Teknologian tutkimuskeskus VTT. Low Carbon Finland platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teknologian tutkimuskeskus VTT. Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014"

Transkriptio

1 Teknologian tutkimuskeskus VTT Low Carbon Finland platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

2 Taustatietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuluttajien arvoja, asenteita, valmiuksia, pelkoja ja toiveita siirryttäessä vähähiiliseen tulevaisuuteen. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Manner-Suomen vuotias väestö. Tutkimusmenetelmä Tutkimusaineisto kerättiin monikanavaisesti puhelinhaastattelujen ja internet paneelin yhdistelmänä. Aineisto kerättiin maaliskuussa Otos painotettiin vastaamaan tutkimusalueen väestöä. Tutkimuksen otoskoko oli 1000 vastausta. Tutkimuksen virhemarginaali on maksimissaan 3.1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimuksen eri vaiheiden (suunnittelu/tiedonkeruu/analysointi) laadunhallinta noudattaa SFS- ISO 20252:2008 laatustandardia.

3 Aineiston rakenne (1/2)

4 Aineiston rakenne (2/2)

5 Tutkimusraportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Tutkimuksen tuloksia voi esitellä ja kertoa omille asiakasyrityksille. Raporttia tai osia siitä ei saa kuitenkaan edelleen luovuttaa, kopioida tai julkaista ilman Tietoykkönen Oy:n lupaa. Markkinoinnissa ja mainonnassa voidaan mainita toimeksiantajan luvut ja sijoitus vertailussa. Muiden yritysten lukuja tai sijoituksia ei ole lupa julkaista nimeltä mainittuna. Muutoin toimeksiantaja voi käyttää tutkimustuloksia soveltuvin osin omassa toiminnassaan ja markkinointiviestinnässään siltä osin kuin se ei ole ristiriidassa markkinointi- ja yhteiskuntatutkimuksen kansainvälisten perussääntöjen* kanssa. *) ICC/ESOMAR, International Code of Marketing and Social Research Practice 1994

6 PÄÄTÖKSENTEKOON PERUSTEET VÄHÄHIILISYYTEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA -Esitän aluksi joukon väittämiä, jotka koskevat kuluttajien päätöksenteon perusteita vähähiilisyyteen liittyvissä asioissa. Vastaa asteikolla 1-5, jossa 1=täysin eri mieltä 5=täysin samaa mieltä.

7

8

9 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖ- /ILMASTOKUORMITUKSEN MÄÄRÄTIETOINEN VÄHENTÄMINEN -Oletko pyrkinyt vähentämään kasvihuonekaasupäästö-/ilmastokuormitustasi määrätietoisesti?

10

11 MERKITTÄVIMMÄT ESTEET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJÄ JA ILMASTONKUORMITUSTA VÄHENTÄVIEN RATKAISUJEN KÄYTTÖÖNOTOLLE KYSYMYS: Mitkä seuraavista syistä ovat omalla kohdallasi merkittäviä esteitä sellaisten ratkaisujen käyttöönotolle, jotka vähentävät kasvihuonekaasu-päästöjä ja ilmastokuormitusta? Voi valita useita syitä. (Kysyttiin vastaajilta, jotka eivät ole pyrkineet vähentämään kasvihuonepäästö- /ilmastokuormitustaan määrätietoisesti)

12

13 MIELUISIN ASUINYMPÄRISTÖ KYSYMYS: Esitän seuraavaksi kaksi väittämää, jotka koskevat yhdyskuntarakennetta. Vastaa asteikolla 1-5, jossa 1=täysin eri mieltä 5=täysin samaa mieltä.

14

15 ASUMINEN, UUSIUTUVA ENERGIA JA ENERGIATEHOKKUUS KYSYMYS: Seuraavaksi esitän väittämiä, jotka koskevat asumista, uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta. Asteikko edelleen 1-5, jossa 1=täysin eri mieltä 5=täysin samaa mieltä.

16

17

18 RUOKAVALIO JA LIIKENNE KYSYMYS: Vielä muutama väittämä koskien ruokavaliota ja liikennettä. Asteikko edelleen 1-5, jossa 1=täysin eri mieltä 5=täysin samaa mieltä.

19

20

21 AVOIMET KOMMENTIT KYSYMYS: Tuliko teille vielä mieleen jotain sellaista tähän tutkimusaiheeseen liittyvää, josta haluaisitte kertoa omin sanoin?

22 Avoimet kommentit tutkimusaiheeseen liittyen Afrikka täyteen aurinkokennoja, ilmaista sähköä koko maapallolle. Aurinkovoima ainoa paras keino, ei lopu ikinä kesken. Tuulivoimakin olisi hyvä, mutta siitä on haittaa eläimille ja rannikot olisivat täynnä. Aihe on tärkeä Aina toivoisi, että uusia tapoja keksittäisiin ja saataisiin ihmiset uskomaan, ettei uusia laitteita aina tarvita ainakaan lisää. Asennekasvatusta pitäisi lisätä kouluissa, että asenne miellettäisiin jo pienenä. Lapsiin panostettava, sillä he voivat opettaa myös vanhempiaan (lajittelu ym.). Asenteet ja tietoisuus koko maailmassa. Asumme pienellä paikkakunnalla ja n. 12 kilometrin päässä taajamasta. Hoidamme omaa kasvi- ja perunamaata, marjapensaita, omenapuita. Lähimetsistä kerätään marjoja, sieniä. Eletään suht. vaatimattomasti. Energiatehokkuutta lisättäisiin mutta varat riittävät vain asumiseen ja elämiseen, ei suuriin remontteihin. Mitenkähän selvitään edes viemäröinnin järjestämisestä...? Asumme syrjäseudulla, jossa julkisten välineiden käyttö on mahdotonta. Ihmisten liikkumisesta ei pitäisi joutua maksamaan haja-asutusaluilla asuvien ihmisten kustannuksella. Aurinkoenergian hyödyntäminen tavallisessa arjessa. Aurinkokennoja voisi hyödyntää enemmän. Ne eivät ole pahan näkoisiä vaan asiallisia. Ne ei aiheuta hurinaa kuten tuulivoima. Aurinkopaneeleita voitaisiin käyttää enemmän esim. Helsingin kaupungin kerrostaloissa, helppo asentaa Autoilun rajoittaminen määrättyinä päivinä kuten joissakin muissa maissa. Auton hinnat ja vero on este ettei voi hankkia vähäpäästöistä autoa. Bioenergian ja hakkeen käyttöön resursseja enemmän. Tuulihommaa pitäis tarkemmin miettiä. Edullisemmaksi pientaloille aurinkokennot ym. uusiutuvan energian ratkaisut omakotitalo asukkaille. ALVi voisi olla pienempi aurinkoenergia ratkaisuissa ym. Ei lisää lakeja yksityisille ihmisille. (jatkuu )

23 Ei ole pysynyt mukana uusissa sanoissa - hiilijalanjälki, uusiutuva energia, aurinkopaneelit... Sähkölaskusta: otettu yhteyttä sähköyhtiöön sähkölaskun vuoksi, eikä edelleenkään tiedä mistä se koostuu. Mielenkiintoisia nämä asiat ovat. 50-luvulla syntyneen pihi kasvatus (säästäväisyys sähkön käytössä) onkin yllättäen kääntynyt plussaksi. Ei vouhota kovin paljon maailma pyörii pyörimistään. Ei ymmärrä vieläkään jatkuvaa keskustelua ydinvoiman ja uusiutuvan energian vaihtoehdoista, koska kerta yhtäkään ydinvoimalaa ei saisi enää rakentaa. Ihmisille pitäisi antaa mahdollisuus käyttää halvemmalla muilla kuin bensalla ja dieselillä toimivia autoja. Vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöä pitäisi tukea. Eikö muka kaupunkimaisessa asumistavassa voi olla luontoa lähellä? Kaavoituksessa tulisi huomioida, että jokaisen tiiviisti rakennetun alueen lähistöllä olisi riittävät puisto- tai metsäalueet, ettei ihmisten pidä mennä omalla autolla tai julkisella kulkuneuvolla ulkoilemaan. Erityisesti useiden vanhempien ihmisten luontoon siirtymisvaihtoehtona ei ole pyöräily tai pitkä kävelymatka. En huomannut kysymyksiä ydinvoimasta. Mihin ryhmään se lasketaan? Sitä ei voi puolustella uusiutuvana eikä ympäristöystävällisenä ratkaisuna. En ole koskaan törmännyt tutkimuksiin jossa olisi verrattu asumisen päästöjä tiiviin kaupunkiasumisen (kaukolämpö) ja haja-asutusalueella/ympäristökunnissa suorasähkölämmitteisen asumisen välillä, huomioiden sähkön tuotantomuoto. En osaa sanoa jos ei ole faktoja ja lisää tukia vankiloihin, mamuille, ja muille neekereille. En pysty antamaan painoarvoa asunnon energiamuodolle, vaikka haluaisin, koska joudun valitsemaan vuokraasuntoni lähinnä hinnan ja sijainnin perusteella. en vastusta sähkö- yms autoja sinänsä, vaan kannatan niitä vaihtoehtona bensa-autoille, mutta en koe tarvetta omistaa minkäänlaista henkilöautoa vaan yritän etsiä muita keinoja liikkumiseen. Energia hinta on korkea, esim. sähkö itsessään ei maksa paljon mutta sähkönsiirtohinta on yhtä suuri kun sähkön hinta. Energiahuolto Suomessa ei voisi toimia 100 % uusiutuvalla energialla nykyisellä tekniikalla. Uusiutuvat ovat kuitenkin hyvä lisä. Energiajätteen keräämistä tehostettava. (jatkuu )

24 Energian säästämisessä ei ole relevanttia seurata Suomen omaa tilannetta, koska Suomi on toisinaan energian netto-ostaja ja toisinaan taas myyjä. Pitäisi tietää, milloin Fortum jakaa osinkoja ja milloin ei, jotta nähtäisiin, mihin sähkösäästöt menevät. Siirrossa säästäminen ei välttämättä säästä sähkössä. Systeemi ohjaa tuhlaamaan sähköä. Aurinkoenergiaan satsaaminen Lapissa on mahdotonta. Energiankulutuksen muuttaminen uusiutuviin lähteisiin tärkeää, mutta se ei saisi johtaa energian enempään kulutukseen. Kokonaisenergian kulutuksen pitää siis kiinnittää huomiota. Energiatehokkuus menty joissakin asioissa liian pitkälle, rakennusmateriaali valmistuksessa hiilijalanjälki on sen verran suuri ettei siitä ole mitään hyötyä. Asuntojen ikä sitä kautta lyhenee. Energiatehokkuus on tärkeä juttu, joka pitäisi ottaa ja otetaankin huomioon. Se pitäisi olla huomioon koko ajan kaikessa päätöksenteossa. Liikenteen osalta Helsingin keskustassa voisi satsata edelleen joukkoliikenteeseen ja kevyen liikenteenväyliin. Ylipäätään isojen kaupunkien keskustoissa sama. Energiatodistukset järkeviksi. Nyt ne eivät anna oikeaa kuvaa. Esimerkiksi nyt iso talo, jossa asuu yksi henkilö, on erinomainen energialuokaltaan, mutta eihän se kerro itse talosta mitään. Autot tupruttavat pakokaasuja suoraan ilmaan. Autoverotuksella voisi kannustaa sähköautojen käyttöön. Uusi tekoallas Lappiin, valjastettaisiin vesivoimaa sieltä saatavaksi. Erittäin tärkeää olisi saada lopetettua lietelannan käyttö ja levittäminen pellolle, vaan olisi siirryttävä lannan kompostointiin. EU määrää kuinka kauaksi ojan reunasta saa levittää, mutta ne levitetään ihan ojan reunaan asti. Päästöt ovat sanoinkuvaamattomat. Lietelanta on ilmaston ja vesistöjen kannalta erittäin huono asia. EU:n määräysten tulisi olla sellaisia, etteivät saasteet siirry toimenpiteiden myötä alueelta toiselle. On epäoikeudenmukaista, jos toisaalla kärsitään taloudellisesti ilmastonmuutoksen hillinnän vuoksi samaan aikaan kun ongelma vain siirtyy toiselle alueelle. Euroopan Unionin tulisi pyrkiä pysymään omissa tavoitteissa. Hiiltä käytetään joka paikassa, koska se on halvempaa kuin esim. maakaasu verojen takia. Fiksu tutkimusaihe, erittäin ajankohtainen Haka-asutusalueen asukkaille aika hassuja kysymyksiä Hakelämmitys laiteet jos hankkii, niin polttoaineen hinta on niin korkea ettei sitä voi käyttää. (jatkuu )

25 Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, jos samalla lisätään pienhiukkasia, esim. biodieselin käytöllä, on pähkähullua. Hiilidioksidi ei ole elämälle vahingollinen kaasu, sitä on ihmisissäkin, kun taas ns. pienhiukkaset ovat elolliselle luonnolle vahingollisia. Hiljattain julkaistiin tutkimus, jossa kerrottiin, että vaikka autojen hiilidioksidipäästöt vähenevät, niin pienhiukkaspäästöt lisääntyvät. Se on hyvin huolestuttavaa kehitystä. Huolestunut ennen kaikkea maailmalla tapahtuviin päästöihin, Suomi hoitanut hyvin asiansa siihen verrattuna, sanktioita maihin, jotka saastuttavat enemmän Huonojalkaiselle yleiset kulkuneuvot eivät ole oikea ratkaisu. Hyvä että tätä tutkimusta tehdään, on tärkeä aihe. Kaikki ehdotukset tosi hyviä, mutta käytännössä toteuttaminen vaikeaa (perhe, arki). Moni hyvä idea tulee kuitenkin mahdottomaksi arkirealiteettien vuoksi. Hyvä, että joku muukin panostaa. Itse mm. pyöräilee, käyttää julkisia ja syö kasviksia. Ihan mielenkiintoista olisi kuulla kaikkea uutta asiaan liittyvää. Tiedottamista lisää. Ihannemaailmassa kaikki ajattelisivat ja toimisivat edellä mainituilla tavoilla, mutta todellisuudessa toteuttaminen on vaivalloisempaa ja kalliimpaa. Ihmettelee, miksi Porvoossa kaikki uudet asuinalueet pakotetaan kaukolämpöön, ei saa käyttää maalämpöä. Ihmiset itsekkäitä, mutta iso rahapala/tarpeeksi kannustinta, niin ihminen keksii vaikka mitä. Ihmisillä on erilaisia tarpeita ja mahdollisuuksia hyödyntää tutkimuksen asioita, joten olisi pitänyt voida antaa tarkempia perusteluja kuin pelkkä numero. Raha ratkaisee paljon asioissa. Luontoa pitää säästää ja maailmaa pelastaa, mutta miten se tehdään on toinen kysymys. Ihmisten pitäisi satsata enemmän puulämmitykseen, Suomessa on energiapuuta vaikka kuinka paljon. Ilmansaasteita pitäisi saada pienennettyä, hiukkassuodattimet autoihin Ilmastonmuutos on korkeammassa kädessä, tässä pannaan meidät vain maksumieheksi kaikkien uusien laitteiden suhteen. Kaikki nämä vesijutut mökeillä on pelkkää rahastusta. Kaikki on aina elänyt aivan hyvin ilman tällaista vouhotusta. Ilmoitusmuutos on turhaa vouhotusta, sananlasku 'vuodet ei ole veljeksiä' ei mitään tietoa mikä on ilmastonmuutos ensi vuonna. Itselläni on jo käytössä aurinkopaneelit. Pyrin jatkuvasti vähentämään hiilidioksidipäästöjä. (jatkuu )

26 Jo valittujen lämmitysjärjestelmien ( kaupunki on määrännyt alueelle) sähkölämmitys verojen nostaminen( lue sakottaminen sähkölämmittämisestä) on mielestäni väärin. Ohjattiin sähkölämmitykseen ja nyt siitä sakotetaan? Energiatodistus on samanlainen sähköstä sakotetaan. Todistuksella ei ole mitään arvoa. Joka paikkaan samat jutut, ympäri maailmaa (Kiina ynnä muut). Kaikki valtiot pitää saada tasapuolisesti mukaan, sakot päälle jos ei pysty. Jos isot valtiot (esim. Yhdysvallat) eivät vähennä päästöjä, ei pienen Suomen tekemisillä ole mitään merkitystä. Jos halutaan vähentää päästöjä, niin se täytyy tehdä taloudellisesti mahdolliseksi. Julkista liikennettä tarvitsisi parantaa, koska nyt sillä ei pääse lähellekään joka paikkaan. Jos ihmisten elinkeinoja ei rajoiteta liikaa, päästötavoitteet ovat hyviä, yleensä ei olla tietoisia miten tavoitteet vaikuttavat esim. maataloustuottajien elinkeinoihin Jos kaavassa määrätään lämmitysmuoto, etenkin Kaukolämpö nostaa kustannuksia merkittävästi, koska sitä tuottavat ulkomaiset firmat, Tuulivoimaa subventoidaan kaksi kertaa mitä normaalisähkö maksaa ja tarvitaan toinen voimalaitos, Tuulivoimaa ei tarvittaisi, mutta muuta bioenergiaa kyllä Jos palmuöljyä lisätään mukaan biopolttoaineisiin, niin se on pahinta, mitä voi tehdä maapallolle. Ihmisten suurin huijaus. Jos rahaa olisi rajattomasti käytössäni, voisin ottaa käyttöön enemmän uusiutuvaa energiaa ja voisin tehdä valintoja ylipäätään ympäristöystävällisyyden mukaan. Jotkut uusiutuvat energia muodot niillä saattaa pitkällä ajalla olla hyvinkin suuri hiilijalanjälki kuten tuulivoima. valmistus ylläpito ym. Joukkoliikenne ei toimi täälläpäin Joukkoliikenne on ihan ok, autoilua on ihan liikaa. Monilla perheillä montakin autoa. Joukkoliikenneyhteyksiä olisi parannettava. Joukkoliikenteen aikataulut tulisi olla (etenkin ruuhka-aikoihin) niin tiheitä, että oikeasti olisi vaihtoehto kulkea bussilla. Kahdeksan tunnin työpäivän päälle tällä hetkellä bussilla matkat lisäisi lasten hoitoaikaa jopa 110 minuuttia, eihän päiväkoti enää ole edes auki puoli kuudelta... toki hinnatkaan eivät saisi kovasti muutoksen myötä nousta (esimerkki Jyväskylästä) Joukkoliikenteen rajallisen reitit pakottavat oman auton käyttöön. (jatkuu )

27 Joutopuuta on maaseudulla valtavasti. Sen hyödyntäminen ja puulämmitteisten tulisijojen kehittäminen olisi tärkeää. Asiaa voisi hoitaa esim. metsänomistajien verotuksella tai valtion tuella. Puuta makaa pitkin pituuttaan pitkin metsiä. Puulämmityksen hiilipäästöistä on puhuttu, joten suodatinasia on myös tärkeä. Pienhakepolttimoiden kehittäminen sellaiseksi, että ne olisi helppo asentaa taloihin, oli keskeistä myös. Julkinen liikenne ei toimi harvaan asutuilla alueilla, kimppakyyteihin pätee sama asia Julkinen liikenne ei toimi muualla kuin pääkaupunkiseudulla oman kokemukseni mukaan. jätemaksussa ja kertoja ei ole mahdollisuus minimoida lain tai firman vuoksi, kun tyhjennysauto käy tietyin välein tyhjentämässä roskiksen, vaikka se on vajaa, eikä siitä hyvitetä, vaikka elämäntapa on säästävä, ettei kaatopaikkajätettä tule toisin kuin oletetaan ja roskiksen vois käydä harvemminkin tyhjentämässä. Tavarat ja ruokakin pakataan turhan kuluttavasti moneen kääröön. Taloudellisesti ei ainakaan kuluttajalle siis kannattavaa?! Jätteiden lajittelu on tärkeää! Jätteiden lajittelu pitäisi olla tarkempaa sekä siitä informointi ihmisille pitäisi olla tarkempaa ja opettavaisempaa, energia- ja kaatopaikkajäte pitäisi olla erillisiä Jätteiden tehokas käyttö, kierrätys Kaikenmoisten uusien hienojen vähäpäästöisten autojen valmistuksesta tulee niin paljon päästöjä, ettei niiden käyttöönotossa ole järkeä siihen verrattuna, että käyttää vanhoja autoja. Kaikilla tasoilla säästäen päästään tavoitteisiin. Kaikki lupaavat tekevänsä hyvää, mutta kuka oikeasti tekee? Kulutustottumuksia ohjaa hinta ja helppous. Tämä ei tarkoita sitä, että verojen korotus automaattisesti parantaa asiaa. Kaikki nämä ovat hyviä asioita, kunhan niitä voidaan toteuttaa uusilla teknisillä ratkaisuilla. Kallista kuluttajille: haluja olisi, mutta hinta on este. Kannattaa aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa. Kannattaa aurinkopaneeleita ja maalämpöä. Kannattaa joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä. Kannattaa kevyttä liikennettä kaupunkialueella pitäisi käyttää ennemmin sitä kuin autoa. Kannattaa tuulivoimaenergiaa yms, mutta pitäisi katsoa, ettei tuulivoimaloita pystytetä kulttuuripaikoille. Kannattais ajatella miten on ennen vanhaan rakennuttu ei ollut home ongelmia. Nykyisin pullotetaan talot tulee home ja ilmastointi ongelmia paljon. (jatkuu )

28 Kasvatan suuren osan elintarvikkeista itselleni, jolloin säästyy,,, Pyydän lihan ja kalan itse, jolloin säästyy,,, Pidän sähkömonopolia suurena vääryytenä, haluaisin edullista sähköenergiaa ilman siirtokustannuksia, vaikka omana tuotantona tuuli,aurinko ym. Kasvihuonepäästöjen vähentämisessä suurin osa tulee teollisuudesta. Kehysriihessä ympäristöasiat liian pienellä huomiolla. Valtion pitäisi ohjata enemmän. Käytännöstä: kuntien pitäisi tehdä paljon enemmän, jotta asukkaat ajattelisivat kestävää kehitystä kaikessa. Kerrostalo ja omakotiasuminen eri asia, aiheet eivät liippaa arkielämää Keskityttävä kaupunkien ongelmiin ja kerskakulutukseen. Ei saa puuttua liian innokkaasti maaseudun pienasujien oloihin eikä heidän elämäänsä saa hankaloittaa entisestään. Kesämökin ja saunan lämmitykseen joutuu kyllä puuta käyttämään, vaikka nyt on kuullut, että puun polttoakin pitäisi rajoittaa. Kevyttä liikennettä voisi lisätä ja talvella hiihdellä enemmän Kierrätyksen tehostaminen. Lähiruuan lisääminen. Kivihiilen käyttö lopetettava ja metsähakkeelta vero pois. Kivihiilen tuominen Suomeen on aivan älytöntä ja turvetuotanto voitaisiin ottaa käyttöön ja säästää silloin kuljetuskustannuksissa. Etelä-Afrikan kivihiilen käyttö pitäisi lopettaa ja tuottaa siellä aurinkoenergiaa. Suomalaisia on vain 6 miljoonaa, joten koko maapallon väestöön tai Kiinaan tai Intiaan verrattuna merkitys on aika pieni. Pieni myös verrattuna Eurooppaan kokonaiskulutukseen tai Pariisiin, jossa sama määrä asukkaita kuin Suomessa. Kokee asian aika tärkeäksi nykytiedon valossa. Kokee voivansa vaikuttaa lähinnä käyttämällä joukkoliikennettä ja pyöräilyä. Se missä asuu, vaikuttaa paljon. Pintaan puskee skeptinen suhtautuminen ilmastonmuutokseen: se tuntuu bisnekseltäkin tällä hetkellä, sillä päästökaupoissa ym. pyörii niin isot rahat. Ei varmaa, onko ilmastonmuutos totta. Öljystä ja ydinvoimasta olisi hyvä päästä eroon. Koko ilmastonmuutos pitäis olla enemmän tieteellistä pohjaa, nykyisellään poliittista. Puolueetonta tutkimustietoa pitäisi saada. Poliittisia päätöksiä mistä voi olla puolesta tai vastaa. Kommenttina tutkimuksen toteutukseen: Tiedonpuute haittasi mielipiteen kertomista. Taustatietoa pitäisi olla enemmän. (jatkuu )

29 Kotimaisen energian käyttöä pitäisi tukea enemmän Kotitalouksille on turha pistää rajoitteita tai rasituksia energian suhteen, pitäisi kiinnittää huomio etenkin teollisuuteen ja sen rajoittamiseen sekä verottamiseen Kuluttajan näkökulmasta ja perheellisenä ihmisenä voi sanoa, että ympäristöystävälliset valinnat ovat aivan liian kalliita ja niitä yleensä lähestytään verotuksen kautta, mikä ei ole käytännön läheistä. Jos tätä järkeistettäisiin, useat valitsisivat mieluummin ympäristöystävällisen vaihtoehdon. Kuluttajien tietoutta käytännön valinnoista parannettava. Luontoa säästävien ratkaisujen taloudellinen Kuluttajilla ei saa maksattaa väärien päätösten kuluja. Maaseudulle ei saa määrätä käytettäviksi kalliita laitteita, jotka eivät toimi. Kun asuu metsän keskellä, joukkoliikennettä ei ole ja työmatkat ovat pitkät, niin kyllä se karsii joukkoliikenteen, kevyen liikenteen ym. vaihtoehtojen käyttöä. Kun on vähän rahaa, ei voi tehdä niin ympäristötietoisia ratkaisuja kuin haluaisi, siksi mieluummin porkkanaa ja kannustinta kuin maksuja ja määräyksiä, niin minunkinlaiset ihmiset voisivat ottaa enemmän osaa talkoisiin. Myös täällä maalla itäsuomessa esim. joukkoliikenteen ja kimppakyytien käyttö ei useinkaan ole käytännössä mahdollista (kerran päivässä kulkevat autot), myös kevyenliikenteen käyttöön ei ole satsattu täällä, ei tehdä pyöräteitä, vaan kaikkien on kuljettava samalla kapealla valtatiellä missä piennar on 10 cm leveä ja rekat paahtava ohitse. Kustannus kokonaisuudessaan ratkaisee. On käsittämätöntä että mitä tahansa kuljetetaan sinne ja tänne miettimättä onko se järkevää. Kun ajaa kohti pohjoista tukkirekat ajavat molempiin suuntiin, samoin jakeluautot. Siinä ei juurikaan ajatella päästöjä... hinta ratkaisee. Kysymyksiin on vaikeaa vastata iän vuoksi Kysymysten asettelu ei ole aina relevanttia Käyttäisi mielellään joukkoliikennettä, mutta asuu maaseudulla eikä siellä joukkoliikennettä ole riittävästi. lapsille täytyy opettaa jo esikoulusta lähtien energian säästämisestä LED-valot on yleistyneet meidän taloudessa. Eli sitä mukaa, kun on perinteisiä lamppuja menny rikki, niin niitä on vaihdettu LED-lampuiksi. Lentoliikennettä ja ralliautoilua voisi rajoittaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi myös. Ja ihmisten pitäisi mennä elintasossaan taaksepäin. (jatkuu )

30 Liian vaikeita kysymyksiä Liikenneverojen toimiminen ja lisääminen, biopolttoaineiden saaminen todella ekologisiksi vaihtoehdoiksi. Ei saa olla pelkkä viherleima yhtiöiden imagossa. Lisää joukkoliikennettä ja kilometriraja siihen, milloin saa käyttää omaa autoa. Esimerkiksi alle kolmen kilometrin työmatkat olisi kuljettava kävellen tai polkupyörällä. Suurissa kaupungeissa ei oman auton käyttöä lainkaan, vaan kulkeminen joukkoliikenteellä. Luonto elää omaa elämäänsä, ei siihen auta 5 miljoonaisen kansan ympäristön yliaktiivinen luonnonsuojelu, kilpailukyvyn kustannuksella. Samaan aikaan ympäri maailmaa useampi miljardi ihmistä viis veisaa luontoarvoista. Eli jos luontoa suojellaan niin edetään samalla tavalla kaikki. Luontoa ajatellen Suomi on globaalissa mittakaavassa tupruttelijoista pienimpiä pahiksia. Suomen ei pitäisi hurahtaa mihinkään ilmastohömpötykseen, mikäli siitä ei ole käärittävissä kunnon voittoja. Lämpimiä ostostiloja rakennetaan Helsinkiin, samoin hiihtotunneleissa ei ole mitään järkeä Maalla asuvana tuntuu olevan turha saada suurempia vaikutuksia aikaan. On melkein pakko olla oma auto, jotta pääsee liikkumaan. Ristiriitaista on se, että vaaditaan uusia, vähäpäästöisiä autoja, mutta teiden kunnosta ei pidetä huolta. Maalla palveluista kaukana ja työmatkan ollessa pitkä kaikki ei vain onnistu. Maalämpöön pitäisi panostaa valtiovallan taholta, ilmastokuormitusta vähentävät systeemit maksavat liikaa ja alkuinvestoinnit ovat kalliita, valtio voisi auttaa tässä Maapallo pitää asiasta huolta: tehdään me ihmiset mitä tahansa, niin luonto toimii kuin toimii. Rahaa vain hukkaan menee tällä keinolla. Säästösyistä lopettaisin vouhottamisen ympäristöasioista. Maaseutuasujalle ristiriitainen tutkimus: ihan eri asia jos asuisi kaupungissa. Maalla joutuu rakentamaan yksi, eikä esim. joukkoliikennettä ole. Maaseutumainen pikkukaupunki toimii eri tavoin kuin ison kaupungin ydinkeskusta, ei voi käyttää samoja rakenteita. Maksajiksi ne, jotka eniten tuhoavat. (jatkuu )

31 Mielenkiintoinen aihe. Rakennusala ei ole vielä valmis mihinkään monimutkaisiin asioihin. Tällä alalla rakennusfirmoissa on suuri osaamisvaje, juuri rakentajilla osaamisvajetta, suunnittelupuolella tietoa voi jo ollakin. Liikenteen osalta pitäisi olla ratkaisu, joka toimii Suomen olosuhteissa (sähköauton akku vs. Suomen talvi) Mies huolehtii talouden lämmitysjutuista, minkä vuoksi osaaminen niiden suhteen oli vastauksissa vaillinaista. Miksi sähköstä pitää tehdä tavalliselle kuluttajalle niin kallista? Mieluummin porkkanoilla kuin kepillä. Missä turvetuotanto uudella tekniikalla saisi vaikka kaikki kaupungit lämpimäksi mutta poliittinen uhka menee järjen ohi Miten eri rakennusmateriaalit vaikuttavat ilmastoon ja energian käyttöön Monet asiat ovat kesken ja asioita pitää vielä kehittää. Suurimmat saastuttajat ovat Intia ja Kiina. Siellä pitäisi saada säästöjä aikaan. Maapallo on yhteinen ja siellä asenteet ovat vanhanaikaisia. Moniakin asioita voisin tehdä toisin jos kustannukset eivät paljon nousisi. Monikansalliset yhtiöt pitäisi saada aisoihin (Kanada, Kiina, Intia, Afrikka, Etelä-Amerikka). Ilmastonmuutoksen hillintä on mahdotonta niin kauan kuin ne saavat toimia mielensä mukaan. moottorikelkat, mönkijät, vesiskootterit ja ym. voisi kieltää turhina energian kuluttajina ja ympäristön häiriötekijöinä Muistutus ruoankulutuksesta ja hukkaanmenosta tähän. Mitä voisi tehdä sen hyväksi? Ruokaa tuhlataan paljon! Ruokaa tulisi ostaa/valmistaa tarpeen mukaan, jotta ruokajätettä tulisi mahdollisimman vähän. Museoidussa rakennuksessa ei voi itse valita muutoksia. Muutosten pitäisi olla aina laajemmalla kaavalla, teollisuushan aina määrää, mitä energiaa käytetään. Kuluttajien mielipiteillä on aika vähän merkitystä verrattuna teollisuuteen. Siksi tarvitaan ydinvoimaa. Teollisuudelle korkeampi hinta sähköön, niin voitaisiin saada aikaan muutoksia. Määräykset eivät auta. Ei auta mitään, vaikka kuinka pyrkii käyttämään mainittuja keinoja. Isommat tahot vaikuttavat. Nettisivusto, josta löytyy keskitetysti aiheeseen liittyvää tietoa. (jatkuu )

32 Niin kauan kuin päättäjät lentävät ja kulkevat ylipäätään millään kulkuneuvolla ympäri maailmaa satojen jopa tuhansien henkilöiden voimalla näissä merkeissä ja jättävät hiilijalanjälkiään ns. kokouksiinsa, syövät, juovat ja kuluttavat oikein koko klaanin voimalla, en nosta sormeanikaan asian hyväksi. Ihan naurettavaa viherpiiperöiden tai päättäjien touhua, kumpiko on ensin, muna vai kana? Nollaenergiatalot johtavat homevaurioihin. Ns. täydennysrakentaminen ja sen rajoittaminen maaseudulla on huonosti perusteltu - haittavaikutukset suurempia kuin hyödyt - tilaahan meillä on - pelkillä euroilla perusteleminen ei vakuuta... Nykypäivänä asuntoihin rakennetaan takkoja ym. näissä rakennuslupaehdoissa ei vaadita tilaa polttoaineen säilyttämiseen. Nykyään ihmiset eivät vielä osaa jätteiden kierrätystä. Sekajätteeseen menee kauhean paljon biojätettä, ihmiset eivät lajittelusta/kierrätyksestä. Näistä puhutaan ja kohkataan hienoilla termeillä, mutta asioista pitäisi puhua yleiskielellä. Asioista pitäisi kertoa yksinkertaisemmin. Pitäisi kertoa, miten yksittäinen ihminen voi itse käytännössä ja arjessa edesauttaa näitä asioita. Konkreettisia ohjeita, miten voi toimia ja mitä tehdä. Nämä taivaisiin kurottelevat, haihattelevat tavoitteet tulevat liian kalliiksi tavallisille ihmisille, joilla ei ole taloudellista mahdollisuutta tehdä kaikkea elämässään uudelleen (esim. rakentaa uusi talo). Keskiluokka laitetaan hirvittävän taakan alle maailmanparantajien toimesta. Olemme säästäneet 10 vuoden aikana energiaa taloudessamme n. 30%/vuosi.Tarkat luvut ylhäällä. Turhaa autoilua ei ole, asiat hoidetaan ns. yhdellä kertaa. Aurinkoenergiaa käytetään mökillä. Lisäenergiaa varaavasta takasta, jota käytetään talviaikana joka päivä. Yläpohja talosta lisäeristettiin vuosi sitten. Kaikki sähköt poissa päältä kokonaan, kun laitteet eivät käytössä. Olen eläkkeellä oleva ja olen hankkinut asunnon ja kesämökin eikä eläkkeellä olevalla ole varallisuutta tehdä kovin kalliita ratkaisuita ( PIENI ELÄKE) ASUMISEEN JA OLEMISEEN? Oli puhetta uusiutuvasta energia, mutta ydinvoima lienee kriittinen päästövähennyskeino. Olisi halunnut monessa kohtaa tutkimusta tarkentaa ja ottaa kantaa, sillä monet näihin asioihin liittyvät päätökset ja mielipiteet ovat kytköksissä rahaan. Tavallinen ihminen on tiukoilla näiden vaatimusten edessä. Maapalloa tukevat ratkaisu ovat niin kalliita. (jatkuu )

33 Olisi tärkeää levittää julkisuudessa vielä enemmän tietoa siitä, miten omat ratkaisut vaikuttavat hiilijalanjälkeen. Voisi olla uudisrakentamista koskevia pakottavia säädöksiä, mutta vanhempaan rakennuskantaan on vaikea vaikuttaa. Päästötavoite on erittäin korkea ja se vaatii tehokkaita toimia valtiovallan osalta. Olisin valmis muuttamaan ruokailutottumuksiani eettisyyden vuoksi, mutta en kasvihuonepäästöjen vuoksi. Lisäksi olen valmis käyttämään bioenergiaa, mikäli se on hinnaltaan kilpailukykyistä. Oma säästökeinoni on ostaa ekologisesti tuotettua sähköä talouteeni Oman henkilöauton käytölle ei ole vaihtoehtoja kuin isoimmissa kaupungeissa, ei varsinkaan muuna kuin virastoaikana. Yksittäisellä kerrostaloasukkaalla ei ole paljoakaan vaihtoehtoja energiankäyttömuotojaan valitessaan. oman liikkumisen vaikeudet hankaloittavat monien ympäristö-ystävällisempien liikkumistapojen käyttöä, ainakin pitkillä matkoilla. On aivan järkyttävää, että nuoret ihmiset menevät kilometrin päähän autolla urheilemaan, voisi alkaa verrytellä jo kotoa lähtiessä. Tavallinen ihminen ei voi vaikuttaa isoihin asioihin, niin sitten voisi tehdä omassa elämässä pieniä oikeita valintoja. Isoihin asioihin vaikuttavat henkilöt voisivat tehdä parempia päätöksiä. On jo tehnyt paljon - aurinkopaneelit on, pyöräilee työmatkat. Kaikkensa on yrittänyt. On väärin, että oma kansantalous tapetaan sillä, että ollaan menossa joka asiassa (vaatimukset, tavoitteet) ykkösenä. Muut tuhlaa ja tuhoaa, mutta Suomi yrittää pelastaa. On kiinnostunut lämpöpumpuista ja pientuulivoimasta. On opiskellut ympäristötaloutta ja tiedostaa nämä asiat sen perusteella. Tieto ja valistus on tässä olennaisen tärkeää. Pitää miettiä jokapäiväisissä asioissa. On tutkinut aurinkolämpöä viime aikoina normaalin lämmityksen lisäksi. Sen tuki on ilmeisesti loppunut (2009) joskus on ilmeisesti tällainen tuki ollut. Jos edelleen olisi, henkilö ei miettisi aurinkoenergian lisäämistä. Tällä hetkellä henkilö kuitenkin on kallistumassa aurinkoenergiaan. Takassa on vesikiertojärjestelmä, ja naapureihin verrattuna sähkölasku on 1/3. On tärkeää kehittää uusia systeemiä. On vaihtanut juuri puulämmityksen maalämpöön. Se on energiatehokas ja sähköä kuluu vähemmän. Lämmittää edelleen myös puulla. Onko aurinkokenno autoja? (jatkuu )

34 Onko kukaan koskaan laskenut kuinka paljon yhä lisääntyvä energian käyttö lämmittää ilmastoa. Kaikkihan muuttuu lopulta lämmöksi. Nyt puhutaan vain kasvihuonekaasuista. Opiskelee LVI-insinööriksi, asiat ovat tuttuja. Jatkossa panostaa siihen, ettei kuormiteta luontoa ja saadaan säästöä. Opiskelen ympäristöteknologiaa, joten oli aikamoisen sopiva tutkimusaihe. Osa näistä ratkaisuista ei toimisi, esim. sähköauto, toisaalta kuluttaisi energiaa. Osaan kysymyksistä vaikea vastata niiden harkinnanvaraisuuden vuoksi. Paljon asioita uusiutuvaan energiaan liittyen voisi toteuttaa, mutta toteuttaminen on yleensä kallista yksityishenkilölle Paljon kiinni kaupunkien politiikasta energiaratkaisujen suhteen, Porvoossa voitaisiin lisätä tuulivoimaa esim. Palvelutaloissa ihmiset kuluttavat eri lailla, mutta asukkaat eivät kykene itse vaikuttamaan energian käyttöön Perheellisen vähän vaikea vastata siihen, että tarkoittaako joku tutkimus itseä vai koko perhettä. Pienellä yksilöllä on vähän mahdollisuuksia vaikuttaa. Pienipalkkaisella hinta tulee olemaan suuri este monien uusien omasta mielestäni hyvien ja eettisten tuotteiden käyttöön ottamisessa ( aurinkokennot / sähköauto tms.) Niiden hinnat yritysten verotuksella alas, niin ei tarvitse olla johtaja voidakseen valita ekologisia vaihtoehtoja. Pientuuli voimalat on suuri katastrofi, perustukset jää luontoon tuhansiksi vuosiksi, sähkön hinta tuplaantuu. Kivihiilen tuonti lopetettava kokonaan. Pientä skeptisyyttä on tähän maailman pelastamiseen: hienoja ideoita, joiden vaikutus voikin olla loppujen lopuksi negatiivinen. Pitäisi ottaa huomioon verohelpotusten ja tukien tarve. Se jää nyt mietityttämään, että toteutuvatko tällaiset asiat kansalaisten verojen kautta, niin että uusiutuvan energian verotus olisi kalliimpi tulevaisuudessakin. Pitäisi paremmin informoida, miten ihmiset voisivat itse vähentää kasvihuonepäästöjä. Joka talouteen voisi jakaa pienen ohjekirjasen. Pitää tärkeänä sähkön säästämistä ja energiatehokkaiden lamppujen käyttämistä. Polttoaineverojen vuoksi uusiutuvan energian käyttö Suomessa on mahdotonta laaja-alaisesti, etenkin liikennettä koskien, verot, joita kerätään uusiutuvaan energiaan pitäisi mennä itse kohteeseen, ei herrojen taskuihin (jatkuu )

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 tyisyrittäjä Ylempi korkeakoulut Muu korkeakoulut, % n(w)= 49% 492 51% 508 19% 194 24% 238 27%

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Suomen Vuokranantajat ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Sijoittajabarometri. Syys-lokakuu 2014 (julkaistu 6.11.2014)

Sijoittajabarometri. Syys-lokakuu 2014 (julkaistu 6.11.2014) Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 (julkaistu 6.11.2014) Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa

Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa Lahden tiedepäivä 29.11.2011 Susanna Vanhamäki Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään - IMMU 2009-2012 tavoitteena sekä selvittää paikallisia konkreettisia

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa: Case Skaftkärr 06.05.2010 Eero Löytönen Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi ILMASTON- MUUTOS Energiankulutus Autojen lukumäärä Lentokilometrit Globaalit materiaalivirrat

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta maatalouden merkitys kasvaa ja työ organisoituu uudelleen - alkutuotantoyrittäjät tämän vuosisadan ammateista 80 % on nykyisin tuntemattomia - koulutus globaaleja pullonkaula-ammatteja

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 Markku Seppälä, Lahtiset Yhtymä 1.12.2015 1 Lahtiset Yhtymä: Syntyi vuonna 1998 Lehtimiesten myynnin jälkeen takaisin-ostetuista omaisuuseristä, joista Urpo, Hymy

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Energiatodistusten laatijat, ryhmäkeskustelujen kooste 18.11.2015

Energiatodistusten laatijat, ryhmäkeskustelujen kooste 18.11.2015 Energiatodistusten laatijat, ryhmäkeskustelujen kooste 18.11.2015 (Suluissa olevat tekstit ovat joko alkuperäisessä kommentissa olleet epäselvää tekstiä tai kommentin ymmärtämiseksi asiayhteyden mukaan

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Kotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Kotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta!

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta! Tiedä tai arvaa 1 1. Turvetta käytetään Suomessa a) Etelä-Suomen sähköntuotantoon b) sähkön ja lämmön yhteistuotantoon c) Pohjois-Suomen sähköntuotantoon 2. Biokaasua syntyy a) voimalaitoksilla polttoaineen

Lisätiedot