Onko senttejä otettava vastaan? Rahaa koskeva lainsäädäntö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko senttejä otettava vastaan? Rahaa koskeva lainsäädäntö. 27.3.2007"

Transkriptio

1 Onko senttejä otettava vastaan? Rahaa koskeva lainsäädäntö Pekka Somerkoski SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1

2 DISPOSITIO I LAILLISEN MAKSUVÄLINEEN KÄSITE II IMMATERIAALIOIKEUDET III RAHANVÄÄRENNYS SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 2

3 Voiko senteillä maksaa? / ostajan näkökulma Vastaavasti: voiko suurilla seteleillä maksaa? Onko senttejä hyväksyttävä maksuna? / myyjän näkökulma Onko esim. 500 euron seteli hyväksyttävä maksuna? Laillinen maksuväline ja sopimusvapaus, vastaanottopakko, kontrahointipakko sekä kuluttajansuoja SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 3

4 LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN VIITEKEHYS - Euroopan yhteisön perustamissopimus (Rooman sopimus ; Treaty ) sekä EKPJ:n ja EKP:n perussääntö (Maastrichtin sopimus EU:sta, voimaan ; Statutes ) - Euron käyttöönottamista koskeva asetus (EY 974/98; Euroasetus ) - Euroopan neuvoston asetus (1103/97) - Euroopan keskuspankin päätös (EKP/2003/4) euroseteleiden nimellisarvoista, selitelmistä, vaihtamisesta, käytöstä poistamisesta ja seteliaiheen jäljentämisestä - Euroopan keskuspankin suuntaviivat euroseteleiden vaihtamisesta ja käytöstä poistamisesta sekä toimenpiteiden toteuttamisesta luvattomia seteliaiheen jäljennöksiä vastaan (EKP/2003/5) - Kuluttajansuojalaki - Laki euromääräisten maksujen pyöristämisestä - Rahalaki (358/1993) - Laki rahalain kumoamisesta (215/1998) - Rikoslain 37 luku - Velkakirjalaki - Suomen Pankin päätös (544/1993) - Valtiovarainministeriö päätös (543/1993) - Valtiovarainministeriö päätös (218/1997) - Suomen Pankin päätös (1176/1999) - Valtionvarainministeriön päätös (1177/1999) - Suomen Pankin päätös (1028/2001) - Tekijänoikeuslaki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 4

5 1. Lailliset maksuvälineet (eurorahat) 2. Käyvät maksuvälineet Maksuvälineet 2.1. Maksukortit (debit, deferred debit, credit) 2.2. E-raha 2.3. Tilisiirto (credit transfer) 2.4. Suoraveloitus (direct debit) 2.5. Sekki 2.6. Muut (ei yleisesti käytössä) - Lounassetelit, kauppa-ryhmän euromääräiset kupongit tms. voucherit. Ns. loyalty- - schemet, kuten lentoyhtiöiden frequent flyer-programmit, joissa pisteitä voi vaihtaa palveluiksi tai tavaroiksi (kuten lennoiksi tai matkalaukuiksi), - ns. pre-paid-järjestelyt, kuten esimerkiksi kännyköiden pre-paid air-time, jota voidaan puhelujen lisäksi käyttää myös erilaisten palveluiden kuten sääennusteiden ostoon (eivät e-rahaa). Rikoslain 37 luvun 12 ( /602) Rahalla tarkoitetaan seteleitä ja metallirahoja, jotka Suomessa tai muussa maassa ovat virallisesti käypiä maksuvälineitä". Maksuvälineellä pankki-, maksu- tai luottokorttia, shekkiä tai muuta välinettä taikka tallennetta, jolla voidaan suorittaa maksuja, tilinostoja tai tilisiirtoja tai jonka käyttäminen on välttämätön edellytys mainittujen suoritusten tekemiseksi. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 5

6 LAILLISEN MAKSUVÄLINEEN KÄSITE - Laillinen maksuväline - rahajuridiikan keskeinen käsite - Käsitettä määritelty eri säädöksissä. - Valtiorahakäsite jalometallikannasta luopumisen jälkeen - Laillisen maksuvälineen voimaan saattaminen ja sen lakkauttaminen laintasoisella normilla Aikaisemmin lainsäädännössä mm.: - Rahalain 358/ :n mukaan laillisia maksuvälineitä ovat setelit ja metallirahat, jotka on laskettu liikkeeseen tämän lain mukaisesti - Rikoslain 37 luvun 12 ( /602): "Rahalla tarkoitetaan seteleitä ja metallirahoja, jotka Suomessa tai muussa maassa ovat virallisesti käypiä maksuvälineitä". Mitä tässä luvussa säädetään rahasta, sovelletaan seteleihin ja metallirahoihin myös ennen niiden liikkeelle laskua.( /298) - Laillinen maksuväline on mainittu myös seteleiden leikkaamista koskevissa normeissa SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 6

7 Rahan taloustieteellistä määrittelyä (perinteinen) Raha arvon mittana: Mikä ennen maksoi markan, maksaa nyt euron pätee Kuluttajatutkimuskeskuksen esimerkkien valossa vain kuluttajien hintakäsityksissä, ei todellisissa hinnoissa. Kuluttajien arvioimissa hintajakaumissa erot jopa 50 senttiä" (lainaus ekonomisti Samu Kurrin pitämästä esityksestä "Nostiko euro hintoja? Hintojen todellinen ja koettu nousu". Raha arvon säilyttäjänä: Euroalueen rahapolitiikka: päämääränä hintavakaus: vuotuinen inflaatio lähellä kahta prosenttia, mutta sen alapuolella ( close but below ). Raha vaihdonvälineenä: Euroja käytetään laajasti maksuvälineenä myös euroalueen ulkopuolella. Euro on syrjäyttänyt US dollaria käteiskassavaluuttana. On arvioitu, että eurokäteisestä olisi yli 10 % euroalueen ulkopuolella. Euro kansainvälisenä valuuttana on toisenlainen kuin markan (markat mm. palautuivat takaisin Suomeen). Arviointia: markka, euro SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 7

8 EUROJEN OIKEUDELLINEN PERUSTA Euron käyttöönottamista koskeva asetus (EY 974/98; "euroasetus"; annettu ), 2 artikla: "Osallistuvien jäsenvaltioiden valuutta on euron käyttöönottopäivästä ( ) alkaen euro. Valuuttayksikkö on yksi euro. Yksi euro jakautuu sataan senttiin. 3 artikla Euro korvaa kunkin osallistuvan jäsenvaltion valuutan vaihtokurssin mukaisesti. A. Eurosetelit a) Perustamissopimuksen (Rooma sopimus) 106 artikla 1 kohta sekä b) EKPJ:n ja EKP:n perussääntö (Maastrichtin sopimus) 16 artiklan 1 kohta EKP:lla on yksinoikeus antaa lupa setelien liikkeeseen laskemiseen yhteisössä. EKP ja kansalliset keskuspankit voivat laskea liikkeeseen seteleitä. Ainoastaan EKP:n ja kansallisten keskuspankkien liikkeeseen laskemat setelit ovat laillisina maksuvälineinä kelpaavia seteleitä yhteisössä. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 8

9 B. Eurometallirahat a) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 106 artiklan 2 kohta: Jäsenvaltiot voivat laskea liikkeeseen metallirahoja saatuaan EKP:n hyväksymisen liikkeeseen laskemisen määrälle. b) Euroasetuksen 11 artikla: "Osallistuvat jäsenvaltiot laskevat päättämästään käteisrahan käyttöön ottopäivästä alkaen liikkeeseen euro- ja senttimääräisiä metallirahoja noudattaen yksikköarvoja ja teknisiä eritelmiä, jotka neuvosto voi vahvistaa perustamissopimuksen 106 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen mukaisesti Nämä metallirahat ovat ainoat, joilla on laillisen maksuvälineen asema osallistuvissa jäsenvaltioissa. b) Metallirahalain (216/1998) 1 : "Valtiolla on yksinoikeus Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisesti lyöttää Suomessa metallirahaa omaan lukuunsa. Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisesti säätää juhlametallirahojen nimellisarvoista ja ominaisuuksista. Tässä momentissa tarkoitetut juhlametallirahat ovat laillisia maksuvälineitä Suomessa. ( /378). Metallirahalain 2 :n nojalla metallirahat Suomessa laskee liikkeeseen Suomen Pankki. Euron käyttöönottamista koskevan asetuksen (EY 974/98; "euroasetus") 2 artiklan mukaan osallistuvien jäsenvaltioiden valuutta on euro 1. päivästä tammikuuta 1999 alkaen. Valuuttayksikkö on yksi euro. Yksi euro jakaantuu sataan senttiin. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 9

10 Erikoisrahat (Commemorative coins) Juhlarahat (Collector coins) Tarkoitettu käyttörahoiksi Ei tarkoitettu käyttörahoiksi. Laillinen maksuväline euroalueella Laillinen liikkeellelaskumaassa Nimellisarvosta liikkeelle Myydään nimellisarvosta tai korkeammalla hinnalla 2 euro metalliraha Nimellisarvon poikettava käyttörahojen arvosta Yhteinen puoli Poikettava käyttörahoista Kansallinen puoli, 12 tähteä Kääntöpuolen poikettava käyttörahojen vast. puolesta. Liikkeellelaskumaa ilmoitettava Tekniset ominaisuudet harmonisoitu Huomattava ero ainakin näiden kahden ominaisuuden osalta: väri, halkaisija ja paino. Kukin eurojärjestelmän jäsenvaltio voi kerran vuodessa laskea liikkeeseen 2 euron erikoisrahan. Erikoisrahoilla on samat tekniset ominaisuudet ja sama yhteinen puoli kuin tavanomaisilla 2 euron kolikoilla. Erikoisrahojen kansallisella puolella on kuitenkin erityinen kuva-aihe, joka eroaa tavanomaisten eurorahojen kuva-aiheista. Vain 2 euron kolikoista saa tehdä erikoisrahoja. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 10

11 Mitä tarkoittaa yksinoikeus lyöttää/painattaa laillisia maksuvälineitä valtiontalouden kannalta? SEIGNIORAGE (lyhyt versio) A. Valtion omaan lukuunsa lyöttämät metallirahat: 1) Vuotta 2006 varten laaditussa valtion talousarviossa on "momentti" (Metallirahatulot), jolle tuloutetaan metallirahojen liikkeeseenlaskusta ja niiden lyöntioikeuksien ("rojalti) luovutuksesta syntyvät tulot ja palautuneiden rahojen metalliseosten myynnistä syntyvät tulot. Momentille kertyviä tuloja saa käyttää metallirahojen valmistuksesta tehtyjen sopimusten mukaisten valmistus-, rahoitus- ja varastointikustannusten maksamiseen sekä metalli rahojen takaisin lunastukseen sekä rahojen varastoinnista ja hävityksestä aiheutuviin menoihin. Momentille arvioitiin vuonna 2006 kertyvän nettotuloa euroa (toiminnan tulot /. toiminnan erillismenot ). 2) Metallirahalain ( /216) nojalla Valtiolla on yksinoikeus Euroopan yhteisön lainsäädännön Mukaisesti lyöttää Suomessa metallirahaa omaan lukuunsa (1 ). Metallirahat laskee liikkeeseen Suomen Pankki. Asianomainen ministeriö luovuttaa rahat Suomen Pankille nimellisarvosta liikkeeseen laskemista varten (2 ). Valtio lunastaa Suomen Pankille palautetut, Suomen Pankin liikkeeseen laskemat metallirahat niiden nimellisarvosta (4 ; vrt. metallirahalain 5 :n 3 momentti). Palauttamatta/lunastamatta jääneet metallirahat. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 11

12 B. Setelit: Valtion talousarviossa on "momentti" (Osuus Suomen Pankin voitosta), jonka selvitysosassa todetaan, että "Suomen Pankista annetun lain (214/1998) mukaan osa pankin voitosta siirretään käytettäväksi valtion tarpeisiin". Vuonna 2006 arvioitiin, että momentille kertyy euroa. Toteutunut määrä vuonna 2006 oli euroa. Lehdistötiedote nro : Suomen Pankin tulos parani vuonna 2005 selvästi eli 200 miljoonaan euroon. Pankin vakavaraisuus ja riskinkantokyky ovat viime vuosina vahvistuneet tasolle, joka nykyisissä olosuhteissa on sen tehtävien hoidon kannalta riittävä. Tämä mahdollistaa sen, että pankin tuloksesta jaetaan tänä vuonna valtiolle suurempi osuus kuin viime vuonna. Suomen Pankista annetun lain 21 :n mukaan mm. "Suomen Pankin voitosta, sen jälkeen kun Euroopan keskuspankkijärjestelmässä kertyvä rahoitustulo on tilinpäätöksessä otettu huomioon, käytetään puolet vararahaston kartuttamiseen. Muu osa ylijäämästä siirretään käytettäväksi valtion tarpeisiin. Valtion tarpeisiin käytettävän voiton osan käytöstä päättää eduskunta. Jos pankin tilinpäätös on tappiollinen, tappio on katettava vararahastosta. Siltä osin kuin vararahasto ei riitä, tappio voidaan jättää kattamatta toistaiseksi. Seuraavien vuosien voitto on ensisijaisesti käytettävä kattamatta jääneiden tappioiden kattamiseen. Palauttamatta/lunastamatta jääneet setelit. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 12

13 Laillinen maksuväline ja sopimusvapaus M yös euroalueella tavaroiden ja palveluiden vaihdannassa pääsääntö sopimusvapauden periaate. Sopimusvapaus koskee myös maksuvälineen valintaa. Ellei maksuvälineestä ole sovittu, mahdolliseen riitaan sovelletaan in casu : - Euroasetusta - Lainsäädäntöä (kuluttajansuojalaki ym.) - Mahdollisia ennakkopäätöksiä - Kauppatapaa - Muita periaatteita (kohtuullisuus) Kansainvälistä vertailua SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 13

14 Laillinen maksuväline ja vastaanottopakko Euroasetuksen 11 artiklan mukaan liikkeeseen laskevaa viranomaista lukuun ottamatta "kenelläkään ei ole velvollisuutta hyväksyä samassa maksussa enempää kuin 50 metallirahaa (vrt. eurosetelit). Esimerkiksi kauppojen kassoilla voidaan maksaa eurokoliokoilla, mikäli niiden yhteismäärä on enintään 50 kappaletta samassa maksussa (pääsääntö). Selvää on, että kauppias - tai muu elinkeinonharjoittaja voi luonnollisesti hyväksyä enemmänkin kuin 50 kappaletta (sopimusvapaus). Laintasoisen euroasetuksen ja kuluttajansuojalain lisäksi tulee ottaa huomioon myös annettu laki Hallituksen esityksessä (120/2000 vp) laiksi ( /890) euromääräisten maksujen pyöristämisestä todetaan mm., että "laki ei vaikuta yhden ja kahden sentin metallirahojen kelpoisuuteen laillisina maksuvälineinä Suomessa ja, että "elinkeinonharjoittajilla olisi velvollisuus hyväksyä maksuksi myös näitä kolikoita". Edellä mainitun lain 1 :n 2 momentin nojalla yhden ja kahden sentin suuruista maksua ei kuitenkaan pyöristetä. Kuluttajasuojaviranomaisten kanta on, että 1 ja 2 sentin kolikoilla ostoksen loppusumma pyöristetään aina lähimpään viidellä jaolliseen senttimäärään euromääräisten maksujen pyöristämisestä annetun lain perusteella. Suomen Pankin kanta: myös 1 ja 2 sentin metallirahat ovat laillisia maksuvälineitä. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 14

15 Laillinen maksuväline, sopimusvapaus ja kuluttajansuoja Kuluttaja-asiamiehen julkaisema tiedote - Yrityksen pitää ilmoittaa ulko-ovellaan, jos se ei hyväksy pikkukolikoita maksuksi - Liikkeillä on oikeus valita maksuväline, mutta pienetkin kolikot ovat maksamisessa laillisia - Liikkeen pitää siksi ilmoittaa selkeästi ja näkyvästi jo ulko-ovellaan kuluttajille, jos se ei ota pieniä kolikoita vastaan. - Kuluttaja-asiamies suosittaa, että pieniäkin kolikoita arvostettaisiin vähittäisliikkeissä käypänä maksuvälineenä - Kuluttaja-asiamies on lähettänyt suosituskirjeen Kaupan Keskusliitolle välitettäväksi sen jäsenyrityksille Vähittäisliikkeellä on toisaalta oikeus valita asiakkaansa, kunhan se ei syyllisty syrjintään Elinkeinolupaa tai vastaavaa viranomaislupaa edellyttämä tavaraa tai palvelua koskeva kauppa kuten esimerkiksi kuljetuspalvelut ja apteekki. Kaikkia maksuvälineitä koskeva ohjetta valmistellaa kuluttuja-asiamiehen toimistossa valmistunee vuonna 2008 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 15

16 Laillinen maksuväline ja kontrahointipakko Sopimusvapautta rajoittaa sopimuspakko/kontrahointipakko niminen periaate, jolloin eräissä tilanteissa esim. elinkeinonharjoittajalla ei olekaan oikeutta (sopimusvapaus pääsääntönö) vapaasti päättää esim. maksuvälineen käyttämisestä/ hyväksymisestä tai tavaran tai palvelun myymisestä. - Yleishyödyllisyys - Peruspalvelu - Yksinoikeuteen verrattava asema (monopoli) - Kilpailulait ja periaatteet - Kuluttajansuoja - Ei täysin vakiintunutta käytäntöä - In casu SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 16

17 Azorit ja Madeira Monaco, San Marino ja Vatikaani Andorra, Montenegro ja Kosovo Guadeloupe Ranskan Guayana, Martinique, Réunion Mayotte Saint-Pierre ja Miquelon Ranskan eteläisten ja antarktisen alueiden territorio SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 17

18 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 18

19 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 19

20 EURO MAKSUVÄLINEENÄ ERI MAISSA 1/2 Eurosta tuli laillinen maksuväline 12:ssa EU:n jäsenvaltiossa, neljässä muussa Euroopan maassa, kahdella Balkanin niemimaahan kuuluvalla alueella sekä eri puolilla maailmaa useilla merentakaisilla alueilla ja saarilla, jotka kuuluvat jollekin euroalueen jäsenvaltiolle tai ovat niihin muuten läheisessä yhteydessä. EU:n jäsenvaltiot, jotka kuuluvat euromaihin Belgia, Saksa, Irlanti, Kreikka, Espanja (mukaan lukien Afrikan itärannikolla sijaitsevat Kanarian saaret), Ranska, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali (mukaan lukien Atlantilla sijaitseva saariryhmä Azorit ja Madeira) ja Suomi sekä Slovenia alkaen. Euroopan maat, jotka eivät kuulu EU:hun, mutta käyttävät euroa Euroopan yhteisön kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvan virallisen järjestelyn mukaisesti: Monaco, San Marino ja Vatikaani Maat ja alueet, joissa euro de facto käytössä ilman edellä mainitun kaltaista virallista järjestelyä Andorra (euro syrjäytti frangin ja pesetan; YK:n jäsenvaltio 1993 lähtien) Montenegro (YK:n jäsen 2006) ja Kosovo (YK:n vaikutusvalta). SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 20

21 EURO MAKSUVÄLINEENÄ ERI MAISSA 2/2 Ranskan merentakaiset departementit (4 kpl) Guadeloupe Ranskan Guayana Martinique Réunion Ranskan ns. alueelliset yhteisöt: Mayotte sekä Saint-Pierre ja Miquelon Ranskan eteläisten ja antarktisen alueiden territorio SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 21

22 LAILLISEN MAKSUVÄLINEEN LAKKAUTTAMINEN Euroopan unionin (EU) neuvoston asetuksen (EY 974/98) 15 artikla perusteella kansallisen valuuttayksikön määräiset setelit ja metallirahat olivat laillisia maksuvälineitä kansallisten alueellisten rajojensa sisällä enintään kuuden kuukauden ajan siirtymäkauden ( ) päättymisestä. ECOFIN neuvoston antamassa julkilausumassa jäsenmaiden toivottiin pyrkivänsuhteellisen lyhyeen vaihtojaksoon (4 viikkoa 2 kuukautta). Suomessa määräaikaa lyhennettiin neljällä kuukaudella, joten Suomessa rahanvaihtojakson pituus oli 2 kuukautta ( ). Rahalain (356/1993) 14 :n nojalla Suomen Pankki voi päättää setelien ja valtiovarainministeriö metallirahojen lakkauttamisesta laillisina maksuvälineinä. Suomen Pankki on kuitenkin velvollinen lunastamaan nimellisarvosta kymmenen vuoden ajan edellä 1 momentissa tarkoitetun päätöksen voimaantulosta ne setelit ja metallirahat, jotka eivät enää ole laillisia maksuvälineitä. Edellä 14 :n 1 momentissa tarkoitettu päätös on julkaistava Suomen säädöskokoelmassa vähintään kuusi kuukautta ennen päätöksen voimaantuloa, jollei erityisestä syystä muuta johdu SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 22

23 Laillisten maksuvälineiden lakkauttaminen Suomessa 1993 SP ja VM Suomen Pankin tekemä päätös (544/1993) lakkauttaa lähtien liikkeeseen laskemansa setelit. Valtiovarainministeriö tekemä päätös (543/1993) eräiden metallirahojen lakkauttamisesta laillisina maksuvälineinä lähtien mm. "ennen vuonna 1962 ja sitä ennen liikkeeseen lasketut markka- ja pennimääräiset metallirahat". Tuolloin lakkautettujen yhden ja viiden pennin (kupari ja alumiini) sekä 10, 20 ja 50 pennin (alumiini tai alumiinipronssi) lunastusaika päättyi (= vuoden 1963 rahanuudistuksen jälkeen liikkeeseen lasketut metallirahat). Ministeriön päätös koski myös ennen vuotta 1962 liikkeeseen laskettuja juhlarahoja (3 kpl tuossa vaiheessa) VM Valtiovarainministeriön tekemä päätös (218/1997) lakkauttaa eräät päätöksessä tarkemmin yksilöidyt ns. käyttörahat sekä välillä liikkeeseen lasketut juhlarahat (11 kpl). Suomen Pankki lunastaa 1 markan hopeasta ( ) tai kuparinikkelistä ( ) valmistetut metallirahat ja vuosina alumiinipronssista valmistetut 5 markan metallirahat sekä vuosina lyödyt juhlarahat saakka SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 23

24 1999 SP ja VM Euron käyttöönoton yhteydessä Suomen Pankki teki päätöksen ( /1176) lakkauttaa tuolloin käytössä olleet setelit. Valtionvarainministeriö teki vastaavan päätöksen ( /1177), jolla lakkautettiin tuolloin käytössä olleet metallirahat. Näitä seteleitä ja metallirahoja ei voinut käyttää enää maksuvälineinä jälkeen. Suomen Pankin on kuitenkin lunastettava lakkautetut markkasetelit sekä markan ja pennin arvoiset metallirahat saakka SP:n "pidennyspäätös Suomen Pankin päätti (1028/2001) , muuttaa eräiden setelien lakkauttamisesta laillisina maksuvälineinä 15 päivänä kesäkuuta 1993 antamaansa Suomen Pankin päätöksen (544/1993) 2 :ä siten, että "Suomen Pankki lunastaa 1 :ssä tarkoitetut setelit nimellisarvosta 29 päivään helmikuuta 2012 saakka". Tämä päätös tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta Siten Suomen Pankin asiakaskassa lunastaa kaikkia toisen maailmansodan jälkeen painettuja markkamääräisiä seteleitä asti. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 24

25 HUOM! Suomen Pankin asiakaskassa lunastaa 1 markan hopeasta ( ) tai kuparinikkelistä ( ) valmistetut metallirahat ja vuosina alumiinipronssista valmistetut 5 markan metallirahat sekä vuosina lyödyt juhlarahat saakka. Suomen Pankki lunastaa vuoden 1985 jälkeen lyödyt juhlarahat saakka sekä euroon siirtymisen yhteydessä lakkautetut 10 ja 50 pennin sekä 1, 5 10 markan metallirahat (ks. yksilöinti pankin verkkopalvelusta osoitteesta Suomen Pankin asiakaskassa sijaitsee Helsingissä osoitteessa Rauhankatu 19. Kassa on avoinna arkisin klo ja SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 25

26 Suomen Pankin asiakaskassa (markkojen vaihto) Rauhankatu Helsinki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 26

27 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 27

28 II EUROIHIN LIITTYVÄT IMMATERIAALI- OIKEUDET Eurosetelit: Euroseteleiden tekijänoikeus kuuluu EKP:lle. Eurosetelit suunnitellut itävaltalainen taiteilija Robert Kalina on allekirjoittanut EKP:n kanssa tekijänoikeuden luovuttamista koskevan sopimuksen. Euroseteleissä olevalla tekijänoikeusmerkinnällä tekijänoikeuden liputetaan kuuluvan EKP:lle. EKP:n neuvoston hyväksymien suuntaviivojen nojalla kansallisten keskuspankkien on toteutettava kansallisten oikeusjärjestelmiensä mukaisesti kaikki tarvittavat ja mahdolliset toimenpiteet varmistaakseen, että EKP:n hallussa olevia euroseteleiden aiheita koskevia tekijänoikeuksia ei loukata. Kansallisen keskuspankin saadessa tietää maansa rajojen sisäpuolella tapahtuneesta eurosetelinaiheen luvattomasta käytöstä sen on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että tällainen luvaton käyttö lopetetaan ja että jo tehdyt luvattomat setelit poistetaan käytöstä, sekä ilmoitettava asiasta viipymättä EKP:lle. EKP:n johtokunta voi antaa ohjeita siitä, vaatiiko tilanne siviili- tai rikosoikeudellisten toimien aloittamista setelinaiheen luvattomaan käyttöön syyllistynyttä henkilöä vastaan. EKP antaa kansallisten keskuspankkien tehtäväksi huolehtia oikeudenkäynneistä: tätä varten EKP antaa kansallisille keskuspankeille tarvittavat ohjeet ja asianajovaltuudet. EKP vastaa kaikista oikeudellisista kuluista. Suomen Pankin ohje Eurorahojen ja markkojen käyttämisestä markkinoinnissa sekä Euroopan keskuspankin päätökset (EKP/2003/4 ja EKP/2003/5) euroseteleiden aiheen jäljentämisestä ym. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 28

29 Metallirahat: Eurometallirahojen taiteilijat ovat siirtäneet immateriaalioikeudet EU:n komissiolle vuonna Eurometallirahojen ns. yhteisen puolen suunnitteli Belgian rahapajan palveluksessa ollut Luc Luycx. Suomalaisten eurometallirahojen ns. kansallisen puolen suunnittelivat Raimo Heino (2 euroa), Pentti Mäkinen (1 euro) ja Heikki Häiväoja (sentit). Eurometallirahojen yhteisen sivun ulkonäön mallioikeus kuuluu Euroopan yhteisölle, jota edustaa komissio, joka on luovuttanut kullekin euron käyttöön ottavalle jäsenvaltiolle kaikki yhteisön oikeudet kyseisen valtion alueella. Muille jäsenvaltioille komissio luovuttaa vastaavat oikeudet niiden ottaessa euron käyttöön. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 29

30 Eurometallirahojen mallisuojasta ja siihen liittyvistä käyttöluvista Eurometallirahojen yhteisen sivun tai sen osan jäljentäminen on pääsääntöisesti luvallista: Ilman erityismenettelyä valokuvina, maalauksina, filmeinä, kuvina ja yleisesti ottaen tasaisina ei kohopainettuina) jäljennöksinä edellyttäen, että ne ovat tarkasti mallin mukaisia ja niitä käytetään tavalla, joka ei vahingoita tai halvenna euron imagoa Kaikissa muissa tilanteissa nimenomaisen luvan antaa se osallistuvan jäsenvaltion viranomainen, jolle tekijänoikeudet on luovutettu (Suomessa VM) ja komissio euroalueen ulkopuolella. Jäljentäminen ei ole sallittua mm. metallista valmistettuihin mitaleihin tai rahakkeisiin tai muihin sellaisiin metalliesineisiin, jotka voitaisiin sekoittaa metallirahoihin. Mallisuojan loukkaamista koskevat määräykset Edellä mainitun tiedonannon mukaan osallistuvan jäsenvaltion on varmistettava copyright-oikeuden täytäntöönpano omalla alueellaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Komissio panee mallioikeuden täytäntöön euroalueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa ja yhteisön ulkopuolisissa maissa. Komissio tai osallistuva jäsenvaltio voivat päättää siviili- tai rikosprosessin aloittamisesta jäljentämisestä vastuussa olevaa henkilöä vastaan vastaavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 30

31 III RAHANVÄÄRENNYKSISTÄ Jos raha on väärennös, se on heti toimitettava poliisille. Rahanväärentäminen on ankarasti kriminalisoitu teko kuin myös väärän rahan hallussapito ja edelleen luovuttaminen (väärän rahan käyttö). Euroopan unioniin on perustettu kaksi rahaväärennöksiä tutkivaa keskusta. Seteliväärennösten tutkimuskeskus sijaitsee Euroopan keskuspankissa Saksassa ja kolikkoväärennösten tutkimuskeskus Ranskassa. Kaikissa EU:n jäsenmaissa on lisäksi kansallinen tutkimuskeskus. Suomessa tämä tutkimuskeskus toimii keskusrikospoliisin yhteydessä Euroopan unionin neuvosto on antanut asetuksen (EY) N:o 1338/2001 euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä. Mikäli rahaa epäillään väärennökseksi, sitä kannattaa heti verrata vastaavaan aidoksi tiedettyyn rahaan ja tutkia huolellisesti kaikki turvatekijät. Jos raha on väärennös, se on toimitettava poliisille. Suomessa väärennöksiä on tavattu suhteellisen vähän verrattuna koko euroalueella löydettyihin väärennöksiin. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 31

32 37 LUKU ( /769) Maksuvälinerikoksista 1 ( /369) Rahanväärennys Joka valmistaa väärää rahaa tai väärentää rahaa saattaakseen sen käypänä liikkeeseen taikka tässä tarkoituksessa tuo maahan, vie maasta, hankkii, vastaanottaa, kuljettaa tai toiselle luovuttaa vääräksi tai väärennetyksi tietämäänsä rahaa, on tuomittava rahanväärennyksestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. 3 ( /769) 2 ( /769) Törkeä rahanväärennys Jos rahanväärennyksessä 1) väärän tai väärennetyn rahan määrä tai arvomäärä on huomattava tai 2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja rahanväärennys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rahanväärennyksestä vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. 3 Lievä rahanväärennys Jos rahanväärennys, huomioon ottaen väärän tai väärennetyn rahan määrä ja arvomäärä, tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon määrä taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä rahanväärennyksestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 32

33 5 ( /769) Väärän rahan käyttö Joka, vastaanotettuaan väärää tai väärennettyä rahaa käypänä, luovuttaa sen toiselle saattaakseen sen uudelleen sellaisena liikkeeseen, vaikka hän tietää rahan vääräksi tai väärennetyksi, on tuomittava väärän rahan käytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. 7 ( /769) Rahajäljitelmän levitys Joka yleisölle levittämistä varten valmistaa tai hankkii taikka yleisölle levittää käypää rahaa erehdyttävästi muistuttavan lomakkeen, merkin, kuvan tai muun esineen, on tuomittava rahajäljitelmän levityksestä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 33

34 MUITA OIKEUDELLISIA NÄKÖKOHTIA Ennen liikkeelle laskua setelit ja metallirahat ovat irtaimia esineitä Irtaimia esineitä (KK 11: 4 ja 12:4 sekä RVA 11 ) Valmistus teollista setelipainoissa ja rahapajoissa. Arvonlisäverollista. Rikoslain 37 luvun 12 :n nojalla "mitä tässä luvussa säädetään rahasta, sovelletaan seteleihin ja metallirahoihin myös ennen niiden liikkeelle laskua ( /298). Liikkeelle laskun jälkeen sovelletaan rahajuridisia säännöksiä Kun lailliset maksuvälineet lasketaan liikkeelle, niihin sovelletaan velkakirjalain 13 ja 14 :n periaatteita omistajansa/haltijansa ja kolmannen kannalta. Luovuttaminen mm. arvonlisäverotonta (ellei luovutushinta korkeampi kuin nimellisarvo (esim juhlarahat) Rikoslain 37 luvun rahanväärennystä koskevat normit (suojeltava oikeushyvä: luottamus laillisiin maksuvälineisiin). SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 34

35 Euroseteleiden printtaaminen Suomen Pankki painatti ensimmäiset, vuonna 2002 liikkeelle laskemansa eurosetelit omistamassaan Setec Oy:ssä, jonka jälkeen pankki on hankkinut eurosetelit EKP:n akreditoimilta painolaitoksilta (Printing works). SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 35

36 Eurokolikoiden minttaaminen Suomen valtio lyötti Suomen Pankin liikkeelle laskemat metallirahat Rahapaja Oy:ssä, jonka Suomen valtio omistaa kokonaan. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 36

37 EEC :stä Delorsin komiteaan (esitelmän taustaa) Eurooppa-neuvosto perustaa Delorsin komitean 1988 (jatkuu ) Euroopan valuuttajärjestelmä EMS 1979 Bretton Woods -järjestelmän romahtaminen 1971 Rooman sopimus 1957: Euroopan talousyhteisö EEC Valuuttakäärme 1972 Hiili- ja teräsyhteisö 1951 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 37

38 Delorsin komiteasta EMU:un (esitelmän taustaa) Osallistuvien jäsenvaltioiden valuutta on euron käyttöönottopäivästä ( ) alkaen euro. Valuuttayksikkö on yksi euro. Yksi euro jakautuu sataan senttiin. 3 artikla Euro korvaa kunkin osallistuvan jäsenvaltion valuutan vaihtokurssin mukaisesti. Slovenia liittyy euroalueeseen uutta EU-maata 2004 Euro lähtien EKP perustetaan 1998 Eurosetelit ja -kolikot 2002: 12 maata euroalueeseen jatkuu Eurooppa-neuvosto perustaa Delorsin komitean 1988 Maastrichtin sopimus 1991/ Euroopan unioni, voimaan SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 38

39 Pikkusenttien myynti Suomen Pankin asiakaskassasta Liikkeessä olevien pikkusenttien lukumäärä Lukumäärä, milj. kpl Lähde: Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 39

40 EURO ARVON MITTANA JA VAIHDONVÄLINEENÄ Banknotes and Coins Total Circulation Total cash in circulation (value) 595 billion notes and 17.5 billion coins Total cash in circulation (number) 10.6 billion notes and 68.5 billion coins Total Value as a share of GDP 7.21 % (notes) and 0.21 % (coins) Per capita figures Average value per person 1891 (notes) and 56 (coins) Average number per person 34 notes and and 218 coins Most frequently used euro banknote / coin Total value (% of total value) 500 (34 %) 2 (39 %) Total number (% of total number) 50 (35 %) 1 cent (23 %) (End-October 2006) SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 40

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

Eurojen väärentäminen ja muut raharikokset

Eurojen väärentäminen ja muut raharikokset Eurojen väärentäminen ja muut raharikokset Pekka Somerkoski 26.5.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankin kaksi roolia 1. Suomen rahaviranomainen Osallistuu myös euron väärentämisen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Kuinka tunnistat eurosetelit ja -kolikot?

Kuinka tunnistat eurosetelit ja -kolikot? Markat vaihtuvat euroiksi Kuinka tunnistat eurosetelit ja -kolikot? SUOMEN PANKIN EURO-OPAS Ota talteen! Markat euroiksi Suomi ja yksitoista muuta Euroopan maata ottavat eurosetelit ja -kolikot käyttöön

Lisätiedot

Selko-opas. Suomi siirtyy euroon. Rahanvaihtojakso 1.1. 28.2.2002. Ota talteen

Selko-opas. Suomi siirtyy euroon. Rahanvaihtojakso 1.1. 28.2.2002. Ota talteen Selko-opas Suomi siirtyy euroon Rahanvaihtojakso 1.1. 28.2.2002 Ota talteen Sisällys Markat muuttuvat euroiksi 3 Näin siirrymme euroon 4 Näin muutat markat euroiksi 6 Eurokolikot 7 Eurosetelit 8 Euro maksuvälineenä

Lisätiedot

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankki Yksi maailman vanhimmista keskuspankeista Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut Helsinkiin v. 1819 Aloitti varsinaiset

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Saako käteisellä maksaa? Pekka Somerkoski 24.4.2012 Studia Monetaria

Saako käteisellä maksaa? Pekka Somerkoski 24.4.2012 Studia Monetaria Saako käteisellä maksaa? Pekka Somerkoski 24.4.2012 Studia Monetaria Studia Monetarian muut rahaesitelmät: 12.10.2004 Karja, kulta, paperi ja bitit Rahan lyhyt historia ja tulevaisuus 31.10.2006 Rahan

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

8.9.2015. Julkinen. Suomen Pankin linjaus tarkoituksellisesti turmeltujen eurokolikoiden lunastuksesta

8.9.2015. Julkinen. Suomen Pankin linjaus tarkoituksellisesti turmeltujen eurokolikoiden lunastuksesta Muistio 1 (6) Suomen Pankin linjaus tarkoituksellisesti turmeltujen eurokolikoiden lunastuksesta 1 Taustaa Suomen Pankki toimii euroseteleiden ja -kolikoiden virallisena liikkeeseenlaskijana Suomessa.

Lisätiedot

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi IP/97/458 Brysselissä, 29. toukokuuta 1997 Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi Euroopan komissio on tänään antanut ehdotuksen neuvoston asetukseksi, jolla säädetään tulevien eurokolikoiden

Lisätiedot

1993 vp- HE 7. Hallituksen esitys Eduskunnalle rahalaiksi ja laiksi Suomen Pankin ohjesäännön 17 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp- HE 7. Hallituksen esitys Eduskunnalle rahalaiksi ja laiksi Suomen Pankin ohjesäännön 17 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp- HE 7 Hallituksen esitys Eduskunnalle rahalaiksi ja laiksi Suomen Pankin ohjesäännön 17 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi rahalaki, jossa

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ

PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ SUOMEN PANKKI LUENTORUNKO Kansainvälinen sihteeristö Kjell Peter Söderlund 25.1.2005 STUDIA MONETARIA 25.1.5.2005 SUOMEN PANKIN RAHAMUSEOSSA PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ VALMISTELU EKP:SSÄ

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön. Tähän esitteeseen on koottu hyödyllistä tietoa euron vaikutuksista pankkiasioihin. Lue esite ja säästä se. Esitteessä on tärkeää tietoa myös vuodenvaihteen varalle. Euro ja pankkiasiat Suomi ja 11 muuta

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 58. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 58. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 2008 N:o 58 62 SISÄLLYS N:o Sivu 58 Valtioneuvoston asetus lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin vuonna 2008

Lisätiedot

Rahan evoluutio. JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008

Rahan evoluutio. JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008 Rahan evoluutio JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008 Evoluutio rahataloudessa Rahajärjestelmien ja maksuvälineiden kehitys on esimerkki taloudellisesta evoluutiosta Kehitys tapahtunut evoluutiovoimien

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Talous- ja raha-asioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 10.9.2013 2013/0023(COD) TARKISTUKSET 12-20 Lausuntoluonnos Pablo Zalba Bidegain (PE514.677v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asumistukilain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan asumistukilakia muutettavaksi siten, että laissa säädetyt markkamäärät muutettaisiin euroiksi ja senteiksi. Muutokset

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen yksikköarvoista ja teknisistä eritelmistä. (uudelleenlaadittu teksti)

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen yksikköarvoista ja teknisistä eritelmistä. (uudelleenlaadittu teksti) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2013 COM(2013) 184 final 2013/0096 (NLE) C7-0132/13 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen yksikköarvoista ja teknisistä eritelmistä (uudelleenlaadittu

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

1. Rahanväärennösten tunnistamista koskevat vaatimukset

1. Rahanväärennösten tunnistamista koskevat vaatimukset TALLETUS JA -OTTOAUTOMAATTIEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT EUROJÄRJESTELMÄN OHJEET LUOTTOLAITOKSILLE JA MUILLE EUROALUEELLA SIJAITSEVILLE LAITOKSILLE, JOIDEN TOIMINTAAN KUULUU SETELEIDEN LAJITTELU JA JAKELU SUURELLE

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Miksi hintavakaus on tärkeää? Oppilaan opas

Miksi hintavakaus on tärkeää? Oppilaan opas Miksi hintavakaus on tärkeää? Oppilaan opas Mitä kymmenellä eurolla voi ostaa? Miltä kuulostaisi esimerkiksi kaksi cd-singleä tai jokin hyvä lehti joka viikko kuukauden ajan? Oletko koskaan tullut ajatelleeksi,

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä)

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) www.suomenpankki.fi www.rahamuseo.fi www.euro.fi Suomen Pankki ISBN 978-952-462-534-0 (painettu)

Lisätiedot

Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevat tilastot (säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtäminen) ***I

Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevat tilastot (säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtäminen) ***I P7_TA(2014)0226 Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevat tilastot (säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtäminen) ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta

Lisätiedot

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Aalto-yliopisto opiskelijavaihto 8.5.2014 Danske opiskelijoille Danske määrittelee opiskelijoiksi kaikki 18-32 vuotiaat. Opiskelijat saavat Danske Bankista maksuttoman

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, 30.4.2013 Euroopan unionin virallinen lehti L 118/37 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2013, euroseteleiden nimellisarvoista, selitelmistä, vaihtamisesta, käytöstä poistamisesta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672 SISÄLLYS N:o Sivu 663 Laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta... 3219 664 Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan,

Lisätiedot

SUUNTAVIIVAT. ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 128 artiklan 1 kohdan,

SUUNTAVIIVAT. ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 128 artiklan 1 kohdan, 20.2.2015 L 47/29 SUUNTAVIIVAT EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2015/280, annettu 13 päivänä marraskuuta 2014, eurojärjestelmän valmistus- ja hankintajärjestelmän perustamisesta (EKP/2014/44) EUROOPAN

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2008 N:o 510 515 SISÄLLYS N:o Sivu 510 Laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta... 1473 511 Laki yksityisyyden

Lisätiedot

Muistilista eurosta käytäviä keskusteluja varten

Muistilista eurosta käytäviä keskusteluja varten Kuinka voimme auttaa vanhuksia käyttämään euroja? Muistilista eurosta käytäviä keskusteluja varten Ohjeita käyttäjälle - Tähän listaan on koottu käytännön asioita, jotka jokaisen olisi hyvä tietää markkojen

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa,

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa, Avis juridique important 31993R0752 Komission asetus (ETY) N:o 752/93, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1993, kulttuuriesineiden viennistä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3911/92 soveltamista koskevista

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden 50 euron setelin käyttöönotossa. www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu

KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden 50 euron setelin käyttöönotossa. www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden 50 euron setelin käyttöönotossa www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu SISÄLLYS I. Mikä on kumppanuusohjelma ja mitä etuja se tarjoaa? MUKAAN TIEDOTUSYHTEISTYÖHÖN

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 1/8. Euroopan unionin jäsenvaltiot

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 1/8. Euroopan unionin jäsenvaltiot EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 1/8 2 2011 Euroopan unionin jäsenvaltiot 2/8 EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT EU:n jäsenvaltiot 1951 Alankomaat Belgia Italia Luxemburg Ranska Saksa 1973 Irlanti Iso-Britannia

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Yhden ja kahden sentin eurokolikoiden liikkeeseenlaskun jatkamiseen liittyviä kysymyksiä

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Yhden ja kahden sentin eurokolikoiden liikkeeseenlaskun jatkamiseen liittyviä kysymyksiä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.5.2013 COM(2013) 281 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Yhden ja kahden sentin eurokolikoiden liikkeeseenlaskun jatkamiseen liittyviä kysymyksiä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/AL/fi 1

521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/AL/fi 1 521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/AL/fi 1 2 von 7 521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer

Lisätiedot

Pääjohtajan tervehdys

Pääjohtajan tervehdys Suomen Pankki Pääjohtajan tervehdys Vakaa rahan arvo ja luotettavasti toimiva rahoitusjärjestelmä ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Niistä huolehtiminen on keskuspankkien tehtävänä. Euroalueeseen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut EKP:n päätöksenteko Lähde: EKP:n kotisivut 1. Riippumattomuus Poliittinen riippumattomuus EKP:n riippumattomuus edistää hintavakauden säilymistä. Havainto perustuu laajaan teoreettiseen analyysiin sekä

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Suomen Pankki Euroopan keskuspankin renki vai isäntä? Työnjako ja tehtävät euroalueen rahapolitiikassa Studia Monetaria Jukka Ahonen 1 Mitkä ovat Suomen Pankin tärkeimmät tehtävät? Rahapolitiikka/koroista

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 875. Laki

SISÄLLYS. N:o 875. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999 N:o 875 880 SISÄLLYS N:o Sivu 875 Laki kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014. 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014. 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin ulkopuolisista maista tuotavien lemmikkieläinten, eläimistä saatavia

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea

Lisätiedot

ERIPAINOS: SUOMEN PANKKI, VUOSIKIRJA 1961 VUODEN 1963 RAHANUUDISTUS UUSI RAHALAKI

ERIPAINOS: SUOMEN PANKKI, VUOSIKIRJA 1961 VUODEN 1963 RAHANUUDISTUS UUSI RAHALAKI ERIPAINOS: SUOMEN PANKKI, VUOSIKIRJA 1961 VUODEN 1963 RAHANUUDISTUS Ja UUSI RAHALAKI VUODEN 1963 RAHANUUDISTUS JA UUSI RAHALAKI Suomen Pankki ryhtyi kertomusvuonna toimenpiteisiin rahanuudistuksen suorittamiseksi

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Asiaa eurosta. Tiedotusohjelma eurokansalaisille

Asiaa eurosta. Tiedotusohjelma eurokansalaisille Asiaa eurosta Tiedotusohjelma eurokansalaisille Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu.int). Luxemburg: Euroopan yhteisöjen

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, L 14/30 21.1.2016 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/65, annettu 18 päivänä marraskuuta 2015, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Ohjeita asiakaspalvelua varten

Ohjeita asiakaspalvelua varten Elinkeinonharjoittajalle tietoa siirtymisestä euron käyttöön Ohjeita asiakaspalvelua varten Kuluttaja virasto asiamies www.euro.fi Markat euroiksi Vuoden 2002 alusta lähtien Suomessa otetaan käyttöön eurosetelit

Lisätiedot

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE. liittyen Suomessa liikkeeseen laskettaviin warrantteihin, joiden kohde-etuutena on EUR/USD valuuttakurssi

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE. liittyen Suomessa liikkeeseen laskettaviin warrantteihin, joiden kohde-etuutena on EUR/USD valuuttakurssi SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE liittyen Suomessa liikkeeseen laskettaviin warrantteihin, joiden kohde-etuutena on EUR/USD valuuttakurssi Erä A: 1.000.000 ostowarranttia Toteutushinta: USD 1,30 Erä B:

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008 Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008 A Kiinnostava aina kaikissa kuntoluokissa. Tarjoa! B Kiinnostava hyväkuntoisena. Tuo näytille. C Kiinnostava vain lyöntikiiltoisena

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

18.10.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 277/23

18.10.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 277/23 18.10.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 277/23 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1024/2008, annettu 17 päivänä lokakuuta 2008, yksityiskohtaisista toimenpiteistä Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu 1/6 Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu Suomen valtiovarainministeriön asettama Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuoden juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Muutoslait selkeyttävät oikeustilaa Asetus tuli voimaan 17.9.2014. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Ei tarvitse panna täytäntöön kuten

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot