Kauppisten sukutapaaminen ja sukukokous Muikunlahden Kartanossa Viitasaarella os. Muikunlahdentie 165 Tervetuloa

Transkriptio

1 Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 1/ Kauppisten sukutapaaminen ja sukukokous Muikunlahden Kartanossa Viitasaarella os. Muikunlahdentie 165 Tervetuloa

2 Sisältö Perustietoa sukuseurasta...2 Pääkirjoitus...3 Kauppisten suvun vuosisataisia asuinalueita...4 Muistoja 30 vuoden takaa...6 Yrittäjäpariskunta Sirkka ja Erkki Kinnunen toimivat Muikunlahden Kartanon isäntäväkenä...8 Muikunlahden Kartano Viitasaarella, Kauppisten sukutapaamisen ja sukukokouksen paikkana...9 Sukutapahtuman yleisohjelma /ilmoittautuminen...12 Sukukokouskutsu...14 Kauppisten sukuseuran toimintakertomukset vuosilta Toimintasuunnitelma 8/2013, sukukokous Iikan tarinoita...21 Tule mukaan sukuseuran toimintaan...22 Kauppisten suvun vaakuna Sukutuotteet...24 Kansikuva: Muikunlahden Kartano, muokattu kuva Taitto ja paino: Digipaino Keuruskopio Oy Perustietoa sukuseurasta Kauppisten sukuseura ry on perustettu vuonna 1956 Helsingissä. Sukuseuran tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta sekä toimia suvun henkisen ja aineellisen kulttuurin yhdyssiteenä. Suvun tunnus on Yhtä puuta, joka tulee ilmi mm. kaikissa sukuseuran tuotteissa. Sukukokous ja sukutapaaminen pidetään kolmen vuoden välein. Kauppisten sukuun kuuluu kaikkiaan noin 8500 henkilö, joista noin 300 asuu nykyisin ulkomailla. Kaikki Kauppiset ovat sukua keskenään. Sukuseuran jäsenmäärä on noin 430 maksavaa jäsentä. Jäsenmaksu on perhekohtainen joten sukuseuran koko henkilömäärä on hieman yli tuhat. Kauppisviesti: Sukuseuran lehden toimittamisesta vastaa sukuhallitus ja päätoimittajana on suku- Yhteystiedot Sukuseuran puheenjohtaja: Asko Kauppinen Palosenjärventie 403, Vieremä Puhelin: Sähköposti: Varapuheenjohtaja: Margit Väisänen-Vänskä Nikkiläntie 5, Hämeenlinna Puhelin: Sähköposti: Sihteeri-rahastonhoitaja: Antero Kauppinen Suokatu 24 A 33, Kuopio Puhelin: Sähköposti: antero.kauppinen@iki.fi Hallituksen jäsen: Marja-Liisa Ahlberg Vanhanlinnankuja 1 F 112, Helsinki Puhelin: Sähköposti: maisa5@hotmail.com Hallituksen jäsen: Antti Kinnunen Kirkkorannantie 5 B 13, Hankasalmi Puhelin: Sähköposti: juha.kinnunen@pp1.inet.fi Hallituksen jäsen: Sanna Paltemaa Raitatie 5, Siilinjärvi Puhelin: Sähköposti: spaltema@gmail.com Hallituksen jäsen: Marjatta Teittinen Itäkatu 24, Pieksämäki Puhelin: Sukututkija: Jarmo Ahlstrand Pirttipolku 9 A, Helsinki Puhelin: Sähköposti: jarmo.ahlstrand@hotmail.com seuran puheenjohtaja. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, touko-kesäkuun vaihteessa ja marras-joulukuun vaihteessa. Sukuseuran jäsenten toivotaan lähettävän aineistoa julkaistavaksi lehdessä. Lehteen tarkoitettu aineisto tulee lähettää päätoimittajalle. Tuotemyynti: Sukuseuralla on myynnissä sukututkimuksia ja muita tuotteita, joista on luettelo takakannessa. Sukuseuran jäsenmaksu: Jäsenmaksu on 17,50 euroa/. Jäsenmaksu on perhekohtainen. Sukuseuran jäsenmaksutili: (IBAN) FI , (BIC) NDEAFIHH Sukuseuran lahjoitustili: FI , (BIC) NDEAFIHH. Lahjoitustilin varoja käytetään sukututkimukseen. 2 KAUPPISVIESTI 1/2013

3 Pääkirjoitus Sukutapaaminen Kauppisten suku perusti yli viisikymmentä vuotta sitten oman sukuseuran, joka on rekisteröity yhdistys. Seuran tarkoituksena on sääntöjen mukaan vaalia perinteitä, edistää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta suvun jäsenten keskuudessa ja toimia suvun henkisen ja aineellisen kulttuurin yhdyssiteenä.» Asko Kauppinen, puheenjohtaja Perinteiden vaalimisessa suvun jäsenet voivat siirtää vanhempien sukupolvien toimintaa nuoremmille ja opettaa heille monia elämäntaitoja. Jo Rousseau, 1700-luvulla elänyt valistusajan filosofi totesi, että historianopetus tehoaa lähinnä kahdella tavalla. Toisaalta se lisää käytännöllistä ihmistuntemusta. Toisaalta se kehittää kykyä arvioida siveelliseltä näkökannalta ihmisten hyviä ja huonoja tekoja ja saa ihmisen innostumaan jaloista persoonallisuuksista ja ylevistä teoista ja halveksimaan kaikkea pahaa ja alhaista. Kauppisten sukuseuran tarkoituksessa toteutuu tuo rousselainen ajatus. Perusajatus siis säilyy vuosikymmenestä toiseen, vain ajatuksen toteuttamistavat muuttuvat aikakausien mukana. Sukututkimus on sukuseuratoiminnan perustoimintaa. Tähän saakka sukututkimus on ollut lähes yksinomaan yksittäisten sukututkijain yksinäistä puurtamista. Tämäkin voitaisiin muuttaa suvun yhteiseksi toiminnaksi, jossa suvun eri haarat tai jopa perhetasolle saakka suorittaisi omaa perustutkimusta omalta osaltaan. Nämä perhekohtaiset tutkimukset koottaisiin sitten suuremmiksi sukuhaaroiksi sukupuun tapaan. Kokoamistyössä voisi sitten olla oma roolinsa sukuseurallakin. Näin karkeahkosti ajateltuna, ajatusta voisi jatkossa hienosäätää toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisemmaksi. Nykyisessä sukuseuran toiminnassa suvun yhteenkuuluvuutta pidetään yllä tiedotuslehdellä ja kotisivuilla. Nämä ovatkin saavuttaneet suvun piirissä hyväksyntää etenkin nyt kun tiedottamista on toteutettu myös englanninkielellä. Toinen merkittävä sukua yhdistävä toiminta on yhteisten tuotteiden tekeminen ja niiden myynti. Taloudellisesti niiden merkitys ei ole kovin suuri mutta konkreettisina tuotteina ne luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä. Kolmas yhdistävä tekijä on sukutapaaminen. Kauppisviestin tämä numero keskittyy lähes yksinomaan elokuun päivinä tapahtuvaan sukutapaamiseen ja sukukokoukseen. Toivottavasti jokainen sukutapaamiseen tuleva saa riittävästi tietoa lehden sivuilta. Seuratkaa myös kotisivuja kesän mittaan. Mikäli jotain jää vielä epäselväksi niin kysykää esimerkiksi hallituksen jäseniltä, joiden yhteystiedot ovat lehdessä. Lämmin kiitos paikallisille hyvästä yhteistyöstä sukutapaamisen järjestelyissä. Järjestäjien puolesta toivomme kaikkien sukutapaamiseen tulevien noudattavan annettuja ohjeita. Se takaa miellyttävän yhdessäolon vehmaissa Keski-Suomen maisemissa. Tervetuloa sukutapaamiseen ja sukukokoukseen Viitasaarelle. Kärnänkoski, yksi monista Viitasaaren koskista. Kuva Asko Kauppinen. KAUPPISVIESTI 1/2013 3

4 Kauppisviestissä 2/2012 sukuseuran hallituksen jäsen Marja-Liisa Ahlberg kirjoitti erinomaisen kirjoituksen Viitasaaren ja Pihtiputaan Kauppisista. Kirjoituksessa kuvataan ensimmäisten Kauppisten saapumista Viitasaarelle sekä naapuripitäjään Pihtiputaalle. Kauppisten suvun vuosisataisia asuinalueita» Asko Kauppinen, Rajamaakunta aiheutti asutuksen leviämistä Savon historiassa todetaan, että Savo on saanut nimen Rajamaakunta asutusliikkeen aikakaudella Tämä maakunnan nimi ilmaisee kaksi olennaista piirrettä Savon historian vaiheesta, joka alkaa Savon hallinnollisesta itsenäistymisestä 1534 ja päättyy Stolbovan rauhaan Ensinnäkin rajan läheisyys ja pitkäaikaiset sodat vaikeuttivat savolaisten elämää sekä muuttivat maakunnan sosiaalirakennetta. Aikakauden alussa maakunta oli puhtaasti talonpoikainen. Siellä ei ollut aatelismiehiä, ei kaupunkeja eikä kartanoitakaan. Linna tosin oli mutta sen varusväki oli vähälukuinen. Ajanmyötä talonpoikien keskuuteen oli muodostunut ratsumiesluokka, jonka edut olivat paremmat kuin tavallisten talonpoikien. Näinä vaikeina vuosikymmeninä savolaiset suorittivat suuren työn uudisasukkaina koskemattomien korpien raivaajina ja kaskenpolttajina. Aluksi he ottivat uudet erämaaalueet omaan käyttöönsä metsästys- ja kalastusalueiksi, jotka sitten myöhemmin muuttuivat vakituisiksi asuinalueiksi. Muutto vieraisiin maakuntiin. Savolaisen asutuksen leviäminen oman maakunnan ulkopuolelle 1500-luvulla. Varjostuksella rajattu alue huomattavasti savolaistunutta. Ympyrät ja niiden sisällä olevat numerot osoittavat savolaisnimisten perheiden määrää 1580, nuolet muuttosuuntia. Kartta: Savon historia II:1 Kauko Pirinen, kartta 5. 4 KAUPPISVIESTI 1/2013

5 Kauppiset asutusvirrassa mukana Osa savolaisesta asutuksesta suuntautui länteen ja sitä myöten kohti pohjoista. Virtasalmen seuduilta muuttoa tapahtui Haukivedelle ja edelleen Suonenjoelle ja Iisvedelle. Savolaisten asutusta haittasivat kahakat hämäläisten kanssa maakuntarajoista. Heimojen välisiä kahakoita tapahtui juuri Iis- veden ympäristössä ja Rautalammin alueella. Savolaisten asutus eteni luoteessa aina Pohjanmaalle Limingan erämaihin asti. Keski-Suomessa savolaisia asettui Pihtiputaalle saakka mistä heitä siirtyi myöhemmin Viitasaaren alueelle, josta kruunu otti hämäläisten asumattomat erämaa-alueet ja antoi ne savolaisille ilmaiseksi normaalia veronmaksua vastaan. Keski-Suomen pohjoiset seudut saivat ensimmäiset Kauppiset vakinaisiksi asukkaikseen 1500-luvun keskipaikkeilla. Kauppiset olivatkin jo 1560 Viitasaaren suurin suku. He olivat siis lähtöisin nykyisen Pieksämäen Valkiamäestä, joka oli silloisena asuinpaikkana myös Hankasalmen ja Ylä-Savon Kauppisten esi-isillä. Kauppisten nykyisiä asuinalueita Huopanankoski. Kuva Matti Portvaara Keskeisimpiä Kauppisten asuinalueita ovat Pihtipudas ja Viitasaari. Pihtipudas on Keski-Suomen pohjoisin kunta, jonka on sanottu olevan karuudessaan kaunis. Täällä ovat Viitasaaren reitin vesistön alkulähteet. Isompia järviä ovat Alvajärvi, Kolima ja Muurasjärvi. Kirkonkylän ja Muurasjärven seutu on vanhaa ja vaurasta maatalousaluetta. Aikoinaan Suolahden-Haapajärven rata toi seudulle taloudellisesti muitakin elämisen mahdollisuuksia. Nykyisin Pihtiputaalla on asukkaita noin 4500, joista puolet asuu taajamassa ja toinen puoli kymmenessä eri kylässä. Pihtipudas on Lauri Tähkä Pihkalan syntymäpaikka. Viitasaari, aikaisemmalta nimeltään Viitasalo, on nykyisin noin 7000 asukkaan kaupunki. Se kuului alkuaan hallinnollisesti ja seurakunnallisesti Rautalammin emäpitäjään kunnes vuonna 1635 se erosi siitä pitäjän laajuuden ja pitkien matkojen vuoksi. Myöhemmin Viitasaaresta erosivat Kivijärvi, Pihtipudas, Konginkangas ja Kannonkoski. Kaupungin keskustassa Keitelejärven rannalla on Suomen historian isän Henrik Gabriel Porthanin muistoksi nimetty Porthanin puisto, jossa on Porthanin muistomerkit ja Niilo Hämäläisen muistomerkki. Viitasaari on Keski-Suomen kauneinta seutua monine järvineen ja koskineen. Järviä ja lampia on laskettu kaupungin alueella olevan 335. Suurin järvistä on Keitele, joka halkoo ja yhdistää kaupungin aluetta selkineen ja lahtineen. Maastossa korkeimmalle kohoaa Permosmäki, jonka laelta on laajat näkymät aina naapurikuntiin saakka. Viitasaari on tunnettu monista koskistaan, joista kuuluisin on Kivijärven ja Keiteleen välisellä koskireitillä oleva Huopanankoski. Se on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö ja paikallisesti arvokas kulttuurimaisema. Huopanankoski on maamme kuuluisimpia taimenkoskia, jossa urheilukalastusta on harjoitettu 1800-luvulta lähtien. Huopanankoskea teki osaltaan kuuluisaksi kansalliskirjailijamme Juhani Aho, joka heitteli perhoaan sen kuohuihin paikan ihanuudesta ja kalastuksen jännittävyydestä lumoutuneena. Näistä Juhani Ahon tunnelmista me voimme lukea hänen kirjoittamistaan lohilastuistaan.. ja silloin minä näen yhä vielä vuosien perästä sileän vilisevän veden siinä venheen ympärillä, näen kivet, joita vastaan vesi pullistuu ja velloo näen suuren kosken vaahtopäät ja kuulen niiden kohinan ja näen rannan puut kahden puolen ja alhaalla siellä myllyt ja sillan niiden välillä, josta joku huiskuttaa liinaa kutsuen illalliselle. KAUPPISVIESTI 1/2013 5

6 Muistoja 30 vuoden takaa sukuseuran entisen puheenjohtaja n triplatohtori Paavo E. Kauppisen puhe Viitasaaren sukujuhlilla » Asko Kauppinen, asko.kauppinen@suomi24 Hyvät Viitasaaren sukujuhlaan kokoontuneet Kauppiset Kun kaksikymmentä vuotta sitten Kauppisten sukuseuran perustamisen aikoihin soitin toimintansa aloittaneelle Kansaneläkelaitokselle ja utelin tietoja, vastattiin: Hetkinen, haen vain metrimitan. Vastaus oli: Teidän pinonne on 70 cm korkea, 1 cm on 100 nimeä, mikä merkitsee, että meillä on kirjoissa seitsemän tuhatta Kauppista. Kauppisten lukumäärää metrimitalla mittauksen jälkeen koskeva viimeinen Kansaneläkelaitoksen tieto on huhtikuulta 1970, jolloin koko Suomessa oli eri sukunimeä ja Kauppisia kirjoissa yhteensä Koko Suomen virallinen väkiluku oli silloin henkeä ( ). Kauppisten osuus koko väestöstä oli 598,7 :s osa eli lähes 6-sadasosaa eli karkeasti ottaen 1,5 promillea. Vuonna 1973 tapahtui suuri muutos käytännössä kun väestökirjalaki vuodelta 1969 astui voimaan. Kansaneläkelaitoksen suomenkieliset tiedot siirrettiin väestörekisterikeskuksen magneettinauha- koodeille ASSERkielisinä. Tämä ns. ASSER-kieli on Valtion tietokonekeskuksen atk-kieli. Se on yksi tieteen pyhistä kielistä, joista ns. tavallinen kansalainen ei ymmärrä yhtään mitään. Magneettinauhakoodeilta voi saada tavattoman paljon irti mutta systeemi pitää saada pyörimään koska se merkitsee työtä, mikä puolestaan maksaa. Yksityinen ei siihen pysty. Irtisaatava väestötieto maksaa kymmeniä tuhansia ja numeerinen tieto tuhansia markkoja. Tietokonemuisti on tavallisten ihmisten saavuttamattomissa. Väestörekisterikeskuksen viimeisimmät tiedot ovat: vuonna 1980 Kauppisia oli henkeä ja Suomessa vuonna 1983 eli tänä vuonna noin sukunimeä. Sukunimet ovat siis 13 vuodessa kasvaneet lukumäärältään. Kymmenvuotiskautena oli Kauppisten luku kasvanut 877 hengellä. Tilastossa on mukana kaikki, joilla on sukunimi Kauppinen. Kaikki Caupittaret jälkeläisineen eivät ole mukana vaan tilastossa uudella nimellään. Mikä on Kauppisten alkuperä Ovatko Kauppiset yhtä vai useampaa sukua? Suurena kokonaisuutena emme pääse mihinkään siitä, että sen nimiset ovat Savosta lähtöisin, siis savolaisia. Kauppinen on savolaisnimi. Professori Nevalinnan kuuluisista veritutkimuksista ei tässä vielä ole apua koska hän tutki INFOA Sukuseuramme edesmennyt puheenjohtaja, joka tunnetaan merikapteenina sekä triplatohtorina eli hän suoritti filosofian tohtorin, valtiotieteiden tohtorin ja yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnot ja oli erittäin kiinnostunut sukututkimuksesta ja myös sukuseuratoiminnasta. Sotahistoriasta kiinnostuneet tietävät myös, että sodanaikaisen Suomenlahden miinoittajien joukossa oli päiväkirjaa kirjoittava merisotilas Paavo E. Kauppinen, joka myöhemmin julkaisi aineistoonsa perustuvan teoksen Itämeren merisodan varjossa: muistelmateos. ilmiöitä alueittain, ei henkilökohtaisesti suvun puitteissa. Tarvittaisiin siis uusi veritutkimus. Jos kaikista Kauppisista voitaisiin tehdä antropologinen ja veritutkimus ja verrata tulokset saataisiin ehkä jonkinlainen kuva alkuperästä. Mutta sellainen ei ole meidän ulottuvillamme. Mutta koska ja missä syntyi ensimmäinen savolainen? Tähän kysymykseen voimme lisätä vielä toisen: Koska ja missä syntyi ensimmäinen 6 KAUPPISVIESTI 1/2013

7 Kauppinen? Pähkinäsaaren rauhassa mainitaan vuonna 1323 Savon kihlakunta. Uuden ajan Savossa olivat Suur-Savon, Vähä-Savon ja Tavisalmen eli Kuopion hallintopitäjät, jotka oli jaettu neljänneskuntiin. Vuonna 1561 muodostettiin entisistä Hämeen erämaista Suur-Rautalammin hallintopitäjä, joka käsitti lähes nykyisen Keski-Suomen läänin, joka on vedenjakajien rajoittama maantieteellinen alue ja jonka neljänneskuntajako oli voimassa vuoteen Suur-Rautalammin hallintopitäjässä oli neljänneskuntia kolme, nimittäin 1) Keiteleen eli Kymin eli Kivijärven neljänneskunta, 2) Konneveden eli Rautalammin neljänneskunta ja 3) Saraveden eli Parnasalon neljänneskunta. Kustaa Vaasan suuri Hämeen erämaan asuttaminen Savonlinnan käskynhaltijaksi määrättiin Klemetti-kirjurin jälkeen Kustaa Fincke, Porkkalan ja Sonnäsin herra vuonna Fincke oli suomalaista sukua. Hänen isänsä Godrik Niilonpoika Rankonen oli ottanut äitinsä isän Godrik in Villiais in herran sukunimen Fincke. Uuden käskynhaltijan toimintaa on ymmärrettävä ennen muita suomalaisen miehen toimenpiteinä. Kuningas Kustaa Vaasan kuuluisan vuodelta 1550 olevan käskykirjeen, joka koski Suomen erämaiden asuttamista, perusteella kehoitti Kustaa Fincke keväällä 1551 Savon miehiä lähtemään Hämeen erämaihin siirtolaisiksi. Kehoitus ei tapahtunut turhaan. Mutta hämäläiset, ennen muuta jämsäläiset katselivat tätä karsaasti ja tekivät hävitysretken tuhoten so. tappaen, polttaen ja ryöstäen koko siirtokunnan kesällä Kuningas Kustaa Vaasan antamin valtuuksin Kustaa Fincke rauhoitti nyt erämaat Samalla toimitettiin pohjois-hämeen erämaiden tarkistus. Tarkastuslautakuntaan kuuluivat Pohjois-Suomen laamanni Jöns Knuutinpoika Kurki, Korsholman läänintuomari Anders Vestgöte, Sääksmäen kihlakunnan vouti Pelle Pietarinpoika ja Hollolan vouti Hannu Ollinpoika. Todennäköisesti tarkastettiin koko erämaa mutta vaan Hollolan kihlakunnan erämaasta on tarkastusluettelo jäljellä. Sen mukaan Hollolalla oli 194 erämaakaistaa, joista 66 oli viljelyskelpoista, muut riistamaita. Näistä 66:sta omisti aateli 14, 9 asutettua ja 5 asuttamatonta. Vuonna 1552 oli Hollolan erämaassa siis 66 perhettä ja vuonna 1553 perheitä oli 52. Sääkmäen kihlakunnan erämaaluettelot alkavat vasta vuodesta 1554 jolloin mainitaan 35 uudisasukasta. Alkuaikoina olivat siirtolaiset etupäässä hämäläisiä mutta vuodesta 1554 lähtien etupäässä savolaisia. Vuoden 1552 erämaiden tarkastusluettelossa mainitaan kaksi mielenkiintoista yksityiskohtaa. Jtem ffan Jach Huus Bertull Larsson Hömäckij En mans ffiske watu och ickorne skogh tijill Hopa Benempd Jlmoila lax och dogher inthz byggia vppå. Doger inthz Ilmolahti oli siis hämäläisten antama nimi ja siellä oli mm. mainittu hauholainen erämaakaista. Toinen koskee Jurvansaloa, jossa oli eräs sysmäläinen erämaakaista. Jurvansalo on siis myös hämäläinen nimi. Jtem Haffuer ffrelssett Ther wttssatt nogra Landbönder wppå theris Marcker. Jtem Haffuer Göstaff ffincke Saatt en Lanbu tijll Juruanssalo i Keijttele. Muita paikannimiä, missä Kauppisia on myöhemmin asunut mainittiin siinä Muraierffui, Niniierffui Hauhon erämaina ja Aroniemi, Kymenalus, Keijttelänpochia, Muraierffui, Pictij.pudhas, Hapaniemi, Ninilax i Keijttele ja Käyhärijkoskij Padasjoen erämaina. Murejärvellä oli uuden ajan alussa Pälkäneen, Jämsän, Padasjoen ja Hauhon erämaa-alueita. Keiteleenpohjassa oli Pälkäneelle ja Padasjoelle kuuluvia erämaita, mahdollisesti Kalvolallekin. Suur-Rautalammin hallintopitäjässä eli nykyisessä Keski-Suomen läänissä voidaan muiden erityispiirteiden lisäksi nähdä myös kaksi yksityiskohtaa: 1) vanhin paikannimistö on hämäläisten antamaa, 2) vuonna 1610 oli melkein kokonaan läänitettynä. Ns. suuri Kustaa Vaasan muuttoliike Savosta Keski-Suomeen tapahtui varsinaisesti Se eteni lähes kaakosta luoteeseen eli ts. asutus eteni sitä suuntaa. Tämä selittää, miksi Rautalammin kirkko on niin lähellä hallintopitäjän kaakkoisrajaa. Uutisasukkaiden toisen ja kolmannen polven aallot asuttivat koko nykyisen Keski-Suomen läänin pohjoisosatkin. Toisen, kolmannen ja neljännen lapsirikkaiden sukupolvien aallot vyöryivät yli Keski-Suomen maantieteellisten rajojen vedenjakajien Pohjois-Savoon, Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaalle, vieläpä Ruotsin Värmlantiin. Historioissa kutsutaan näitä leviämisiä savolaiskiiloiksi. Tämä koskee myös Kauppisia. Pohjanmaitten ja Pohjois-Savon Kauppiset muodostuvat sukupuuhun oksiksi ja Keski- Suomen läänin Kauppiset muodostavat sukupuun, jonka tyvi on Vähä- ja Suur-Savossa. Sukupuun sukuselvityksessä oksatkin löytävät paikkansa, jolloin se on yhteinen ja keskeinen asia kaikille. Sen jälkeen olisi pyrittävä tutkimaan tyvi eli Vähä- ja Suur- Savo näin täältä ylhäältä katsottuna. Kehoitankin Kauppisia yhdessä käynnistämään nämä kalliit suurtutkimukset. Miksi aikailla. Päättäkäämme näillä sukujuhlilla. KAUPPISVIESTI 1/2013 7

8 Yrittäjäpariskunta Sirkka ja Erkki Kinnunen toimivat Muikunlahden Kartanon isäntäväkenä Sirkka ja Erkki Kinnunen ovat toimineet vuodesta 2004 alkaen Muikunlahden Kartanon yrittäjinä. Aikaisempaa yrityskokemusta heillä oli juhlapalvelu- ja ravintolatoiminnasta Viitasaaren keskustassa.» Asko Kauppinen, Sirkka ja Erkki Kinnunen. Muikunlahden Kartano tarjoaa monipuolisia matkailupalveluja sekä yksittäisille henkilöille kuin erilaisille ryhmille. Kartanon palvelujen käytöstä suurimmat käyttäjäryhmät ovat erilaiset juhlat, työporukat sekä varsinkin kesäaikaan satunnaiset ohikulkijat. Suosituimpia palveluja ovat majoitus ja ruokailupalvelut, joiden käyttö jakaantuu suurin piirtein puoliksi. Vuonna 2012 yöpymisiä oli hieman vajaa kolmetuhatta. Yrityksille ja yhteisöille voidaan tarjota täydenpalvelun kokouspalvelut, majoitus- ja ateriapalvelut sekä yhteistyössä lähialueen ohjelmayrittäjien palveluita. Kartano sopii hyvin myös pitempi aikaiseen lomailuun ja erilaisten aktiviteettien harrastamiseen niin perheen kanssa matkaileville kuin isommillekin ryhmille. Kartano sijaitsee keskellä maaseutua järven rannalla joten erilaiset luontoaktiviteetit kuuluvat luonnol- lisesti palveluihin. Tällaisia ovat mm. ratsastusretket, metsästys, kalastus, vaellus, melonta, hiihto- ja lumikenkäretket sekä laskettelu ja moottorikelkkaretket ja erilaiset seikkailuretket. Kartanon palveluiden kysyntä on hyvässä kasvussa eikä paikkaa tällä hetkellä markkinoida muuten kuin netissä. Erityisempiä kehittämissuunnitelmia ei ole tehty vaan toimintaa jatketaan toistaiseksi perheyrityksenä kuten tähänkin saakka. Majoitustiloina kartanon päärakennuksessa on 1-2 hengen huoneita, osassa wc ja suihku, saunatilat ovat yhteisiä. Kartanon laajennusosassa on huoneistoja, joissa on oma suihku ja wc, sekä keittonurkkaus kalusteineen ja tv. Lisäksi on rivitalo, jossa on viisi huoneistoa ja niissä kaikissa on wc, suihku ja keittonurkkaus. Vuodepaikkoja on yhteensä 58 + lisävuodemahdollisuudet. Muikunlahden kartano sopii myös liikuntarajoitteiselle. Miten löydät reitin Muikunlahden Kartanoon? Ajetaan Viitasaaren keskustasta pohjoiseen päin noin 5,5 km valtatietä E 75. Valtatien varrella on Muikunlahden Kartanon opaste, jonka jälkeen käännytään oikealle Muikunlahdentielle, joka ajetaan noin 1,5 km ja saavutaan Kartanon pihaan. Mikäli autossasi on navigaattori kirjoita osoitteeksi Muikunlahdentie 165 niin ohjaus tuo perille. Muikunlahden Kartanon isäntäpari toivottaa Kauppisten sukutapaamiseen tulevat lämpimästi tervetulleiksi ja viihtymään Kartanoon. Siis tervetuloa sukulaistaloon sillä Erkkiisännän äitihän on Kauppisia. 8 KAUPPISVIESTI 1/2013

9 Muikunlahden Kartano Viitasaarella, os. Muikunlahdentie 165 Kauppisten sukutapaamisen ja sukukokouksen paikkana Koko Suomen Kauppiset Viitasaarelle, näin komeasti alkoi Kauppisten sukukokouksen kutsu 30 vuotta sitten eli vuonna 1983 kun suku kokoontui edellisen kerran Viitasaarella.» Asko Kauppinen Silloisessa juhlatoimikunnassa olivat mukana rouva Anelma Kauppinen Viitasaarelta ja opettaja Heikki Kauppinen, joka silloin asui Pihtiputaalla. Molemmat ovat paikallisten järjestäjien edustajina myös kesän 2013 sukutapaamisessa. Vuoden 1983 sukukokous on pidetty Rantasipi Ruuponsaaressa elokuun päivinä. Kutsuilmoituksen mukaan ohjelmassa on ollut nuotioilta, nuotanvetonäytös, rantakalakeitto, nuotiolauluja, leikkejä ym. Sunnuntaina on käyty kirkossa ja pidetty sukukokous, jossa mm. tohtori Paavo E. Kauppinen on pitänyt juhlaesitelmän Katsaus Kauppisten sukuun, joka on toisaalla tässä lehdessä. Tällä kertaa Viitasaarella pidettävä Kauppisten tapaaminen on Muikunlahden Kartanossa, joka sijaitsee Keitelejärven rannalla noin 7 kilometriä Viitasaaren keskustasta pohjoiseen. Tapaamisen ohjelma noudattelee perinteisesti aikaisempien kokoon- >> Anelma ja Erkki. tumisten ohjelmia. Lauantaipäivä ja -ilta on vapaata yhdessäoloa, välillä pidetään puheita ja nautitaan erilaisista ohjelmista. Sunnuntaina käydään sitten kirkossa ja pidetään sukuseuran virallinen sukukokous. Kesän 2013 sukutapaamista on valmistellut sukuseuran hallitus käymällä tutustumassa lokakuussa 2012 paikkaan. Hallitus totesi paikan soveltuvan erinomaisesti sukutapaamiseen. Rantasipi Ruuponsaari. KAUPPISVIESTI 1/2013 9

10 Sukutapaamista valmisteltu yhteistyössä Tutustumiskäynnin jälkeen sukuseuran hallitus osaltaan hyväksyi yleisohjelman luonnoksen, joka lähetettiin viitasaarisille paikallisille tapahtuman järjestäjille tutustumista varten. Huhtikuun 2013 alkupuolella sukuseuran puheenjohtaja kävi tapaamassa heitä. Tapaamisessa sovittiin sukuseuran ja paikallisten osuuksista tapahtumien toteutuksesta. Sukutapaamisen paikalliset järjestäjät: vas. sisarukset Tarja Paananen, Raija Haapaniemi ja Kartanon isäntä Erkki Kinnunen, sisarusten äiti Kaarina Kinnunen, o.s. Kauppinen, Kartanon emäntä Sirkka Kinnunen, Erkki Kauppinen, Heikki Kauppinen ja Anelma Kauppinen Kuvat: Asko Kauppinen. Sukutapaamiseen saapuminen Tapaamisen saapuvien toivotaan tulevan paikalle la kello 13 mennessä. Jokainen saa ilmoittautumispisteessä kirjekuoren. joka sisältää hänen ennakkoilmoittautumisessa varaamat ruokailuliput. Vieraita palvelevat tässä Tarja Paananen ja Raija Haapaniemi sekä sukuseuran hallituksen jäsen Marja- Liisa Ahlberg. Majoitusvarauksista vastaa jokainen itse. Viitasaaren uusi sukututkimus ja sukuvaakuna uusina tuotteina myyntiin Tuotemyyntipiste on Kartanon päärakennuksessa. Myynnissä on kaikkia sukuseuran kustantamia sukututkimuksia sekä muita tuotteita mm. hopeisia koruja, pöytästandardeja ja sukuviirejä. Myyntipisteessä Muikunlahden kartanon yhteystiedot Muikunlahden Kartano Muikunlahdentie Viitasaari puh fax sähköposti: kotisivu: Muuta majoitustilaa paikkakunnalla ja lähiseudulla, katso osoitteesta: 10 KAUPPISVIESTI 1/2013

11 on mahdollisuus tehdä tilauksia em. uusista tuotteista. Lisäksi voi ostaa muuta mahdollista tapaamiseen osallistuvien tuotteita. Myyntipisteessä vieraita palvelevat sukuhallituksen jäsenet Sanna Paltemaa ja Marjatta Teittinen. Lauantai-iltapäivänä ohjelmaa ja illalla rantakalaa ja tanssia Sukutapaamisen avauksessa lauletaan Keski-Suomen kotiseutulaulu sekä kuullaan sukuseuran ja paikallisten järjestäjien tervehdykset ja Muikunlahden Kartanon esittely. Muun ohjelman lisäksi kuullaan myös sukututkija Jarmo Ahlstrandin esitelmä. Iltatapahtumien aluksi sukuseuran varapuheenjohtaja esittää tervehdyksen, jonka jälkeen on rantakalaruokailu kartanon pihapiirissä. Lauantaipäivän päätteeksi on mahdollisuus tanssiin navetan ylisillä. Ajosilta johtaa navetan ylisille, jossa tanssitaan lauantai-illan tanssit Erkin ja Veijon haitarimusiikin tahdissa ja ehkäpä laulusolistikin esiintyy. Lauantaipäivän päätteeksi on mahdollisuus tanssiin navetan ylisillä. Sunnuntaina kirkkomatka ja sukukokous Sunnuntaina teemme kirkkomatkan bussilla, jonka aikana kuulemme Viitasaaren esittelyä. Jumalanpalveluksessa saarnaa rovasti Osmo Kauppinen Porista. Jumalanpalveluksen jälkeen on seppeleenlasku sankarihaudoille. Tämän jälkeen palaamme Muikunlahden Kartanoon lounaalle ja sen jälkeen on sukukokous, joka päättää sukutapaamisen. Viitasaaren kirkko - valmistumisvuosi suunnittelija Theodor Granstedt - rakentaja Mikki Karjalahti - tyyli klassinen - muoto päätytornillinen ristikirkko - materiaali puu - kunnostusvuodet 1925, alttaritaulu Jeesus ristillä Lähde: kuva Google. KAUPPISVIESTI 1/

12 Sukutapahtuman yleisohjelma Kauppisten sukuseuran sukutapaaminen ja sukukokous Viitasaarella Muikunlahden Kartanossa la su Lauantai klo Ilmoittautuminen Kartanon päärakennuksessa ennakkoilmoittautuneet ja maksaneet saavat varaamansa liput ilmoittautumisen yhteydessä. Suosittelemme ennakkoil moittautumista, tällöin varmistatte haluamanne palvelut osallistumismaksu 10e, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi Poikkeustapauksessa voi ilmoittautua saapumisen yhteydessä, jolloin kaikki maksut on maksettava käteisenä euroilla (pankkikortti ei käy) taustamusiikkia Kauppistuotteiden myyntiä Kartanon tiloissa lapsille valvottua ohjelmaa ja puuhastelua Kartanon tiloissa sekä mahdollisuus uimiseen Kartanon uimarannassa, uiminen huoltajien vastuulla ja valvonnassa vapaata seurustelua klo Lounas Kartanon salissa lounas noutopöydästä vapaata yhdessäoloa ja tapaamisia tuotteiden myyntiä klo Sukutapaamisen avaus Yhteislaulu: Keski-Suomen kotiseutulaulu puheenjohtajan tervehdys: Asko Kauppinen paikallisten järjestäjien tervehdys: Kari Ahlberg Muikunlahden Kartanon esittely: Senja ja Paavo Kauppinen musiikkiesitys: paikalliset osaajat esitelmä: sukututkija Jarmo Ahlstrand; tavattavissa tilaisuuden jälkeen klo 19 saakka klo Rantakalailta Kartanon pihapiirissä sukuseuran tervehdys: vpj Margit Väisänen-Vänskä ruokailu ohjelmaa: musiikkia, sketsejä, Huopanankosken esiintyjät, puheenvuoroja yms. Tanssit navetan ylisillä, tahdit takaa Erkki ja Veijo Kauppinen Sunnuntai klo Aamupala Kartanon salissa huoneissa majoittuville sisältyy huoneen hintaan klo 9.15 Linja-autot lähtevät Viitasaaren kirkolle jumalanpalvelukseen bussit ajavat menomatkalla vanhaa tietä ja busseissa kerrotaan Viitasaaresta klo Sanajumalanpalvelus Viitasaaren kirkossa saarnaa rovasti Osmo Kauppinen Porista kunniakäynti sankarihaudoilla jumalanpalveluksen jälkeen klo Linja-autot lähtevät Muikunlahden Kartanoon klo Lounas Kartanon salissa noutopöytä klo Sukukokous Kartanon salissa klo Lähtökahvit Kartanon tiloissa klo Vapaata yhdessäoloa tuttujen tapaamisia Ohjeita Ilmoittautuminen sukutapahtumaan Ilmoittautumiset ja varausmaksut (osallistumismaksu sekä ruokailu- ja kahvimaksut mennessä sukuseuran sihteeri/rahastonhoitajalle Antero Kauppiselle: Kauppisviestissä 1/2013 olevalla ilmoittautumislomakkeella os.suokatu 24 A 33, Kuopio tai kotisivujen kautta tai sähköpostilla osoitteella: antero.kauppinen@iki.fi 12 KAUPPISVIESTI 1/2013

13 Ilmoittautuminen ja siinä olevat varaukset vahvistuvat kun varaaja on maksanut ne sukuseurantilille IBAN FI , BIC NDEAFIHH Mikäli ennakkoilmoittautuminen ei ole mahdollista voi poikkeustapauksessa ilmoittautua paikanpäällä, jolloin maksu euroilla (pankkikortti ei käy). Ruokailut ruokailut tapahtuvat ohjelman mukaisesti ja ne varataan ja maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä lounas 10.8.klo karjalanpaisti - perunat - kasviskiusaus - savumuikut - silli - vihersalaatti - pastasalaatti - tonnikalariisisalaatti - juomat: kotikalja, maito ja vesi - leivät: tumma- ja vaalealeipä - jälkiruokana marjakiisseli tai kahvi rantakala klo muikkukeitto lounas klo - naudan suikalepata - perunat - höyrytetyt kasvikset - kreikkalainen salaatti - waldorfinsalaatti - juustokasvissalaatti - juomat: kotikalja, maito ja vesi - leivät: tumma- ja vaalealeipä - jälkiruoka: kahvi ja marjapiirakka, lapset jäätelö aamupala 7 euroa jos ei majoitu kahvi aina tarjolla 4 euroa kahvi/kahvileipä Majoitus Jokainen huolehtii majoituksesta itse ja maksaa ne suoraan majoituspaikkaan Muikunlahden Kartanon majoitustarjonta: Huoneet: 1 hh (wc, suihkutilat yhteiskäytössä) 40e /vrk 2 hh (wc, suihkutilat yhteiskäytössä) 75e /vrk 1 hh (oma wc/suihku tai wc) 50e /vrk 2hh (oma wc/suihku tai wc) 80e /vrk Hinnat sisältävät liinavaatteet sekä aamupalan ja saunan Huoneistot: 2 hlön huoneistoja, joissa tila 1 lisävuoteelle 100e /vrk 3-5 hlön huoneisto 130e /vrk Huoneistoissa lisävuoteesta veloitetaan 20e /hlö Hinnat sisältävät liinavaatteet. Lisämaksusta aamiainen 7e /hlö, sauna 6e /hlö. Huoneistoissa asiakkaiden tulee itse huolehtia astioiden pesusta. Muuta majoitustilaa paikkakunnalla ja lähialueella katso osoitteesta Tervetuloa Kauppisten sukutapaamiseen Viitasaarelle Muikunlahden Kartanoon tapaamaan sukua ja tuttuja, nauttimaan viihtyisästä kartanomiljööstä ja kauniista luonnosta Keitelejärven rantamaisemissa. Ilmoittautumislomake Lähetä täytetty lomake osoitteella Antero Kauppinen, Suokatu 24 A 33, Kuopio viimeistään mennessä. Maksa samalla Kauppisten sukuseuran tilille IBAN-tilinumero FI BIC-koodi NDEAFIHH osallistumismaksu sekä ruokailumaksut. Alle 12-vuotiailta ei peritä osallistumismaksua. Alle 4-vuotiailta ei peritä osallistumiseikä ateriamaksuja. Ilmoittautumislomake Hinta/hlö Osallistujat x hinta Osallistumismaksu 10 Lauantailounas 19 Rantakala 7 Sunnuntailounas 20 Hinta yhteensä ========== Kiitos! Ilmoittautuneiden nimet ja osoitteet: Aikuet:..... Alle 12-vuotiaat:.. Alle 4vuotiaat:... KAUPPISVIESTI 1/

14 Kauppisten sukuseura ry:n sääntömääräinen sukukokous pidetään kello Viitasaarella Muikunlahden Kartanossa os. Muikunlahdentie 165. Kauppisten sukuseura ry:n Sukukokouskutsu Kokouksessa käsitellään ja päätetään sukuseuran sääntöjen määräämät asiat eli esitetään tilinpäätökset, vuosikertomukset ja tilintarkastajien lausunnot vuosilta Päätetään vuosien tilinpäätösten vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä. Vahvistetaan toimintasuunnitelma vuosille , määrätään jäsenmaksut vuosille ja vahviste- taan talousarvio vuosille Valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa. Pieksämäellä Sukuseuran hallitus Kauppisten sukuseura ry:n sukukokouksen esityslista Aika kello Paikka Muikunlahden Kartano, Viitasaari 1. KOKOUKSEN AVAUS 2. TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3. VALITAAN KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJA, SIHTEERI JA KAKSI PÖYTÄKIRJANTAR- KASTAJAA 4. VALITAAN KAKSI ÄÄNTEENLASKIJAA 5. HYVÄKSYTÄÄN KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 6. ESITETÄÄN TILINPÄÄTÖKSET, VUOSIKERTOMUKSET JA TILINTARKASTAJIEN LAUSUNNOT VUOSILTA PÄÄTETÄÄN VUOSIEN TILINPÄÄTÖSTEN VAHVISTAMISESTA JA VAS- TUUVAPAUDEN MYÖNTÄMISESTÄ 8. VAHVISTETAAN TOIMINTASUUNNITELMA SUKUKOKOUKSEN VÄLISEKSI AJAKSI , MÄÄRÄTÄÄN JÄSENMAKSUT VUOSILLE SEKÄ VAHVISTE- TAAN TALOUSARVIO VUOSILLE VALITAAN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, VARAPUHEENJOHTAJA JA VIISI JÄ- SENTÄ 10. VALITAAN KAKSI TOIMINNANTARKASTAJAA JA KAKSI VARATOIMINNANTARKAS- TAJAA 11. MUITA ASIOITA 12. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 14 KAUPPISVIESTI 1/2013

15 KAUPPISVIESTI 1/

16 16 KAUPPISVIESTI 1/2013

17 KAUPPISVIESTI 1/

18 18 KAUPPISVIESTI 1/2013

19 KAUPPISVIESTI 1/

20 Kauppisten sukuseura ry Toimintasuunnitelma 8/2013 sukukokous 2016 Sukututkimustyötä jatketaan mm. päähaarojen Hankasalmi-Viitasaari ym.- Ylä-Savo sisällä ja pyritään ottamaan tutkimustyöhön uusia menetelmiä Sukukokous järjestetään heinä-elokuun vaihteessa 2016 myöhemmin päätettävällä paikkakunnalla Sukuseuran tiedotuslehti KauppisViesti julkaistaan kaksi kertaa vuodessa touko-kesäkuun vaihteessa ja marras-joulukuun vaihteessa Kotisivuille tehdään edelleen englanninkieliset tiivistelmät Pyritään luomaan sukuseurasta yksi yhdysside suvun jäsenille maailman laajuisesti Markkinoidaan Kauppistuotteita ja huolehditaan niiden riittävyydestä varastoja kasvattamatta Tehostetaan uusien jäsenten hankintaa sukuseuraan. Kotisivuja kehitetään edelleen mm. sivustojen päivittäminen ja tarvittavien uudistusten tekeminen 20 KAUPPISVIESTI 1/2013

21 Iikan tarinoita Paavon polkuja Herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen ( ) toimintaa Suomessa uutisoi sanomalehti Suometar hänen kuolemansa jälkeen muistokirjoituksessa seuraavasti: Harva talonpoika on Suomenmaassa saanut niin kuuluisan nimen kuin Paavo Ruotsalainen ja emme puhu totuutta vastaan, kun lausumme, että hän tulee aina muistettavaksi ja pidettävänä sangen merkillisenä miehenä Suomenmaan kristillisen kirkon historiassa. Pari kymmentä vuotta hän oli koko Pohjanmaassa, Savossa ja Karjalassa päällikkönä ja johtajana hengellisissä asioissa. Hänen puheensa iski kuin noidan nuoli monen paatuneen ihmisen sydämeen ja herätti tuhansia ajattelemaan hengellistä tilaansa ja kallista autuuden asiatansa. Miten tämä liittyy Kauppisiin? Liittyy lukemattomin sitein sillä Paavo Ruotsalainen eli neljäkymmentä ensimmäistä vuottaan Iisalmen Lapinlahdella ja hänen rippikirkkonsa on Iisalmen Kustaa Aadolfin kirkko. Keskeisiä paikkoja mainitaan myös olleen Virran ja Kauppilan talot Iisalmen Koljonvirralla. Niiden isännät 1800-luvun alkupuolella olivat Lauri Juho Niskanen ja Johan Kauppinen. Talot olivat naapureita ja molemmissa usein nähty seurapuhuja ja samalla yöpyjä oli Paavo Ruotsalainen. Erityisesti mainitaan Iisalmessa myös Nerkoonniemen Vanhapiha seurojen pidon sekä sananlevityksen keskuspaikkoina. Isäntä Vanhassapihassa oli niinä aikoina niin ikään Johan ( ). Vanhapiha on ostettu suvulle 1791 ja Jussi oli sen toinen Kauppisisäntä. Talo on edelleen Kauppisten omistuksessa. Molemmat samoihin aikoihin vaikuttaneet Jussi Kauppiset olivat mitä ilmeisimmin vahvoja ja toimeliaita isäntiä talojensa kehittäjinä sekä myös herännäisyyden vaalijana ja tukijana. Heidän nimiään ei kuitenkaan mainita niiden joukossa, jotka joutuivat rovasti Pehr Johan Collanin ( ) toimesta syytteeseen kolmille eri käräjille kansan kiihottamisesta. Vanhanpihan isäntä Johan mainitaan Lauri Juho Niskasen jälkeen seuraavana allekirjoittajana suomenkielisessä valituskirjeessä piispalle Johan Kauppinen on ollut myös kirjelmää luovuttamassa. Edellä kerrotussa on keskeisenä tietolähteenä ollut Tuomas Kortelaisen kirjoittama Iisalmen seurakunnan historia Sen luku Iisalmi herännäisyyden keskuksena sivut on mielestäni hyvä alkulähde paneutua moni-ilmeiseen aikaan Suomen historiassa ja kirkon muutoksissa. Omana mielipiteenäni toteaisin, että herännäisyyden alkuaikojen tapahtumiin Suomessa on Kauppisilla ollut henkinen kylvöaura syvällä. Kuinka se vaikuttaa laajaan sukuun ja sen nykypäivään jääköön tutkijoiden tehtäväksi. Lopuksi muistelo Kauppisten sukuseuran sukujuhlan juhlajumalanpalveluksesta Kustaa Aadolfin kirkosta. Saarnan piti nyt jo edesmennyt tuomiorovasti Hannes Kauppinen. Erityisesti hänen saarnastaan jäi mieleeni, että hän oli hyvin mieluusti tullut tänne esi-isiensä seuduille Koljonvirralle Ylä-Savoon. Seuraperinnettä vaalitaan edelleen Kauppilan talon pihapiirissä (nykyisin Koljonvirran leirintäalue) järjestämällä körttiseurat kesäisin. Ne ovat vuonna 2013 sunnuntaina 4.8. illalla. KAUPPISVIESTI 1/

22 Tule mukaan sukuseuran toimintaan liity sukuseuran jäseneksi Tervetuloa mukaan Kauppisten Sukuseura ry:n jäseneksi. Sukukokouksessa hyväksyttyjen uusien sääntöjen mukaan sukuseuran varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka isän tai äidin puolelta on sukuun kuuluva tai joka avioliiton kautta on siihen liittynyt. Eli jos vaikkapa isovanhemmissa isän tai äidin puolelta on jossakin vaiheessa ollut Kauppi nen-nimisiä, olet tervetullut jäseneksi. Sukuseuran varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä myös muun sellaisen henkilön, joka on kiin nostunut sukuseuratoiminnasta. Sukuseuran jäsenmaksu on 17,50 /vuosi koskien koko perhettä. Sukuseuran jäsen saa postitse kaksi kertaa vuodessa tehtävän KauppisViestin. Osoitteen muutokset voit tehdä sihteerille kirjeitse tai sähköpostitse. KauppisViestin ilmestyneitä numeroita voi tilata myöhemminkin, niin kauan kuin lehtiä riittää. Irtonumeroiden hinnat ovat seuraavat (hintoihin sisältyy postimaksu): 1 kpl 5 euroa 2 kpl 8 euroa 3 kpl 10 euroa 4 kpl tai enemmän: 3 euroa/kpl Lehden tilausosoite: Antero Kauppinen, Suokatu 24 A 33, Kuopio puh sähköpostiosoite antero.kauppinen@iki.fi Sukuseuran kotisivut: KYLLÄ, haluan liittyä Kauppisten Sukuseura ry:n jäseneksi: Tervetuloa mukaan! Nimi Osoite Puhelin Sähköpostiosoite Postita osoitteella Kauppisten Sukuseura ry:n sihteeri-rahastonhoitaja Antero Kauppinen, Suokatu 24 A 33, Kuopio Tai ilmoita tiedot sähköpostilla: antero.kauppinen@iki.fi 22 KAUPPISVIESTI 1/2013

23 Uusia tuotteita näytteille ja myyntiin» Asko Kauppinen Uusi sukututkimus Viitasaaren sukukokoukseen saamme uuden sukututkimuksen Halsuan-Kannonkosken ja Viitasaaren Kauppisista. Tutkimuksen on tehnyt tuttuun tapaan Jarmo Ahlstrand. Kipsinen suvun vaakuna Toinen uusi myyntiartikkeli on suvun vaakuna. Vuosikymmenten keskustelujen jälkeen esillä on nyt sukuvaakuna aivan konkreettisesti. Vaakuna on tehty kipsistä ja sen tekijä on halsualainen yritys, joka valmistaa vaakunoita mm. kunnille. Sukutapaamisessa on vaakunoista näytekappaleet. Mikäli tilaus-/ostohalukkuutta ilmenee niin vaakunoita voidaan teettää tilausten mukaan. Vaakunan hinta tullee olemaan euroa. Esillä oleva vaakuna on Iisalmen Peltosalmen Kauppilan talon Matti Kauppisen ja hänen poikansa Petrin suunnittelema, jota sukuhallitus muutti siirtämällä yhtäpuuta tunnukset vaakunan yläosasta keskelle. Vaakunassa on Savon värit hallitsevina mikä kertoo suvun lähtökohdista ja mustassa alaosassa on Savon jousi. Keskiosassa on suvun aikoinaan hyväksymä Yhtäpuuta tunnus ja yläosassa olevat tulenlieskat kuvaavat kaskenpolttoa, joka oli keskeinen tekijä erämaita otettaessa asutukseen. Nykyinen sukuhallitushan pyysi Kauppisviestissä 1/2012 kommentteja vaakunasta. Kommentteja ei tullut joten hallitus päätyi edellä mainittuun ratkaisuun. Kauppisten suvun sukuvaakuna. KAUPPISVIESTI 1/

24 Monipuolisia Kauppis-tuotteita tarjolla Sukuseuralla on myynnissä sukututkimuksia ja muita Kauppistuotteita Kirja- ja tuotetilaukset hoitaa puheenjohtaja Asko Kauppinen, Palosenjärventie 403, Vieremä, puh , Tilaukset voi tehdä myös internetin kautta osoitteessa Kotisivun yläreunassa on otsikko Kauppistuotteita tarjolla, sitä klikkaamalla voit suorittaa tilauksen. Tilaukset toimitetaan postiennakolla ja tuotteen hintaan lisätään postituskulut. Myynnissä olevat tuotteet Kaulariipus 20 /kpl Rintamerkki 15 /kpl Solmioneula 20 /kpl Sukututkimukset: Kauppisten suvun vaiheita I 168 A4 sivua, 1984, 20 Hankasalmen Kauppisten sukukirja 222 A4 sivua, 2004, 25 Hankasalmen Kauppisten sukukirja II 58 A4 sivua, 2007, 20 Kirja sisältää mielenkiintoista tietoa ja yksityiskohtia Hankasalmen Kauppisten vaiheista. Kannonkosken ja Viitasaaren Kauppisten sukupuu II (kaaviona), 1995, 15 Ylä-Savon Kauppisten sukukirja I 306 A4 sivua, 1988, 32 Ylä-Savon Kauppisten sukukirja ii 62 A4 sivua, 20 Ylä-Savon Kauppisten sukupuu kaaviona 1990, 15 Pöytästandardi 30 /kpl pöytästandardissa suvun tunnus Yhtä puuta Isännän/sukuseuran viiri lipputankoon - iso koko (450 cm x 50 cm) 50 /kpl - pieni koko (300 cm x 50 cm) 50 /kpl Digipaino Keuruskopio Oy 2013