Perusmiehitysselvitys. Hoitotyön ja hoitotyönhenkilöstön toiminnallinen selvitys ja suunnitelma

Transkriptio

1 1(31) Hoitotyön ja hoitotyönhenkilöstön toiminnallinen selvitys ja suunnitelma

2 2(31) Sisällysluettelo 1. Johdanto Selvityksen eteneminen ja rakenne Hoitotyön ja hoitotyön henkilöstön toiminnallinen selvitys ja suunnitelma toimintaalueittain Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue Operatiivinen toiminta-alue Kirurgia Ortopedia Synnytykset ja naistentaudit Silmätaudit Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Suu- ja leukasairaudet Leikkaus- ja anestesiatoiminta Tehostettu hoito Lastentaudit Vatsataudit Urologia Kliininen tulosyksikkö Ähtärin sairaala Konservatiivinen toiminta-alue Sisätaudit Neurologia Ihotaudit ja allergologia Syöpätaudit Fysiatria ja kuntoutus Geriatria Psykiatrinen toiminta-alue Psykiatria Lasten ja nuorisopsykiatria Päivystyskeskuksen toiminta-alue Päivystyspoliklinikka Perusmiehitysselvityksen johtopäätökset Henkilöstöresursseja suunnataan tulevan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella ja tulevaisuuden haasteet huomioivalla tavalla Henkilöstöresurssit kohdennetaan siten, että Y -talon toiminta käynnistyy olemassa olevalla henkilöstöresurssilla Henkilöstöä valmennetaan tuleviin toiminnallisiin muutoksiin Yhteistyö tukipalveluiden kanssa, työnjaon haasteet ja keittämiskohteet...26 Kuvio 1. Selvitystyön rakenne ja eteneminen....4 Liite 1. Kuvio 2. Y-talo ja toiminnan järjestelyt v. 2012, osastojärjestelyt (Koivisto 2010)...27 Liite 2: Muutosten arviointi henkilöstömitoituksen lähtökohtana. Selvitystyön työkirja...28 Liite 3. Selvitystyön eteneminen...30 Liite 4. Kuvio 3: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaansijojen muutokset vv Liite 5. Taulukko 1: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaansijojen muutokset vv

3 3(31) 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus esitti vuonna 2009, varahenkilöstöön liittyvän keskustelun yhteydessä, tehtäväksi perusmiehitysselvityksen. Perusmiehitysselvityksen katsottiin palvelevan myös Y -talon resursoinnin suunnittelua. Selvitystyö käynnistyi toiminnallisten tavoitteiden, -periaatteiden ja rakenteiden sekä toiminnallisen ympäristön määrittämisellä. Selvitystyön pohjana oli johtajaylilääkäri Hannu Puolijoen pienryhmässä tekemän konsepti, jossa esitettiin A- ja Y-rakennusten yksiköiden uudelleenjärjestely. Toiminnallista selvitystyötä varten asetettiin työryhmä keväällä Työryhmän raportti: "Y -talo ja toiminnan järjestelyt vuodesta 2012 eteenpäin" valmistui syyskuussa 2010 (Liite 1.) Työryhmän puheenjohtajana oli ylilääkäri, toiminta-aluejohtaja Keijo Koivisto. Selvitys on käsitelty laajassa johtoryhmässä ja hallituksessa. Selvityksen jälkeen toiminta-aluejohtajat, -yksikköjohtajat ja ylihoitajat ovat jatkaneet toiminnallisen suunnitelman käsittelyä. Maaliskuussa 2011 saavutettiin konsensus päivystysosastolle siirtyvistä potilasryhmistä ja potilaiden hoidon järjestämisestä Y-rakennuksessa ja A- rakennuksen vuodeosastojen sairaansijoilla. käynnistyi syksyllä 2010 toiminta-aluejohtaja Koiviston työryhmän raportin valmistuttua. Selvitystyölle määritettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat hallintoylihoitaja, johtajaylilääkäri, sairaanhoitopiirin johtaja, henkilöstöjohtaja. ammattijärjestöjen luottamusmiehet, toiminta-aluejohtajat ja ylihoitajat. Toiminta-alueiden ylihoitajat nimettiin selvitystyöstä vastaaviksi. Ylihoitajille oli varattu työskentelyaikaa perusmiehitysselvityksen tekemiseen ja Ohjausryhmä kokoontui tekemään väliarvioinnin työn etenemisestä ja arviomaan selvitystyötä. Selvityksen tavoitteeksi asetettiin: 1. Henkilöstöresursseja suunnataan tulevan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella ja tulevaisuuden haasteet huomioivalla tavalla. 2. Henkilöstöresurssit kohdennetaan siten, että Y-talon toiminta käynnistyy olemassa olevalla henkilöstöresurssilla. 3. Henkilöstöä valmennetaan tuleviin toiminnallisiin muutoksiin. Toimintayksiköissä toteutettiin selvitystyö suhteellisen kireässä aikataulussa. Selvitystyöt oli tehty kuitenkin perusteellisesti ja ne on käsitelty yksiköissä sekä osastotunneilla että YT-kokouksissa. Henkilöstö on kokenut selvityksen ja siitä tehtyjen raporttien vaikuttavan muutokseen valmistautumiseen ja katseen suuntaamiseen tulevaisuuteen. 2. Selvityksen eteneminen ja rakenne Toiminnallisen selvityksen tavoitteena oli arvioida yksikön nykyinen toiminta ja toimintaympäristön rakenteellisten muutosten vaikutukset yksikön toimintaan tulevaisuudessa. Aikajaksoksi oli asetettu vuodet , jolloin Y-rakennuksen jälkeen käynnistyvät saneeraustyöt ja tilajärjestelyt alkavat ja valmistuvat vaiheittain, myös niistä seuraa sekä toiminnallisia että potilasrakenteen muutoksia. Tehdyt selvitykset ovat osa tilasuunnittelun toiminnallista suunnitelmaa. Lähiesimiesten vastuulla oli erityisesti yksikön nykytilanteen kartoittaminen ja toiminnallisten muutosten käsitteleminen henkilöstön kanssa. Erikoisalojen lääkäreiden vastuualueena oli potilasrakenteen, käypä hoito -suositusten ja hoitokäytäntöjen muutosten vaikutusten arviointi sekä potilasryhmien hoitoyksikköjen määrittäminen. Selvityksen lopullisena päämääränä oli arvioida muuttuvan toimintaympäristön, potilasrakenteen ja hoitokäytäntöjen vaikutukset henkilöstön resursointiin ja käyttöön kliinisillä toiminta-alueilla sekä laatia

4 4(31) suunnitelma muutokseen vastaamisesta yhteistyössä henkilöstön ja ammattijärjestöjen kanssa. Muutosten arviointi on myös perustana koulutussuunnitelmille niin, että vastataan tuleviin osaamisvaatimuksiin siten, että ennakoidaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja tuetaan yksilöllistä uudistumiskykyä. Selvitystyö on taustamateriaali toiminta- ja taloussuunnitelman henkilöstösuunnitelman käsittelyä ja päätöksentekoa varten. Selvitystyön rakenne ja eteneminen 2011 Nykytilan kuvaaminen -toimitilat -potilasrakenne -hoitoprosessit, hoitokäytännöt -toiminta-alueiden, -yksiköiden yhteistyö -henkilöstön käyttö ja työvuorosuunnittelu 2012 Y -rakennus Tilajärjestelyt ja peruskorjausremontit Muutosten arviointi ja vastaaminen -toimitilojen muutokset -potilasrakenteen muutokset hoitoprosessien muutokset -osaamistarpeiden muutokset -henkilöstöresurssien muutokset Henkilöstö osallisena muutoksessa ja sen arvioinnissa, selvitystyössä ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa Kuvio 1. Selvitystyön rakenne ja eteneminen. Muutosten suunnittelu ja haasteiden ennakointi tilat, potilasrakenne, hoitoprosessit, osaamistarpeet, henkilöstöresurssit Selvitystyö eteni vaiheittain ja siihen osallistuivat kaikki sairaanhoidolliset toiminta-alueet. Henkilöstön osallistuminen suunnitteluun ja uudelleen järjestelyihin mahdollistui muun muassa säännöllisten yhteistoimintakokousten avulla. Ammattijärjestöjen luottamusmiehet osallistuivat ohjausryhmän kokouksiin ja tarvittaessa yksiköiden työskentelyyn. Toiminnallisen selvityksen pohjaksi oli laadittu työkirja: "Hoitotyön ja hoitotyönhenkilöstön toiminnallinen selvitys ja suunnitelma (Liite 2). Toiminnallisen selvityksen ja perusmiehitysselvityksen yhteydessä käsiteltiin laaja yksikköjen toimintaa ja henkilöstöresurssien käyttöä kuvaava tilastollinen aineisto. Tilastollisen aineiston tuoman tiedon pohjalta arvioitiin toiminta-alueittain sairaansijojen käyttö ja nykyisen ja tulevan henkilöstön riittävyys vastata erikoissairaanhoidon potilaiden hoidon vaatimuksiin. Selvitystyön eteneminen on esitetty liitteessä 3.

