SOPIMUKSELLINEN YMPÄRISTÖNHOITO JA BIOENERGIA LEADER-HANKE Taustalla: BIOENERGIA JA MAISEMA hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOPIMUKSELLINEN YMPÄRISTÖNHOITO JA BIOENERGIA LEADER-HANKE Taustalla: BIOENERGIA JA MAISEMA hanke"

Transkriptio

1 SELVITYS MAISEMANHOIDON TARPEISTA JA MAHDOLLISUUKSISTA NELJÄN KYLÄN ALUEELLA SIIKAJOKILAAKSOSSA Mankila, Savaloja, Revonlahti ja Mäläskä-Leiviskänranta SOPIMUKSELLINEN YMPÄRISTÖNHOITO JA BIOENERGIA LEADER-HANKE Taustalla: BIOENERGIA JA MAISEMA hanke Teksti ja raportti: Sanna Rintakumpu/ Opinnäytetyön tutkimus- ja tulososio * Lisätietoja hankkeista: Taimi Mahosenaho, ProAgria Oulu / maa- ja kotitalousnaiset taimi.mahosenaho (at) proagria.fi

2 2 TIIVISTELMÄ Opinnäytetyöni liittyy kahteen Pohjois-Pohjanmaalla Siikajokilaaksossa toimineeseen, viime vuoden lopussa päättyneeseen hankkeeseen. Molemmat hankkeet keskittyivät maisemanhoidon ja bioenergian edistämiseen. Vuosina käynnissä ollut Bioenergia ja maisema Elma-hanke, kohdekuntina Rantsila ja Ruukki, oli eräänlainen selvityshanke. Elma- hanketta täydensi puolestaan vuoden 2007 ajan Sopimuksellinen ympäristönhoito ja bioenergia Leader- hanke, joka toteutettiin yhteistyössä kahden toimintaryhmän, Nouseva rannikkoseutu Leaderin ja Keskipiste Leaderin kanssa. Leader- hankkeen puitteissa suoritettiin kaikki varsinaiset käytännön toimet ja sen kohdekuntia olivat Rantsilan ja entisen Ruukin, nykyisen Siikajoen lisäksi myös Kestilä ja Pyhäntä. Opinnäytetyössäni on tarkoituksena tutkia kylämaisemaa ja poimia tästä maisemasta tiettyjä hoidettavia kohteita. Näiden kohde-esimerkkien pohjalta selvitän sekä maisemahoitotarpeiden syitä että hoitotöiden mahdollisuuksia alueella. Lopuksi vertailen tutkimuksessa mukana olleita kyliä ja niissä saavutettuja tavoitteita keskenään. Opinnäytteeni kohdealueeksi muodostui maastoinventointien perusteella Rantsilasta Mankilan ja Savalojan kylät, Entisestä Ruukin kunnasta Revonlahti ja Kestilästä Mäläskän ja Leiviskänrannan kylät. Nämä kohdekylät eivät valikoituneet tutkimukseen siksi, että niissä olisi paljon hoito kaipaavia kohteita, vaan päinvastoin ne kuuluvat maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin tai ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Alueella on myös matkailullista merkitystä. Kaunis ja hoidettu maisema lisää alueen matkailua entisestään ja vahvistaa kuvaa viihtyisästä asuinpaikasta. Hankkeiden aikana pidettiin yleisötilaisuuksia, luentoja ja kylätapahtumia maisemanhoitoon ja bioenergiaan liittyen, tehtiin talkootöitä kylämaiseman hyväksi, oltiin satojen kyläläisten kanssa tekemisissä; annettiin maisemanhoidollista neuvontaa, tehtiin maasto- ja tilakäyntejä sekä muutamille maanomistajille myös maisemakohteisiin liittyviä hoito- ja rahoitussuunnitelmia. Opinnäytetyöhöni poimittiin mukaan koko alueelta n. 90 hoidettavaa kohdetta, joista n. puolet saatiin Leader- hankkeen aikana hoidon piiriin tai niiden hoidon selvitystyö on käynnissä. Mitään yhtä tai yleistä syytä en löytänyt siihen, miksi hoitoa kaipaavia kohteita alueelta löytyi, jokaisella kohteella on taustalla oma tarinansa ja historiansa. Joitain yleisiä syitä yritin löytää alueen maisemarakenteesta, Suomen maatalouden muutoksista ja kohteiden omistusoloista. Kylät olivat keskenään myös hyvin tasaväkisiä, suuria eroja niiden väliltä ei löytynyt. Maisemaa parantavia tuloksia saatiin aikaan joka kylällä ja ihmiset olivat hyvin aktiivisia. Mielestäni mahdollisuuksia kohteiden hoitoon löytyy, koska pelkästään vuoden kestäneen hankkeen aikana yli kolmekymmentä kohdetta saatiin hoidon piiriin ja mietinnän tai selvitystyön alle jäi useita. Tulevaisuudessa olisikin hienoa päästä jatkamaan hanketta

3 3 samalla alueella, koska pohjatyö on jo tehty. Sopimuksellisuuden, kyläläisten välisen yhteistyön, maatalouden erityisympäristötukien ja erilaisten paikallisuuteen perustuvien ratkaisujen avulla saataisiin useampiakin kohteita toteutumaan. Sopimuksellisuuden ja maisemanhoitotöiden koordinaattori, bioenergiantuotannon ja maisemanhoitoyrittäjyyden ympärille syntyvät työpaikat ovat varmasti tulevaisuutta ja elinvoimaisena säilyvän maaseudun perusta. Toivottavasti vain yhteiskunta on valmis maksamaan siitä, että saamme katsella kaunista maalaismaisemaa vielä vuosienkin päästä. 1 OPINNÄYTETYÖNI TAVOITTEET, MENETELMÄT JA AINEISTO Opinnäytetyössäni on tarkoituksena tutkia kylämaisemaa ja poimia tästä maisemasta tiettyjä hoidettavia kohteita. Näiden kohde-esimerkkien pohjalta selvitetään sekä maisemahoitotarpeiden syitä että hoitotöiden mahdollisuuksia kohdealueella. Lopuksi työssä mukana olevia kyliä sekä niissä saavutettuja tuloksia vertaillaan keskenään. Opinnäytetyöni alkoi maastoinventoinneilla. Inventoimme Rantsilan ja Ruukin alueen maisemaa kesällä 2006, jolloin oli käynnissä Bioenergia ja maisema Elma- hanke, kohdekuntina Rantsila ja Ruukki (nyk. Siikajoki). Kestilää inventoitiin puolestaan kesällä Maastoinventoinnit suoritettiin silloin Sopimuksellinen ympäristönhoito ja bioenergia Leaderhankkeen puitteissa, joka oli alkanut vuoden alusta eräänlaisena Bioenergia ja maisema Elmahanketta täydentävänä hankkeena. Sopimuksellinen ympäristönhoito ja bioenergia Leaderhankkeen kohdekuntina olivat Rantsilan ja Ruukin( nyk. Siikajoki) lisäksi myös Kestilä ja Pyhäntä. Pyhäntä ei ole kuitenkaan mukana opinnäytetyössäni. Opinnäytteeni kohdealueeksi valikoitui Rantsilasta Mankilan ja Savalojan kylät, Entisestä Ruukin kunnasta Revonlahti ja Kestilästä Mäläskän ja Leiviskänrannan kylät. Olen käsitellyt kuitenkin Mäläskän ja Leiviskänrannan kyliä yhtenä kokonaisuutena, koska ne ovat asukasmäärältään melko pieniä ja sijaitsevat sopivasti vieretysten. Myös entisessä Ruukin kunnassa olevat Relletin ja Luohuan kylät ovat osittain mukana tässä opinnäytteessäni. Mikään kylä ei ole tutkimuksessa mukana kokonaisena, vaan olen tutkinut ja vertaillut vain tiettyjä osa-alueita jokaisesta kylästä. Se että tietyt kylät valikoituivat mukaan näihin hankkeisiin ja tähän opinnäytteeseeni ei johdu siitä, että niiden maisemassa olisi erityisen paljon hoidettavia kohteita. Päinvastoin Mankila, Revonlahti ja Mäläskä kuuluvat Pohjois- Pohjanmaan maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja Savaloja taas Pohjois- Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Kaikki kylät ovat mukana myös Matka kylämaisemaan -reitistössä, joka on syntynyt Siikajokilaaksoon vuosien aikana toimineiden hankkeiden tuloksena. Palvelulla on omat kotisivut internetissä, joissa kerrotaan mm. alueen nähtävyyksistä ja historiasta sekä majoitus-, ja ruokailupalveluista.

4 4 (www.opaste.net/siikajokilaakso.) Reitistön tarkoituksena on tuoda esille vaihtoehtoisia matkailureittejä Siikajokilaaksossa kylien kautta ja samalla myös tukea alueen matkailua, yrityksiä ja kylien kehittämistä (Jantunen 2004, 2). Kaunis maisema lisää alueen matkailua entisestään ja antaa kuvan viihtyisästä asuinpaikasta. Inventointireissuilla kiinnitimme huomiota pääteille näkyviin, maisemanhoidollisiin kohteisiin. Näitä olivat erityisesti sellaiset pusikoitumaan tai umpeenkasvamaan päässeet kohteet, joista voisi saada bioenergiaa tai joiden hoito voitaisiin toteuttaa maatalouden ympäristötuen erityistuilla. Jonkin verran kiinnitimme huomiota myös metsitettyihin/metsittyneisiin sekä nuoren metsän hoitokohteisiin. Lisäksi hyvin hoidetut tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet huomioitiin. Muutamia mahdollisia hoitokohteita tuli esille maanomistajien yhteydenottojen kautta. Jotkin tarkasteltavista hoitoa kaipaavista kohteista sijaitsevat jokivarressa. Ne ovat tutkimukseen poimittuja esimerkkikohteita. Samalta alueelta jokivarresta löytyy myös muita hoitoa kaipaavia kohteita, jotka eivät kuitenkaan ole mukana tässä tutkimuksessa. Lopuksi maastoinventoinnit purettiin teksteiksi sekä kuviksi ja tiedot siirrettiin myös kartoille. Inventointityön jälkeen selvitimme hankkeiden kohdekunnista maastossa havaittujen esimerkkikohteiden maanomistajat. Lähettelimme maanomistajille kyselyjä, olimme heihin puhelimitse yhteydessä sekä kävimme maastokäynneillä. Annoimme maanomistajille maisemanhoidollista neuvontaa esimerkkikohteiden hoidossa sekä osalle laadimme myös kirjallisia hoito- ja rahoitussuunnitelmia. Myöhemmin järjestimme yleisötilaisuuksia, luentoja ja kylätapahtumia maisemanhoitoon ja bioenergiaan liittyen. Revonlahdella, Mankilassa, Savalojalla sekä Leiviskänrannalla tehtiin myös talkoita kesän ja syksyn 2007 aikana. Vuonna 2006 alkanut Bioenergia ja maisema Elma- hanke piti sisällään lähinnä erilaista selvitystyötä. Kaikki käytännön toimet suoritettiin vuosina käynnissä olleen Sopimuksellinen ympäristönhoito ja bioenergia Leader- hankkeen puitteissa. Kohdealueelta poimituille maisemanhoidollisille esimerkkikohteille löytyy monenlaisia hoitomahdollisuuksia. Erityisesti yhteistyötä kannattaa suosia. Kylän yhteisillä talkoilla saadaan kylämaisema kuntoon. Jos naapurit yhdistävät voimansa alueidensa hoidossa, säästyy aikaa ja molempien kohteet tulevat kuntoon samalla kertaa. Tai jos naapurilla on hevosia ja itsellä hoitoa tarvitsevia kohteita, kannattaa myös tässä tapauksessa tehdä yhteistyötä. Maatalouden ympäristötuen erityistuet ovat toinen iso mahdollisuus kohteiden hoidossa. Myös tässä asiassa kannattaa tehdä yhteistyötä tukikelpoisten viljelijöiden ja tukikelvottomien maanomistajien välillä. Edellä luettelemani yhteistyömallit sivuavat sopimuksellisuuden käsitettä eli sopimusten syntymistä maanomistajan ja yrittäjän välille maaseudun maiseman- ja ympäristönhoidossa. Maaseutualueiden vetovoimaisuus asuinpaikkana lisääntyy, kun maaseudulle saadaan uusia työpaikkoja. Uusia työpaikkoja

5 5 maaseudulle puolestaan tulee maisemanhoitoyrittäjyyden ja bioenergiatuotannon myötä. Työntekijä ja mahdollinen työkohde eivät kohtaa itsestään, vaan alueelle tarvitaan myös jonkinlainen sopimuksellisuuden- ja maisemanhoidon koordinaattori. 2 OPINNÄYTTEEN TULOSTEN ESITTELY Vaikka Sopimuksellinen ympäristönhoito ja bioenergia Leader- hanke kesti vain vuoden, saatiin sen avulla paljon aikaan. Tietoisuus ja kiinnostus maisemanhoitoa ja bioenergia-asioita kohtaan kasvoi, mutta samalla tehtiin myös paljon konkreettisia toimia kylämaiseman hyväksi. Mielestäni tätä voidaan pitää erittäin hyvänä saavutuksena vain vuoden kestäneeltä hankkeelta. Kylämaisemasta poimittujen esimerkkikohteiden maanomistajille lähetettiin kyselyitä. Jonkin verran näitä kyselyitä jaettiin myös muille kyläläisille esim. kylätilaisuuksissa. Yhteensä koko neljän kylän muodostamalle alueelle lähetettiin tai kylätilaisuuksissa jaettiin n. 162 kappaletta kyselyjä, joista takaisin saatiin 46. Tällöin palautumisprosentiksi muodostuu 28 %. Palautumisprosentti on siihen nähden hyvä, että maisemanhoito ja bioenergia ovat melko uusia aiheita ja lähestymistapa oli postikysely, joka hukkuu helposti kaiken muun, esim. päivittäin tulevan mainospostin sekaan. Kohteetkaan eivät olleet tiedusteluhetkellä aktiivisen hoidon piirissä. Kyselyistä myös melkein puolet meni ainoastaan Revonlahdelle. Tähän vaikutti esimerkiksi se, että kylällä on paljon tavallista omakotitaloasutusta, jolloin tonttikoko ja omistuksessa olevat maa-alueet ovat paljon pienempiä ja niitä on enemmän kuin pelkistä maatalousalueista koostuvalla kylällä. Revonlahtea lukuun ottamatta olimme kuitenkin jokaisella kylällä km. neljää kertaa suuremman ihmisjoukon kanssa tekemisissä kuin mitä kyselyjä palautui takaisin. Jos kaikki ihmiset, joihin olemme molempien hankkeiden puitteissa olleet yhteydessä, lasketaan mukaan, nousee henkilökontaktien määrä melkeinpä 200. Kylillä järjestettäviin talkoisiin ja kylätilaisuuksiin osallistui myös paljon ihmisiä, km henkilöä/kylä. Talkootöitäkin tehtiin valtavasti, yhteensä n. 700h. Kyselyt poikkesivat hieman toisistaan eri kylien välillä. Kaikille neljälle kylälle menneissä kyselyissä tiedusteltiin kuitenkin; onko maanomistajien omistamilla kohteilla tarvetta erilaisiin maisemanhoitotöihin, ovatko maanomistajat halukkaita tekemään maisemaraivaustöitä omilla tai toisten mailla sekä sitä haluaako teettää työt ulkopuolisella taholla, jos ei itsellä ole tarpeeksi aikaa hoitotöiden tekoon. Kyselyiden perusteella näiden neljän kylän alueelta 9 ihmistä oli kiinnostunut teettämään työt ulkopuolisella tai hoitamaan itse muiden alueita esim. maatalouden ympäristötuen erityistukien avulla. Jos mukaan lasketaan myös varsinaisen tutkimusalueen ulkopuolelta ihmisiä, jotka ovat myös täyttäneet tämän kyselyn, määrä nousee 14 henkilöön. Kun huomioidaan vielä talkookohteet, saadaan

