KOKOUSKUTSU, lähetetty

Transkriptio

1 Sivu 1 KOKOUSKUTSU, lähetetty AIKA Torstai kokous klo 9 lounas klo 11.30, Metsoaula valokuvaus lounaan jälkeen alkaen klo 12, K-S talon pohjakerroksen aula PAIKKA Keski-Suomen liitto, Dioriitti, Sepänkatu 4, Jyväskylä Asia Sivu Kokouskutsu 1 Kokoustiedot ja osallistujat 2 80 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 81 Pöytäkirjan tarkastus 4 82 Esittelyasiat 5 83 Maakuntavaltuuston päätösten täytäntöönpano 6 84 Oppilaitosten perustamishankkeiden kiireellisyysjärjestyksen laadinta vuosien perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaa varten Rahoitushakemus: Tapahtumamatkailun toimintaympäristön parantaminen Pihtiputaalla Rahoitushakemus: Äänekosken uusi Ekocenter kierrätyskeskus Lisärahoitushakemus: Testaa konsepti Lisärahoitushakemus: JYVSECTEC (turvallisuusalan testaus-, koulutus ja tuotekehitys) hanke Muutosrahoitushakemus: Keski-Suomen klusterikehittäminen Maakuntahallituksen edustajien nimeäminen maakunnan yhteistyöryhmään Maakuntahallituksen nimeämät edustukset Maakuntahallituksen kokousaikoja Tiedoksi saatettavat asiat 30 Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I Jyväskylä I Keski-Suomen Talo I P I

2 Sivu 2 AIKA PAIKKA Torstai klo 9 - Keski-Suomen liitto, Dioriitti, Sepänkatu 4, Jyväskylä OSALLISTUJAT Päätöksentekijät pj. 1. vpj. 2. vpj. Jäsenet: Perämäki Ulla ( ) Lankia Pekka ( ) Makkonen Marja Leena (E) Aalto Touko ( ) Asikainen Aimo ( ) Kalmari Leena ( ) Kiljala Eija ( ) Kyrö Mika ( ) Nyholm Rolf ( ) Saarinen Sari ( ) Suonperä Juha ( ) Tuomi Pentti ( ) Tuominen Marke ( ) Varajäsenet: Kumpulainen Kari ( ) Hiekkanen Juha ( ) Martins Sirpa (E) Sillanpää Elina ( ) Ikkelä-Koski Tuulia ( ) Suomi Kimmo ( ) Rekonen Arja ( ) Rautanen Milla ( ) Rantanen Piritta ( ) Tamminen Ossi ( ) Holm Pauliina ( ) Marila Leevi ( ) Röppänen Joonas ( ) Maakuntavaltuuston pj. 1. vpj. 2. vpj. Pekkarinen Mauri ( ) Ruoppila Ahti (E) Lunttila Tommi ( ) Toimisto Mikkonen Anita, esittelijä ( ) Ahola Pirjo, sihteeri ( ) Korhonen Hannu ( ) Ristaniemi Olli ( ) Lahti Merja ( ) Koponen Hannu ( ) Muut osallistujat X = paikalla, E = este ilmoitettu, - = poissa PÖYTÄKIRJA NÄHTÄVÄNÄ Keski-Suomen liitossa klo Sepänkatu 4, Jyväskylä Puheenjohtaja ULLA PERÄMÄKI

3 Sivu 3 80 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Ehdotus: Todetaan läsnäolijat. Todetaan laillisuus ja päätösvaltaisuus. Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus kokoukseen kutsutuille muille kuin maakuntahallituksen jäsenille ja maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Päätös:

4 Sivu 4 81 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Ehdotus: Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Touko Aalto ja Pekka Lankia. Päätös:

5 Sivu 5 82 ESITTELYASIAT 1. Uuden maakuntahallituksen perehdyttäminen ja kokouspäivän aikataulu - toimiston tehtävät - tutustuminen tiimeihin ryhmittäin: klo 9.30, klo 10, klo 10.30, klo 11 - sähköiseen kokouskäytäntöön siirtyminen 2. Maakuntahallituksen osallistuminen tapahtumiin ja tilaisuuksiin - Motiivi-seminaarit (K-S rakennemallityö 2040 Keski-Suomen strategiaan) Keuruulla , Pihtiputaalla , Luhangassa ja Kannonkoskella (liite) - Maakunnan yhteistyöryhmän Tampereen työpaja (liite) - Jämsä-Jukola 2013 viestin kutsuvierastilaisuus Jämsässä la (avec) - Jyväskylän kesän avajaiskonsertti ja illanvietto Kangasniemellä ti (avec) - Rallin MM-kilpailun kutsuvierastilaisuus, tod.näk. pe (avec) - Länsi-Suomen yhteistyöfoorumi Brysselissä Ajankohtaiset asiat - Keski-Suomen risteily Kunnanjohtajakokouksen asioita : Asiakaspalvelu 2014 hanke, etäpalvelupilotin jatko sekä lapsiasiainvaltuutetun -, Jyväskylän yliopistosäätiön - ja Kehittämisyhtiö Karstulanseudun asiat - Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Ehdotus: Kuullaan esittelyt edellä mainituissa asioissa ja tehdään tarvittavat päätökset. Päätös:

6 KSL/147/ /2013 Sivu 6 83 MAAKUNTAVALTUUSTON PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Maakuntavaltuusto kokoontui Konneveden kunnantalolla. Liite Pöytäkirja Kokous teki järjestäytymisen ja esittelyasioiden lisäksi seuraavat päätökset. Tarvittavilta osin täytäntöönpanotoimet on osoitettu kursiivilla. 4 Maakuntavaltuusto valitsi toimikaudelle puheenjohtajakseen Mauri Pekkarisen, 1. varapuheenjohtajaksi Ahti Ruoppilan ja 2. varapuheenjohtajaksi Tommi Lunttilan. Valituille annetaan päätöksestä ote. 5 Maakuntavaltuusto määräsi sihteerikseen hallintopäällikkö Pirjo Aholan. 7 Maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan. 4. vaihemaakuntakaava lähetetään ympäristöministeriölle vahvistettavaksi. 8 Maakuntavaltuusto käsitteli vuoden 2012 arviointikertomuksen ja merkitsi sen tietoonsa saatetuksi. 9 Maakuntavaltuusto hyväksyi yksimielisesti vuoden 2012 tilinpäätöksen, myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille maakuntahallituksen jäsenille, maakuntajohtajalle, kehittämisjohtajalle, suunnittelujohtajalle ja hallintopäällikölle tilikaudelta Maakuntavaltuusto hyväksyi yksimielisesti maakuntahallituksen esityksen tilikauden tuloksen käytöstä ja ylijäämän käsittelystä. 10 Maakuntavaltuusto valitsi toimikaudekseen suhteellisten vaalien lautakunnan. Lautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Merja Lahtinen ja varapuheenjohtajaksi Sanna Rajalan. Valituille annetaan päätöksestä ote. 11 Maakuntavaltuusto valitsi toimikaudelle maakuntahallituksen ja sen puheenjohtajat. Maakuntahallituksen puheenjohtajaksi valittiin Ulla Perämäki, 1. varapuheenjohtajaksi Pekka Lankia ja 2. varapuheenjohtajaksi Marja-Leena Makkonen. Valituille annetaan päätöksestä ote. 12 Maakuntavaltuusto valitsi toimikaudelle tarkastuslautakunnan ja sille puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Esa Järvinen ja varapuheenjohtajaksi Matti Björk. Valituille annetaan päätöksestä ote.

7 KSL/147/ /2013 Sivu Maakuntavaltuusto hyväksyi yksimielisesti ohjeellisena vuoden 2014 talousarvion laadinnan perusteet. Jäsenkuntien maksuosuuden määräksi hyväksyttiin euroa, josta osoitetaan liiton kiinteään toimintaan euroa ja Keski-Suomen kehittämisrahastoon euroa. Toimisto suorittaa vuoden 2014 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman jatkovalmistelun päätöksen pohjalta. 14 Maakuntavaltuusto valitsi toimikaudeksi tilintarkastusyhteisöksi BDO Audiator Oy:n. Tilintarkastus toteutetaan tarjouksen mukaan. Maakuntavaltuuston päätös toimitetaan tiedoksi BDO Audiator Oy:lle ja tarkastuslautakunnalle. 15 Maakuntavaltuusto totesi, että maakuntavaltuuston työjärjestyksen mukaan: Kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 14 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus sekä tiedoksi jäsenkuntien kunnanhallituksille. Varavaltuutetuille kutsu lähetetään ilman liitteitä. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Maakuntavaltuusto päätti järjestää maakuntavaltuuston kokoukset perjantaipäivinä ja päätti, että seuraava kokoontuminen on Kuntaliiton maakuntakierrospäivänä perjantaina ja maakuntavaltuuston syyskokous perjantaina Maakuntavaltuusto hyväksyi kuntalain 64 :n tarkoittaman ilmoitustaululla tehtävän ilmoittamisen ja tiedottamisen lisäksi, että liiton suunnitelmista ja muista tehtävistä sekä päätöksistä ilmoitetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja laajuudella ja että maakuntahallitus voi antaa ilmoittamisesta ja tiedottamisesta toimistolle tarkempia ohjeita. 17 Maakuntavaltuusto totesi seuraavat valtuustoryhmien muodostamisilmoitukset (pj. suluissa): - Keskustan valtuustoryhmä (Mikko Tiirola) - SDP:n valtuustoryhmä (Helena Pihlajasaari) - Kokoomuksen valtuustoryhmä (Aira Putkonen) - Perussuomalaisten valtuustoryhmä (Kauko Tuupainen) - Keski-Suomen vasemmisto (Sirpa Martins) - Vihreät (Jukka Ammondt) - Kristillisdemokraattien maakuntavaltuustoryhmä (Marika Visakorpi) 18 Maakuntavaltuustolle jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet: - Päijänne Unescon biosfäärialueeksi - Puolustusvoimien toimintojen jatkaminen Keuruun varuskunnan tiloissa

8 KSL/147/ /2013 Sivu Poikkiradan, itärajan liikennepaikat-jyväskylä-haapamäki-parkano-pori kunnostaminen Suomen teollisuuden ja transitoliikenteen mahdollistavaksi radaksi - Keski-Suomi kotimaisen energian tuotannon ja käytön edelläkävijäksi - Maakunnan yhteyksien kehittäminen Venäjän ja erityisesti Pietarin ja sen lähialueiden kanssa Aloitteet valmistellaan erikseen maakuntahallitukselle. antaa vastaukset aloitteisiin maakuntavaltuuston kesäkokoukselle Maakuntavaltuusto hyväksyi seuraavan kannanoton: Keski-Suomen maakuntavaltuusto toivoo Etelä-Konneveden kansallispuistohankkeelle nopeaa toteuttamista. Maakuntavaltuuston mielestä Etelä-Konneveden kansallispuiston nopea toteutuminen on tärkeä maakunnallinen kysymys ja koko maakunnan etu. Etelä- Konneveden kansallispuisto lisää luontolähtöistä vetovoimaa ja tuo alueelle uutta matkailuliiketoimintaa. Etelä-Konneveden kansallispuistoalue sisältyy maakuntavaltuuston hyväksymään 4. vaihemaakuntakaavaan. Etelä-Konneveden alueen kehittäminen kansallispuistoksi samoin kuin puiston ulkopuolisten alueiden suunnittelu ja rakentaminen matkailu ja virkistyska yttoon vaativat paikallisten ja alueellisten toimijoiden sekä valtion resursseja. Näitä ovat mm. koskireitit, satama ja rantautumispaikat sekä Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman alue. Tämä työ on hyvässä vauhdissa yhteistyössä Keski-Suomen liiton, Pohjois-Savon liiton, molempien ELY-keskusten, alueen kuntien ja Metsähallituksen kanssa. Keski-Suomen maakuntavaltuusto painottaa yhteistyön merkitystä tässä työssä. Konnevedellä Keski-Suomen liitto, maakuntavaltuusto Mauri Pekkarinen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Maakuntavaltuuston kannanotto on toimitettu Keski-Suomen kansanedustajille, ympäristöministeriöön (ympäristöministeri Ville Niinistö, ympäristöneuvos Jukka Pekka Flander, luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen ja kirjaamo). Lisäksi kannanotto on liiton www-sivulla. Lisätietoja: Pirjo Ahola, , pirjo.ahola(at)keskisuomi.fi Maakuntajohtajan ehdotus: toteaa, että maakuntavaltuuston päätökset ovat syntyneet oikeassa järjestyksessä, eivätkä mene maakuntavaltuuston päätösvallan ulkopuolelle, eivätkä ole muiltakaan osin lainvastaisia. toteaa, että aloitteet valmistellaan maakuntahallitukselle myöhemmin.

9 KSL/147/ /2013 Sivu 9 83 päättää panna maakuntavaltuuston päätökset edellä selostetulla tavalla täytäntöön. Päätös:

10 KSL/166/ /2012 Sivu OPPILAITOSTEN PERUSTAMISHANKKEIDEN KIIREELLISYYSJÄRJESTYKSEN LAADINTA VUOSIEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMAA VARTEN Pirkanmaan ELY-keskus on kirjeellään pyytänyt Keski-Suomen liittoa asettamaan oppilaitosten perustamishankkeet kiireellisyysjärjestykseen alueellaan kesäkuun 14. päivään 2013 mennessä. Liite ELY-keskuksen kirje. Alueiden kehittämislain mukaan maakunnan liitto laatii kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen. Maakunnan liiton laatiman kiireellisyysjärjestyksen pohjalta Pirkanmaan ELY-keskus laatii oman kiireellisyysjärjestyksen koulutuksen perustamishankkeista opetusministeriön vahvistamaa perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaa varten. Kaikkiaan rahoitussuunnitelmakaudelle Keski-Suomesta on tehty esityksiä seuraavasti: Vuosi 2014 Jämsä, Jämsän lukion peruskorjaus Konnevesi, Konneveden yläkoulun peruskorjaus ja laajennus, 1-v. Laukaa, Leppäveden koulun uudisrakennus, 1-v. Vuosi 2015 Laukaa, Vihtavuoren koulun laajennus ja peruskorjaus Vuosi 2016 Laukaa, Lievestuoreen koulun (Laurinkylä) peruskorjaus, 1-v. Luhanka, Tammijärven koulun peruskorjaus Uurainen, Hirvasen koulun uudisrakennus Vuosi 2017 Laukaa, Leppäveden koulun uudisrakennus, 2-v. Laukaa, Lievestuoreen koulun (Laurinkylä) peruskorjaus, 2-v. Kuluvana vuonna maakunnasta saavat valtionavustusta vuoden 2012 lisätalousarviosta Haapamäen yhtenäiskoulun peruskorjaus sekä varsinaisessa rahoitussuunnitelmassa vv Viitasaaren yläaste-lukion A- ja B-rakennusten peruskorjaus. Viime vuosien kokemuksen mukaan opetusministeriön määrärahojen perusteella maakunnasta on voitu sijoittaa rahoitussuunnitelmaan vain yksi kuntien ehdottamista hankkeista. Korjausrakentamisen tarve maakunnassa on kuitenkin merkittävästi tätä suurempi. Kaikkiaan Keski-Suomesta kunnat esittivät valtionavustusta hankkeilleen 18,3 miljoonaa euroa. Oppilaitosten perustamishankkeiden kiireellisyysjärjestystä valmisteltaessa asiassa on neuvoteltu Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Oppilaitosten valtionavut eivät riitä sisäilmaongelmaisille kouluille

11 KSL/166/ /2012 Sivu Keski-Suomen liitto toteaa, että Keski-Suomen osuus valtionavustuksen rahoitusraamista vuosille yleissivistäville oppilaitoksille on täysin riittämätön. Koulurakennusten vakavat sisäilmaongelmat, homehaitat, korjausvelka ja kiinteistöjen ikääntyminen edellyttävät tuntuvaa lisärahoitusta. Liitto pitää välttämättömänä oppilaitosten perustamishankkeille suunnatun valtionavun lisäämistä. Keski-Suomen liitto korostaa, että sisäilmaongelmista kärsivät ja varsinkin toimintakieltoon joutuneet kiinteistöt tulee huomioida erillisellä ja tähän suunnatulla resurssilla. Keski-Suomen liitto pitää tärkeänä myös oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitusjärjestelmän uudistusta. Rahoitusjärjestelmästä johtuvia käytännön ongelmia on aiheutunut siitä, että kuntien on, koulujen sisäilmaongelmien ja kiinteistöjen käyttökieltojen vuoksi, ollut välttämätöntä käynnistää kunnallistaloudellisesti raskaat kouluinvestoinnit ennen kuin opetus- ja kulttuuriministeriö on voinut ajoittaa hankkeita. Liitto suosittaa, että em. kiireellisille hankkeille myönnettäisiin aloituslupa, joka mahdollistaa hankkeen käynnistämisen kunnan omilla kustannuksilla, mutta varmistaa myös valtionavun myöntämisen myöhempinä vuosina. Lisätietoja: Hannu Korhonen, , hannu.korhonen(at)keskisuomi.fi ja Anu Tokila, , anu.tokila(at)keskisuomi.fi. Maakuntajohtajan ehdotus: Päätös: Keski-Suomen maakuntahallitus pitää kuntien esityksiä perusteltuina ja asettaa oppilaitosten perustamishankkeet kiireellisyysjärjestykseen seuraavasti: Vuonna Konnevesi, Konneveden yläkoulun peruskorjaus ja laajennus Vuonna Luhanka, Tammijärven koulun peruskorjaus Vuonna Uurainen, Hirvasen koulun uudisrakennus Vuonna Laukaa, Leppäveden koulun uudisrakennus Vuonna Jämsä, Jämsän lukion peruskorjaus Keski-Suomen maakuntahallitus pitää välttämättömänä, että maakunnassa sisäilmaongelmien vuoksi käyttökieltoon asetetuille koulukiinteistöille osoitetaan valtionavustusta mahdollisimman nopeasti.

12 KSL/19/ /2013 Sivu RAHOITUSHAKEMUS: TAPAHTUMAMATKAILUN TOIMINTAYMPÄRISTÖN PARANTAMINEN PIHTIPUTAALLA Hakija Tavoite Kuvaus Pihtiputaan kunta Luoda tapahtumamatkailulle ajan vaatimusten mukainen toimintaympäristö Pihtiputaan keskustaan. Tavoitteena on varmistaa Pihtiputaan kilpailukykyisyys tapahtumien järjestämispaikkana, myötävaikuttaa tapahtumamatkailuun kytkeytyvän yritystoiminnan pysyvyyteen alueella sekä osaltaan edesauttaa muiden hankkeen vaikutusalueella olevien ja sille sijoittuvien yrityksien toimintaa ja kehittymistä. Keskustaajamassa tai sen läheisyydessä pidettävien tapahtumien järjestämisalueet eivät nykyisellään vastaa tapahtumamatkailun tarpeita. Hankkeessa rakennetaan ns. Pussisen tontille ja koulun piha-alueelle tapahtumille toimintaympäristöt. Kyseisillä alueilla on suunniteltu pidettävän merkittävä osa Pihtiputaan yleisötapahtumista. Asematien varrella olevalla ns. Pussisen tontille tehdään torialue. Koulukeskuksen alueelle rakennetaan tapahtumia palvelevia kuntoilu- ja harrastuspaikkoja sekä alueiden jäsentämisen kannalta välttämättömiä maanrakennusinvestointeja. Pääosa töistä tehdään vuoden 2013 aikana. Rakentaminen palvelee mm. vuosittain pidettävää valtakunnallista Keihäskarnevaalitapahtumaa. Toteutusaika Rahoitus Länsi-Suomen EAKR -ohjelma Toimintalinja 3. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Haettu tukea yhteensä Rahoitussuunnitelma euroa Esitetään myönnettäväksi Keski-Suomen liitto Tuki 2013, EAKR Kuntarahoitus Pihtiputaan kunta YHTEENSÄ Esitän, että hankkeelle myönnetään tukea 40,0 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään euroa. Tuki myönnetään perusrakenteen investointitukena. Valmistelijan perustelut Työ- ja elinkeinoministeriön antaman ohjeistuksen mukaan toimivaltaisia viranomaisia kuntien investointitukien päätöksentekoon ovat maakuntien liitot. Liitot

13 KSL/19/ /2013 Sivu voivat myöntää investointitukea kunnille käyttöomaisuuden hankkimiseen tai muutos- tai parannustöihin perusrakenteen kehittämistä varten. Hankkeella vahvistetaan Pihtiputaan vetovoimaisuutta ja näkyvyyttä tapahtumamatkailupaikkakuntana. Rakentaminen lisää tapahtumamatkailuun kytkeytyvien palveluyritysten toimintaedellytyksiä. Hankkeella vaikutetaan myönteisesti myös alueen kulttuuri- ja sosiaalisiin arvoihin. Länsi-Suomen EAKR- ohjelman mukaan erityisen haasteellisella SV- seutukunnalla on mahdollisuus tukea sellaisia pienimuotoisia infrahankkeita, jotka palvelevat yritystoiminnan kehittymistä ja joilla edistetään mm. kestävää kehitystä. Lisätietoja: Hilkka Laine, , hilkka.laine(at)keskisuomi.fi Maakuntahallituksen päätöksestä ilmoitetaan hakijoille oikaisuvaatimusohjeet sisältävällä pöytäkirjanotteella, jonka yhteydessä lähetetään EURA2007 tietojärjestelmällä tuotettava, hallintopäällikön allekirjoittama kirjallinen rahoituspäätös. Rahoituspäätöksessä liitteineen tarkennetaan maakuntahallituksen päätöksen pohjalta hankkeen menettelyohjeet ja ehdot. Liite Valmistelumuistio Maakuntajohtajan ehdotus: Päätös: myöntää Pihtiputaan kunnalle Tapahtumamatkailun toimintaympäristön parantaminen Pihtiputaalla -hankkeen toteuttamiseksi perusrakenteen investointitukea 40 % hyväksyttävistä hankkeen kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään euroa.

14 KSL/124/ /2013 Sivu RAHOITUSHAKEMUS: ÄÄNEKOSKEN UUSI EKOCENTER -KIERRÄTYSKESKUS Hakija Tavoite Kuvaus Äänekosken Katulähetys ry Luoda kierrätysalan työpaikkoja Ääneseudulle, lisätä ihmisten kierrätystietoisuutta, tuottaa alueellista kierrätyspalvelua sekä tehostaa kierrätysjakeiden hyötykäyttöä paikallisen yritysverkoston kanssa. Kierrätyskeskus tarjoaa työtä jopa 19 työntekijälle ja 10 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle. Näistä valtaosa on uusia työ- ja valmennuspaikkoja. Äänekosken Katulähetys ry on avaamassa Äänekoskelle uuden Ekocenter -kierrätyskeskuksen, joka toimii samalla kierrätystavaratalona. Uusi tila sijaitsee Metsä Board Oyj:n tehtaiden lähellä osoitteessa Tehtaankatu 3. Aiemmin tilassa on ollut tehdasmuseo, korjaamo ja varastotiloja. Hankkeessa remontoidaan ja muokataan tilat kierrätystoimintaa varten sopiviksi. Remonttityöt tehdään pääosin Äänekosken Katulähetyksen työllistettyjen voimin osana yhdistyksen omaa toimintaa. Hanke sisältää yhden rakennusalan ammattilaisen palkkakustannukset, materiaalihankintoja sekä erityisammattitaitoa vaativat alihankintapalvelut (sähkö-, putki- yms. työt). Ekocenter -kierrätyskeskuksen uusia toimintamuotoja ovat rakennustarvikekierrätys, kierrätystuotteiden jalostaminen esimerkiksi askartelumateriaaleiksi, tapahtumien järjestäminen (kuten pihakirppikset), kierrätysneuvonta sekä eri jätejakeiden vastaanotto. Toteutusaika Rahoitus Keski-Suomen Kehittämisrahasto Haettu tukea yhteensä euroa Rahoitussuunnitelma Keski-Suomen liitto Äänekosken kaupunki Äänekosken Katulähetys ry Yhteensä euroa euroa euroa euroa Esitetään myönnettäväksi Valmistelijan perustelut Tukea 70,0 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään euroa. Äänekoski on rakennemuutosaluetta, jossa myös pitkäaikaistyöttömyys on vakava ongelma. Kun materiaalivirtoja hyödynnetään paremmin ja kierrätyspalveluja laajennetaan, on kierrätysalalta löydettävissä monia uusia työmahdollisuuksia. Hankkeen pienimuotoisella saneerauksella saadaan toimivat ja hyvällä paikalla sijaitsevat tilat Äänekosken uudelle Ekocenter -kierrätyskeskukselle.

15 KSL/124/ /2013 Sivu Lisätietoja: Pirjo Peräaho, pirjo.peraaho(at)keskisuomi.fi, Maakuntahallituksen päätöksestä ilmoitetaan hakijalle oikaisuvaatimusohjeet sisältävällä pöytäkirjanotteella, jonka yhteydessä lähetetään hallintopäällikön tekemä toimeenpanopäätös. Toimeenpanopäätöksessä hallintopäällikkö tarkentaa maakuntahallituksen päätöksen pohjalta hankkeen menettelyohjeet ja ehdot. Liite Valmistelumuistio Maakuntajohtajan ehdotus: Päätös: myöntää Äänekosken Katulähetys ry:lle tukea Ekocenter hankkeen toteuttamiseksi 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään euroa.

16 KSL/79/ /2012 Sivu LISÄRAHOITUSHAKEMUS: TESTAA KONSEPTI MH , 125 Hakija Tavoite Teknologian tutkimuskeskus VTT Projektin tavoitteena on kehittää uusia kuitupohjaisia tuotteita ja tuotantoteknologioita yhteistyössä pk -sektorin ja suuryritysten kanssa. Tämä mahdollistaa uusien pk -yritysten teknologioiden ja innovaatioiden käyttöönoton nopeutumisen. Projektissa on kolme osakokonaisuutta: 1) Yritysverkostojen muodostaminen tutkimusteemojen ympärille 2) Resurssitehokkaat tuoteratkaisut, keskittyen prosessien energiatehokkuuteen ja vedenkäytön vähentämiseen uusien mittaus- ja prosessiteknologioiden avulla 3) Uudet kuitutuotteet Kuvaus Hankkeen aikana toteutetaan demonstraatiojaksoja valittujen yritysten kanssa. Tuotekehityskokeilujen avulla haetaan mm: - ideoita uusiksi kuitupohjaisiksi tuotteiksi, joita voidaan valmistaa nykyisillä tai niitä lähellä olevilla prosesseilla tai kokonaan uusilla prosesseilla, kuten esim. vaahtorainaamalla - uusia prosessi- ja mittausteknologiaratkaisuja, joilla voidaan parantaa nykyisten ja uusien prosessien energia- ja vesitehokkuutta - nopeutta vaahtorainausteknologian kehitykseen - uusia pk-sektorin yhteistyökumppaneita suuryritysten tueksi, erityisesti uusien mittausteknologioiden alueella - entistä kehittyneempää testausympäristöä omille yritysten ideoille, - asiakkaille lisäarvoa tuova uusia graafisia paperituotteita - innovaatioita mineraalipohjaisten täyteaineiden käytöstä uusissa kuitupohjaisissa tuotteissa - uusia tuoteideoita ja uusia/parempia/tehokkaampia tuotantotapoja Hankkeessa on rahoittajina seuraavat suuryritykset Metso Paper Oy, Sappi Finland Operations Oy, Omya Oy, Kornäs Oy sekä Albany International Oy. Keskisuomalaisia pk -yrityksistä on mukana tässä vaiheessa: Hikinoro Oy Jyväskylä, Earthpac Oy Äänekoski, Kurikka Timber Oy Äänekoski, Procemex Jyväskylä, Liqum Oy Jyväskylä, Safepower Oy Jyväskylä sekä Vision Systems Oy Jyväskylä. Kullakin yrityksellä on oma tuotekehitysidea, jota testataan VTT:n laiteympäristössä. Toteutusaika Rahoitussuunnitelma Keski-Suomen liitto Kuntarahoitus(Jyväskylä) Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä

17 KSL/79/ /2012 Sivu Haettu tukea yhteensä Esitetään myönnettäväksi Valmistelijan perustelut Avustusta 70,0 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään euroa. Hankkeen avulla tuetaan metsäteollisuuden ja pk yritysten yhteistä t&k toimintaa uusien tuotteiden kehittämisessä. Samalla vahvistetaan Jyväskylä VTT:n asemaa metsäteollisuuden globaalina kehittäjänä. Hankkeessa on mukana 5 suuryritystä ja 8 keskisuomalaista pk yritystä. Yritysrahoituksen osuus hankkeen budjetista on 20 % eli ja se tulee pääosin suuryrityksiltä. Yritykset ovat sitoutuneet rahoittamaan toimintaa. Hankkeesta on tehty yritysvaikutusarviointi ja sen mukaan hankkeella on erittäin suuri merkitys yritysten pitkän aikavälin liiketoimintamahdollisuuksiin, keskiarvo 3,44 asteikolla 1-4 (4= erittäin hyvä ja 1= ei lainkaan merkitystä). Hanke lisää myös yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä, keskiarvo 3,31. Toimenpiteet lisäävät myös yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, keskiarvo 3,06. Työllisyysvaikutus on hyvä eli keskiarvo 3,0. Metsäteollisuuden kehitys on yksi Keski-Suomen kohtalonkysymyksistä. Useissa tutkimuksissa ja julkaisuissa on todettu, että metsäteollisuuteen tarvitaan uusia tuotteita ja palveluita. Tämä hanke luo mahdollisuuksia kehittää niitä hyvässä tuotekehitysympäristössä. Liitteenä valmistelumuistio. Maakuntahallituksen päätöksestä ilmoitetaan hakijoille oikaisuvaatimusohjeet (lomake 6) sisältävällä pöytäkirjanotteella, jonka yhteydessä lähetetään EURA2007 tietojärjestelmällä tuotettava, hallintopäällikön allekirjoittama kirjallinen rahoituspäätös. Rahoituspäätöksessä liitteineen tarkennetaan maakuntahallituksen päätöksen pohjalta hankkeen menettelyohjeet ja ehdot. Lisätietoja Veli-Pekka Päivänen, Maakuntajohtajan ehdotus: myöntää Teknologian tutkimuskeskus VTT:lle Testaa hankkeen toteuttamiseksi tukea 70,0 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään euroa. Päätös: hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. MH , 87

18 KSL/79/ /2012 Sivu Esitetään myönnettäväksi Valmistelijan perustelut VTT esittää hankkeelle jatkoaikaa saakka sekä lisärahoitusta uusien kuitutuotteiden kehitysympäristö ja siihen liittyvä laitteistojen hankintaa varten. Kustannusarvio kasvaa eurolla. Tarvittavan lisätuen määrä on euroa. Esitän hankkeelle tukea 50,0 % hankkeen lisävaiheen kustannuksista, kuitenkin enintään euroa. Biotalouden kehittäminen on yksi Jyväskylän INKA ohjelman kärjistä ja siksi on järkevää jatkaa hanketta. TESTAA konsepti on yksi merkittävä toimenpide, jolla kehitetään uusia kuitupohjaisia tuotteita. Hankkeessa on mukana iso joukko yrityksiä, joilla on hyviä uusia tuoteideoita. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen, , veli-pekka.paivanen(at)keskisuomi.fi Liite Valmistelumuistio Maakuntajohtajan ehdotus: Päätös: myöntää Teknologian tutkimuskeskus VTT:lle Testaa hankkeen toteuttamiseksi tukea 50,0 % hyväksyttävistä lisäkustannuksista, kuitenkin enintään euroa.

19 KSL/172/ /2012 Sivu LISÄRAHOITUSHAKEMUS: JYVSECTEC (TURVALLISUUSALAN TESTAUS-, KOULUTUS JA TUOTEKEHITYS) -HANKE MH , 121 Kuvaus Turva-ala on yksi nopeimmin kasvavista ICT-aloista tulevaisuudessa. Alan kasvu tarjoaa yrityksille uusia globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia. Jyväskylällä on sijaintinsa ja teollisuutensa ansiosta pitkät perinteet turva-alalla myös tietoverkkojen solmupisteenä. Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu ovat yhdessä yritysten kanssa laatineet alan kehittämissuunnitelman. Suunnitelma on liitteenä. Kansallisesti merkittävin turva-alan investointi on Hallinnon turvallisuusverkkohanke TUVE. Siihen ei kuitenkaan sisälly niiden uusien sovellusten kehittäminen, joita verkon käyttöönoton myötä tarvitaan. Niiden kehittämistä varten on tarpeen rakentaa erillinen kehittämis-, testaus- ja koulutusympäristö, jolla tuetaan uusien tuotteiden, palvelujen ja alan osaamisen ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä. Kehitystyötä ei voida tehdä toimivissa johtokeskuksissa. Projektin avulla palkataan kolme uutta asiantuntijaa Jyväskylän ammattikorkeakouluun. Asiantuntijat rekrytoidaan johtokeskusten sekä niihin liittyviin tietoturvan sekä tietojärjestelmien kehittämiseen. Kehittämis-, testaus- ja koulutusympäristön pääkäyttäjinä ovat yritykset, johtokeskuksia käyttävät julkiset tahot(kunnat, pelastuslaitokset, poliisi, puolustusvoimat) sekä opiskelijat. Haettu yhteensä Rahoitussuunnitelma Keski-Suomen liitto Avustus 2011, EAKR Avustus 2011, valtio Avustus 2012, EAKR Avustus 2012, valtio Kunnat/JAMK Kunnat/Jykes Yritykset YHTEENSÄ Esitetään myönnettäväksi Valmistelijan perustelut 59,1 % hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin enintään euroa. Hankkeen suuren koon vuoksi rahoituspäätös tehdään kahdessa osassa. Syyskuussa 2011 myönnetään EU rahoitusta euroa (EAKR ja valtio euroa). Jatkorahoituspäätös vuodelle 2013 tehdään syksyllä 2012.

20 KSL/172/ /2012 Sivu Alkuperäisessä hakemuksessa tukiprosentti oli 65 %. Käytyjen keskustelujen ja palautteiden perusteella uusitussa hakemuksessa palkkakuluja ja tukitasoa on laskettu. Oma- sekä yritysrahoitusosuutta on nostettu. Hanke sisältää sekä investointeja että kehittämistä. Investointeihin voidaan myöntää korkeintaan 50 %:n tuki ja kehittämiseen 70 %:n tuki. Liitteenä valmistelumuistio. Yritykset ovat sitoutuneet hankkeeseen hyvin ja ovat mukana määrittelemässä laboratorion investointeja ja kehittämiskohteita. Keski-Suomen ICT alan kehittämispäällikkö Tapio Saarinen sekä ICT osaamiskeskusohjelman johtaja Kari Halttunen puoltavat hanketta. Lisäksi Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu ovat laatineet yhdessä turvallisuusalan kehittämisohjelman Keski-Suomeen, jossa esitetään hankkeen rahoittamista. Investoinnin ja kehittämisohjelman avulla Keski-Suomeen synnytetään merkittävä turvallisuusalan testaus-, koulutus- ja tuotekehitysympäristö. Yrityksille luodaan mahdollisuus olla mukana kasvavassa toimialassa. Maakuntahallituksen päätöksestä ilmoitetaan hakijoille oikaisuvaatimusohjeet (lomake 6) sisältävällä pöytäkirjanotteella, jonka yhteydessä lähetetään EURA2007 tietojärjestelmällä tuotettava, hallintopäällikön allekirjoittama kirjallinen rahoituspäätös. Rahoituspäätöksessä liitteineen tarkennetaan maakuntahallituksen päätöksen pohjalta hankkeen menettelyohjeet ja ehdot. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen, Maakuntajohtajan ehdotus: sitoutuu myöntämään Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy:lle Jyvsectec (turvallisuusalan testaus-, koulutus- ja tuotekehitysympäristö) hankkeen toteuttamiseksi avustusta 59,1 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään euroa. päättää, että hankkeen suuren koon vuoksi rahoituspäätös tehdään kahdessa osassa. Syyskuussa 2011 myönnetään rahoitusta yhteensä euroa (EAKR ja valtio euroa) ja että jatkorahoituspäätös vuodelle 2013 tehdään syksyllä Päätös: Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen selosti asiaa. hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. MH , 88 Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy esittää hankkeelle jatkoaikaa saakka sekä lisärahoitusta palkka- ja kone- sekä laitehankintoja varten. Kustannusarvio kasvaa eurolla. Tarvittavan lisätuen määrä on euroa.