5 5(31) 3. Hoitotyön ja hoitotyön henkilöstön toiminnallinen selvitys ja suunnitelma toimintaalueittain Toiminta-yksiköiden selvityksistä on tehty lyhyet koonnit alueittain. Selvitykset ovat luettavissa kokonaisuudessaan sairaanhoitopiirin intranetissä. Selvitystyön vastuuhenkilöt, ylihoitajat, ovat tarkistaneet toimintayksiköiden raporteista laaditut koonnit Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue Sairaanhoidolliset palvelujen tuottaminen riippuu muiden yksiköiden toiminnoista ja muutoksista. Palvelut ovat laajentuneet maakunnallisiksi ja toimintayksiköt vastaavat koko alueen laadunvarmennuksesta. Toiminta-alueen selvityksessä korostuu toimintaympäristön laajeneminen ja päivystystoiminnan siirtyminen Y-rakennukseen. Terveyskeskuksen toimintojen vaatimat sairaanhoidolliset palvelut vaikuttavat yksikköjen henkilöstöresursseihin. Y- rakennukseen tulevat tilat parantavat sairaanhoidollisten palvelujen toimintaedellytyksiä. Mikrobiologia saa lisää toimitilaa päivystävien lääkäreiden lepotilasta. Patologiaan ja obduktioon tarvitaan lisätilaa. Obduktion lisätilan tarve tulee terveyskeskuksen siirtymisestä Y-rakennukseen. Radiologian yksikön toiminta hajautuu kahteen toimipisteeseen. Tilatarvetta on erityisesti mammografia/ ultraäänihuoneessa. Terveyskeskuksissa sijaitsevat röntgenin yksiköt toimivat vuokratiloissa. Kliininen fysiologia ja neurofysiologia siirtyvät kokonaan uusiin tiloihin. Kliininen kemia jatkaa toimintaansa kahdessa rakennuksessa. Y-rakennuksen myötä kliinisen kemian näytteidenottopisteiden määrä kasvaa. Röntgenin haasteena on henkilökunnan ja tutkimusten jakaminen kahden toimipisteen kesken. Päivystyksen siirtyminen Y-rakennuksen röntgeniin vaikuttaa henkilöstöresursointiin ja muiden rakennusosien päivystyskuvauksiin. Angio ja magneettikuvaukset tehdään edelleen C-rakennusosassa, mistä johtuen sekä sairaanhoidollisten palveluiden että tutkimuksia tilaavien yksiköiden tulee ilmoittaa potilaskutsussa tutkimusyksikön sijainti selvästi. Päivystyskeskuksen ja terveyskeskusten yksiköiden tarpeet fysiologian tutkimuksista on vielä selvittämättä (echo, ekg, rasituskokeet). Lähettipalveluiden riittävyys tulee varmistaa näytteiden kuljetuksessa Y-rakennuksesta Hanneksenrinteen laboratorioihin (patologian näytteet). Patologian erikoistutkimusten määrä ja tutkimusvalikoima tulevat lisääntymään. Hoitoaikojen lyheneminen vaikuttaa myös sairaanhoidollisten palvelujen yksiköihin lisäten päivystysaikana ja viikonloppuisin tehtäviä tutkimuksia. Henkilöstörakennetta uudistetaan muuttamalla tutkimuslaboranttien toimet laboratoriohoitajan toimiksi. Näytteenottoon tarvitaan lisähenkilöstöä, mahdollisesti näytteenoton laboratoriohoitaja/ bioanalyytikko joudutaan korvaamaan toimipaikkakoulutetulla sairaanhoitajalla tai lähihoitajalla. Fysiologia tarvitsee ct-gammakameratutkimuksiin kahden röntgenhoitajan lisäyksen. Patologiaan tarvitaan lisääntyvän toiminnan myötä yksi obduktioavustaja. Terveyskeskusten etäpisteiden näytteenottoon tarvitaan osa-aikaisia näytteenottajia (Isokyrö, Ylistaro, Peräseinäjoki). Äkillisiin sairaslomiin on tällä hetkellä käytettävissä eläkkeelle jääneitä työntekijöitä, joiden osaamisesta tulee huolehtia (perehdytys uusiin laitteisiin). Mikrobiologian varahenkilöt toimivat pysyvästi yksikössä. Ulkopuolisia lomittajia on vain pitkissä sijaisuuksissa. Sairaanhoidollisten palveluiden yksiköiden toiminnan luonteesta johtuen ei ulkopuolisia sijaisia voida käyttää lyhyissä poissaoloissa. Tutkimukset vaativat erityisosaamista ja perehdytystä. Lisäksi analysaattoreiden käyttö vaatii oman koulutuksensa. Sairaanhoidolliset palvelut varautuvat vastaamaan lisääntyvään kysyntään terveyskeskuksen yksiköistä.

6 6(31) 3.2. Operatiivinen toiminta-alue 410 Kirurgia 418 Ortopedia Kirurgian ja ortopedian poliklinikka Kirurgian ja ortopedian poliklinikka siirtyy päivystyspoliklinikan entisiin tiloihin tilasaneerausten jälkeen. Tilojen suunnittelu on käynnistymässä ja saneeraustyöt alkanevat vuonna Polikliiniset lähetemäärät ja erikoislääkäreiden vastaanotot ovat lisääntyneet ja iltapoliklinikat ovat muodostuneet yksikön normaaliksi polikliiniseksi toiminnaksi. Henkilökunta resursoidaan toiminnan ja vastaanottojen mukaan. Henkilökuntaa käytetään sujuvasti kaikkien erikoisalojen vastaanotoilla, jolloin saadaan henkilöstökäytön synergiaetu. Y- rakennuksen valmistuminen ei vaikuta kirurgian ja ortopedian poliklinikan vastaanottotoimintaan. Erikoisaloista yleiskirurgian, thorax- ja verisuonikirurgian ja plastiikkakirurgian vastaanotot lisääntyvät 3-4 vastaanotolla/ viikko. Vastaanotoilla toimivilla asiantuntijahoitajilla on joko selkeät delegoidut tehtävät tai ovat lääkärivastaanottoja täydentäviä vastaanottoja, joissa on tehty selkeä työnjako toimijoiden kesken. Erityisenä kehittämiskohteena nähdään lähetteiden laatu, jolloin voidaan paremmin arvioida potilaan erikoissairaanhoidon tarve. Varahenkilöstön toimet esitetään siirrettäväksi yksikön vakansseihin toiminnan lisäyksen ja iltapolien myötä. Leiko- ja päiväkirurgiselle toiminalle asetettu % tavoite on haaste myös polikliiniselle toiminnalle. Vuodeosasto A22 (ortopedia) Ortopedisen osaston A22 potilaista %:a on elektiivisiä potilaita: lonkka- ja polvitekonivelpotilaat, olkapääpotilaat, nilkka- ja jalkateräpotilaat, käsikirurgiset potilaat, tuki- ja kaularankapotilaat, aivotuumori-, shuntti- sekä subduraalihematoomapotilaat. Potilaat tulevat yksikön selvityksen mukaan pääsääntöisesti edellisenä päivänä osastolle. Leikopotilaiden osuus on ollut vain 3 8 % kutsutuista potilaista. Ortopedian eri hoidonvarausryhmien osasto-, leiko- ja päiväkirurgian osuudet vaihtelevat suuresti. Erikoisalan toimintasuunnitelmassa vuosille on asetettu tavoite leiko- ja päiväkirurgisten potilaiden osuudeksi 70 80%. Tavoitteena on myös proteesileikkauksiin tulevien potilaiden kutsuminen leikkausaamuna. Päivystyspotilaita on vain noin 20 % potilaista. Päivystyksenä tulee ortopedisia ja neurokirurgisia traumapotilaita - osa suurihoitoisia monivammapotilaita. Yli 65-vuotiaiden lonkkamurtumapotilaiden hoitoon osallistuvat myös geriatrit, joiden kanssa suunnitellaan ja toteutetaan potilaiden yksilöllinen kuntouttava hoito. Neurokirurgisten potilaiden määrä on kokoajan nousussa, erityisesti aivotuumoripotilaat vaativat hoitohenkilökunnalta tarkkaa seurantaa ja säännöllisiä mittaustoimintoja, koska potilaiden vointi saattaa pienessä hetkessä huonontua. Syksyn 2009 osastofuusion seurauksena käsi- ja jalkakirurgisten potilaiden hoito siirtyi osastolta A21 osastolle A22, mikä on merkinnyt koulutus- ja osaamishaasteita henkilöstölle. Hoitoprosessin kehittäminen leikoksi on haaste yksikön toiminnan suunnittelulle. Myös yhteistyötä heräämön kanssa tulee tiivistää ja kehittää. Leikotoiminnan on todettu sekä vähentävän sairaansijojen käyttöä että vapauttavan henkilökuntaa vaativampien kuten trauma- ja monivammapotilaiden hoitoon. Yksikössä on ollut sairaalasiirroista johtuen MRSA-, ESBL- ja sairaalainfektioista muita eristyksiä keskimäärin 2,1 vuorokaudessa. Lisäksi osa potilaista on niin huonokuntoisia, että tarvitsee yhden hengen huoneen käyttöönsä. Tämän vuoksi yksikön sairaansijoja vähennettiin 38:sta 34:ään. Yksikön hoitaja/ sairaansijasuhde on 0,55, mikä tulisi mitoituksen mukaan nostaa 0,8:aan. Henkilöstön lisätarve on siten 6 hoitajaa. Leikotoiminta sekä tehostettu valvonta ja valvontayksikkö tulevat vaikuttamaan yksikön potilasrakenteeseen tulevaisuudessa (trauma- ja monivammapotilaat). Operatiivisen toiminta-alueen sulkuaikoina hoidetaan korvatautien, silmätautien ja suu- ja leukakirurgiset potilaat osastolla A22.

7 7(31) Vuodeosasto A21 (ortopedia ja kirurgia) Osaston A21 tilat on peruskorjattu vuonna 2005, jonka jälkeen ei ole tehty remontteja. Osastolla A21 on ollut 36 vuodepaikkaa, joista kirurgian vuodepaikkoja on 26 ja ortopedian vuodepaikkoja 10. Vuoden 2011 alusta sairaansijoja vähennettiin 32:een (kirurgialla 24 ja ortopedialla 8), koska yhden hengen huoneiden tarve on jatkuvaa. Eristyksiä osastolla on ollut keskimäärin 2-3 eristystä vuorokaudessa. Päivystyspotilaiden osuus on 40 % kaikista potilaista ja he työllistävät henkilökuntaa joka vuorossa. A21 toimii myös puskuriosastona gastrokirurgiselle osastolle. Yksikön elektiiviset potilaat tulevat 58 % leiko- ja 41 % osastopotilaina. Heillä on osastolla jonkin verran käytössä potilaiden päikiseurantaa. Osastolla hoidetaan usean erikoisalan potilaita: thorax- ja verisuonikirurgia, plastiikkakirurgia ja yleiskirurgia sekä ortopedia. Useiden eri erikoisalojen potilaiden hoidon osaamisvaatimukset korostuvat tässä yksikössä. Tälle osastolle on keskitetty mm. rintasyöpäpotilaat ja vaativat plastiikkakirurgiset potilaat, joiden määrät ovat lisääntyneet koko ajan ja hoidon vaatimustaso noussut. Operatiivisten sulkujen aikana myös urologiset potilaat hoidetaan osastolla A21. Yhteistyö leikkaussalin ja heräämön kanssa asettaa haastetta erityisesti potilassiirroissa ennen yövuoroa. Potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi tiedonkulkua tulisi parantaa esimerkiksi HOI-lehden käyttöönotolla leikkaussalissa ja heräämössä. Y- rakennuksen käyttöönoton vaikutukset tulevat näkymään päivystyspotilaiden määrän vähenemisenä. Umpilisäketulehduspotilaat siirtyvät jatkossa Y-rakennuksen päivystysosastolle, jonne siirtyvät lisäksi mahakirurgiset potilaat, joita yksikössä on hoidettu A12 paikkatilanteen takia. Y-rakennuksen päivystysosastolle siirtyvät potilasryhmät vapauttavat sairaansijoja ja laskevat osaston kuormitusta, jolloin sairaansijoja voidaan käyttää muille potilasryhmille. Y-rakennuksen päivystysosastolle siirtyvät kevyemmin hoidettavat potilaat. Perusmiehitysmitoituksen mukaan A21:n nykyisellä sairaansijamäärällä hoitohenkilökunnan lisätarve on kaksi hoitajaa. Osastojen A21 ja A22 päivystyspotilaiden hoidon uudelleen järjestely tulee arvioitavaksi vuoden 2013 aikana, jolloin voidaan arvioida päivystysosaston vaikutus A-rakennuksen vuodeosastojen sairaansijojen käyttöön. Yhteenvetona kirurgian ja ortopedian vuodeosastotoimintaan ja sairaansijojen käyttöön vaikuttaa siirtyminen leikotoimintaan. Päivystysosasto tulee myös rauhoittamaan osastojen toimintaa niin, että raskaammille päivystyspotilaille jää enemmän henkilöstöresurssia. Tehon yhteyteen tuleva valvonta vaikuttaa jatkossa kirurgian ja ortopedian vuodeosastojen hoitoisuuteen ja sairaansijojen käyttöön, jos trauma- ja monivammapotilaiden alkuvaiheen hoito järjestetään teho/ valvontayksikössä. Vuodeosastojen henkilöstömitoitus tulee korjata vastaamaan 0,8 hoitajaa/ sairaansija. Päiväkirurgisia potilaita hoidetaan vuodeosastoilla päiväkirurgisen yksikön sulkujen aikana. Kirurgian ja ortopedian poliklinikalla perusmiehityksessä oleva varahenkilöstö siirretään yksikön omiksi vakansseiksi, koska erikoisalojen toiminnan painopiste on siirtymässä avohoitoon. 411 Synnytykset ja naistentaudit Naistentautien ja synnytysten toimintayksikön tilaremontit ovat päättyneet 8/2010, jolloin naistentautien vuodeosastolle valmistui uudet tilat ja osastosta tuli H02. Synnytysvuodeosasto H01:lle yhdistettiin kaksi osastoa, synnytysvuodeosasto ja prenataaliosasto. Sairaansijojen määrä laski 60:stä 48:aan. Sairaansijoja käytetään joustavasti osastojen H01 ja H02 välillä. Naistentautien vuodeosaston H02 sairaansijamäärä laski huhtikuussa :een. Synnytysvuodeosasto H01:n on 28 sairaansijaa, joista perhehuoneisiin on varattu kolme sairaansijaa. Synnytysosasto P01:llä on neljä vuodeosastopaikkaa viiden synnytyssalin lisäksi. Naistentautien leikkauspotilaat ovat pääsääntöisesti leiko-potilaita (47 %). Naistentautien vuodeosaston kautta leikataan myös päiväkirurgisia potilaita (14 %). Erityisen vaativien naistentautien syöpäleikkausten keskittäminen Tampereelle ja potilaiden siirtyminen leik-

8 8(31) kauksen jälkeen H02:lle lisää MRSA-eristysten määrää. Osasto H02 on supistettuna 6-8 viikkoa/ vuosi, jolloin leikkaustoimintaa vähennetään. Toiminnan ollessa supistettuna osasto toimii viikko-osastona. Osasto on suljettuna joulun aikana 1-1,5 viikkoa. Naistentautien päivystyspotilaat hoidetaan keskitetysti P-rakennusosassa, synnytysosaston vastaanotossa. Synnytysvuodeosasto (H01) sairaansijojen väheneminen nähdään hoitoprosessien kehittämishaasteena. Kätilöpoliklinikan perustamista harkitaan varhain kotiutuneille synnyttäjille ja vauvoille. Toiminta tulee painottumaan entisestään avotoimintaan, puhelimitse tapahtuvaan hoitajakontaktiin sekä hoitajapoliklinikkakäynteihin. Lyhyemmät hoitoajat luovat paineita myös perusterveydenhuoltoon, joten yhteisten hoitoprosessien kehittäminen on tärkeää potilaiden hoidon laadun turvaamiseksi. Myös polikliiniset tilat (äitiys- ja naistentautien) on saneerattu (8/2008). Hoitokäytäntöjen muutokset ovat siirtäneet päiväkirurgisia toimenpiteitä polikliinisiksi toimenpiteiksi naistentautien poliklinikalle. Tämä toiminta on lisännyt hoitajatarvetta poliklinikalle. Sytostaattihoitojen siirtyessä infuusioyksikköön vapautuu G01:ltä tilaa. Sytostaattipotilaiden kontrollit ja hoidon suunnittelu tapahtuu naistentautien poliklinikalla gynekologin ja gynekologisen sytostaattihoitajan vastaanotoilla. Sytostaattipotilaiden hoitoprosessia tulee kehittää yhdessä infuusioyksikön kanssa. Naistentautien ja synnytyksen toimintayksikön kätilö, sairaanhoitaja/ perushoitaja, lastenhoitaja suhdetta tulee korjata muuttamalla vakansseja kätilö/sairaanhoitajien vakansseiksi. Vuodeosastojen ja poliklinikkojen henkilökunta on mukana työkierrossa ja henkilökunnan yhteiskäyttö on joustavaa. Henkilökuntasuunnittelu tehdään toiminnan mukaan. Naistentautien vuodeosastolta siirretään hoitajaresurssia naistentautien poliklinikalle toimintaa siirtyessä polikliiniseksi. Naistentautien ja synnytysten toimintayksikössä toimii useampi hoitaja (kätilö) - poliklinikka. Kätilöt hoitavat polikliinisia asiakkaita oman työn ohella. Yksikössä on synnytyspelko-, päihde, seksuaaliterveys- ja imetyspoliklinikat. Imetyspoliklinikka on vasta käynnistymässä tutkimus- ja kehittämishankkeen avulla, mutta tulee jatkossa myös vaatimaan henkilökunnan osaamisen vahvistamista sekä resursointia. Seksuaaliterveyspoliklinikan toimintaa olisi tarkoitus jatkossa laajentaa koko sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Toimintayksikkö on esittänyt yhden seksuaaliterapeutin toimen perustamista. Kätilöresursseja on enenevässä määrin vaatinut myös sikiödiagnostiikan toteuttaminen asetuksen mukaisesti. Varhaisraskauden ultraääniseulontoja toteuttaa tällä hetkellä viisi tehtävään koulutettua ultraäänihoitajaa kahdessa vuorossa. Tavoitteena on kouluttaa lähivuosien aikana vähintään kaksi uutta ultraäänihoitajaa. Lyhenevät hoitoajat, perusterveydenhuollon resursointi, asiakkaiden lisääntyneet psykososiaaliset ongelmat sekä tasalaatuisen palvelun tuottaminen kaikkien kuntien ja kuntayhtymien asiakkaille vaatii hoitoprosessien hiomista ja yhteistyötä sekä henkilökunnan osaamisen vahvistamista ja resursointia. Lisäpaineensa koulutukseen ja resursointiin tuo myös synnytyksen hoidon vaativuuden lisääntyminen teknistymisen myötä, pehmeitä arvoja kuitenkaan unohtamatta. 412 Silmätaudit Silmätautien elektiiviset potilaat ovat pääosin päiväkirurgisia. Vuodeosastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan operatiivisella osastolla H12. H-rakennukseen tulevan uuden, keskitetyn silmäkeskuksen myötä päiväkirurgian ja leikkaussalin tiloja ja käyttöaikaa vapautuu muille operatiivisille toimintayksiköille. Henkilökunnalla on tällä hetkellä käytössä työnkierto. Jatkossakin leikkaussalin ja silmäyksikön henkilöstön työnkierto tulee suunnitella niin, että osaaminen varmistetaan myös uudessa silmäkeskuksessa. Leikkaussalista esitetään siirrettäväksi kolme sairaanhoitajan tointa ja yksi perushoitajan toimi silmätautien henkilökunnaksi. Polikliiniseen toimintaan esitetään lisäresurssia kasvavan asiakasmäärän perus-

9 9(31) teella. Erikoisalan haasteena on toimintaprosessien hiominen uusissa silmäkeskuksen polikliinisissa toiminnoissa ja leikkaussalitoiminnassa. Silmätautien polikliininen toiminta on koko ajan laajentunut. Sitä on myös jatkuvasti laadullisesti kehitetty: silmänpohjakuvaukset, kuntoutusohjaus ja asiantuntijahoitajien erilaiset vastaanotot. Silmätautien polikliininen toiminta saa asianmukaiset tilat sekä vastaanottotoiminnalle että elektiivisille toimenpiteille ja leikkauksille. 413 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Polikliinisten korva-, nenä- ja kurkkutautien potilaiden määrä on koko ajan noussut, kun erikoisala on keskittänyt voimavaransa polikliinisiin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin sekä päiväkirurgiseen toimintaan. Haasteena koetaan kuulokojeiden asennuksien suuri määrä ja kuntoutusasiakkaiden tarpeiden jatkuva kasvu. Yksikössä on lisätty ja kehitetty polikliinista toimintaa. Vastaanotoilla toimintaprosessien kehittämisen myötä peruuntumiset ja resurssien hukka on saatu minimoitua. Poliklinikalla on käytössä parityöskentelymalli, mikä mahdollistaa toimenpiteiden tekemisen vastaanottojen yhteydessä. Leikkauspotilaat ovat pääsääntöisesti leiko- ja päiväkirurgisia potilaita, joiden toimenpiteiden ajankohta sovitaan jo polikliinisen käynnin yhteydessä. Korvatautien vuodeosastotoiminta omalla vuodeosastolla loppui lokakuussa 2009 ja potilaiden hoito siirtyi operatiiviselle osastolle H12, jossa korvataudeilla on käytössä 8 sairaansijaa Erikoisala käyttää nykyisin km. kolme sairaansijaa osastolla H12. Korvatautien lapsipotilaat hoidetaan osastolla B21. Poliklinikan henkilökuntaa käytetään joustavasti poliklinikalla ja päiväkirurgisessa yksikössä. Työvuorot suunnitellaan toiminnan mukaan ja henkilöstö siirtyy tarvittaessa myös muihin operatiivisiin yksiköihin. Haasteena on osaamisen ylläpitäminen. Viikonloppupäivystys on järjestetty yhteistyössä Vaasan keskussairaalan kanssa. Y-rakennuksen valmistumisen jälkeen käynnistyy korvatautien polikliinisten tilojen muutostyöt. Uudet tilat valmistuvat vuoteen 2013 mennessä 414 Suu- ja leukasairaudet Suu- ja leukasairauksien poliklinikan ajanmukaiset toimitilat sijaitsevat P-rakennuksessa. Yksikön toiminta on pääsääntöisesti polikliinista. Meneillään olevan leikkaussaliremontin myötä siirretään kevyempiä päiväkirurgisia toimenpiteitä poliklinikalle ja jatkossa toiminta vakiinnutetaan polikliiniseksi. Tämä vaatii hoitohenkilökunnan rakenteen ja määrän tarkistusta. Työparityöskentelyn myötä lääkärilisäys vaatii myös hoitajalisäystä. Päikitoimintojen siirtyessä poliklinikalle (myös väliaikaisesti) tarvitaan sairaanhoitaja, jolla on lääkkeenjakolupa. Y-rakennuksen valmistuminen vaikuttaa röntgen- ja laboratoriotutkimuksiin menevien potilaiden hoitoprosessiin. Potilasrakenne/ -aineisto koostuu: suu- ja leukakirurgisista, kliinisistä ja ortodonttisista potilaista. Päivystyspotilaita on noin 3-6 / kuukaudessa, osuus ei ole merkittävä. Leikkauspotilaat ovat pääosin päiväkirurgisia (80 %), joten leikopotilaiden osuus jää vähäiseksi. Leikkauspotilaiden hoitotakuuajat ylittyvät saliresursseista johtuen. Vuodeosastohoitoa vaativat potilaat hoidetaan osastolla H12. Vuodeosastohoitojaksoja on vähän ja jakson pituus on 2-3 pv. Infektiopotilaiden (HIV- ja hepatiittipotilaat) hammashoitokäyntejä on toistaiseksi vain muutamia vuodessa. Hoitoprosessien toimivuutta hidastaa sähköinen kirjaaminen. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa on hyvää. Henkilöstön yhteiskäyttö muiden toimintayksikköjen kanssa ei spesialiteetista johtuen onnistu. Lyhytaikaisiin sairaslomiin/ poissaoloihin ei ole saatavissa varahenkilöä, mikä on toiminnan kannalta ongelma. Suuhygienistin asiantuntijuutta tulisi käyttää potilastyössä laajemmin ja tehostetummin sekä lisätä terveyttä edistäviä osastotunteja. Päiväkirurgisten toimenpiteiden siirto poliklinikalle merkitsee henkilökunnan rakenteellista uudistamista ja lääkehoidon osaamista eli sairaanhoitajan tointa. Osastonsihteerityöpanokseen kaivataan 0,5 sihteerin lisäystä.

10 10(31) 415 Leikkaus- ja anestesiatoiminta Toimintayksikön tiloissa on käynnissä salien peruskorjaukset. Peruskorjaus etenee viidessä vaiheessa ja kestää vuoteen 2015 saakka. Leikkaussalien toiminnallinen suunnitelma on tehty vuonna Leikkausmäärien pitäminen ennallaan saneerauksen aikana on haasteellista ja edellyttää salien käytön tehostamista. Päiväkirurgian tilat valmistuivat P- rakennukseen vuonna Päiväkirurgian vastaanottotilat ovat käyneet ahtaiksi. Silmätautien ja korvatautien päiväkirurgiset potilaat hoidetaan erikoisalojen henkilökunnalla. Silmätautien siirtyminen omaan yksikköön vapauttaa kaksi leikkaussalia. Henkilökuntaa siirtyy silmätaudeille 3 sairaanhoitajaa ja yksi perushoitaja leikkaustoimintaa varten. Yleisanestesiaa tarvitsevat silmätautien potilaat leikataan edelleen leikkaussalissa. Leikopotilaiden hoitoprosessi on tällä hetkellä epäyhtenäinen eri erikoisaloilla. Leikoja tulee sekä osastojen että päiväkirurgian kautta. Päiväkirurgisten potilaiden määrä on noussut. Päiväkirurgian potilaita leikataan 5 salissa ja lähes päivittäin tarvitaan lisäsaleja 1. ja 2. puolen saleissa. Leikkaus- ja anestesiayksikön näkemyksen mukaan leikopotilaiden keskittäminen omaan yksikköön on tarkoituksenmukaista. Heräämön toiminta on ympärivuorokautista, viikonloppuisin heräämö on suljettuna. Ruokosen selvityksen mukaan yöllinen leikkaustoiminta on kyettävä supistamaan minimiin. Kiireellisten leikkausten (hätäsektio) valmius on pystyttävä järjestämään myös yöaikaan. Kirurgian, ortopedian ja urologian vuodeosastot antavat leikkausosastolle palautetta perioperatiivisen hoidon kirjaamisesta HOI-lehdelle. Toimintayksikköön ollaan hankkimassa anestesiatietojärjestelmää vuoden 2011 aikana, mikä tulee helpottamaan tätä ongelmaa. Myös heräämön ja vuodeosastojen yhteistyössä ja potilassiirroissa on kehittämistarvetta. Hoitohenkilöstön työvuorot suunnitellaan salien käytön mukaan. Varahenkilöstöä käytetään perusmiehityksessä. Ulkopuolisia sijaisia ei voida käyttää osaamisen puutteen vuoksi. Pitkiin sijaisuuksiin käytetään ulkopuolisia sijaisia. Henkilökunnan työnkierto jatkuu leikkausja anestesiatoiminnan ja tehostetun valvonnan kanssa. Päivittäisen leikkaustoiminnan järjestäminen vie hoitajaresurssia seuraavasti: päivystystoiminta 13,2 hoitajaa, heräämöt 19,5 ja salitoiminta 50,9 leikkaus- ja anestesiahoitajaa. Lisäksi muu toiminnan ylläpitäminen vie yhteensä 11,7 hoitajaa (kuten steriilivarasto, valvonta, leikkaustarvikkeet ja ns. joustoryhmä). Kaikkiaan henkilöstötarve olisi 94,6 hoitajaa. Lisähenkilöstön tarve on ilmeinen. Tällä hetkellä on erityisesti tarvetta kahden leikkaustiimin verran eli 6 sairaanhoitajaa, mutta koska varahenkilöstö jäisi liian pieneksi suhteessa koko henkilökunnan määrään, yksikkö esittää neljän sairaanhoitajan siirtämistä varahenkilöstöstä yksikön vakansseiksi. 416 Tehostettu hoito Uuden teho- ja tehovalvontaosaston tilojen saneeraus aloitetaan alustavien suunnitelmien mukaan vuonna Suunnittelutyö aloitettiin vuoden 2011 alussa laatimalla tarveselvitys, toiminnallinen ja tilasuunnitelma. Tarveselvityksessä on käytetty tukena näyttöön perustuvaa suunnittelua (EBD), jossa käytetään selkeintä ja luotettavinta saatavilla olevaa tutkimus- ja käytännön tietoa. Tarveselvityksen lisäksi ylilääkäri Esko Ruokonen KYS:stä on tehnyt selvityksen tehohoidon ja tehovalvonnan järjestelyistä Seinäjoen keskussairaalassa. Tehostetun valvonnan toimintayksikön, teho- ja tehovalvontaosaston tulevat toimintatilat suunnitellaan ja rakennetaan nykyisen osittain vuodeosasto A11 tiloihin ja A- ja E -osan väliselle sisäpihalle. Koko toimintayksikköön tulee 19 potilaspaikkaa sekä kolme eristyshuonetta. Teho-osaston paikkaluku seitsemän säilyy entisellään, tehovalvontaosastolle tulee 12 potilaspaikkaa eri erikoisalojen joustavaan käyttöön. Yhdistäminen on kustannustehokasta, parantaa hoidon saatavuutta ja lopputulosta sekä hoitosuositusten mukaisen hoidon toteuttamismahdollisuuksia.

11 11(31) Eri erikoisalojen potilaiden teho- ja tehovalvontahoidon tarve tullee seuraavien vuosikymmenien aikana lisääntymään %. Tehostetun valvonnan osaston sairaansijojen käyttöaste on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut keskimäärin 60 % ja neuroteholla keskimäärin 70 %. Ruokosen selvityksessä esitettiin nettokuormitusasteeksi hoitajaresursointia arvioitaessa tehohoidon osalta 75 % ja tehovalvonnan osalta 85 %, sillä tehovalvonnan perustaminen muuttaa varsin nopeasti hoidon standardia ja vaikuttaa myös muiden osastojen ja päivystysyksikön potilasrakenteeseen. Tehohoidon ja tehovalvonnan hoitajaresursointia arvioitaessa voidaan käyttää Lääkärilehden ohjeellista suositusta: teho-osastolla hoitaja potilas suhde on 1:1 ja tehovalvonnassa 1:3, joka Ruokosen mukaan on kuitenkin käytännössä osoittautunut alimitoitetuksi. Nykyisellään neurotehon henkilöstömitoitus on riittämätön ja tehon henkilökuntaa joudutaan käyttämään jatkuvasti neurotehon alimiehityksen korjaamiseksi. Osa varahenkilöstöstä olisi syytä siirtää perusmiehitykseen ennen uuden teho- ja tehovalvontaosaston avaamista. Nykyisellään toimintayksikössä on yhteensä 27 tointa perusmiehityksessä. Varahenkilöistä yksikköön on kiinnitetty kaksi sairaanhoitajaa, jotka esitetään siirrettäväksi perusmiehitykseen, jolloin perusmiehityksessä olisi 29 tointa. Henkilökunnan lisätarpeen määrittäminen uudessa teho- ja tehovalvontayksikössä perustuu suunnitellun toimintayksikön paikkamäärään ja potilas-hoitaja -suhdelukuun. Tarve on alustavien laskelmien mukaan 13 uutta sairaanhoitajan vakanssia sekä varahenkilöstöön kolme sairaanhoitajaa vuosilomataustoihin, 1-2 osastonsihteeriä ilta- ja viikonloppuvuoroihin, fysioterapeutti ja välinehuoltaja. Myös tarve siirtyä kahden sairaalassa päivystävän anestesialääkärin järjestelmään on ilmeinen. Uusi teho- ja tehovalvontayksikkö merkitsee myös valvontapotilaiden hoidon ja henkilöstön uudelleen järjestelyä A12V ja päivystyskeskuksen intensiivivalvonnan kesken. Elvi -toiminta on vakiintunutta ja tuloksellista. Toiminta-alue laajenee tulevaisuudessa Y - rakennuksen puolelle sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhoidon puolelle. Myös hätätilapotilaan tunnistamiseen on panostettu, millä on ollut vaikutusta potilaiden hoitotuloksiin. Vuoden 2012 alussa esitetään perustettavaksi asiantuntijasairaanhoitajan toimi, johon valittavan henkilön vastuualueeseen kuuluvat sekä elvi- että hevitoiminnan järjestäminen ja koordinointi. 417 Lastentaudit Lastentautien yksikön toimitilojen saneeraukset ovat edenneet ja viimeisimpänä on valmistumassa lastenneurologian ja allergiayksikön perusparannustyöt B-siiven 1. kerroksessa. Vuodeosastot B13 ja B21 yhdistettiin vuonna 2009 ja toiminta keskitettiin osastolle B21. Vuonna 2007 vastasyntyneiden teho (10ss) ja imeväisten ravintokeskus sai uudet tilat P- rakennuksesta. Tehohoitoa/ tehostettua valvontaa tarvitsevia lapsipotilaita varten tarvitaan yksi hoitaja/ lapsipotilas jokaista työvuoroa kohden. Vastasyntyneiden teho-osastolla raskaan tehohoidon paikkoja tarvitaan neljä ja lisäksi kuusi tehostetun hoidon/valvonnan sairaansijaa. Kaikki vastasyntyneiden teho-osastolla hoidettavat vastasyntyneet tarvitsevat tehovalvontaa ja osa tarvitsee tehohoitoa tai raskasta tehohoitoa. Toimintayksikön laskelmien mukaan tämä merkitsee 10,6 hoitajan lisäystä. Lasten ja nuorten osasto B21:llä sairaansijamäärä on tällä hetkellä 20. Vuonna 2012 esitetään sairaansijamääräksi 18, joista 4-6 olisi valvontatasoista paikkaa. Hoidon tason nostaminen valvontatasoiseksi edellyttää 4,2 5,8 hoitajan lisäresurssia. Jatkuvan valvonnan tarve on kasvanut. Vuoden 2010 aikana oli 68 päivää, jolloin tarvittiin ylimääräinen hoitaja jokaiseen työvuoroon. Yksikön toiminta on varsinkin infektiokausina hyvin kuormittavaa. Yksiköiden välinen avunanto vaihtelee ja henkilökunnan yhteiskäyttö muuttui P-rakennuksen valmistuttua pitkän välimatkan vuoksi. Omahoitajuuden kehittäminen nähdään haasteelli-

12 12(31) sena henkilöstörakenteen vuoksi. Virkarakennetta tulisi korjata ja muuttaa lastenhoitajien toimia sairaanhoitajien toimiksi. Lasten neurologian päiväsairaalatoiminta on tällä hetkellä tilapäistiloissa. Lastenneurologian toiminta jakaantuu päiväsairaala- ja poliklinikkatoimintaan. Neurologisten lapsipotilaiden hoitoprosesseissa tapahtuneen muutokset vapauttavat yhden sairaanhoitajan työpanoksen muuhun lastentautien polikliiniseen toimintaan remontin valmistuttua kesällä Suurimpana haasteena tällä hetkellä on päiväsairaalajaksojen suunnittelu ja toteutus sekä ajanvarauksen kehittäminen. Syyskuusta 2009 lähtien lastentautien päivystyspotilaat on hoidettu keskitetysti B21:llä. Yhteistyötä päivystyspoliklinikan kanssa tulee kehittää entisestään, jotta päivystyslapsipotilaiden kulku saadaan mahdollisimman sujuvaksi ja laadukkaaksi. Lastentautien poliklinikka toimii sekä uudessa B1-kerroksessa että vanhalla poliklinikalla. Lasten allergologian tilat valmistuvat kesäkuussa 2011, joten tilaongelmat helpottavat. Polikliinista toimintaa kehitetään lisäämällä asiantuntijahoitajien vastaanottoja ns. välikäynneillä, varsinkin diabeteshoitajien vastaanottoja on tarve kehittää. Poliklinikan hoitajaresursseja lisätään siirtämällä yksi sairaanhoitaja lasten neurologian yksiköstä poliklinikalle. Polikliinista toimintaa on lisännyt erityisesti reumalasten siirtyminen erikoissairaanhoitoon. Lastentautien haasteena ovat erityisesti teho- ja valvontatasoista hoitoa tarvitsevat lapsipotilaat. Uuden teho- ja valvontayksikön/ lastentautien teho- ja valvontapaikkojen perustaminen on merkittävä henkilöstöresurssia lisäävä tekijä. Päivystystoiminnan siirryttyä kokonaan päivystyspoliklinikalta lastentaudeille hoitajaresursseja ei lisätty. Yksistään päivystystoiminta vaatii vähintään viisi sairaanhoitajaa. Huomionarvoista on myös, että lastentautien osastolla hoidetaan kirurgiset ja korvalapset, syöpä-, infektio-, diabetes- ja reumalapset jne. Tämä vaatii suunnitelmallista henkilökunnan täydennyskoulutusta ja jatkuvaa yhteistyötä mm. TAYS:n kanssa. 419 Vatsataudit Vatsatautien poliklinikkaa laajennettiin 2009 vuoden alusta ja silloin saatiin tilat gastrokirurgian vastaanotoille, ajanvaraukselle ja lähetteiden lukemiselle sekä neuvonta- että avannehoitajalle. Vatsatautien poliklinikalla hoidetaan sisätautisia ja kirurgisia vatsavaivoja, maksasairauksia ja leikkausarvioon tulevia kilpirauhas- lisäkilpirauhas- ja lantionpohjasairauksia sairastavia potilaita sekä laihdutusleikkauspotilaita. Vatsatautien poliklinikan tähystyksistä 37 % on osastoilta tulevia päivystyspotilaita. Vatsatautien poliklinikalla on tiivistä yhteistyötä vuodeosastojen A12 ja A11 kanssa. Tulevaisuudessa myös päivystysosastolta tulee päivystystähystyksiä tähän yksikköön. Poliklinikalla työskentelee jatkuvasti yksi varahenkilösairaanhoitaja, jota esitetään yksikön perusmiehitykseen. Lisäksi tarvitaan hoitaja päivystystähystyksiin ja syöpä- sekä leikkauspotilaiden neuvontaan (leikopotilaat). Poliklinikan toiminnan luonteen vuoksi perushoitajien vakanssit on syytä muuttaa eläköitymisen myötä sairaanhoitajien vakansseiksi. Vuodeosaston A12 potilaista n. 60 % on päivystyspotilaita. Päivystyksenä tulevat potilaat ovat usein erityistä seurantaa ja tarkkailua vaativia. Vuonna 2008 osaston yhteyteen perustettu valvontahuone on helpottanut tällaisten potilaiden hoitoa, koska he ovat keskitetysti yhdessä paikassa. Valvonta toimii viikonloppuisin myös heräämöpotilaiden seurantapaikkana. Kutsuttavista potilaista suuri osa eli n. 70 % tulee leikona. Päikinä leikataan n. 20 % potilaista ja loput 10 % tulee osastolle leikkausta edeltävänä päivänä. Leikopotilaiden määrää on saatu lisättyä koko ajan. Avohoitokäyntejä osastolla ei enää ole, koska avannehoitaja siirtyi poliklinikalle alkaen. Gastrokirurgisten potilaiden hoitoisuus on yleensä korkea. Lihavuusleikkaukset alkavat syksyllä 2011.

13 13(31) Osaston A112 toiminnan suunnittelu on jo alkanut ja syksyllä suunnittelu aloitetaan muutostöiden osalta. Osastolla A12 on nyt 30+6 sairaansijaa, joista 6 on valvontayksikön paikkoja. Yhteensä sairaansijoja on 36. Tulevaisuudessa valvontapaikat on suunniteltu siirtyväksi teho-osaston yhteyteen. Osastolle A112 jää 36 paikkaa. Potilashuoneita muutetaan jatkossa pienemmiksi 2 hengen huoneiksi. Kevyemmät potilasryhmät siirtyvät jatkossa päivystysosaston hoidettavaksi. Yksikköön siirtyvät sisätautipotilaat tuovat omat haasteet koulutukselle, osaamiselle ja työyhteisön yhteistyön rakentamiselle. Henkilöstö muodostetaan A11 ja A12 henkilöstöstä, henkilöiden osaaminen ja toiveet huomioon ottaen. 420 Urologia Urologian polikliininen toiminta siirtyi P-rakennuksen valmistumisen jälkeen päiväkirurgialta vapautuneisiin tiloihin. Vuodeosasto H12 ja poliklinikka toimivat lähellä toisiaan ja yhteistyö on päivittäistä. Sytostaattihoitojen siirtyminen infuusiopoliklinikalle korostaa eri toimintayksikköjen välistä yhteistyötä. Solunsalpaajahoitojen keskittämisen arvioidaan vapauttavan hoitajan yhden päivän työpanoksen. Vapautunut resurssi siirretään muihin sarjahoitokäynteihin, jotka ovat olleet tähän saakka alimitoitettuja (rakkohuuhtelut ja bisfosfonaattihoidot). Radiologian ja kliinisen kemian toimintojen siirtyminen kahteen toimipisteeseen vaikuttaa potilaiden kulkuun välimatkan pidentyessä. Tämän myötä iäkkäiden potilaiden potilaskuljetusten oletetaan lisääntyvän. Polikliinisessa työssä olevat varahenkilöstön vakanssit esitetään siirrettäväksi yksikön omiksi vakansseihin lisääntyneen polikliinisen toiminnan vuoksi. Operatiivisen osaston H12 potilasrakenne muuttui syksyllä 2009, jolloin H21 sulkemisen myötä silmä-, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä suu- ja leukakirurgian yksiköiden potilaat siirtyivät osastolle H12 ja thorax- ja verisuonikirurgiset potilaat siirtyivät osastolle A21. Osastolla on käytössä 24 sairaansijaa, joista 8 varattiin silmätautien, korvatautien sekä suu- ja leukakirurgian vuodeosastohoitoa vaativille potilaille. Sairaansijojen käyttö yksikön sisällä on kuitenkin joustavaa. Vuonna 2010 osaston potilaista n. 70 % saapui sairaalaan kutsuttuina ja noin 30 % päivystyksenä. Leikopotilaiden hoitoprosessia on kehitetty sekä hoitohenkilökunnan tehtäväkuvia ja työvuoroja on ohjattu potilasvirtojen mukaisesti. Sulkuaikoina, lähinnä kesällä ja jouluna, osaston H12 potilaat hoidetaan osastolla A21 ja A22. Raskashoitoiset potilaat hoidetaan sulkuaikojen ulkopuolella, mutta potilaiden hoito saattaa edellyttää hoitoa myös sulkujen aikana. Tämä edellyttää henkilökunnan toiselle osastolle siirtymistä erikoisalakohtaisen osaamisen ja turvallisen potilashoidon varmistamiseksi. Osaston tilanteesta riippuen henkilökunta siirtyy ja antaa apua joustavasti myös muille kirurgian yksiköille, kuten muutkin yksiköt operatiivisen toiminta-alueen sisällä. Osaston sairaansijamäärä tullee edelleen laskemaan. Perusterveydenhuollon kanssa yhteistyötä tulee kehittää mm. kestokatetripotilaiden vierotuksessa (siirto perusterveydenhuoltoon). Leikkaussalin ja H12 tiedonkulun parantaminen nähdään erityisenä haasteena. Yksi keino on HOI -lehden käytön kehittäminen leikkaussalissa ja heräämössä. Osaston henkilöstörakennetta tulisi korjata muuttamalla perushoitajien vakansseja sairaanhoitajien vakansseiksi potilaiden jatkohoidon ohjaamisen ja toteuttamisen turvaamiseksi. Sairaanhoitajien suhteellisen osuuden lisääminen mahdollistaa työntekijöiden nykyistä paremman ja joustavamman käytön toimintayksikön sisällä. Yksikön sairaansijamäärän vähentyessä yksi vakanssi siirretään urologiseen avohoitotoimintaan, mikä mahdollistaa henkilökunnan joustavan käytön. 430 Kliininen tulosyksikkö Ähtärin sairaala Ähtärin sairaalan toiminta perustuu elektiivisten leikkauspotilaiden hoitamiseen ja niihin potilasryhmiin, joissa hoitotakuu uhkaa ylittyä sairaanhoitopiirissä. Potilasrakenne painot-

14 14(31) tuu ortopediaan (80 %) ja päivystysleikkauksia tehdään hyvin vähän. Hoitoprosessit ovat hioutuneet toimiviksi ja päiväkirurgista toimintaa kehitetään jatkuvasti. Henkilökunnan käyttö on joustavaa ja miehitykset suunnitellaan toiminnan mukaisesti kaikissa Ähtärin sairaalan toimintayksiköissä. Virassa olevien lääkäreiden vähäisyyden vuoksi lääkäreitä on palkattu työ- ja ostopalvelusopimuksilla painottaen osaajia, joista sairaanhoitopiirissä on pula. Hoitohenkilöstön osalta vakinaiset toimet ovat täytettynä, mutta sijaisten saatavuus on ajoittain ongelmallista Konservatiivinen toiminta-alue 510 Sisätaudit Päivystyspoliklinikan siirtymisen myötä sisätautien poliklinikan saa lisätilaa kirurgian ja ortopedian poliklinikan tiloista sen siirtyessä päivystyspoliklinikan entisiin tiloihin. Sisätautien suppeiden erikoisalojen hajautettu toiminta voidaan keskittää yhteen toimipisteeseen. Hajautettu toiminta on henkilökunnan käytön kannalta epäedullista. Polikliinisen toiminnan odotetaan pysyvän ennallaan. Sairaanhoitajien ja lääkäreiden tehtävänkuvia kehitetään niin, että asiantuntijasairaanhoitajille voidaan siirtää osaa lääkäri vastaanotoista niin, että lääkäreiden työpanos voidaan ohjata hoitotakuupotilaille. Asiantuntijasairaanhoitajien vastaanotot ovat noin 18 % kaikista käynneistä. Asiantuntijasairaanhoitajien työ jakautuu vuodeosastoille ja ryhmä/ yksilöohjaukseen ja omiin vastaanottoihin. Poliklinikalla toteutetaan yksilövastuista hoitotyötä. Kliinisen fysiologian ja isotooppiyksikön ja laboratorion siirtyminen Y-rakennukseen merkitsee tutkimusohjelmien suunnittelua niin, ettei potilaiden tarvitse kulkea toistuvasti eri rakennusosien välillä. Potilaskuljetukseen tulee lisätarvetta. Tulevaisuudessa kaikki hoitohenkilökunnan toimet tulee olla sairaanhoitajia. Suuntaus on yksiportaiseen henkilöstörakenteeseen. Asiantuntijasairaanhoitajien työ lisääntyy. Asiantuntijasairaanhoitajien ja lääkäreiden vastaanottojen rajat tulee selvittää. Sisätautien poliklinikan varahenkilön vakanssi esitetään siirrettäväksi yksikön vakanssiksi. Sisätautien vuodeosastotoiminnassa tule tapahtumaan suurimmat muutokset Y- rakennuksen valmistumisen myötä. Osasto A11 toiminta integroidaan osastoille A32, keuhkosairauksien vuodeosastolle A31 ja "A112" osastoon. Osastolla A11 on myös polikliinista toimintaa, joka siirtyy sisätautien poliklinikalle. A11 potilaat tulevat pääsääntöisesti päivystyksenä. MRSA ja ESBL -eristyksiä on 3-4/ päivä. Munuaissiirtopotilaat tarvitsevat puhtaan eristyksen. Uudelle 22 sairaansija päivystysosastolle siirtyvät lievät infektiopotilaat vaikeimpien hoito keskitetään osastolle A31. Osaston "A112" potilaat ovat vaativahoitoisia gastrokirurgisia ja sisätautipotilaita. Uuden "A112" haasteena on eri toimintakulttuurien yhteensovittaminen ja henkilöstön koulutus. Henkilökunnan koulutus sekä gastrokirurgiaan että sisätauteihin on tarpeen ennen toiminnan käynnistymistä. Yhtenäisen koulutuksen avulla mahdollistetaan saumaton yhteistyö henkilöstön kesken. Osastojen A11 ja A12 henkilöstön sijoittumisesta muihin toimintayksiköihin on toteutettu kysely, johon vastausaika päättyi Henkilöstön sijoittuminen uusiin toimintapisteisiin on tämän raportin valmistumisen aikana selvinnyt ja muutokseen valmistautuminen ja koulutus käynnistyvät. Vuodeosasto A32 potilaat ovat pääsääntöisesti sydän- ja verenkiertosairauksien potilaita. Yli puolet potilaista tulee osastolle päivystyksen kautta. Koronaariangiopotilaita on päivittäin 3-4. Taysista tulevat sydänleikatut potilaat hoidetaan eristyksessä kunnes mikrobiologiset vastaukset ovat valmiina. A32 toimii hyvässä yhteistyössä Sydänvalvontayksikön (CCU) ja Sydäntutkimusyksikön (SYDY) kanssa. Potilassiirtoja on päivittäin. SYDYn potilaat tulevat osastolle seurantaan toimenpiteen jälkeen, jatkossa elektiiviset angiopotilaat siirtyvät päivystysosastolle. Osaston sairaansijat pidetään 34:ssä myös Y-rakennuksen valmistumisen jälkeen. A11 potilasryhmistä osastolle siirtyvät munuaispotilaat. Päivystysosaston toiminnan käynnistymisen toivotaan vaikuttavan myös A32 osaston potilasliikenteeseen. Sisätautien vuodeosastoille esitetään yhden sairaanhoitaja lisäystä.

15 15(31) CCU:ssa on 10 valvontapaikkaa. Suurimmat potilasryhmät ovat rytmihäiriöpotilaat ja akuutit sydäninfarktit ja rintakipupotilaat. Potilaat tulevat joko päivystyksen (53 %) ja osaston A32 (25 %) kautta. Elektiivisiin rytminsiirtoihin ja tahdistimenlaittoon tulevien potilaiden hoitojaksot ovat polikliinisia (22 %), ECHO -potilaita tulee 1-2/ pv. CCU:n potilasliikenne on vilkasta osaston A32 kanssa. Sydäntutkimusyksikkö on kiinteästi CCU:n kanssa yhteistyössä. Henkilökunta pystyy tarvittaessa sijaistamaan SYDY:n puolella. Dialyysiyksikön siirtyessä Y-rakennukseen vapautuvat tilat tullevat SYDYn käyttöön. SYDYn rakentamisen myötä CCUn oma tahdistinhuone poistui ja tahdistimen asennukset tehdään leikkaussalissa. Dialyysiltä vapautuviin tiloihin toivotaan tahdistinhuonetta, joka myös vapauttaisi leikkaussalikapasiteettia muille erikoisaloille. Päivystyspotilaiden siirtyminen Y-rakennuksesta vaikuttaa lääkärin saatavuuteen päivystysaikana. Päivystysosastolla hoidettavat pienen riskin rintakipupotilaat vaikuttavat sekä A32 että CCU potilasmääriin. SYDYssä on yksi toimenpidehuone, jossa tehdään angiografiat ja niiden yhteydessä pallolaajennukset, stenttaukset ja ohitusleikkauksen tarpeellisuuden arviointi. Potilaat tulevat sekä kutsuttuina että päivystyksenä. SYDY toimii arkipäivisin virka-aikana. Päivystysaikana ja sulkuaikoina potilaat siirretään Taysiin. Yksikön toimintaan ei tule oleellisia muutoksia Y- rakennuksen käyttöönoton jälkeen. Dialyysi saa uudet tilat Y-rakennuksesta. Uusissa toimitiloissa voidaan hoitaa 24 potilasta, lisäys on entiseen 10. Nykyisin toiminta järjestetään myös iltavuoroissa. Sairaanhoitajien vastuu korostuu dialyysissä. Tavoitteena on, että lääkärien työpanosta voitaisiin ohjata enemmän dialyysipotilaiden hoitoon yksikössä. Potilaat ovat monisairaita ja hoito vaatii tarkkuutta. Uuteen dialyysiyksikköön suunnitellaan myös polikliinista toimintaa, lääkärivastaanottoja ja dialyysipotilaiden ohjausta. Vatsakalvodialyysipotilaiden kontrollit toteutetaan yksikössä kuten myös automaattisen peritoneaalidialyysikoneen käytön opetus. Potilaat tulevat uuteen dialyysiin oman sisäänkäynnin kautta. Vuodeosastoilta siirtyvät potilaat tarvitsevat kuljetuksen. Nykyisin dialyysi hoitaa akuutit tehostetun valvonnan dialyysit, jatkossa toivotaan tehostetun valvonnan hoitavan dialyysit omana toimintana. Yksikköön esitetään apulaisosastonhoitajan, kahden sairaanhoitajan ja yhden osastonsihteerin vakanssin lisäystä. Myös varahenkilöstössä tulisi olla dialyysitaitoisia sairaanhoitajia. 511 Neurologia Neurologian toimintayksikön toiminta muuttui vuonna 2009 jolloin A41 yksikkö suljettiin ja hematologisten potilaiden hoito järjestettiin osastolle A42. Henkilöstön koulutus sekä neurologiaan että hematologiaan jatkuu edelleen. Neurologian poliklinikka toimii tämän hetkiseen toimintaan nähden pienissä tiloissa. Neurologialla hoidon painopiste on siirtynyt avohoitoon, jonka vuoksi polikliinisten potilaiden määrä on kasvanut. Potilaiden hoidossa kliinisen neurofysiologian siirtyminen lisää potilaskuljetuksen tarvetta. Neurologian erityispoliklinikoiden perustaminen ja hoitaja-lääkärityöpari toiminta nähdään tulevaisuuden tärkeänä kehittämiskohteena. Kuntoutushoitaja ja yksi asiantuntijasairaanhoitaja pitävät omaa erillistä poliklinikkaa. Palveluiden saatavuudessa on ongelmia kliinisen neurofysiologian, kliinisen fysiologian laboratorioista ja psykologipalveluista. Poliklinikalle sijoitettu varahenkilö esitetään yksikön vakansseihin. Osastolla A42 hoidetaan sekä neurologian että hematologian potilaita. Osastolla sijaitsee lisäksi delirium valvontahuone (siirtyy Y-rakennukseen). Osaston tämän hetkinen rakenne vaatisi tilojen uudistamista, erityisesti on tarvetta 1-2 hengen potilashuoneille. Hematologiset potilaat tarvitsevat suojaeristyksen ja yhden hengen huoneen. Neurologian akuuttiosaston potilaat ovat pääasiassa päivystyspotilaita, joita yksikköön tulee päivystyspoliklinikalta (46 %), neuroteholta ja muilta osastoilta (27 %), poliklinikalta ja sairaalasiirtoina. Suurin potilasryhmä on aivoverenkiertohäiriöt. Hematologisista potilaista yksikössä hoidetaan akuutit leukemiat, myeloomat ja tulehdukset. Eristyksistä suurin osa on suojaeristyksiä. Tays ja

16 16(31) muista laitoksista tulevat potilaat ovat eristyksessä kunnes mikrobiologiset vastaukset ovat valmiina. Neurologisten potilaiden jatkohoidon järjestäminen ja omaisten neuvonta ja ohjaus korostuvat yksikön toiminnassa. Y-rakennuksen valmistumisen myötä A42 kuntoutus siirtyy ja nykyinen akuuttiosasto laajenee toimimaan koko osaston tiloissa. Tilaremonttia suunnitellaan potilashuoneiden muuttamiseksi neurologian ja hematologian potilaiden hoidon tarpeita vastaaviksi. Akuuttiosaston sairaansijamääräksi suunnitellaan 28. Neurologisista potilaista TIA -oireiset potilaat ja lievät AVH -potilaat, epilepsia ja päänsärky potilaat sijoittuvat päivystysosastolle. Akuuttiosastolle jäävät potilasryhmät ovat monisairaita ja huonokuntoisia. Hematologisista potilaista huonokuntoisimmat ovat osastohoidossa. Neurologisten potilaiden hoitoajat ovat jo nyt lyhentyneet. Hoitoprosesseja kehitetään perusterveydenhuollon kanssa. Y-rakennuksen kuntoutukseen on valittu siirtymään vakansseineen 14 sairaanja perushoitajaa ja 1 osastonsihteeri. Henkilöstörakennetta halutaan muuttaa sairaanhoitajapainotteiseksi. Eläköityminen on tulevien vuosien haaste yksikössä. Henkilöstömäärään ei tule muutoksia. A42K eli kuntoutus siirtyy Y-rakennukseen. Kuntoutujat tulevat yksikköön kutsuttuina kotoa, terveyskeskuksista ja muista yksiköistä. Hoitojaksot ovat osastohoitojaksoja. Päiväkuntoutujia ei yksikössä ole. Uuden Y-kuntoutuksen sairaansijamäärä nousee 10:sta 21:een. Yhteistyö nähdään haasteellisena kuntoutuksen osaamisen säilymiselle akuuttiosastolla sekä akuuttihoidon osaamisen säilyminen Y-kuntoutuksessa. Myös työnkierto vaikeutuu kuntoutuksen siirtyessä Y-rakennukseen. Yksikön potilasaines uudistuu, ja uusina kuntoutujaryhminä ovat reuma, geriatriset sekä ortopediset potilaat. Monen eri erikoisalan kuntoutujien hoito vaatii koulutusta ja erityisosaamista. Koulutus toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Kuntotuttavaa hoitotyötä toteutetaan moduuli tai omahoitajamallin mukaisesti. Osaston toiminta suunnitellaan kuntoutujalähtöisesti. Haasteena uudessa yksikössä on henkilökunnan ikärakenne keski-iän ollessa n. 50v. jo valitun henkilökunnan osalta. Varahenkilöstön osaamiseen ja koulutukseen tulee myös ottaa huomioon. Yksikössä on käytössä itsenäisen toimintakyvyn mittari. Rakenteelliset muutokset edellyttävät uusien käytäntöjen luomista potilassiirroissa akuuttiosastolta A42. Lähetteet tulevat jatkossa fysiatrian ja kuntoutuksen yksikköön. Hoitohenkilökuntaa Y-kuntoutukseen tulee 11 sairaanhoitajaa, 7 perushoitajaa. Hoitohenkilökunnan lisätarpeeksi esitetään kahta sairaanhoitajaa. 512 Ihotaudit ja allergologia G-rakennuksessa sijaitsevan ihotautien poliklinikan tilat ovat käyneet myös riittämättömiksi. Diabetespoliklinikan siirtyminen mahdollistaisi yksikölle lisätilan saannin. Lisäksi laitekanta tarvitsee uusimista. Ihotautien osastopotilaat hoidetaan nykyisin keuhkosairauksien osastolla A31. Sairaansijojen tarve on vähentynyt ja arvio tarpeesta 0-2 sairaansijaa. Toiminnan painopiste on avohoidossa. Yksikkö toimii yhteistyössä korvatautien, kirurgian ja sisätautien kanssa. Erikoisalojen potilaiden Prick-testit tehdään keskitetysti ihotautien poliklinikalla (myös lastentaudit). Sukupuolitautien poliklinikka on suunnitteilla. Eristyspotilaiden hoitoon tarvitaan erillinen hoitohuone. Asiantuntijasairaanhoitajien työhön kaivataan lisäresurssia. Poliklinikalle kehitetään selkeää lääkäri -sairaanhoitaja työparityöskentelyä, jossa vastuut on selkeästi jaettu. Korvatautien poliklinikalla ja ihotaudeilla on hyvä henkilöstön yhteiskäyttö. Varahenkilöstöön toivotaan lisäystä ja henkilöstön koulutusta ihotautien polikliiniseen hoitotyöhön. Perushoitajan toimi esitetään muutettavaksi sairaanhoitajan toimeksi. Lisäksi esitetään apulaisosastonhoitajan vakanssia ja 0,5 osastonsihteerin lisäystä. 513 Syöpätaudit Joulukuussa 2010 sisätautien hematologinen ja syöpätautien polikliininen toiminta yhdistettiin entisen osaston A41 tiloihin. Infuusiopoliklinikan tilat on remontoitu. Infuusiohoi-

17 17(31) dot on sisätautien poliklinikalta siirretty A41:lle. Syöpätautien poliklinikan suurin asiakasryhmä on rintasyöpäpotilaat. Hematologian suurin potilasryhmä on myeloproliferatiiviset sairaudet, lymfoomat, myelomat ja leukemiat. Syöpäpotilaiden hoitoon osallistuvat myös yliopistolliset sairaalat Tays ja Hus. Lisäksi Vaasan keskussairaalassa toteutetaan potilaiden sädehoidot. Sytostaattihoitojen keskittäminen infuusioyksikköön merkitsee rajapintojen ja toimintaprosessien hiomista ja toimintaprosessien kehittämistä. MRSA ja ESBL eristykset vaativat erityisjärjestelyjä ja potilaiden hoitoaikojen huolellista suunnittelua. Hoitajavastaanotot ovat lisääntyneet sekä syöpätaudeilla että hematologialla. Hematologian ohjauskäytäntöä kehitetään. Syöpätautien kuntoutusohjauksen tarve tulee lisääntymään. Hematologian ja syöpätautien varahenkilöstöstä siirtyy yksi sairaanhoitaja perusmiehitykseen. Hoitohenkilökuntaresurssi suunnitellaan toiminnan mukaan. Kaksi lääkärin vakanssia on täyttämättä, mikäli lääkäreiden virat saadaan täytettyä, toiminta muuttuu oleellisesti ja ostopalvelut Tays, HUS, ja Vaasasta vähenisivät. Oman toiminnan lisääntyminen heijastuu paineena henkilöstöresurssin lisäämiseen. 514 Fysiatria ja kuntoutus Fysiatrian ja kuntoutuksen toimintayksikön henkilöstöresurssien kohdentamiseen vaikuttaa erityisesti muiden erikoisalojen tarpeet ja muutokset potilaiden hoidon järjestämisessä ja hoitosuositusten muuttumisessa. Toimintayksikön osastonsihteerit ovat hajasijoittuneina eri rakennuksissa (Mediwest, T/A-talo, Hanneksenrinne). Fysiatrian poliklinikalla T/A talossa toteutetaan tuki- ja liikuntaelinoireisten- ja kipupotilaiden tutkimuksia, kuntoutuksen suunnittelua sekä seurantaa. Kuntoutus- ja terapiaprosesseja arvioidaan jatkuvasti ja toimintaa kehitetään Käypä hoito -suositusten ja viimeisimmän tutkimustiedon mukaisesti huomioiden asiakkaiden muuttuvat kuntoutustarpeet. Yhteistyötä tehdään tiiviisti eri toimijoiden kanssa. Tules-kuntoutujien määrää on jo vähennetty ja henkilöstöresursseja supistettu palvelutarpeen muuttumisen myötä. Osa supistetuista henkilöstöresursseista tulee siirtymään Y-kuntoutukseen. Työlääketieteen poliklinikan erityisosaamisalueena ovat työhön liittyvät tekijät ja altisteet sekä niiden arviointi sairauden synnyssä. Y-rakennuksen valmistuminen ei vaikuta yksikön toimintaan. Henkilöstöresurssit arvioidaan tällä hetkellä riittäviksi. Alueellisen apuvälinekeskuksen tilat ovat tällä hetkellä riittämättömät. Fysioterapian muuttaessa ja osin toimintaterapian muuttaessa Y-rakennukseen tilanne muuttuu. Apuvälinekeskuksen toimintaa ulottuu aina apuvälineiden hankinnasta huoltoon. Alueen terveyskeskusten ja eri yksiköiden tarpeisiin vastaaminen on haasteellista pienissä tiloissa. Apuvälinekeskus toimii lähetepoliklinikkana, ja palveluiden saaminen edellyttää joko sisäistä tai ulkoista lähetettä. Liikuntavammaisten lasten ja vaikeavammaisten aikuisten apuvälinepalvelut on keskitetty yksikköön. Asiakkaista suuri osa liikkuu pyörätuolilla tai sähköisellä liikkumisapuvälineellä. Tietotekniikka ja kommunikaatioapuvälinepalvelun (Tikoteekki) lisäksi erityispalveluja ovat: apuvälineteknikkopalvelut, proteesipoliklinikka ja selkäydinvammapoliklinikka. Apuvälinekeskuksen tiloihin on tulossa muutos Y-rakennuksen valmistuttua fysio- ja toimintaterapiayksikön henkilökunnan siirtyessä Y-kuntoutukseen. Apuvälinevarastojen tarve on Y-kuntoutuksen myötä myös Y-rakennuksessa, mikä merkitsee apuvälineiden hajasijoittamista eri toimitiloihin. Toiminta- ja tilasuunnitelmissa ei ole varauduttu siihen mahdolliseen toimintatapaan, että sairaalasta kotiutuva saisi apuvälineet jo sairaalasta lähtiessään. Fysioterapian yksikkö tuottaa fysioterapiapalveluja 64 vastuuyksikölle, kullakin erikoisalalla on useita palveluprosesseja. Yksikön työntekijät ovat tällä hetkellä sijoitettuna useaan eri toimipisteeseen. Yksikkö saa uudet toimitilat Y-rakennuksesta. Yhteisissä tiloissa tulevat toimimaan terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon fysioterapia yhdessä toimintaterapian

18 18(31) kanssa. Jalkaterapeuteista kaksi jää edelleen Hanneksenrinteen C0-tiloihin ja yksi diabetespoliklinikan tiloihin. Uudet Y-rakennuksen toimitilat ovat lähellä vaativan kuntoutuksen yksikköä. Aikuispsykiatrialle palveluja antavan fysioterapeutin työtila jää TA-taloon. Toimitilojen suunnittelussa on huomioitu lisääntyvä polikliininen toiminta. Y-rakennuksen vaativan kuntoutuksen yksikköön siirtyy nykyinen A42K terapeuttiresurssi (2 fysioterapeuttia). Uuden erikoissairaanhoidon kuntoutusosaston tarvitsemat muut fysioterapiaresurssit eivät ole siirrettävissä muilta erikoisaloilta vaan kyse on siltä osin uuden toiminnan käynnistämisestä ja toiminnan käynnistyminen vaatii fysioterapeuttivakanssien perustamista. Uuden osaston "A112" terapiatarve on vielä avoin. Osaston A11 fysioterapian tarve on ollut vähäistä, "A112" yksikön arvellaan vievän yhden fysioterapeutin työpanoksen. Tehostetun valvonnan ja valvontayksikön tarpeet määrittyvät yksikössä hoidettavien potilasryhmien mukaan. Fysioterapian palvelut siirtyvät potilaiden mukana. Keuhkosairauksien osaston A31 fysioterapian tarve on vähentynyt sairaansijojen vähenemisen myötä. Sairaansijamäärän noustessa ja A11 infektiopotilaiden siirtyessä fysioterapia resurssit kohdennetaan ja arvioidaan uudelleen. Myös uuden päivystysosaston ja -keskuksen käynnistyessä on vielä keskustelematta yksiköissä hoidettavien potilaiden kuntoutusprosessit. Valtakunnallisesti ollaan käynnistämässä päivystysalueiden moniammatillista toimintaa, johon kuuluu olennaisena osana myös fysioterapia tavoitteena potilaiden hoidon- ja kuntoutuksen kokonaisvaltainen arviointi potilaiden jatkohoitoakin ajatellen. Sisätaudeilla suurin fysioterapia-palvelujen käyttäjä on osasto A32 sydänsairaudet. Muutokset potilaiden hoitoprosesseissa vaikuttavat fysioterapiayksikön toimintaan ja potilaiden fysioterapiapalveluiden oikea aikaiseen saatavuuteen. Neurologian akuuttitoiminta on esittänyt lisätarvetta fysioterapiaresursseihin. Leiko- ja päiväkirurgisen potilaan hoito- ja kuntoutusprosesseissa tulisi jo suunnitteluvaiheessa ottaa fysioterapia mukaan (pre- ja postoperatiivinen kuntoutus). Leiko- ja päiväkirurgian haasteellinen 80 % tavoite asettaa suuren haasteen fysioterapiaresurssien kohdentamisessa ja sovittamisessa potilaan hoito- ja kuntoutusprosessiin. Toimintayksikköjen sulut vaikuttavat yksikön toimintaan. Sulkuaikojen oikea-aikainen suunnittelu ja niistä tiedottaminen auttaa myös fysioterapian omien henkilöstöresurssien kohdentamista. Konsulttilääkäreiden erityistarpeet tulisi myös ilmoittaa ennakkoon. Henkilöstön haasteena ovat osaamisen ylläpitäminen ja spesialisoitumisen vaikutukset. Tällä hetkellä henkilökunnan koulutuksessa panostetaan vaativan kuntoutuksen yksikön tarpeisiin. Ähtärin sairaalan fysioterapian yksikön toiminta suuntautuu pääasiassa osastoille ja suurimpana asiakasryhmänä ovat ortopediset potilaat. Myös Ähtärissä leiko ja päiväkirurgiseen toimintaan siirtyminen on vaikuttanut fysioterapian palveluiden oikea-aikaiseen kohdentamiseen. Prosessia suunnitellaan muutettavaksi lisäämällä preoperatiiivinen fysioterapiaohjaus leiko- ja päiväkirurgisille potilaille. Ähtärin sairaalan yksiköt suunnittelevat sulku- ja lomajaksot yhtenäisiksi sairaalan toimintaa vastaavaksi. Seinäjoen keskussairaalan leikkaussalien remontit lisäävät paineita Ähtäriin. Toimintaterapiayksikkö tuottaa palveluita eri vastuuyksiköille (aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatria, kuntoutustutkimuspoliklinikka, lastentaudit, kirurgia ja ortopedia, aikuisneurologia ja sisätaudit). Toimintaterapeuteista viisi, lasten toimintaterapeutit sekä aikuisneurologian ja sisätautien toimintaterapeutit siirtyvät Y-rakennukseen, jolloin C0 -tilat vapautuvat apuvälinekeskukselle. Kirurgialle ja ortopedialle palveluita tuottavien toimintaterapeuttien työskentelytilojen lopullinen sijoittuminen on vielä ratkaisematta. Vaihtoehtoina ovat C0 eli nykyiset tilat tai kirurgian poliklinikan yhteyteen remontoitavat tilat. Toimintaterapian tarpeet eri erikoisaloilla muuttuvat ja muutoksiin vastataan tekemällä tiivistä yhteistyötä eri erikoisalojen kanssa. Suurimpana haasteena on Y-kuntoutuksen käynnistäminen ja riittävien toimintaterapiaresurssin saaminen kuntoutujille sairaansijamäärien ollessa 21. Myös

