tavoitteena on parantaa asiakkaiden liiketoiminnan tuottavuutta ja ihmisten hyvinvointia. Yrityksen kehityshankkeen tavoitteena oli selvittää kiinteistöjen omistajien sisäilman laatuun, energiatehokkuuteen ja turvallisuuteen liittyvät haasteet ja luoda ratkaisuja näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Hankkeessa kehitettiin uusia sisäilman laadun ja energiatehokkuuden ratkaisuja sekä nykyisen rakennuskannan että uudisrakentamisen vaatimuksia vastaaviksi. Keskeinen elementti on ollut myös yrityksen siirtyminen vahvemmin kohti palveluliiketoimintaa. Kehittämistyön kokonaisvaltaisuus heijastui muun muassa tarjonnan uudelleen määrittelyssä, myyntiprosessia koskevissa muutoksissa sekä nykyisen kumppaniverkoston laajentamistoimissa. Palveluliiketoiminnan kehittämisen lähtökohtana Haltonilla oli ihmisten hyvinvoinnin edistäminen parempia sisäolosuhteita tarjoamalla. Tämä edellyttää teknisten ratkaisujen lisäksi siirtymistä arvoketjussa eteenpäin; uusien asiakassegmenttien hankkimista, parempaa käyttäjätarpeiden ymmärtämistä ja asiakassuhteiden syventämistä. Perinteisesti Haltonin tuotteiden asiakkaina ovat olleet LVI-urakoitsijat ja tukkukauppa. Hankkeen myötä huomioitiin kuitenkin koko päätöksenteon ketju, koska on tärkeää vaikuttaa myös arkkitehteihin, LVI-konsultteihin sekä kiinteistön omistajiin ja käyttäjiin. Uusia ratkaisuja kehitettäessä olennaista on käyttäjien ongelmien koko-

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö Elinkaaritehokkuus & hankinnat 13.6.2013 Energiatehokkuustavoitteet suunnittelun ja urakoinnin hankinnoissa Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI Tapren

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan

Lisätiedot

KAUPPAKESKUS SELLO LEED. 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija

KAUPPAKESKUS SELLO LEED. 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija KAUPPAKESKUS SELLO LEED 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija KAUPPAKESKUS SELLON LEED-LUOKITUS Kauppakeskus Sellolle on myönnetty kultaisen tason LEED-sertifiointi Sello on ensimmäinen kauppakeskus

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9. ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

AVAIN EKOTOIMIVAAN KOTIIN Asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena Projektipäällikkö Heli Mäntylä

AVAIN EKOTOIMIVAAN KOTIIN Asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena Projektipäällikkö Heli Mäntylä AVAIN EKOTOIMIVAAN KOTIIN Asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena Projektipäällikkö Heli Mäntylä EKOTEHOKKAAN ELINKAARIASUMISEN PALVELUKONSEPTIT YHTEISTYÖTAHOT TTS tutkimus (Työtehoseura) TKK

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda

Lisätiedot

Tulevaisuuden työympäristöt

Tulevaisuuden työympäristöt Tulevaisuuden työympäristöt Green Office-aamukahvit/ Ilmatieteen laitos ja Senaatti-kiinteistöt Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Muutoksesta Tilatehokkuudesta Toimitilakustannuksista Etä-/joustotyöstä

Lisätiedot

Kestävien hankintojen vuosiseminaari 2013. Huippuostajat. Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille

Kestävien hankintojen vuosiseminaari 2013. Huippuostajat. Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 2013 Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Visio Suomi tunnetaan

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Tekes, Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat aktivaattori Mia Toivanen www.tekes.fi/huippuostajat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA ESITE 2015 Yritys Toimitalo on Suomessa toimiva toimitilakiinteistöjen markkinointiin, ylläpitoon, johtamiseen sekä kehittämiseen erikoistunut palveluyritys. Toimitalon

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö. Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö Axovaatio Oy, AX-Suunnittelu

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö. Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö Axovaatio Oy, AX-Suunnittelu Axovaatio Oy, AX-Suunnittelu TAPRE - taustaa Taloudelliset, ympäristölliset ja muut yhteiskunnalliset tavoitteet edellyttävät energiatehokkuuden parantamista. Se, miten tavoitteet saadaan jalkautettua,

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien

Lisätiedot

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman seminaari Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta 27.9.2013 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen Huippuostajat ja Rakennettu ympäristö

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Jukka Riikonen Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Viiteympäristö Rakennusinvestoinnit joista yli 1 M :n hankkeisiin

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Faktoja Technopoliksen kiinteistökannasta 451 200 m2 Suomessa 24 100 m2 Pietarissa 79 200 m2 Tallinnassa >90% toimistotilaa 2011 taloudellinen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

"Hyvinvointirakentaminen"

Hyvinvointirakentaminen "Hyvinvointirakentaminen" Rakennetun ympäristön ohjelma, TEKES 18.5.2010 Helsinki Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Taustaa "Kymmenen kirjaa arkkitehtuurista" (Vitruvius 80-15 eaa.) rakennelman

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta

Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Johtava tutkija Tarja Häkkinen, VTT 2 MAAN

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ Työympäristön suunnittelun haasteet miten erityyppisiä työtilaratkaisuja suunnitellaan ja mitkä työskentelytiloihin liittyvät asiat edistävät työhyvinvointia

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Älykäs kaupunki seminaari 26.3.2010 klo 12-16 Radisson Blue Royal, Hki, Runeberginkatu 2

Älykäs kaupunki seminaari 26.3.2010 klo 12-16 Radisson Blue Royal, Hki, Runeberginkatu 2 Älykäs kaupunki seminaari 26.3.2010 klo 12-16 Radisson Blue Royal, Hki, Runeberginkatu 2 Kolme näkökulmaa älykkääseen kaupunkiin Tila, Ubicom ja Kestävä yhdyskunta ohjelmat Tila Ohjelman painottuu muuttuviin

Lisätiedot

Innovaatioita julkiseen investointiin - Vantaan lähes nollaenergiapäiväkoti

Innovaatioita julkiseen investointiin - Vantaan lähes nollaenergiapäiväkoti 09.06.2014 Innovaatioita julkiseen investointiin - Vantaan lähes nollaenergiapäiväkoti Arja Lukin Kaupunginarkkitehti Vantaan kaupunki Tilakeskus Miksi lähes nollaenergiapilotti? Strategia velvoittaa:

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Henkilöstön määrä 35 Tilakanta (oma ja vuokrattu yht.) 453 000 m 2 TA 2014 Liikevaihto

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti. Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin

HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti. Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin Projektin taustalla Tampereen strategisissa linjauksissa innovatiiviset hankinnat näkyneet pitkään

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Kimmo Liljeström Yksikönjohtaja Optiplan Oy 5.6.2014 Kimmo Liljeström 1 Sisältö Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa 1. Prosessi

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki, kaupunkikehitys Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Tekes Innovaatiorahoituskeskus

Tekes Innovaatiorahoituskeskus Kerrostalojen korjaaminen hankintaklinikan aloitustilaisuus ja 1. työpaja 27.5. Uusia ratkaisuja ja toimintamalleja alueiden uudistamiseen Tekes Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat ohjelmapäällikkö

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Valaistus. Sisävalaisimet. Case study. Derby Business Park. Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi

Valaistus. Sisävalaisimet. Case study. Derby Business Park. Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi Valaistus Sisävalaisimet Case study Derby Business Park Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi SmartForm LED SmartForm Taustaa Päätös SRV:n uusien toimitilojen rakentamisesta

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot