Rakentelijan unelma. Arduinon käyttäminen
|
|
- Pasi Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Arduino TEKSTI, KUVAT JA KOODI: OLLI-PEKKA HEINISUO ALOITUSKUVA: JARI TOMMINEN Rakentelijan unelma Tekisikö mieli rakentaa vekotin, jota ei löydy kaupasta? Arduinosta voit tehdä melkein mitä vain. Kiinnostaisiko kauko-ohjattava kahvinkeitin, kukkien kastelumuistuttaja, lämpökamera tai kenties gps:llä itseohjautuva quadkopteri? Laite voi vaikka päivittää tilansa Twitteriin tai kertoa asiansa suoraan tekstiviestillä. Nämä kaikki laitteet voidaan toteuttaa täysin avoimella ja edullisella Arduinokehitysalustalla ( joka on villinnyt tee-se-itse-maailmaa jo muutamia vuosia. Arduinon avulla on helppo rakentaa omia vekottimia tai muokata jo olemassa olevia laitteita paremmiksi sekä omiin tarpeisiin sopivammiksi. Mikä Arduino on? Arduino on käytännössä piirilevy, joka pitää sisällään mikrokontrollerin ja muutamia ohjainpiirejä. Lisäksi levyllä on usb-liitin, virtaliitin sekä erilaisia pinnejä, joita käytetään ulkoisten laitteiden ohjaukseen. Kun Arduinon ympärille rakentaa jotakin, voitaneen puhua sulautetusta järjestelmästä. Sellaisia löytyy esimerkiksi kaukosäätimistä ja kaikista muistakin laitteista, joissa on sisäänrakennettuna monimutkaisempaa logiikkaa ja joita käytät todennäköisesti päivittäin. Näiden järjestelmien sydämenä sykkii mikrokontrolleri. Se on ohjelmoitava ic-piiri, jossa on usein nykymittapuulla naurettavan hidas prosessori sekä huvittavan vähän muistia. Arduinosta on olemassa useita eri versioita, mutta suosituimmassa Arduino Unossa tikittää Atmel AVR ATmega328P -mikrokontrolleri. Sen nopeus on 16 MHz ja sisäistä flash-muistia on 32 kilotavua. Arduinon eri variaatiot käyttävät Atmelin AVR -kontrollerien eri versioita. Arduino eroaa muista vastaavista alustoista helppokäyttöisyydellään, sillä se on helposti komennettavissa ja ohjelmoitavissa suoraan usb-liitännän kautta omasta kehitysympäristöstään windowsista, linuxista tai macista. Kyseessä on siis kokonainen valmis alusta ja ohjelmointiympäristö, ei pelkkä mikrokontrolleri. Arduinon etuna on myös monipuolisuus, sillä muun muassa ohjelmakirjastot kirjoitetaan lähes aina c++:lla. Tosin aivan kaikki kyseisen kielen ominaisuudet eivät ole tuettuja. Vielä suurempi valttikortti on valtava yhteisö, joka kehittää jatkuvasti uusia laitteita ja laajennoksia Arduinolle. Eikä loppua näy. Arduinon käyttäminen Tyypillisiä Arduino-projekteja ovat erilaiset ledeihin liittyvät rakennelmat, sensoreita eli tunnistimia hyödyntävät laitteet ja servoohjatut vekottimet. Näppärää rakentelijaa Arduinon lyhyt historia Italialaiset Massimo Banzi ja David Cuartielles käynnistivät vuonna 2005 projektin, joka tunnetaan nykyään nimellä Arduino. Tarkoituksena oli luoda opiskelijoille edullinen alusta, jonka avulla pystyisi luomaan ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa olevia elektronisia laitteita nopeasti. Arduino pohjautuu avoimeen Wiring-alustaan, joka taas on kehitetty processing-kielen ja -kehitysympäristön pohjalta. Tämän vuoksi Arduinon ohjelmointiympäristö muistuttaa hyvin paljon processingin vastaavaa. Arduinosta on kehittynyt vähitellen tunnetuin ja käytetyin alusta harrastajien, opiskelijoiden ja muiden elektroniikasta ja rakentelusta kiinnostuneiden keskuudessa. Teese-itse-liike on nostanut päätään osittain juuri Arduinon ansiosta viime vuosien aikana huomattavasti. 30 MikroPC 10/2012
2 Juottamistaidot lisäävät Arduinorakentelijan mahdollisuuksia huomattavasti. MikroPC 10/
3 Arduino Arduinon päälle voi pinota lisäkortteja eli shieldejä, joiden avulla laitteeseen saadaan lisätoimintoja, kuten nfc- tai ethernet-yhteydet. Valmiita shieldejä ajurikirjastoineen on olemassa satoja. Kuvan Arduino Uno on saanut selkäänsä lähiverkkoyhteydet mahdollistavan ethernet-shieldin. 32 MikroPC 10/2012 rajoitaa lähinnä mielikuvitus sekä ennen pitkää tietysti myös Arduinon laskentateho ja pinnien määrä. Internet on täynnä valmiita ohjeita ja neuvoja, kuinka jokin asia rakennetaan Arduinon ympärille. Yksinkertaiset ledijutut on hyvin helppo toteuttaa ohjelmoinnista ja elektroniikasta täysin tietämättömänkin, mutta vaikeusaste nousee melko jyrkästi eteenpäin mentäessä. Lisää komponentteja ja muita osia hankittaessa nousevat myös kustannukset. Arduino tarjoaa siis jokaiselle jotakin osaamistasosta riippumatta, vaikka sen alkuperäinen tarkoitus onkin ollut madaltaa kynnystä erilaisten ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa olevien laitteiden rakentamiseen. Jotta aloittelija pääsee Arduinon ihmeelliseen maailmaan syvemmälle sisään, on hallittava ohjelmointia ja elektroniikkaa sillä tasolla, että ensimmäisen ehtolauseen tai vastuksen kohdalla asia ei mene yli ymmärryksen. Esimerkiksi pelkkä ledien vilkuttelu vaatii vastuksia, joten on myös hyvä ymmärtää, miten yksinkertaiset piirit toimivat virran, jännitteen ja muiden peruskäsitteiden osalta. Aloittelijan, ja miksei kokeneemmankin rakentelijan, on hyvä lähteä liikkeelle hankkimalla valmis komponenttikokoelma, Arduino Uno, koekytkentälevy, usb-kaapeli ja valitsemalla jokin helpohko projekti, jossa oppii käyttämään Arduinon ohjelmointiympäristöä sekä koekytkentälevyä. Sukua c++:lle Arduinon ohjelmointiympäristö käyttää kielenä c++:n johdannaista ja kyseinen kieli kulkee myös nimellä Arduino. Debuggaaminen eli virheiden etsintä tapahtuu ympäristön omassa sarjaporttimonitorissa, johon kaikki ohjelman tulostuskäskyt tulostuvat, jos ohjelmakoodissa on erikseen näin määritelty. Usb-liitännän kautta voi näin ollen myös lukea esimerkiksi sensoridataa kirjoittamalla vaikkapa pythonilla työkaluohjelman, joka tulkitsee ja järjestää Arduinon lähettämän datan mukavaan muotoon. Ohjelmointiympäristö sisältää valmiita koodiesimerkkejä ja kirjastoja. Ohjelman lataaminen ympäristöstä Arduinoon onnistuu nappia painamalla, mikäli kirjoitettu koodi kääntyy virheittä. Jos koodi ei käänny, virheet tulostuvat ympäristön alareunassa olevaan terminaali-ikkunaan. Arduinoa voi laajentaa niin kutsutuilla shieldeillä eli lisäkorteilla, jotka asettuvat Arduinon päälle. Niitä voi pinota käyttötarkoituksesta ja shieldistä riippuen useita päällekkäin. Mikä parasta, lähes kaikille shieldeille on olemassa valmiit koodikirjastot, jolloin aikaa ei tarvitse tuhlata omien rajapintojen tekemiseen. Esimerkiksi ethernet-shieldillä Arduinolla voi kytkeytyä internetiin. Lisäksi on olemassa muun muassa langattomaan tiedonsiirtoon kykeneviä sekä esimerkiksi nfc:llä varustettuja shieldejä. Shieldejä löytyy jo satoja erilaisia, joten pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Käytännön sovellukset Arduinolla rakennetaan tyypillisesti prototyyppejä. Avoimuuden nimissä on suotavaa, että julkaisee netissä valmiin vekottimen lähdekoodin ja piirustukset, mutta se ei ole millään
4 Intervalliajastimen prototyyppi kameraan kytkettynä. tasolla pakollista. Harrastelijat harvemmin viimeistelevät vekottimiaan kaupalliseen muotoon, mutta sekin on täysin mahdollista. Jos haluaa kaupallistaa tehdyn tuotteen, se vaatii todennäköisesti ainakin oman piirilevyn suunnittelun ja koteloinnin. Arduinossa on paljon ylimääräisiä komponentteja, joita ei tarvita enää valmiissa tuotteessa. Kunnolla viimeistellyssä tuotteessa ei ole oikeastaan mitään Arduinoon viittaavaa, sillä valmis ohjelma on mikrokontrollerissa sisällä ja kaikki ylimääräinen on karsittu pois. Harva kuitenkaan vie projekteja niin pitkälle. Intervalliajastimen rakentaminen Kuinka Arduinolla sitten oikeasti rakennetaan jotakin? Eräs mielenkiintoinen ja helposti eteenpäin kehitettävissä oleva käytännön sovellus on kameran intervalliajastin. Intervalliajastimia käytetään järjestelmäkameroissa valokuvien ottamiseen tietyin aikavälein, jonka jälkeen kuvasarjoista voidaan tehdä esimerkiksi timelapse-videoita. (Lisää aiheesta MikroPC 1/2012:ssa.) Ajastimet maksavat yleensä yli sata euroa, mutta miksi ostaa sellainen, jos voi tehdä omien mieltymysten mukaisen version halvemmalla? Rakentamiseen vaadittavat osat: Arduino Uno usb-kaapeli koekytkentälevy ja siihen hyppylankoja yksi ohmin vastus yksi 4N35 optoerotin (tai vastaava, esimerkiksi 4N25) kameraan sopivalla liittimellä varustettu kaapeli, yleisin on 2,5 mm stereoplugi Kokoaminen Tärkein komponentti tässä esimerkissä on optoerotin. Kameralle ei saa viedä jännitettä, vaan se on eristettävä jollakin tavalla ohjaavasta virtapiiristä eli Arduinosta. Optoerotin toteuttaa tämän niin, että se välittää valolla signaalin toiselle virtapiirille. Kun optoerottimelle viedään jännite, sulkeutuu virtapiiri erottimen toisella puolella. Kun virtapiiri on suljettuna, kamera valottaa. Kun se on avoin, kamera ei valota. Optoerotin kytketään Arduinoon seuraavasti: kytke Arduinon pinnistä 13 hyppylanka ohmin vastuksen kautta optoerottimen anodille. Anodin tunnistaa erottimen päällä olevasta pisteestä, sillä se on samassa kulmassa kuin anodi. Vastuksen tehtävä on varmistaa, että optoerottimelle ei vuoda häiriösignaaleja silloin, kun liitännän tila on nolla. Tämän takia vastusta kutsutaan alasvetovas- Esimerkkiprojekteja Arduinolla on rakennettu monia erilaisia pörrääviä, liikkuvia, lentäviä ja jopa äärimmäisen monimutkaisiakin laitteita: 3D-tulostin, jossa käytetään Arduinoa, MakerBot Thing-O-Matic: makerbot. com Noin sadan euron lämpökamera Arduinolla toteutettuna: hackaday. com/2011/03/09/arduino-thermo-cam Arduino-pohjainen baarimikko The Inebriator: Quadkopterin autopilotti Arducopter: code.google.com/p/arducopter Arduinoa hyödyntävä avoin dna-analysaattori OpenPCR: openpcr.org Led-kuutio, jota ohjaa Arduino: hackaday.com/2011/03/18/512-led-cubeagain MikroPC 10/
5 Arduino Rakentelua varten on hyvä hankkia valikoima peruskomponentteja, johtoa ja koekytkentälevy prototyypin virittelyyn. Varsinaista vimpainta varten tarvitset myös jonkinlaisen piirilevyn, tinaa ja juottimen. tukseksi. Anodin vieressä on katodi, kytke se Arduinon maahan. Kameran kytkeminen ei ole sen vaikeampaa, ensin on vain kuorittava käytössä oleva kaapeli toisesta päästä ja testattava, mikä johdoista on maa. Johtoja on kolme, joista yksi on maa ja kaksi muuta ohjaavat tarkennusta ja laukaisinta. Tarkennuksen voi kytkeä yhteen laukaisinjohdon kanssa, sillä tarkennus tehdään täysin manuaalisesti. Testaaminen onnistuu laittamalla piuha kiinni kameraan ja yhdistämällä johtoja kameran ollessa manuaalitilassa. Tämä on itse asiassa hyvin mielenkiintoista, sillä kameraa voi ohjata pelkällä johdonpätkälläkin. Jos ei halua uhrata johdon toista päätä, on ostettava stereojakki, johon voi kolvata esimerkiksi hyppylangat kiinni. Sen jälkeen johdon toisen stereoplugipään voi työntää jakkiin toisen mennessä kameraan. Kalliimmissa kameroissa käytetään joskus valmistajien omia erikoisliittimiä, mutta ne toimivat aivan samalla tavalla kuin halvempien mallien vastaavat. Maan voi kytkeä kaukaisimpaan kulmaan anodiin nähden ja laukaisimen sekä tarkennuksen maan vieressä olevaan jalkaan. Näiden järjestyksellä ei ole väliä, koska olemme luomassa pelkkää kytkintä. Kunhan käyttää kyseisiä jalkoja eikä sotke jännitettä missään vaiheessa kamerasta tuleviin johtoihin, kaikki on kunnossa ohjelmaosuutta varten. Ohjelmointi Ajastimen fyysisen osuuden rakentaminen ei ole ollenkaan vaikeata, mutta koodipuoli vaatii hiukan perehtymistä. Ohjelma koostuu muutamasta ehtolauseesta ja ikuisesti pyörivästä silmukasta. Ohjelman lähdekoodi on ladattavissa MikroPC.netistä: mpc.fi/71 Aluksi määritetään pinni, jota käytetään ohjaukseen. Optoerotin on kytketty pinniin 13, joten ohjelmassa määritetään #define:llä arvo, joka sijoitetaan koodin kääntövaiheessa kaikkiin niihin paikkoihin, joissa sitä tarvitaan. Lisäksi tarvitaan muutamia apumuuttujia ehtolauseita varten, jotta tiedetään, mikä vaihe milloinkin on kesken. Aikamuuttujaan tallennetaan aina kunkin intervallin aloitusajankohta. Intervalli- ja valotusmuuttujiin määritetään halutut ajat millisekunteina (1/1000 s), koska käytössä on Arduinon kirjastoissa oleva valmis millis()-funktio. Kyseinen funktio juoksee ajastimen tavoin millisekunnin tarkkuudella aina siitä hetkestä eteenpäin, kun sitä kutsutaan ohjelmassa ensimmäisen kerran. Arduinolla ohjelmointi muistuttaa hyvin paljon c++:aa. Suurimmat erot löytyvät ohjelmien rakenteesta: ne koostuvat setup()- ja loop()-rutiinista. Ensimmäiseen määritetään kaikki alustusarvot, kuten pinnien tilat. Setup()-rutiini ajetaan vain kerran; aina, kun Arduino käynnistyy. Loop()-rutiinia ajetaan uudestaan ja uudestaan ympäri loputtomasti, eli kaikki toiminnallisuus on sen sisällä. Setup():ssa avataan myös sarjaportti bugien etsimistä varten. Ohjelma tulostaa sarjaporttimonitoriin jokaisen vaiheen kohdalla sen, mitä tapahtuu ja mihin aikaan. Tämä selventää huomattavasti ohjelman toimintaa. Sarjaporttimonitori avautuu valikosta Tools > Serial Monitor, ja se toimii vain Arduinon ollessa kytkettynä usb-liitännällä tietokoneeseen. Valitse tiedonsiirtonopeudeksi (baud rate) monitorin vetovalikosta arvo Lopullisesta ohjelmasta kannattaa poistaa debuggaukseen käytetyt rivit, sillä ne vievät turhaan tilaa ja tehoa Arduinosta. Valotuksen ohjausta Ensimmäinen ehtolause tarkistaa, voiko intervallin ja valotuksen aloittaa. Jos voi, asetetaan kaikki tarvittavat arvot muuttujiin ja pinni 13 päälle eli sen looginen tila on ykkönen (kameran suljin avautuu). Seuraavan sekunnin aikana ei tapahdu yhtään mitään, ohjelma juoksee vain samaa silmukkaa ympäri, koska minkään ehtolauseen ehdot eivät toteudu. Seuraava tapahtuma on tasan sekunnin kohdalla, jolloin valotus lopetetaan toisen ehtolauseen ehtojen täyttyessä. Pinni 13 asetetaan pois päältä eli sen looginen tila on nolla (kameran suljin sulkeutuu). Tämän jälkeen on taas sekunti tyhjää, koska uutta intervallia ei voida vielä aloittaa. Intervalli aloitetaan vasta, kun kolmannen ehtolauseen ehdot täyttyvät. Tämä tapahtuu toisen sekunnin kohdalla, jolloin uuden intervallin aloituksen kieltävä muuttuja (voiko_valottaa) asetetaan taas tilaan (true), jossa ensimmäinen ehtolause voi aloittaa jälleen uuden intervallin ja valotuksen. Ohjelman voi todeta toimivan ilman kummempia kikkailujakin, sillä Arduinon pinni 13 on kytketty levyllä olevaan valmiiseen lediin. Se syttyy aina sekunniksi tai muuksi määritellyksi ajaksi, kun ohjelmaa ajetaan. Jatkokehitysmahdollisuuksia Ohjelma on karkea runko intervalliajastimelle. Käytettävyyden ja mukavuuden kannalta koodia kannattaa laajentaa siten, että lisää sinne aloitus- ja lopetusominaisuudet. Se vaatii toki myös fyysisten nappien lisäämistä ja mahdollisesti jopa näyttöä, jos haluaa kunnolla toiminnallisuutta. Koodin voi myös muokata toimimaan ilman täysin manuaalista tilaa, kuten aukon tai valotusajan esivalintatilassa. Arduinossa on myös sisäänrakennettu delay()-komento, jota käyttämällä ohjelmasta olisi saanut selkeämmän mutta huomattavasti hankalammin laajennettavan. Kyseinen komento pysäyttää koko ohjelman suorituksen, kun taas millisekuntilaskurilla ohjatut ehtolauseet eivät vaikuta ohjelman etenemiseen, vaan taustalla voidaan suorittaa muutakin. Nukkumiskomennon tapauksessa ei siis voi suorittaa muuta koodia silloin, kun Arduino nukkuu. 34 MikroPC 10/2012
6 Intervalliajastimen lähdekoodi // pinni, joka menee optoerottimelle bool voiko_valottaa = true; // boolean-muuttuja kertoo, // onko intervalliaika kulunut vai ei int intervalli = 2000; // aika kuvien ottamisen välillä, millisekunteja // valotusaika, millisekunteja int tila = LOW; // tilamuuttuja kertoo pinnin senhetkisen // tilan (HIGH tai LOW) unsigned long aika = 0; // muuttuja ajastimelle, unsigned tarkoittaa // positiivisia kokonaislukuja // asetetaan tarvittavat alustustiedot Mistä saa ja mitä maksaa? ARDUINO UNO maksaa noin euroa kaupasta riippuen. Eri versiot Arduinosta vaihtelevat hinnaltaan, joten versiosta riippuen hintahaarukka asettuu noin euron välille. Arduinon avoimen luonteen takia siitä on olemassa monenlaisia muitakin kolmannen osapuolen kehittämiä versioita, jotka saattavat olla halvempia tai kalliimpia. Arduinoa myyvät Suomessa useat eri verkkokaupat. Koska kaikki elektroniikan komponentit kulkevat Arduinon kanssa käsi kädessä, myös useilla komponenttiliikkeillä on Arduino valikoimissaan. Suomalaisia verkkokauppoja paeae.com store.mansteri.com Elektroniikan komponentit Ulkomaisia fi.farnell.com void setup() { // asetetaan tila ulostuloksi Serial.begin(9600); // avataan sarjaportti debuggausta varten // pääohjelma, nimensä mukaisesti pyörii ikuista silmukkaa // ehtolausekkeet toteutetaan, mikäli niiden ehdot täyttyvät silmukan pyöriessä void loop() { // jos muuttuja voiko_valottaa kertoo intervalliajan täyttyneen, // voidaan valottaa -> avaa siis kameran sulkimen if (voiko_valottaa == true) { // tämä asettaa pinnin tilan päälle tila = HIGH; // muuttuja kertoo pinnin tilan aika = millis(); // tallennetaan ajastimen aika uuteen muuttujaan voiko_valottaa = false; // muuttuja kertoo nyt, että uutta valotusta ei // voida aloittaa ennen kuin nykyinen intervalli // on päättynyt tulostaa infoa sarjamonitoriin Serial.println(aika); // tämä lopettaa kameran valotuksen eli sulkee kameran sulkimen // jolloin myös toisen ehdon täyttyessä lopetetaan valotus else if ( millis() - aika >= valotus && tila == HIGH) { // asetetaan pinni pois päältä, // eli kamera lopettaa valotuksen tila = LOW; // asetaan myös tila vastaavaksi Serial.println( Lopetetaan valotus. ); Serial.println(millis()); // asettaa intervallin tilan, jos 2000 ms kulunut -> voidaan aloittaa uusi valotus else if ( millis() - aika >= intervalli) { voiko_valottaa = true; // kertoo, että uusi valotus voidaan aloittaa Serial.println( Intervallin loppu. ); Serial.println(millis()); Serial.println(); Lataa koodi netistä: mpc.fi/71 MikroPC 10/
Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi.
Lämpötilahälytin Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Hälyttimen toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle.
LisätiedotLiikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja.
Liikennevalot Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Liikennevalon toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle. Ledit ja muut komponentit asetetaan koekytkentälevylle. Arduino toimii laitteen aivoina.
LisätiedotLUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla
Ohjelmointia Arduinolla Kyösti Blinnikka, Olarin koulu ja lukio LUMA-keskus Aalto Mikä on Arduino? Open Source Electronics Prototyping Platform Arduino on avoimeen laitteistoon ja ohjelmistoon perustuva
LisätiedotMikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje
Mikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje Keijo Salonen 20. marraskuuta 2016 Sisältö 1 Esittely 2 2 Arduino UNO R3 mikro-ohjain kortti 2 3 Koekytkentälevy 5 4 Elektroniikan komponentit 7 5 Työkalut ja muut
LisätiedotP I C A X E O H J E L M O I N T I
PICAXE OHJELMOINTI Tämä materiaalipaketti on tehty PICAXE piireihin perustuvaa elektroniikan opetusta varten. Tarkoituksena on opettaa ohjelmoitavan mikropiirin käyttöä erilaisissa sovellutuksissa. Lisää
LisätiedotCEM DT-3353 Pihtimittari
CEM DT-3353 Pihtimittari Sivu 1/5 CEM DT-3353 Pihtimittari Ongelma Mittarin ohjelmisto ilmoittaa NO DATA vaikka tiedonsiirtokaapeli on kytketty tietokoneen ja mittarin välille, mittarissa on virta päällä
LisätiedotArduinon ohjelmointi. Sami-Petteri Pukkila. 6. helmikuuta 2017
Sami-Petteri Pukkila sami-petteri.pukkila@aalto.fi Mistä kaikki lähtee liikkeelle? Ennen kuin alat ohjelmoimaan, mieti mitä projektissa kannattaa tehdä. Jaa projekti pieniin osaprojekteihin ja kehitä näille
LisätiedotELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Peter Kronström
ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi Peter Kronström Arduinon rakenne 5 voltin regulaattori 16 MHz kide USB-sarjamuunnin ATmega328 -mikrokontrolleri 20 I/O-pinniä, joista 14 digitaalista ja 6 analogista
LisätiedotELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle
ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi Jukka Helle Arduino UNO R3 6-20VDC 5VDC muunnin 16 MHz kideoskillaattori USB-sarjamuunnin (ATmega16U2) ATmega328 -mikro-ohjain 14 digitaalista I/O väylää 6 kpl
LisätiedotDigikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle
TEEMA 1 Tietokoneen peruskäyttö Digikamera Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle Tämä tietopaketti hahmottaa lukijalle, millä tavalla kuvat voidaan siirtää kamerakännykästä tai
LisätiedotHarjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot
Saku Chydenius tammikuu 2004 Asko Ikävalko Harjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot Työn valvoja: Kimmo Saurén RAPORTTI 1(8) 1. Alkuperäinen tehtävänanto 2. Määritelmä valojen vaihtumiselle Muodosta
LisätiedotOMNIA OPINNÄYTETYÖ AMMATTIOPISTO. Diginoppa ICTP09SLG OMNIAN AMMATTIOPISTO
OMNIA AMMATTIOPISTO OPINNÄYTETYÖ Diginoppa ICTP09SLG - 2012 OMNIAN AMMATTIOPISTO KOULUTUSALA Tieto- ja tietoliikennetekniikka OPISKELIJA Hannu Junno OHJAAJA Jari Laurila VUOSI 2012 2 TIIVISTELMÄ Opinnäytetyöni
Lisätiedot12. Javan toistorakenteet 12.1
12. Javan toistorakenteet 12.1 Sisällys Yleistä toistorakenteista. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä. Silmukan rajat asetettu
Lisätiedot1 Tarkistetaan että kaikki toimii
Harjoituksen lopputuloksena on laite joka morsettaa vilkuttamalla Arduinon sisäänrakennettua lediä. Haluttu morsesarja annetaan laitteeseen kytketyltä tietokoneelta. Harjoitusta varten tarvitaan pelkästään
Lisätiedot12. Javan toistorakenteet 12.1
12. Javan toistorakenteet 12.1 Sisällys Yleistä toistorakenteista. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä. Silmukan rajat asetettu
LisätiedotWBelectronics. Infinity USB Phoenix - Käyttöohje
WBelectronics Infinity USB Phoenix - Käyttöohje Johdanto Laitteen asentaminen Onneksi olkoon Infinity USB Phoenix -laitteen hankinnasta! Infinity kytketään toimintaan kolmessa vaiheessa: 1) Asenna laite
LisätiedotGSRELE ohjeet. Yleistä
GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotOhjelmoi Arduino Grovella
Ohjelmoi Arduino Grovella Tomi Hukkalainen ja Kati Sormunen 25.9.2016 2016 Innokas 1 Tarvikkeet 25.9.2016 2016 Innokas 2 Tarvikkeet Näissä harjoituksissa käytetään Seeduino Lotus piirilevyä, jossa käytetään
LisätiedotPython-ohjelmointi Harjoitus 2
Python-ohjelmointi Harjoitus 2 TAVOITTEET Kerrataan tulostuskomento ja lukumuotoisen muuttujan muuttaminen merkkijonoksi. Opitaan jakojäännös eli modulus, vertailuoperaattorit, ehtorakenne jos, input-komento
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 7.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 7.2.2011 1 / 39 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotSisällys. 11. Javan toistorakenteet. Laskurimuuttujat. Yleistä
Sisällys 11. Javan toistorakenteet Laskuri- ja lippumuuttujat.. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin lopettaminen break-lauseella.
LisätiedotLet Me Hack It -kurssilla tarvittavat ohjelmat ja välineet
Let Me Hack It -kurssilla tarvittavat ohjelmat ja välineet Tarvitset kurssilla tietokoneen jolla on: Windows, Mac OS X tai Linux -käyttöjärjestelmä. Vähintään yksi kurssin ohjelmointiympäristöistä (Processing
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
LisätiedotArduino ohjelmistokehitys
Arduino ohjelmistokehitys http://www.arduino.cc/ jak Sisältö Mikä on Arduino? Ohjelmistonkehitysympäristö (Arduino IDE) Ohjelmointikieli Esimerkkejä Lähteitä Arduino -ohjelmistokehitys/ jak 2 Mikä on Arduino?
LisätiedotFullHD herätyskello-valvontakamera
FullHD herätyskello-valvontakamera Käyttöohje Ajan asetus Kun kellonaika on näytössä paina SET, näytöllä näkyy nyt vuosi aseta oikea aika UP ja DOWNnäppäimillä ja paina SET uudelleen. Aset kuukausi, päivä,
Lisätiedot2. Modeemi- ja ISDN-yhteyden käyttöönotto
2. Modeemi- ja ISDN-yhteyden käyttöönotto Asenna ensin tietokoneeseesi modeemi tai ISDN-sovitin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Varmista myös, että Windowsissa on asennettu puhelinverkkoyhteydet. Seuraa
LisätiedotOpas Logitech Harmony 525 asennusohjelmistoon
Opas Logitech Harmony 525 asennusohjelmistoon Tervetuloa! Ohjattu asennus asentaa Logitech Harmony kaukoohjaimen ohjelmiston koneellesi jatkaaksesi paina NEXT. Valitse kieli ja paina ok. Ohessa on Logitech
LisätiedotPuhelinnumeroiden lataaminen laitteesta tietokoneelle
OHJE 1/9 Yleistä Saunalahti on lähettänyt asiakkaillemme uuden SIM kortin. Kaikki Saunalahden SIM kortit tulevat vaihtumaan jollakin aikajaksolla Saunalahden siirryttyä palveluoperaattorista virtuaalioperaattoriksi.
Lisätiedot11. Javan toistorakenteet 11.1
11. Javan toistorakenteet 11.1 Sisällys Laskuri- ja lippumuuttujat. Sisäkkäiset silmukat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin
LisätiedotNOOX xperio herätyskello valvontakamera
NOOX xperio herätyskello valvontakamera Käyttöohje Ajan asetus Kun kellonaika on näytössä paina SET, ruudulla lukee nyt "2010" Aseta oikea aika UP ja DOWN näppäimillä ja paina SET uudelleen vahvistaakseni
LisätiedotMPCC-työkalua voidaan käyttää yhden laitteen valvontaan ja yhden tai useamman laitteen konfigurointiin (Modbus broadcast, osoite 0).
V1.0.0 (14.10.2015) 1 (7) KYTKENTÄ HUOM: toimii Modbus-masterina. Tämän vuoksi toinen mahdollinen Modbus-master on irrotettava verkosta, kun kytketään valmiiseen Modbus-verkkoon. Produalin Modbus-laitteiden
LisätiedotTehtävä 5. ECIO dataloggeri lämpötila-anturilla
Tehtävä 5. ECIO dataloggeri lämpötila-anturilla Tehtävänä on rakentaa lämpötilamittausjärjestelmän prototyyppi verolevylle ja yhdistää se tietokoneen sarjaterminaaliohjelmaan. Käytettävissä on mikro-ohjaimen
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotCUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen
CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden
LisätiedotOhjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä
Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet
LisätiedotPIKAOPAS MODEM SETUP
PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2
LisätiedotÄänellä vauhtia robottiin
Äänellä vauhtia robottiin Tehtävä Rakentaa ja ohjelmoida Lego Mindstorms NXT-sarjalla robotti, joka väistää esteitä ja kulkee sitä nopeampaa mitä kovempi ääni sen lähistöllä on. Robotti tunnistaa esteet
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 9.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 9.2.2009 1 / 35 Listat Esimerkki: halutaan kirjoittaa ohjelma, joka lukee käyttäjältä 30 lämpötilaa. Kun lämpötilat
LisätiedotTopfieldin sarjaporttipäivitystyökalun asennus(rs232)
Topfieldin sarjaporttipäivitystyökalun asennus(rs232) Oheinen kuvasarja selitysteksteineen opastaa sinut onnistuneesti päivittämään Topfield -vastaanottimesi. - Lataa sarjaportti -päivitystyökalu -sivustolta
LisätiedotUML -mallinnus TILAKAAVIO
UML -mallinnus TILAKAAVIO SISÄLLYS 3. Tilakaavio 3.1 Tilakaavion alku- ja lopputilat 3.2 Tilan nimi, muuttujat ja toiminnot 3.3 Tilasiirtymä 3.4 Tilasiirtymän vai tilan toiminnot 3.5 Tilasiirtymän tapahtumat
LisätiedotSUMO-ROBOTTI. Tehtävä
SUMO-ROBOTTI Tehtävä Rakentaa ja ohjelmoida Lego Mindstorms NXT-sarjalla yksinkertainen Sumorobotti. Robotti ohjelmoidaan liikkumaan autonomisesti (ilman ohjausta) ja tunnistamaan mustan ottelualustan
LisätiedotPIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.
PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN
LisätiedotMicro:bit. Käyttöohje. Innokas verkosto Petja Pyykkönen, Saimaan mediakeskus Käyttöohje / 2016 Innokas
Micro:bit Käyttöohje Innokas verkosto Petja Pyykkönen, Saimaan mediakeskus 24.5.2017 Käyttöohje / 2016 Innokas Micro:bitin rakenne Micro:bitin etupuolelta löytyy 25 punaista LEDiä, jotka voidaan ohjelmoida
LisätiedotAALTO-VALVONTALAITE TST5102
AALTO-VALVONTALAITE TST5102 KONFIGUROINTI- JA KÄYTTÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VALVONTALAITTEEN ASENNUS... 3 3. VALVONTALAITTEEN KONFIGUROINTI HYPERTERMINAL-OHJELMALLA... 3 3.1 Valaisimien
LisätiedotComet pysäköintimittarin asennus ja kytkeminen tietokoneeseesi (Windows XP) USB-kaapelilla.
Comet pysäköintimittarin asennus ja kytkeminen tietokoneeseesi (Windows XP) USB-kaapelilla. HUOM! TÄMÄ OHJE ON COMET LAITTEEN ENSIMMÄISTÄ ASENNUSKERTAA VARTEN. Ladataksesi rahaa Comet pysäköintimittariisi
LisätiedotKoottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.
2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet
LisätiedotSisällys. 12. Javan toistorakenteet. Yleistä. Laskurimuuttujat
Sisällys 12. Javan toistorakenteet Ylstä toistorakentsta. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirhtä. Silmukan rajat asetettu kierroksen
LisätiedotTAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro:
KILPAILIJAN TEHTÄVÄT Kilpailijan nimi / Nro: Tehtävän laatinut: Hannu Laurikainen, Deltabit Oy Kilpailutehtävä Kilpailijalle annetaan tehtävässä tarvittavat ohjelmakoodit. Tämä ohjelma on tehty laitteen
LisätiedotLUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA
LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee
LisätiedotRiistakameran käyttöohje
Riistakameran käyttöohje Sisällysluettelo I. Pikakäyttöönotto... 2 1. Etupaneeli... 2 2. Alaosa ja virtakytkin... 3 Automaattinen infrapunakuvaustila... 3 Testitila... 3 Liitännät... 3 3. Patterin asettaminen...
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 11.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 11.2.2009 1 / 33 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin
Lisätiedot13. Loogiset operaatiot 13.1
13. Loogiset operaatiot 13.1 Sisällys Loogiset operaatiot AND, OR, XOR ja NOT. Operaatioiden ehdollisuus. Bittioperaatiot. Loogiset operaatiot ohjausrakenteissa. Loogiset operaatiot ja laskentajärjestys.
LisätiedotTaitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin
Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Ohjelmointitehtävänä on laatia ohjelma jääkaapin ovihälyttimelle. Hälytin toimii 3 V litium paristolla ja se sijoitetaan jääkaapin sisälle. Hälyttimen
LisätiedotIDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit
IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
LisätiedotATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014
18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
LisätiedotArduino. Kimmo Silvonen (X)
Arduino Kimmo Silvonen (X) Arduino, toimiva oma versio (osat Pajalla) ATmega 328P IC DIL-kotelossa (DIP) päältä katsottuna, Arduinon pinnit +5 V TX RX DTR FT232 10k 22p 22p Reset 1 RX D0 TX D1 D2 PWM D3
LisätiedotAndroid. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Android 4.0.3 Ice Cream Sandwichissä.
Y K S I K Ä Ä N A S I A K A S E I O L E M E I L L E LI I A N P I E NI TAI M I K Ä Ä N H A A S T E LI I A N S U U R I. Android Sähköpostin määritys Määrittämällä sähköpostitilisi Android-laitteeseesi, voit
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotTest-Driven Development
Test-Driven Development Ohjelmistotuotanto syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle
Lisätiedot1 Asentaminen. 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus 12/2006 1.1.1
1 Asentaminen...2 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus...2 2.1 PI-säätimet...3 2.2 Trendit...4 3 Lämpölaitoksen ohjaus...5 4 Voimalan alkuarvojen muuttaminen...6 5 Tulostus...8 6 Mahdollisia ongelmia...8 6.1
Lisätiedot1 Muutokset piirilevylle
1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on
LisätiedotOlet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.
StorageIT 2006 varmuuskopiointiohjelman asennusohje. Hyvä asiakkaamme! Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. Ennen asennuksen aloittamista Varmista, että
LisätiedotUlkoiset laitteet. Asiakirjan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan lisävarusteina saatavien ulkoisten laitteiden käytöstä.
Ulkoiset laitteet Asiakirjan osanumero: 430221-351 Tammikuu 2007 Tässä oppaassa kerrotaan lisävarusteina saatavien ulkoisten laitteiden käytöstä. Sisällysluettelo 1 USB-laitteen käyttäminen USB-laitteen
LisätiedotSähköautoprojekti Pienoissähköauto Elektroniikan kokoonpano Moottoriohjain. http://www.elwis.fi
Sähköautoprojekti Pienoissähköauto Elektroniikan kokoonpano Moottoriohjain http://www.elwis.fi Sisällys Elektroniikan osalista... 3 Tarvittavat työkalut... 3 Elektroniikan rakentaminen... 4 1. Piirilevyn
LisätiedotOption GlobeSurfer III pikakäyttöopas
Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Laitteen ensimmäinen käyttöönotto 1. Aseta SIM-kortti laitteen pohjaan pyötätuen takana olevaan SIM-korttipaikkaan 2. Aseta mukana tullut ethernetkaapeli tietokoneen
LisätiedotNXT Infrapuna-sensori
NXT Infrapuna-sensori Joissakin tilanteissa on hyödyllistä, jos robotti tunnistaa ympäristöstä tulevaa infrapunavaloa. Tämä tieto on välttämätön esim. RCJ:n robottijalkapallossa. Tässä esitellään vain
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 21.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 21.1.2009 1 / 32 Tyypeistä Monissa muissa ohjelmointikielissä (esim. Java ja C) muuttujat on määriteltävä ennen
LisätiedotTeekkareiden Juomapeli
Teekkareiden Juomapeli Mika Taskinen Taneli Veistinen 22.1.2010 Sisältö 1 Johdanto...1 2 Komponentit ja materiaalit...2 2.1 Mikrokontrolleri...2 2.2 Pistematriisinäyttö...2 2.3 Virtalähde ja virran regulointi...2
LisätiedotScratch ohjeita. Perusteet
Perusteet Scratch ohjeita Scratch on graafinen ohjelmointiympäristö koodauksen opetteluun. Se soveltuu hyvin alakouluista yläkouluunkin asti, sillä Scratchin käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset. Scratch
LisätiedotKameravalvonta WEB kameroilla
Kameravalvonta WEB kameroilla Kuvassa on perus setti kameravalvonnasta "pöytä" asennuksena. Kuvan asennuksessa siihen on kytketty kaksi kameraa suoraan tallentimeen, samanlaisilla kaapeleilla millä tietokone
LisätiedotGIS-automatisointi ja ohjelmointi/skriptaus. Harri Antikainen
GIS-automatisointi ja ohjelmointi/skriptaus Harri Antikainen Mistä nyt puhutaan? Automatisointi: Mikä tahansa tapa teettää tietokoneella asioita ilman että käyttäjän tarvitsee tehdä muuta kuin laittaa
LisätiedotFoscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä
Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä IP laitteiden asennus tapahtuu oletusarvoisesti käyttäen verkkokaapelointia. Kaapeli kytketään kytkimeen tai suoraan reittimeen, josta laite saa IP -osoitetiedot,
LisätiedotMirva Jääskeläinen Espoon kaupungin työväenopisto
Mirva Jääskeläinen Espoon kaupungin työväenopisto Windows Phonet yleisesti Nokian Lumiat Vanhemmat WindowsPhone 7 Uudemmat WindowsPhone 8 Samsungin Windows Phone mallit HTC:n mallit www.windowsphone.com
LisätiedotSISÄLTÖ SISÄLTÖ. Esittely. Käyttövinkkejä. Digitaalinen yönäkö-monokulaari SISÄLTÖ DENVER NVI-500 DENVER NVI-500
SISÄLTÖ SISÄLTÖ Digitaalinen yönäkö-monokulaari Käyttöohje Malli: SISÄLTÖ Esittely 3 Käyttövinkkejä 4 Osien esittely 5 7 Paristojen asennus 7 Virta päälle 8 Virran sammuttaminen 8 Ympäristön tarkkailu
LisätiedotTervetuloa Kiitos, että valitsit Arlon. Pääset alkuun helposti.
Pikaopas 1 Pakkauksen sisältö Tervetuloa Kiitos, että valitsit Arlon. Pääset alkuun helposti. Tukiasema Tukiaseman virtasovitin Täysin langattomat kamerat Ethernet-kaapeli Magneettiset seinätelineet 123-litiumparistot
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 20.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 20.1.2010 1 / 40 Arvon pyytäminen käyttäjältä Käyttäjän antaman arvon voi lukea raw_input-käskyllä. Käskyn sulkujen
LisätiedotOhjelmointi 1. Kumppanit
Ohjelmointi 1 Kumppanit November 20, 2012 2 Contents 1 Mitä ohjelmointi on 7 2 Ensimmäinen C#-ohjelma 9 2.1 Ohjelman kirjoittaminen......................... 9 A Liite 11 3 4 CONTENTS Esipuhe Esipuhe 5
LisätiedotKuvaruudun striimaus tai nauhoitus. Open Broadcaster Software V.20. Tero Keso, Atso Arat & Niina Järvinen (muokattu )
Kuvaruudun striimaus tai nauhoitus Open Broadcaster Software V.20 Tero Keso, Atso Arat & Niina Järvinen (muokattu 28.11.2017) OBS 1 (12) Sisällysluettelo Mikä on OBS... 2 Ohjelman perusasetukset... 2 Tarvittavat
LisätiedotPika-asennusohjeet Suomeksi
Pika-asennusohjeet Suomeksi (Virallinen ohje löytyy asennuslevyltä Englanninkielisenä) Tulosta tämä ohje asennuksen avuksi. Ensiksi asennetaan itse ohjelma, sitten rekisteröidytään testerin käyttäjäksi
LisätiedotKarttaselain Paikannin J2ME
Karttaselain Paikannin J2ME Käyttöohje Päivitetty 8.9.2014 Sisältö Tervetuloa...3 Tuetut laitteet...3 Sovelluksen lataaminen...3 Päänäyttö...4 Sovelluksen valikko...5 Laitetunniste (IMEI-koodi)...5 Sovelluksen
LisätiedotKSENIA GEMINO 4 GSM/GPRS-modeemi. Pikaohjelmointiohje
KSENIA GEMINO 4 GSM/GPRS-modeemi Pikaohjelmointiohje Basis-ohjelman asennus Hae basis-ohjelma www.kseniasecurity.com osoitteesta (SOLUTIONS - SOFTWARE) ja avaa asennustiedosto. Hyväksy painamalla I agree.
LisätiedotKäyttöohje. Sida 1. BRT-12 Battery Replacement Tool
Käyttöohje Sida 1 Sisältö JOHDANTO... 3 Turvallisuustiedote... 3 Tuotetietoa... 3 NÄYTTÖ JA NÄPPÄIMISTÖ... 4 KÄYTTÖLITTYMÄ... 5 BRT-12 KÄYTTÖÖNOTTO... 6 PÄÄVALIKKO... 7 AKUN VAIHTO... 8 KIELEN VALITSEMINEN...
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman
LisätiedotAsennusohje. EasyLine GSM
Asennusohje EasyLine GSM Laitteen kuvaus EasyLine GSM on puhelinlijasimulaattori, joka simuloi analogista PSTN linjaa GSM verkossa ja sitä voidaan käyttää ContactID protokollan lähettämiseen hälytinjärjestelmiltä.
Lisätiedot58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015)
58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015) Harjoitus 2 (14. 18.9.2015) Huom. Sinun on tehtävä vähintään kaksi tehtävää, jotta voit jatkaa kurssilla. 1. Erään algoritmin suoritus vie 1 ms, kun syötteen
LisätiedotKIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA
KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA Asennusohjeiden sisältö 1. RICA optimointiohjelmoinnin periaate isoftloaderilla... 2 2. RICA isoftloader toimituspaketin sisältö... 3 3. isoftloader Sync-ohjelmiston
LisätiedotDumpDbox-ohjelmiston asennus- ja käyttöohjeet Sisällys
DumpDbox-ohjelmiston asennus- ja käyttöohjeet Sisällys 1. Esittely... 2 2. Asennusohjeet... 2 3. Yleiskuva ohjelmistosta... 3 4. Tietojen siirtäminen D-Boxin avulla... 4 4.1. Piirturitiedostojen siirtäminen...
LisätiedotWindows. Valmistelut. Windows
Laiteohjelman päivittäminen vaihdettavalla objektiivilla varustetuille edistyksellisille Nikon 1 -kameroille, 1 NIKKOR -objektiiveille ja Nikon 1 -lisävarusteille Kiitos, että valitsit Nikon-tuotteen.
LisätiedotOhjelmoitava magneettivastuksellinen kuntopyörä. LCD-Näyttö BC-81295
Ohjelmoitava magneettivastuksellinen kuntopyörä LCD-Näyttö BC-81295 Yhteenveto Tämä on tarkoitettu ainoastaan ohjelmoitavaan magneettivastukselliseen kuntopyörään. Järjestelmään kuuluu kolme (3) osaa:
LisätiedotKuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:
Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa
Lisätiedot////// VENETIETO.FI \\\\\\ //// Autopilotti 2014 \\\\ //-PID säätimellä. #include <EEPROM.h> #include <SoftwareSerial.h>
////// VENETIETO.FI \\\\\\ //// Autopilotti 2014 \\\\ //-PID säätimellä #include #include SoftwareSerial gps(0, 1); // RX, TX -pinnit const int buttonpinset = 2; // painonäppäimen
LisätiedotMP3 Manager Software for Sony Network Walkman
MP3 Manager Software for Sony Network Walkman Käyttöohje WALKMAN on Sony Corporationin kuulokestereotuotteisiin liittyvä rekisteröity tavaramerkki. on Sony Corporationin tavaramerkki. NW- E55/75 2004 Sony
LisätiedotVideon tallentaminen Virtual Mapista
Videon tallentaminen Virtual Mapista Kamera-ajon tekeminen Karkean kamera ajon teko onnistuu nopeammin Katseluohjelmassa (Navigointi > Näkymät > Tallenna polku). Liikeradan ja nopeuden tarkka hallinta
LisätiedotKsenos Prime Käyttäjän opas
Ksenos Prime Käyttäjän opas Versio 11.301 Turun Turvatekniikka Oy 2011 Selaa tallenteita. Tallenteiden selaaminen tapahtuu samassa tilassa kuin livekuvan katselu. Voit raahata hiirellä aikajanaa tai käyttää
LisätiedotAsentaminen Android-laitteeseen
Asentaminen Android-laitteeseen Huomaa! Tarkempia tietoja ohjelmien asentamisesta saat tarvittaessa puhelimesi käyttöoppaasta. MyMMX mobile -sovelluksen asentaminen Android-laitteeseen: 1. Avaa laitteesi
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 8.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 8.2.2010 1 / 38 Debuggeri Tyypillinen tilanne: ohjelma on kirjoitettu, Python-tulkki ei valita virheistä, mutta ohjelma
Lisätiedot