6 6 kokonaismääräksi n 30 henkeä. Tuloksia arvioitaessa täytyy myös muistaa, että kyselyhän lähetettiin hoidettavien kohteiden maanomistajille, eikä varsinaisille ympäristöhoitoyrittäjille. Tästä huolimatta näinkin iso määrä ihmisiä ilmaisi kiinnostuksensa töiden teettämiseen ulkopuolisella, tai että itse hoitaisi muiden omistamia alueita. Halukkaiden määrä olisi voinut olla myös suurempi, jos kyselyillä olisi tiedusteltu ainoastaan tätä asiaa, nythän siinä kysyttiin myös paljon muuta. Toinen tärkeä asia kyselyissä oli hoidettavista kohteista syntyvän puuaineksen energiakäyttö. Tästä aiheesta tehdään oma erillinen opinnäytetyö Rovaniemen ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi opiskelevan Jarkko Leinosen toimesta. Jarkko on tehnyt tutkimusta maisemaraivaustöissä syntyvän bioenergian käyttömahdollisuuksista. Hän on perehtynyt mm. siihen, kuinka paljon maisemallisista raivauskohteista voisi saada bioenergiaa ja kuinka paljon lähistöltä pitäisi saada kokoon energiapuuainesta, jotta kyseistä raivausjätettä kannattaisi hyödyntää energiakäytössä. Kyselyissä tiedusteltiin myös maanomistajien halukkuutta maisemanhoidolliseen neuvontaan ja suunnittelutyöhön, joihin voisi liittyä myös kohteiden hoito- ja rahoitussuunnitelmien tekoa. Kestilään lähetetyt tai siellä kyläillassa jaetut kyselyt keskittyivät enemmän juuri maisemanhoidolliseen neuvonta- ja suunnittelutyön markkinointiin sekä sopivien kohteiden löytämiseen kylän yhteisiä talkoita varten. Maastoinventointien perusteella syntyi kylille myös maisemasuunnitelmia, joissa kerrotaan tekstin, karttojen sekä kuvien muodossa mitä hyvää kylän maisemasta löytyy ja missä tarvittaisiin maisemanhoitotoimia. Kaikkien neljän kylän (Mankila, Savaloja, Revonlahti, Mäläskä-Leiviskänranta) alueelta poimittiin yhteensä n. 90 hoidettavaa kohdetta. Näistä kolmasosa eli n.30 kohdetta saatiin jo hankkeen aikana hoidon piiriin. Reilut 10 kohdetta on myös joko selvitystyön tai maanomistajien mietinnän alla. Eli melkein puolelle maisemasta poimitulle kohteelle on joko jo tehty tai suunnitteilla hoitotoimia. Suurimmaksi osaksi hoidettavat kohteet olivat pääteiden ja vesistöjen varsia, joissa oli lähinnä tarvetta harvennus- ja raivaustöille. Kohteiden joukossa oli myös muutamia umpeenkasvaneita entisiä maatalousalueita sekä ylitiheiksi päässeitä metsiköitä. Osaa näistä kohteista tullaan tulevaisuudessa hoitamaan esimerkiksi maatalouden ympäristötuen erityistuilla. Hankkeen puitteissa maisemanhoidollista neuvontaa annettiin 26 maanomistajalle, joista 15 tehtiin myös valmis hoito- ja rahoitussuunnitelma. Maisemakohteiden hoito- ja rahoitussuunnitelmia tehtiin erityisesti erilaisten umpeutuneiden kohteiden hoitamiseen raivaamalla ja joihinkin liitettiin jälkihoitona laiduntamista eläimillä. Paljon oli myös maisemallisesti näkyviä, mutta umpeutumaan päässeitä jokivarsipaikkoja ja niihin liittyviä peltoaloja. Hoitokeinoina on yleensä jokivarren harventamista ja raivaamista sekä peltoalojen niittoa tai laidunnusta. Kaltevareunaisille pelloille suunniteltiin myös suojavyöhykkeitä.

7 7 Kylämaisemaa hoidettiin myös talkoiden avulla. Talkookohteita oli Revonlahden, Mankilan ja Savalojan kylillä yhteensä n. 8 kappaletta, joiden hoitoon saatiin luvat 17 maanomistajalta. Leiviskänrannalla ei järjestetty varsinaista yhteistä talkoopäivää, emmekä myöskään keränneet talkoolupia, vaan kyläläiset hoitivat talkoot keskenään. Mäläskän kylä ei ollut mukana talkoissa. Talkookohteet ovat erilaisia harvennus- ja raivaustarvetta kaipaavia, kylien maisemassa näkyviä paikkoja, kuten pääteiden ja vesistöjen varsia sekä myös kyläläisille tärkeiden kohteiden kuten kotiseututalon tai valaistun ladun ympäristöjä. Käytimme hyväksi myös karttaohjelmaa, johon syötimme tietoja hankeen aikana inventoiduista hoitoa kaipaavista kohteista, kohteista, joihin olemme suunnitelleet hoitotoimia, mutta jotka eivät vielä ole toteutuneet sekä jo hoidetuista kohteista. Meillä oli tarkoituksena myös etsiä sopivia nuoren metsän kunnostuskohteita, jotka ovat päässeet kasvamaan ylitiheiksi ja tarvitsevat harvennusta. Nuoren metsän hoitotoimilla on valtavasti positiivista vaikutusta niin maisemaan, itse puustoon kuin energiatalouteenkin. Ylitiheiden metsiköiden harventaminen parantaa maisemakuvaa ja sitä kautta koko alueen imagoa. Nuoren metsän harvennustöillä on myös vaikutusta kasvavan puuston laatuun. Puut tarvitsevat riittävästi tilaa ja valoa järeytyäkseen. Harvennuksesta syntyvää puuainesta voidaan puolestaan hyödyntää energiana. Tallensimme ohjelmaan yhteensä 40 maisemanhoitokohdetta 36 maanomistajalta. Mankila Mankila on toinen mukana olevista Rantsilan kylistä. Mankila kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen Mankila-Sipola maisema-alueeseen. Alue on laajaa, tasaista viljelymaisemaa, jonka keskellä virtaa Siikajoki. Joen molemmin puolin kulkee maantie, josta avautuvat näkymät ovat yleensä joensuuntaisia peltoaukeita asutuksineen. Toisella puolella jokea kulkeva Mankilantie, joka muuttuu Pasontieksi, kulkee hieman kauempana joesta. Taas toisella puolella yli 10 kilometriä pitkä Kiljontie seurailee Siikajoen vartta pitkiäkin matkoja lähes kiinni joessa. Alueella on runsaasti jäljellä vanhaa, yli 200 vuotta sitten rakennettua rakennuskantaa, sekä jäänteitä Suomen sodan aikaisista taisteluista 1800-luvun alkupuolelta. (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 82.) Mankilan seutu on tunnettu myös yhtenä Suomen tärkeimmistä lintualueista (FINIBA). Kylällä sijaitsevan Mankilanjärven ympäristöön kerääntyy nimittäin syksyisin suuria määriä kurkia (Suomen tärkeät lintualueet FINIFBA - Pohjois-Pohjanmaa). Kylä vaikuttaa mielestäni tyypilliseltä maatalouskylältä, jonka maisemassa pilkottaa siellä täällä erikokoisia maataloja tuotantorakennuksineen ja pihapiireineen. Kylän asukasmäärä oli viime vuoden lopussa n. 300, eli mistään ihan pienestä kylästä ei ole kysymys. Aktiivisia kyläläisiä löytyi niin kylällä järjestettäviin talkoisiin kuin kyläiltaankin.

