PL 35, Valtioneuvosto Puh. vaihde Annettu Helsingissä

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ PÄÄTÖS YM5/531/2009 PL 35, Valtioneuvosto Puh. vaihde Annettu Helsingissä ASIA Rakennuksen suojelua koskeva alistus. ALISTETTU PÄÄTÖS SUOJELUESITYS Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös Dnro UUS-2003-L Tuusulan kunnan Hyrylän kylässä tilalla Rno 3:282 sijaitsevan Prijuutti -nimisen rakennuksen suojelemisesta rakennussuojelulain nojalla. Tuusula-Seura ry on esittänyt, että ympäristökeskus ryhtyisi toimenpiteisiin Tuusulassa sijaitsevan Prijuutti-nimisen rakennuksen suojelemiseksi sen erityisten historiallisten arvojen perusteella. Tarkkaa tietoa talon rakentamisvuodesta ei ole. Rakennuksessa kauppaa pitänyt Aleksanteri Karttunen lienee rakennuttanut talon, mutta on mahdollista, että Karttunen on vuokrannut palstalla olleen valmiin rakennuksen. Karttunen sai kauppaluvan vuonna Kauppa toimi rakennuksessa ainakin pari vuosikymmentä. Talo myytiin vuoden 1908 paikkeilla venäläiselle hyväntekeväisyysyhdistykselle nimeltään "Venäläinen hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry". Tontilla on sijainnut päärakennuksen lisäksi muitakin rakennuksia, mutta ne ovat hävinneet. Tuusulan kunta osti Prijuutin vuonna Siitä lähtien talo on ollut yhden- kahden keramiikkataiteilijan työtilana. Nyt talo on ollut puolisen vuotta tyhjillään. Tuusulan kunta on kartoittamassa kunnostustarvetta. Tuusula-Seura ry on kiirehtinyt kunnostustöiden aloittamista pikaisesti. Prijuutti on olennainen osa Hyrylän, Tuusulan ja Keski-Uudenmaan historiaa alkaen ajalta, jolloin venäläinen varuskunta oli pitäjässä ja vakiinnutti alueelle muutakin venäläisasujaimistoa. Alueella ei ole säilynyt muita puurakennuksia tuolta ajalta. Talon suojelutarvetta vahvistaa sen monipuolinen historia, sen kolme erilaista toimintaajanjaksoa: pitäjän ensimmäinen kauppa, venäläinen lastenkoti ja taiteilijoiden työtila. LAUSUNNOT YMPÄRISTÖKESKUKSELLE Museovirasto on muistiossaan todennut, että Prijuutti, alkuaan Rauhanlinna valmistui ilmeisesti 1860-luvulla tuusulalaiselle kauppias Aleksander (Aleksanteri) Karttuselle. On myös esitetty, että Rauhanlinnan palstalla jo tuolloin olisi ollut valmis rakennus. Hyrylän runsas asutus ja sen varuskunta olivat hyvä lähtökohta kaupalle, jonka harjoittamiseen Karttunen sai luvan Hän harjoitti kauppaa paikalla ainakin parisenkymmentä vuotta ja lienee myös asunut talossaan.

2 Tuusulan kunta on puolestaan vuokrannut rakennusta työtiloiksi, kunnes rakennus on muutama vuosi sitten jäänyt tyhjilleen. Pihapiirin muut rakennukset ovat jo hävinneet, ja puistomainen tontti on vesakoitunut. Harjakattoinen, hirrestä rakennettu talo on varsin syvärunkoinen. Satulakatto on laakea, keltaiseksi maalattu vaakavuoraus leveää ja ilmeisen alkuperäistä tai sitä hyvin vastaavaa lautaa. Rakennukselle antaa ilmettä sen länsisivun kuisti ja ikkunoiden koristeelliset vuorilaudat. Pihan kahden sisäänkäynnin vaatimattomat katokset lienevät melko nuoria. Rakennuksen suhteet ja ilme ovat vielä vahvasti empirehenkisiä. Vanhojen inventointitietojen perusteella sydänseinä jakaa huoneet kahteen riviin, joskin eteläpään huonejako poikkeaa hieman tästä. Tuusulan kunta on uusinut rakennuksen katteen ja piippujen verhoilun, mikä on osaltaan turvannut rakennusta. Ulkovuoraus on varsin hyvässä kunnossa. Ikkunat on levytetty umpeen. Voimassa oleva kaava ei estä rakennuksen säilymistä. Väljällä tontilla uudisrakentaminen on mahdollista, erityisesti vanhoja rakennuspaikkoja hyödyntäen. Tontin kehittäminen ja hoito viherympäristönä, viereisen Muorinpuiston kanssa olisi sekin luontevaa ja eduksi lähiympäristölle. Rakennukseen voi ajatella useitakin käyttöjä, asumista, työtiloja (kuten pientoimistoja), verstaita sekä yhteisiä kokous- ja muita tiloja. Prijuutilla on rakennussuojelulain 2 :n tarkoittamaa kulttuurihistoriallista merkitystä erityisesti seuraavilla perusteilla: Se on ainakin ulkoasultaan hyvin säilynyt, luvulle periytyvä ja Tuusulassa jo melko poikkeuksellinen rakennus. Niin maakauppa kuin sosiaalinen hyväntekeväisyystoiminta ovat historiallisesti kiinnostavia ilmiöitä. Rakennus viherympäristöineen on yhä luonteva osa ympäristöään ja sen arvot ovat osin muuttuneessakin ympäristössä yhä myös palautettavissa ja vahvistettavissa. Museovirasto yhtyy edellä todetuin perustein suojeluesityksen tekijöiden käsityksiin Prijuutin kulttuurihistoriallisesta arvosta. Rakennus sijaitsee kaava-alueella ja on kunnan omistuksessa. Jo nykyinen kaava viittaa hyviin mahdollisuuksin ratkaista suojelu myös asemakaavoituksen kautta, edellyttäen että kunta on tähän valmis. Rakennuksen katon kunnossapito on myönteinen viesti. Edellä todetuin perustein myös rakennussuojelulain käyttö on tarvittaessa perusteltua. Rakennuksen suojeleminen edellyttää, että rakennuksen julkisivuja, sisätiloja, rakenteita ja täydentäviä rakennusosia korjataan ja tarvittaessa uusitaan siten, että käytetään rakenteita, materiaaleja ja työtapoja, jotka vastaavat rakennuksen olemassa olevia rakenteita, pinnoitteita ja kulttuurihistoriallista ominaisluonnetta eivätkä teknisesti uhanalaista rakennuksen säilymistä. Tuusulan kunnanhallitus on lausunnossaan todennut, että kunnan laatimassa Kulttuurimaisema ja rakennuskanta -selvityksen luonnoksessa vuodelta 2005 Prijuutti on luokiteltu I-luokkaan, erityisen merkittäväksi kohteeksi. Selvityksessä rakennusta kuvataan seuraavasti: 2

3 "Näyttää kuin Prijuutti olisi rakennettu kahdessa vaiheessa. Pohjoisimmat kuusi huonetta on ryhmitetty yhtenäisen sydänseinän varaan, kun sen sijaan eteläpään kaksi huonetta poikkeavat niistä leveydeltään. Myös ikkunat ovat erilaisia, eteläpäässä ne ovat neliruutuiset, vanhassa osassa kuusiruutuiset. Eteläpää on mahdollisesti nuorempi. Tällöin myös tienpuoleinen koristeellinen, seitsenkulmainen kuisti olisi hieman myöhäisempi. Se muistuttaa Tuusulan pappilan samanlaista kuistia, joka on luvun lopulta. Pihan puolella on kaksi avokuistia. Hirsirakennus on yksikerroksinen ja satulakattoinen. Vaakaponttivuoraus on tyylillisesti vielä empireä, mutta ikkunoiden rikasmuotoiset kehyslaudat viittaavat jo vuosisadan jälkipuoliskon vaihteleviin tyyleihin. Hirsinen piharakennus on hävinnyt vuoden 1986 jälkeen. Rakennus on jossain määrin uhanalainen mm. ikkunoita on rikottu vastikään. Prijuutti on rakennushistoriallisesti poikkeuksellisen arvokas kohde. Sillä on suurta arvoa Hyrylän taajaman maisemassa ja historiassa." Rakennuksesta on tehty Tuusulan kunnan tilaama kuntoarvio vuonna Tuolloin todettiin, että rakennus on ikäänsä suhteutettuna ja kokonaisuutena tarkasteltuna vielä käyttökelpoisessa kunnossa. Vakavampia korjauskohteita olivat yläpohjatilan sekä runkorakenteiden kosteusvauriot. Myös vesikaton uusiminen sekä julkisivun kokonaisvaltainen kunnostus nähtiin ajankohtaiseksi. Kuntoarvion laatimisen jälkeen on Prijuutin vesikatto kunnostettu. Samassa yhteydessä julkisivumaalaus uusittiin. Tällä hetkellä ei ole tiedossa rakenteellista vikaa, mikä uhkaisi rakennusta. Suurempi uhkatekijä on rakennuksen tyhjillään olo. Rakennus on ollut Tuusulan kunnan omistuksessa ollessaan aiemmin taiteilijoiden työtilana. Rakennus jäi tyhjilleen vuokrasopimuksen umpeutumisen jälkeen. Uutta vuokralaista ei nykykuntoiselle rakennukselle ole löytynyt. Tuusulan kunta katsoo, että Prijuuttia ei tule suojella rakennussuojelulain nojalla. Rakennuksen suojelukysymys tulee ratkaista asemakaavalla samalla, kun alueen käytön suunnittelun ohella voidaan laatia rakennusta varten hankesuunnitelma. Tuusulan kunnanhallitus on päättänyt, että Prijuutin nykyiselle tontille ja tarvittaessa sen lähialueille ryhdytään valmistelemaan asemakaavan muutosta, jolla määritellään Prijuutin tuleva käyttö. Tuusulan kunnan tavoitteena on siirtää rakennus. Rakennuksen sisätiloissa suoritettiin katselmus , johon osallistuivat Museovirasto ja Uudenmaan ympäristökeskus sekä Tuusulan kunnan edustajat. Rakennus todettiin kunnostuskelpoiseksi. YMPÄRISTÖKESKUKSEN PÄÄTÖS Uudenmaan ympäristökeskus on päätöksessään todennut, että Tuusulan kunnan Hyrylän kylässä tilalla Rno 3:282 sijaitsevalla Prijuutti -nimisellä rakennuksella on rakennussuojelulain 2 :n tarkoittamaa kulttuurihistoriallista merkitystä. Tuusulan kunnan laatimassa Kulttuurimaisema ja rakennuskanta-selvityksen luonnoksessa vuodelta 2005 rakennus on luokiteltu I -luokkaan. Rakennusta on inventoinnissa luonnehdittu rakennushistoriallisesti poikkeuksellisen arvokkaaksi kohteeksi. 3

4 Rakennuksen käyttö liittyy maakaupan ja sosiaalisen hyväntekeväisyystoiminnan historiallisesti kiinnostaviin ilmiöihin ja Prijuutti on niiden edustava esimerkki. Käytön historialle antavat erityistä sisältöä maakaupan ilmeinen yhteys Hyrylän taajaman ja varuskunnan kehitykseen sekä lasten- ja vanhustenhuollon liittyminen maamme venäjänkielisen vähemmistön oloihin. Rakennuksen todennäköinen siirtäminen toiselle paikalle heikentää oleellisesti rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa ja paikkaan sidottua merkitystä. Rakennuksen suojeluun rakennussuojelulain nojalla on erityisiä syitä. Uudenmaan ympäristökeskus määräsi Prijuutin suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla ja antoi suojelumääräykset. Päätös on alistettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Päätöksestä ei ole valitettu eikä esitetty korvausvaatimuksia. LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE Museovirasto toistaa lausunnossaan aikaisemmin muistiossaan toteamansa. Virasto toteaa lisäksi, että rakennus on tyhjillään, osin paljailla pinnoilla, menettänyt osan detaljeistaan mutta silti säilynyt luonteeltaan, rakenteiltaan ja materiaaleiltaan varsin hyvin, täydentäviä rakennusosia kuten ovia myöten. Kunnan 2002 teettämässä kuntoarviossa todettiin rakennuksen olevan käyttökelpoisessa kunnossa, vaikka yläpohjassa onkin kosteusvauroita. Katteen uusiminen, julkisivun maalaaminen ja ikkunoiden peittäminen ovat varmistaneet, että rakennus on yhä hyvin korjattavissa. Rakennuksen länsipuolella on Tuusulantie meluaitoineen, pohjoispuolella pari asuinkerrostaloa, muuten ympäristö on omakotitalovaltaista ja varsin väljästi rakennettua. Rapistunut aita rajaa piha-aluetta. Viereiset Muorinpuisto ja Vaarinpuisto liittyvät luontevasti vihervaltaiseen tonttiin. Asemakaava ei sinänsä estä rakennuksen säilymistä. Käyttämättä olevan rakennusoikeuden toteuttaminen väljällä tontilla on mahdollista siten, että rakennus säilyy. Tontin kehittäminen ja hoito viherympäristönä viereisen Muorinpuiston kanssa olisi sekin luontevaa ja eduksi lähiympäristölle. Rakennukseen voi ajatella useitakin käyttöjä, kuten asumista, työtiloja, pientoimistoja, verstaita sekä kokous- ja harrastustiloja. Uudenmaan ympäristökeskus on suojellut rakennuksen rakennussuojelulain perusteella Suojelumääräysten mukaan, tässä niitä tiivistäen, rakennus on säilytettävä alkuperäisellä paikallaan ja rakennusta on käytettävä sen kulttuurihistoriallista arvoa vastaavalla tavalla. Korjaukset on tehtävä ulkoasun ja sisätilojen piirteet säilyttäen siten, että käytetään rakenteita, työtapoja ja materiaaleja, jotka vastaavat rakennuksen ominaisluonnetta eivätkä uhanalaista rakennusta teknisesti. Tontin täydennysrakentaminen on määräyksissä todettu mahdolliseksi. Rakennusta koskevista toimenpiteistä on kuultava Museovirastoa. Prijuutilla on rakennussuojelulain 2 :n tarkoittamaa kulttuurihistoriallista merkitystä. 4

5 Rakennushistoriallisten arvojensa osalta se on ulkoasultaan ja rakenteiltaan hyvin säilynyt, 1860-luvulle periytyvä ja Tuusulassa jo poikkeuksellinen rakennus. Rakennuksen aiempi käyttö maakauppaan ja sosiaaliseen hyväntekeväisyystoimintaan on historiallisesti kiinnostavaa, Prijuutti on näiden ilmiöiden edustava esimerkki. Käytön historialle antavat erityistä sisältöä maakaupan yhteys Hyrylän taajaman ja varuskunnan kehitykseen sekä lasten- ja vanhustenhuollon liittyminen maamme venäjänkielisen väestönosan oloihin. Erityisten ympäristöarvojen osalta rakennus viherympäristöineen on yhä luonteva osa ympäristöään. Nämä arvot ovat muuttuneessakin ympäristössä osin palautettavissa ja vahvistettavissa. Museovirasto pitää Uudenmaan ympäristökeskuksen suojelupäätöstä ja siihen kirjattuja suojelumääräyksiä perusteltuina. Olennaisinta on turvata rakennuksen säilyminen nykyisellä paikallaan. Rakennuksen siirtäminen hävittäisi olennaisesti sen sijaintiin ja materiaan liittyviä arvoja; siirron jälkeen rakennus ei olisi enää suojelukohde. Suojelupäätös on myös hyvä lähtökohta tontin asemakaavan tarkistamiselle. ASEMAKAAVATILANNE Prijuutin kiinteistö on asemakaavoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi. Korttelin rakentamistehokkuus on e=0,20. Suurin sallittu kerrosluku on yksi. Käyttämätöntä rakennusoikeutta on jäljellä noin 450 k-m 2. Prijuuttia tai sen ympäristöä ei ole asemakaavalla suojeltu. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS Ympäristöministeriö ei vahvista Uudenmaan ympäristökeskuksen alistamaa suojelupäätöstä. Perustelut Asiassa saadun selvityksen perusteella Tuusulan kunnan Hyrylän kylässä tilalla Rno 3:282 sijaitsevaa Prijuutti -nimistä rakennusta voidaan pitää kulttuurihistoriallisen merkityksensä vuoksi sellaisena kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi suojeltavana kohteena, jota rakennussuojelulain 1 ja 2 :ssä tarkoitetaan. Rakennussuojelulain 3 :n 1 momentin mukaan rakennussuojelusta asemakaavaalueella säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Asemakaava-alueella rakennus voidaan määrätä suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla vain, milloin siihen on rakennussuojelulain 3 :n 2 momentissa tarkoitettuja erityisiä syitä. Asiakirjoista saadun selvityksen perusteella sisätilojen osalta ei ole suojelun tarvetta. Koska rakennuksen säilyminen ja suojelu voidaan selvittää maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla asemakaavassa, sen suojelemiseen rakennussuojelulain nojalla ei ole erityisiä syitä. 5

6 6 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET MUUTOKSENHAKU Rakennussuojelulain 1, 2 ja 3. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus saadaan tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Valitusosoitus on liitteenä. Asuntoministeri Jan Vapaavuori Ylitarkastaja Hertta Rutanen LIITE Valitusosoitus PÄÄTÖS Uudenmaan ELY-keskus, PL 36, Helsinki PÄÄTÖSJÄLJENNÖS TIEDOKSISAANTITODISTUKSIN Tuusula-Seura ry, c/o Pertti Seuna, Seutulantie 11, Nahkela Tuusulan kunnanhallitus, PL 60, Tuusula TIEDOKSI Museovirasto, Pl 913, Helsinki Keski-Uudenmaan maakuntamuseo, PL 4300, Helsinki