KOULURANTA, Lapua (Alanurmo)

Transkriptio

1 KOULURANTA, Lapua (Alanurmo) ALANURMON KOULURANNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Turpeinen Marika ProAgria Etelä-Pohjanmaa Maa- ja kotitalousnaiset Kolmen Vyyhti- hanke Koulurannan yleiskuvaus ja historiaa

2 Alanurmon kouluranta sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Lapuan kaupungissa n. 3,5 kilometriä keskustasta etelään Nurmonjoen varrella. Nurmonjoki on Lapuanjoen sivujoki ja se saa lakunsa Ahvenjoen ja Lehmijoen yhtymästä Peräseinäjoelta ja laskee Lapuanjokeen aivan Lapuan keskustassa. Nurmonjoki on ollut ennen tieverkoston kehittymistä tärkeä kulkuväylä. Koulurannan alueelle ollaan laatimassa paraillaan asemakaavamuutosta, jossa koulurannan alue on ehdotettu osittain puistoksi ja osittain virkistysalueeksi. Tämä tukee rannan kehittämistä virkistyskäytön ja maisemanhoidon näkökulmasta toimivammaksi ja monipuolisemmaksi kohtaamis- ja ajanviettopaikaksi. Kouluranta valikoitui hankkeen esimerkkikohteeksi Lapuan kaupungin ja Alanurmon kyläyhdistyksen sekä Alanurmon koulun yhteisestä intressistä. Koulurannan meneillään oleva asemakaava. Kuva eteläosan niitystä ja istutetuista puista (lähde: Lapuan kaupunki).

3 Lapuan Alanurmon koulurannalla on pitkä historia. Se on palvellut asukkaiden, kyläläisten ja vierailijoiden virkistys- ja kokoontumispaikkana jo vuosikymmeniä. Ranta on nykytilassaan vehreä, kyläläisten aikaansaama puistoalue mm. nuotio- ja veneenlaskupaikkoineen sekä laitureineen ja oleskelukatoksineen. Vuosittaisiin tapahtumiin alueella kuuluu siivoustalkoot sekä onkikisat, joita organisoi Alanurmon kyläyhdistys. Alue toimii lisäksi arboretumina, josta löytää erikoisempia puulajeja. Näiden lisäksi rannassa kulkee helppokulkuinen polku ja alueen eteläosassa on perinnekasveilla kylvetty kukkaniitty, mikä nykyisellään on hoitamaton ja vaarassa hävitä. Ranta-alueelle on laadittu v virkistysaluesuunnitelma (Aili Tamminen), jota on pidetty hankkeessa laaditun rantasuunnitelma lähtökohtana. Rannan historiaan kuuluu myös hiilimiilun poltto v. 1998, jossa hyödynnettiin rannasta raivattu puumateriaali. Alanurmon koulurannan virkistysaluesuunnitelma vuodelta 1997, Aili Tamminen. Suunnittelun tavoitteet ja toimenpide sekä kehitysehdotukset Hankkeen ja suunnittelun tavoitteena on lisätä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja kasvattaa alueellista vetovoimaa. Näiden lisäksi suunnitelmilla ja tehtävillä toimenpiteillä on myös vesien tilaa parantavia vaikutuksia mm. ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta. Kolmen Vyyhti- hankkeessa laaditun rantasuunnitelman, Alanurmon koulurannan kehittämissuunnitelman muodostumiseen ovat vaikuttaneet Alanurmon koulun sekä Alanurmon kyläyhdistyksen ja Lapuan kaupungin intressit alueen kehittämiselle sekä hoidolle.

4 Kasvillisuus ja viheralueet Suunnitelmassa ehdotetaan ranta-alueen luonnon ja maiseman monipuolistamista mm. näkymien avaamisella. Joenvarsi on kasvanut paikoin umpeen estäen jokinäkymän avautumisen suunnittelualueelle. Jokivarteen ehdotetaan tiheämpiä puustoisia ja avoimemman puuston alueita. Näiden lisäksi osoitetaan niittymäisiä alueita (hoitoluokka esim. B1 maisemapelto tai B2 käyttöniitty), jotta alueesta ja näkymästä saadaan vaihteleva ja mielenkiintoinen. Alueelle ehdotetaan eri hoitoluokan alueita, jotta hoidon vaade pysyy kohtuullisella tasolla, samalla tukien maiseman monipuolisuutta. Osa niitettävistä alueista voidaan hoitaa esim. laiduntamalla (lammas), jolloin ihmistyönä tehtävä hoito pienenee ja samalla alueen monipuolisuus ja vetovoimaisuus kasvaa. Lammaslaitumen rajoittuessa osittain jokeen, aitaamisen tarve ja kustannukset pienenee sekä vältytään juomaveden kantamiselta laitumelle. Alueelle osoitetaan myös leikattavia puistonurmialueita (hoitoluokka esim. A3 käyttö- ja suojaviheralueet), jotka mahdollistavat esim. picnic- tai puistojumppatoimintaa. Opetus- ja luontokasvatus ja yhteisöllisyys Alueen eteläpäähän osoitetaan Aili Tammisen v virkistyskäyttösuunnitelmassakin esitetyn näytemaan ja viljelypalstojen perustaminen. Näytemaat voisivat tukea niin koululaisten ympäristökasvatusta kuin kyläläisten yhteisöllisyyttä yhteisenä panostuksena alueen perustamiseen, ylläpitoon ja hoitoon. Koululaisten mukanaolo näytemaan ja palstojen hoidossa lisää ympäristövastuullisuutta. Oppilaiden ja muidenkin aluetta käyttävien ympäristökasvatusta tukee myös arboretumin kehittäminen. Puistoon istutetaan uusia puulajeja ja istutetut puut merkitään selkeästi näkyvin, kestävin nimikyltein. Olemassa olevien istutettujen puiden nimikyltit uusitaan (kyltteihin, suomen-, ruotsin- ja latinankieliset nimet). Kyltit voidaan varustaa myös esim. qr-koodein, joka vie lajin esittelysivulle/lisätietoihin. Aktiviteetit ja rakenteet Alueen toimintoja kasvatetaan niin, että alueen käyttö monipuolistuu niin kesällä kuin talvella. Puiston läpi kulkeva polku lisää rannan käyttöä, etenkin kun se ei pääty alueelle. Talvella rantaan voi vetää vaikka hiihtoladun, jossa esim. koulun pienimmät voivat harjoitella hiihdon alkeita. Ranta toimii talvella hyvin myös mäenlaskupaikkana ja talvisen luonnon tarkastelua varten. Kesällä/sulan maan aikaan alue toimii entiseen malliin veneilijöiden, uimarien ja kalastajien käytössä sekä erilaisten kylätapahtumien pitopaikkana. Alueen virkistyskäytön monipuolistamiseksi ja kehittämiseksi alueen rakenteita uusitaan. Alueen oleskelukatos ja penkit uusitaan ja penkkejä hankitaan lisää. Rannalla oleva laituri on vielä hyväkuntoinen ja toimiva, joten sen uusiminen ei ole ajankohtaista ja se palvelee hyvin niin uimareita kuin kalastajiakin. Monipuolisempaa käyttöä ja koululaisten toimintaa tukemaan alueelle rakennetaan ulkotuntiluokka suurista luonnonkivistä. Rannan historian ja toimintojen esiintuomiseksi alueelle pystytetään hankkeessa teetetyt infotaulut, jotka sijoitetaan suunnitelmassa osoitettuihin paikkoihin.

5 Alueen hoito Alueen hoidon yhteistyö-/sponsori-/ ja kummitoimintaa edistetään ProAgria Etelä-Pohjanmaan hallinnoimassa UHMA-hankkeessa (uhanalainen maaseudun luonto hoitoon yhteistyöllä) vuoden 2019 aikana. Rantapuistoa ja istutettuja puita.

6