Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus"

Transkriptio

1 Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehden verkkosivuilta ( Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Tekijänoikeudellisista syistä tiedostossa ei ole kuvia. Ystävällisin terveisin Toimitus

2 Eurosetelien turvatekijät toimineet hyvin Kova pala väärentäjille Euroseteleitä on painettu yli 14 miljardia kappaletta, joista päivittäisessä kierrossa on 7,2 miljardia. Setelien määrään nähden väärennöksiä on havaittu erittäin vähän.

3 DIGITAL VISION/GETTY IMAGES Euron käyttöönoton pelättiin johtavan väärän rahan tulvaan. Väärennöksiä on kuitenkin löytynyt vain murto-osa siitä, miten paljon euromaiden omia valuuttoja väärennettiin. Eurosetelien turvatekijät vaikeuttavat väärentäjien työtä, mutta niitäkin pitää jatkuvasti kehittää. Euron käyttöönotto vuoden 2002 alussa oli maailmanhistorian laajamittaisin rahauudistus. Eurot ja sentit otti yhtä aikaa käyttöön yli 300 miljoonaa ihmistä Suomessa, Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Kreikassa, Luxemburgissa, Portugalissa, Ranskassa ja Saksassa. Varsinaisen euroalueen lisäksi eurot ja sentit ovat virallisia maksuvälineitä Ranskan merentakaisilla alueilla, Monacossa, Vatikaanivaltiossa ja San Marinossa sekä Jugoslavian osavaltiossa Montenegrossa, jossa aikaisemmin oli käytössä Saksan markka. Yhteensä 12 euromaassa painettiin 14,89 miljardia uutta seteliä ja lyötiin 50 miljardia uutta kolikkoa. Kaikkiaan uutta rahaa valmistettiin yli 664 miljardin euron arvosta. Näin massiiviseen operaatioon liittyi monia riskejä. Jo rahan turvallinen kuljettaminen pankkeihin ja liikkeisiin oli ennennäkemättömän mittava urakka. Lisäksi väärentäjien pelättiin käyttävän hyväkseen ihmisen tottumattomuutta uuteen rahaan. Ylikansallisena valuuttana eurosta uskottiin tulevan yhtä houkutteleva kohde väärentäjille kuin Yhdysvaltojen dollari. Yhdysvaltojen keskuspankin mukaan pelkästään vuonna 1994 löydettiin väärennettyjä dollareita noin 209 miljoonan dollarin arvosta. Sen jälkeen setelien jäljentämiseen tarvittava tekniikka on kehittynyt huomattavasti ja tullut helpommin saatavaksi. Näyttää siltä, että pelko oli turha. Heinäkuun alkuun mennessä Euroopan keskuspankin tietoon tuli alle väärennettyä euroseteliä. Luku on suorastaan häviävän pieni verrattuna siihen, että vuosina Euroopan unionin jäsenmaiden poliisiviranomaisten tietoon tuli yli väärennettyä Väärennöksiä ja painovirheitä Puolen vuoden aikana euron käyttöönotosta Euroopan keskuspankin tietoon tuli väärennettyä euroseteliä ja 68 kolikkoa. Useimmat väärennökset olivat varsin tökeröitä, mutta joukossa oli myös osaavien ammattirikollisten tuotoksia. Ranskassa viittä vuotiasta miestä odottaa 30 vuoden vankeustuomio ainakin 5000 väärän 50 euron setelin valmistamisesta kesällä Miehillä oli oma setelipaino, jossa oli kaksi tietokonetta, väritulostimet ja seteliarkkien leikkauslaitteet. Setelit olivat hyvälaatuisia, mutta niistä puuttui hologrammi ja paperin laatu poikkesi aidosta. Alankomaissa poliisi löysi kassillisen vääriä 10 ja 20 euron seteleitä, joita ei ollut vielä leikattu irti painoarkeista. Saksassa huijari sai eräässä pelikasinossa vaihdettua euroesitteestä leikatun 500 euron setelin kuvan kolikoiksi. Suomesta löydettiin virallisessa setelipainossa tehtyjä 500 euron seteleitä, joista puuttui hologrammi, sekä 10 ja 20 euron seteleitä, joista oli jäänyt pois helmiäisväriraita. Eurokolikot eivät ole olleet väärentäjien suosiossa. HANS-GEORGE GAUL/ALL OVER Teksti: Jan Steffensen 67

4 seteliä. Pelkästään vuonna 2000 löydettiin väärennettyä Euroopan unionin jäsenmaiden valuuttaa kaikkiaan 20 miljoonan euron arvosta. Väärennettyjä Suomen markkoja löydettiin vuosittain noin markan arvosta. Vääriä euroseteleitä tuli Suomessa viranomaisten tietoon vuoden 2002 ensimmäisen puoliskon aikana noin 70 kappaletta. Lisäksi havaittiin joitakin erehdyksessä setelipainosta liikkeeseen laskettuja virheellisiä seteleitä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta väärennökset olivat amatöörien tekoa ja erottuivat helposti aidoista. Kolikot eivät innosta väärentäjiä Rahanväärentäjät vaivautuvat vain harvoin lyömään kolikoita. Silti myös kolikkojen teknisiin ominaisuuksiin ja erityisesti yhden ja kahden euron aitoustekijöihin kiinnitettiin paljon huomiota. Arvokkaimmat kolikot tehtiin vaikeasti jäljiteltävällä kaksimetallitekniikalla, ja kaikkiin kolikoihin liitettiin koneellisesti luettavia ominaisuuksia. Vaivannäkö tuntuu tuottaneen tulosta: ensimmäisen puolen vuoden aikana euron liikkeeseenlaskusta Euroopan keskuspankille oli raportoitu alle 70 väärennettyä eurokolikkoa. Setelien väärentämiseen on myös tarjolla kehittyneempää ja helppokäyttöi- Suurelle yleisölle ilmoitettujen 63 aitoustekijän lisäksi euroseteleissä on noin 20 turvaominaisuutta, jotka Euroopan keskuspankki pitää salassa. sempää tekniikkaa kuin kolikkojen. Värikopiokoneet, skannerit ja tulostimet ovat kymmenen viime vuoden aikana kehittyneet huimasti. Saadakseen etumatkaa väärentäjiin eurosetelien suunnittelijat käyttivät hyödyksi eri maiden kansallisten valuuttojen setelien turvaominaisuuksien toimivuudesta saatuja kokemuksia. Euroopan keskuspankki uskookin eurosetelien olevan maailman vaikeimmin väärennettäviä rahoja. Euroseteleissä on 63 julkisuudessa kerrottua yksityiskohtaa, joiden perusteella tavallinen ihminen voi tarkistaa setelin aitouden. Kohokuviointi, väriä vaihtavat erikoismusteet, vesileimat, varmuuslanka ja helmiäisväriraita esiteltiin kampanjassa, jolla euroalueen asukkaita opastettiin tunnistamaan uudet rahat. Niiden lisäksi seteleissä on parisenkymmentä muuta CROCHET PHILIPPE/PHOTONEWS/ALL OVER Euron jakelu tiesi ylitöitä poliisille ja vartiointiliikkeille. Tässä tiukasti vartioitu panssaroitu rahankuljetusauto Nizzassa Ranskassa. E. GAILLARD/ REUTERS/SCANPIX

5 turvaominaisuutta, jotka pidetään vain viranomaisten ja Euroopan keskuspankin virkailijoiden tiedossa. Tärkein aidon setelin tuntomerkki on painopaperi. Ihmisen sormet ovat erittäin tuntoherkät ja tunnistavat hämmästyttävän hyvin eri paperilaatujen eron. Eurosetelien painopaperi ei ole selluloosapaperia, vaan se tehdään puuvillasta. Puuvillapaperi valmistetaan erikoismenetelmällä, jota on vaikea jäljitellä. Eurosetelien paperi on myös helppo erottaa muista sormin tunnustelemalla. Eurosetelien puuvillapaperissa ei ole fluoresenssiominaisuutta eli fluorihohdetta, joka näkyy ultraviolettivalossa, kuten tavallisessa kloori- tai happivalkaistussa paperissa. Väärentäjät eivät yleensä saa hankittua muuta kuin klooritai happivalkaistua paperia, joten heidän täytyy poistaa paperin fluorihohde esimerkiksi liottamalla paperia rikkiliuoksessa. Rikkikäsittely kuitenkin tekee paperin pinnan eri tuntuiseksi ja siten väärennökset helposti tunnistettavaksi. Usein väärentäjillä on myös vaikeuksia saada aikaan juuri oikean paksuista paperia. Poikkeamia yritetään tavallisesti oikaista valkoisella musteella tai kemiallisella käsittelyllä. Tällöinkin paperi tuntuu erilaiselta kuin aito puuvillapaperi. Setelipaperin pintarakenteen yksityiskohdat erottaa vain mikroskoopilla, ja paperin väri on saatu aikaan salaisella väriaineyhdistelmällä, joka sekoitetaan paperimassaan. Setelien värit vaihtelevat arvon mukaan, ja jokaisen värin valmistuksessa käytetään eri väriaineita. Paperin valmistusvaiheessa seteleihin lisätään myös metallinen varmuuslanka ja vesileima. Vesileima tehdään vaihtelemalla paperin paksuutta, jolloin vesileiman eri kohdat näkyvät vaaleampina tai tummempina kuin sitä ympäröivä paperi. Myös 5, 10 ja 20 euron setelien nauhamainen hologrammi ja helmiäisväriraita tehdään paperin valmistusvaiheessa. Eurosetelien karhealta tuntuva pintakuvio tehdään kaiverruspainatuksella. Siinä painolaatat puristetaan paperiin yli 30 tonnin voimalla. Kaiverruspainatuksella painetaan Euroopan keskuspankin kirjainlyhenne, arvomerkintänumerot ja kuva-aiheina olevat ikkunankaaret ja porttikäytävät. 50, 100, 200 ja 500 euron setelien hologrammi tehdään kuumafolioinnilla. Suuriarvoisten setelien arvomerkinnät on lisäksi painettu erikoismusteella, jonka väri muuttuu sen mukaan, missä kulmassa valo osuu siihen. Setelien sarjanumerot on painettu magnetisoivalla musteella, minkä ansiosta setelit voidaan tunnistaa koneellisesti. Pankeissa ja monissa liikkeissä on lisäksi käytössä laitteet, jotka tunnistavat setelien mustetyypin, paperin läpinäkyvyyden, fluorihohteen sekä painon. Alkuvaiheessa joka euromaassa painettiin kaiken arvoisia seteleitä. Tällöin eri maissa painetut setelit saattoivat olla hieman eri painoisia, mikä voi olla turvallisuusriski. Nykyisin kussakin maassa painetaan vain yhden arvoisia seteleitä. Väärentämisellä pitkät perinteet Varmaa tietoa siitä, milloin ensimmäiset rahanväärennökset tehtiin, ei ole, mutta CHRIS HELLIER/CORBIS/SCANPIX Kaurikotilo oli satoja vuosia sitten yleinen maksuväline Afrikassa, Aasiassa ja Tyynenmeren alueella. Muita luonnollisia historiallisia vaihdonvälineitä ovat olleet karja, turkikset, norsun ja mursun syöksyhampaat, jalokivet ja lasihelmet. Kaurikotilot täyttivät monia nykyisillekin maksuvälineille asetettavia vaatimuksia: niiden muoto oli pysyvä ja materiaali kestävää, ne oli helppoa laskea ja kuljettaa ja niiden aitous oli helposti tarkastettavissa. Niiden väärentäminen oli käytännössä mahdotonta. Kerrotaan, että todennäköisesti ne ilmestyivät pian rahan keksimisen jälkeen noin 5000 vuotta sitten. Mesopotamiasta on löydetty 4300 vuotta vanhoja velkakirjojen väärennöksiä ja Egyptistä yhtä vanhoja väärennettyjä jalokiviä. Myös antiikin Roomassa oli eri puolilla valtakuntaa sepänpajoja, joissa lyötiin jäljennöksiä keisarin liikkeeseen laskemista hopearahoista. Rooman pahimpia rahanväärentäjiä tosin olivat keisarit itse. Hopearahojen hopeapitoisuus saattoi vaihdella huomattavasti. Rooman valtakunnan viimeisten keisarien lyömissä hopearahoissa oli hopeaa tuskin kahta prosenttia. Tämä johti rahan arvon laskuun, ja pian ihmiset eivät enää huolineet roomalaisia hopearahoja maksuvälineeksi. Joidenkin tutkijoiden mukaan epäluottamus Aasiassa ja Afrikassa maksuvälineenä käytettyjen kaurikotilojen väärentäminen olisi lähes mahdotonta jopa nykytekniikalla. Kotilot väärennösvarmaa rahaa Kiinan keisari vaihtoi 2000 vuotta sitten valtakuntansa oman rahan kaurikotiloiksi, koska hän piti niitä turvallisempina. Tuskin edes uusimmalla nykytekniikalla voitaisiin valmistaa keinotekoisia kaurikotiloita, joita ei pystyisi erottamaan oikeista. Ajan mittaan metalliraha kuitenkin syrjäytti kotilot, sillä niitä oli liian vähän kasvavan kaupan tarpeisiin. Kaurikotiloiden käyttö myös antoi rannikoilla asuville muihin nähden epäreilun mahdollisuuden hankkia rahaa vastineetta. 69

6 Turvatekijöiden valioluokka Eurosetelit ovat mestariteoksia ainakin painoteknisessä mielessä. Niihin on koottu turvaominaisuuksia, jotka on aiemmin testattu eri maiden kansallisissa seteleissä. Kohopainatus Euroopan keskuspankin erikieliset lyhenteet on painettu sellaisella painovärillä ja -menetelmällä, että ne erottuvat sormin tunnusteltaessa muita painokuvioita korkeampina kohoumina. Väriä vaihtavat tähdet Ultraviolettivalossa lipun tähdet muuttuvat valon aallonpituuden mukaan keltaisista vihreän- tai oranssinsävyisiksi. Varmuuslanka Paperiin on valmistuksen aikana upotettu metallilanka, joka näkyy tummana viivana, kun seteliä katsotaan valoa vasten. Varmuuslankaan on kirjoitettu setelin nimellisarvo. Lankaa ei voi jäljentää värikopiokoneilla. Paperi Setelipaperi valmistetaan puuvillasta ja tuntuu siksi sormissa selvästi erilaiselta kuin tavallinen paperi. Hologrammi Kun seteliä katsotaan eri kallistuskulmista, hologrammissa näkyy joko arkkitehtoninen kuvio tai setelin nimellisarvo. Hologrammi tehdään laserilla ja holografisella painolaatalla. Läpikohdistuskuvio Setelin arvomerkintä on jaettu osiin setelin molemmille puolille niin, että koko luku näkyy, kun seteliä katsotaan valoa vasten. Läpikohdistuskuvion tarkoitus on vaikeuttaa setelien jäljentämistä väritulostimilla. Vesileima Kun seteliä katsotaan valoa vasten, vesileimoissa näkyvät kuvio ja setelin arvomerkintä. Vesileima tehdään painolaatalla vielä märkään paperiin. Magneettinen painoväri Setelin sarjanumeron painoväriin on sekoitettu metallihiukkasia, jotka tekevät numerot magneettisiksi. Magneettisuutta käytetään hyväksi mm. pankkiautomaateissa ja muussa koneellisessa setelien käsittelyssä. Väriä vaihtava erikoismuste Kun seteliä katsotaan eri kallistuskulmista, arvomerkinnän väri muuttuu purppuranpunaisesta vihertävänruskeaan. Tämä erikoispainoväri on huomattavan kallista, ja sen hankkiminen on rahanväärentäjille hankalaa. Rooman rahaa kohtaan osaltaan joudutti valtakunnan hajoamista. Rahan väärentämiseen on aina suhtauduttu hyvin ankarasti. Valtioiden ja yhteiskuntien toiminta ja keskinäinen kanssakäyminen perustuvat pitkälti tavaroiden ja palvelusten myymiseen ja ostamiseen. Laajat yhteiskunnat, joissa on pitkälle erikoistunut työnjako, ovat riippuvaisia kaupankäynnistä palveluilla ja tuotteilla, sillä vain harva pystyy itse tuottamaan kaiken tarvitsemansa. Tällaisten yhteisöjen toiminta ilman kaikkien hyväksymää vaihdonvälinettä olisi varsinkin nykyään vaikeaa. Jos luottamus käytössä olevaan rahaan horjuu, kaupankäynti ja maksuliikenne voivat lamaantua ja pian koko talouselämä voi olla hätää kärsimässä. Rahan valmistaminen on tavallisesti ollut valtioiden hallitsijoiden yksinoikeus, ja tämän yksinoikeuden loukkaamisesta on annettu varsin kovia tuomioita. Antiikin Kreikassa Ateenassa väärän rahan 70 Tieteen Kuvalehti 14/2002

7 tekijää uhkasi kuolemantuomio. Keskiajalla Euroopassa väärentäjiä ajan hengen mukaisesti kidutettiin raa asti. Jos rikosta pidettiin lievänä, väärentäjä saattoi selvitä käden katkaisemisella. Erityisen törkeänä pidetystä väärentämisestä rankaistiin kaatamalla väärennetyt kolikot sulatettuina tekijänsä kurkkuun. Nykyään Suomessa törkeästä rahanväärentämisestä voi saada pisimmillään kymmenen vuoden vankeustuomion. Myös rahan väärentämisen valmistelu sekä väärän rahan hallussapito ja käyttö ovat rankaistavia tekoja. Kiinassa on käytössä kovemmat otteet: viime vuonna siellä tuomittiin kuolemaan seitsemän henkilöä, jotka olivat valmistaneet väärää rahaa 83 miljoonan euron arvosta. Natsi-Saksassa valmistettiin vääriä Englannin puntia noin 150 miljoonan punnan edestä. Käyttöön niistä päätyi vain pieni osa. ERICH LESSING/MAGNUM PHOTOS/IBL Toisen sukupolven eurosetelit Ammattimaiset rahanväärentäjät seuraavat tekniikan kehitystä ja omaksuvat uudet laitteet ja menetelmät ensimmäisten joukossa. Lailliset setelinpainajat voivat vain yrittää pysytellä kilpajuoksussa ainakin askeleen edellä väärentäjiä. Euroopan keskuspankin uskotaan jo nyt suunnittelevan uutta eurosetelisarjaa, joka on nykyistäkin vaikeampi väärentää. Kerrotaan, että keskuspankki kehittelee yhteistyössä kahden suuren mikrosirunvalmistajan kanssa siruja, jotka voidaan upottaa suurimpien eurosetelien paperiin. Kassakoneisiin voitaisiin asentaa laitteet, jotka tunnistavat setelit sirun mukaan ja antavat hälytyksen, jos seteli on väärennetty tai ilmoitettu varastetuksi. Samalla esimerkiksi poliisi voisi seurata merkittyjen setelien liikkeitä. Nykyisellään tällaisten mikroskooppisen pienten sirujen valmistaminen maksaa noin yhden euron, joten pienimpiin seteleihin sitä ei kannata asentaa. Valmistuskustannuksia yritetään laskea tuotekehittelyn keinoin. Samalla etsitään edullisempaa menetelmää, jolla siru saadaan upotettua setelipaperiin. Seuraavan sukupolven eurosetelit voivat olla myös sananmukaisesti kopiosuojattuja. Brittiläisen Leedsin yliopiston tutkimusryhmä on kehittänyt painovärin, joka muuttaa väriään, kun sitä valokopioidaan tai skannataan. Monet nykyväärennökset on tehty tietokoneen kuvankäsittelyohjelmilla skannatun kuvan pohjalta. Uusi muste tekisi oikean väristen väärien setelien tehtailun tietokoneen avulla entistä vaikeammaksi. Tieteen Kuvalehti 14/2002 Väärä raha aseena sodassa Historian ehkä laajamittaisin rahanväärentämishanke tapahtui valtiovallan suojeluksessa. Toisen maailmansodan aikana natsi-saksa suunnitteli väärennettyjen Englannin puntien levittämistä lentokoneista ympäri Britanniaa. Tavoitteena oli, että väärä raha romuttaisi maan talouden kiihdyttämällä inflaatiota ja heikentämällä luottamusta puntaan. Tätä Operaatio Bernhardiksi kutsuttua suunnitelmaa alettiin valmistella jo sodan alussa Kaksi Sachsenhausenin keskitysleirin parakkia muutettiin setelipainoksi, jossa tehtailtiin väärää rahaa. Setelipainon työntekijöiksi koottiin eri keskitysleireiltä 140 vankia, jotka olivat ammatiltaan pankkivirkailijoita, graafikkoja, painotyöntekijöitä, kaivertajia ja valokuvaajia. Heidän tehtävänään oli tuottaa niin laadukkaita vääriä puntia, että edes Englannin pankin asiantuntijat eivät olisi pystyneet erottamaan niitä aidoista. Saksalainen paperitehdas teki kokeita vuoden ajan, ennen kuin se onnistui saamaan aikaan oikean paperilaadun ja siihen oikean vesileiman. Sota ehti päättyä ennen kuin Sachsenhausenin puntia päästiin levittämään, mutta tiettävästi ainakin osa väärennöksistä päätyi Britanniaan. 71

Kuinka tunnistat eurosetelit ja -kolikot?

Kuinka tunnistat eurosetelit ja -kolikot? Markat vaihtuvat euroiksi Kuinka tunnistat eurosetelit ja -kolikot? SUOMEN PANKIN EURO-OPAS Ota talteen! Markat euroiksi Suomi ja yksitoista muuta Euroopan maata ottavat eurosetelit ja -kolikot käyttöön

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

TOINEN EUROSETELISARJA

TOINEN EUROSETELISARJA TOINEN EUROSETELISARJA KOKO TOINEN EUROSETELISARJA 153 x 77 mm 147 x 77 mm 140 x 77 mm 133 x 72 mm 127 x 67 mm 120 x 62 mm JOHDANTO Miksi tarvitaan uusi setelisarja? Euroseteleitä on aika ajoin uudistettava,

Lisätiedot

1. Rahanväärennösten tunnistamista koskevat vaatimukset

1. Rahanväärennösten tunnistamista koskevat vaatimukset TALLETUS JA -OTTOAUTOMAATTIEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT EUROJÄRJESTELMÄN OHJEET LUOTTOLAITOKSILLE JA MUILLE EUROALUEELLA SIJAITSEVILLE LAITOKSILLE, JOIDEN TOIMINTAAN KUULUU SETELEIDEN LAJITTELU JA JAKELU SUURELLE

Lisätiedot

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön. Tähän esitteeseen on koottu hyödyllistä tietoa euron vaikutuksista pankkiasioihin. Lue esite ja säästä se. Esitteessä on tärkeää tietoa myös vuodenvaihteen varalle. Euro ja pankkiasiat Suomi ja 11 muuta

Lisätiedot

PIKAOPAS. Eurosetelien turvatekijät. www.euro.ecb.int YHTEINEN

PIKAOPAS. Eurosetelien turvatekijät. www.euro.ecb.int YHTEINEN YHTEINEN PIKAOPAS Eurosetelien turvatekijät www.euro.ecb.int JOHDANTO Tunnetko eurosetelien turvatekijät? YHTEINEN Tähän oppaaseen on kerätty tär keimmät turvatekijät. Kaikki euro setelit käydään läpi

Lisätiedot

Tiedotuspaketti. Euro-opintie. alkaa tästä!

Tiedotuspaketti. Euro-opintie. alkaa tästä! Tiedotuspaketti Euro-opintie alkaa tästä! Euroopan keskuspankki (EKP) panostaa entistä voimakkaammin oppimateriaaliin. Tämän vuoksi se on valmistanut Euro-opintien monipuolisen ja helppokäyttöisen oppivälinekokonaisuuden,

Lisätiedot

Anna ja Aleksi rahanväärentäjien jäljillä

Anna ja Aleksi rahanväärentäjien jäljillä Anna ja Aleksi rahanväärentäjien jäljillä Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja hyviä ystäviä. Ystävykset joutuvat usein seikkailuihin, ja heille on tapahtunut jo kaikkea jännittävää. He eivät enää vähästä

Lisätiedot

UUSI 50 EURON SETELI. Miksi tarvitaan uusi setelisarja? Setelinkäsittelylaitteiden päivittäminen

UUSI 50 EURON SETELI.   Miksi tarvitaan uusi setelisarja? Setelinkäsittelylaitteiden päivittäminen Tutustu myös verkkosivuihin osoitteessa /Eurosetelit/, 2016 Tutustu myös verkkosivuihin osoitteessa /Eurosetelit/, 2016 UUSI JA VANHA 50 EURON SETELI Miten setelit eroavat toisistaan? TOISEN SARJAN 50

Lisätiedot

KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden 50 euron setelin käyttöönotossa. www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu

KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden 50 euron setelin käyttöönotossa. www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden 50 euron setelin käyttöönotossa www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu SISÄLLYS I. Mikä on kumppanuusohjelma ja mitä etuja se tarjoaa? MUKAAN TIEDOTUSYHTEISTYÖHÖN

Lisätiedot

KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden eurosetelisarjan käyttöönotossa

KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden eurosetelisarjan käyttöönotossa KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden eurosetelisarjan käyttöönotossa SISÄLLYS I. Mikä on kumppanuusohjelma? Mukaan tiedotusyhteistyöhön 03 Miten kumppanuusohjelma toimii 04 Ketkä voivat liittyä 05

Lisätiedot

OPAS RAHAA AMMATISSAAN KÄSITTELEVILLE

OPAS RAHAA AMMATISSAAN KÄSITTELEVILLE : TURVATEKIJÄT Seteleissä on turvatekijöitä paitsi etusivulla myös takasivulla. n turvatekijät liikkeeseen vähitellen usean vuoden aikana. Ensin otettiin käyttöön euron seteli vuonna 01, ja seuraavaksi

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Suositus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Suositus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Suositus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Bryssel 16.10.2009 KOM(2009) 570 lopullinen 2009/0158 (CNB) Euroopan yhteisön kannasta valuuttasuhteista Vatikaanivaltion kanssa tehdyn

Lisätiedot

ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA. Jorma J. Imppola

ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA. Jorma J. Imppola ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA Jorma J. Imppola VIIKINKIAIKA 800-1050 Ei omaa rahajärjestelmää, harvat kierrossa olleet rahat lähinnä viikinkien mukanaan tuomia islamilaisten maiden ja länsi-euroopan rahoja.

Lisätiedot

Ruotsi uudistaa setelit ja kolikot

Ruotsi uudistaa setelit ja kolikot Ruotsi uudistaa setelit ja kolikot TARKISTA RAHASI! S V E R I G E S R I K S B A N K 1 kruunu 2 kruunua 5 kruunua 10 kruunua Ruotsi uudistaa setelit ja kolikot Ruotsissa otetaan vuosien 2015 ja 2016 aikana

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 17.9.2007 KOM(2007) 525 lopullinen 2007/0192 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1338/2001

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Talous- ja raha-asioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 10.9.2013 2013/0023(COD) TARKISTUKSET 12-20 Lausuntoluonnos Pablo Zalba Bidegain (PE514.677v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto. Aitojen henkilö- ja matkustusasiakirjojen julkinen online hakemisto

Euroopan unionin neuvosto. Aitojen henkilö- ja matkustusasiakirjojen julkinen online hakemisto Euroopan unionin neuvosto PRADO Aitojen henkilö- ja matkustusasiakirjojen julkinen online hakemisto KUULUUKO TYÖHÖSI HENKILÖASIAKIRJOJEN TARKASTAMINEN? PRADO sisältää yleisimpien matkustus- ja henkilöasiakirjojen

Lisätiedot

Seteleiden ja kolikoiden uudistaminen jatkuu

Seteleiden ja kolikoiden uudistaminen jatkuu Seteleiden ja kolikoiden uudistaminen jatkuu TARKISTA RAHASI! S V E R I G E S R I K S B A N K Ruotsin setelit ja kolikot Seteleiden ja kolikoiden uudistaminen jatkuu Riksbank aloitti uusien 20, 50, 200

Lisätiedot

Bryssel 7. tammikuuta 2002

Bryssel 7. tammikuuta 2002 Bryssel 7. tammikuuta 2002 "Euroopalla oli edessään historiallisesti merkittävä haaste, johon se on osoittanut olleensa valmis. Euro on otettu käyttöön ja nyt on alkamassa uusi aikakausi. Kaikkia euron

Lisätiedot

Euron uusi setelisarja: taidetta ja teknologiaa Päivi Heikkinen Osastopäällikkö/ Suomen Pankki 23.9.2014. Julkinen

Euron uusi setelisarja: taidetta ja teknologiaa Päivi Heikkinen Osastopäällikkö/ Suomen Pankki 23.9.2014. Julkinen Euron uusi setelisarja: taidetta ja teknologiaa Päivi Heikkinen Osastopäällikkö/ Suomen Pankki 23.9.2014 Julkinen Esityksen runko 1. Mitä raha on? 2. Setelisarjan uusiminen 3. Eurosetelit taiteena 4. Setelitekniikkaa:

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Suositus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Suositus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Suositus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Bryssel 16.10.2009 KOM(2009) 572 lopullinen 2009/0159 (CNB) Euroopan yhteisön kannasta valuuttasuhteista San Marinon tasavallan kanssa tehdyn

Lisätiedot

EUROSETELIT JA -KOLIKOT

EUROSETELIT JA -KOLIKOT EUROSETELIT JA -KOLIKOT Eurorahat otettiin käyttöön 1.1.2002. Nyt niitä käyttää euroalueella yli 300 miljoonaa ihmistä.tässä esitteessä on tietoa euroseteleistä ja kolikoista ja niissä olevista aitoustekijöistä.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Suositus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Suositus: NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 2.7.2003 KOM(2003) 387 lopullinen 2003/0142 (CNB) Suositus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön puolesta toimivan Italian tasavallan ja Vatikaanivaltion, jota edustaa

Lisätiedot

UUSI 10 EURON SETELI. www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu

UUSI 10 EURON SETELI. www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu UUSI EURON SETELI www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu JOHDANTO Uudet euron setelit otetaan käyttöön kaikkialla euroalueella 23.9.. Toisesta eurosetelisarjasta on jo aiemmin otettu käyttöön

Lisätiedot

EURON UUSI ILME. Uusi 10 euron seteli. www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu

EURON UUSI ILME. Uusi 10 euron seteli. www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu EURON UUSI ILME Uusi 10 euron seteli TOINEN EUROSETELISARJA: TURVATEKIJÄT Helppo tarkastaa mutta vaikea väärentää Paranneltujen turvatekijöiden ansiosta uudet 5 ja 10 euron setelit ovat entistäkin vaikeampia

Lisätiedot

Eurokäteinen säilyttänyt suosionsa

Eurokäteinen säilyttänyt suosionsa Eurokäteinen säilyttänyt suosionsa 4.5.29 Eurokäteisen liikkeeseenlaskusta on kulunut runsaat seitsemän vuotta. Sujuvan rahanvaihdon jälkeen liikkeessä olevan eurokäteisen määrä on kasvanut ennakoitua

Lisätiedot

Euroopan unionin virallinen lehti L 373/1. (Säädökset, jotka on julkaistava)

Euroopan unionin virallinen lehti L 373/1. (Säädökset, jotka on julkaistava) 21.12.2004 Euroopan unionin virallinen lehti L 373/1 I (Säädökset, jotka on julkaistava) NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2182/2004, annettu 6 päivänä joulukuuta 2004, eurometallirahojen kaltaisista mitaleista

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS,

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS, EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 19.2.2004 SEK(2004) 204 lopullinen 2004/0046 (CNB) Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS, yhteisön kannasta, joka koskee valuuttasuhteista Andorran ruhtinaskunnan kanssa tehtävää

Lisätiedot

Eurojen väärentäminen ja muut raharikokset

Eurojen väärentäminen ja muut raharikokset Eurojen väärentäminen ja muut raharikokset Pekka Somerkoski 26.5.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankin kaksi roolia 1. Suomen rahaviranomainen Osallistuu myös euron väärentämisen

Lisätiedot

C 284/6 Euroopan unionin virallinen lehti

C 284/6 Euroopan unionin virallinen lehti C 284/6 Euroopan unionin virallinen lehti 25.11.2009 EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 16 päivänä marraskuuta 2009, ehdotuksesta neuvoston asetukseksi eurokolikoiden aitouden tarkistamisesta ja kiertoon

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Kyproksen toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Kyproksen toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.5.2007 KOM(2007) 257 lopullinen 2007/0091 (CNB) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Kyproksen toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Lisätiedot

PIKAOPAS Eurosetelien turvatekijät

PIKAOPAS Eurosetelien turvatekijät PIKAOPAS Eurosetelien turvatekijät Ekp-FI Euroopan keskuspankki, 2010 ISBN 978-92-899-0150-5 www.euro.ecb.eu JOHDANTO Tunnetko eurosetelien turvatekijät? Tähän oppaaseen on kerätty tär keimmät turvatekijät.

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

KATSO TARKEMMIN www.bnb.bg

KATSO TARKEMMIN www.bnb.bg Bld de Berlaimont 000 Bruxelles / Brussel Tél. / Tel. : + 8 Télécopie / Fax : + 0 пл. Княз Александър І 000 София Тел.: (+9) 99 Факс: (+9) 980-- Havnegade 09 København K Tlf.: Fax: 7 0 Wilhelm-Epstein-Straße

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Maltan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Maltan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.5.2007 KOM(2007) 260 lopullinen 2007/0093 (CNB) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Maltan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi (komission

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.6.2006 KOM(2006) 320 lopullinen 2006/0109 (CNS) 2006/0110 (CNB) KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE euroon ja Sloveniaan

Lisätiedot

8.9.2015. Julkinen. Suomen Pankin linjaus tarkoituksellisesti turmeltujen eurokolikoiden lunastuksesta

8.9.2015. Julkinen. Suomen Pankin linjaus tarkoituksellisesti turmeltujen eurokolikoiden lunastuksesta Muistio 1 (6) Suomen Pankin linjaus tarkoituksellisesti turmeltujen eurokolikoiden lunastuksesta 1 Taustaa Suomen Pankki toimii euroseteleiden ja -kolikoiden virallisena liikkeeseenlaskijana Suomessa.

Lisätiedot

KOULUTTAJAN OPAS. www.euro.ecb.int. Tietoa euroseteleistä ja -kolikoista YHTEINEN

KOULUTTAJAN OPAS. www.euro.ecb.int. Tietoa euroseteleistä ja -kolikoista YHTEINEN YHTEINEN KOULUTTAJAN OPAS Tietoa euroseteleistä ja -kolikoista www.euro.ecb.int SISÄLLYS sivu JOHDANTO................................................................... 3 EUROSETELIT Yleiset ominaisuudet...........................................................

Lisätiedot

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja

Lisätiedot

EUROOPAN UUSI RAHA EURO EUROALUE EU:N NEUVOSTO EUROSANASTO

EUROOPAN UUSI RAHA EURO EUROALUE EU:N NEUVOSTO EUROSANASTO SYYSKUU 2002/FI EURO Euroalueen rahan nimi, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi kokouksessaan Madridissa 15. ja 16.12.1995. EUROALUE Euroalue käsittää ne Euroopan unionin jäsenvaltiot, jotka ovat ottaneet

Lisätiedot

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Näytös 1: Eurooppa, 1945 1. Luen näytelmän ensimmäinen sivu. Korostetut sanat kuvaavat Euroopan tilaa toisen maailmansodan

Lisätiedot

(Säädökset, jotka on julkaistava)

(Säädökset, jotka on julkaistava) L 181/6 I (Säädökset, jotka on julkaistava) NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1338/2001, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2001, euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.5.2000 KOM(2000) 346 lopullinen 2000/0137 (CNS) 2000/0134 (CNS) 2000/0138 (CNB) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

Lisätiedot

Selko-opas. Suomi siirtyy euroon. Rahanvaihtojakso 1.1. 28.2.2002. Ota talteen

Selko-opas. Suomi siirtyy euroon. Rahanvaihtojakso 1.1. 28.2.2002. Ota talteen Selko-opas Suomi siirtyy euroon Rahanvaihtojakso 1.1. 28.2.2002 Ota talteen Sisällys Markat muuttuvat euroiksi 3 Näin siirrymme euroon 4 Näin muutat markat euroiksi 6 Eurokolikot 7 Eurosetelit 8 Euro maksuvälineenä

Lisätiedot

Kultakanta - unelma maailmanrahasta

Kultakanta - unelma maailmanrahasta Kultakanta - unelma maailmanrahasta Juha Tarkka Suomen Pankin rahamuseo 8.4.2008 Kultakannassa kulta = raha Kultakanta historiassa Ensimmäinen globaali rahajärjestelmä Luonnollinen rahajärjestelmä? Kolme

Lisätiedot

Alkusanat 3. Johdanto 4. Valmistautuminen eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönottoon vuonna 2002 5. Käyttöönotto maittain 6

Alkusanat 3. Johdanto 4. Valmistautuminen eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönottoon vuonna 2002 5. Käyttöönotto maittain 6 XXX Sisällys Alkusanat 3 Johdanto 4 Valmistautuminen eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönottoon vuonna 2002 5 Käyttöönotto maittain 6 Eurosetelit ja -kolikot Suomessa 8 Setelien tuotanto ja kierto, seteliväärennökset

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 2013/0023(COD) 6.6.2013 ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi euron

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Eurojärjestelmän perusteista

Eurojärjestelmän perusteista Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012 Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin

Lisätiedot

KVALITATIIVINEN TUTKIMUS VÄÄRENNÖSTEN KULUTTAJILLE AIHEUTTAMISTA RISKEISTÄ

KVALITATIIVINEN TUTKIMUS VÄÄRENNÖSTEN KULUTTAJILLE AIHEUTTAMISTA RISKEISTÄ KVALITATIIVINEN TUTKIMUS VÄÄRENNÖSTEN KULUTTAJILLE AIHEUTTAMISTA RISKEISTÄ KVALITATIIVINEN TUTKIMUS VÄÄRENNÖSTEN KULUTTAJILLE AIHEUTTAMISTA RISKEISTÄ 2 KVALITATIIVINEN TUTKIMUS VÄÄRENNÖSTEN KULUTTAJILLE

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI 25.11.2009 Euroopan unionin virallinen lehti C 284/1 I (Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) LAUSUNNOT EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 5 päivänä marraskuuta 2009, suosituksista

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI 12.5.2012 Euroopan unionin virallinen lehti C 137/7 III (Valmistavat säädökset) EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2012, ehdotuksesta

Lisätiedot

Väärennösten ja laittomasti valmistettujen tavaroiden kauppa:

Väärennösten ja laittomasti valmistettujen tavaroiden kauppa: Väärennösten ja laittomasti valmistettujen tavaroiden kauppa: Huhtikuu 2016 TIIVISTELMÄ Tässä tutkimuksessa on ajantasainen analyysi väärennösten ja laittomasti valmistettujen tavaroiden maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot

(XURQNl\WW QRWWR NRPLVVLROWD VHORQWHNR YDOPLVWHOXMHQ HGLVW\PLVHVWl MD NDKGHVWDN\PPHQHVWl K\YlVWlNl\WlQWHHVWl

(XURQNl\WW QRWWR NRPLVVLROWD VHORQWHNR YDOPLVWHOXMHQ HGLVW\PLVHVWl MD NDKGHVWDN\PPHQHVWl K\YlVWlNl\WlQWHHVWl ,3 Bryssel 3. huhtikuuta 2001 (XURQNl\WW QRWWR NRPLVVLROWD VHORQWHNR YDOPLVWHOXMHQ HGLVW\PLVHVWl MD NDKGHVWDN\PPHQHVWl K\YlVWlNl\WlQWHHVWl SlLYll HQQHQ ¼SlLYll NRPLVVLR RQ DQWDQXW WLHGRQDQQRQ HXURQ Nl\W

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Muistilista eurosta käytäviä keskusteluja varten

Muistilista eurosta käytäviä keskusteluja varten Kuinka voimme auttaa vanhuksia käyttämään euroja? Muistilista eurosta käytäviä keskusteluja varten Ohjeita käyttäjälle - Tähän listaan on koottu käytännön asioita, jotka jokaisen olisi hyvä tietää markkojen

Lisätiedot

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin

Lisätiedot

Rahan evoluutio. JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008

Rahan evoluutio. JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008 Rahan evoluutio JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008 Evoluutio rahataloudessa Rahajärjestelmien ja maksuvälineiden kehitys on esimerkki taloudellisesta evoluutiosta Kehitys tapahtunut evoluutiovoimien

Lisätiedot

Konsolidoitu TEKSTI CONSLEG: 2001O /10/2001. tuotettu CONSLEG-järjestelmällä. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto.

Konsolidoitu TEKSTI CONSLEG: 2001O /10/2001. tuotettu CONSLEG-järjestelmällä. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. FI Konsolidoitu TEKSTI tuotettu CONSLEG-järjestelmällä Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistossa CONSLEG: 2001O0008 01/10/2001 Sivumäärä: 6 < Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 2001R1338 FI 23.01.2009 001.003 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1338/2001, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2001,

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

135 & 145 sarja. Väärennetyn rahan tunnistin. Manuaalinen

135 & 145 sarja. Väärennetyn rahan tunnistin. Manuaalinen 135 & 145 sarja Väärennetyn rahan tunnistin Manuaalinen Käyttöohje Safescan 135i, 135ix & 145ix Väärennetyn rahan tunnistin Onnittelut Safescan 135i, 135ix tai 145ix väärennetyn rahan tunnistimen hankinnan

Lisätiedot

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi IP/97/458 Brysselissä, 29. toukokuuta 1997 Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi Euroopan komissio on tänään antanut ehdotuksen neuvoston asetukseksi, jolla säädetään tulevien eurokolikoiden

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. toukokuuta 2008 (22.05) (OR. en) 9192/08. Toimielinten välinen asia: 2008/0096 (CNB) UEM 110 ECOFIN 166

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. toukokuuta 2008 (22.05) (OR. en) 9192/08. Toimielinten välinen asia: 2008/0096 (CNB) UEM 110 ECOFIN 166 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. toukokuuta 2008 (22.05) (OR. en) 9192/08 Toimielinten välinen asia: 2008/0096 (CNB) UEM 110 ECOFIN 166 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI L 148/56 Euroopan unionin virallinen lehti 2.6.2006 EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä toukokuuta 2006, rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien

Lisätiedot

Europolin valokuvakilpailu 2012

Europolin valokuvakilpailu 2012 Europolin valokuvakilpailu 2012 Europolin vuoden 2012 kilpailu parhaista lainvalvonta-aiheisista valokuvista on avattu! Kuvien tulee kuvata poliisin ja muiden lainvalvontaviranomaisten haastavaa ja palkitsevaa

Lisätiedot

Asiaa eurosta. Tiedotusohjelma eurokansalaisille

Asiaa eurosta. Tiedotusohjelma eurokansalaisille Asiaa eurosta Tiedotusohjelma eurokansalaisille Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu.int). Luxemburg: Euroopan yhteisöjen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, 30.4.2013 Euroopan unionin virallinen lehti L 118/37 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2013, euroseteleiden nimellisarvoista, selitelmistä, vaihtamisesta, käytöstä poistamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.6.2011 KOM(2011) 360 lopullinen 2011/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käytön jatkamista Saint-Barthélemyn saarella sen jälkeen, kun sen asema Euroopan unioniin nähden

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

(EYVL L 337, , s. 52)

(EYVL L 337, , s. 52) 2001D0913 FI 01.01.2009 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, euroseteleiden

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS TALOUS- JA RAHOITUSKOMITEALLE,

KOMISSION KERTOMUS TALOUS- JA RAHOITUSKOMITEALLE, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.5.2014 COM(2014) 277 final KOMISSION KERTOMUS TALOUS- JA RAHOITUSKOMITEALLE, annettu eurometallirahojen aitouden tarkistamisesta ja kiertoon kelpaamattomien eurometallirahojen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2017 COM(2017) 413 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä)

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) www.suomenpankki.fi www.rahamuseo.fi www.euro.fi Suomen Pankki ISBN 978-952-462-534-0 (painettu)

Lisätiedot

YHTEENVETORAPORTTI TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSRIKKOMUKSISTA Tiivistelmä

YHTEENVETORAPORTTI TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSRIKKOMUKSISTA Tiivistelmä YHTEENVETORAPORTTI TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSRIKKOMUKSISTA 2018 Tiivistelmä kesäkuuta 2018 TIIVISTELMÄ YHTEENVETORAPORTTI TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSRIKKOMUKSISTA 2018 kesäkuuta 2018 2 Tiivistelmä Yhteenvetoraportti

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI 25.6.2013 Euroopan unionin virallinen lehti C 179/9 III (Valmistavat säädökset) EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 28 päivänä toukokuuta 2013, ehdotuksesta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

1.1 PERUSTELUT YHTEISELLE TOIMINTAMALLILLE SETELIEN KIERTOON PALAUTTAMISTA VARTEN

1.1 PERUSTELUT YHTEISELLE TOIMINTAMALLILLE SETELIEN KIERTOON PALAUTTAMISTA VARTEN EUROSETELIEN PALAUTTAMINEN KIERTOON TOIMINTAMALLI VÄÄRENNÖSTEN HAVAITSEMISTA JA SETELIEN LAATUUN PERUSTUVAA LAJITTELUA VARTEN LUOTTOLAITOKSILLE JA MUILLE RAHAA AMMATTIMAISESTI KÄSITTELEVILLE LAITOKSILLE

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 337 final 2013/0176 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

(Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) DIREKTIIVIT

(Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) DIREKTIIVIT 21.5.2014 L 151/1 I (Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) DIREKTIIVIT EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/62/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, euron ja muiden valuuttojen

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

RAHAN OLEMUKSESTA Antti Heinonen

RAHAN OLEMUKSESTA Antti Heinonen RAHAN OLEMUKSESTA Antti Heinonen Suomen Pankin rahamuseo 31.10.2006 Agenda: - rahan määritelmä - rahan kehityksestä - rahan ominaisuuksista - rahan symboliikasta - rahan tulevaisuudesta Rahan määritelmä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Onko senttejä otettava vastaan? Rahaa koskeva lainsäädäntö. 27.3.2007

Onko senttejä otettava vastaan? Rahaa koskeva lainsäädäntö. 27.3.2007 Onko senttejä otettava vastaan? Rahaa koskeva lainsäädäntö. 27.3.2007 Pekka Somerkoski SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 DISPOSITIO I LAILLISEN MAKSUVÄLINEEN KÄSITE II IMMATERIAALIOIKEUDET

Lisätiedot