SAVONLINNAN KAUPUNKI. VALKSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, Luonnos. Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa

Transkriptio

1 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI VALKSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, Luonnos Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa

2 2 RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE MARRASKUUN 20. PÄIVÄNÄ 2017 PÄIVÄTTYÄ KAAVAKARTTAA. SAVONLINNA VALKSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT: Asemakaava laaditaan: Kosolan kylään tilalle Asemakaavalla muodostuvat: Valksaaren ranta-asemakaavan kortteli 11. Laatija: Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Savonniemenkatu 3 B Savonlinna Puh Vireille tulo: Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta lehtikuulutuksella (Itä-Savo). Toispaikkakuntalaisille asiasta on tiedotettu kirjeitse. Lisäksi aineisto on nähtävillä Savonlinnan kaupungin kotisivuilla. Hyväksytty: KV xx.xx.xxxx ( xx) Kaava-alueen sijainti: Kaava-alue sijaitsee Savonlinnan kaupungin Kosolan kylässä n. 20 kilometriä Savonlinnan keskustasta kaakkoon. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan virallinen nimi: Valksaaren ranta-asemakaavan muutos.

3 3 Tarkoitus: Tarkoituksena on muuttaa ranta-asemakaavaa siten, että kaavamerkintä AM (Maatilojen talouskeskusten korttelialue) muutetaan RA:ksi (Loma-asuntojen korttelialue). Korttelin rakennusoikeus on 1000 kem², joka muutetaan 700 kem²:ksi. Rakennettu pihapiirialue rakennuksineen ja ranta kokonaisuudessaan muodostaa yhden tontin. Ko. tontin rakennusoikeus olisi 300 kem². Kortteliin muodostettaisiin ko. tontin lisäksi kaksi, ei omarantaista tonttia, joiden koko olisi vähintään 2000 m² ja rakennusoikeus 200 kem². Tonttien etäisyys rannasta olisi vähintään 50 metriä ja päärakennuksen etäisyys rannasta olisi vähintään 100 metriä. Laajuustiedot: Kokonaispinta-ala on 4,8800 ha. Loma-asuntojen korttelialuetta (RA) on 4,8800 ha, jolla rakennusoikeutta 700 kem². Selostuksen liiteasiakirjat: Tämän asemakaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 2. Voimassa oleva ranta-asemakaava määräyksineen 3. Asemakaavan seurantalomake Asemakaavakartta 1:5000 ja määräykset

4 4 SISÄLLYSLUETTELO PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin tausta ja vaiheet Ranta-asemakaavan muutos Kaavan toteuttaminen 5 2 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Luonnonympäristön yleispiirteet Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Rakennettu ympäristö Kiinteät muinaismuistojäännökset ja rakennuskulttuuri Väestö ja työpaikat Ympäristökuormitus Maanomistus Suunnittelutilanne 8 3 KAAVA-ALUEEN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Kaavan tavoitteet Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 11 4 KAAVA-ALUEEN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Korttelialueet Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet Asemakaavamerkinnät ja määräykset 12 5 KAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Tutkimukset ja selvitykset Ekologiset vaikutukset VAT- Vuoksi Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kulttuuriset vaikutukset Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutuminen 15 6 KAAVAN TOTEUTTAMINEN 16

5 5 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet Ranta-asemakaavan muuttaminen tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Kaavoituspäällikkö on päätöksellään (25 ) päättänyt käynnistää Valksaaren ranta-asemakaavan muutoksen laatimisen. Kaavaa on valmisteltu kaupungin, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. Luonnos on nähtävillä Ehdotus on nähtävillä xx.x.- xx.x Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja Savonlinnan kaupungin suunnitelmat sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. 1.2 Ranta-asemakaavan muutos Suunnittelualueen muodostaa Kosolan kylässä tilan Alue on kokonaisuudessaan loma-asuntojen korttelialuetta (RA) ja jolla on rakennusoikeutta 700 kem². 1.3 Kaavan toteuttaminen Kaavaa voidaan alkaa toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Valksaaressa, Pihlajavedellä Moinselän eteläpuolella. Alueelle vahvistetun ranta-asemakaavan jälkeen alueelta on purettu navetta ja lato ja rakennettu kesäkeittiö sekä liiterin laajennus Luonnonympäristö Luonnonympäristön yleispiirteet Maisema ja pinnanmuodostus Maisemakuvaltaan alueet ovat osin nuorta metsää ja osin vanhaa peltoa.

6 6 Koko suunnittelualueelle on tunnusomaista maaston pienipiirteinen vaihtelevuus. Alimmat kohdat ranta-alueella ovat +76,0 metriä mpy ja ylimmät +86,0 metriä mpy eli korkeuserot alueen sisällä ovat 10 metriä. Vesistö Suunnittelualue rajoittuu Pihlajaveteen. Kasvillisuus Suunnittelualueen metsät ovat nuorta seka- ja koivumetsää. Kuva 1: tontin 3 rakennuspaikka Kuva 2: tontin 2 rakennuspaikka

7 7 Johtopäätökset: Alue on pääosin rakentamisen ja muun ihmistoiminnan muuttamaa aluetta. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. 2.2 Ympäristön häiriö ja riskitekijät Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole loma-asutuksen sijoittumiseen vaikuttavaa ympäristökuormitusta, kuten melu- tai ilmansaastepäästöjä eikä pilaantuneita maita Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen ympärillä on kaavoitettuja ja rakentamattomia loma-asuntoalueita Kiinteät muinaismuistojäännökset ja rakennuskulttuuri Suunnittelualueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaan tiedossa esihistoriallisen eikä historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä Väestö ja työpaikat Alueella ei ole työpaikkoja Ympäristökuormitus Suunnittelualueella ei ole tiedossa jätevesiä lukuun ottamatta ympäristökuormitukseen liittyviä seikkoja. 2.3 Maanomistus Kaavoitettavat alueet ovat kokonaan yksityisessä omistuksessa.

8 8 2.4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Savonlinna kuuluu Etelä-Savon maakuntaliiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Savon maakuntakaavan Maakuntakaavassa kaavamuutosalueella ei ole merkintöjä. Kaavamuutosalue ei ole Natura-alueella. Kaavamuutoksen tavoitteet ovat maakuntakaavan mukaiset.

9 9 Moinsalmen osayleiskaava Ote Moinsalmen osayleiskaavasta Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama osayleiskaava. Osayleiskaavassa alueella on A-1 merkintä. Ranta-asemakaava Alueella on voimassa vahvistettu ranta-asemakaava (Liite 2).

10 10 Rakennusjärjestys Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Ranta-asemakaavan muutoksen pohjakarttana on käytetty 1:5000 mittakaavaista karttaa, jota on täydennetty poistamalla puretut rakennukset ja lisäämällä uudet rakennukset. Pohjakartta on hyväksytty (31 ). 3 KAAVA-ALUEEN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet Tarve asemakaavan muuttamiseen on syntynyt, kun tilalla ei ole harjoitettu maataloustoimintaa vuosikymmeniin ja huonokuntoiset navetta ja lato on purettu. Korttelien 11 kaavamerkintä (AM) Maatilojen talouskeskusten korttelialue muutetaan (RA:ksi) Loma-asuntojen korttelialue. Rantakaava-alueen rakennusoikeus vähenee 300 kem². Kaavaa on valmisteltu kunnan, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavan liittyvää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on lueteltu kaavatyössä osallisena olevat viranomaiset ja muut tahot. Suunnittelualueeseen rajautuvia maanomistajia informoidaan tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta (MRA 30 ) lehtikuulutuksella (Itä-Savo). Kaikista keskeisistä suunnitteluvaiheista tiedotetaan lehti-ilmoituksin, kaupungin kaavoitusosaston ilmoitustaululla sekä internet-sivulla /asukas / kaavoitus. Viranomaisyhteistyö käsittää kaavoitustyön etenemisen esittelyn eri vaiheissa joko viranomaisneuvottelussa tai sähköpostilla. 3.3 Kaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on muuttaa kaavamerkintä (AM) Maatilojen talouskeskusten korttelialue (RA:ksi) Loma-asuntojen korttelialue. Rakennettu pihapiiri ja rantavyöhyke muodostaa yhden tontin. Lisäksi muodostetaan kaksi tonttia, joissa päärakennuksen etäisyys rannasta on vähintään 100 metriä.

11 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei ole. 4 KAAVA-ALUEEN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Kaavan rakenne muuttuu siten, että maataloustoimintaan aikanaan rakennetut rakennukset rantavyöhykkeineen muodostaa yhden loma-asuntotontin ja sen kaakkois- ja luoteispuolelle muodostetaan kaksi pienempää loma-asuntotonttia. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakentamista ei ole sijoitettu luonnonympäristön kannalta merkittäville alueille. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden osalta kaavaratkaisua voidaan siten pitää kohdassa 3.3 esitettyjen tavoitteiden mukaisina. 4.3 Korttelialueet Loma-asuntojen korttelialue (RA) RA -kortteliin saa rakentaa loma-asunnon ja käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään tontilla kem² ja tonteilla 2. ja kem². 4.4 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Liikkuminen kortteliin tapahtuu veneellä. Kuivakäymälä varustetaan vettä läpäisemättömällä säiliöllä. Jätevesiä ei saa johtaa vesistöön. Sauna- ja pesuvesien maahan imeyttämistä varten rakennetaan saostuskaivo ja imeytyskenttä ympäristönsuojeluviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä noudatetaan jätelakia ja kunnan jätehuoltomääräyksiä. 4.5 Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet Asemakaava-alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa, muinaisjäännöksiä eikä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita.

12 Asemakaavamerkinnät ja määräykset RA Loma-asuntojen korttelialue. Alueelle saa rakentaa yhden yksikerroksisen loma-asunnon ja tarpeelliset sauna- sekä talousrakennukset. 3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Rakennuspaikan raja I 200 Korttelin numero. Rakennuspaikan numero. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosalan. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Rakennusalueen raja. sa vv s Rakennusalan raja, jolle saa sijoittaa saunarakenuksen. Rakennusalan raja, jolle saa sijoittaa venevajan. Alueen osa, jolla on säilytettävä sen luontainen puusto. Yleiset määräykset: Rakennusten, laitureiden ja muiden rakenteiden tulee olla sijoittelun, koon ja muodon puolesta ympäristöön sopeutuvia. Rakennusten tulee olla harjakattoisia ja julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Rakennuspaikan luonnonmukaista rantaviivaa ei saa siirtää louhimalla, pengertämällä tai kaivamalla. Rakennusten ja rannan väliin tulee jättää tai istuttaa suojaava puusto ja pensaisto. Rakennuspaikoilla olevat maisemallisesti merkittävät puut tulee säilyttää. Loma-asuntojen etäisyyden on oltava vähintään 100 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, ellei luonnonolosuhteet edellytä sitä suurempaa etäisyyttä. Kuitenkin kerrosalaltaan enintään 25 m² ja katetulta alaltaan enintään 35 m² olevan yksikerroksisen sauna- ja tai talousrakennuksen tonteilla 2 ja 3 saa rakentaa mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 50 metriä. Rakennuspaikat tulee merkitä maastoon ennen rakennusluvan myöntämistä, siten kun siitä on erikseen säädetty. Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä ja pintavesiä saastuteta. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajuja ja muitakaan haittoja synny.

13 13 Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 20 metriä lähemmäksi rantaviivaa. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä, joka on tyhjennettävä riittävän usein hoidettuun kompostiin. Kompostit ja kompostoitavat käymälät on sijoitettava vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle. Ns. harmaat jätevedet voidaan imeyttää maahan, mikäli olosuhteet ja maaperä ovat soveltuvia. Imeytys ei voi tapahtua kuitenkaan 30 metriä lähemmäksi rannasta tai vesipisteestä, kuin ainoastaan rantasaunan osalta, jossa imeytysetäisyys rannasta on oltava vähintään 15 metriä. Imeytykseen vaaditaan ympäristöviranomaisen lupa. Jätehuollosta on noudatettava Savonlinnan alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräyksiä. Maisemaa tulee käsitellä siten, että vesistöstä katsottuna maiseman peruspiirteet eivät oleellisesti muutu. Metsänhoidossa noudatetaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolan metsänhoitosuosituksia ja metsälakia. Rakennusten alin tulvasta vaurioituva korkeus on N Loma-asunnoille on varattava autopaikka mantereelta. 5 KAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 5.1 Tutkimukset ja selvitykset Tässä vaikutusarvioinnissa on arvioitu kaavan toteuttamisen ekologisia vaikutuksia päivätyn kaavaluonnoksen perusteella. Perusteena arvioinnille on maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan suunnittelun tulee edistää ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä (MRL 1 ja 5 ). Kaavalla tulee vaalia rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 ). Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: - ekologiset vaikutukset (esim. luontotekijöihin liittyvät erityisarvot) - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - kulttuuriset vaikutukset (esim. alueen historialliset erityispiirteet) - sosiaaliset vaikutukset. 5.2 Ekologiset vaikutukset Vaikutukset luonnonmaisemaan Kortteli on nykyisellään rakentamisen muuttama, eikä asemakaava aiheuta toteutuessaan merkittäviä muutoksia. Rakentamisessa noudatetaan kaavamääräyksiä, joissa määritellään etäisyys rannasta, rannan suojapuustosta, rannan luonnonmukaisuudesta sekä rakennusten sopeutuvuudesta luonnonmaisemaan.