19 19(31) musiikkiterapian käyttämisessä terapiamuotona on löydetty uusia mahdollisuuksia, mikä tulee varmaan lisäämään musiikkiterapiatarvetta Y-kuntoutuksen käynnistymisen myötä. Toimintaterapiayksikkö esittää yhden toimintaterapeutin lisäystä. Lastentaudeille ja lastenpsykiatrialle ei kyetä tarjoamaan erikoisalojen arvioimaa terapiatarvetta. Kirurgian ja ortopedian ja psykiatrian toimintaterapiaresurssit ovat riittävät. Erikoissairaanhoidon toiminnan siirtyminen entistä enemmän osastohoidosta polikliiniseen toimintaan sekä leiko- ja päiki -toimintaan edellyttää myös kuntoutusresurssien kohdentamisen uudelleen arviointia. Tärkeää olisi huomioida kuntoutus jo palveluprosessien suunnitteluvaiheessa, jolloin potilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa olisi kokonaisvaltainen ja moniammatillinen ote potilaiden parhaaksi. Näin toimimalla myös kuntoutuksen terapiaresurssit saataisiin arvioitua ja suunniteltua jo ennakoidusti, kun se tällä hetkellä valitettavasti useimmiten tapahtuu vasta toiminnan käynnistyttyä. Erikoissairaanhoidon kuntoutuksen haasteena tällä hetkellä on myös alueen perusterveydenhuollon yksiköiden vaihtelevat kuntoutusresurssit, mikä vaikuttaa potilaiden jatkokuntoutukseen sekä hoidon ja kuntoutuksen porrastuksen toteutumiseen. Toimintayksikön osastonsihteerit ovat hajasijoittuneina eri rakennuksissa (Mediwest, T/A-talo, Hanneksenrinne). 516 Geriatria Geriatrian yksikkö siirtyy Y-rakennukseen. Muistisairaiden potilaiden hoitoketjua ja diagnostiikkaa on kehitetty. Yhteistyö ortogeriatrian ja psykogeriatrian kesken jatkuu edelleen. Uutena toimintamuotona aloitetaan iäkkäiden lääkehoidon kokonaisarviointi yhteistyössä sairaala-apteekin kanssa. Konsultaatiopalveluja tarjotaan kaikille erikoisaloille. Geriatrialle esitetään yhden sairaanhoitajan lisäresurssia. 521 Keuhkosairaudet Keuhkosairauksien poliklinikka sijaitsee kahdessa rakennusosassa: G-osassa sijaitsevat polikliiniset vastaanottotilat ja F-osassa keuhkosairauksien toimenpideyksikkö. Poliklinikalla on käytössä lääkäri-sairaanhoitajatyöparimalli. Toimenpideyksikössä tehdään tähystystutkimuksia. Potilaiden hoitoprosessit on mallinnettu ja ohjeistettu. Keuhkosyöpien sytostaattihoidot on siirretty infuusiopoliklinikalle. Yhteistyö sujuu arvion mukaan hyvin. Kuntoutusohjaajien työtä on kehitetty hengityshoidon apuvälineiden käytön opetuksessa osastolla ja kotona. Sairaanhoitajien ja osastonsihteereiden tehtävänkuvat tullaan yksikössä tarkistamaan. Varahenkilöstöön toivotaan enemmän sairaanhoitajia. Keuhkosairauksien vuodeosaston ja poliklinikan yhteistyö on sujuvaa. Keuhkosairauksien yksikön haasteena on eläköityminen. Substanssiosaamiseen tulee jatkossa panostaa myös varahenkilöstön kohdalla. Keuhkosairauksien vuodeosaston A31 toimintaa on supistettu. Aiemmin 27 sairaansijan yksikkö toimii lähtien 14 sairaansijan voimin. Y-rakennuksen käynnistyttyä toimitaan 24 sairaansijalla (14 keuhkosairauksilla ja 10 infektiosairauksilla). Päivystyspotilaiden ja ajanvarauspotilaiden määrät ovat pysyneet suhteellisen vakioina vuoden 2010 ajan. Y- rakennuksen käynnistymisen jälkeen lievät pneumonia- ja infektiopotilaat hoidetaan päivystysosastolla. Vaikeat ja komplisoituneet keuhkosairauksien potilaat hoidetaan edelleen A31:llä. Tehostetun valvonnan ja valvontayksikön toiminta voi muuttaa tätä potilasrakennetta. Hoitoprosessit ovat toimivia ja ne on mallinnettu ja ohjeistettu. Unihäiriöpotilaiden unirekisteröinti toteutetaan vuodeosastolla. Rekisteröintitiedot analysoidaan kliinisen neurofysiologian laboratoriossa. Lähetteiden määrät ovat nousussa. Yhteistyötä eri toimijoiden kesken kuvataan saumattomaksi. Muiden kuin keuhkosairauksien infektiopotilaiden hoitoon tarvitaan koulutusta. Hoitotyö toteutetaan modulaarisen mallin mukaisesti. Erityisen haasteen henkilöstölle luovat infektioeristykset ja siihen varattava henkilöstöresurssi. Henkilöstörakennetta tulee jatkossa korjata muuttamalla perushoitajien vakansseja sairaanhoitajien vakansseiksi. Yksikössä on käynnistetty asiakastarpeita vastaava henkilöstösuunnit-

20 20(31) telun kehittäminen. Toimintayksikön suunnitelman mukaan yksikössä tulee olemaan 0,8 hoitajaa/ sairaansija korkeampi henkilöstöresurssi eli 0,93 hoitajaa/ sairaansija Psykiatrinen toiminta-alue 610 Psykiatria 618 Lasten ja nuorisopsykiatria Psykiatrian toiminta-alueella vuodeosastotoimintaa on vähennetty aikuispsykiatrialla suunnitelmallisesti valtakunnan tavoitteiden mukaisesti. Potilaiden hoitoa on suunnattu yhä enemmän avohoitopainotteisemmaksi ja palveluiden tarpeita vastaaviksi. Viime vuosien aikana sairaansijojen määrä on laskenut yhteensä 31 sairaansijaa siten, että kahden osaston toiminta on loppunut vuosina 2007 ja Osastotoiminnasta vuonna 2007 vapautuneet henkilökuntaresurssit kohdennettiin kokonaan polikliiniseen työhön, joista puolet kotikuntoutuspolikliiniseen työryhmään ja puolella toimista vahvistettiin ja kehitettiin akuuttipsykiatrian poliklinikan päivystyksellistä toimintaa. Osastojen fuusioiden myötä vuonna 2010 vapautuneilla henkilökuntaresursseilla vahvistettiin omien sairaanhoitopiirin kunnissa sijaitsevien avohoitopoliklinikkojen toimintaa sekä psykiatrian toimintayksikössä olevissa yksiköissä. Lasten- ja nuorten toimintayksikköä vahvistettiin neljällä toimella, joista kaksi kohdentui syömishäiriötyöryhmän vakinaistamiseen ja nuorisopsykiatrian poliklinikan kasvavaan palvelujen kysyntään vastattiin vahvistamalla toimintaa, perustamalla Kauhajoelle kahden työntekijän resurssein etäpoliklinikka. Uutena toimintamuotona on aloittanut viime syksynä keskitetty ryhmämuotoinen hoito- ja kuntoutustoiminta sekä -terapia, jotka on kohdennettu sairaala- ja avohoidossa oleville potilaille. Toimintamuodon tehtäväkenttänä on suunnitelmallinen yksilö- ja ryhmätoiminnan kehittäminen tukemaan potilaiden hoitoa ja kuntoutumista osana hoitosuunnitelmaa yhdessä hoitavan yksikön kanssa. Kokonaistoiminnan tukemiseksi myös askarteluterapia on siirretty TA- rakennuksesta samoihin tiloihin. Uutta ryhmätoimintaa on vahvistettu tilapäisesti kolmella hoitajalla sisäisin siirroin. Geropsykiatrian osaston T6 (16 ss) siirtyminen Y-rakennukseen ensi vuoden lopulla tuo haasteita psykiatrian päivystykselle sekä yhteistyöhön muiden Y-rakennuksen yksiköiden kanssa. Uusiin tiloihin siirtyvän osaston T6 hoitotyö toteutetaan moduuli -työnjakomallina, joka edellyttää yhden sairaanhoitajan vakanssin perustamista. Turvallisuushaasteita tuo erityisesti akuutin, tilapäisen avun saaminen uhkaavissa ja väkivaltatilanteissa kuten sekavat, levottomat, turvatoimia ja eristämistä tarvitsevat potilaat. Kattavilla ja asianmukaisella hälytysjärjestelmällä tulee varmistaa riittävän nopea avunsaanti Y-rakennuksessa. Tahdonvastaisista toimenpiteistä eristäminen edellyttää henkilökohtaista omaa hoitajaa, samoin jatkuvaa valvontaa tarvitseva potilas, nämä lisäävät vara- ja sijaishenkilöstön käyttöä. Potilassiirrot T- ja Y-rakennuksen välillä tuovat myös lisähaastetta, etenkin silloin, kun siirtyvä potilas on aggressiivinen ja/tai sekava. Lasten- ja nuorisopsykiatrian toimintayksikössä kehittämiskohteena on syömishäiriöpotilaiden hoito ja hoitoprosessit yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Huomio lapset - poliklinikan toimintaan on vakiinnutettu lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisytyö ja koko sairaanhoitopiirissä on meneillään hanke, jossa mallinnetaan työtapaa perhe- ja parisuhdeväkivallan puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Lasten- ja nuorten toimintayksikön poliklinikkojen toiminta on saatu keskitettyä tämän vuoden alusta pääsääntöisesti yhteen toimipisteeseen Seinäjoen keskustassa. Tämä työntekijöiden keskittäminen yhden käytävän varrelle mahdollistaa parempien palveluiden tarjoamisen potilaille ja heidän perheille sekä muille yhteistyökumppaneille. Lastenpsykiatrian osastohoitoa supistetaan kesällä 2011, vähentämällä sairaansijat 12:sta 6:een ja kaksi sairaansijaa muuttuu päiväosastopaikoiksi. Osasto-