YYTERINNIEMEN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA - ESISELVITYS

Transkriptio

1 YYTERINNIEMEN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA - ESISELVITYS Porin kaupunki Kaupunkisuunnittelu

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET SELVITYKSEN MENETELMÄT JA AINEISTOT YYTERINNIEMEN NYKYTILANNE YLEISKUVAUS Suunnittelualue Korkeussuhteet Maaperä Kallioperä HISTORIA VÄESTÖ Nykyinen väestö ja väestökehitys Väestörakenne YHDYSKUNTARAKENNE Asutus- ja taajamarakenne TYÖPAIKAT Työpaikkojen määrä ja muutos LIIKENNE Tieliikenne Raide- ja satamaliikenne Julkinen liikenne ja sen saavutettavuus ASUMINEN Asuntokuntakoko Asuntojen ikä ja tyyppijakauma Loma-asutus JULKISET JA KAUPALLISET PALVELUT Julkiset ja kaupalliset palvelut Julkisten ja kaupallisten palvelujen saavutettavuus KULTTUURIYMPÄRISTÖ LUONNONYMPÄRISTÖ Virkistys Suojelualueet Kokemäenjoen suisto ja tulvasuojelu MAANOMISTUS

3 2.12. SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennemalli LÄHTEET 3

4 1. JOHDANTO 1.1. Selvityksen tausta ja tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Yyterinniemen alueen oikeusvaikutteinen osayleiskaava on vuodelta 1999, minkä vuoksi osayleiskaavan tarkistus on tullut ajankohtaiseksi. Osayleiskaava laaditaan yhteistyöprosessina, jossa ovat mukana viranomaiset, sidosryhmät, paikalliset asukkaat ja muut osalliset, joiden toimintaan tai elinolosuhteisiin kaava saattaa vaikuttaa. Yleiskaavan tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perusteeksi. Yleiskaavasta käytetään nimitystä osayleiskaava, kun yleiskaava laaditaan vain osalle kunnan aluetta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavojen tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (MRL 9 ). Yyterinniemen suunnittelualuetta koskevan esiselvityksen tarkoituksena on toimia pohjatyönä Yyterinniemen osayleiskaavatyössä. Esiselvityksen tarkoituksena on esittää paikkatieto- ja tilastoanalyyseihin perustuen ne keskeiset lähtökohdat, joiden perusteella suunnitellaan Yyterinniemen osayleiskaavaa. Raportin tavoitteena on myös käynnistää keskustelu siitä, mitä odotuksia ja tarpeita yleiskaavalle asetetaan. Selvityksen tavoitteena on tuottaa kokonaiskuva Yyterinniemen suunnittelualueen väestörakenteesta, yhdyskuntarakenteesta, palveluista ja erityispiirteistä Selvityksen menetelmät ja aineistot Yyterinniemen esiselvitys rakentuu pääasiassa paikkatieto- ja tilastoanalyyseistä, joiden avulla luodaan kokonaiskuva Yyterinniemen nykytilasta. Selvityksen aineistona käytettiin seuraavia paikkatietoon sekä tilastotietoon perustuvia aineistoja: Tilastokeskuksen ruututietokanta sisältää koordinaattipohjaisia tilastoaineistoja 250 m x 250 m -karttaruutuihin laskettuna. Karttaruutuihin pohjautuvat tilastoaineistot tarjoavat mahdollisuuden tarkastella alueellisia ilmiöitä hallinnollisista aluerajoista riippumatta. Aineisto sisältää keskeiset tiedot alueen asukasrakenteesta, koulutuksesta, asumisesta, tuloista ja työpaikoista. 4

5 Yhdyskuntarakenteen aluejako (YKR) kuvaa taajamia ja asutusrakennetta vuonna Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä on valtakunnallinen rekisteri, jonne rekisteröidään henkilöiden ja rakennusten yksilöintiä koskevat perustiedot. Tilastokeskuksen väestötiedot. Geologian tutkimuskeskuksen maaperä ja kallioperäaineisto. Esri Finlandin STK-aineisto (Suomen tie- ja katuverkko -tuote) sisältää suomen tieja katuverkon ominaisuustiedoilla. Aineisto mahdollistaa osoitepaikannuksien ja tieverkkoanalyysien tuottamisen. Kiinteistörekisteri sisältää kiinteistöjen sijaintitiedot sekä erilaisia tietoja kiinteistöistä kuten esimerkiksi kiinteistötunnuksen ja pinta-alan. 2. YYTERINNIEMEN NYKYTILANNE 2.1. Yleiskuvaus Suunnittelualue Yyterinniemen suunnittelualue on noin 15 kilometrin pituinen Selkämereen työntyvä niemi, joka sijaitsee Porin luoteispuolella (kuva 1). Leveyttä alueella on noin 12 kilometriä. Alueen pinta-ala on 148,3 km². Suunnittelualue muodostaa monipuolisen kokonaisuuden aina luonnonarvoista teollisuuteen, asumiseen ja matkailuun. Yyterinniemen suunnittelualue rajoittuu koillisessa pohjoismaiden suurimpaan jokisuistoon, Kokemäensuistoon ja lounaassa Yyterin dyynialueeseen sekä Preiviikinlahteen. Suisto, Preiviikinlahti ja niiden väliin jäävä Yyterinniemi muodostavat kansainvälisesti arvokkaan luontotyyppialueen, johon on keskittynyt linnustollisesti, kasvistollisesti, geologisesti ja maisemallisesti arvokkaiden alueiden monimuotoinen mosaiikki. Luontoarvot ovat tunnustettu Naturaalueen statuksella. Yyterinniemi on myös tunnettu virkistys-, loma- ja matkailukohde. Erityisesti alue on tunnettu Yyterin sannoista, joka on noin kolme kilometriä pitkä yhtenäinen ja aktiivinen dyynialue. Asukkaita Yyterinniemen suunnittelualueella on lähes ja suurin taajama sekä palvelujen keskus on Pihlava. Elinkeinotoiminta ja siihen liittyvä teollisuus keskittyy pääasiassa Mäntyluodon satamaan sekä Yyterinniemen koillisosaan. Matkailuyritykset sijoittuvat Yyterin dyynien JA Huvilarannan tuntumaan. 5

6 Kuva 1. Yyterinniemen suunnittelualue ja suunnittelualueen kaupunginosat Korkeussuhteet Yyterinniemen suunnittelualue on matalaa rannikkoseutua, jonka suhteelliset korkeuserot ovat pieniä (kuva 2). Korkeimmat kohdat kohoavat noin metriä merenpinnan yläpuolelle. Sachtlebenin tehdasalueen liepeillä sijaitsevat kohoumat ovat muodostuneet läjityksen seurauksena. Sachtlebenin etelänpuoleinen ferrosulfaattia sisältävä läjitysalue nousee yli 30 metrin korkeuteen merenpinnasta ja pohjoispuolen ruoppausmassojen läjitysalue yli 20 metrin korkeudelle. Maankohoamisen seurauksena uutta maa-aluetta muodostuu jatkuvasti merenpinnan yläpuolelle. Maa kohoaa keskimäärin 6,6 millimetriä 6

7 vuodessa (Mäkiaho J,-P, 2005). Myös Kokemäenjoen kuljettama liete madaltaa lahtia ja saarten välisiä salmia. Kuva 2. Korkeusmalli Yyterinniemen alueelta. Aineisto on tuotettu laaserkeilausaineistosta Maaperä Yyterinniemen suunnittelualueesta 40 prosenttia on vesialuetta. Maapinta-alueesta 39 prosenttia on hiekkaa ja 29 prosenttia moreenia (taulukko 1, kuva 3.). Moreenikerrostumat ovat koostumukseltaan pääasiassa löyhää hiekkamoreenia ja niiden paksuus on Kyläsaaren alueella noin 5 7 metriä, joka vastaa keskimääräistä moreenin paksuutta hiekkakivipohjaisella alueella. Alueen koillispuolella peruskallioalueella sekä Mäntyluodonniemen diabaasialueella moreenikerrostumien paksuus on Kyläsaaren aluetta pienempi, noin 1 4 metriä. 7

8 Suurin osa Yyterinniemen alueesta on ollut pitkään syvän veden peittämä. Maan kohottua maa-alueet joutuivat rantavoimien muokattaviksi, jolloin moreenista on huuhtoutunut karkeaa hietaa ja hiekkaa vaihtelevan paksuisiksi kerrostumiksi. Kokemäenjoen suistoon karkeaa hietaa on kerrostunut joki- ja tulvakerrostumina. Lentohiekkakerrostumia eli dyynejä on Yyterissä Yyterinniemen länsiosissa. Dyynit ovat rantaviivaan nähden poikittaisia tai kaarenmuotoisia, vaihtelevan paksuisia ja osa niistä on kasvillisuuden sitomia. Useita neliökilometrejä laaja dyynialue jatkuu rannasta sisämaan suuntaan. Taulukko 1. Yyterinniemen suunnittelualueen maaperä. Lähde: Maaperä 1:20 tutkimuskeskus. Maaperä pinta-ala ha % maapinta-alasta % Vesi ,2 Hiekka ,4 39,1 Moreeni, moreenimuodostuma ,5 29,3 Karkea hieta 947 6,4 10,7 Savi 478 3,2 5,4 Hieno hieta 430 2,9 4,9 Hiesu 403 2,7 4,5 Kartoittamaton alue 210 1,4 2,4 Kallio 171 1,2 1,9 Täytemaa 81 0,5 0,9 Lieju 58 0,4 0,7 Rahkaturve 9 0,1 0,1 Saraturve 7 0,0 0,1 Sora 5 0,0 0,1 Maapinta-ala yhteensä ,8 100,0 yhteensä ,0 Hienorakenteiset kerrostumat, hieno hieta, hiesu ja savi peittävät noin 15 prosenttia suunnittelualueen maapinta-alasta. Savet ovat kerrostuneet nykyisen Itämeren ja sitä edeltäneiden merivaiheiden aikana. Maan edelleen noustessa saven päälle kertyi matalan veden kerrostumia hiesua ja hienoa hietaa. Hiesua ja hienoa hietaa esiintyy etenkin Kokemäenjoen suiston alueella. Eloperäisiä kerrostumia Yyterinniemen suunnittelualueella on vain 0,1 prosenttia maaalasta. Turvetta ja esiintyy suunnittelualueen koillisosassa. 8

9 Kuva 3. Yyterinniemen suunnittelualueen maaperä. 9

10 Kallioperä Geomorfologisesti Yyterinniemi kuuluu harjujaksoon, joka kulkee Oripään, Säkylän, Kokemäen, Harjavallan, Ulvilan ja Porin kautta Yyteriin. Yyterinniemen suunnittelualueen kallioperä on suurimmaksi osaksi Jotunista hiekkakiveä (51 %) (taulukko 2, kuva 4). Hiekkakiveä esiintyy etenkin suunnittelualueen lounaisosassa. Suunnittelualueen koillisosa koostuu vanhasta peruskalliosta, pääasiassa tonaliitista ja kvartsidioriitista (34 %), jonka poikki luoteesta kaakkoon kulkee kiillegneissivyöhyke. Alueen kaakkoisosassa Mäntyluodonniemen kallioperä muodostuu diabaasista. Taulukko 2. Yyterinniemen suunnittelualueen kallioperä. Lähde: Kallioperä 1:100 tutkimuskeskus. Kallioperä pinta-ala (ha) % Jotunista Satakunnan hiekkakiveä ,1 Tonaliittia, kvartsidioriittia ,7 Metagrauvakkaa, kiilleliusketta, kiillegneissiä ,2 Postjotunista oliviinidiabaasia 166 1,1 Intermediääristä metavulkaniittia 58 0,4 Graniittia 34 0,2 Gabroa 29 0,2 Emaksista vulkaniittia, amfiboliittia 10 0,1 Dioriittia 6 0,04 Trondhjemiittia 0,1 0,001 10

11 Kuva 4. Yyterinniemen suunnittelualueen kallioperä. 11

12 2.2. Historia Yyterinniemi on valtaosaltaan vuosisatojen kuluessa tapahtuneen maankohoamisen mukana noussutta merenpohjaa. Tästä syystä Yyterinniemi on ollut jatkuvassa muutoksen kehässä. Kokemäenjoen kehitysvaihetta vuonna 1100 osoittavasta kartasta (kuva 5) voidaan todeta, että Kokemäensaari ja Yyteri olivat erillisiä saariaan. Kokemäensaari tunnetaan nykyään Kyläsaaren kaupunginosana. Kokemäensaari ja Yyteri olivat lukuun mennessä yhtyneet mantereeseen Preiviikin kautta. Saarten välinen salmi alkoi kuroutua umpeen 1600-luvulla ja nykyään siitä on jäljellä matala Enäjärvi lukuun mennessä Kokemäenjoen suuaukko oli siirtynyt nykyisen Porin paikalle ja monet rantakylät jäivät sisemmäksi mantereelle. Aivan niemen kaakkoiskärjessä ovat Uniluodon kaupunginosa ja Kallon majakka. Mäntyluoto, Uniluoto ja Kallo olivat vielä 1800-luvun puolivälissä erillisiä saaria, jotka on myöhemmin satamarakentamisen myötä yhdistetty. Kuva 5. Porin rannikko vuonna Lähde: Geotietoa Satakunnasta 2010, Kalevi Hokkanen, GTK. Yyterinniemen asutuksen juuret ulottuvat 1400-luvulle ja todennäköisesti maanviljely on Yyterinniemellä yhtä vanhaa (Lehtinen 1967). Asutus levisi Yyterinniemellä maannousun mukana. Myös viljelysmaita otettiin käyttöön sitä muka kuin maa nousi merestä. Asutus keskittyi Yyterinniemellä taajamiin, rantojen tuntumaan, peltojen ympärille sekä hajanaisesti lähes asumattomille alueille. Rakentaminen tapahtui vapaasti kaavoittamattomalle alueelle. Vapaa rakentaminen jatkui aina 1930-luvulle saakka. Vasta 12

13 Alvar Aallon vuonna 1943 valmistuneen Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelman myötä rakentaminen muodostui Yyterinniemellä suunnitelmalliseksi (Karvinen 1976). Yyterinniemi kuului 1900-luvun alussa lähes kokonaan Porin maalaiskuntaan. Maalaiskunta oli jakautunut Yyterin ja Kokemäensaaren kylään, jonka keskuksena toimi Pihlava. Maalaiskunta liitettiin osaksi Porin kaupunkia vuonna 1967, jolloin Pihlavasta tuli Meri-Porin alueen keskus ja kaupungin 36. kaupunginosa (Innamaa 1968, Karvinen 1976) luvulla väestö alkoi lisääntyä Pihlavassa nopeasti. Myös Mäntyluodossa väkiluku kasvoi nopeasti, mikä johtui lähinnä teollistumisesta luvulla Pihlavan väkiluvun kasvu hidastui voimakkaasti ja Mäntyluodossa väestön määrä väheni merkittävästi. Tämä kehitys johtui siitä, että Pori kuului voimakkaasti taantuviin teollisuuspaikkakuntiin. Mäntyluodon osalta väestön väheneminen selittyy telakan huonolla työllisyystilanteella. Pihlavan yhdyskunta on viimeisen sadan vuoden aikana kokenut merkittävän muutoksen: pienestä 42 asukkaan kalastajakylästä lähes asukkaan Yyterinniemen palvelukeskukseksi, viime vuosien taantumasta huolimatta Väestö Nykyinen väestö ja väestökehitys Yyterinniemen suunnittelualueella asui vuoden 2012 lopulla asukasta. Yyterinniemen keskuksessa sekä entisen Porin maalaiskunnan keskuksessa Pihlavassa asuu kaupunginosatasolla katsottuna 21 prosenttia koko suunnittelualueen väestöstä (kuva 6). Väestömäärältään toiseksi suurin kaupunginosa on Enäjärvi, jossa asuu 12 prosenttia suunnittelualueen väestöstä (1 076 henkilöä). Kuva 6. Yyterinniemen suunnittelualueen väestö. Lähde: Väestörekisterikeskus

14 Yyterinniemen väestö on viimeisten vuosikymmenten aikana vähentynyt, mutta viimevuosien aikana väestönkehityksessä on havaittavissa pientä kasvua (kuva 7). Väestöennusteen mukaan Porin väestö kasvanee noin henkilöllä vuoteen 2020 mennessä ja noin hengellä vuoteen 2040 mennessä. Kuva 7. Vasemmassa kuvassa Yyterinniemen väestön kehitys. Tilasto kuvaa maantieteellisen Yyterinniemen väestönkehitystä eikä täysin vastaa Yyterinniemen suunnittelualueen väestönkehitystä. Lähde: Tilastollinen vuosikirja Oikeassa kuvassa Porin väestöennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus Kaupunginosatasolla tarkasteltuna Yyterinniemen suunnittelualueen väestö on kasvanut vuosien välillä merkittävimmin Kyläsaaren kaupunginosassa, joka on seurausta uuden asuntoalueen perustamisesta (kuva 8). Merkittävimmin väestö on vähentynyt vuosien välillä Pihlavan keskustan tuntumassa, Uniluodossa, Kaanaan itäosissa ja Uudenniityn pohjoisosassa. Uniluodossa ja Pihlavassa väestön vähenemisen yhtenä merkittävänä syynä voidaan ikärakenteen perusteella olettaa ikääntyneiden luonnollista poistumaa. Kuva 8. Väestön muutos Yyterinniemen suunnittelualueella Oikeanpuolisessa kuvassa väestön muutos on kuvattu Tilastokeskuksen ruututietokannan avulla, joka perustuu 250mx250m tilastoruutuihin. Vasemmanpuolinen kuva esittää väestön muutosta, joka on saatu interpoloimalla ruututiedot. 14

15 Yyterinniemen asukastiheys vuonna 2011 on esitetty kartalla kuvassa 9. Pihlava on Yyterinniemen tiheimmin asuttua aluetta, missä asukastiheys vaihtelee henkeen 250 m x 250 m ruudulla. Pihlavan lisäksi tiheästi asuttuja alueita ovat Enäjärvi, Metsämaa, jotka yhdessä Pihlavan kanssa muodostavat yhtenäisen asutustihentymän. Tiheästi asuttuja alueita ovat myös Kaanaa, Kyläsaari, Uniluoto sekä Uudenniityn koilisosa. Kuva 9. Yyterinniemen väestöntiheys vuonna Oikeanpuolisessa kuvassa väestöntiheys on kuvattu Tilastokeskuksen ruututietokannan avulla, joka perustuu 250mx250m tilastoruutuihin. Vasemmanpuolinen kuva esittää asukastiheyttä, joka on saatu interpoloimalla ruututiedot Väestörakenne Yyterinniemen väestö on koko Porin ikärakenteeseen verrattuna hieman nuorempaa (kuva 10). Yyterinniemen väestöstä vuonna 2012 yli 64-vuotiaita oli 21 prosenttia, kun koko Porissa ikääntyneiden osuus oli 22 prosenttia. Ikääntyneiden osuus väestöstä on sekä Yyterinniemellä että koko Porissa noussut vuodesta 2006 vuoteen 2012 ja työikäisten osuus puolestaan vähentynyt. Yyterinniemellä alle 15-vuotiaiden osuus on sen sijaan kasvanut (taulukot 3 ja 4). 15

16 Kuva 10. Yyterinniemen ja Porin väestön ikäjakauma vuosina 2006 ja Porin vuoden 2006 tilastoon on lisätty Noormarkku. Lähteet: Tilastokeskus 2013 ja Väestörekisterikeskus Taulukko 3. Yyterinniemen suunnittelualueen väestö vuoden 2006 lopulla. Lähde: Väestörekisterikeskus Kaupunginosa / alue asukasmäärä 0-6 vuotiaat 0-6 vuotiaat % alle 15 vuotiaat alle 15 vuotiaat % vuotiaat vuotiaat % yli 64 vuotiaat yli 64 vuotiaat % Muu suunnittelualue , , , ,3 Pihlava , , , ,6 Enäjärvi , , , ,1 Metsämaa , , ,0 91 9,9 Uusiniitty , , , ,3 Kaanaa , , , ,1 Kyläsaari , , , ,5 Uniluoto , , , ,3 Paarnoori , , , ,1 Rieskala , , , ,1 Yyteri , , , ,2 Huvilaranta , , , ,2 Mäntyluoto ,9 5 13, ,7 5 13,2 Yhteensä , , , ,4 16

17 Taulukko 4. Yyterinniemen suunnittelualueen väestö vuoden 2012 lopulla. Lähde: Väestörekisterikeskus Kaupunginosa / alue asukasmäärä 0-6 vuotiaat 0-6 vuotiaat % alle 15 vuotiaat alle 15 vuotiaat % vuotiaat vuotiaat % yli 64 vuotiaat yli 64 vuotiaat % Muu suunnittelualue , , , ,2 Pihlava , , , ,8 Enäjärvi , , , ,6 Metsämaa , , , ,1 Uusiniitty , , , ,0 Kaanaa , , , ,0 Kyläsaari , , ,5 55 8,6 Uniluoto , , , ,8 Paarnoori , , , ,2 Rieskala , , , ,9 Yyteri , , , ,9 Huvilaranta , , , ,3 Mäntyluoto ,0 2 7, ,6 2 7,7 Yhteensä , , , ,8 Yyterinniemen suunnittelualueen ikärakenteessa on havaittavissa aluekohtaisia eroja (kuva 11 ja taulukko 4). Yyterinniemen kaupunginosista marraskuussa 2012 korkein yli 64- vuotiaiden osuus oli Uniluodossa (27 %) ja alhaisin Kyläsaaressa (9 %). Korkein alle 15- vuotiaiden osuus oli Kyläsaaressa (28 %) ja alhaisin Mäntyluodossa (8 %). Myös Uniluodossa ja Pihlavassa alle 15-vuotiaiden osuus jäi alle 15 prosenttiin. Työikäisen väestön osuus vaihteli Mäntyluotoa lukuunottamatta prosentin välillä, ollen suurin Mäntyluodossa. Kuva 11. Yyterinniemen suunnittelualueen väestön ikärakenne alueittain. Lähde: Väestörekisterikeskus

18 Yyterinniemen suunnittelualueen väestön ja asumisen jakaantumisen tarkempaa tarkastelua varten laadittiin alueelle osa-aluejako. Osa-aluejako perustuu toiminnallisiin alueisiin (kuva 12, taulukko 5). Kuva 12. Yyterinniemen suunnittelualueen aluejako. Aluejako ei noudata kaupunginosarajoja. 18

19 Taulukko 5. Yyterinniemen suunnittelualueen väestö vuoden 2012 lopulla osa-alueittain. Lähde: Väestörekisterikeskus Osa-alue asukasmäärä 0-6 vuotiaat 0-6 vuotiaat % alle 15 vuotiaat alle 15 vuotiaat % vuotiaat vuotiaat % yli 64 vuotiaat yli 64 vuotiaat % Enäjärvi , , , ,5 Herrainpäivät 1 0 0,0 0 0, ,0 0 0,0 Huvilaranta , , , ,2 Kaanaa , , , ,0 Kahaluoto ,2 8 10, , ,1 Kirkkokangas , , , ,2 Kivini , , , ,4 Kyläsaari , , , ,3 Launainen , , , ,2 Levo , , , ,0 Lyttylä , , , ,0 Metsäkulma , , , ,1 Metsämaa , , , ,4 Muut alueet ,0 3 15, ,0 6 30,0 Paarnoori , , , ,5 Pihlava , , , ,8 Preiviiki ,0 13 7, , ,1 Reikko , , , ,7 Rieskala , , , ,3 Riitasarka , , , ,6 Uniluoto , , , ,8 Uusiniitty , , , ,8 Yyteri , , , ,9 Yyterin kylä , , , ,0 Yhteensä , , , ,7 Väestörakenne muuttunee tulevina vuosikymmeninä, kun suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän (kuva 12). Tulevaa väestörakennetta voidaan tarkastella väestöennusteiden perusteella. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 64-vuotiaden määrä kasvanee vuodesta 2011 vuoteen 2020 mennessä lähes hengellä, eli 24 prosentilla ja vuoteen 2040 mennessä lähes hengellä, eli 38 prosentilla (taulukko 6). Työikäisten (15 64-vuotiaiden) määrä vähentynee vuodesta 2011 vuoteen 2020 noin kuudella prosentilla ja vuoteen 2040 mennessä seitsemällä prosentilla. Alle 15-vuotiaiden määrä pysynee tulevaisuudessa nykyisen kaltaisena. Yyterinniemen suunnittelualueen väestöennuste voidaan arvioida väestökehityksen perusteella noudattavan suhteellisesti Porin väestöennustetta. 19

20 Kuva 12. Porin väestörakenteen ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus Taulukko 6. Porin väestöennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus Väestö alle 15 v v yli 64 v yhteensä Väestö 2011 % 2020 % 2025 % 2030 % 2035 % 2040 % alle 15 v. 14,8 15,0 15,0 14,7 14,4 14, v. 64,2 59,4 58,3 57,4 57,1 57,8 yli 64 v. 21,0 25,6 26,8 27,9 28,4 28,0 Yyterinniemen väestöstä alle 7-vuotiaat lapset keskittyvät Yyterinniemen väestöllisesti suurimpiin kaupunginosiin; Pihlavaan, Enäjärvelle, Metsämaalle, Kyläsaareen, Uuteenniittyyn ja Kaanaaseen (kuva 13). Pienten lasten perheet keskittyvät hyvin tiiviisti kaupunginosien pientaloalueille ja etenkin Kyläsaaren uudelle asuinalueelle. 20

21 Kuva 13. Alle 7-vuotiaiden määrä Yyterinniemellä vuonna Oikeanpuolisessa kuvassa alle 7-vuotiaiden määrä on kuvattu Tilastokeskuksen ruututietokannan avulla, joka perustuu 250mx250m tilastoruutuihin. Vasemmanpuolinen kuva esittää alle 7-vuotiaiden asukastiheyttä, joka on saatu interpoloimalla ruututiedot vuotiaat keskittyvät Yyterinniemen kaupunginosiin hyvin samankaltaisesti kuin alle 7- vuotiaat (kuva 14). Lyttylän alueelle sen sijaan 7 15-vuotiaita sijoittuu hieman alle 7- vuotiaita enemmän. Työikäisistä eli vuotiaista suuri osa keskittyy Pihlavan, Enäjärven ja Metsämaan kaupunginosiin yhtenäisenä vyöhykkeenä (kuva 15). Työikäisiä keskittyy runsaasti myös Kyläsaaren, Kaanaan, Paarnoorin, Uudenniityn ja Uniluodon kaupunginosiin. 21

22 Kuva vuotiaiden määrä Yyterinniemellä vuonna Oikeanpuolisessa kuvassa 7 15-vuotiaiden määrä on kuvattu Tilastokeskuksen ruututietokannan avulla, joka perustuu 250mx250m tilastoruutuihin. Vasemmanpuolinen kuva esittää 7 15-vuotiaiden asukastiheyttä, joka on saatu interpoloimalla ruututiedot. Kuva vuotiaiden määrä Yyterinniemellä vuonna Oikeanpuolisessa kuvassa vuotiaiden määrä on kuvattu Tilastokeskuksen ruututietokannnan avulla, joka perustuu 250mx250m tilastoruutuihin. Vasemmanpuolinen kuva esittää vuotiaiden asukastiheyttä, joka on saatu interpoloimalla ruututiedot. 22

23 Yli 64-vuotiaat sijoittuvat alle 7 ja 7 15-vuotiaita huomattavasti hajanaisemmin Yyterinniemen suunnittelualueelle (kuva 16). Pihlavan keskustan alue on erityisen tiheään ikääntyneiden asuttamaa aluetta. Yli 64-vuotiaiden määrä on etenkin suunnittelualueen koillispuolella Lyttylässä huomattavasti suurempi kuin alle 7- ja vuotiaiden määrä. Kuva 16. Yli 64-vuotiaiden määrä Yyterinniemellä vuonna Oikeanpuolisessa kuvassa yli 64-vuotiaiden määrä on kuvattu Tilastokeskuksen ruututietokannan avulla, joka perustuu 250mx250m tilastoruutuihin. Vasemmanpuolinen kuva esittää yli 64-vuotiaiden asukastiheyttä, joka on saatu interpoloimalla ruututiedot. Opiskelijoiden pääasiallista sijoittumista Yyterinniemen suunnittelualueelle voidaan kuvata ruututietokannan avulla (kuva 17). Opiskelijoiksi katsotaan ne henkilöt, jotka opiskelevat päätoimisesti eivätkä ole ansiotyössä tai työttömänä. Tietosuojan vuoksi kartalla on esitetty vain ne ruudut, joissa on yli 10 työvoiman ulkopuolella olevaa asukasta. Opiskelijoista suurin osa sijoittuu yhtenäisenä vyöhykkeenä Pihlavan, Enäjärven ja Metsämaan alueelle. Etenkin Pihlavan keskustan alueelle lähelle lukiota sijoittuu runsaasti opiskelijoita. 23

24 Kuva 17. Opiskelijoiden määrä Yyterinniemen suunnittelualueella. Kartalta puuttuvat tietosuojan vuoksi ne väestöruudut, joissa työvoiman ulkopuolella olevien määrä on alle Yhdyskuntarakenne Asutus- ja taajamarakenne Asutus ei aina ole levinnyt rannikolta sisämaahan päin, vaan maankohoamisen vuoksi se on voinut käydä päin vastoinkin, kun asumatonta alaa on kohonnut merestä (Granö 1923). Näin on ollut Yyterinniemenkin alueella. Yyterinniemen asutusta voidaan siten luonnehtia suhteellisen nuoreksi verrattuna läheiseen Kokemäenjokilaakson asutukseen. 24

25 Asutuksen sijoittumisessa keskeisin piirre on ollut asutuksen suuntautuminen hajaasutusalueilta taajamiin. Samanaikaisesti taajamat ovat alueellisesti laajentuneet, asutustiheys on harventunut ja liikennetarve asutusrakenteen vuoksi lisääntynyt. Yhdyskuntarakenteellisesti tarkasteltuna kaupunkiseutu ja kaupunkiseudun ulkopuoliset alueet voidaan jakaa erilaisiin toisensa poissulkeviin luokkiin, joista tässä kuvataan kolme Yyterinniemen kannalta keskeisintä muuttujaa: YKR-taajamat, YKR-kyläalueet ja YKRmaaseutu (kuva 18). Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. YKR- taajama on tilastollinen alue, jolla erotetaan taajamatoimintojen alue haja-asutusalueesta. YKR-kylällä tarkoitetaan vakituista asukastihentymää, jossa asuu yli 39 asukasta. Harvaan maaseutuasutukseen kuuluvat ne alueet, jotka eivät kuulu taajamiin, kyliin eivätkä pienkyliin, mutta joissa on vähintään yksi asuttu rakennus (=väestöä) kilometrin säteellä. Väestö Yyterinniemen suunnittelualueella sijoittuu pääasiassa YKR-taajamiin (91 %). YKR-kylissä asuu vain kuusi prosenttia ja YKR-maaseudulla kolme prosenttia Yyterinniemen suunnittelualueen väestöstä. Kuva 18. Yhdyskuntarakenteen aluejako (2010) Yyterinniemen suunnittelualueella sekä asukkaiden määrä YKR-taajamissa, -kylissä ja maaseudulla marraskuussa Lähde: Väestörekisterikeskus

26 2.5 Työpaikat Työpaikkojen määrä ja muutos Vuonna 2009 Yyterinniemen suunnittelualueella oli ruututietokannan mukaan työpaikkaa (taulukko 7). Työpaikkojen määrä kasvoi vuosien aikana 489 työpaikalla, eli noin 18 prosentilla. Vuonna 2009 Yyterinniemen suunnittelualueen elinkeinorakenteesta jalostuksen osuus oli lähes 70 prosenttia ja palvelujen noin 30 prosenttia. Elinkeinorakenne poikkeaa merkittävästi koko Porin vastaavasta, sillä Porin elinkeinorakenteesta palvelujen osuus Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 oli 73 prosenttia, jalostuksen osuus jäädessä 25 prosenttiin. Toimialaluokkien tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ruututietoaineistoon, jossa toimialatiedoista on salattu tietosuojan vuoksi niiden ruutujen tiedot, joissa on alle 10 työpaikkaa. Tästä syystä vuoden 2009 toimialatiedoista puuttuu Yyterinniemen osalta 318 työpaikkaa, joka täytyy huomioida toimialatietoja tarkastellessa. Taulukko 7. Yyterinniemen suunnittelualueen työpaikkojen jakautuminen toimialoittain. Vuonna 2009 ruututietokannan toimialatiedoista on salattu tietosuojan vuoksi niiden ruutujen tiedot (318 kpl), joissa on alle 10 työpaikkaa. Lähde: Tilastokeskuksen ruututietoaineisto Toimialaluokka % Yhteensä Työpaikka, jonka toimialaluokka salattu ,78 Alkutuotanto ,03 Maa- ja metsätalous ,03 Kalatalous 5 Jalostus ,72 Teollisuus ,29 Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuolto ,04 Rakentaminen ,40 Palvlelut ,24 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen korjaus ,52 Kuljetus, varastointi, informaatio ja viestintä ,74 Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,08 Rahoitus- ja vukuutustoiminta 8 5 0,17 Julkinen hallinto ja maanpuolustus ,55 Koulutus ,51 Terveys- ja sosiaalipalvelut ,79 Muu palvelutoiminta ,88 Toimiala tuntematon ,00 Yyterinniemen suunnittelualueen työpaikoista suurin osa keskittyy Mäntyluodon satamaan tuntumaan (kuva 19). Tälle alueelle on keskittynyt yli työpaikkaa. Toinen suuri työpaikkakeskittymä sijaitsee Kaanaankorven alueella. Myös Pihlavaan ja Uudenniityn teollisuusalueelle sijoittuu paljon työpaikkoja. Toimialakohtaisesti tarkasteltuna työpaikoista suurin osa on jalostuksessa. Jalostuksen työpaikat keskittyvät teollisuusalueille, palvelujen keskittyessä Yyterinniemen keskukseen Pihlavaan sekä Mäntyluotoon. 26

27 Kuva 19. Työpaikkojen määrä. Ylempi kuva osoittaa työpaikkojen määrän. Alemmassa kuvassa on kuvattu työpaikkojen määrä ja toimiala. Toimiala on tietosuojattu niissä ruuduissa, joissa on alle 10 työpaikkaa. 27

28 Työpaikkojen määrä kasvoi Yyterinniemen suunnittelualueella vuodesta 2003 vuoteen 2008 mennessä 566 työpaikalla, eli noin 20 prosentilla. Suurimmat muutokset työpaikkojen määrissä ovat tapahtuneet teollisuuden alalla. Myös kuljetus, varastointi ja tietoliikennealojen työpaikkojen määrissä on edellä mainittuna ajankohtana tapahtunut paljon muutoksia. Suurimmat muutokset työpaikkojen määrissä ovat tapahtuneet Mäntyluodon sataman alueella, Kaanaankorven teollisuusalueella, Pihlavan Sahan teollisuusalueella, Uudenniityn teollisuusalueella sekä Pihlavan keskustan alueella (kuva 20). Pihlavan keskustan alueella työpaikkojen muutoksista suurin osa on koskenut palvelujen työpaikkoja. Kuva 20. Työpaikkojen määrän muutos vuosien aikana Yyterinniemen suunnittelualueella. 28

29 2.5. Liikenne Tieliikenne Yyterinniemen päätieverkon muodostaa valtatie 2, jota täydentää seutu- ja yhdystiet. Pääosa asutuksesta keskittyy vatatie 2:n koillispuolelle Vanhan maantien, Pihlavantien ja Kyläsaarentien varteen. Liikennemäärä Valtatie 2:lla Rieskalaan saakka oli ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2010 (kuva 21). Rieskalasta Mäntyluotoon liikennemäärät pysyivät vielä lähes ajoneuvossa / vuorokausi, mutta muilla tieosuuksilla liikennemäärät olivat huomattavasti pienempiä. Kuva 21. Valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteiden vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikenne (ajon./vrk) Yyterinniemen alueen tieverkolla vuonna Lähde: Liikennevirasto

30 Raide- ja satamaliikenne Rautatiekuljetukset ovat Yyterinniemellä tärkeitä sekä satamalle että suurteollisuudelle. Päärata Tampereelta Poriin kulkee Yyterinniemen halki aina Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamiin saakka (kuva 22). Porin sataman liikennemäärä vuonna 2012 oli 3,7 miljoonaa tonnia (Porin satama 2013). Liikennemäärä laski vuodesta 2011 vuoteen 2012 noin 30 prosenttia. Mäntyluodon satamanosassa käsitellään pääasiassa raskasnostoprojekteja, kontti- ja rikasteliikennettä sekä sahatavaraa. Sataman saavutettavuus mereltä ja maalta käsin ovat hyvät, sillä rautatie ulottuu satamaan asti, VT2 ja VT8 mahdollistavat sujuvan kuljetuksen ja meriväylän syvyys on 12 metriä. Porin edustan saarettomuus ja syvät meriväylät sekä hyvä jäätilanne talvisin tekevät kuljetuksista sujuvia (Porin satama 2012a ja b). Käsittely- ja varastointitilaa löytyy Mäntyluodon satamasta runsaasti. Porin Satama on yksi harvoista suurista satamista Suomessa, jolla on tilaa kasvaa ja kehittyä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti (Porin satama 2012 b). Kuva 22. Rataosuuksien tavaraliikenteen kuljetukset vuonna Rataosittaiset luvut osoittavat ko. rataosaa pitkin kuljetettuja nettotonneja (1000 tonnia). Lähde: Porin satama 2013, Liikennevirasto

31 Julkinen liikenne ja sen saavutettavuus Joukkoliikenteellä on suuri merkitys palvelujen saavutettavuudessa. Porin kaupungin linjaautoliikenteen reittien kattavuus etenkin Meri-Porin alueella on sekä aikataulullisesti että reitillisesti suhteellisen hyvä (kuva 23). Linja-autojen vuoroväli Meri-Porin alueella vaihtelee arkisin päiväaikaan noin minuutin välillä, viikonloppuisin ollen noin 60 minuuttia. Paarnoorin ja Preiviikin alueella linjavuorojen aikataulujen kattavuus on muuta Meri-Poria heikompi. Lyttylän puolella linja-autoliikenteen vuoroväli on huomattavasti harvempi Meri-Poriin verrattuna. Lyttylässä linja-autovuoroja arkisin kulkee viisi ja lauantaina kaksi. Sunnuntaina vuoroja ei ole (Porin Linjat 2013). Kuva 23. Yyterinniemen linja-autoreitit ja pysäkit. 31

32 Yyterinniemen suunnittelualueella linja-autopysäkkien saavutettavuus tieverkkoa pitkin on hyvä, sillä lähes 60 prosenttia Yyterinniemen väestöstä asuu metrin etäisyydellä linja-autopysäkistä (kuva 24). Linja-autopysäkistä metrin päässä asuvien määrä kattaa yli 80 prosenttia Yyterinniemen väestöstä. Hyvästä saavutettavuudesta huolimatta, Yyterinniemellä on alueita, joilta saavutettavuus linja-autopysäkille on heikko. Etenkin Levon asuinalueella saavutettavuus lähimmälle linja-autopysäkille voi kasvaa yli kilometrin pituiseksi. Saavutettavuusanalyysi on laadittu ArcGis-ohjelmiston Network Analyst -työkalulla. Tieaineistona on käytetty Suomen tie- ja katuverkko -aineistoa. Analyysi laskee etäisyyden linja-autopysäkistä tieverkostoa pitkin. Kuva 24. Linja-autopysäkkien saavutettavuus tieverkostoa pitkin Yyterinniemellä. 32

33 2.6. Asuminen Asuntokuntakoko Talouden eli asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokuntien keskikoko on Porissa laskenut viimeisten vuosikymmenten aikana. Vuonna 1990 asuntokuntien keskikoko oli 2,3 henkilöä, mutta vuoteen 2012 mennessä asukkaiden määrä asuntokunnissa oli laskenut 1,9 henkilöön (taulukko 8). Myös Yyterinniemellä on havaittavissa vastaava trendi. Taulukko 8. Asuntokuntien määrä Porissa vuosina 1990, 2000 ja Lähde: Tilastokeskus 2013, Asuntokunnat koon ja asunnon talotyypin mukaan Asuntokuntien määrä kpl Asuntokuntien keskikoko 2,3 2,1 1,9 1 henkilön asuntokunnat % 32,9 39,2 44,8 2 henkilön asuntokunnat % 31,1 33,6 33,5 3 henkilön asuntokunnat % 16,8 13,1 10,1 4 henkilön asuntokunnat % 13,6 9,5 8,0 5 henkilön asuntokunnat % 4,3 3,4 2,7 6 henkilön asuntokunnat % 0,9 0,9 0,6 Asuntokuntien keskikokoa voidaan tarkastella ruututietokannan avulla (kuva 25). Keskimääräinen asuntokuntakoko saadaan kunkin ruudun (250m x 250m) asuntokuntakoon keskiarvosta. Tilastokeskuksen ruututietokannan perusteella Yyterinniemen keskimääräinen asuntokuntakoko vuonna 2004 oli 2,39. Vuoteen 2009 mennessä keskimääräinen asuntokuntakoko oli laskenut 2,36 henkilöön. Vaikka asuntokuntakoko on vuosien aikana pienentynyt, on se koko Porin keskimääräistä asuntokuntakokoa edelleen suurempi. Tähän vaikuttaa alueen pientalovaltaisuus. 33

34 Kuva 25. Talouksien keskikoko vuonna 2004 ja Asuntokuntakoon vaikuttavat Yyterinniemellä talouksien koon pieneneneminen ikääntymisen seurauksena sekä perinteisten ydinperheistä koostuvien asuntokuntien väheneminen. Tämä johtaa yksinasuvien ja pienten asuntokuntien määrän kasvuun. Asuntokuntien pienentymisen kautta voidaan odottaa, että elämäntyylit ja -tavat yksilöllistyvät, mikä on yhteydessä myös asumistoiveiden yksilöitymiseen. Asuntotuotannon tulisi vastata tähän haasteeseen tuottamalla vaihtoehtoja. Asuntokuntien koon pienenemisen, ikääntymisen ja myös monikulttuurisuuden tulisi heijastua mahdollisuuksiin asua eri tavoin. Asuntotarjonnan monipuolistaminen, uusien asumiskonseptien synnyttäminen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ovat asumisen keskeisiä kehitystarpeita. Arkkitehtuurin, maisemoinnin ja pihasuunnittelun keinoin voidaan luoda viihtyisiä, luonnonläheisiä ja turvallisia asuinalueita useissa erilaisissa yhdyskuntarakenteissa. Väestön ikääntyminen asettaa paineita myös asuntojen ja asuinympäristöjen esteettömyyden kehittämiselle niin vanhoilla kuin uusillakin alueilla. Elinympäristön esteettömyydestä huolehtiminen ei palvele pelkästään ikääntyviä tai liikuntaesteisiä, vaan yhtälailla esimerkiksi lapsiperheitä. Huomionarvoista on, että mikä on esteetöntä esim. pyörätuolille, on esteetön myös lastenvaunuille. Esteettömyyden periaate tulisi huomioida kaikkia asuinalueita kehitettäessä. (Puputti ym. 2013) Asuntojen ikä ja tyyppijakauma Voimakkaimmat asuinrakentamisen vuosikymmenet Yyterinniemellä olivat luvun välillä (kuva 26). Näistä vuosikymmenistä eniten vakinaiseen asuinkäyttöön tarkoitettuja asuntoja valmistui 1970-luvulla (taulukko 9). Nopea rakentaminen oli seurausta alueen teollistumisesta, jolloin väestö lisääntyi alueella nopeasti. 34

35 Asuinrakentaminen puolittui 1970-luvulta 1980-luvulle tultaessa ja oli vähäistä 1990 lamavuosien aikana luvulla asuinrakentaminen on hieman kasvanut. Etenkin uutta asuinrakentamista on tullut uusille asemakaava-alueille kuten Kyläsaareen. Kuva 26. Vakinaiseen asumiseen käytettävien asuinrakennusten rakennusvuosi. 35

36 Suurin osa Yyterinniemen asuinrakennuskannasta on peruskorjausiässä. Asuntojen peruskorjausta tarvitaan, sillä vanhat rakennukset ovat keskeinen asumisresurssi myös tulevaisuudessa. Peruskorjaus lisää asumisen viihtyisyyttä, ja sen kautta voidaan kehittää asumista. Asuntojen peruskorjaamisessa sekä uudisrakentamisessa tulee huomioida tulevaisuuden tarpeet. Nämä tarpeet liittyvät mm. rakentamisen esteettömyyteen ja asuntotuotannon monipuolistamiseen. Taulukko 9. Valmistuneiden vakinaiseen asumiseen tarkoitettujen asuinrakennusten määrä Yyterinniemen suunnittelualueella. Lähde: Kiinteistörekisteri Valmistuneiden rakennusten Vuosi määrä Rakennusvuosi puuttuu 7 <= marraskuu Yhteensä Loma-asutus Yyterinniemellä vuonna 2011 oli 811 kesämökkiä. Loma-asutus sijoittuu pääasiassa rantojen tuntumaan Pihlavanlahdelle, Herrainpäiville, Yyteriin (kuvat 27 ja 28). Liiketoimintaa palvelevaa loma-asutusta on Yyterin lomakeskuksessa ja Yyterin leirintäaluella (Yyteri Top Camping). Näitä kohteita kuvan 27 kartalle ei ole merkitty. 36

37 Kuva 27. Kesämökkien lukumäärä vuonna Kesämökeiksi luetaan kaikki rakennukset, joiden käyttötarkoitus vuoden viimeisenä päivänä on vapaa-ajan rakennus tai joita kyseisenä ajankohtana käytetään vapaa-ajan asumiseen. Liiketoimintaa palvelevia kesämökkejä ja lomakylien rakennuksia ei lueta vapaa-ajan asuinrakennuksiksi. 37

38 Kuva 28. Kesämökkien määrä vuonna 2011 osa-alueittain Julkiset ja kaupalliset palvelut Julkiset ja kaupalliset palvelut Kaupalliset palvelut keskittyvät Yyterinniemen suunnittelualueella pääasiassa Pihlavaan (kuva 29). Pihlavan lisäksi päivittäistavarakauppa löytyy Kaanaasta ja Kyläsaaresta. Julkisia palveluja on Yyterinniemellä viime vuosina lakkautettu, minkä seurauksena terveyspalveluita tarjotaan vain Pihlavassa. Päiväkodit sijaitsevat Uniluodossa, Pihlavassa ja Uudellaniityllä. Näiden lisäksi Metsämaalla toimii ryhmäperhepäiväkoti. Alakoulut (1-6 38

39 luokat) toimivat Uniluodossa Pihlavassa, Metsämaalla ja Kyläsaaressa. Yläkoulu (7-9 luokat) ja lukio toimivat Pihlavassa. Kirjasto sijaitsee Pihlavassa yläkoulun ja lukion yhteydessä. Kirjastoauton kulkee alueella ja sen ajoverkosto on kattava. Kuva 29. Peruspalvelut Yyterinniemen suunnittelualueella Julkisten ja kaupallisten palvelujen saavutettavuus Palveluilla ja niiden saavutettavuudella on suuri merkitys alueen vetovoimaisuudelle ja elinvoimaisuudelle. Tärkeitä palveluita ovat muun muassa terveyspalvelut ja päivittäistavarakauppa. Päivittäistavarakaupan sijainti asutuksen lähellä mahdollistaa sen, että autottomat voivat hakeutua asumaan palveluiden lähelle. Lähipalveluiden säilymistä 39

40 voidaan edistää suunnittelemalla maankäyttö ja liikenneratkaisut siten, että asutuskeskittymät tukevat palveluiden kannattavuutta. (Kuntaliitto 2006). Palveluiden sijoittamisessa voidaan pyrkiä hyödyntämään synergiaetuja: Kunnan julkisia palveluita voidaan pyrkiä sijoittamaan kaupallisten palveluiden yhteyteen, jolloin samalla asiointimatkalla voi hoitaa useita asioita ja julkiset palvelut tuovat asiakkaita myös kaupallisille palveluille. Esimerkiksi terveyspalveluiden, kirjaston tai vaikka jätepisteiden sijoittelulla voidaan ohjailla asukkaiden asiointireittejä ja tuoda asiakkaita myös kaupallisille palveluille (Kuntaliitto 2006). Yyterinniemen keskeisempiä haasteita ovat väestön väheneminen ja ikääntyminen, joiden seurauksena lähipalveluiden kannattavuus on heikentynyt. Päivittäistavarakaupan palvelut ovat etenkin Uniluodossa, Preiviikissä, Paarnoorissa, Lyttylässä ja Kahaluodossa asuville suhteellisen kaukana (kuva 30). Yli kolmasosa Yyterinniemen asukkaista asuu enintään kilometrin päässä päivittäistavarakaupasta. Hieman alle 20 prosenttia Yyterinniemen asukkaista asuu yli kolmen kilometrin etäisyydellä päivittäistavarakaupasta. Päivittäistavarakauppojen saavutettavuus analyysi on laadittu ArcGis Network analyst - työkalun avulla. Tieverkostona analyysissä on käytetty Suomen tie- ja katuverkkoa. Analyysi laskee etäisyyden päivittäistavarakaupasta tieverkkoa pitkin. 40

41 Kuva 30. Päivittäistavarakauppojen saavutettavuus tieverkkoa pitkin Yyterinniemen suunnittelualueella. Terveyspalveluiden saavutettavuus Yyterinniemen suunnittelualueella on viime vuosina heikentynyt terveysasemien lakkauttamisen myötä. Terveyspalveluita tarjotaan Pihlavassa (kuva 31). Vaikka lähes 50 prosenttia Yyterinniemen suunnittelualueen väestöstä asuu enintään kahden kilometrin etäisyydellä terveysasemasta, muodostuu neljäsosalle alueen väestöstä yli neljän kilometrin pituinen matka terveysasemalle. Uniluotolaisille ja suurimmalle osalle Lyttylää ja Kahaluotoa terveysasemalle on etäisyyttä 8 15 km. 41

42 Kuva 31. Terveysasemien saavutettavuus tieverkkoa pitkin Yyterinniemen suunnittelualueella. Yyterinniemen alueen alakoulujen saavutettavuus on hyvä. Alakoululaisista 80 prosenttia asuu enintään kolmen kilometrin etäisyydellä koulusta (kuva 32). Yli viiden kilometrin pituinen koulumatka on vain kahdeksalla prosentilla alakoululaisista. Yyterin, Kaanaan ja Levon asuntoalueilta kertyy matkaa alakouluille 3 5 kilometriä. Preikistä, Paarnoorista, Lyttylästä ja Kahaluodosta etäisyys alakouluun on 5 15 kilometriä. 42

43 Kuva 32. Alakoulujen saavutettavuus tieverkkoa pitkin Yyterinniemen suunnittelualueella. 43

44 Palvelutarjonnan parantamiseksi on mahdollista Yyterinniemen houkuttelevuutta nostaa mm. omakotitalojen tarjonnan, rakentamisen mahdollisuuksia lisäämällä sekä panostamalla asukkaiden viihtyvyyteen. Maankäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa yksityisten palveluiden ja muiden työpaikkojen sekä ulkoilualueiden sijaintiin. Elinkeinopolitiikalla on puolestaan merkitystä yritysten toimintaedellytyksille (Kuntaliitto 2006) Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan rakennetun kulttuuriympäristön, muinaisjäännösten ja kulttuurimaiseman (sekä ns. perinnebiotyyppien) yhdessä muodostamaa kokonaisuutta (Häyrynen 2012, 115). Perinnemaisemat ovat perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä. Ne jaetaan perinnebiotooppeihin ja rakennettuihin perinnemaisemiin. Perinnebiotooppeja ovat erilaiset niityt, kedot, ahot, kaskimetsät, hakamaat, nummet ja metsälaitumet. Rakennettua perinnemaisemaa ovat muun muassa historialliset rakennukset ja rakennelmat lähiympäristöineen sekä muinaisjäännökset. ( Vuonna 1993 tehdyn maisemainventoinnin yhteydessä Yyteri nimettiin valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi (Seppälä ja Uusi-Seppä 2012, 129). Yyterin hiekkarannat ovat Etelä-Suomen laajin yhtenäinen dyynialue. Yyterin, Riitasadanlahden ja Etelärannan liete- ja niittyalue on maankohoamisrantaa, joka on maisemallisesti ja linnustollisesti arvokasta aluetta. Alue liittyy myös vuonna 2011 perustettuun Selkämeren kansallispuistoon (Uusi-Seppä toim.). Kartalla kuvassa 33 on kuvattu Yyterinniemen suunnittelualueen kulttuuriympäristöt, jotka perustuvat Museoviraston, Lounais-Suomen ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton aineistoihin. Perinnemaisemat on kartoitettu vuosina osana valtakunnallista perinnemaisemainventointia. Inventointia on päivitetty vuosina Muinaisjäännökset ovat Museoviraston jatkuvasti päivittyvää aineistoa. Rakennetun ympäristön kohteet perustuvat Satakunnan rakennusperintö -inventointiin Yyterinniemen suunnittelualueella esiintyvät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet: Kyläsaaren vanha koulu Pihlavan vanha työväenasuntoalue Pihlavan huvila-alue Pihlavan kirkko Pihlavan Halssi Yyterin kartano Hotelli Yyteri Karhuluodon huvilat Uniluoto Mäntyluodon hotelli Mäntyluodon rautatieasema Mäntyluodon majakka Kallon majakka ja luotsiasema Hyrskyniemi Lyttylän rukoushuone Lyttylän koulu Varvilahti, Lyttylä 44

45 Kuva 33. Arvokkaat kulttuuriympäristökohteet Yyterinniemellä. 45

46 2.9. Luonnonympäristö Virkistys Yyterin monipuolinen ympäristö tarjoaa hyvät virkistysmahdollisuudet. Retkeilyreittien, ja luontopolkujen avulla voi tutustua alueen arvokkaaseen luontoon. Yyterinniemeltä löytyy nykyisin yli 30 kilometriä retkeilyreittejä ja luontopolkuja (kuva 34). Riitsarka - Teemuluoto - yhdysreitti vie Preiviikinlahden rannalla sijaitsevasta Riitsarasta linnustollisesti arvokkaan Enäjärven kautta Kokemäenjoen suistoon. Enäjärven voi kiertää vuonna 2002 valmistunutta, harmaahaikaratunnuksin maastoon merkittyä Haikarapolkua pitkin. Retkeilyreittien lisäksi Meri-Porista löytyy Halssin, Herrainpäivien ja Yyterin luontopolut. Teemuluodon lintutornille johtavalta polulta poikkeaa polku Enäjärven pienvenesatamaan (n. 1 km) ja siitä edelleen kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle Pihlavan Halssin puutaloalueelle (n. 1 km). Polulta saa hyvän kuvan jokisuiston ja rantalehtojen luonnosta. Vuonna 1990 valmistunut Herrainpäivien luontopolku esittelee komean, osittain aarnimaisen niemenkärjen ja sen ulkosaaristomaisen merenrannikon maisemia 1,6 kilometrin matkalla. Polulle on viitoitus Herrainpäivien tieltä. Yyterin maankuulujen hiekkarantojen omaleimainen luonto tulee tutuksi paikoitusalueelta alkavalla 1,8 kilometrin pituisella luontopolkulenkillä. Yyterissä on tällä hetkellä käynnissä projekti, jossa toteutetaan ja jatketaan Kansalliset puistot -hankkeessa tehtyjä suunnitelmia Yyterinniemen ja Porin kaupungin Selkämeren kansallispuistoon linkittyvien alueiden kehittämiseksi luonnonsuojelun ja luontomatkailun näkökulmasta. Projektissa toteutetaan uusi luontoreitti yhdistämään Yyterin santojen alue niin ikään luonnonarvoistaan tunnettuihin Yyterin lietteisiin ja Huhtalan alueeseen. Reitti varustetaan tarvittavilta osin siltarakenteilla niin, että vettyvilläkin alueilla on mahdollista liikkua. Kulun ohjaamisella vähennetään luontoon kohdistuvaa kulumista ja häirintää. Lisäksi alueelle suunnitellaan ja toteutetaan luontotorni ja luontolavoja. Reitin yhteyteen tuotetaan viitoitus ja alueen luonnonarvoihin keskittyvä ympäristökasvatusmateriaali. Lisäksi projektissa tehdään suunnitelma Yyterin dyynien kehittymisen ja muutoksien seuraamiseksi sekä aloitetaan muutosten seuranta. Seurantatietoja hyödynnetään jatkossa dyynialueen hoidon ja virkistyskäytön kehittämisessä. 46

47 Kuva 34. Yyterinniemen alueen virkistys. 47

48 Suojelualueet Porilaisen luonnon arvokkaimmat ja monimuotoisimmat kohteet löytyvät Meri-Porista, Yyterinniemen alueen maankohoamisrannikolta. Kokemäenjoen suisto, Preiviikinlahti ja niiden väliin jäävä Yyterinniemi muodostavat kansainvälisesti arvokkaan luontotyyppikokonaisuuden, jossa pienelle alueelle on keskittynyt linnustollisesti, kasvistollisesti, geologisesti ja maisemallisesti arvokkaiden alueiden monimuotoinen mosaiikki. Maisemallisesti ja geologisesti tärkeä alue Porissa on Yyterin dyynialue Preiviikinlahden rannalla. Se on Etelä-Suomen laajin yhtenäinen ja yhä aktiivinen dyynialue, jonka pituus on noin kolme kilometriä. Porilainen luonto on tunnettu myös linnustostaan: Kokemäenjoen suisto ja Preiviikinlahti saaristoineen muodostavat yhdessä Etelä-Suomen linnustollisesti arvokkaimman kosteikkoalueen. Suuri osa Yyterinniemen suunnittelualueen ranta- ja vesialueista on suojeltuja (kuva 35). NATURA alueista suurimmat sijaitsevat Yyterinniemen lounaispuolella Preiviikinlahdella (5 552 ha) sekä Yyterinniemen koillispuolella Kokemäenjoen suistossa (2 885 ha). Preiviikinlahti on laaja, rannoiltaan matala liejupohjainen merenlahti. Rannat ovat alavia ruovikoita ja rantaniittyjä. Yyterin dyynialueen eteläpuolella sijaitseva lietealue on tärkeä alue erityisesti muuttavien kahlaajien ja vesilintujen kannalta. Preiviikinlahden NATURA alueeseen kuuluva, keskellä Yyterinniemeä sijaitseva ja aikoinaan Preiviikiinlahdesta irti kuroutunut Enäjärvi on joskus mainittu Suomen parhaaksi alle 50 hehtaarin lintujärveksi. Kokemäenjoen suisto on puolestaan Suomen edustavin suistomuodostuma, eli delta, joka käsittää runsaasti erilaisia kosteikko- ja kulttuurielinympäristöjä. Suistoalue on ennen kaikkea linnustollisesti erittäin merkittävä. Vesilinnuston lisäksi suiston eteläreunassa on merkittäviä rantaniittyalueita. Yyterinniemen luontoarvoja suojellaan Naturan lisäksi myös erilaisilla suojeluohjelmilla, kuten lehtojen- ja lintuvesiesuojeluohjelmalla sekä maisemakokonaisuuksilla. Lisäksi etenkin Preiviikinlahden ja Pihlavanlahden alueelta löytyy lukuisia luonnonsuojelualueita. Pienvesinä on suojeltu mm. Enäjärvi, Kerinjärvi ja Haventojärvet. Perinnemaisemia ovat Riitasarkan alue sekä Pooleen alue Kokemäenjoen suistossa. 48

49 Kuva 35. Yyterinniemen suunnittelualueen suojelutilanne

50 Kokemäenjoen suisto ja tulvasuojelu Kokemäenjoen vesistö on yksi Suomen suurimmista vesistöistä ja sen suisto Suomen edustavin suistomuodostuma. Suistossa tavataan runsaasti erilaisia kosteikkobiotooppeja avoveden tai niukan vesikasvillisuuden vallitsemista uposkasvillisuusyhdyskunnista järeisiin tervaleppälehtoihin. Lisäksi suiston etelärannoilla esiintyy kulttuuribiotooppeja, esimerkiksi Suomessa harvinaistuneita laidunniittyjä. Kasvistossa on useita harvinaisuuksia. Kokemäenjoen suistossa sedimentoituminen ja maankohoaminen muuttavat suistoa jatkuvasti. Tulevaisuudessa suisto kasvaa matalaksi ja moniuomaiseksi, jos kunnostusruoppauksia ei tehdä. Samalla joen tulvavaara kasvaa veden virratessa mataloituneeseen Pihlavanlahteen Niinikosken (2011) tutkimuksessa on esitetty Kokemäenjoen suiston luonnollisen etenemisen ennuste vuodelle 2110 (kuva 36). Suiston tulevassa kehityksessä on otettu huomioon nykyinen sedimentaationopeus sekä maankohoaminen. Merenpinnan nousun on oletettu olevan puolet maankohoamisesta. Pihlavanlahdella rantaviiva on edennyt Soodeen luoteispuolelle metriä nykyisestä noin 100 vuodessa. Kokemäenjoen noin 40 metrin vuotuinen eteneminen hidastuu tulevaisuudessa lahden leventyessä. Suisto mataloituu ja haaroittuu moniuomaiseksi edetessään Pihlavanlahdelle. Hiekkasärkät liikkuvat mataloituneissa uomissa ja keräävät jää- ja hyydepatoja, minkä vuoksi suistoon muodostuu sivu-uomia ja joki tulvii tulvaniityille. Tulvien aikaan joen mukana suspensiossa kuljettama hienohiekka kerrostuu tulvavallien laiteille ja uoman suunsärkkiin. Suurimpien tulvien aikaan Säikkä muodostumaa kerrostuu laajoille alueille tulvatasangolle. Kuva 36. Kokemäenjoen suiston luonnollisen etenemisen ennuste vuodelle Lähde: Niinikoski

51 Pääuoma säilyy todennäköisesti syvänä haaroittumiseen asti, koska sitä on ruopattu aikaisemmin ja virtausnopeudet pysyvät riittävinä kuljettamaan sedimentit kauemmaksi lahdelle. Läntinen sivu-uoman alku pysynee auki lähivuosikymmenien aikana jää- tai hyydepatojen tukkiessa pääuoman. Virtaama siirtyy näin ollen pääuomasta läntiseen sivuuomaan ja nopea virtaus kuluttaa sekä kuljettaa sinne kerrostuneita sedimenttejä kauemmaksi lahdelle. Läntisen sivu-uoman alku todennäköisesti umpeutuu ennusteen lopussa maan kohotessa ja virtauksen hidastuessa sekä Lanajuopa muodostuman hiljalleen tukkiessa uoman alun. Läntinen sivu-uoma pysyy todennäköisesti auki Pihlavasta alavirralle Pihlavan edustalla aikaisemmin tehtyjen ruoppausten vuoksi (Niinikoski 2011). Joen kuljettamia sedimenttejä kulkeutuu pääosin Puussan ja Soodeen saarten idänpuoleisille alueille vain resuspension ja aallokon vaikutuksesta. Alue pysyneekin matalana lahtena, ja vesikasvillisuuden maatuminen sekä maankohoaminen vaikuttavat eniten rannansiirtymiseen. Suiston edetessä Hevosluoto muodostumaa kerrostuu yhä kauemmaksi uomansuulta ja virtausnopeuden hiljentyessä suiston laiteille. Ennusteen lopussa alueelle kerrostuu vain Lanajuopa muodostumaa sekä Säikkä muodostumaa (Niinikoski 2011). Kokemäenjoen suiston mataloitumisella ja suiston siirtymisellä on tulvasuojelun lisäksi monia muita vaikutuksia. Virkistystoiminnan ja veneilyn mahdollisuudet heikkenevät uoman mataloitumisen seurauksena. Mataloituminen vaikuttaa myös jokisuiston kasvillisuuteen ja sitä kautta eläimistöön. Pihlavanlahden rannalla toimivien yrityksien vesireitit ja satamat mataloituvat suiston mataloitumisen myötä, jos ruoppauksia ei tehdä Maanomistus Meri-Porin maa- ja vesialueet Yyteri-Mäntyluoto-Kirrinsanta-alueella ovat suurimmaksi osin kaupungin omistuksessa (kuva 37). Kyläsaaressa, Uudellaniityllä ja Rieskalassa on myös paljon kaupungin omistamaa maata. Muita yksittäisiä kaupungin omistamia vesi- ja maaalueita on Yyterinniemen suunnittelualueella runsaasti. 51

52 Kuva 37. Porin kaupungin maanomistus Yyterinniemen suunnittelualueella. 52

53 2.11. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Satakunnan Maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä (N:o YM1/5222/2010). Maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä Maakuntakaavassa Yyterinniemen suunnittelualueelle on ositettu aluevarauksia ja kehittämistavoitteita (kuva 38). Yyterinniemen suunnittelualueen kannalta tärkeitä kehittämisperiaatemerkintöjä ovat etenkin kaupunkikehittämisen kohdevyöhyke (kk1, punainen rajaus), matkailun kehittämisvyöhyke (mv1, vihreä rajaus), satamatoimintojen kehittämisen kohdealue (ls, paksu punamusta rajaus) ja Kokemäenjoen jokisuiston tulvariskin selvitysalue (se1, musta rajaus). Kuva 38. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. 53

54 Aluevarauksia on taajamatoiminnoille, teollisuudelle ja muille työpaikka-alueille, virkistykselle, luonnonsuojelulle, vesiliikenteelle loma-asumiselle ja matkailulle. Kohde- ja aluemerkintöjä on myös kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti tai muuten huomioitaville seikoille, mm. vaarallisten kemikaalien vaikutuksille. Maakuntakaavassa ovat valtatie, seututie, eriasteiset rautatiet ja laiva- sekä veneväylät Yleiskaava Meri-porin osayleiskaava 1999 on kaupunginvaltuuston hyväksymä ja tullut voimaan KHO:n tekemän päätöksen jälkeen. Porin yleiskaava 1984 on voimassa Kokemäenjoen suiston, Enäjärven ja Preiviikinlahden Natura-alueilla, joiden osalta Meri- Porin osayleiskaava ei tullut voimaan (kuva 39). Kuva 39. Ote Porin yleiskaavojen yhdistelmästä. 54

55 Asemakaava Suunnittelualueen kaupunginosissa on voimassa eri-ikäisiä asemakaavoja 151 kpl, joista ranta-asemakaavoja on 10 kpl (kuva 40). Vanhimmat voimassa olevat asemakaavat ovat Kaanaassa vuosilta 1945 ja Uusimmat asemakaavat ovat Paarnoorissa, Kyläsaaressa ja Huvilarannassa, jotka ovat asemakaavoitettu välillä. Kuva 40. Yyterinniemen suunnittelualueen asemakaavatilanne huhtikuu

56 Rakennemalli Porin kaupunkiseudun rakennemalli on kuntien - Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori ja Ulvila - yhteinen näkemys maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvistä tulevaisuuden kehittämiskohteista. Rakennemallin tavoitteena on vahvistaa kaupunkiseudun kasvua, kilpailukykyä ja kestävää kehitystä asukkaiden arjen näkökulmasta. Malli hyväksyttiin kuntien valtuustoissa keväällä Suunnitelmien merkitys kuntien toimenpiteille on ohjeellinen. Rakennemallin tavoitteena on kaupunkiseudun kasvun edellytysten turvaaminen. Lopullisena tavoitteena Porin seudulla on kasvaa kansalliseksi kasvukeskukseksi, jossa asukkaat viihtyvät, yrittämisen ilma piiri sekä työmarkkinat ovat houkuttelevia ja joukkoliikenne toimii. Porin seudun rakennemalli on rakennettu seudun asukkaiden arjen sujuvuuden näkökulmasta. Yksityiset sekä julkiset palvelut vastaavat sekä alueen asukkaiden että yritysten tarpeisiin, jotka on jaoteltu olemisen, tuottamisen, latautumisen ja liikkumisen toiminnallisiin kokonaisuuksiin (kuva 41). Kokonaisuudet on myös purettu toimenpiteiksi, joiden avulla Porin seudun kunnat kehittävät palvelutarjontaansa sekä asukkaiden viihtyvyyttä, hyvinvointia ja arjen sujuvuutta. Toimenpiteitä tukevat vuosittain tehtävä toimintasuunnitelma, jossa toimenpiteet aikataulutetaan ja vastuutetaan (Porin kaupunkiseudun rakennemalli 2011). Porin kaupunkiseudun rakennemallissa esitetään Yyterinniemen alueelle seuraavia tavoitteita: Asuminen ja palvelut o Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Työpaikat o Täydentyvät yritys- ja elinkeinoalueet (Mäntyluoto, Kirrinsanta, Kaanaankorpi, Sachtleben -alue) Liikenneyhteydet o VT2 kehittäminen o Rautayhteyksien kehittäminen Tahkoluotoon o Mäntyluodon sataman kehittäminen Luonto- ja virkistysalueet o Yyterinniemen suunnittelualueen luoteisosan virkistysalueiden kehittäminen o Selkämeren kansallispuiston virkistys- ja matkailukohteiden kehittäminen 56

57 Kuva 41. Porin kaupunkiseudun rakennemalli. Lähde: Porin kaupunkiseudun rakennemalli