14 14 Vaikutukset maa- ja kallioperään Rakennuspaikkojen rakentamisen vaikutukset aiheuttamat muutokset maa- ja kallioperään ovat paikallisia ja vähäisiä, eivätkä kohdistu geologisesti merkittäviin kallioalueisiin tai maaperän muodostumiin. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luontokohteisiin Kaavamuutosalue on ihmistoiminnan vaikutuspiirissä olevaa aluetta, jonka luonnontilaa on jo muuttanut ympäristöineen rakentaminen. Luonnonsuojeluohjelmien kohteet Muutos alue ei ole Natura-alueella. Valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita alueella ei ole. Luonnonsuojelulain (29 ) suojellut luontotyypit Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelulain luontotyyppeinä rajattuja kohteita. Vesilain (15a, 17a ) luonnontilaisina säilytettävät pienvedet ja metsälain (10 ) erityisen tärkeät elinympäristöt. Kaava-alueella ei ole todettu kohteita, jotka voisivat olla em. mainittuja luonnontilaisia kohteita. Vaikutukset vesien tilaan ja pohjaveteen Kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen ei lisää päästöjä vesistöön, koska kuivakäymälä tehdään virtsan talteenotolla. Sauna- ja pesuvedet imeytetään, mikä on oikein tehtynä tehokas tapa vähentää vesistöön joutuvien ravinteiden määrää. Pesutavat ja pesuaineiden valinnat vaikuttavat huomattavastikin päästöjen määrään. Yhteenveto Ranta-asemakaavan voidaan tämän arvioinnin perusteella katsoa ottavan riittävästi huomioon kaava-alueen luontoarvot. Luonnon, maiseman ja geologisten kohteiden ominaispiirteet tulevat alueella säilymään. Kaava ei vaaranna alueen nykyisen lajiston elinolosuhteita, vaan sillä on mahdollisuus säilyä alueella pidemmälläkin aikavälillä. Ekologisesti kestävää kehitystä kaava ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä kaava edistää siinä määrin, kuin on mahdollista ihmistoiminnan vaikutuspiirissä olevalla ja ekologisesti tarkasteltuna suhteellisen pienialaisella alueella. 5.3 VAT- Vuoksi Alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana. Kaava-alueella ei ole havaittavissa merkkejä Saimaan muinaisrannasta. Alueella ei myöskään tunneta muinaismuistokohteita.

15 Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole taloudellisia vaikutuksia kuin maanomistajalle. 5.5 Sosiaaliset vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavassa ei ole osoitettu sellaisia toimintoja, jotka aiheuttaisivat alueelle melun, ilman epäpuhtauksien tai muiden ympäristön häiriötekijöiden lisääntymistä. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Virkistyskäytön kannalta alueella ei ole yleistä arvoa. Vaikutukset palvelujen alueelliseen saatavuuteen Kaavalla ei ole vaikutusta Savonlinnan kaupungin peruspalveluihin, kuten koulu- tai kauppapalveluihin tai perusterveydenhuoltoon. 5.6 Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä kaavalla ole tältä osin vaikutusta. Kaavalla ei ole myöskään välillisiä vaikutuksia alueen ulkopuolisiin kohteisiin. 5.7 Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutuminen Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä. Alue tukeutuu olemassa olevaan tieverkkoon. Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen sekä korkeatasoisiin, alueiden omaleimaisuutta vahvistaviin, maisemakuvaan sopeutuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ympäristöihin. Taajamia kehitettäessä viheralueita hyödynnetään siten, että niistä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueiden käytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Rakennukset on sijoitettu maaston ja maiseman kannalta vähemmän arkoihin paikkoihin luonto ja maasto huomioiden.

16 16 Varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyvyys. Maisemaan järveltä päin katsottuna on kiinnitetty erityishuomioita määrittelemällä rantavyöhykkeet, joilla kaavamääräyksissä määrätään suojapuusto ja rantavyöhykkeen säilyminen luonnonmukaisena sekä laiturin rakentamismääräykset. Alueidenkäytöllä edistetään Saaristomeren, ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan että, asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuri-perinnön erityispiirteet säilyvät. (VAT, luku 4.7) Maisemaan järveltä päin katsottuna on kiinnitetty huomiota edellisessä kappaleessa määrätyllä tavalla. 6 KAAVAN TOTEUTTAMINEN Rakentaminen toteutetaan ranta-asemakaavan saatua lainvoiman. Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Keijo Tolppa