MetsänOmistaja. Metsänomistajat. Metsänomistus vaikuttaa pysyvään hoitoon. Tie vie metsään. Metsäkoneenkuljettaja ylioppilas. Kemera-tuet metsälle

Transkriptio

1 MetsänOmistaja Metsänhoitoyhdistys Österbottenin jäsenlehti Kesäkuu 1 / 2017 Metsänomistajat ÖSTERBOTTEN sivu 4 Metsänomistus vaikuttaa pysyvään hoitoon sivu 8 Tie vie metsään sivu 9 Metsäkoneenkuljettaja ja ylioppilas sivu 10 Kemera-tuet metsälle sivu 11 Hyviä vihjeitä sivu 12 Kaitsorissa tuotetaan koivunmahlaa Metsäkoneenkuljettaja ja ylioppilas s. 9

2 2 MetsänOmistaja 1/2017 PÄÄKIRJOITUS Kenneth Påhls Hallituksen puheenjohtaja Hyvä metsänomistaja Käymme kohti valoisampia aikoja. Mennyt talvi oli pääpiirtein hyvä metsätalvi. Lumi ei yltänyt saappaanvarsien yli, mutta lunta oli kuitenkin riittävästi. Suurin osa suunnitelluista metsätöistä voitiin suorittaa ja omatoimiset metsänomistajat ovat voineet sekä raivata että hakata metsää. Puun menekki on viime aikoina parantunut huomattavasti, varsinkin pienpuun ja kuitupuun osalta. Määrätietoinen panostus energiapuun hankintaan ja välitykseen jäsenten metsistä kantaa nyt hedelmää. EPV Voiman lämpövoimalaitokselle Vaskiluodossa saapuu päivittäin kahdeksasta kymmeneen täyttä rekallista energiapuuta. Koneyrittäjämme ovat voineet työskennellä koko kauden ajan. Yhdistys on vuoden aikana sopinut suuremmista toimitusmääristä ja auttaa siten pitämään pyörät pyörimässä. Huhtikuun alussa ensimmäinen laiva lähti mäntykuitupuulastissa Kristiinankaupungin Karhusaaren satamasta. Yhdistys on tehnyt monivuotisen sopimuksen mäntykuitupuun viemisestä Ruotsiin ja tulevina vuosina vientiin lähtee mottia. Olemme etsineet vaihtoehtoja, koska kotimaan markkinoilta ei ole löytynyt ostajia. Tämän on kyllä pitkälle tulevaisuuteen suurin yksittäinen toimenpide jäseniemme puun menekin parantamiseksi. Vaikutukset tulevat olemaan huomattavia varsinkin Etelä-Pohjanmaalla. Vienti tukee osaltaan myös panostuksia turvemaiden kunnostusojituksiin ja harvennuksiin, joilta lähinnä tulee mäntykuitupuuta. Me toivomme, että vaikutukset näkyisivät suoraan metsänomistajien taloudessa. Laajemmassa perspektiivissä puutavaran markkinatilanne on parempi kuin pitkään aikaan. Metsäraakaaineiden käytön ennustetaan lisääntyvän 8 prosenttia kuluvana vuonna. Samat ennusteet osoittavat, että puukaupan arvo tulee kasvamaan kahdesta viiteen prosenttia, puutavaralajista riippuen. Tulevaisuudessa kannatta pitää itsensä ajan tasalla puumarkkinatilanteen suhteen. Meidän metsätoimihenkilöt ovat ajan tasalla. Kemera-tukien haku avattiin myös äskettäin. Kahden ensimmäisen päivän aikana jätettiin noin hakemusta. Nuoren metsän hoitaminen kiinnostaa ja tuen tarve on huomattava, joten kehotan kaikkia, joilla on sopivia kohteita olemaan aktiivisia nyt, niin kauan kuin varoja riittää haettavaksi. Lopuksi haluan kiittää jäseniämme, jotka uskollisesti käyttävät yhdistyksen palveluita, pitäen palvelut toiminnassa paikallisesti. Aktiivisen jäsenistön kautta yhdistys voi kehittyä ja vastata niihin haasteisiin, joita pohjalainen metsätalous kohtaa. Vaikka et vielä olisi jäsen, voit kuitenkin ottaa yhteyttä meidän osaaviin metsätoimihenkilöihin ja saada heiltä ohjeita ja tietoa metsään ja metsänkäyttöön liittyen. Haluan toivottaa hyvää alkavaa kesää ja toivon, että Sinulla on aikaa käydä metsässä. Metsänomistajat ÖSTERBOTTEN Metsänhoitoyhdistys on Pohjanmaan metsänomistajien oma yhdistys. Meillä metsänomistajia kohdellaan tasavertaisesti, riippumatta metsälön koosta. Jäsenenä voit aina kysyä metsään liittyviä neuvoja, koski asiasi sitten puukauppaa, metsänhoitoa, metsäverotusta, kiinteistönvälitystä tai luonnonsuojelua. Me teemme töitä lähellä sinua ja työllistämme paikallisesti. Metsäasiantuntijamme, metsurimme ja paikalliset urakoitsijamme tuntevat hyvin sinun alueesi. Osallistu ja voita! Jos sinulla on artikkelitoiveita ja/tai muita ajatuksia lehden sisällöstä, älä epäröi ottaa yhteyttä täyttämällä tämän sivun alaosan lomaketta. Yksityismetsää: ha Metsämaata ha Kitumaata ha Joutomaata yms ha Metsälön keskikoko 23 ha Kokonaistilavuus: 55,951 milj. m 3 Keskimäärin metsämaalla: 121,9 m 3 /ha Keskikasvu: 2,82 milj.m 3 /vuosi Hakkuumäärä: 1,2 milj.m 3 /vuosi Myyntimäärä: 1,0 milj.m 3 MetsänOmistaja Julkaisija: Metsänhoitoyhdistys Österbotten Toimitusneuvosto: Dan Kullman, Jan Slotte, Ann-Mari Snickars, John Berg, Tom Finnilä & Lisbeth Bäck Taitto: Maria Lillås, Kustmedia Oy Kansikuva: Anna Sand Paino: 800 kpl Painotalo: Iprint, Seinäjoki 2017 Jakelu: Metsänhoitoyhdistys Österbottenin jäsenet Mikä mielestäsi oli tämän numeron mielenkiintoisin juttu? Mitä haluat lukea seuraavasta Metsänomistajat-numerosta? Haluan, että minuun ollaan yhteydessä Metsänhoitoyhdistyksestä. Nimi Osoite Puhelin Postimaksu on maksettu MestänOmistaja Metsänhoitoyhdistys Österbotten rf Avtalskod Info Svarsförsändelse

3 MetsänOmistaja 1/ Puukauppa UUSI ASETUS! Hirvivahinkojen korvausta saa nyt helpommin Laiva havukuitupuulastissa. M/V Silva laiturissa Kristiinankaupungissa huhtikuun alussa. Kuva: Jens Helenelund Havukuitupuuta vientiin Metsänhoitoyhdistys on aloittanut mäntykuitupuun viennin Ruotsiin vähentääkseen Etelä-Pohjanmaalla vallitsevaa ylitarjontaa. Tavoitteena on parempi markkinatasapaino. Vienti käsittää havukuitupuuta, lähinnä mäntyä, jota hankitaan Etelä-Pohjanmaan metsistä. Ensimmäiseen laivaan lastattiin noin mottia puuta ja vuositasolla Ruotsiin tullaan viemään merkittävä määrä havukuitupuuta. Toiminta Karhusaaressa tulee olemaan jatkuvaa ja erikokoiset laivat lähtevät kuukau- Puukaupan kasvuvauhti on rauhoittunut - havutukille on kysyntää Kotimaan puumarkkinoilla on alkuvuonna ollut vilkasta. Markkinahakkuita on tehty vilkkaammin kuin koskaan. Puukaupan reipas kasvuvauhti on hieman rauhoittunut, mutta hakkuiden määrä sekä metsäalan suhdanne-ennusteet povaavat puukaupan jatkuvan hyvällä sykkeellä myös jatkossa. Metsänhoitoyhdistysten arvion mukaan parhaiten kysyntää on kuusi- ja mäntytukille. Sahatavaran markkinatilanne sekä sahateollisuuden puuvarantotilanne edellyttävät, että havutukkeja kannattaa aktiivisesti tarjota myyntiin. Mänty- ja kuusikuidun kysyntä ja tarjonta ovat melko hyvin tasapainossa. Kotimaisen koivukuidun menekkiongelma ei ole osoittanut helpottamisen merkkejä. Hieman helpotusta kotimaisen koivukuidun tilanteeseen tuo kuitenkin koivukuidun tuonnin supistuminen. Määrä on vähentynyt yli 16 prosentilla kahden ensimmäisen kuukauden aikana viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Pysyvä ratkaisu koivukuidun, kuten myös havukuitujen vaatimattomaan den tai kahden väliajoin. Seuraavan laivan suunnitellaan lähtevän ennen juhannusta. Suurin osa kuitupuusta on peräisin kunnostusojitushankkeiden ojalinjoilta. Kesäkuukausina toiminta kohdistuu hoitohakkuisiin eli harvennuksiin. Lyhyellä tähtäimellä vienti vähentää havukuitupuun painetta alueella ja pidemmällä tähtäimellä toivomme, että viennillä olisi positiivinen vaikutus hintoihin. Teksti: Jan Slotte kysyntään hakkuumahdollisuuksiin suhteutettuna saadaan kuitenkin ainoastaan uusien investointien kautta. Massa- ja paperiteollisuuden kannattavuus on osavuositulosten perusteella pysynyt kokonaisuutena erinomaisena. Sellun ja kartongin tuotanto ja vienti ovat kehittyneet suotuisasti. Paino- ja kirjoituspaperin tuotanto ja vienti sen sijaan supistuu tasaiseen tahtiin. Sahateollisuudessa vienti- ja tuotantomäärät ovat kasvaneet, mutta kannattavuus on huomattavasti heikommissa kantimissa. Sahatavaran heikon hintakehityksen lisäksi sahoja kurittaa purun ja kuoren heikko menekki. Tukin ostotarve sahoilla on kuitenkin jatkuvaa. Suomen talouteen tarttunut myönteinen vire on jatkunut. Hyvin todennäköisesti puupohjaisten tuotteiden vientimarkkinoilla ei tapahdu merkittäviä muutoksia lähikuukausien aikana. Puutuotteiden kotimaan markkinoilla mennään kohti vilkkainta sesonkia. Puukauppojen kilpailutukseen uusia työkaluja - tukin katkonnan valvonnalla tehdään edelleen puukaupan tili Sähköinen puukauppapaikka Kuutio on julkaistu ja palvelun käyttö yleistyy sekä metsänhoitoyhdistysten että metsänomistajien keskuudessa. Metsänomistajien puukaupallisen edunvalvonnan kivijalka on jokaisen puukaupan kilpailutus. Kuutio tuo varmuudella kilpailutuksen piiriin sellaista puuta, jota ei aiemmin ole kilpailutettu lainkaan. Puukaupan onnistuminen ratkaistaan yhä edelleen katkonnan valvonnassa ja tukin tarkassa talteenotossa. Metsänomistajat tarvitsevat näitä palveluita entiseen tapaan metsänhoitoyhdistyksiltä myös tulevaisuudessa, sillä Kuutiosta ei löydy työkaluja tarjousten vertailuun. Annan mielelläni lisätietoja: Erno Järvinen, tutkimuspäällikkö Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry erno.jarvinen@mtk.fi puhelin Uusi asetus riistavahinkojen korvaamisesta sai hallituksen hyväksynnän 4. toukokuuta ja ase astui voimaan 15. toukokuuta kuluvaa vuotta. Uudistusta on jo pitkään ajettu maanomistajien taholta. Pääpiirteissään uudistus merkitsee kolmanneksen suurempia korvauksia verrattuna aiempiin vahinkoarvioihin. Lisäksi metsäkeskuksen vahinkojen maastoarvioinnin ohjeisiin on tulossa muutoksia, mikä johtanee siihen, että korvaukset ovat oikeudenmukaisempia. Tärkein muutos koskee tuhoalueen korvaaviksi laskettavia puulajeja. Nyt korvaaviksi puulajeiksi lasketaan ainoastaan hyvän metsänhoidon suositusten mukaiset puulajit. Esimerkiksi kuivan kankaan kuusentaimia ei lasketa mukaan, koska maaperän katsotaan olevan kuuselle liian karu. Suorittamatta jäänyt taimikonraivaus ei enää alenna korvausta, mitä se aiemmin teki. Muutosten johdosta taimikot ylittävät 170 euron omavastuurajan aiempaa lievemmillä vahingoilla. Metsänomistajille maksettavat korkeammat korvaukset tasapainotetaan osittain sillä, että tuhoarvioiden tekeminen halpenee, koska arviointi yksinkertaistuu. Sekä arvioinnin kustannukset että metsänomistajille maksettavat korvaukset maksetaan niistä lupamaksuista, jotka metsästäjät maksavat hirvien ja kauriiden kaatoluvista. Metsästäjien on aiempia keväitä suurempi syy käydä katsomassa istutuksiaan ja hakea omavastuun ylittävistä vahingoista korvausta. Asia ei ole tärkeä ainoastaan yksittäisen metsänomistajan näkökulmasta, vaan myös siksi, että saataisiin oikeampi kuva hirvieläinten metsille aiheuttamista kokonaisvahingoista. Hirvien aiheuttamien tuhojen korvaushakemukset jätetään Metsäkeskukselle. Ainoastaan Metsäkeskus saa suorittaa vahinkoarvioita. Neuvoja voi myös kysyä metsänhoitoyhdistyksen aluevastaavilta. Teksti: John Berg

4 4 MetsänOmistaja 1/2017 Metsänomistus vaikuttaa pysyvään hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin ja Kelan tiettyihin sosiaalietuuksiin Harva metsänomistaja tietää, että suora metsänomistus, ja myös metsään pidätetty elinikäinen tai määräaikainen hallintaoikeus nostavat pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuja. Tämän lisäksi metsänomistus voi alentaa tiettyjä Kelan maksamia sosiaalietuuksia. Kuntien perimiin hoitomaksuihin vaikuttaa metsän laskennallinen tuotto eli metsähehtaarien määrä Kunnat perivät pysyvään hoitoon joutuneilta henkilöiltä kuukausittain hoitomaksua, joka koostuu kolmesta eri osasta: neliöiden mukaan määräytyvästä vuokrasta, ravintomaksusta sekä palvelumaksusta, joka kattaa hoidon ja hoivan. Hoidossa olevan henkilön omat nettotulot vaikuttavat palvelumaksuun. Nettotulot ja hoitomaksu tarkistetaan yleensä kerran vuodessa. Ansiotuloista palvelumaksuun vaikuttavat kaikki säännölliset nettoansiotulot kuten erilaiset eläkkeet ja Kelan maksamat etuudet. Pääomatuloista huomioidaan samalla tavalla nettomääräisinä säännölliset vuokratulot, korkotulot, osinkotulot, pellon vuokratulot ja muut vastaavat pääomatulot. Metsätalouden tuloa ei kuitenkaan huomioida todellisten metsätulojen ja metsätalouden menojen erotuksena, vaan metsänomistus tai hallintaoikeus metsään huomioidaan hoitomaksussa laskennallisena tuottona seuraavan esimerkin mukaan: Kunnallisessa hoidossa olevalla henkilöllä on Vöyrillä 50 hehtaaria metsää Metsän laskennallinen vuosituotto 50 ha x 58,01 /ha = 2900,50 /v Metsän laskennallinen kuukausituotto = 2900,50 /12 x 0,9 = 217,54 /kk Jos kyseessä on pienituloinen tai keskituloinen eläkeläinen, niin hänen hoitomaksunsa nousee täydellä painolla eli koko laskennallisen metsätulon määrällä. Eri kuntien palvelumaksutaulukot vaihtelevat jonkin verran. Hoidettavalle henkilölle jää nettotulojen jälkeen omaan käyttöön ns. turvaosa, joka vaihtelee kunnittain. Esimerkiksi Seinäjoella turvaosa on tällä hetkellä 220 /kk. Tästä turvaosasta maksetaan hoidossa olevan henkilön lääkekulut ja vaatteet. Kuntien perimät hoitomaksut eivät kata hoidosta kunnille aiheutuvia todellisia kuluja, vaan hoitokuluja katetaan runsaasti myös kuntien saamista verotuloista ja valtionosuuksista. Metsänomistajien, joilla terveydentilanne on heikentynyt tai heikentymässä, kannattaa tietenkin huomioida metsäomaisuuden vaikutus hoitomaksuihin. Monet ikääntyneet metsänomistajat ovatkin siirtäneet metsänsä ajoissa lähisukulaisilleen joko lahjana tai kaupalla tai myyneet metsänsä vieraalle taholle vapailla markkinoilla. Näin metsänomistaja voi omalla päätöksellä tehdä niin kauan, kun hän on oikeustoimikelpoinen. Metsänomistus vaikuttaa myös muutamiin Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin Metsätalouden todellinen nettotulo eli metsäveroilmoituksella (2C-lomake) ilmoitettu metsätalouden puhdas pääomatulo ja veronalainen hankintatyön arvo voivat vaikuttaa opiskelevan metsänomistajan opintorahaan ja opiskelijan asumislisään. Mitä suuremmat kokonaistulot (ansiotulot ja pääomatulot) opiskelijalla on vuodessa, sitä vähemmän opintotukeen ja asumislisään oikeuttavia kuukausia hänellä on vuodessa. Metsäomaisuuden määrä eli omistetut metsähehtaarit eivät vaikuta METSÄN LASKENNALLINEN VUOSITUOTTO POHJANMAALLA Paikkakunta /ha Kristiinankaupunki 62,05 Kaskinen 46,76 Närpiö 60,61 Korsnäs 57,39 Maalahti 59,13 Mustasaari 61,69 57,41 Vöyri 58,01 Uusikaarlepyy 61,37 Pedersöre 51,65 Pietarsaari 57,95 Luoto 57,83 Kruunupyy 65,31 Kokkola 53,67 opintotukiin. Eli toisin sanoen opiskelevalle nuorelle voi aivan hyvin siirtää lahjana tai kaupalla metsää, jossa ei ole opiskeluaikana hakkuutarvetta. Metsänomistus voi vaikuttaa myös neljään muuhun Kelan maksamaan sosiaalietuuteen. Nämä neljä muuta etuutta ovat tarveharkintainen työttömyystuki, yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki ja lasten kotihoidon tuen hoitolisä (metsänomistus ei vaikuta kuitenkaan varsinaiseen kotihoidon tukeen). Näissä neljässä muussa etuudessa metsänomistus huomioidaan laskennallisena eli metsähehtaareilla kerrotaan metsän keskimääräinen tuotto hehtaaria kohden vuodessa, ja näin saatu vuositulo muutetaan kuukausituloksi jakamalla luvulla 12. Näiden neljän muun Kelan etuuden määräytymisperusteet ovat hyvinkin monimutkaisia. Niistä voi kysyä Kelan työntekijöiltä tai niitä voi testata Kelan nettisivujen laskureilla ( Vielä lopuksi on syytä todeta, että kuolinpesämuotoinen metsänomistus ei vaikuta Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin. Teksti: Antti Pajula, metsätilarakenteen johtava asiantuntija, Suomen metsäkeskus

5 MetsänOmistaja 1/ KOLUMNI Metsänomistajat Österbotten maanläheisiä ammattilaisia Kevät on tullut, kyyt ovat nousseet koloistaan ja minulla on puolet vuoden polttopuutarpeesta koskemattomana pihalla. Minulla on kyllä tulevan talven polttopuut valmiina, mutta kuten aina, polttopuiden tulee kuivua kaksi vuotta ennen käyttöä. Koska meillä kuluu mottia (irto), minulla on vielä paljon töitä ennen kuin ollaan kesäkuussa. Urheilun saralla minä olen käyttänyt talven voimaharjoitteluun ja voittanut penkkipunnerruksen Suomen mestaruuden ja siten karsiutunut maajoukkueeseen. Mutta kunto on muutaman prosentin huonompi kuin ollessani parhaimmillani. Se johtuu siitä, että minä olen toiminut Malax If:n jääkiekon edustusjoukkueen päävalmentajana ja se on vaatinut paljon energiaa. Kuitenkin on niin, että vaikka olen talven aikana ollut vähän heikompi, niin olen viimeisen kuukauden aikana saanut harjoiteltua oikein hyvin ja olen nyt vahvempi kuin koskaan. Jääkiekkokauden tarjoama henkinen ja fyysinen lepo ovat siis olleet sureksi hyödyksi. Seuraava kilpailu on penkkipunnerruksen Euroopan mestaruuskisat elokuussa, jotka käydään Ylitorniossa. Tapani mukaan minulla on tähtäin kullassa ja ennätyksessä. Minä toivon hyvää harjoittelukesää. Toimiva yhteistyö pääsponsorini, Metsänhoitoyhdistys Österbottenin kanssa, on yksi syy siihen, että minä töistä ja muista asioista huolimatta voin harjoitella korkealla tasolla. Taloudellisen tuen lisäksi käytännön yhteistyö yhdistyksen henkilöstön kanssa sujuu maanläheisellä ja toimivalla tavalla. Se vastaa myös sitä kuvaa, mikä minulla on yhdistyksen työstä metsänomistajien parissa. Toiminta on ammattimaista mutta kuitenkin maanläheistä. Minä toivotan lukijoille hyvää ja lämmintä kesää. Tehkää töitä, harjoitelkaa, lomailkaa ja ennen kaikkea, tärkeimpänä kaikesta pitäkää huoli läheisistänne. Freddi Smulter Toivotamme koko perheen tervetulleeksi METSÄNOMISTAJATANSSEIHIN Metsänhoitoyhdistys Österbottenin jäseninä toivotamme Teidät tervetulleeksi tansseihin. Erityisesti haluamme toivottaa tervetulleeksi Sinut, joka olet vielä pieni ja vasta tuleva metsänomistaja. Kussakin tilaisuudessa arvomme kaikkien osallistuvien lasten kesken 100 linnunpöntön rakennussarjaa. OHJELMA - isoille ja pienille Magiikkaa KIMMO ERKKILÄ Jännittävää viihdettä koko perheelle. on paikalla aktivoimassa lapsia Bungy-trampoliinilla ja Rock-n-Roll-pomppulinnalla Åminne, Maalahti Emet, Kruunupyy Portit avataan alustavasti klo 18:00 Metsäisää alkuvoimaa FREDDI SMULTER Vahva, vahvempi, vahvin. Löytyykö vahvuutta ja rohkeutta haastaa vahva ystävämme? Leikkisää tekniikkaa METSÄKONESIMULAATTORI Lapset vai vanhemmat, kummat ovat parempia metsäkoneenkuljettajia? Tule kokeilemaan YA:n motosimulaattoria. Muuta: YHTEISTYÖPARTNERIT Esittelevät tuotteitaan/palveluitaan NÄLÄN KARKOITUKSEEN Me tarjoamme jotain pientä suolaista ja makeaa Musiikista vastaa: ÅMINNE - Tomas Fantz EMET - Guns Rosor HUOM! ILMOTTAUDU VIIM. 4.8 Käytännön syistä toivomme, että ilmoitatte osallistumisestanne lähettämällä sähköpostia osoitteeseen aminne@svf.fi tai emet@svf.fi. Ilmoita kuinka monta aikuista ja lasta on tulossa.

6 6 MetsänOmistaja 1/2017 Metsänomistajat ÖSTERBOTTEN Tervetuloa meille! POHJOINEN TIIMI - Metsäneuvojat THOMAS ÅMAN Kokkola, Alaveteli (Öja, Skriko ja Jolkka) TOM FINNILÄ Kruunupyy, Lepplax MARKUS STENBORG Teerijärvi, Alaveteli JOHNNY FAGERHOLM Tiimivetäjä Luoto, Pietarsaari, Pedersöre kko, Sundby, Karby, Pännäinen, Lövö, Forsby TOM LUNDQVIST Purmo, Kolppi, Östensö, Katternö, Lappfors, Ähtävä JOAKIM HOLMQVIST Uusikarlepyy (Socklot, Kyrkoby-Forsby, Markby, Kovjoki). Pedersöre (Åvist, Nederpurmo, Edsevö, Kolppi) ANDERS RÅSTEDT Uusikaarlepyy (Harjux, Monå, Hirvlax, Kantlax, Monäs, Munsala, Pensala, Jussila, Vexala ja Ytterjeppo) Kruunupyy Kirkkotie KRUUNUPYY Kruunupyy Kirkkotie KRUUNUPYY Teerijärvi Eteläinen Teerijärventie TEERIJÄRVI Luoto Näsvägen 2 D EUGMO Ähtävä Bärklarsintie ÄHTÄVÄ Uusikaarlepyy Sollefteånkatu UUSIKAARLEPYY Uusikaarlepyy Sollefteånkatu UUSIKAARLEPYY KESKI TIIMI - Metsäneuvojat HILDING SÖDERGÅRD Vöyri (ei pohjoiset kylät) Vöyri Vöyrintie VÖYRI GUY DJUPSJÖBACKA Oravainen, Maksamaa, Pohj. Vöyri Vöyri Vöyrintie VÖYRI MATS LINNSÉN Koivulahti, Petsmo, Hankmo, Vassor, Voitby, Miekka, Staversby, Karkmo, Höstves, Runsor, Kråklund, Helsingby, Tölby, Vikby, Pundars, Sulva, Munsmo Yrittäjänkatu VAASA ANDERS HJORTMAN Toby, Veikkaala, Martois, Koskö, Karperö, Singsby, Jungsund, Iskmo, Köklot, Raippaluoto, Vallgrund, Björkö Yrittäjänkatu VAASA THOMAS JÅFS Petolahti, Pohj. Pirttikylä, Maalahti Magasinvägen 2 B MAALAHTI KIM BACK Tiimivetäjä Yttermalax, Övermalax, Bergö Maalahti Magasinvägen 2 B MAALAHTI ETELÄINEN TIIMI - Metsäneuvojat JOHAN NYNÄS Korsnäs, Töjby, Träskböle JOHAN SVEDSTRÖM Yttermark, Bäckby, Näsby, Kalax, Tjärlax, Nämpnäs, Norrnäs, Rangsby ANDERS KAIVO-OJA Etelä Lapvärtti, Dagsmark, Siipyy, Ömossa, Skaftung, Härkmeri, Uttermossa MIKAEL FRANZÈN Pirttikylä, tii-ke klo 8-9 Ylimarkku, maa, to klo 8-9 Pirttikylä Keskustie PIRTTIKYLÄ KJELL HULDÉN Tiimivetäjä Finby, Böle, Pjelax, Kaskinen, Tiukka, Åback, Lålby, Pohj. Lapväärtti Närpiö Nybrovägen 7 A NÄRPIÖ Korsnäs Silverbergsvägen KORSNÄS Närpiö Nybrovägen 7 A NÄRPIÖ Lapväärtti Lapväärtintie LAPVÄÄRTTI Ylimarkku ntie YLIMARKKU Lapväärtti Lapväärtintie LAPVÄÄRTTI

7 MetsänOmistaja 1/ Me tarjoamme ASIANTUNTIJAPALVELUT Metsäsuunnitelma Metsäsuunnitelman laadinta Kartat, hakkuukertymä ja hakkuumahdollisuudet Toimenpide-ehdotukset sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä Silvanetti, metsänomistajan nettipalvelu Tila-arvio Lausunto metsätilan arvosta Lausunto ja arvio metsätuhoista Todistukset ja lausunnot Metsätilojen välitys, Ab Skogsfastigheter AFM Metsätilojen välitys Arviointi Luovutuskirjojen valmistelu Verotuslaskelmat Perinnönjako Metsäverotus Metsäveroilmoitukset Kausiveroilmoitukset (eli arvonlisäverotus) Puukauppaan liittyvä verotus Muut verotuskysymykset Neuvonta ja koulutus Koulutus- ja tiedotuskurssit Henkilökohtainen neuvonta METSÄNHOITOPALVELUT Metsän uudistaminen Suunnittelu, toteutus ja seuranta Raivaus, maanmuokkaus ja heinäntorjunta Taimien ja siementen valinta ja hankinta Kylvö ja istutus Jälkityöt Taimikoiden ja nuorten metsien hoito Suunnittelu, toteutus ja seuranta Tarkistus ja raportointi Tiet ja ojat Suunnittelu ja toteutus Taimien, siementen, torjunta-aineiden jne. välitys Tarpeen kartoitus Tuotteiden välitys Lannoitus Suunnittelu ja toteutus Työvälineet Vastataan toteutuksesta PUUKAUPPAPALVELUT Puunmyyntisuunnitelma Määritetään hakkuu- ja myyntikohde sekä rajataan se maastoon Selvitetään markkinatilanne Laaditaan puunmyyntisuunnitelma Laaditaan metsänkäyttöilmoitus Suunnitellaan jälkityöt ja tehdään niille kustannusarvio Huomioidaan monikäyttö ja luonnon avainbiotoopit Puukauppa valtakirjalla Tarjouspyyntöjen tekeminen ja tarjousten vertailu, jossa huomioidaan puun katkonta ja erikoispuutavaralajit Päivitetty hintaseuranta ja hakkuukohteen hinnoittelu Tarkastetaan ja valvotaan kauppaehdot Valvotaan puunkorjuu ja mittaus Puutavaran luovutus ja mittaustodistuksen allekirjoitus Puunkorjuupalvelu Puunkorjuun suunnittelu, seuranta ja toteutus etunimi.sukunimi@svf.fi Korjuupalvelu Tiet, ojat & lannoitus DANIEL JANSSON DAN KULLMAN JENS HELENELUND KRISTIAN GÄDDNÄS DAN KULLMAN JOHN BERG KARL-HENRIK LANGELS Kokkola-Uusikaarlepyy Vöyri-Maalahti Korsnäs-Siipyy Kokkola-Uusikaarlepyy Vöyri Mustasaari-Pirttikylä Korsnäs-Siipyy Ähtävä Bärklarsintie ÄHTÄVÄ Vöyri Vöyrintie VÖRÅ Närpiö Nybrovägen 7 A NÄRPIÖ Ähtävä Bärklarsintie ÄHTÄVÄ Vöyri Vöyrintie VÖRÅ Pirttikylä Keskustie Pirttikylä Närpiö Nybrovägen 7 A NÄRPIÖ JOHTO & HALLINTO Pääkonttori KÄYNTI, FUTURA III, 2 kerros Yrittäjänkatu 13, VAASA Puh POSTI PL 186, VAASA JAN SLOTTE ANKI SVENN EIVOR SUNDQVIST STINA SABEL ANN-MARI SNICKARS Toiminnanjohtaja, kiinteistövälittäjä LKV Toimistopäällikkö, kiinteistövälittäjä LKV Toimistonhoitaja Toimistonhoitaja - jäsenasiat Ab Skogsfastigheter AFM Yrittäjänkatu VAASA Yrittäjänkatu VAASA Ähtävä Bärklarsintie ÄHTÄVÄ Yrittäjänkatu VAASA Yrittäjänkatu VAASA

8 8 MetsänOmistaja 1/2017 Tie vie metsään Metsä on minulle elämäntapa, John-Ivar Nordin, oikealla, sanoo. Vasemmalla metsäneuvoja Thomas Åman. Thomas Åman hoitaa metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojan ominaisuudessa Kokkolan alueen metsiä kolmatta vuotta. Thomas on työskennellyt yksityismetsätalouden parissa parinkymmenen vuoden ajan ja hän tuntee alueensa hyvin. Aikaisena helmikuisena aamuna me istumme Thomaksen autossa, matkalla tapaamaan erästä metsänomistajaa. Siinä ei ole muuta erikoista kuin että olemme matkalla kohti Ullavaa, joka vuonna 2009 toteutuneen kuntaliitoksen seurauksena kuuluu Kokkolaan. Ullava on Thomaksen normaalin alueen ulkopuolella. Minä tarvitsen tien Käännymme metsäautotielle ja matka jatkuu, kunnes käännymme äskettäin rakennetulle tielle. Tien varressa näemme metsäkoneen työssään. Tie luikertelee metsässä ja ylittää turvemaan, jonka tausta on aiemmin ollut vaikeasti saavutettava. Pysähdymme kääntöpaikalla ja metsästä kantautuu moottorisahan ääni. Metsänomistaja on harventamassa metsäänsä, kun tapaamme hänet. John- Ivar Nordin on tottunut metsätöihin. Hän aloitti metsätyöt jo 16-vuotiaana. John-Ivar pitää tauon ja tarjoaa meille kahvia. Yhdessä ihailemme hänen uutta tietään, joka helpottaa metsän hoitamista. Onneksi minä tapasin Thomaksen. Ilman häntä tätä tietä ei olisi tässä, John-Ivar sanoo. Thomas ehdotti, että minä rakentaisin tien ja siinä hän oli oikeassa. Minä tarvitsen tietä. Thomas toi suunnitelman Kaikki alkoi siitä, että John-Ivar oli tilannut metsänhoitosuunnitelman Thomaksen kollegalta Thomaksen vielä työskennellessä edellisessä työpaikassaan. Kun suunnitelma valmistui, niin Thomaksen kollega kysyi Thomakselta, haluaisiko hän käydä luovuttamassa suunnitelman John- Ivarille. Thomas otti tehtävän vastaan ja siitä alkoi tapahtumaketju, jonka lopputuloksen äärellä me kahvittelemme. Moto, jonka näimme tien varressa, on harventamassa ja avaamassa ojalinjoja. Jokunen pienempi uudistuskuvio tehdään myös, John-Ivar sanoo. Itse hän harventaa turvepohjaista kuviota mäen alla. Mäen päällä on komeaa mäntymetsää, jonka hän on jo harventanut. Turvemaiden lannoitus tuhkalla ja istutukset ennen kesää täydentävät lähiaikojen työlistaa. Eroja Suomen ja Ruotsin välillä John-Ivar omistaa metsää Ruotsissa ja Suomessa olevan metsänsä hän osti appivanhemmiltaan. Hän asuu vaimonsa kanssa Ruotsissa, jossa John-Ivar on 16 vuoden ajan työskennellyt sahalaitoksen tarkistusmittaajana. Vähän aikaa sitten hän muutti suuntaa ja harjoittaa tätä nykyä metsätaloutta kokopäivätoimisesti. Osaavana metsänomistajana John- Ivar on tehnyt metsänhoitotöitä myös Suomessa ja metsäasioissa hän kääntyy usein Thomaksen puoleen saadakseen apua käytännön asioissa. John-Ivar kertoo, että metsätaloudessa on eroja Suomen ja Ruotsin välillä. Esimerkkinä hän mainitsee ojitusprojektin, joka olisi hänen mukaansa ollut vaikea toteuttaa Ruotsissa. Ojitukset ovat jo pitkän aikaa olleet vastatuulessa Ruotsissa ja se on johtanut siihen, että käytännön osaaminen on jäänyt unholaan sitä myöten, kun vanhat tekijät ovat jääneet eläkkeelle, hän sanoo. Thomas nyökkäilee ja sanoo, että hän on saanut jakaa kokemustaan ruotsalaisille kollegoille jo aiemmin ja että hän on taas tänä kesänä lähdössä Ruotsiin näyttämään, miten ojitusta pitää käytännössä tehdä. Arvostaa ruotsinkielistä palvelua Metsänhoidon tuet nousevat keskusteluun ja John-Ivar on sitä mieltä, että on hienoa, että Suomessa on järjestelmä joka kannustaa metsänhoitoon. Ruotsissa raivaustuki poistettiin jo vuonna 1993 ja John-Ivar kertoo, että se näkyy raivaushalukkuudessa vielä tänä päivänäkin. John-Ivar arvostaa metsänhoitoyhdistykseltä saamaansa palvelua. Kun Thomas aloitti nykyisen työnsä metsänhoitoyhdistyksen aluevastaavana, John-Ivarin oli helppo päättää liittyä jäseneksi. John-Ivarin metsä on metsänhoitoyhdistyksen toiminta-alueen ulkopuolella, mutta metsänhoitoyhdistyslakiuudistuksen yhteydessä tuli mahdolliseksi valita, minkä yhdistyksen jäseneksi liittyy. Minä arvostan sitä, että minä saan palvelua omalla äidinkielelläni, koska muuten väärinkäsitysten riski kasvaa, kun ei ole yhteistä kieltä, John-Ivar sanoo. John-Ivar oli ehdolla metsänhoitoyhdistyksen valtuustovaaleissa viime talvena, koska hän oli sitä mieltä, että myös ulkomailla asuvilla metsänomistajilla tarvitsevat oman ehdokkaansa. Metsä on minulle elämäntapa, John-Ivar sanoo ja lisää, että hänen metsätaloudelliset tavoitteet ovat lähinnä taloudellisia, vaikka myös virkistyskäytöllä on hänelle merkitystä. Teksti ja kuva: Tom Finnilä

9 MetsänOmistaja 1/ Perheellä on oma hakkuukone ja kuormatraktori ja William on kasvanut metsätalouteen. Opiskelusuunnan valinta oli helppo ja William on tyytyväinen valintaansa. Hänen vanhempansa ovat Sonja Håkans ja Björn Snygg. Opiskelu on ollut erittäin monipuolista, William toteaa. Metsäkoneenkuljettaja ja ylioppilas William Snygg, 19, asuu Söderuddenin Vistanissa. Hän valmistui tänä keväänä sekä metsäkoneenkuljettajaksi että ylioppilaaksi YA:sta: Opintosuunnan valinta oli Williamille helppoa, koska hän on kasvanut metsätalouden parissa ja käyttää merkittävän osan vapaa-ajastaan perheen metsäkoneissa. Kolmevuotiset opinnot ovat nyt tulleet päätökseensä. Williamia odottaa muutama rauhallisempi viikko koulun päätösjuhlan tienoilla ennen kuin hän myöhemmin kesällä lähtee Dragsvikiin suorittamaan asepalvelustaan. William ei ole pitänyt metsäkoneenkuljettajan opintojen yhdistämistä lukiokoulutukseen erityisen hankalana. Töitä on tietysti joutunut ajoittain tekemään paljon, mutta asiat ovat sujuneet hyvin, hän toteaa. Omaan käyttöön ja myyntiin Williamin perhe omistaa aika paljon metsää sekä Vistanissa että Södra Vallgrundissa ja perheellä on ollut oma moto siitä asti, kun William aloitti yläasteella. Muutamaa vuotta myöhemmin ostettiin kuormatraktori eikä koneiden käsittely ollut Williamille vierasta, kun hän aloitti opinnot Vanhan n Yrkesakademissa. Minä osallistuin metsätöihin jo aiemmin, sekä moottorisahalla että raivaussahalla. Talomme lämpiää puulla ja siksi puuta kuluu aika paljon ja lisäksi sekä setäni että isoisäni käyttävät haketta lämmitykseen ja heillekin me hakkaamme energiapuuta. Lisäksi teemme harvennuksia ja hakkuita myyntiin metsätalouussuunnitelman perusteella, William kertoo. Suurin osa metsätöistä tehdään talvisin, viikonloppuisin ja vapaa-ajalla. Kaksoistutkinto Williamin valinnat on helppo ymmärtää hänen taustansa tuntien ja hän itse luonnehtii valintaa itsestäänselvyytenä. Kysyttäessä, miksi hän halusi suorittaa ylioppilastutkinnon, hän vastaa: Se voi olla hyvä olla olemassa. Ensimmäisenä opiskeluvuotena tutustuttiin lähinnä erilaisiin metsätyyppeihin ja maalajeihin, eri puulajien hoitoon sekä moottori- ja raivaussahan käsittelyyn. Jokaiseen lukukauteen sisältyi kuuden viikon kombijakso, jolloin opiskelin lukion kursseja: pitkää matematiikkaa, suomea, englantia, äidinkieltä sekä voimistelua, William kertoo. Toisena vuonna lukujärjestykseen tuli konetekniikkaa, sähkötekniikka ja hydrauliikkaa, jolloin opiskelijat myös harjoittelivat sekä kaatamista että kuormaamista. Kolmantena vuonna oli lähinnä harjoittelua, jonka minä suoritin Syketecillä Raippaluodossa, William jatkaa. Suurimman osan kouluajasta hän on asunut asuntolassa ja käynyt mopoautolla ssa suorittamassa lukio-opintoja Vasa Aftonläroverkissä, mutta harjoittelujakson aikana oli järkevämpää asua kotona Vistanissa. Tyytyväinen tuloksiin Koska William opiskeli lukion pitkän matematiikan, joutui hän suorittamaan osan kursseista täysin itsenäisesti, koska normaali opiskeluaika ei riittänyt. Lisäksi hän opiskeli lukion fysiikan ja kemian kursseja puhtaasta mielenkiinnosta. Hänen mielestä tutkintojen yhdistäminen on sujunut hyvin. Minun ohjaaja on tehnyt erinomaista työtä opintojen yhdistelemisessä ja minä olen oikein tyytyväinen ylioppilaskirjoitusten tuloksiin. Englannin minä kirjoitin jo toisena vuonna, viime syksynä suomen ja äidinkielen ja tänä keväänä pitkän matematiikan, William kertoo. Hän oli ainoa luokallaan, joka suoritti kaksoistutkinnon. Yhdistää tekniikkaa ja metsätaloutta Kaksoistutkinnon ylioppilaslakki on ostettu, mutta muuten William toivoo, ettei asiaa sen kummemmin juhlistettaisi. Hän on pyrkinyt opiskelemaan metsätalousinsinööriksi ja agrologiksi Tammisaareen, mutta ensin hän käy armeijan. Astun palvelukseen heinäkuun alussa ja toivon pääseväni kuljettajaksi armeijassa. Opiskelun sivutuotteena minä sain kuorma-autokortin, jota mielelläni täydentäisin E-kortilla. Jos homma onnistuu, niin asepalvelus kestää vuoden, William toteaa. Hänellä ei ole vielä mitään selkeää kuvaa unelmatyöstään, mutta luonnonvara-alan ja tekniikan yhdistelmä olisi täydellistä. Metsä pysyy kotona ja koska tekniikka kiinnostaa, työskentelisin mielelläni sen parissa, jos mahdollista, William toteaa lopuksi. Teksti ja kuva: Anna Sand/Kustmedia

10 10 MetsänOmistaja 1/2017 Kemera-tuet metsälle Kaikki Kemera-tuet ovat taas haettavissa. Nuoren metsän hoidon tuelle on lähes vuoden ajan ollut hakukielto voimassa. Kemera on lyhenne sanoista Kestävän metsätalouden rahoitus, ja se kertoo rahoituksen syistä. Tarkoitus on tukea kestävää metsätaloutta. Aikaisempaan tapaan hakemus on jätettävä ennen töiden aloittamista. Sen jälkeen taimikon raivaus ja taimikon harvennus voidaan aloittaa. Terveyslannoituksen, ojituksen ja tienrakentamisen osalta rahoitushakemuksen tulee olla hyväksytty ennen töiden aloittamista. Töiden suorittamisen jälkeen on jätettävä suoritusilmoitus tehdyistä töistä. Nykyään nuoren metsän hoito on tehtävä vuoden kuluessa siitä, kun Metsäkeskus on hyväksynyt hakemuksen. Aiemmin sovellettu, pidempi, kahden-kolmen vuoden aika töiden suorittamiseen on lukinnut rahat projektille kunnes työt on tehty, mikä on rajoittanut mahdollisuuksia myöntää rahoitusta kaikille hakijoille. Hakemukset voi mieluiten jättää sähköisessä muodossa. Kanavina voidaan käyttää Metsäkeskuksen palvelua Metsään.fi tai Metsänhoitoyhdistyksen vastaavaa palvelua. Sähköinen hakemus nopeuttaa käsittelyä huomattavasti verrattuna paperiseen hakemukseen. Mitä töitä tuetaan? Kemera-tukea voi saada taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon, terveyslannoitukseen, suometsän hoitoon sekä metsätien rakentamiseen ja perusteelliseen korjaamiseen. Kemera-tukea voidaan myös myöntää metsän tilapäiseen suojeluun (metsätalouden ympäristötuki) sekä metsäluonnon hoitohankkeisiin. Tuen määrä lähtien tukisummat ovat seuraavat: - taimikon varhaishoito, 160 /ha. - nuoren metsän hoito, 230 /ha Nuoren metsän hoidon korotus, 200 /ha. Yhteensä 430 /ha. - terveyslannoitus, 30 % kokonaiskustannuksista. - suometsän hoito, 30 tai 60 % kokonaiskustannuksista. - tien peruskorjaus, 35 % kustannuksista. - uuden tien rakentaminen, 20 % kustannuksista. Teille ja turv le on kolme tukivyöhykettä, joilla eri prosentit ja ruotsinkielinen Pohjanmaa kuuluu alueeseen Eteläsuomi. Ammattitaitovaatimus Kaikki metsänomistajat ja metsäpalveluyrittäjät voivat laatia hakemuksen ja toteutusilmoituksen koskien taimikon varhaishoitoa, nuoren metsän hoitoa ja terveyslannoitusta. Suometsän hoitoon, metsätien rakentamiseen ja metsäluonnon hoitoon vaaditaan metsänomistajalta tai metsäpalveluyrittäjältä selvitys ammattitaidosta. Kuka voi saada tukea? Vain yksityismetsänomistajat voivat saada Kemera-tukea. Maanomistaja voi ohjata tuen organisaatiolle, kuten esimerkiksi metsänhoitoyhdistykselle, yhtiölle tai metsäpalveluyritykselle ilmoittamalla asiasta hakemuksen yhteydessä. Kunnat, seurakunnat, valtio sekä yritykset, joiden päätehtävä ei ole maa- ja metsätalous eivät voi saada tukea. Nykyään tukea ei voida myöskään myöntää säätiöille, jotka ovat äskettäin ostaneet metsää. Tukien verotus Metsänhoitoyhdistyksen Volmar Risberg suorittaa taimikon varhaishoitoa. Hirvien nuolukivi ja riistakamera helpottaa hirvikannan ja hirviyksilöiden seurantaa. VIHJERUUTU Taimikon tiheys on helppo mitata käyttäen neljän metrin mittaista keppiä, esimerkiksi ongenvapaa. Ympyräkoealan jokainen taimi vastaa 200 puuta hehtaarilla. Suositus 3-7 metriseen männyn taimikkoon on runkoa hehtaarilla (10-13 puuta ympyräkoealalla). Suositus 2-4 metriseen kuusen taimikkoon on runkoa hehtaarilla (9-10 puuta ympyräkoealalla). 4-7 metrisille rauduskoivuille suositellaan 1600 runkoa hehtaarilla (8 puuta ympyräkoealalla). Kemera-tukea verotetaan metsätalouden pääomatulona. Tarkemmin eri tukimuodoista ja vaatimuksista: Tuki taimikon varhaishoitoon: Taimikon varhaishoito tarkoittaa taimikon perkausta ja harvennusta sekä taimikon yllä kasvavan verhopuuston poistoa ja harvennusta. - tukea vähintään 1 hehtaarille yhteensä ja yksittäisen kuvion koko vähintään 0,5 hehtaaria, hakemus voi sisältää eri omistajien kuvioita. - kasvatettavan taimikon keskipituus työn jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä. - poistuma vähintään runkoa hehtaarilta. - varhaishoitoon voi saada tukea, kun Kemera-lain mukaisesta metsityksestä tai nuoren metsän hoidosta on kulunut vähintään 10 vuotta, ei aikarajaa, jos ei ole saatu ilmaisia taimia tai myyrätuhotaimia. - tuki on 160 /hehtaaria. Tuki nuoren metsän hoitoon Tarkoittaa varttuneen taimikon perkausta ja harvennusta sekä verhopuuston poistoa ja harvennusta. Lopputulos. Sopivan tiheä ja kasvava taimikko. - tukea vähintään 2 hehtaarille yhteensä ja yksittäisen kuvion koko vähintään 0,5 hehtaaria, hakemus voi sisältää eri omistajien kuvioita. - kasvatuskelpoisen puuston keskipituus työn jälkeen yli 3 m. - keskiläpimitan ennen työn aloittamista ja työn jälkeen tulee olla enintään 16 senttimetriä rinnan korkeudelta. - poistuman vähimmäismäärä runkoa hehtaarilla, kantojen on oltava läpimitaltaan vähintään 2 senttimetriä. - työn jälkeinen tiheys enintään runkoa hehtaarilla. - nuoren metsän hoitoon voi

11 MetsänOmistaja 1/ saada tukea, kun on kulunut vähintään10 vuotta Kemera-lain mukaisesta nuoren metsän hoidosta. - tuki on 230 /hehtaari. Tuki pienpuun keräämiseen Voidaan myöntää nuoren metsän hoidon yhteydessä pienpuun keräämiseen. - pienpuuta on kerättävä vähintään 35 m³/ha, puut on mitattava. - kerättävän puuston on sijoituttava tasaisesti kuviolle ja ilmoitetaan kuviotasolla. - tuki on 200 /hehtaari eli kokonaistuki on 430 /hehtaari. Tuki metsäteihin Tukea voidaan myöntää metsäautoteiden rakentamiseen tai perusparannukseen. Kunnostettavien ja uusien metsäteiden on sovelluttava ympärivuotiseen käyttöön pois lukien kelirikkoajan käyttörajoitukset. Metsätien rakentamista tuetaan vain usean tilan yhteishankkeena. Metsätalouden kuljetusten osuuden on oltava vähintään puolet uusilla teillä, perusparannuksessa vähintään 30 prosenttia tien käytöstä. - kunnostetun tien päällysrakenteen on oltava vähintään 3,6 metriä leveä. - uuden tien päällysrakenteen on oltava vähintään 4 metriä leveä. - uuden tiehankkeen vähimmäispituus on 500 metriä. - perusparannuksen tuki on 35 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. - uuden tien rakentamisen tuki on 20 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. - vähintään 20 vuotta siitä, kun metsätie sai tukea edellisen kerran. Tuki suometsien hoitoon Suometsän hoito tarkoittaa ojitetun alueen kunnostamista. Ojitetun alueen kunnostus voi tarkoittaa ojien perkausta, täydennysojitusta, ojitusalueeseen liittyvää piennartien tekoa tai vesiensuojelutyötä. Tuettavan kohteen tulee olla vähintään kahden hehtaarin suuruinen yhtenäinen alue. Tuki on 60 prosenttia kokonaiskustannuksista silloin, kun kohde on vähintään viiden hehtaarin suuruinen yhtenäinen alue. Muutoin tuki on 30 prosenttia. - kasvu keskimäärin vähintään 1,5 m³/ha/v ilman toistuvia lannoituksia. - puustossa ei pahoja kasvuhäiriöitä, lievät voidaan korjata. - koko alueen puuston oltava metsänhoidollisesti tyydyttävässä kunnossa eikä hakkuu- tai hoitotöiden tarvetta ole lähimmän 5-10 vuoden aikana. - vesiensuojelusuunnitelma vaaditaan, mahdollinen ojituslupa, ELY-keskuksen lausunto ynnä muuta. - vähintään 20 vuotta edellisestä ojituksesta valtion tuella. Tuki metsän terveyslannoitukseen Tukea myönnetään ainoastaan metsien terveyslannoitukseen, ei kasvatuslannoitukseen. Terveyslannoituksesta on kyse silloin, kun maaperän ravinnetasapainoa korjataan lannoittamalla. Yleensä kyseessä on paksuturpeinen turvemaa tai metsitetyt turvepellot, joissa voi esiintyä fosforin, kaliumin ja boorin puutosta. Lannoitteet sisältävät pääosin niitä ravinteita, joita maaperässä on niukasti. Kasvatuslannoituksissa levitetään lähinnä typpeä ja joskus myös fosforia kasvun maksimoimiseksi. Toimenpide on niin kannattava, ettei sitä tueta. - kohteen pinta-ala vähintään 2 hehtaaria ja kuvion 0,5 hehtaaria. - kohde ravinnetasoltaan vähintään puolukkaturvekangasta vastaava ja alue on asianmukaisesti kuivatettu. - nykyään käytettävissä ainoastaan tuhka- ja boorilannoitteita. Molemmat ovat pitkävaikutteisia (20-30 vuotta) ja tuhkan fosfori liukenee hitaasti. - ei saa levittää ojiin tai vesistöihin tai niiden läheissyyteen. - tuki on 30 prosenttia kokonaiskustannuksista, joihin voi sisältyä suunnittelu-, työ- ja tarvikekustannukset sekä ravinneanalyysi. Tuki metsäluonnon hoitohankkeisiin Tuki voidaan myöntää: - usean tilan alueelle ulottuviin, monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöihin. - metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämiseen tai korjaamiseen. - kulotukseen ynnä muuta. Ympäristötuki Tukea voidaan myöntää, kun metsän hoito- tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä laajemmin. Ympäristötuki on tarkoitettu ensisijaisesti metsälain 10 :ssä tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseen. Metsänomistaja ja Metsäkeskus tekevät tukea koskevan sopimuksen 10 vuodeksi. Korvaus perustuu koskematta jäävän puuston määrään. Vain osalle kohteista voidaan myöntää tukea. Alueen ekologinen laatu on tärkein kriteeri. Ympäristötukea ei voida myöntää luonnonsuojelulain mukaan rauhoitetuille alueille tai luonnonsuojelulain mukaisten eliöiden suojelemiseksi. Näiden kohteiden suojelusta vastaa ELY-keskus. Teksti ja kuva: John Berg Hyviä vihjeitä Varusteiden parantelua tai uusia tapoja tehdä vanhoja asioita? Onko lukijoilla hyviä vinkkejä? Me otamme mielellämme vastaan parannusehdotuksia ja julkaisemme niitä lehdessä. Siten useampi voi ottaa vinkistäsi vaarin. Kyse voi olla varusteiden tai työtapojen parantaminen tai muu vihje, joka voisi kiinnostaa lukijoita. Metsänomistajat, joiden vihje julkaistaan saavat kiitoksena Husqvarnan yleiskirveen. Lähetä vihjeesi osoitteeseen ann-mari.snickars@svf.fi Koukun löytäminen lumesta Talvella metsässä työskennellessä nostokoukku tai puutavarasakset saattavat tippua lumeen. Irtonaisessa lumessa tippuneiden varusteiden löytäminen voi olla vaikeaa. Jos koukkuun kiinnittää cm pitkän värikkään nauhan, jää se lumen pinnalle ja koukku on helppo nostaa hangesta. Carl-Gustav Hjortman Varusteiden kuljetuslaatikko Moottorisaha ja kombikannu voivat vuotaa jonkun verran öljyä ja bensiiniä. Jos käytössä on 20 litran muoviastia, sen voi halkaista pitkältä sivulta ja ruuvata puolikkaat yhteen. Jos poistaa palasen yhteen ruuvatusta kohdasta, kuljetuslaatikkoon mahtuu yksi tai kaksi moottorisahaa, vaihtoehtoisesti saha ja kombikannu. Kaksi narua keskellä muodostavat kädensijan ja jos narun kiinnittää päähän, niin laitoksesta tulee pulkka, eikä sinun tarvitse kantaa mitään. Anders Hjortman

12 12 MetsänOmistaja 1/2017 Kaitsorissa tuotetaan koivunmahlaa Ab Arctic Birch Oy on toiminut vuoden 2016 joulukuusta asti Valion entisessä tehtaassa Vöyrin Kaitsorissa. Arctic Birch on erikoistunut koivunmahlan keräämiseen ja jalostamiseen. RTC Granholm s Ab omistaa puolet yhtiöstä, Kim Finne omistaa 30 prosentin osuuden ja Arcticfood Ab loput 20 prosenttia. Tammikuun lopulla minä tapasin Samuel Granholmin, joka on yksi Ab Arctic Birch Oy:n perustajista. Hänen seurassaan oli Magdalena Gammal, joka työskentelee yrityksessä osa-aikaisesti. Me asetuimme juttelemaan Valion vanhan tehtaan ruokalaan. Ruokala on nyt siistitty ja odottaa taas henkiin heräämistä. Samuel kertoo, että alun perin tarkoituksena oli vuokrata tehtaan tiloja, mutta sitten jätettiin ostotarjous, koska Valio halusi myydä. Sillä tiellä nyt ollaan. Sopivat tilat Vanhan tehtaan tilat soveltuvat koivunmahlan jalostukseen. Tilat ovat viranomaisen hyväksymiä elintarvikkeiden käsittelyyn, löytyy hyvät kylmätilat ja niin edelleen. Lisäksi tehdas sijoittuu logistisesti hyvään kohtaan: lähellä Valtatie 8:aa ja lähellä lähimetsien raaka-aionevarastoja. Puhdas luonto ja puhdas pohjavesi ovat tärkeimpiä vaikuttimia ulkomaisille koivunmahlan ostajille. Yritys yrittää tyydyttää Euroopan, Aasian ja Amerikan kysyntää. Hyvä markkinointi on tuottanut tulosta. Koivunmahla on terveellistä Samuel Granholm ja Magdalena Gammal istuvat Valion vanhan tehtaan ruokalassa Kaitsorissa. He edustavat Ab Arctic Birch Oy:tä, joka nykyään omistaa tehtaan. ran säiliöissä. Näitä säiliöitä valmistaa Pietarsaarelainen yritys. Metsänomistajat toimittavat raaka-ainetta Miten metsänomistajaan tulee menetellä, jos haluaa toimittaa raaka-ainetta? Samuel kertoo, että kannattaa olla suoraan yhteydessä Arctic Birchiin. Tällä hetkellä yrityksellä on riittävästi tuottajia kevään sesonkia silmällä pitäen. Yrityksellä on sopimus viidenkymmenen metsänomistajan kanssa ja heillä on hallussaan yhteensä 830 hehtaaria hyväksyttyä koivumetsää. Hyväksynnällä tarkoitetaan luomuhyväksyntää. Metsäkeskus antaa todistuksen siitä, että metsikössä ei kolmen edellisen vuoden aikana ole käytetty kemiallisia val- Pullotettua koivunmahlaa. Mahla on puhdas luonnontuote Pohjanmaalta. Minä kysyn Samuelilta mikä koivunmahlassa kiinnostaa ulkomaisia ostajia. Tahtovatko he juoda elämän lähteestä? Samuel kertoo, että ennen vanhaan ei naapurin pihakoivuun voinut kajota saamatta rangaistusta. Pihakoivu tuotti keväisin mahlaa juotavaksi, sisältäen terveellisiä mineraaleja ja vitamiineja. Myöhemmin tutkimus on osoittanut, että mahla sisältää myös runsaasti antioksidantteja ja ksylitolia. Ulkomaiset yritykset ovat kiinnostuneita luonnollisesta raaka-aineesta, jonka alkulähde on puhtaassa suomalaisessa pohjavedessä. Yritykset pakkaavat mahlan sellaisenaan myyntipakkauksiin tai käyttävät sitä ainesosana muissa tuotteissa. Koivunmahlaa käytetään elintarvikkeissa, kosmetiikassa ynnä muissa tuotteissa. Sitä on myös testattu viinin ja oluen valmistuksessa. Arctic Birch myy mahlaa lähinnä bulkkina niin sanotuissa fluid bageissa eli litmisteita, kuten lannoitteita tai haavan tai maannousemasienen torjunta-aineita. ELY-keskus tarkastaa osaltaan, ettei metsikkö ole liian lähellä suuria teitä tai keskuksia. Prosessi on aikaa vievä, joten syksy on otollista aikaa sopimuksen teolle. Arctic Birch maksaa kaikki sertifikaatin hankkimisesta johtuvat kustannukset. Jokamiehenoikeus ei riitä Onko koivunmahlan tuottaminen metsänomistajalle kannattavaa? Laskelmat ovat osoittaneet, että metsänomistaja kymmenen vuoden aikana saa tuloja, jotka nettomäärältään vastaavat puuston päätehakkuutuloa. Toisin sanoen, kymmenen vuoden aikana saadaan tulo joka vastaa kokonaisen kiertoajan tuloa. Milloin kivunmahlaa pitää valuttaa ja millaiset koivikot soveltuvat siihen parhaiten? Samuel vastaa, että huhtikuu on paras kuukausi ja että parhaat koivikot ovat riittävän järeitä, noin 25 senttimetriä rinnankorkeudelta, koska suurista koivuista saa eniten mahlaa. Metsänomistaja saa vaaluttaa mahlaa vain omasta metsästään. Mahlan valutukseen ei voi soveltaa jokamiehenoikeutta. Arctic Birch antaa tarkemmat valutus- ja toimitusohjeet. Koivunmahla on tuoretuote ja se on toimitettava samana päivänä kuin se valutetaan. Se ei kestä säilytystä montaa päivää. Jalostus tapahtuu heti, kun raaka-aine saapuu, joten kevät on kiireistä aikaa tällä alalla. Pohjanmaan markkinoille Kysyn Samuelilta, voiko Arctic Birchin mahlaa ostaa jostain kaupasta Pohjanmaalla. Hän vastaa kielteisesti, mutta yritys aikoo osallistua tämän vuoden suurmessuihin Botniahallissa ja siellä on koivunmahlaa myytävänä. Samuel ja Magdalena näyttävät mukanaan tuomiaan pulloja. Niissä on selkeästi lueteltu mitä mahla sisältää. Arctic Birch aikoo alkaa valmistaa tuotteita pakurikäävästä. Tällä hetkellä suoritetaan kokeita, joissa yritetään ympätä pakurikääpää koivuihin mahlan valutuksen takia tehtyihin reikiin. Toiveissa on, että muutaman vuoden kuluttua voitaisiin korjata pakurikääpäsato. Tulevaisuudessa saamme tietää, miten tämä kokeilu päättyy, Samuel sanoo. Teksti ja kuva: Dan Kullman