Öron luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä. Jouni Vuorinen, Esko Sorakunnas ja Jouko Högmander

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Öron luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä. Jouni Vuorinen, Esko Sorakunnas ja Jouko Högmander"

Transkriptio

1 Öron luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä Jouni Vuorinen, Esko Sorakunnas ja Jouko Högmander

2 Sisällys 1 Taustaa: rannikkolinnakkeesta matkailukohteeksi Kestävän luonto- ja kulttuurimatkailun keskus Matkailun edellyttämät kehittämistoimenpiteet Örön tuleva palvelutarjonta Toteutusvaiheet Örön kartta ja matkailukokonaisuudet Lopuksi...14 Kansikuva: Puolustusvoimien toiminta Örössä ei lopu kokonaan, mm. lähes kaikkialle saaressa näkyvä järeä valvontatorni jää edelleen käyttöön. Kuva: Metsähallitus / Esko Sorakunnas. Metsähallitus, Vantaa 2014

3 1 Taustaa: rannikkolinnakkeesta matkailukohteeksi Puolustusvoimat luopuu Örön linnakesaaresta , jolloin saari siirtyy Metsähallituksen hallintaan ja liitetään Saaristomeren kansallispuistoon. Sata vuotta kestänyt Örön rannikkolinnakevaihe päättyy ja suljettuna ollut saari avautuu yleisölle. Metsähallituksen tavoitteena on turvata Örön rikkaan kulttuuriperinnön ja poikkeuksellisen monimuotoisen luonnon suojelu kehittämällä saaresta vetovoimainen luonto- ja kulttuurimatkailukohde täydentämään Saaristomeren kansallispuiston tarjontaa. Örön matkailullisesta kehittämisestä on laadittu suunnitelma, jonka pääkohdat on esitetty tässä tiivistelmässä. Örön linnakevaihe alkoi 1915, kun Venäjä ryhtyi linnoittamaan saarta osaksi Pietari Suuren merilinnoitusketjua; saaristolaisten laidunalueena aiemmin palvellut saari muuttui nopeasti kolmipatteriseksi rannikkolinnakkeeksi. Örön linnake siirtyi vallankumouksen jälkeen osaksi itsenäisen Suomen rannikkopuolustusta ja se osallistui menestyksekkäästi talvi- ja jatkosotaan. Linnakkeen toiminta jatkui vuoteen 2005 asti. Rannikkopuolustuksen pitkä historia on läsnä kaikkialla Örössä eri ikäisinä tykkeinä, tykkipattereina, puolustusasemina, luolastoina sekä kahtena hienona tsaarinaikaisena kasarmialueena. Venäläisten rakentama kapearaiteinen rautatie on aikojen saatossa purettu, mutta saaren poikki kulkevat yhä pohjois etelä- sekä itä länsisuunnassa alkuperäiset, mukulakivetyt tiet. Vaikka puolustusvoimat luopuu Öröstä vuoden 2014 lopussa, jää saarelle sen jälkeenkin merivalvonta- ja viestitoimintoja sekä ampuma-alue merelle. 12" kasarmialueesta kehitetään Örön palvelukeskittymä, jossa ovat majoitus-, ruokailu- ja kokouspalvelut. Nimensä kasarmi on saanut taustalla sijaitsevasta 12 tuuman tykkipatterista. Kuva: Metsähallitus / Esko Sorakunnas. Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä 3

4 Örön 3,5 km pitkää länsirantaa luonnehtivat pitkät hietikot, somerikot ja dyynialueet ovat monien uhanalaisten ja harvinaisten lajien elinpaikkoja. Kuva: Metsähallitus / Esko Sorakunnas. Örö on erittäin tärkeä uhanalaisten lajien ja suojeltavien luontotyyppien esiintymisalue, joka on säilynyt poikkeuksellisen luonnontilaisena ja edustavana. Tästä on suureksi osaksi kiittäminen puolustusvoimia, jonka toiminta on sopivasti kuluttanut maastoa ja estänyt sivullisten maihinnousun. Pääosa Öröstä kuuluu arvokkaiden luontokohteiden Natura verkostoon, ja sitä pidetään yhtenä Etelä-Suomen tärkeimmistä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien keskittymistä. Örön saaren ja ympäröivän matalan vesialueen luontotyyppi on kokonaisuudessaan harjusaari, minkä lisäksi alueella esiintyy päällekkäisenä 15 muuta luontodirektiivin perusteella suojeltua luontotyyppiä. Näistä leimallisimpia ovat 3,5 km pitkän länsirannan erilaiset dyynit ja rantavallit sekä saaren sisäosien kuivat nummet ja niityt. Myös metsät ovat saaneet kehittyä kuluneet sata vuotta luonnontilaisina. Tähän mennessä saarelta on löydetty 236 uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia. Korkeampaa uhanalaisten lajien määrää/ha on ei tunneta mistään muualta maastamme ja osalle lajeista Örö on Suomen ainoa esiintymispaikka. Varsinkin Örön perhoslajisto on hyvin tunnettu ja Suomen monipuolisin; saarella on tavattu kaikkiaan Suomessa havaituista lajista. 4 Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä

5 Militärskyddsområde Suoja-alue Ubbenholmsfjärden Restricted Military area Finnö Kommungräns Kunnanraja Vikarskären Community border Cafè - Kahvila - Cafè É Kalskär Längskär Butik - Kauppa - Shop Storskär 5 Västra Mörskär 5 Naturstig - Luontopolku - Nature trail Fågeltorn - Lintutorni - Birdwatch tower Eldplats - Tulentekopaikka - Campfire site Torrtoalett - Kuivakäymälä - Dry toilet Toalett - Käymälä - Toilets Östergadden Storgadden Slevharu Pattonskär Stora revet Kårharu Hamnskär Uddas Österskär Ormskär Skataskär Besaskär Alu Utö skyddsområde Utön suoja-alue èëí 8k Utö Sundskär Gråharuna Brunskär Tjärukobben Västerön Långlandet Örskär Utterlandet Huvudskär Aspö Landing and boating prohibited Maihinnousu ja vesialueella liikkuminen kielletty Långholm Stora Hummelskär Österfladan Håkonskär Barskär Flatö Udden Österlanden Sanden Långholm Bodö fjärden ë [0.8 k Björkö Sälgholm Nötö fjärden Stora Örskär Jurmo fjärden Lotan Ramsö Nötö Fårö Gadden Ejskär Kamskall Dockbotet Medskär Limskär Hålskär Gullkrona Ytterlanden Fur-Birsskär Ytterskär Landing and boating prohibited Skadaharu Ståtbådarna Maihinnousu ja vesialueella liikkuminen kielletty Förbjudet att landstiga och röra sig på vattenområdet Labbharu Myggskärs fjärden Bredharu " Kalkskär Trälan Klovaskärs råsen Västerudden Hamnskär Byön Ejsråsen Stordjupet Vänö fjärden Hästskärs fjärden Örö Söderdjupet Örö skyddsområde Örön suoja-alue Sommarön Tryskärs djupet Kuggskär Bengtskär Tryskärs udden Rödskärs fjärden Bodöarna Bötsön Busön Storholmen Böle Norr på land Långnäs Dömmaskär Farten Stubbnäs Bötesön Ängesön Ljusskäret Måskobb djupet Drätten éëíè 9 Furuskäret Östra skären Skallerfjärden Orglosön Träskön Söljeholmen Granholmen Djupön Biskopsö Lilla Ängesön Kyrksundet Sirnäs Tynglax Nyhaga Bogsböle Villkärr Råbacka Västanvik Misskär Kyrkbacken Galtarby Nivelax Högmo Kåddböle Billböle Illo Morgonlandet Hangö västra fjärd Hangon läntinen selkä Bolax Norrön Långholmen Långholmsfjärden Tryhål Storön Nötön Grytholmen Andalskär Gunnarsörarna Sandviken Padvaön Söderkulla Skata Skataströmmen Ramsö Skataudden Dödören Klobbfjärden Ekholmen Vähämaa Vårdkasfjärden Träskö Träsköfjärden Strandbod Pederså Kvarnböle Koustar Kalkkila Torsböle Branten Synderstön Nybacka Appelön Hålön Bergön Bredvik Sundvik Vestlax Östermark Brännboda Lammala Gräggnäs Finsjölandet Träskön Nygård Jeriko Västanfjärd Vatthaga Reku Gundby Trotby Träskböle Rugnola Skoböle Kimito Kemiö Kastkärr Stenmo Diskarn Lappdalsfjärden Koivuranta Kalvholm Viks gård Dalkarby Pajböle Tjuda Labböle Västermark Kobböle Tappo Östanå Yttersta Hamnskär Bergön Vänoxa Skaget Mågsholmen Påvalsby Vreta Småland Makila Hulta Oxkärret Kimitoön Kemiönsaari Bjensböle Smedsböle Mattkärr Norrlångvik Gräsböle Brokärr Lappdal Timari Rajalahti Eknäs Pungböle Mattböle Gästerby Vähä-Halslahti Halslahti Degerdal Raumala Dalsbruk TaalintehdasBruksfjärden Grönstrand Stora Ängesön Rosalandet Hitis Hiittinen Hitislandet Norra fjärden éëíè 9 Öfjärden Bofall ËÈÎ Bockholmen èí9stora Bergön Dalen Labbnäs Luontokeskus Sinisimpukka Stora Krokön The Visitor Centre Blåmusslan Rosala èëè9 Kalskärs fjärden Busö fjärden Ön Långholmen é [ Naturum Blåmusslan Genböle Björkboda Nygård Skånpusten Rosendal Skogsböle Lövböle Dragsfjärd Fåfängskäret Tällholmen Storlandet ËÍ èí9 Kasnäs Falkön Söljeholmen Bickö Kaxskäla Lövö Släts Stusnäs Kulla Hasselbacken Söderlångvik Bodbacken Brändön Rosala Hamnholmen Holma Söderön Lammörs fjärden ë Västra öarna Snåldön Trollön Örö fjärden Stormåsråsen Långmåsråsen Bärsskär Ådsfjärden é Ë8 [ Västerfjärden Degernäs Södra Granholm Nämanön Norstö Söglö Söderby Långnäs Storgård Ytterölmos Skålböle Rudå Norrsundvik Lemnästräsket Lemnäs Nordvik Helgeboda Västankärr Norrbacka Sunnanå Skinnarvik Kärra Halsholmen Purunpää Långvik udden Rövik Ekhamn ë 8. Hamnholmen Sandön Hammarsboda Notön Böle Framnäs Päisterpää Kupiluoto Österö Hinsholma Sandö Santasaari Honkala Kimito skyddsområde Kemiön suoja-alue Tolvsnäs fjärden Näverholmen Tolfsnäs Ängviksbergen Mjösund Pemarfjärden Peimari Uddis Överölmos Ölmos fjärden Storön Falkön é8ë Högsåra fjärden Högsåra é89 0k Höckaskär Norra Benskär é[. Lankaskär 8 Österfjärden é Kolaskär Pohjatalo Flisholmen ë 8@ 0[. Äspskär Trollskär Helsingholm Skogskär Tistronskär Södra Tjuckan Ängeskär Äspskär Vänö Stora Buskär Jermo Koivula Hirsalö Ängsholm Labbholmen Attu Attu Boda Nyboda Mielisholm Mielisholm Solmarn Tammo Högland Landstigning förbjuden Maihinnnousu kielletty Landing prohibited Järvskär Skagholm Sorpo Gullkrona fjärd Konungskär Bärsskär Brännskär Fästorna Söderön Härön Tunhamn Ängeskär Stubbön Hamnsfjärden Sundsråsen Stockhamn Storön ë.8 0 [ Norrfjärden Södra Strangskär Yxskär Gärskär Österfjärden é[î Sommarö Borstö Gråharu fjärden Bäckeskären Torget Sundskären é8 Birskär Rävskär " Bergskär Sälgskär Nagelskären Husskär ë.î 0 Bolanskär ë0. Î èè ÉË Södergård Trollö Koppholm Lökholmen Kuggö Heisala Stormaran Granholmen ä Granvik Våno Stortervolandet Sildala Domarby Björkholm Haradsholm Ön Lilltervo Konungskärs fjärden Dalskär Söskär Duvholm Hjortronharu fjärden Hjortronharu Getskär Pensar Klobbskärs fjärden é [ 8 Stora Kalskär Sandskär Kråkskär Alskär Ön Korpskär Kobbfjärden Svinö Peno Korpholm Sandö Furuvik Österudden Örfjärden Skärgårdshavets nationalpark och dess samarbetsområde Styrsholmarna Saaristomeren kansallispuisto ja sen yhteistoiminta-alue Archipelago National Park cooperation area Skallotörarna Kopparholm Knivskär Lederskär Hem-Kråkskär Marskär Ön ä Ragnholm Käldinge harun Bultarna Birsskär Stenskär Simpgropen Gråsö Grötö ä Kalskärs fjärden Klockskär Byskär Brännskär Söderfjärden Björkholm Bryggas Gyttja Österby Sommarö éëè9 Dalkarby Prostvik Simonby Käldinge Delholm Vikom Lillandet Hangslax Käldö Klobbnäs Piparby Kirjais Brokonskär Ytterstholm Moisk Anisor Biskopsö Söderby Ernholm Nagu Nauvo Ramsö Svartholm Svartö Landstigning förbjuden Linuskär Maihinnnousu kielletty Landing prohibited Storlandet Ådön Skärgården Lökholm Norrfjärden Skäriråsen Stora Salskär Smedskären Storskär Halsholmen Brändön Sandholm é0[ 8 Salskärs fjärden Trunsö Mälhamn Norra Furuholmen Killingholm Södra Furuholmen éèë.0 k Mjoö Holmen Bodö Håkonå Granholm Boskär Stenskär ë [ Gölpan Ådö fjärden 08 Skogsflisan Hummelskär Berghamn Skärgårdsfjärden ë [ Haraskärs fjärden 08. ék Haraskär Påkmo Rockeholms fjärden Båtskärs fjärden Redamo Kaiplot èëíè Ängholm Storkvivas Högsar Sackholm Vansor Vatlax Mattnäs Petsor Lalax Taslot Väcklax Grännäs Finby Urksor Vikperä Sellmo Korsnäs Samslax Galls Hummelholm Kvivlax Bisarböle Bergö Risis Sexnappa Packais Mielis Poutuis Storlandet Jälist Toras Koum Strandby Pärnäs Krok ä Snäckö Kalvholm Verkholm Heimarmo é[8 k Västerlandet èë. 8 Förbjudet att landstiga och röra sig på vattenområdet Kalkskär Kulm Barskärs fjärden Norrskär Tränskär Rumar Almas Inikorp Vinappa Sydänperä Appelvik Österretais Söderstu è9èë Ängholm Lotfjärden Ön Västerretais Verknäs Vandrock Skärgårdscentrum Korpoström Ängsö Saaristokeskus Korpoström Kasan Korpoström Archipelago Centre Jungfruharu fjärden Storlandet Jurmo Böle Syvälax ë "8 [0. Söderkläpparna Hamnskärsfjärden Karby Rosklax Korpoström Bussö Ormskär Norpaskäret Skärgården Bendby Konungsskär Krokskär Tränskärs fjärden Snökobben Innerlandet Hässlö Västerfjärden Stackskär Skalmören Västra skärgården Vällingskär Långlandet Nästland Stora Hästö Stickelskären Vällingskärs fjärden Vidskär Hjortö ë 8 Brunskärs fjärden 0[. Gyltö galten Västerkalax Galtby ä Norrfjärden Nationalpark - Kansallispuisto - National park Vattkast Korpo Korppoo Markomby Väsby Kölingby Skofatt Strömma Verkan Kyrkfjärden äèè9 Kopois Bonäs Marsö Gyltö skyddsområde Gyltön suoja-alue Gyltö Landstigning förbjuden Maihinnnousu kielletty Landing prohibited Ulvingen Bokulla Finnö Käldersö Lempersö Elvsö ä Tjurklobbsfjärden Kälö fjärden Landstigning förbjuden Maihinnnousu kielletty Landing prohibited Kälö Lillgyltö Vidskärs fjärden Värpeln Sundskär Österskärs fjärden Gloskär Västerön Kittuis Volot Lövskär Lövskärs fjärden Medelby Kvigharu fjärden Rödskärs fjärden Rödskär Birsskär Berghamn Flatskär Luk Storlandet Sandö Hönsnäs Berghamn fjärden Hästö saa ri Örö sijaitsee 9 merimailia Kasnäsistä lounaaseen. Metsähallitus 2014, Maanmittauslaitos 1/MML/ km Sopsälle station - Roska-Roope piste - Waste disposal point Avfallsservice - Jätepiste - Waste disposal Utfärdshamn - Retkisatama - Boat harbour Sundskär Luckuskär Djupet Kökarfjärden Luckuskärs fjärden Förbindelsebåtshamn - Yhteysalussatama - Ferry Harbour Mörskärs fjärden Gästbrygga - Vieraslaituri - Guest Pier Metsähallitus 2010 Karttakeskus, Lupa L ä ë Gästhamn - Vierasvenesatama - Guest Harbour Kökars ören Ödestuga - Autiotupa - Wilderness Hut Skvättorna Tältningsområde - Telttailualue - Camping site Kannskär Kannskärs fjärden Horsskär Alenskär Alskär Fiskö Kråkskär Stora Blåskär Gåsskär Skinnharun Pattonskär Gråskär Vällingshamn Klishära strömmen Bränsle försäljning - Polttonesteen myynti - Fuel sales Innerhära Stora Flyskär Naturstuga - Luontotupa - Nature cabin Post - Posti - Post Krokskäret Håvarskärs fjärden Landstigning förbjudet Maihinnousu kielletty Landing prohibited Tillträde förbjudet Liikkuminen kokonaan kielletty Landing and boating prohibited Degerkuggskär Innebär områden som falla under nationalparken Sisältää kansallispuiston alueet Höskär Including areas belonging to the nationalpark Karlen Norrhära Jungfruskär ë [ 0@. 8 Krämanskären Österfjärden Nölestklobb Söderhära djupet Skärgårdshavets nationalparks samarbetsområde Gottskär KansallispuistonVålö yhteistoiminta-alue Archipelago National Park cooperation area Österbygge Skyddområden för säl Söderby suojelualue Hylkeiden Seal protection area Fölskärs fjärden Information - Opastus - Information Södra Rödskär Korsö Vattenområde som hör till nationalparken Kansallispuistoon kuuluva vesialue PAN Parks kärnområde Ubbenholma PAN Parks ydinalue Husö PAN Parks Wilderness area Idö Brunnskär Källskär Lindö Karlby Bässkär Hamnö Nölstö Stora Korpskär Landområden som hör till nationalparken Kansallispuistoon kuuluva maa-alue Land area of the National Park Rännklepp Hellsö Sea area of the National Park Överboda Kökar Munkvärvan Brunnsfjärden Gåsskär Blåskär TE CKENF ÖRKL ARING ME RKKIEN SE LIT E L EGE ND Örlandet Östra Långskär Dömmanskär Naturreservat Luonnons.alue Stora Bogskär Östra Vidskär Abborrskär Storören Kalhära fjärden Storskär Kyrkogårdsö Bässkär Hästskär Sundskär Gloskär SKÄRGÅRDSHAVET - SAARISTOMERI a ma ru n Tu n s i- Lä d, la n Kö k Va a r s tå bo Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä iön n, Kem Kem itoö Par ain en Par gas,

6 2 Kestävän luonto- ja kulttuurimatkailun keskus Örön tulevaisuus rakentuu sen mittavan luonto- ja kulttuurimatkailupotentiaalin kestävään ja hallittuun hyödyntämiseen. Tätä varten on laadittu Örön vastuullisen kehittämisen strategia, joka korostaa lajien, luontotyyppien ja kulttuuriarvojen suojelua. Tavoitteena on kehittää Öröstä vetovoimainen ja helposti saavutettava saaristomatkailukohde, jossa on laaja palvelutarjonta eri kohderyhmien tarpeisiin. Kehitystyö edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista sekä alkuvaiheen investointeja, jotta kestävälle matkailukäytölle saadaan luotua tarpeelliset puitteet. Örön liki päivälleen sata vuotta kestänyt linnakevaihe päättyy vuoden 2014 lopussa. Kuva: Metsähallitus / Esko Sorakunnas. Visio 2020 Örön linnakesaari osana Saaristomeren kansallispuistoa on kansainvälisesti kiinnostava ja vetovoimainen luonto- ja kulttuurimatkailukohde sekä kansallisesti johtava Saaristomeren käyntikohde. Örön saavutettavuus ja palvelut vastaavat laajan kohderyhmän tarpeita ja sen yritykset ovat haluttuja yhteistyökumppaneita. Örön liiketoiminnan laajuus mahdollistaa ympärivuotisen liiketoiminnan verkostoyrittäjille kannattavasti ja toimintaa kehitetään järjestelmällisesti viranomaistahojen ja julkisen sektorin kanssa. Koko toiminta perustuu luonto- ja kulttuuriarvojen säilyttämiseen sekä kestävän kehityksen huomioimiseen kaikessa tekemisessä. Örön matkailullisia vahvuuksia ovat ennen kaikkea rikas luonto ja pitkä rannikkopuolustushistoria. Saaren iso koko, erinomainen sijainti ja yksityisomistuksen puuttuminen tekevät siitä houkuttelevan kehityskohteen, jonka valmis kunnallistekniikka ja monipuolinen rakennuskanta ovat pienin muutostöin käytettävissä matkailun tarpeisiin. Veneilijöille Örö on luonteva käyntikohde, mutta matkailun suurin potentiaali piilee maitse tulevissa eli ilman omaa veneettä liikkuvissa matkailijoissa, joten säännöllisen ja sujuvan henkilöliikenteen aloittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Toistaiseksi Saaristomereltä puuttuu laajaa kohderyh- mää palveleva ja helposti saavutettava luonto- ja kulttuurimatkailukohde. Öröllä on edellytykset kehittyä tällaiseksi suuren yleisön, erityisalojen harrastajien, yritysryhmien sekä kansainvälisten kävijöiden saaristokohteeksi. Alkuvuosien tavoitteena on käyntiä/vuosi ja toiminnan vakiinnuttua käyntiä/vuosi. Liiketoiminnan paikalliseksi kokonaistyöllisyysvaikutukseksi arvioidaan alkuvaiheessa henkilötyövuotta, mikä kaksinkertaistuu toiminnan vakiinnuttua. Merkittävä kävijävolyymi perustuu Örön liikenneyhteyksien parantamiseen; saareen on tulevaisuudessa päästävä myös ilman omaa 6 Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä

7 venettä, jotta kohderyhmiksi saadaan muutkin kuin veneilijät. Toinen haaste on riittävän majoitus-, ravintola- ja ohjelmatarjonnan syntyminen saarelle. Metsähallituksen roolina on Örön hallinnointi, kehittäminen sekä puitteiden luominen kestävälle virkistyskäytölle valittujen yhteistyöyritysten vastatessa kaupallisesta palvelutarjonnasta. Örön luonto- ja kulttuuriarvot ovat poikkeuksellisen rikkaat, jopa ainutlaatuiset, mikä on otettava huomioon kaikessa saaren käytössä ja matkailutoiminnassa. Suurten kävijämäärien aiheuttamat kulumisen ja häirinnän riskit on tiedostettu alusta lähtien ja matkailu pyritään toteuttamaan siten, ettei se uhkaa näitä arvoja. Luonnonsuojelunäkökulmasta on laadittu matkailusta Natura-arvio, jossa tarkastellaan mahdollisesti aiheutuvia haittoja ja keinoja niiden estämiseksi tai vähentämiseksi. Saaristomeren kansallispuiston järjestyssääntö koskee Örötä 2015 alusta lähtien, mutta kohteen ainutlaatuisuuden vuoksi sille ehdotetaan lisäksi erityismääräyksiä, joita kutsutaan Örön pelisäännöiksi. Örön tykeillä on ollut tärkeä rooli rannikkopuolustuksessa. Kuva: Metsähallitus / Esko Sorakunnas. Örössä on tavattu 236 uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia. Ennallistamistoimilla ylläpidetään jatkossakin avoimia habitaatteja. Kuva: Metsähallitus / Esko Sorakunnas. Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä 7

8 3 Matkailun edellyttämät kehittämistoimenpiteet Hyvistä lähtökohdista huolimatta ei puolustusvoimien rannikkolinnake sellaisenaan sovellu suoraan avoimeksi matkailukohteeksi. Keskeiset haasteet siirtymäkauden aikana ovat: rakennusten kunnostus ja ylläpito kunnallistekniikan osittainen modernisointi ja kiinteistöhuollon organisointi venesataman rakentaminen ja veneväylän merkitseminen yhteysalusliikenteen uudelleen käynnistäminen retkeilyreitistön rakentaminen ja opastuksen järjestäminen jätehuolto, alueiden hoito ja kävijäturvallisuus. Rakennusten kunnostus ja ylläpito Örössä on puolustusvoimien perintönä valmis rakennuskanta, mikä luo hyvät lähtökohdat matkailutoiminnalle, mutta toisaalta asettaa mittavan kunnostus- ja kunnossapitovelvoitteen Metsähallitukselle. Suuri osa 59 rakennuksesta (yht. yli kerros-m 2 ) on Museoviraston suojelemia ja osa edellyttää välittömiä kunnostus- ja peruskorjaustöitä. Myös rakennusten uusiokäyttö matkailutoiminnassa vaatii muutostöitä ja modernisointia ennen kuin ne täyttävät nykypäivän vaatimukset. Osalle rakennuksista on laadittu alustava uusiokäyttösuunnitelma, joka tarkentuu rakennuskannan inventoinnin ja tarkemman kuntokartoituksen myötä. Jatkossa rakennuksista huolehtiminen merkitsee jatkuvia lämmitys- ja hoitokustannuksia. Örön suojeltavaa rakennuskantaa, vuonna 1916 rakennettu 12" kasarmin toimisto, joka soveltuu hyvin kokous- ja koulutuskäyttöön. Sen neljä tilavaa huonetta on toimiva ratkaisu useiden samanaikaisten kokousten pitämiselle tai seminaarin ja ryhmätyötilojen vaatimuksille. Kuva: Metsähallitus / Esko Sorakunnas. 8 Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä

9 Kunnallistekniikka ja kiinteistöhuolto Saarella on toimiva kunnallistekniikka, joka siirtyy niin ikään Metsähallituksen vastuulle. Tähän kokonaisuuteen sisältyy vesilaitos, vesija viemäriverkosto, jätevedenpuhdistuskenttä, kaukolämpöverkosto ja useampia lämpökeskuksia sekä sähkö- ja dataverkko. Näiden kunto on selvitettävä ja ainakin vesilaitos on modernisoitava. Lisäksi nykyinen öljylämmitys olisi kannattavaa korvata maalämmöllä. Kunnallistekniikka ja rakennuskanta edellyttävät jatkuvaa kiinteistöhuoltoa ja valvontaa saarella. Venesatama ja -väylä Saaristomatkailun menestyksen kannalta avainasia on kohteen hyvä saavutettavuus. Öröhön rakennetaan omalla veneellä tuleville riittävän iso venesatama saaren kaakkoiskulmaan nykyisen pienen laiturin viereen. Venesataman rakentaminen edellyttää rakennuslupaa, lahden ruoppausta, laitureiden rakentamista, vesi- ja viemärijohtojen vetämistä ja nykyaikaisia rantapalvelurakenteita. Samalla lahden pohjaan rakennetaan melojille oma rantautumispaikka, joka palvelee myös sukellus- ja virkistyskalastustoimintoja. Tarvittaessa veneilijöille voidaan myös varustaa pieni retkisatama-tyyppinen rantautumispaikka, sillä tavoitteena on sallia maihinnousu vain merkityistä satamista. Saareen tuleva veneväylä on merkittävä merikarttaan ja tarkistettava sen viitoitus. Yhteysalusliikenteen käynnistäminen Maitse tulevat kävijät eli ilman omaa venettä liikkuvat ovat iso kävijäryhmä, jolle alusliikenne on välttämätöntä. Yhteysalusliikenne Kas näsistä on käynnistettävä uudelleen sekä selvitettävä mahdollisuudet nopeakulkuiseen linjatai charter-liikenteeseen esimerkiksi Kasnäsistä, Hangosta tai Turun suunnalta. Tavoitteena on mahdollistaa joustavat päiväkäynnit sekä toisaalta pidempiaikainen oleskelu saaressa. Henkilöliikenteen lisäksi säännöllinen yhteysalusliikenne on välttämätöntä myös saaren huollon kannalta. Ilman toimivaa alusliikennettä Örö jää veneilijöiden pysähtymiskohteeksi, jonne ei kehity laajempaa matkailupalvelutarjontaa. Alustava suunnitelma Gölen-lahteen rakennettavasta, noin paikkaisesta venesatamasta. Piirros: Arkkitehtitoimisto Sigge Oy. Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä 9

10 Retkeilyreitistö ja opastus Örö on iso saari, noin 3,5 kilometriä pitkä ja 1,5 km leveimmältä kohdaltaan, ja mielenkiintoiset tutustumiskohteet sijaitsevat eri puolilla saarta. Tarvitaan selkeä retkeilyreitistö opastamaan kävijöitä eri nähtävyyksille sekä mahdollistamaan koko saareen tutustuminen. Reitistö myös suojelee saaren herkkää luontoa liialta kulumiselta ja häirinnältä ohjaamalla kävijät ja kulutuksen merkityille reiteille. Reitistökokonaisuuteen sisältyy opastusaineiston tuottaminen. Jätehuolto, alueiden hoito ja kävijäturvallisuus Puolustusvoimat hoitaa saastuneiden maaalueiden siivoamisen, romujen poiston, vaarallisten kohteiden suojaamisen sekä puolustusvoimien käyttöön jäävien kohteiden lukituksen. Metsähallituksen vastuulle jää alueiden hoito ja siisteydestä huolehtiminen. Jätehuollon järjestäminen suositussa saarikohteessa on mittava kokonaisuus, johon kuuluvat kaikki kävijä- ja käyttäjäryhmät. Sekajätteen, biojätteen ja kierrätysjakeiden lisäksi tulee huolehtia riittävästä WC:iden määrästä sekä jätevesien asianmukaisesta käsittelystä myös viemäriverkon ulkopuolisissa kohteissa. Öröhön suunniteltu, noin 12 km:n pituinen retkeilyreitistö perustuu olemassa olevien teiden ja polkujen hyödyntämiseen kävijöiden ohjaamisessa. Metsähallitus 2014, Maanmittauslaitos 1/MML/ Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä

11 4 Örön tuleva palvelutarjonta Kaupallisten matkailupalveluiden tuottamisesta vastaavat Örössä operoivat yhteistyöyritykset. Tavoitteena on, että Örössä voi tulevaisuudessa majoittua historiallisessa 12 tuuman kasarmissa, vuokrata asunnon entisistä kantahenkilökunnan paritaloista tai vaikka nukkua yönsä autiotuvaksi muutetussa betonisessa miehistökorsussa. Ravintola-, kahvila- ja cateringpalvelut liittyvät suoraan majoitustoimintaan, mutta palvelevat myös päiväkävijöitä ja veneilijöitä. Esimerkiksi 12" kasarmin ruokala voi tulevaisuudessa toimia nostalgisena kasarmiravintolana ja Eteläsataman satamanvartijan talo rantakahvilana. Kokouspalveluiden tarjonta tekee Öröstä tulevaisuudessa kiinnostavan kohteen myös yritysryhmille, ja tähän tarkoitukseen löytyy useampia sopivia kokous- ja koulutustiloja. Luonnollisesti kestävän matkailun mukaiset opastus- ja ohjelmapalvelut sekä kalustovuokraus tulevat kuulumaan olennaisina Örön matkailutarjontaan. Tulevina vuosina museo- ja näyttely-yhteistyö syventävät kulttuurikokemusta ja työnimellä Nuorten kansallispuisto kehitettävä nuorten ympäristökasvatustoiminta tarjoaa elämyksellistä Itämeri-tietoa ja puitteet leirikoulu- ja kurssitoiminnalle. Sotilaskodista on mahdollista tehdä tulevaisuudessa tapahtumakeskus: paikka häille, kesäteatterille, konserteille ja juhlille. Kuva: Metsähallitus / Esko Sorakunnas. Ruokalassa on noin sata asiakaspaikkaa ja se on hengeltään tulevaan ravintolatoimintaan täysin sopiva. Keittiön varustelu vastaa ammattikeittiötä kylmätiloineen ja muine laitteineen. Kuva: Metsähallitus / Esko Sorakunnas. Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä 11

12 5 Toteutusvaiheet Öröhön kohdistuu jo suunnitteluvaiheessa yleisön suuri mielenkiinto, ja on odotettavissa, että sinne saapuu runsaasti kävijöitä heti kesällä Miten edellä listatut kehitystoimet priorisoidaan ja vaiheistetaan, jottei matkailun kestävyys vaarannu ja siirtymäkausi sujuu onnistuneesti? Örön kehittäminen on monivuotinen ja vaiheittain etenevä prosessi, eikä ole realistista saada kaikkea valmiiksi toukokuussa 2015 pidettäviin avajaisiin. Ensivaiheen välttämättömät kehittämistoimet, jotka siis on tehtävä ennen kevättä 2015, ovat sataman, reitistön ja opastuksen rakentaminen. Lisäksi avainkohteet on kunnostettava ja tukitoiminnot (jätehuolto, alueiden hoito, kiinteistöhuolto, valvonta ja huoltoliikenne) käynnistettävä. Pidemmän aikavälin matkailutavoite kävijää vuonna 2020 edellyttää näiden lisäksi säännöllistä henkilöliikennettä, riittävää majoituskapasiteettia ja monipuolista palvelutarjontaa saaressa. Työllisyysvaikutusten, luonnonsuojelun, Örön kehittymisen ja kävijäkokemuksen kannalta on sitä parempi, mitä ripeämmin kaikki tarvittavat matkailun puitteet laitetaan kuntoon. Örön haltuunotosta ja matkailun kehittämisestä Metsähallitukselle aiheutuva investointitarve on arvioitu noin 10 milj. euroksi. Pääosa investoinneista aiheutuu rakennusten kunnostuksesta ja kunnallistekniikan modernisoinnista: rakennusten kunnostus- ja muutostyöt 3,83 8,8 milj. kunnallistekniikan modernisointi ja kiinteistönhuoltokalusto sataman rakentaminen retkeilyreitistön perustaminen ja opasteet Jatkuvia käyttömenoja aiheutuu vuodessa kiinteistöjen lämmityksestä noin (öljy- ja sähkölämmitys) ja kiinteistöhuollosta Tavoitteena on, että nämä saadaan toiminnan vakiinnuttua katettua matkailuyritysten maksamilla tilavuokrilla. Lisäksi alusliikenne tulee tarvitsemaan taloudellista tukea. Eri kehittämistoimet aikataulutetaan niiden kiireellisyyden mukaan. Satama Reitistö Opasteet Yleisö-WC:t Saunat Huolto ja valvonta Jätehuolto Melontaranta Alusliikenne Paritalomajoitus Kahvila Autiotupamajoitus Ohjelmapalvelut 12" kasarmimajoit. Kokouspalvelut Ravintola Museoyhteistyö Kylätalo Sotku Nuorten kans.puist Vaihe I X X X X X X X X Vaihe II X X X X X X X X X X X X X Vaihe III X X X X X X X X X X X X X X X X X X X 12 Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä

13 6 Örön kartta ja matkailukokonaisuudet 1) Eteläsatama: uusi venesatama sekä henkilö- ja huoltoliikenteen pääasiallinen satama 2) Melontakeskus: melojien, sukeltajien ja virkistyskalastajien tukikohta sekä telttailualue 3) 12" kasarmialue ja tykkipatteri: saaren palvelukeskittymä, jossa majoitus-, ruokailu- ja kokouspalvelut 4) 6" kasarmialue: historiallinen kasarmialue ja tykkipatterin rauniot 5) Paritalot: kantahenkilökunnan asuinrakennuksia, jotka voidaan ottaa vuokrakäyttöön 6) Sotilaskoti: sotilaskoti, vanha rivitalo ja komendantin asunto 7) Lyhyt ja Pitkä Ikävä: historialliset mukulakivitiet muodostavat koko saaren kattavan retkeilyreitistön rungon. Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä 13

14 7 Lopuksi Örön avautuminen on ainutkertainen mahdollisuus alueen ja koko Saaristomeren matkailun kehittämiselle. Siitä on mahdollista kehittää Saaristomeren vetovoimaisin käyntikohde, joka tuo työtä ja toimeentuloa paikallistalouteen. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää saaren saavutettavuutta (venesatama, väylät ja alusliikenne), rakennusten ja kunnallistekniikan kunnostusta, reitistön ja opastuksen rakentamista, laajaa palvelutarjontaa perillä (majoitus-, ravintola-, kokous- ja ohjelmapalvelut) sekä riittäviä tukipalveluita (jätehuolto, alueiden hoito, kiinteistöhuolto, valvonta ja kävijäturvallisuus). Ratkaisevaa on, että Örön kehittämiseen investoidaan siirtymäkauden aikana riittävästi, jotta kestävälle matkailulle saadaan luotua sen edellyttämät puitteet ja positiivinen kehitys lähtee ripeästi liikkeelle. Lisätietoja Jouko Högmander, erikoissuunnittelija, Metsähallitus / Etelä-Suomen luontopalvelut sähköposti: jouko.hogmander(at)metsa.fi puhelin Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä

Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö. Destination Örö 1

Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö. Destination Örö 1 Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö Destination Örö 1 Laidunsaari linnake luontomatkailukohde Autio Örön saari toimi Rosalan tilojen laidunalueena 1800 -luvulla Saaren rakentaminen alkoi osana

Lisätiedot

Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma

Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma Jouni Vuorinen, Esko Sorakunnas ja Jouko Högmander Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 127 Jouko Högmander Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut

Lisätiedot

LIITE 9 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Kiinteistökohtaiset muutokset

LIITE 9 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Kiinteistökohtaiset muutokset LIITE 9 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Kiinteistökohtaiset muutokset Aineiston alkuperä: Yhteyden otot, kuntaan sekä kaavoittajaan Taulukko koonti,pvm 18.11.2014,

Lisätiedot

2 Lime 4 RKY -alue (saaristoasutus) ympärillä RKY-alue, peni koko, asutuksen läheisyys 96288

2 Lime 4 RKY -alue (saaristoasutus) ympärillä RKY-alue, peni koko, asutuksen läheisyys 96288 numero Alue Sopivuus luokka Huomioitavaa Perustelu Pintaala Kaavoitus 1 Rödjan 3 Merikotkan ja Kalasääsken pesimäalueiden Suojelukohteiden ja asutuksen 190737 2 Lime 4 RKY -alue (saaristoasutus) ympärillä

Lisätiedot

Kansikuva: Teemu Köppä Kuvat: Teemu Köppä, Seppo Keränen

Kansikuva: Teemu Köppä Kuvat: Teemu Köppä, Seppo Keränen Kansikuva: Teemu Köppä Kuvat: Teemu Köppä, Seppo Keränen Saaristomeren kansallispuiston järjestyssääntö Saaristomeren kansallispuisto sijaitsee ulkosaaristossa, Saaristomeren eteläreunalla. Varsinaista

Lisätiedot

Örö yleiskatsaus

Örö yleiskatsaus Örö yleiskatsaus 17.12.2018 Örön vierasvenesatama-alue Kolme vierasvenelaituria, 1910-luvulla valmistunut myymälä ja kahviorakennus, sekä käymälä- ja tiskausrakennus. Satamaalue on kivetty terassiksi.

Lisätiedot

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi Vallisaaren ja Kuninkaansaari 2016 Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi 1 2013 Eräluvat Metsähallitus luontopalvelut Kansallispuisto 20 min Kauppatorilta - Helsinki: True Nature Capital

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAARI KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KEMIÖNAARI KEMIÖN RANTAYLEIKAAVAN MUUTO Rantayleiskaaamuutoksen selostus, joka koskee 20..20 päiättyä rantayleiskaaakarttaa. Rantayleiskaaamuutos koskee osaa kiinteistöä RNo 322-463--2 sä määräalaa RNo

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

Luontomatkailu ja kansallispuistot Suomen matkailun vetovoimatekijänä Harri Karjalainen Puistonjohtaja Metsähallitus/Rannikon Luontopalvelut

Luontomatkailu ja kansallispuistot Suomen matkailun vetovoimatekijänä Harri Karjalainen Puistonjohtaja Metsähallitus/Rannikon Luontopalvelut Luontomatkailu ja kansallispuistot Suomen matkailun vetovoimatekijänä Harri Karjalainen Puistonjohtaja Metsähallitus/Rannikon Luontopalvelut Metsähallituksen Luontopalvelujen tehtävät Suojelemme arvokkainta

Lisätiedot

Porkkalan suojelualueet. Kirkkonummi 25.2.15

Porkkalan suojelualueet. Kirkkonummi 25.2.15 Porkkalan suojelualueet Kirkkonummi 25.2.15 Metsähallituksen tekninen selvitys Toimeksianto ympäristöministeriöltä Metsähallitukselle: selvittää Porkkalanniemen ja sen edustan valtion maa- ja vesialueiden

Lisätiedot

Pargas / Parainen. Intern busstrafik / Sisäinen linja-autoliikenne

Pargas / Parainen. Intern busstrafik / Sisäinen linja-autoliikenne Pargas / Parainen Intern busstrafik / Sisäinen linja-autoliikenne Endast under skoldagar Vain koulupäivinä Våno -Granvik Pargas/Parainen 07.35 Pargas/Parainen 13.10 15.15 Sattmark 07.45 Tervsund 13.20

Lisätiedot

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET 19.3.2015 klo 17.30 Eduskunnan kansalaisinfo Suomenlahden kansallispuistojen täydennys Ympäristöneuvos JukkaPekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muokkaa alaotsikon

Lisätiedot

Koivusaaren Pursiseura ry Satamakirja v 2010.0 17.4.2010

Koivusaaren Pursiseura ry Satamakirja v 2010.0 17.4.2010 Koivusaaren Pursiseura ry 17.4.2010 1(78) Kuva Anne Törmä Koivusaaren Pursiseura ry 17.4.2010 Satamakirjatyöryhmä Koivusaaren Pursiseura ry 17.4.2010 2(78) 1. ESIPUHE Tämä kopulaisten satamakirja syntyi

Lisätiedot

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta. Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta. Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo Muistio suunnittelutilaisuuksista Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo Suunnittelun tuotoksia kansallispuiston ulkopuolisiin alueisiin Rautalampi o Majoituskapasiteetin lisääminen

Lisätiedot

LIITE 9 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Kiinteistökohtaiset muutokset

LIITE 9 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Kiinteistökohtaiset muutokset LIITE 9 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Kiinteistökohtaiset muutokset Aineiston alkuperä: Yhteyden otot, kuntaan sekä kaavoittajaan Taulukko koonti,pvm 18.11.2014

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Valtioneuvoston asetus. suoja-alueista. Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000

SISÄLLYS. N:o Valtioneuvoston asetus. suoja-alueista. Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000 N:o 11 SISÄLLYS N:o Sivu 11 Valtioneuvoston asetus suoja-alueista... 2993 N:o 11 Valtioneuvoston asetus suoja-alueista Annettu

Lisätiedot

Kirjokertun kannankehitys Lounais-Suomessa

Kirjokertun kannankehitys Lounais-Suomessa Kirjokertun kannankehitys Lounais-Suomessa Uhanalaisten lajien seuranta Kirjokertun pesimäkannan kehitys Lounais-Suomessa Panu Kunttu Aineisto ja menetelmät Kirjokerttu Sylvia nisoria laulaa usein ympäristöään

Lisätiedot

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Ohjelma 8:45 Hankkeen esittely miksi, mitä ja kenen kanssa? Maija Pirvola, Yrityssalo 9:00 Teijon kansallispuiston erityispiirteet

Lisätiedot

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN 11.6.2009 Pirjo Seurujärvi 2 Inarin retkeilyalue pähkinänkuoressa - Pinta-ala 121 820 ha - Vettä 68 450 ha - Maata 35 440 ha - Retkeilyn rakenteita - Tuvat yht. 12 -

Lisätiedot

Nordana -Lo vbo len tuulivoimahanke: Kuvasovitteet

Nordana -Lo vbo len tuulivoimahanke: Kuvasovitteet Nordana -Lo vbo len tuulivoimahanke: Kuvasovitteet 1. Yleistä: Kaikissa kuvasovitteissa on käytetty tuulivoimalatyyppiä Nordex N117 2,4 MW ja/tai Enercon E101 3,0 MW Napakorkeus: 141m / 135,4 m Lavan pituus:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen virkistys- ja matkailukohteet 2017

Varsinais-Suomen virkistys- ja matkailukohteet 2017 Varsinais-Suomen virkistys- ja matkailukohteet 2017 Pääluokka Alaluokka Kohteen nimi Katuosoite Postinro Kunta Seutukunta Omistus X Y Virkistysk Virkistysk Koivusaaren luontotorni Kuusistonlahden Virkistysk

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

AINUTLAATUINEN KOKONAISUUS SAARISTOMEREN PORTILLA PORTO WEST 16/02/2016

AINUTLAATUINEN KOKONAISUUS SAARISTOMEREN PORTILLA PORTO WEST 16/02/2016 AINUTLAATUINEN KOKONAISUUS SAARISTOMEREN PORTILLA Kemiönsaareen Peimarinlahden rannalle syntyy uusi ainutlaatuinen asuntoalue. Asuntoalue sopii sekä vakituiseen että vapaa-ajan asumiseen. SIJAINTI Autotie

Lisätiedot

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/2015 1 (6) 902 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Metsähallituksen hakemuksesta rakentaa laituri Vallisaareen ESAVI/4242/2015 Päätös päätti antaa Etelä-Suomen

Lisätiedot

Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut

Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut 15.11.2018 Luontopalvelut 2018 Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa ja suojelee Suomen

Lisätiedot

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007

Lisätiedot

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5. Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu

Lisätiedot

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija Metsähallitus / Petri Jauhiainen Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa kansallisomaisuuttamme Hoidamme kaikkia

Lisätiedot

saimaan virkistysalueyhdistys ry

saimaan virkistysalueyhdistys ry saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.

Lisätiedot

NORRVIK Info 2015. Saari-isäntä (v. 2015) Veli-Matti Laakso +358 500 486 538

NORRVIK Info 2015. Saari-isäntä (v. 2015) Veli-Matti Laakso +358 500 486 538 NORRVIK Info 2015 Saari-isäntä (v. 2015) Veli-Matti Laakso +358 500 486 538 T E R V E T U L O A Lohjan Laivureiden Norrvikin saaritukikohtaan Ole ystävällinen ja merkitse yöpymisesi saunatuvassa olevaan

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä.

Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä. Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä. Ote Korppoon eteläisen saariston osayleiskaavan osista 4 ja 5 (Paraisen kunta). Punaisella hankealueen likimääräinen

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

LIITE , lisätty ja Tark Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

LIITE , lisätty ja Tark Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet: LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet: Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html#

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen

Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen METSÄHALLITUS 160 VUOTTA METSÄHALLITUS - MONIALAINEN OSAAJA VASTUUTA IHMISISTÄ, YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Käytämme, hoidamme ja suojelemme valtion

Lisätiedot

Roope-satamaohjelma. Eeva Taimisto

Roope-satamaohjelma. Eeva Taimisto Roope-satamaohjelma JÄRVI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vaasa Kuopio Lieksa Jyväskylä Lahti Lappeenranta Turku Roope-satamaohjelma PSS ry:n ympäristöohjelman suomalaisille venesatamille vuodesta 2010 2017 mukana

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa Konnevesi 14.3.2017 Maija Mikkola 2 Mikä on Metsähallitus? valtion liikelaitos, jolla on sekä liiketoimintaa että julkisia hallintotehtäviä liiketoimintaa Metsähallitus

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Koivusaaren luontopolku

Koivusaaren luontopolku KARTTAESITE Koivusaaren luontopolku 100 m Koivusaaren luontopolku sijaitsee Ounasjoen suistosaaressa, 2,3 km Rovaniemen keskustasta pohjoiseen. Pitkos tetun ja helppokulkuisen polun pituus on 2,5 km. Opasteet

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma

Kauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma Kauppi-Niihaman vertaissuunnittelu, kevät 2019 Kauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma Pirkanmaan polkujuoksu ry / Tampere Trail Running Jarkko Bamberg & Manu Humppi Kauppi-Niihaman polkuverkosto

Lisätiedot

Yht eysalus liike nteen liikenne-ennuste vuoteen 2010

Yht eysalus liike nteen liikenne-ennuste vuoteen 2010 Yht eysalus liike nteen liikenne-ennuste vuoteen 2010 Tiina Mäkynen 1997 tmerenku1ku1aitos Saanstomeren merenkulkupiiri TURUN YLIOPISTO MERENKULKUALAN KOU LUTUSKESKUS Yhteysalusliiken teen liikenne-ennuste

Lisätiedot

Kimitoöns planläggningsöversikt 2014 Kemiönsaaren kaavoituskatsaus 2014

Kimitoöns planläggningsöversikt 2014 Kemiönsaaren kaavoituskatsaus 2014 Kimitoöns planläggningsöversikt 2014 Kemiönsaaren kaavoituskatsaus 2014 INLEDNING Avsikten med planläggningen är att för kommuninvånarna, fritidsboare samt i kommunen verksamma företag och samfund, berätta

Lisätiedot

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö Nuuksion kansallispuistossa 7-13.3.2019 Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi Haltia naturcentrets direktör Tom Selänniemi

Lisätiedot

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Lapin luontopalvelut Metsähallitus 1 Matkailuyhteistyön tavoitteita Kansallispuistot ovat

Lisätiedot

BIODIVERSITEETTI JA VALTION KIINTESITÖLIIKETOIMINTA

BIODIVERSITEETTI JA VALTION KIINTESITÖLIIKETOIMINTA YLLÄTTÄVÄT YRITYSVASTUUT POLITIIKKADIALOGI 2017 CASE SENAATTI-KIINTEISTÖT: BIODIVERSITEETTI JA VALTION KIINTESITÖLIIKETOIMINTA JUHA LEMSTRÖM 15.6.2017 SENAATTI-KIINTEISTÖT VALTION LIIKELAITOS Tehtävänä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) Talousesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään 37 616 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin

Lisätiedot

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle SMMY seminaari 19.4.2017 Kansallispuistofaktat 39 kansallispuistoa ( 17.6. alkaen 40 kpl) Kävijöiden aluetaloudelliset vaikutukset 2016 178,9 milj. euroa

Lisätiedot

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ ME OLEMME METSÄHALLITUS VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle

Lisätiedot

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015 VELMUn tulevaisuus VELMU seminaari Vedenalainen maailma kaikkien ulottuvilla 28.1.2016 Ympäristöministeriö, Pankkisali Neuvotteleva virkamies Penina Blankett/YM Tutkimusprofessori Markku Viitasalo/SYKE

Lisätiedot

SAMMANTRÄDESKALLELSE KOKOUSKUTSU

SAMMANTRÄDESKALLELSE KOKOUSKUTSU 3/2011 1 TID - AIKA 04.07.2011 klo 18:00 PLATS - PAIKKA Nauvon aluekonttori 26 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 27 Pöytäkrijantarkastajien valitseminen 3 28 Ilmoitusasiat 4 29

Lisätiedot

Hallituksen esitys HE 260/2016 vp Maa- ja metsätalousvaliokunta klo 9.15

Hallituksen esitys HE 260/2016 vp Maa- ja metsätalousvaliokunta klo 9.15 Ratkaisujen Suomi PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄN HALLITUKSEN STRATEGISEN OHJELMAN TAVOITE: Perustetaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kansallispuisto. Biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen ministeriryhmän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAAREN KUNTA DRAGSFJÄRDIN LÄNTISEN SAARISTON RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis-

Lisätiedot

Metsähallituksen yhteistyökumppanuus

Metsähallituksen yhteistyökumppanuus Metsähallituksen yhteistyökumppanuus Konnevesi 4.4.2018 Maija Mikkola erikoissuunnittelija Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa kansallisomaisuuttamme Hoidamme kaikkia luonnonsuojeluun ja retkeilyyn

Lisätiedot

Neljän Tuulen Tupa -kahvila-ravintolan

Neljän Tuulen Tupa -kahvila-ravintolan Neljän Tuulen Tupa De Fyra Vindarnas Hus Hangon kaupunki tarjoaa yrittäjän vuokrattavaksi ja ylläpidettäväksi Neljän Tuulen Tupa -kahvila-ravintolan Hangon kaupunki omistaa vanhan ravintolarakennuksen,

Lisätiedot

MYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 18

MYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 18 MYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 18 RYKMENTINTIE HYRYLÄ MYYNTIKOHDE Kiinteistöllä 858-15-5727-1 sijaitseva kasarmirakennus osoitteessa Rykmentintie, Tuusula. Rakennus rakennusnumero br-ala m2 RO k-m2 toimistorakennus

Lisätiedot

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet: LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

KANAVUOREN KOULUTUSKESKUS -HANKE

KANAVUOREN KOULUTUSKESKUS -HANKE -HANKE Idea? Tällä hetkellä Suomessa ei ole yksityistä ase- ja turvallisuusalan koulutuskeskusta. Hyvin suunniteltuna ja oikein tuotteistettuna Kanavuoren koulutuskeskus tulee palvelemaan erittäin in laajaa

Lisätiedot

Saaristomeren kansallispuiston kävijätutkimus 2014

Saaristomeren kansallispuiston kävijätutkimus 2014 Matias Heinonen Saaristomeren kansallispuiston kävijätutkimus 2014 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 223 Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Kävijöiden haastattelua Jungfruskärissä. Kuva:

Lisätiedot

KymiSun. Tervetuloa retkillemme luontoon, kulttuuriin, historiaan ja ihmiseen.

KymiSun. Tervetuloa retkillemme luontoon, kulttuuriin, historiaan ja ihmiseen. tarjoaa unohtumattomia elämyksiä veneretkillä yrityksille, ryhmille ja yhteisöille. Kymijoen historiaretkillä, Verlan kirkkailla vesillä ja Unescon Maailmanperintökohteessa, sekä Repoveden erämaiden siimeksessä.

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden raportti Aihe: Espoon saaristo Aika: 28.5.2015 torstaina 17.30-20.00 Paikka: Soukan palvelutalo, Soukankaari 7 Läsnä: 22 osallistujaa

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Raaseporiin!

Tervetuloa Raaseporiin! Tervetuloa Raaseporiin! 2 Yleistä Raaseporin kaupunki perustettiin 1.1.2009, jolloin Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistivät voimavaransa. Kaupunki on saanut nimensä keskiaikaisen Raasepori-linnan mukaan,

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. KEMIÖNSAAREN KUNTA Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos TYÖNUMERO: E TURKU, Sweco Ympäristö Oy

KAAVASELOSTUS. KEMIÖNSAAREN KUNTA Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos TYÖNUMERO: E TURKU, Sweco Ympäristö Oy KAAVASELOSTUS KEMIÖNSAAREN KUNTA Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos TYÖNUMERO: E25309.30 TURKU, 20.3.2018 Sweco Ympäristö Oy KEMIÖNSAAREN KUNTA Sweco Ympäristö Oy 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Etelä-Savon retkisatamien kunnostus- ja kehittämistarpeiden kartoitus. Luontomatkailuseminaari Veli-Matti Hartikainen

Etelä-Savon retkisatamien kunnostus- ja kehittämistarpeiden kartoitus. Luontomatkailuseminaari Veli-Matti Hartikainen Etelä-Savon retkisatamien kunnostus- ja kehittämistarpeiden kartoitus Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Veli-Matti Hartikainen Taustaa Järvisuomessa on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen retkisatamaverkosto.

Lisätiedot

Vasikkasaaren matkailutonttihaku. Merellinen Helsinki täydentyy

Vasikkasaaren matkailutonttihaku. Merellinen Helsinki täydentyy Vasikkasaaren matkailutonttihaku Merellinen Helsinki täydentyy Merellinen Helsinki täydentyy Helsingin kaupunki hakee kumppaneita Vasikkasaaren kehittämiseksi. Vasikkasaari on noin 18 hehtaarin saari Suomenlinnan

Lisätiedot

TOIMIVA INFRA JA YMPÄRISTÖ. Kaupunkiympäristötoimialan keskeiset palvelut

TOIMIVA INFRA JA YMPÄRISTÖ. Kaupunkiympäristötoimialan keskeiset palvelut TOIMIVA INFRA JA YMPÄRISTÖ Kaupunkiympäristötoimialan keskeiset palvelut YDINTOIMINNOT KAUPUNKIRAKENNE Yhdyskuntasuunnittelu Maankäyttö Yhdyskuntatekniikka VESIHUOLTO Veden myynti 4,22 milj. m3 / v Vesijohtoverkoston

Lisätiedot

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 4.9.2014 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ).. Kaavaehdotus

Lisätiedot

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa

Lisätiedot

TAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen:

TAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen: TAHKO ACTION PLAN Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen: 1. Markkinointi Tahkon yhteismarkkinoinnista vastaa Kuopio-Tahko markkinointi Oy. Yhtiön vuotuinen markkinointibudjetti

Lisätiedot

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut 22.5.2017 Rahoittajat ja yhteistyötahot Maastoliikenne Suomessa Maastoliikennelaissa (1710/1995)

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. KEMIÖNSAAREN KUNTA Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos TYÖNUMERO: E TURKU, Sweco Ympäristö Oy

KAAVASELOSTUS. KEMIÖNSAAREN KUNTA Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos TYÖNUMERO: E TURKU, Sweco Ympäristö Oy KAAVASELOSTUS KEMIÖNSAAREN KUNTA Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos TYÖNUMERO: E25309.30 TURKU, 15.3.2017 Sweco Ympäristö Oy KEMIÖNSAAREN KUNTA Sweco Ympäristö Oy 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry 1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry Seliskerin retkisaaren laiturien kunnostus 2015 Suunnitelma Muistio liitteenä 1 Yhteystiedot Puheenjohtaja Lasse Lovén, Jaatsinkatu 7 D, 38210 Sastamala, puh- 040

Lisätiedot

Kansallispuistot kasvavan matkailun vetovoimatekijöinä

Kansallispuistot kasvavan matkailun vetovoimatekijöinä Tiilikkajärven kansallispuisto, Rautavaara ja Sotkamo. Kuva: Petri Jauhiainen Kansallispuistot kasvavan matkailun vetovoimatekijöinä Timo Tanninen Luontopalvelujohtaja Lapin turismi lyö ennätyksiä HS 17.2.2017

Lisätiedot

Linja-autopysäkkien sijainti

Linja-autopysäkkien sijainti Linja-autopysäkkien sijainti Kulkusuunta Strömma ->Taalintehdas Tie osoite Puoli Tarkempi sijainti 183 04/250 oikea Holmantien liittymän jälkeen 04/955 Vasen Ennen Harjutien liittymää 04/1050 oikea Metsätien

Lisätiedot

UUDISTUVA KIVINOKKA KESÄLLÄ

UUDISTUVA KIVINOKKA KESÄLLÄ UUDISTUVA KIVINOKKA KESÄLLÄ PIENVENESATAMA Huoltorakennus Vuokrattava sauna NÄKÖALATORNI Yleinen grillipaikka URHEILUKENTTÄ Liikuntaleirejä ja muuta aktiivista toimintaa AARNIMETSÄ Luontopolun kehittäminen

Lisätiedot

Freshabit LIFE Metsähallitus Luontopalvelut Itä-Suomen puistoalue. Tiina Linsén

Freshabit LIFE Metsähallitus Luontopalvelut Itä-Suomen puistoalue. Tiina Linsén Freshabit LIFE Metsähallitus Luontopalvelut Itä-Suomen puistoalue Tiina Linsén 29.7.2017 Punkaharjun luonnonsuojelualue Punkaharjun luonnonsuojelualue on yksi maailman vanhimmista - siitä perustettiin

Lisätiedot

Kihti Two-Star 2015 purjehdusohjeet. Tapahtuma: Kihti Two-Star -kilpailu 23.5. köliveneille, joissa on 2 hengen miehistö.

Kihti Two-Star 2015 purjehdusohjeet. Tapahtuma: Kihti Two-Star -kilpailu 23.5. köliveneille, joissa on 2 hengen miehistö. Kihti Two-Star 2015 purjehdusohjeet 24.2.2015 Tapahtuma: Kihti Two-Star -kilpailu 23.5. köliveneille, joissa on 2 hengen miehistö. Tapahtuma on avoin kaikille SPL:n jäsenseurojen purjehtijoille Järjestäjä:

Lisätiedot

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAAREN KUNTA DRAGSFJÄRDIN ITÄISEN SAARISTON RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Dragsfjärdin itäiseen saaristoon laaditaan oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava.

Lisätiedot

Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti

Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Projektia hallinnoi Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja se toteutetaan yhteistyössä Kemiönsaaren kunnan, Varsinais-Suomen liiton,

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Luontokeskus Oskari 15.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Linnansaaren

Lisätiedot

MERELLISEN HELSINGIN YLEISSUUNNITELMA

MERELLISEN HELSINGIN YLEISSUUNNITELMA MERELLISEN HELSINGIN YLEISSUUNNITELMA Merellisten alueiden maankäytön suunnittelun jatkaminen yleiskaavasta asemakaavaosastolle Osa yleiskaavan toteuttamisohjelmaa Tavoitteet 1. Merellisten alueiden kehittyminen

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

turun museokeskuksen vuokrattavat tilat

turun museokeskuksen vuokrattavat tilat turun museokeskuksen vuokrattavat tilat Turun museokeskuksesta löytyvät vuokrattavat tilat ovat ihanteellisia paikkoja juhlien, tapahtumien ja kokouksien järjestämiselle. Kun haluat tarkemmin tutustua

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAAREN KUNTA DRAGSFJÄRDIN ITÄISEN SAARISTON RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Dragsfjärdin itäiseen saaristoon laaditaan oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava.

Lisätiedot