8 8 Maisemanhoitokohteet ja tarpeet Esimerkinomaisia maisemanhoitokohteita tutkimusta varten valittiin n. 25 kappaletta. Kohteet ovat lähinnä harvennus- ja raivaustarvetta kaipaavia, Kiljontien ja Siikajoen välisiä kapeita rantakaistaleita. Koska Kiljontie kulkee niin lähellä jokea, luo tiheä rantakasvillisuus tukkoisuuden tunnetta. Samaa tunnetta ei synny sellaisilla alueilla, missä tie kulkee kauempana joesta, vaikka ranta olisikin periaatteessa yhtä umpeenkasvanutta. Paikoitellen tien ja joen välissä saattaa olla myös peltolohko, jolloin tiheä rantakasvillisuus ei tule niin lähelle tietä. Alueelta poimittiin myös pari muuta harvennusta kaipaavaa paikkaa; Siikajoen sivu-uoman, Iso-ojan ylityskohdilta sekä läheltä Mankilanjärveä, umpeutuneen Vähäjärven ympäristöstä. Tuloksia Kylälle lähetettiin maastoinventointien ja maanomistajatietojen perustella, sekä jaettiin myös maastokäynneillä ja kyläilloissa yhteensä 25 kappaletta maisemanhoitoon liittyvää kyselyä, joista kerroin tarkemmin yllä. Kyselyistä palautui takaisin 8 kappaletta, jolloin palautumisprosentiksi saadaan 32 %. Maisemanhoidollista suunnittelua annettiin 10 henkilölle, joista 5 tehtiin myös hoito- ja rahoitussuunnitelma Kolme suunnitelmaa tehtiin Kiljontien maanomistajille. Kaikkiin suunnitelmiin kuului umpeutuneen jokivarren harvennustöitä sekä jokivarteen liittyvien peltoalojen hoitoa joko niittämällä ja keräämällä niittoheinä pois tai laiduntamalla lohkoja eläimillä. Yksi maanomistaja kokeilee sopimuslaidunnusta, hankkimalla laidunnettavat eläimet paikalliselta hevos- ja aasinkasvattajalta. Laiduneläimet tuovat kivasti vaihtelua ja uutta ilmettä maisemaan. Kaksi hoito- ja rahoitussuunnitelmaa tehtiin myös joen toiselle puolelle, Pasontielle. Molempiin suunnitelmiin kuului myös Siikajokivarren hoitoa puustoa harventamalla ja raivaamalla. Jokivarteen liittyviä peltoaloja puolestaan niitetään ja kerätään niittoheinä pois. Toisessa kohteessa oli myös mukana kolmen pienen, peltojen keskellä sijaitsevan metsäsaarekkeen hoitoa. Laidunnus ja niitto lisäävät kasvupaikan valoisuutta ja lämpöä sekä vähentävät maaperän ravinneisuutta, jolloin matalakasvuiset niittylajit pääsevät paremmin valloille. Peltolohkon laidunnuksella on tavoitteena muuttaa aluetta niittymäisempään suuntaan. Aktiivipellon laidunnuksesta se eroaa sillä, että peltoa ei muokata eikä lannoiteta. Kylällä tehtiin myös kesän ja syksyn 2007 aikana talkoita. Talkoolupia saatiin 7 maanomistajalta. Talkoot kohdistuivat lähellä Mankilanjärveä sijaitsevan Siikajoen sivuuoman ylityskohtaan ja sen rantojen harventamiseen ja raivaamiseen. Harvennus- ja raivaustarve jatkuu vielä kirkonkylään päin ajettaessa, entisen pellon päästyä kasvamaan umpeen. Karttaohjelmaan tallensimme Mankilan kylältä 14 maisemanhoitokohdetta.

9 9 Savaloja Toinen Rantsilan kylistä, Savaloja, sijaitsee Mankilasta etelään, Siikajokeen laskevan Savalojan ympärillä. Kylä kuuluu Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Asutus ja viljelyksessä olevat pellot keskittyvät suurelta osin kylän keskustaajaman ympärille ja sen läpi kulkevan Ruukintien varrelle. Jonkin verran peltoja sekä asutusta löytyy myös itse Savalojan varrelta. Savalojan kylältä Isokylälle kulkevan Karhukankaantien varrella asutus ja pellot ovat sitä vastoin harvassa. Savalojan kylä on hieman pienempi kuin Mankila, asukkaita oli viime vuoden lopussa 250. Kylälle on viime vuosina muuttanut paljon uusia lapsiperheitä, eikä se enää ole niin tyypillinen maatalouskylä. Maisemanhoidosta kiinnostuneita ihmisiä kuitenkin löytyy. Esimerkiksi talkootöihin, yhteisen kylämaiseman parantamiseksi, osallistui useita aktiivisia kyläläisiä. Maisemanhoitokohteet ja tarpeet Tutkimukseen valittiin n. 15 kappaletta esimerkinomaisia hoitokohteita. Kohteet ovat lähinnä viljelemättömiä peltoja, jotka pitäisi saada hoidon piiriin. Savalojan ympäristö ja erityisesti Ruukintiellä oleva Savalojan ylityskohta kaipaisivat puuston ja pensaston raivaamista. Myös Isokylään johtavan Karhukankaantien varret ovat melko tukkoiset. Vaikka Savaloja ei ole enää niin tyypillinen maataloudesta toimeentulonsa saava kylä, on siellä vielä nähtävissä laajoja hyvin viljeltyjä peltoaukeita. Kylän keskeisimmiltä paikoilta, pääraitin varrelta löytyy kuitenkin muutamia viljelemättömiä peltoja, jotka näkyvät alueen maisemassa ja saattavat antaa näin kylästä virheellisen kuvan. Tuloksia Kylälle lähetettiin maastoinventointien ja maanomistajatietojen perustella, sekä jaettiin myös maastokäynneillä ja kyläilloissa yhteensä 12 kappaletta maisemanhoitoon liittyvää kyselyä, joista kerroin aikaisemmin. Kyselyistä palautui takaisin 3 kappaletta, jolloin palautumisprosentiksi saadaan 25%. Maisemanhoidollista suunnittelua ja neuvontaa annettiin viidelle maanomistajalle, mutta yhtään hoito- ja rahoitussuunnitelmaa ei kuitenkaan tehty. Mahdollisia hoitotoimia suunniteltiin mm. harvennus- ja raivaustöitä kaipaavalle Savalojan varrelle ja yksi maanomistaja oli kiinnostunut sopimuslaidunnuksesta hevosillaan. Alueen isona mahdollisuutena tulevaisuuden maisemanhoitotoimille, näen juuri laiduneläimiä tarjoavan tallin. Kylällä tehtiin myös kesän ja syksyn 2007 aikana talkoita. Talkoolupia saatiin 5 maanomistajalta. Talkootöin hoidettiin mm kylälle perustetun valaistun hiihtoladun

10 10 ympäristöä sekä sinne johtavan kapean Pajulantien varsia. Jonkin verran aktiiviset kyläläiset ehtivät harventamaan myös päätien eli Ruukintien vartta. Toisena isompana talkookohteena oli Karhukankaantien varsien harvennus- ja raivaustyöt. Karttaohjelmaan tallensimme tältä kylältä 6 maisemanhoitokohdetta, Revonlahti Nykyisen Siikajoen, entisen Ruukin kunnan alueella sijaitseva Revonlahti on toinen tutkimusalueeni kohdekylistä, joka on sijoittunut maakunnallisesti arvokkaalle maisemaalueelle. Revonlahti -maisema-alueen kiinnekohtana on alueen läpi virtaava Siikajoki. Siikajoen varren leveät jokivarsiviljelykset asuin- ja tuotantorakennuksineen näkyvät joen molemmin puolin kulkeville Ruukin- ja Sammalkankaanteille, luoden seudulle kaunista maalaismaisemaa. Alue on vanhaa viljelylaaksoa, jonne asutus on saapunut jo 1500-luvulla hyvien riistamaiden, kulkuväylän ja viljavan jokilaakson houkuttelemana. Revonlahden maisemassa on jäljellä paljon vanhaa rakennuskantaa, kuten puinen ristikirkko ja tapuli 1700-luvun lopulta sekä joitain talonpoikaisrakennuksia. Revonlahden historiaan on vaikuttanut myös 200 vuotta sitten käyty Suomen sota ja erityisesti alueella käyty Revonlahden taistelu, jonka muistomerkki kylältä löytyy. (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 92.) Revonlahti on tutkimusalueeni kylistä suurin. Siellä asui viime vuoden lopussa melkein 1000 ihmistä, kun koko Kestilän kunnassa niitä on vain Kylän suuruus näkyy sen palveluissa. Revonlahden kylän kotisivujen mukaan alueelta löytyy monenlaista palvelua huoltoasemasta hierontaan. Voipa alueelta vuokrata itselleen vaikka rivitaloasunnon. Kylällä asuu varmasti muualla töissä käyviä ihmisiä, sillä liikenneyhteydet esim. Ouluun ovat hyvät. Kaikesta nykyaikaisuudesta huolimatta kylällä on vielä paljon maataloudesta toimeentulonsa saavia ihmisiä ja pellot hyvin viljelyksessä. Maisemanhoitokohteet ja tarpeet Esimerkinomaisia hoitokohteita valittiin n. 25 kappaletta tutkimusta varten. Lähinnä hoitotarvetta on 8-tien, Ruukintien, Sammalkankaantien ja Lahtirannantien risteysalueella; umpeenkasvanutta Siikajoen ja Siikajoen vanhan uoman vartta sekä yksi isompi pajukkoa kasvava kohde. Toinen pajuttunut, viljelemätön pelto löytyy puolestaan Ruukintien varrelta. Revonlahden läpi kulkeva 8-tie on matkailullisesti merkittävä, joten kaunis ja hoidettu kylämaisema ylläpitää ja lisää entisestään alueen vetovoimaisuutta. Tuloksia

11 11 Maastoinventointien ja maanomistajatietojen perusteella sekä kyläilloissa ja maastokäynneillä, kylälle lähetettiin tai jaettiin paikanpäällä yhteensä 80 kappaletta maisemanhoitoon liittyvää kyselyä, Kyselyiden sisällöstä kerroin jo aiemmin. Kyselyistä palautui takaisin 24 kappaletta, jolloin palautumisprosentiksi saadaan 30 %. Maisemanhoidollista suunnittelua annettiin 4 maanomistajalle, joille kaikille tehtiin myös hoito- ja rahoitussuunnitelmat. Suunnitelmista kaksi on tehty muulle kuin varsinaisen Revonlahden kylän alueelle, koska hankkeissa oli mukana koko entinen Ruukin kunta, ei vain pelkkä Revonlahti. Otin kuitenkin nämä kaksi suunnitelmaa mukaan opinnäytteeseeni, vaikka ne eivät ihan tutkimusalueellani sijaitsekaan. Nämä Ruukin (Revonlahti, Relletti ja Luohua) maisemanhoitokohteet ovat hieman erilaisia kuin Mankilassa, jossa hoidon pääpaino oli umpeutuneen joki- tai ojanvarren harventamisessa. Kaikki neljä kohdetta ovat entisiä maatalousmaita(peltoa, lammaslaidunta jne..), jotka ovat päässeet hoidon päättymisen takia kasvamaan umpeen. Kohteiden ensihoidoksi suunniteltiin harventamista ja raivaamista sekä jälkihoitona kahdella kohteella hevoslaidunnusta ja kahdella niittoa. Hoidon tuloksena luonnon monimuotoisuus kasvaa, kun umpeutuneet alueet saadaan takaisin hoidon piiriin. Luohuan maisemanhoitokohde on keskellä kylää sijaitseva kunnan omistama puistopalanen, jonka maanomistaja halusi ottaa hoitaakseen. Hän harventaa siinä kasvavaa puustoa, niittää heinää ja pitää näin kohteen avoimena. Hoitotoimilla on valtavasti vaikutusta myös koko kylän maisemaan. Relletissä taas kahta entistä maatalousaluetta laidunnetaan läheiseltä tallilta saaduilla hevosilla. Tallin entiset laidunmaat ovat olleet niin kovassa käytössä, että niiden maanpinta on jo kärsinyt. Talli saa hevosilleen lisää uutta laidunmaata ja maanomistajan kohteet taas pääsevät hoidon piiriin; rehevöityminen vähenee ja kohteet muuttuvat niittymäisempään suuntaan ja sitä kautta alueen monimuotoisuus kasvaa. Kylämaisemaa hoidettiin myös talkoiden avulla viime kesänä ja syksynä. Talkoolupia saatiin 5 kappaletta. Hoidettavat kohteet olivat kyläläisille tärkeiden sekä maisemallisesti merkittävien kohteiden ympäristöjä. Talkootöinä hoidettiin mm. Revonlahden vanhan urheilukentän ja kotiseututalon ympäristöjä, harvennettiin Siikajoen vanhan uoman vartta ja raivattiin entistä tienpohjaa peltojen keskellä, jotta näkymät avautuisivat. Karttapaikkaohjelmaan tallennettiin 14 maisemanhoitokohdetta. Mäläskä-Leiviskänranta Kuten jo aiemmin kerroin Mäläskä ja Leiviskänranta ovat kaksi erillistä kylää, joita tässä opinnäytetyössäni tarkastelen kuitenkin yhtenä kokonaisuutena. Mäläskän kylä kuuluu myös maakunnallisesti arvokkaaseen Siika- ja Neittävänjokivarren maisema-alueeseen. (Pohjois- Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 30). Kylien poikki kulkee tie kohti Kainuuta ja keskellä virtaa Neittävänjoki. Jokivarret ovat avointa peltomaisemaa ja siellä täällä näkyy

12 12 asuintaloja pihapiireineen. Mäläskän kylässä on myös jäljellä vanhaa, historiallista rakennuskantaa 1700 ja 1800-lukujen taitteesta. (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisemaalueet 1997, 30). Mäläskä-Leiviskänranta on tyypillistä maatalousaluetta, jossa näyttää olevan ilahduttavan paljon vielä karjataloutta jäljellä. Kylien ihmiset vaikuttivat hyvin aktiivisilta ja innokkailta, vaikka heitä ei siellä enää paljoa olekaan. Opinnäytteessäni mukana olevista kylistä täällä asuu vähiten ihmisiä, reilut 100. Kauniilla ja hyvin hoidetulla maisemalla on myös merkitystä alueen imagolle, Vaalantietä pitkin matkustaa ihmisiä sekä Rokuan kansallispuistoon että Oulunjärven rannalla sijaitsevalle leirintäalueelle. Maisemanhoitokohteet ja tarpeet Tutkimusta varten valittiin n. 25 kappaletta esimerkinomaisia hoitokohteita. Alue on kauttaaltaan hoidetun näköistä. Siihen vaikuttaa varmasti se, että pellot ovat hyvin viljeltyinä. Mäläskän ja Leiviskänrannan läpi virtaavan Neittävänjoen varressa kasvaa myös tiheitä pusikkoja, mutta ne eivät tule niin häiritsevästi esille maisemassa, koska joki kulkee melko kaukana Vaalantiestä. Vaalantien varresta löytyy kuitenkin muutama harvennusta kaipaava kohde ja molempia Neittävänjoen ylityspaikkoja, toinen Mäläskässä ja toinen Leiviskänrannalla, voisi harventaa liiasta kasvillisuudesta. Alueen pellot viettävät melkein kauttaaltaan kohti vesistöjä, joten suojavyöhykkeiden perustaminen olisi ensisijaisen tärkeää. Mäläskän kylällä on myös yksi maisemallisesti kaunis ja arvokas perinnebiotoopikohde Neittävänjokivarressa, jonka hoitomahdollisuutena näkisin uuden Leader-toimintatavan. Leiviskänrannan kylällä toimiva aktiivinen metsästysseura voisi rekisteröityneenä yhdistyksenä hakea maatalouden ympäristötuen erityistukia kohteen hoitoon. Tuloksia Maastoinventointien ja maanomistajatietojen selvittämisen perusteella sekä kyläilloissa ja maastokäynneillä jaettiin yhteensä 45 kappaletta maisemanhoitoon liittyvää kyselyä, Kyselyiden sisällöstä kerroin jo aiemmin. Kyselyistä palautui takaisin 11 kappaletta, jolloin palautumisprosentiksi saadaan 24 %. Maisemanhoidollista neuvontaa annettiin 7 maanomistajalle, joista 5 tehtiin myös valmis hoito- ja rahoitussuunnitelma. Suunnitelmia tehtiin yhteensä 6 kappaletta, koska yhdelle maanomistajalle niitä tehtiin kaksi erilaista. Maisemanhoidolliset hoito- ja rahoitussuunnitelmat koskivat lähinnä umpeenkasvaneiden vesistönvarsien harvennus- ja raivaustöitä ja niihin rajoittuvien nurmilohkojen hoitoa niittämällä tai laiduntamalla. Nurmilohkot toimivat samalla myös suojavyöhykkeinä, estäen rehevöittävien ravinnevalumien pääsyn vesistöihin. Vesistöihin rajoittuvilla nurmilohkoilla ei käytetä torjunta-aineita, eikä niitä lannoiteta tai muokata. Niitto ja niittoheinän poiskorjaaminen tai laidunnus poistaa kasveihin sitoutuneita ravinteita, parantaa kohteen valon- ja lämmönsaantia ja edistää näin niittymäisten alueiden muodostumista.

13 13 Leiviskänrannalla tehtiin viime kesän ja syksyn aikana talkoita. Talkootöillä saatiin Leiviskänrannan entisen koulun, nykyisen maamiesseuran talon ympäristö hoidettua. Talkootöin harvennettiin myös Neittävänjokivartta ja Vaalantien vartta liiasta puustosta. Karttaohjelmaan tallensimme tältä kylältä 6 maisemanhoitokohdetta. 4 MAISEMANHOITOKOHTEIDEN SYYT JA MAHDOLLISUUDET Syyt Yritin opinnäytetyössäni selvittää myös sitä, miksi tutkimusalueelta löytyy umpeutuneita, maisemanhoitotöitä kaipaavia kohteita. Ensimmäinen ja tärkein syy on maisemarakenteesta johtuva, joka on jo tullut ilmi edellisissäkin kappaleissa. Jokivarret ovat melkeinpä alueesta riippumatta tiheän rantapuuston ja pensaston valloittamia. Kun tie kulkee lähellä jokea, luo tiheä rantakasvillisuus enemmän tukkoisuuden tunnetta verrattuna sellaiseen seutuun, jossa joki virtaa kauempana tiestä. Jokivarsi voi olla muodoltaan myös hyvin jyrkkä, jolloin ei välttämättä uskalleta raivata puustoa pois, koska pelätään rannan sortumista. Tämä on kyllä ihan aiheellinen pelko, sillä rantapuiden juuristo sitoo maata. Raivaus kannattaakin suorittaa varovasti ja pikku hiljaa, eikä kaikkea puustoa ja pensastoa saa poistaa. Rantakasvillisuus tarjoaa esimerkiksi suoja- ja ravintopaikkoja eläimille. Rantavyöhykkeellä kasvaa myös paljon pajuja, jotka ovat herkkiä vesomaan, joten harvennus- ja raivaustyö onkin melko pitkäjänteistä puuhaa. Ilman jatkuvia hoitotoimia ranta alkaa pian näyttää ihan samalta kuin ennen raivaustöitä. Toinen pääsyy on maatalouden rakennemuutos, joka alkoi jo 50 vuotta sitten tuotannon tehostumisen ja ylituotanto-ongelmien kautta ja ajoi ihmisiä maalta kaupunkeihin. Nyt EU:n aikakaudella maatalous on puolestaan muuttunut entistä byrokraattisemmaksi, isoja tuotantoyksikköjä suosivaksi melko epävarmaksi alaksi. Eli kun viljely päättyy, ei välttämättä löydy jatkajaa, jolloin pellot saattavat kasvaa umpeen. Alueen maisema on kuitenkin yleisilmeeltään hyvän ja hoidetun näköistä, eikä viljelemättömiä peltoja paljoa löydy. Kohteiden nykyiset maanomistajat voivat olla myös kiireisiä kaupunkilaisia, jotka asuvat kaukana, eikä maisemanhoitotöille löydy riittävästi aikaa. Jos maanomistaja ei asu alueella, ei hän pysty seuraamaan omistamansa maa-alueensa tilaa kovin hyvin, eikä sen hoitoa välttämättä koeta niin tärkeäksi kuin jos asuttaisiin ihan vieressä. Joskus kohteen omistaa perikunta, jonka osakkaat saattavat asua eri puolilla Suomea ja osa ulkomailla asti. Jos kohdetta haluttaisiin hoitaa, lupa pitäisi saada kaikilta osakkailta. Tämä hankaloittaa myös osaltaan hoitotöiden tekemistä. Se, että asuu kauempana omistamastaan kohteesta, ei tietenkään automaattisesti tarkoita sitä, että ei hoida kohteitaan kunnolla.

14 14 Kaikki edellä mainitsemani syyt eivät tietenkään johdu pelkästään maatalouden rakennemuutoksista, vaan kohteiden omistusolot saattavat vaihdella ihan muistakin syistä. Joskus samalla maa-alueella on useampi maanomistaja esim. osakaskunta, eli puhutaan ns. yhteisomistusalueista. Tällöin voi olla epäselvää, miten kohteiden hoitotyöt pitäisi jakaa, tai kuka vastaa mistäkin. Myös vesistöön rajoittuvien vuokrapeltojen ranta-alueet saattavat olla ongelmaisia. Aina ei välttämättä tiedetä, kelle hoitotyöt kuuluisivat. Muita mahdollisia ns. henkisiä tai fyysisiä esteitä maisemanhoitotöille voi olla myös maanomistajan korkea ikä, jolloin ei enää jakseta samalla lailla hoitaa alueita. Toisaalta taas nuoremmillakin maanomistajilla voi olla haluttomuutta tehdä maisemanhoitotöitä. Joskus ihmisten mielessä asioista muodostuu vääriä käsityksiä, jotka voivat aiheuttaa voimakastakin pelkoa tai vastustusta maisemanhoitotöitä kohtaan. Myös nykyajan kiireinen elämänrytmi, monenlaisine velvoitteineen vie ihmisiltä niin paljon aikaa, eikä maisemanhoitotöitä aina ehditä tekemään, vaikka niihin olisikin kiinnostusta. Olen yrittänyt tässä tutkimuksessani etsiä ja miettiä mahdollisia yleisiä syitä siihen, että hoitoa kaipaavia kohteita löytyy maisemasta, mutta en tarkoita että ne pitäisivät välttämättä paikkansa juuri tällä seudulla. Mahdollisuudet Yhtenä isona mahdollisuutena maisemanhoitotöiden suorittamiseen näkisin juuri alussa mainitsemani sopimuksellisuuden, joka oli myös teemana tässä päättyneessä Sopimuksellinen ympäristönhoito ja bioenergia Leader- hankkeessa. Päätelmää tukee esimerkiksi se, että pelkästään tällä vuoden kestäneellä Leader- hankkeella, saatiin useita sellaisia kohteita toteutumaan, joissa hyödynnetään sopimuksellisuutta. Muutenkin hankkeen avulla tuotiin paljon kohteita hoidon piiriin ja useita jäi vielä maanomistajien mietintään. Mankilassa ja Revonlahdella hyödynnettiin kahden maisemanhoitokohteen hoidossa lähiseudun tallien hevosia. Luohualla puolestaan yksittäinen maanomistaja halusi hoitaa kunnan omistamaa ja keskeisellä paikalla sijaitsevaa, kylän yhteistä virkistysaluetta. Sopimuksellisuuden avulla toteutuneet maisemalliset hoitokohteet toimivat samalla myös hyvinä esimerkkeinä ja innostuksen levittäjinä kylältä toiselle. Ihmiset olivat kyselyiden perusteella kiinnostuneita sopimuksellisuudesta eli halukkaita esim. teettämään omistamiensa kohteiden hoitotyöt ulkopuolisella taholla tai hoitamaan muiden omistamia kohteita mm. maatalouden ympäristötuen erityistukien avulla. Hoidettavat kohteet ja hoitotöiden tekijät eivät välttämättä kohtaa itsestään, tarvittaisiinkin joku henkilö yhdistämään työ ja työntekijä toisiinsa. Sopimuksellisuuden ja maisemanhoitotöiden koordinaattori voisi olla tulevaisuuden ammatti. Tietysti ympäristö- ja maisemanhoitotarpeet synnyttävät ympäristö- ja maisemanhoitoyrittäjyyttä, joka yhdessä sopimuksellisuuden kanssa turvaa maaseudun säilymisen elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.

15 15 Maatalouden ympäristötuen erityistuet ovat myös merkittävä kannustin viljelijöille ryhtyä hoitamaan ympäristöään. Ne saatetaan aluksi kokea hyvinkin vaikeiksi, monimutkaisiksi ja paljon erilaista byrokratiaa sisältäviksi, mutta toteutuneiden esimerkkikohteiden, neuvonnan ja suunnittelun kautta niiden hyödyntäminen maisemanhoidossa varmasti lisääntyy. Uudet tukimuodot kuten rekisteröidyille yhdistyksille tarkoitettu Leader-toimintatapa, jonka avulla voivat myös muutkin kuin maanviljelijät hakea erityistukia perinnebiotooppien ja monivaikutteisten kosteikkojen hoitotöihin ja tänä vuonna käyttöön otettava eituotannollisten investointien tuki perinnebiotooppien ja kosteikkojen perustamis- ja alkuraivauskustannuksiin lisäävät varmasti osaltaan ihmisten kiinnostusta maisemaan ja sen hoitamiseen. Maisemanhoitokohteissa syntyy kauniin maiseman lisäksi myös bioenergiaa, joka on jo itsessään mahdollisuus kohti kestävää energiataloutta ja se synnyttää ympärilleen myös uusia työpaikkoja. Erityisesti aluekohtaisten mahdollisuuksien hyödyntäminen maisemanhoidossa on tärkeää. Rantsilan aluelämpölaitos ottaa esimerkiksi vastaan hoitokohteista syntyvää puuainesta. Hankkeen kohdealueella on melkein joka kylällä hevostalli ja paljon karjaa, näkisinkin juuri hevoset ja lehmät isona maisemanhoidollisena mahdollisuutena kylämaiseman hoidossa. Tallinomistajat ja karjatilalliset saavat eläimilleen uutta laidunmaata ja umpeutuneet, maisemallisesti merkittävät kohteet tulisivat samalla takaisin hoidon piiriin. Kaunis ja hoidettu maisema sekä erilaiset paikalliset nähtävyydet, kuten Rantsilan suoympäristö ja erilaiset Suomen sodan aikaiset muistomerkit jne. houkuttelevat alueelle myös matkailijoita ja lisäävät näin alueen tunnettavuutta ja parantavat sen imagoa. Yksi juuri seudun matkailua tukeva ja internetistäkin löytyvä palvelu on jo aikaisemmin esittelemäni Matka kylämaisemaan. 5 TULOSTEN VERTAILUA KYLIEN KESKEN Kaikkien neljän kylän alueelta poimittiin mukaan tutkimukseen suunnilleen saman verran hoitoa kaipaavia kohteita, n 25 kappaletta. Savalojalta niitä otettiin mukaan vähiten vain 15 kappaletta, mutta siellä tutkimusaluekaan ei ollut kovin laaja. Pitkä Isokylälle johtava Karhukankaantie laskettiin yhdeksi kokonaiseksi kohteeksi. Hoidettavat kohteet olivat myös aika samanlaisia; lähinnä harvennettavaa ja raivattavaa puustoa ja pensastoa vesistönvarsilla sekä pääteiden reunoilla. Savalojan ja Revonlahden maisemassa oli myös jonkin verran umpeenkasvaneita viljelemättömiä peltoja ja entisiä maatalousalueita. Molemmilla kylillä asuu eniten myös muualla töissä käyviä ihmisiä. Kaikesta huolimatta sekä Revonlahti että Savaloja ovat yhä vahvoja maaseutukyliä, joissa pellot ovat hyvin viljeltyinä. Viljelemättömät kohteet vain sattuivat sijaitsemaan melko keskeisillä paikoilla kylissä ja näkyvät sen takia

16 16 maisemassa. Mäläskän-Leiviskänrannan- alueen maisemassa oli sitä vastoin melko vähän hoitoa tarvitsevia kohteita. Pellot ovat hyvin viljeltyinä ja alue näytti muutenkin hoidetulta. Mankilassa Siikajoki kulkee tosi lähellä Kiljontietä verrattuna Mäläskän ja Leiviskänrannanalueen Neittävänjokeen, joten myös tiheät jokivarsipusikot ovat näkyvämpiä ja tulevat lähemmäs tietä, luoden alueelle tukkoisuuden leimaa. Toinen tyypillinen piirre Mäläskän ja Leiviskänrannan seudulle on peltojen viettäminen vesistöjä kohti, mikä luo tarvetta suojavyöhykkeiden perustamiselle. Kaikki mukana olleet neljä kylää olivat hyvin aktiivisia. Revonlahdelle lähetettiin eniten kyselyitä, koska tarkasteltava alue oli laaja ja ehkä myös asumistiheys pienin, joten sitä kautta myös maaomistajia kertyi paljon. Kyselyiden palautumisprosentit olivat kuitenkin joka kylällä samaa luokkaa, 25-30% välillä. Mielestäni prosentit tutkimuksen tekotapaan nähden hyviä. Eli päivittäisen postin seassa tuleva kysely melko uudesta aiheesta. Prosentit eivät myöskään kerro koko totuutta kylien aktiivisuudesta; valtavasta määrästä henkilökontakteja, hankkeen avulla hoidon piiriin saaduista kohteista ja suuresta innostuksesta kylämaisemaa parantavia talkoita kohtaan. Mäläskä-Leiviskänranta täytyy mainita erikseen kylien aktiivisuudesta puhuttaessa. Kylä tuli mukaan vasta loppuvaiheessa, mutta he hoitivat hienosti talkoot, olivat todella kiinnostuneita kylämaisemansa hoidosta ja osallistuivat sankoin joukoin keskellä parasta lomakautta pidettävään kyläiltaankin. Asiaan vaikutti varmasti se, että kylällä oli hyvin aktiivinen yhdyshenkilö. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Näin jälkeenpäin ajateltuna molempien hankkeiden ja oman opinnäytteeni kohdealue oli hyvin valittu. Melkein kaikkien mukana olevien kylien maisema, lukuun ottamatta Savalojaa ja Leiviskänrantaa, on maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltua. Savaloja kuuluu taas kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Kohdealueella on myös merkitystä matkailullisesti ja se on osa Matka kylämaisema- reitistöä. Alueen ihmiset olivat myös hyvin innostuneita ja suhtautuivat positiivisesti hankkeeseemme sekä yleensä maisemanhoitotöihin. Mitään yhtä tai yleistä syytä en löytänyt sille, miksi kohdealueen maisema vaatii hoitoa muutamissa paikoissa. Jokaisella hoitoa kaipaavalla kohteella on oma tarinansa ja historiansa. Yritin kuitenkin tehdä joitain yleisiä päätelmiä liittyen alueen maisemarakenteeseen, Suomen maatalouden muutoksiin ja kohteiden erilaisiin omistussuhteisiin. Näistä kerroin tarkemmin kappaleessa neljä. Hoidettavia kohteita ei myös löydy sen enempää kuin mistä tahansa suomalaisesta kylämaisemasta. Kohdealueen pellot olivat hyvin viljelyksessä ja maisema muutenkin hoidetun näköistä.

17 17 Mielestäni mahdollisuuksia kohteiden hoitoon löytyy ja osa mukaan poimituista kohteista onkin jo saatu hankkeiden aikana hoidon piiriin. Tulevaisuudessa olisikin hedelmällistä päästä jatkamaan hanketta samalla alueella, koska alueen ihmisiin on jo luotu kontakteja ja mahdollisia hoidettavia kohteita on selvitetty. Sopimuksellisuuden, kyläläisten välisen yhteistyön, maatalouden erityisympäristötukien ja erilaisten paikallisuuteen perustuvien ratkaisujen avulla saataisiin useampia kohteita toteutumaan. Yleensä vain tarvitaan jotain ulkopuolista alullepanijaa, kuten tämä meidän hanke tai esimerkiksi sopimuksellisuuden ja maisemanhoitotöiden koordinaattori. Raha on tietysti ongelma eli kuka maksaa siitä, että maaseudun maisemaa hoidetaan? Nauttimaanhan maisemasta pääsee tietysti jokainen, kuljeskellessaan maaseudulla.

18 18 Mankilasta Pasontieltä, Siikajoen varren harvennustyöt meneillään. Savalojalla tehtiin puolestaan raivaustöitä Savalojan varrella. Leiviskänrannalta, maamiesseurantalon piha ennen ja jälkeen harvennustöiden.

19 19

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Utula Raportti kyläkävelystä 1.8.2006

Utula Raportti kyläkävelystä 1.8.2006 Utula Raportti kyläkävelystä 1.8.2006 Sanna Ahonen Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus ProAgria Etelä-Karjala ry 2006 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. MAASEUTUMAISEMAN MUUTOS 2 3. TÄRKEITÄ MAASEUTUMAISEMAN

Lisätiedot

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.

Lisätiedot

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä Helena Pakkanen Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus/proagria Kymenlaakso ry Mitä kylämaisema on Jokaisella kylämaisemalla

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

MUSTAOJA / Raivauksen periaatesuunnitelma

MUSTAOJA / Raivauksen periaatesuunnitelma MUSTAOJA / Raivauksen periaatesuunnitelma 1 Tavoite Mustaojan kunnostamisen tavoitteena on luoda asukkaille ja ohikulkijoille mahdollisuus nauttia maisemasta sekä virkistäytyä ulkoilemalla Mustaojan ja

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Ympäristösopimukset:

Ympäristösopimukset: Ympäristösopimukset: Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset paivi.jokinen@proagria.fi puh. 040 301 2409 Maatalousluonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Putula, Hämeenkoski. Kyläkävely 27.6.2012. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Putula, Hämeenkoski. Kyläkävely 27.6.2012. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2012 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Putula, Hämeenkoski Kyläkävely 27.6.2012 Auli hirvonen RIITTA kinnari Putulan kyläkävely tehtiin 27.6.2012. Mukana kävelyllä oli 21 henkilöä. Pieni

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille HYMY hanke, Aisapari ry Ympäristötuen erityistuet Hoitosopimukset 5 10 vuotta EI-tuotannolliset investoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA Lahti 15.4.2014 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevonen nauttii laiduntamisesta. Se on osa hevosen luontaista elämää. Laumaeläin,

Lisätiedot

Rekisteröidyt yhdistykset ja maisemanja luonnonhoito hyvä hoitosuunnitelma

Rekisteröidyt yhdistykset ja maisemanja luonnonhoito hyvä hoitosuunnitelma Rekisteröidyt yhdistykset ja maisemanja luonnonhoito hyvä hoitosuunnitelma Lyömäen keto, Hattula Auli Hirvonen maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 864 494 Miksi hoidamme

Lisätiedot

Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä?

Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä? Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä? Luontomatkailun ja virkistyksen tutkimuspäivä 22.10.2010 Rovaniemi Ron Store ja Eeva Karjalainen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

SUOJAVYÖHYKKEET VESIENSUOJELUSSA

SUOJAVYÖHYKKEET VESIENSUOJELUSSA SIMOJOKI-LIFE SUOJAVYÖHYKKEET VESIENSUOJELUSSA Opas Simojokivarren viljelijöille Simojokivarren maatalous Maataloudella on vankka asema Simojokivarressa. Simon ja Ranuan kuntien alueella on noin 260 aktiivitilaa.

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA 10.5.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA 10.5.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA 10.5.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Kylän joenvarsiniittyjen hoitosuunnitelma

Kylän joenvarsiniittyjen hoitosuunnitelma Kylän joenvarsiniittyjen hoitosuunnitelma Perinnebiotooppien hoidon erityistuki 2013-2018 Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 29.4.2013 Tämä suunnitelma on laadittu osana VYYHTI-hankkeen

Lisätiedot

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu - KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO 1 HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO TÄMÄ MALLIPOHJA ON TEHTY AVUKSI HOITOSUUNNITELMAN TEKEMISEEN. MALLIPOHJAAN ON TUOTU ESIIN NIITÄ ASIOITA, MITÄ HOITOSUUNNITELMAN ON

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015

YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015 YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015 Maarit Satomaa Maisema ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa ja kotitalousnaiset 2014 2015 Kylämaisema uusien arvojen tyyssija

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006. Kyläkävelyraportti

MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006. Kyläkävelyraportti MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006 Kyläkävelyraportti Auli Hirvonen 2006 Aurinkoisena ja lämpimänä syyskuun päivänä 16.09.2006 tehtiin Rehakan ja Irjalan kyläyhdistyksen

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

PERINNEBIOTOOPIT, KOSTEIKOT, LUONNON JA MAISEMAN MONIMUOTOISUUS

PERINNEBIOTOOPIT, KOSTEIKOT, LUONNON JA MAISEMAN MONIMUOTOISUUS PERINNEBIOTOOPIT, KOSTEIKOT, LUONNON JA MAISEMAN MONIMUOTOISUUS Ohjeita yhdistyksille ei-tuotannollisten investointien ja hoitosopimusten hakemiseen 1.3.2010 Suupohjan Kehittämisyhdistys ry 2 MITÄ OVAT

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

PERINNEBIOTOOPIT JA KOSTEIKOT

PERINNEBIOTOOPIT JA KOSTEIKOT PERINNEBIOTOOPIT JA KOSTEIKOT Ohjeita yhdistyksille perinnebiotooppien ja kosteikkojen perustamis- ja ennallistamisinvestointeihin sekä ylläpitorahoituksen hakemiseen. 23.4.2009 2 MITÄ OVAT PERINNEBIOTOOPIT?...

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

LUOHUANJOEN KUNNOSTUSHANKE

LUOHUANJOEN KUNNOSTUSHANKE RUUKIN KUNTA PL 18 92401 Ruukki LUOHUANJOEN KUNNOSTUSHANKE: (Päätös: 26.7.2005 nro 29845 Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus; Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto) LOPPURAPORTTI LUOHUANJOEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI Tervetuloa opiskelemaan AMK-agrologiksi! Yhteishaku käynnissä! (7.3.-12.4.2011) Luonnonvara-alan esittelyvideo netissä http://www.jamk.fi/koulutus/tutkinnot/nuoret/luonnonvara-ala

Lisätiedot

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. 1 MIKSI YKSITYISIÄ IHMISIÄ JA YHDISTYKSIÄ TARVITAAN KOSTEIKKOLUONNON EDISTÄMISEKSI? Aikoinaan:

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla

Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla Johanna Helkimo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 19.4.2010

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN

HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN Luonnon- ja maisemanhoitopalvelut -seminaari Tampere 16.9.2009 Marketta Nummijärvi Kauhajoki HYYPPÄ: SIJAINTI MAISEMA- RAKENNE ARVOT

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila

Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuskohteiden kartoitus Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila 13.3.2013 Maire Heija 1 Esityksen sisältö Miksi kartoitettiin Miten ja missä kartoitettiin Kartoituksen kohteet

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 Maatilaintarkastaja Timo Sirkiä Metsänhoitaja Juha Mäkitalo Kiinteistöliikelaitos toimii kaupungin maa/vesiomaisuuden

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Projektipäällikkö Riina Rahkila Vesienhoidon vapaaehtoinen järjestäytyminen Pohjois Pohjanmaalla seminaari 4.2.2014 VYYHTI hanke Hanke toteutetaan v.

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot