VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010"

Transkriptio

1 Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2011 VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY Hanna Inkeroinen ja Elina Vuorio

2 Kannen kuvat: Turun kaupungin kuvapankki / Valokuvatuotanto Iloinen liftari Turun kaupungin kuvapankki Turun kaupungin kuvapankki / Otto Väätäinen / Iloinen liftari Turun kaupungin kuvapankki / Stillkuvastudio / Mika Okko TEKIJÄT: Hanna Inkeroinen ja Elina Vuorio ISBN (NID.) ISBN (PDF) ISSN X (NID.) ISSN (PDF) PAINOSALAMA OY TURKU 2011

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Väestö Johdanto Loimaan seutukunta... 9 Yhteenveto ja tulkinta Salon seutukunta Yhteenveto ja tulkinta Turun seutukunta itäiset kunnat Yhteenveto ja tulkinta Turun seutukunta läntiset kunnat Yhteenveto ja tulkinta Vakka-Suomen seutukunta Yhteenveto ja tulkinta Åboland Turunmaan seutukunta Yhteenveto ja tulkinta Pohdinta Varsinais-Suomesta Lähteet Lapset, nuoret ja perheet Johdanto Lapsiperheiden hyvinvointi Syrjäytymisen ehkäisy Loimaan seutukunta Lapsiperheiden hyvinvointi Syrjäytymisen ehkäisy Yhteenveto ja tulkinta Salon seutukunta Lapsiperheiden hyvinvointi Syrjäytymisen ehkäisy Yhteenveto ja tulkinta Turun seutukunta itäiset kunnat Lapsiperheiden hyvinvointi Syrjäytymisen ehkäisy Yhteenveto ja tulkinta Turun seutukunta läntiset kunnat Lapsiperheiden hyvinvointi Syrjäytymisen ehkäisy Yhteenveto ja tulkinta Vakka-Suomen seutukunta Lapsiperheiden hyvinvointi Syrjäytymisen ehkäisy Yhteenveto ja tulkinta Åboland Turunmaan seutukunta Lapsiperheiden hyvinvointi Syrjäytymisen ehkäisy Yhteenveto ja tulkinta

4 3.8 Pohdinta Varsinais-Suomesta Lähteet Työikäiset Johdanto Koulutus ja työ Toimeentulo Terveys Loimaan seutukunta Koulutus ja työ Toimeentulo Terveys Yhteenveto ja tulkinta Salon seutukunta Koulutus ja työ Toimeentulo Terveys Yhteenveto ja tulkinta Turun seutukunta itäiset kunnat Koulutus ja työ Toimeentulo Terveys Yhteenveto ja tulkinta Turun seutukunta läntiset kunnat Koulutus ja työ Toimeentulo Terveys Yhteenveto ja tulkinta Vakka-Suomen seutukunta Koulutus ja työ Toimeentulo Terveys Yhteenveto ja tulkinta Åboland Turunmaan seutukunta Koulutus ja työ Toimeentulo Terveys Yhteenveto ja tulkinta Pohdinta Varsinais-Suomesta Lähteet Ikääntyneet Johdanto Palvelujen tarve Palvelurakenne Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Talous Loimaan seutukunta Palvelujen tarve

5 5.2.2 Palvelurakenne Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Talous Yhteenveto ja tulkinta Salon seutukunta Palvelujen tarve Palvelurakenne Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Talous Yhteenveto ja tulkinta Turun seutukunta itäiset kunnat Palvelujen tarve Palvelurakenne Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Talous Yhteenveto ja tulkinta Turun seutukunta läntiset kunnat Palvelujen tarve Palvelurakenne Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Talous Yhteenveto ja tulkinta Vakka-Suomen seutukunta Palvelujen tarve Palvelurakenne Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Talous Yhteenveto ja tulkinta Åboland Turunmaan seutukunta Palvelujen tarve Palvelurakenne Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Talous Yhteenveto ja tulkinta Pohdintaa Varsinais-Suomesta Lähteet Päihteet Johdanto Loimaan seutukunta Salon seutukunta Turun seutukunta- itäiset kunnat Turun seutukunta läntiset kunnat Vakka-Suomen seutukunta Åboland Turunmaan seutukunta Pohdinta Varsinais-Suomesta Lähteet Johtopäätökset

6 1. Johdanto Väestön hyvinvointia ja kuntien palvelurakennetta koskevan alueellisen tiedon kokoamisen ja hyödyntämisen tarve on korostunut eri puolilla Suomea monien yhteiskunnallisten ja palvelurakenteita koskevien muutosten myötä. Valtakunnalliset toimijat, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastokeskus, Kansaneläkelaitos jne., kokoavat runsaasti hyvinvointia ja palveluja koskevaa tietoa, mutta tiedon käyttöön saaminen ja hyödyntäminen kunnissa edellyttävät aikaa ja paneutumista eri lähteistä saatavilla olevaan tietoon. Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat vastanneet haasteeseen käynnistämällä alueellisia tiedontuotannon hankkeita ja tiivistämällä yhteistyötään alueellisen tiedontuotannon menetelmien ja käytäntöjen kehittämisessä sekä keskenään että edellä mainittujen valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Pyrimme vähentämään tiedon hajanaisuutta ja edistämään tiedon hyödyntämistä sekä kehittämään nopeammin hyödynnettävissä olevaa tietopohjaa. Varsinais-Suomessa toteutetussa TIETOHYÖTY -hankkeessa vuosina koottiin valtakunnallisista tietokannoista kunta- ja seutukohtaisesti tilastotietoa alueen toimijoiden kanssa yhteisesti sovittujen indikaattorien perusteella. Tilastojen perusteella koottuja tietoja analysoitiin ja tulkittiin kuntien ja seutujen toimijoiden kanssa useissa eri tapaamisissa. Hankkeessa koottu, kuntakohtaisesti esitetty tieto on käytettävissä hyvinvointikertomuksia ja -suunnitelmia laadittaessa sekä päätöksenteon pohjana. Toiminta tulee vakiintumaan osaksi Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Vasson, tehtäviä. Hyvinvointitietoa seuraamalla ja kuntien tilanteita vertailemalla voidaan arvioida tehtyjä hyvinvointipalveluihin liittyviä päätöksiä ja toimintatapoja. Vaikka tilastolliset indikaattorit antavat vain osittaista tietoa todellisuudesta, niiden seuraaminen ja vertailu herättää kiinnittämään huomiota eri väestöryhmiä koskeviin ilmiöihin, poikkeamiin, muutoksiin ja pysyvyyteen. Tilastoihin päätyvän tiedon keräämisen tapa, tilastointitapojen muutokset sekä tietoja antavien tahojen erilaiset luokitukset ja tulkinnat vaikuttavat lopputulokseen. Myös kuntien erilainen väestömäärä vaikuttaa tilastojen vertailtavuuteen. Pienissä kunnissa pienetkin muutokset näkyvät tilastoissa suhteellisesti suurempina kuin väestöpohjaltaan suurissa kunnissa. Näistä syistä tilastoindikaattoreiden ilmaisemaa tietoa täytyy aina tulkita kriittisesti arvioiden sekä paikallisten toimijoiden että tilastoja tuottavien tahojen kanssa. Kunnissa seurataan hyvinvointiin ja palveluihin liittyviä tietoja vaihtelevin tavoin. Tiedon löytäminen ja käyttöönotto vaatii aikaa. Yhteinen, kokoava ja koordinoiva taho on tarpeellinen alueellisen hyvinvointitiedon keräämiseen, raportointiin ja väestöryhmien välisten hyvinvointierojen 6

7 esiintuomiseen. Alueelliset kunta- ja seutukohtaiset vertailut on koettu hyödyllisinä, sillä näin syntyy laajempi kuva ilmiöistä ja mahdollisesti erilaisten palveluratkaisujen vaikuttavuudesta. Samalla hyvinvointitiedon koontiin ja analysointiin tarvittava osaaminen kehittyy. Tilastojen lisäksi tarvitaan ihmisten kokemuksellista tietoa hyvinvoinnistaan ja palvelujen toimivuudesta. Jatkossa alueellisen tiedontuotannon toimintaa kehitettäessä tarvitaankin erilaisia tiedonkeruun tapoja ja menetelmiä. Nyt käsillä olevassa raportissa on luotu pohja tiedonkeruulle. Jatkossa tietokantaa päivitetään Vasson kotisivuille, mistä se on helposti löydettävissä. Hyvinvointitiedon kerääminen on myös välttämätön edellytys erilaisten kehittämistarpeiden tunnistamiselle, mikä sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnassa on keskeistä. Toiminnalla pyritään edistämään tietojohtamista kaikilla hyvinvoinnin tasoilla. Raportissa esitellään tulokset ikäryhmittäin ja seuduittain. Jokaisen seutukunnan osiot ovat itsenäisiä kokonaisuuksia ja näin ollen valtakunnallista ja maakunnallista tilannetta koskevat yleisemmät havainnot toistuvat eri seutuja koskevissa osioissa. Raportti alkaa yleisemmästä Väestöosuudesta ja jatkuu elämänkaarimallin mukaisesti ikäryhmissä päättyen päihdetilastoja käsittelevään lukuun. Jokaisessa osuudessa esitellään tilastot seuduittain ja jokaisen yhtä seutua käsittelevän luvun lopuksi on Yhteenveto ja tulkinta -luku, johon sisältyy kuntien ja seutujen omia tulkintoja ilmiöiden takaa. Turun seutukunta on jaettu itäisiin ja läntisiin kuntiin ja Turkua koskevat tilastot sisältyvät kumpaankin ryhmään. Johtopäätökset-luvussa kootaan yleisemmin hyvinvointitiedon käsitettä ja hanketta yhteen. 7

8 2. Väestö 2.1Johdanto Väestö Indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön määrän vuoden viimeisenä päivänä. Väestömäärän muutos vuosien , ja välillä on laskettu väestömäärä indikaattorin luvuista. 0 6-vuotiaat, 7 15-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä. Indikaattori ilmaisee eri ikäryhmien osuuden prosentteina koko väestöstä vuoden viimeisenä päivänä (Sotkanet 2010). 0 6-vuotiaat, 7 15-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä, väestöennuste Indikaattori ilmaisee ennusteen eri ikäryhmien väestöosuudesta vuoden 2020 viimeisenä päivänä. Ennusteen lähtöväkilukuna ovat olleet vuoden 2008 lopun väkiluvut 1-vuotisikäryhmittäin sukupuolen mukaan. Tilastoa tuottaa Tilastokeskus. (Sotkanet 2010.) Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta. Indikaattori ilmaisee muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuuden tuhatta asukasta kohti. Tilasto sisältää myös tapaukset, joissa kieli on tuntematon. Väestöllä tarkoitetaan tässä kunnassa vakinaisesti asuvaa väestöä. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. (Sotkanet 2010.) Lapsiperheet, % perheistä. Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. (Sotkanet.) Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä. Indikaattori ilmaisee yhden huoltajan lapsiperheiden osuuden kaikista lapsiperheistä (Sotkanet). Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista. Indikaattori ilmaisee yhden hengen asuntokuntien osuuden kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Laitoksissa asuvia, asunnottomia, ulkomailla tai tietymättömissä olevia ei lasketa asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. (Sotkanet 2010.) 8

9 2.2 Loimaan seutukunta TAULUKKO 1. Väestö ja muutos vuosina , ja Muutos (hlö) v v v Aura Koski Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Loimaan seutukunta Varsinais- Suomi Koko maa TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta Aura 4 6,3 13,9 14,3 13 Koski 3,7 2,4 10,5 13,8 15,9 Loimaa 6,3 5,6 9,4 11,8 14,4 Marttila 1,4 1,4 7,4 8,9 8,4 Oripää 0,7 8,9 19,8 20,1 27,8 Pöytyä 4,2 3,4 8,1 9,9 11,9 Tarvasjoki 0 4,7 7,2 7,7 8,6 Loimaan seutukunta 4,7 4,8 9,8 11,7 13,7 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19, ,1 39 9

10 KUVIO vuotiaat, 7 15-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä 10

11 KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 11

12 KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Loimaan seutukunnassa väestön määrä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä ainoastaan Oripäässä, Pöytyällä ja Tarvasjoella. Kaikissa Loimaan seutukunnan kunnissa väestön määrä on jonkin verran vaihdellut vuosittain. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut kaikissa Loimaan seutukunnan kunnissa, mutta tasaisemmin ja voimakkaimmin Koskella, Loimaalla, Oripäässä ja Pöytyällä. Syynä tähän on elinkeinorakenne, joka houkuttelee työperäistä maahanmuuttoa esimerkiksi maatiloille ja puutarhoille. Vakka-Suomen seutukunnassa tilanne on samankaltainen elinkeinorakenteen ja näin ollen työperäisen maahanmuuton osalta. Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat - ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Loimaan seutukunnassa. Loimaan seutukunnassa iäkkäin väestö on Koskella, missä useampi kuin joka neljäs kuntalainen on 65 vuotta täyttänyt. Varsinais-Suomessa muut yhtä ikääntyneet kunnat olivat Kemiönsaari, Kustavi, Somero ja Taivassalo. Oripäässä, Pöytyällä ja Tarvasjoella väestö ei 12

13 ole ikääntynyt täysin samassa tahdissa muiden kuntien kanssa, sillä 0 15-vuotiaiden osuus ei ole laskenut yhtä selvästi kuin muissa Loimaan seudun kunnissa. Tämä näkyy myös väestömäärässä, joka on noussut viimeisten vuosien aikana ko. kunnissa, vaikka väestö on samaan aikaan myös ikääntynyt. Lapsiperheiden määrä on vähentynyt tasaisesti hieman koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Loimaan seutukunnassa 2000-luvun loppupuolella. Koskella, Marttilassa, Pöytyällä ja Tarvasjoella lapsiperheiden määrä on vuosien 2008 ja 2009 välillä hieman noussut. Aurassa ja Tarvasjoella lapsiperheitä oli enemmän kuin koko maassa keskimäärin vuonna Verrattuna vuoteen 1995 kaikissa Loimaan seutukunnan kunnissa oli vuonna 2009 vähemmän lapsiperheitä. Yksinhuoltajaperheiden määrä on noussut selvästi Koskella ja Pöytyällä. Koskella yksinhuoltajaperheiden osuus oli lisäksi jonkin verran suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). Sama on huomattu Turun kaupunkiseudun 1 tulevaisuuden laskelmissa vuodelle Laskelmien mukaan vuonna 2035 rakennemallialueella asutaan yksin, kaksin tai suurperheessä, mutta ei tämänhetkisen mittapuun mukaisessa pienessä perheessä. Yksinasumisen yleistyminen on ja tulee olemaan voimakas ilmiö myös Turun ulkopuolisissa kunnissa, jotka tähän asti on tunnettu lapsiperhekuntina. Lisäksi kaksistaan asuvien pariskuntien määrä tulee lisääntymään merkittävästi. (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010.) Varsinais-Suomessa ja Loimaan seutukunnassa yhden hengen asuntokunnat ovat lisääntyneet tarkastelujakson aikana. Koskella ja Loimaalla oli jopa hieman enemmän yksinasuvia kuin keskimäärin koko maassa vuonna Koskella yksin asumista selittää kunnan runsas ikääntynyt väestö. Loimaalla yksinasuvat ovat pääasiassa opiskelijoita tai nuoria aikuisia. 1 Rakennemallialueeseen kuuluu yhteensä 14 kuntaa Varsinais-Suomesta: Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010). 13

14 2.3 Salon seutukunta TAULUKKO 1. Väestö ja muutos vuosina , ja Muutos (hlö) v v v Salo Somero Salon seutukunta Varsinais- Suomi Koko maa TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta Salo 10,8 20,5 39,4 43,9 46 Somero 5,6 6, ,9 15,8 Salon seutukunta 9,9 18,4 35,5 39,5 41,6 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19, ,

15 KUVIO vuotiaat, 7 15-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 -vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 15

16 KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16

17 KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Salon seutukunnassa väestön määrä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä Salossa ja laski Somerolla. Someron väkiluku on ollut laskeva koko tarkasteluajanjakson ajan. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on selvästi suurempi Salossa kuin Somerolla. Molemmissa kunnissa vieraskielisten määrä on kasvanut selvästi vuodesta 1995 lähtien. Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat -ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Salon seutukunnassa. Somero kuuluu Varsinais-Suomen ikääntyneimpiin kuntiin, sillä noin joka neljäs asukas on täyttänyt 65 vuotta. Muita Varsinais-Suomen ikääntyneitä kuntia ovat Kemiönsaari, Koski, Kustavi ja Taivassalo. Someron kaupungin ikärakenne on haastava, sillä 0 15-vuotiaiden lasten määrä on myös vähentynyt ja työikäisten osuus oli vuonna 2009 koko maakunnan pienin. Somerolla alle puolet kuntalaisista oli työiässä olevia vuotiaita, kun muualla maakunnassa osuudet ovat olleet kaikkialla yli 50 prosenttia. 17

18 Lapsiperheiden määrä on vähentynyt tasaisesti hieman koko maassa ja Varsinais-Suomessa. Salossa lapsiperheiden määrä on kasvanut, kun taas Somerolla lapsiperheitä oli vähemmän kuin Varsinais- Suomessa ja koko maassa keskimäärin vuonna Verrattuna vuoteen 1995 sekä Salossa että Somerolla on tällä hetkellä vähemmän lapsiperheitä. Sen sijaan yksinhuoltajaperheiden määrä on noussut molemmissa kunnissa, mutta yksinhuoltajaperheitä oli vuonna 2009 edelleen vähemmän kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). Myös Varsinais-Suomessa yhden hengen asuntokunnat ovat lisääntyneet. Salossa yhden hengen asuntokuntien määrä nousi hieman vuosien 2007 ja 2008 välillä. Somerolla yhden hengen asuntokuntien määrä on noussut koko tarkasteluajanjaksolla, mutta vuosien 2007 ja 2008 välillä määrä vähentyi hieman. Salon seutukunnassa kokonaisuutena tarkasteltuna yhden hengen asuntokuntien määrä on tasaisesti noussut vuodesta 1995 lähtien. 2.4 Turun seutukunta itäiset kunnat TAULUKKO 1. Väestö ja muutos vuosina , ja Muutos (hlö) v v v Kaarina Lieto Paimio Sauvo Turku Turun seutukunta Varsinais- Suomi Koko maa TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta Kaarina 7,3 13, ,3 26 Lieto 5,6 7,8 15,3 16,5 17,4 Paimio 5,4 6,5 9,2 9,3 9,2 Sauvo 6,3 8,4 16,6 18,5 18,8 Turku 23,3 41,1 63,7 67,2 70,9 Turun seutukunta 16,3 28,9 44,4 46,9 49,5 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19, ,

19 KUVIO vuotiaat, 7 15-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 -vuotta täyttäneet, % väestöstä 19

20 KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 20

21 KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Turun seutukunnan kaikissa itäisissä kunnissa väkimäärä on kasvanut koko tarkasteluajanjakson ajan. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut selvästi Kaarinassa, Liedossa, Sauvossa ja erityisesti Turussa. Sen sijaan Paimiossa vieraskielisten määrä on kasvanut selvästi hitaammin kuin muissa Turun seudun itäisissä kunnissa vuosina Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat -ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Turun seutukunnan itäisissä kunnissa. Turun seutukunnan itäisissä kunnissa iäkkäin väestö oli Turussa ja Sauvossa, missä molemmissa noin 18 prosenttia kuntalaisista oli 65 vuotta täyttäneitä vuonna Väestö on ikääntynyt myös Kaarinassa ja Liedossa, mutta samaan aikaan vuotiaiden lasten määrä on lisääntynyt. Yleisesti ottaen Turun lähikunnat ovat lapsiperheiden kuntia ja näissä kunnissa lasten osuudet ovat suuria. Turussa taas suuri opiskelijaväestö nosti vuotiaiden turkulaisten määrän liki 14 prosenttiin, mikä oli korkein osuus ko. ikäluokassa koko maakunnassa vuonna

22 Lapsiperheiden määrä on vähentynyt hieman koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Turun seutukunnassa vuosien 1995 ja 2009 välillä. Kaarinassa, Liedossa ja Paimiossa lapsiperheiden määrä oli vuosien 2008 ja 2009 välillä kuitenkin hieman noussut. Samaan aikaan yksinhuoltajaperheiden määrä on noussut tasaisesti Liedossa. Muualla Turun seudun itäisissä kunnissa yksinhuoltajaperheiden määrä on hieman laskenut tai pysynyt suhteellisen tasaisena. Kaikkein suurin yksinhuoltajaperheiden määrä oli Turussa vuonna Turussa yksinhuoltajaperheitä oli 27,5 prosenttia kaikista lapsiperheistä, mikä oli selvästi enemmän kuin Turun seutukunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). Sama on huomattu Turun kaupunkiseudun 2 tulevaisuuden laskelmissa vuodelle Laskelmien mukaan vuonna 2035 rakennemallialueella asutaan yksin, kaksin tai suurperheessä, mutta ei tämänhetkisen mittapuun mukaisessa pienessä perheessä. Yksinasumisen yleistyminen on ja tulee olemaan voimakas ilmiö myös Turun ulkopuolisissa kunnissa, jotka tähän asti on tunnettu lapsiperhekuntina. Lisäksi kaksistaan asuvien pariskuntien määrä tulee lisääntymään merkittävästi. (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010.) Turun seutukunnan itäisissä kunnissa yksin asuminen on lisääntynyt Kaarinassa, Liedossa sekä Turussa koko tarkasteluajanjakson aikana ja laskenut hieman Paimiossa ja Sauvossa vuosien 2007 ja 2008 välillä. 2 Rakennemallialueeseen kuuluu yhteensä 14 kuntaa Varsinais-Suomesta: Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010). 22

23 2.5 Turun seutukunta läntiset kunnat TAULUKKO 1. Väestö ja muutos vuosina , ja Muutos (hlö) v v v Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Rusko Turku Turun seutukunta Varsinais- Suomi Koko maa TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta Masku 1,4 3 6,9 7,7 8,5 Mynämäki 2,5 3,7 7,1 7,5 8,2 Naantali 4,8 6,4 10,4 12,2 11,4 Nousiainen 2,7 2,4 7,6 8,5 8,9 Raisio 10,5 24,7 35,8 39,1 43 Rusko 3,7 5,2 6,5 8 7,4 Turku 23,3 41,1 63,7 67,2 70,9 Turun seutukunta 16,3 28,9 44,4 46,9 49,5 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19, ,

24 KUVIO vuotiaat, 7 15-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä 24

25 KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 25

26 KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Turun seutukunnan kaikissa läntisissä kunnissa väkimäärä on kasvanut koko tarkasteluajanjakson ajan. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut kaikissa Turun seudun läntisissä kunnissa vuodesta 1995 lähtien, mutta selvimmin Naantalissa, Raisiossa ja Turussa. Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat -ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Turun seutukunnan läntisissä kunnissa. Turun seutukunnan läntisissä kunnissa iäkkäin väestö oli Mynämäellä ja Turussa vuonna Mynämäellä noin 19 prosenttia kuntalaisista oli 65 vuotta täyttäneitä ja Turussa noin 18 prosenttia. Maskussa 0-6-vuotiaiden kuntalaisten osuus, noin 10 prosenttia, oli maakunnan suurin. Myös työikäisten osuus oli maakunnan suurin Maskussa, sillä yli puolet kuntalaisista olivat vuotiaita. Rusko taas näyttäytyy 7 15-vuotiaiden kuntana, sillä vuodesta 1995 lähtien ko. ikäluokan osuus on vaihdellut 14,3 ja 16,1 prosentin välillä. Vuonna 2009 Ruskolla oli eniten 7 15-vuotiasta väestöä koko maakunnassa. Yleisesti ottaen Turun lähikunnat ovat lapsiperheiden kuntia ja näissä kunnissa lasten osuudet ovat suuria. Turussa taas suuri opiskeli- 26

27 javäestö nosti vuotiaiden turkulaisten määrän liki 14 prosenttiin vuonna 2009, mikä on korkein osuus ko. ikäluokassa koko maakunnassa. Huolimatta läntisten kuntien suuresta lapsiväestöstä lapsiperheiden määrä on vähentynyt vuodesta 1995 lähtien koko Turun seutukunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Lapsiperheiden määrä on laskenut kuitenkin lievimmin Maskussa, missä lapsiperheiden osuus perheistä oli noin 49 prosenttia vuonna Maskun lapsiperheväestö oli Varsinais-Suomen suurin vuonna Vuonna 2009 yksinhuoltajaperheitä oli eniten Turussa 27,5 prosenttia, Naantalissa noin 20 prosenttia ja Raisiossa noin 19 prosenttia. Nousiaisissa yksinhuoltajaperheitä oli 9,5 prosenttia vuonna 2009, mikä oli pienin yksinhuoltajaväestö koko Varsinais-Suomessa. Yksinhuoltajaperheiden määrä näyttää vaihtelevan vuosittain aaltomaisesti ja vuosien 2008 ja 2009 välillä monessa Turun seudun läntisessä kunnassa näiden perheiden määrä kasvoi. Turussa yksinhuoltajaperheitä on selvästi enemmän kuin Turun seutukunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). Sama on huomattu Turun kaupunkiseudun 3 tulevaisuuden laskelmissa vuodelle Laskelmien mukaan vuonna 2035 rakennemallialueella asutaan yksin, kaksin tai suurperheessä, mutta ei tämänhetkisen mittapuun mukaisessa pienessä perheessä. Yksinasumisen yleistyminen on ja tulee olemaan voimakas ilmiö myös Turun ulkopuolisissa kunnissa, jotka tähän asti on tunnettu lapsiperhekuntina. Lisäksi kaksistaan asuvien pariskuntien määrä tulee lisääntymään merkittävästi. (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010.) Turun seutukunnan läntisissä kunnissa yksin asuminen on lisääntynyt Mynämäellä, Raisiossa ja Turussa ja laskenut hieman Maskussa ja Nousiaisissa. Tilannetta selittää kyseisten kuntien asuntokanta. 3 Rakennemallialueeseen kuuluu yhteensä 14 kuntaa Varsinais-Suomesta: Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010). 27

28 2.6 Vakka-Suomen seutukunta TAULUKKO 1. Väestö ja muutos vuosina , ja Muutos (hlö) v v v Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka- Suomen seutukunta Varsinais- Suomi Koko maa TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta Kustavi 6,6 9,9 15,5 17,6 18,2 Laitila 2,1 4,2 12,6 13,8 15,2 Pyhäranta 0,4 1,7 4,5 4,9 6,3 Taivassalo 4,7 4,4 15,6 15,2 17,1 Uusikaupunki 3 3,7 6,3 7,1 7,3 Vehmaa 1,5 1,6 6,5 7,4 7,9 Vakka-Suomen seutukunta 2,7 3,8 8,7 9,5 10,2 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19, ,

29 KUVIO vuotiaat, 7 15-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä 29

30 KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 30

31 Lähde: Sotkanet KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna Varsinais-Suomen väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Vakka-Suomen seutukunnan kaikissa kunnissa väkimäärä on laskenut koko tarkasteluajanjakson ajan. Vakka-Suomi seutukuntana on ainut seutu Varsinais-Suomessa, missä jokaisessa kunnassa väkiluku on laskenut. On kuitenkin hyvä muistaa, että vuosittaista satunnaisvaihtelua on luvuissa mukana. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut kaikissa Vakka- Suomen kunnissa vuodesta 1995 lähtien, mutta selvimmin Kustavissa, Laitilassa, Taivassalossa ja jonkin verran myös Vehmaalla. Vakka-Suomessa maatalous työllistää ulkomaalaisia työntekijöitä, joista osa myös lopulta asettuu Suomeen pidemmäksikin aikaa. Loimaan seutukunnassa elinkeinorakenne on samankaltainen, mikä on lisännyt työperäistä maahanmuuttoa alueelle. Pyhärannassa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli vuonna 2009 noin 6 tuhatta asukasta kohden, mikä oli pienin vieraskielinen väestö koko Varsinais-Suomessa. Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat -ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Vakka-Suomen seutukunnan kunnissa. Vakka-Suomen seutukunnassa iäkkäin väestö vuonna

32 oli Kustavissa ja Taivassalossa, missä molemmissa useampi kuin joka neljäs asukas on 65 vuotta täyttäneitä. Muista ikääntyneitä kuntia Varsinais-Suomessa olivat Kemiönsaari, Koski ja Somero. Kun tarkastellaan nuorimpia ikäluokkia vuonna 2009, Kustavissa oli koko Varsinais-Suomen pienin 0 6-vuotiaiden ja vuotiaiden väestö ja Taivassalossa 7 15-vuotiaiden väestö. Työikäisiä, vuotiaita, oli Vakka-Suomessa keskimäärin saman verran kuin koko maakunnassa. Lapsiperheiden määrä on vähentynyt vuodesta 1995 lähtien koko Vakka-Suomen seutukunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Vuonna 2009 lapsiperheitä oli Vakka-Suomen kunnista eniten Laitilassa eli noin 40 prosenttia perheistä, mikä on saman verran kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin. Vertailuluvuksi Maskussa oli Varsinais-Suomen suurin lapsiperheväestö vuonna 2009 eli noin 49 prosenttia perheistä oli lapsiperheitä. Yksinhuoltajaperheiden määrä on vaihdellut vuosittain jonkin verran koko tarkasteluajanjakson ajan Vakka-Suomessa. Vuosittaista vaihtelua on paljon muissa kunnissa paitsi Vehmaalla, missä yksinhuoltajaperheiden määrä on tasaisesti noussut. Viimeisten tarkasteluvuosien välillä yksinhuoltajaperheiden määrä on noussut selvästi Taivassalossa, mutta suurin yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista perheistä oli kuitenkin Kustavissa vuonna 2009, missä noin 21 prosenttia perheistä oli yksinhuoltajaperheitä. Koko maakunnassa suurin yksinhuoltajaväestö oli Turussa, missä yksinhuoltajaperheitä on selvästi enemmän kuin koko Varsinais- Suomessa ja koko maassa. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). Myös Varsinais-Suomessa yhden hengen asuntokunnat ovat lisääntyneet. Vakka-Suomen seutukunnan kunnissa yksin asuminen on lisääntynyt vuosien 2007 ja 2008 välillä hieman Kustavissa, Laitilassa, Taivassalossa ja Uudessakaupungissa ja laskenut Pyhärannassa ja Vehmaalla. Vakka-Suomessa yksin asumisen lisääntyminen johtuu osittain väestön ikääntymisestä ja leskeytymisestä. 32

33 2.7 Åboland Turunmaan seutukunta TAULUKKO 1. Väestö ja muutos vuosina , ja Muutos (hlö) v v v Kemiönsaari Länsi- Turunmaa Åboland- Turunmaan seutukunta Varsinais- Suomi Koko maa TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta Kemiönsaari 4,9 5,6 9,5 11,5 13,8 Länsi-Turunmaa 8,3 7,7 10,5 12,5 14,5 Åboland-Turunmaan seutukunta 7,1 7 10,2 12,2 14,3 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19, ,

34 KUVIO vuotiaat, 7 15-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä 34

35 KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 35

36 KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna Varsinais-Suomen väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Turunmaan seutukunnassa Kemiönsaaren väkiluku on ollut laskeva koko tarkasteluajanjakson ajan, vuodesta 1995 lähtien. Länsi-Turunmaalla väkiluku on kasvanut 2000-luvulla, mutta yleisesti muutosta on vaikea kuvailla tarkemmin kuntaliitosten vuoksi. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut enemmän Kemiönsaarella kuin Länsi-Turunmaalla. Molemmissa kunnissa vieraskielisten määrä on kuitenkin selvästi kasvanut vuodesta 1995 lähtien. Koko Varsinais-Suomesta Turussa oli suurin vieraskielinen väestö vuonna 2009, sillä vieraskielisiä oli noin 71 tuhatta asukasta kohden. Vähiten vieraskielisiä oli Pyhärannassa, missä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli noin 6 tuhatta asukasta kohden. Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat -ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Turunmaan seutukunnassa. Kemiönsaarella on iäkkäämpi väestö kuin Länsi-Turunmaalla ja molempien kuntien väestö on iäkkäämpää kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Kemiönsaarella useampi kuin joka neljäs asukas on täyttänyt 65 vuotta ja näin ollen Kemiönsaari kuuluu Varsinais-Suomen ikääntyneimpiin kuntiin yhdessä Kosken, Kustavin, Someron ja Taivassalon kanssa. 36

37 Lapsiperheiden määrä on vähentynyt vuodesta 1995 lähtien Turunmaan seutukunnassa, Varsinais- Suomessa ja koko maassa. Vuonna 2009 lapsiperheitä oli Länsi-Turunmaalla hieman enemmän kuin Kemiönsaarella. Kaikista perheistä lapsiperheitä oli noin 39 prosenttia Länsi-Turunmaalla ja noin 35 prosenttia Kemiönsaarella. Molemmissa kunnissa lapsiperheitä oli kuitenkin vähemmän kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Maskussa oli Varsinais-Suomen suurin lapsiperheväestö vuonna 2009 eli noin 49 prosenttia perheistä oli lapsiperheitä. Yksinhuoltajaperheiden määrä on vaihdellut vuosittain jonkin verran koko tarkasteluajanjakson ajan Turunmaalla. Vuosien 2008 ja 2009 välillä yksinhuoltajaperheiden määrä nousi Länsi- Turunmaalla ja laski Kemiönsaarella. Koko maakunnassa suurin yksinhuoltajaväestö oli Turussa, missä yksinhuoltajaperheitä on selvästi enemmän kuin koko Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). ). Sama on huomattu Turun kaupunkiseudun 4 tulevaisuuden laskelmissa vuodelle Laskelmien mukaan vuonna 2035 rakennemallialueella asutaan yksin, kaksin tai suurperheessä, mutta ei tämänhetkisen mittapuun mukaisessa pienessä perheessä. Yksinasumisen yleistyminen on ja tulee olemaan voimakas ilmiö myös Turun ulkopuolisissa kunnissa, jotka tähän asti on tunnettu lapsiperhekuntina. Lisäksi kaksistaan asuvien pariskuntien määrä tulee lisääntymään merkittävästi. (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010.) Turunmaalla Kemiönsaaren kunnassa yksin asuminen on lisääntynyt tasaisesti 2000-luvulla, mikä saattaa johtua väestön ikääntymisestä ja leskeytymisestä. Samankaltainen ilmiö on myös Vakka-Suomessa, missä väestö on suhteellisen iäkästä muuhun maakuntaan verrattuna. Yhden hengen asuntokuntien määrä on lisääntynyt myös Länsi-Turunmaalla, mutta selvästi hitaammin kuin naapurikunnassa. 2.8 Pohdinta Varsinais-Suomesta Väestötietojen tarkastelun pohjalta on nostettavissa muutamia huomioita Varsinais-Suomen tämänhetkisestä tilanteesta ja kehityksestä. Väestömäärän kehitys on ollut positiivista kaikissa Turun seutukunnan kunnissa ja Salossa. Muilla seuduilla ja kunnissa väestömäärä on vähentynyt viimeisinä tilastointivuosina tai koko tarkasteluajanjakson ajan. Varsinais-Suomen ikääntyneimpiä kuntia tällä hetkellä ovat Kemiönsaari, Koski, Kustavi, Somero ja Taivassalo. Nuorimpia 4 Rakennemallialueeseen kuuluu yhteensä 14 kuntaa Varsinais-Suomesta: Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010). 37

38 kuntia ovat Kaarina, Lieto, Masku, Nousiainen, Rusko ja Tarvasjoki, joissa kaikissa yli 20 prosenttia väestöstä on 0 15-vuotiaita. Muista väestötilastoista merkittävin on yksinhuoltajaperheiden määrä erityisesti pienituloisuuden näkökulmasta. Yksinhuoltajaperheet ovat monien tutkimusten mukaan suurimmassa köyhyysriskissä eri väestöryhmien tarkastelussa (mm. Forssén & Ritakallio 2009; Salmi, Sauli & Lammi-Taskula 2009). Kaikkein eniten yksinhuoltajaperheitä oli Turussa vuonna Myös Koskella, Kustavissa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa oli yli 20 prosenttia lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä. Lähteet Forssén, K. Ritakallio, V-M Yksinhuoltajaäitien moniulotteinen köyhyys Euroopassa. Teoksessa: Forssén, K. Haataja, A. Hakovirta, M. (toim.) Yksinhuoltajuus Suomessa. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50/2009, Helsinki. Katsaus Suomen väestöön Väestörakenne Tilastokeskus. Maakuntien väestökehitys ajautumassa eri suuntiin. Väestörakenne Tilastokeskus. Muutoksen suunnat -ajankohtaiskatsaus 1/2011. Turun kaupungin keskushallinto/strategia ja viestintä. < Pienasuntokuntien määrä kasvoi edelleen Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus. Salmi, M. Sauli, H. Lammi-Taskula, J Lapsiperheiden toimeentulo. Teoksessa: Lammi- Taskula, J. Karvonen, S. Ahlström, S. (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla Varsinais-Suomen liitto, Turku. 38

39 3. Lapset, nuoret ja perheet 3.1Johdanto Vuonna 2011 päättyvä Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma sisältää lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman, joka jakautuu kolmeen osa-alueeseen: lapsilähtöinen yhteiskunta, hyvinvoiva lapsiperhe ja syrjäytymisen ehkäisy. Ohjelman seuranta ja arviointi toteutuu asetettujen tavoitteiden ja niiden arvioimiseksi muodostettujen indikaattoreiden avulla. TIETOHYÖTY-hankkeen raportti koskien lapsia, nuoria ja perheitä on rakennettu politiikkaohjelman mukaisella jaottelulla kahteen osaan: lapsiperheiden hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman tavoite lapsilähtöisestä yhteiskunnasta on vaikeasti toteutettavissa ja mitattavissa tämän hankkeen puitteissa, mutta voidaan ajatella, että lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevien tilastojen aktiivinen seuranta osana suunnittelua ja päätöksentekoa lisää lapsilähtöisiä kuntia Varsinais-Suomessa Lapsiperheiden hyvinvointi Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman hyvinvoiva lapsiperhe -osassa pyritään matalan kynnyksen palvelujen ja avoimen toiminnan lisäämiseen, lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseen, väkivallan vähentämiseen sekä lasten ja nuorten terveellisten elämäntapojen vahvistamiseen. Tässä yhteydessä osasta käytetään nimitystä lapsiperheiden hyvinvointi. Lasten pienituloisuusaste 5. KASTE-ohjelman tavoiteindikaattori lapsiperheiden pienituloisuusasteesta tähtää alle 10 prosenttiin. Koko maassa lasten pienituloisuusaste oli vuonna 2008 noin 14 prosenttia. Lasten pienituloisuusaste kertoo, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät alle suhteellisen pienituloisuusrajan. Lasten pienituloisuusastetta on hyvä verrata kunnan yleiseen pienituloisuusasteeseen. Mikäli lasten pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, on lapsiperheiden suhteellinen tuloasema heikompi. (Sotkanet 2010.) 5 Vuonna 2008 pienituloisuusraja euroa / kulutusyksikkö oli noin euroa vuodessa. Toisin sanoen yksin asuva noin 1100 euron nettotuloilla kuukaudessa lukeutui pienituloiseksi. Tulonjakotilastossa käytettävässä Eurostatin kulutusyksikköasteikossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat henkilöt saavat painon 0,5 ja lapset (0-13-vuotiaat) saavat painon 0,3. Näin ollen raja nousee jokaisesta seuraavasta aikuisesta noin 500 euroa ja jokaisesta lapsesta noin 300 euroa. Kahden vanhemman ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perheessä kulutusyksikköjä on siis 1 + 0,5 + 0,3 + 0,3 = 2,1 ja pienituloisuusraja oli euroa koko vuodessa ja 2408 euroa kuukaudessa vuonna (Tilastokeskus 2011a.) 39

40 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. KASTE-ohjelma seuraa pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita vuotiaita. Tavoitteena on, että näiden osuus ikäluokastaan puolittuu. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet ovat vuoden aikana vähintään 10 kuukautena tukea saaneita (Sotkanet 2010). Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä. Toimeentulotukea saavien nuorten lisäksi TIETOHYÖTY-hankkeessa seurataan toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuutta kaikista lapsiperheistä. Tällä tavalla lasten pienituloisuudesta saadaan laajempi kuva, sillä indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden kaikenikäisten lapsiperheiden osuuden koko väestön lapsiperheistä. Lapsiperhe on perhe, jossa on huoltajia joko yksi tai kaksi tai ainakin yksi lapsista on alle 18-vuotias. (Sotkanet 2010.) Toimeentulotukea lyhytaikaisesti saaneet yksinhuoltajat, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista. Yksinhuoltajilla on suurempi riski joutua turvautumaan toimeentulotukeen kuin kahden huoltajan perheillä. Toimeentulotukea lyhytaikaisesti saaneet ovat vuoden aikana 1 3 kuukautena toimeentulotukea saaneita. Koska ko. tilaston kotitaloudet on suhteutettu alueen toimeentulotukea saaneiden talouksien yhteismäärään, yksinhuoltajien osuudet tuensaannissa jäävät alhaisiksi. (Sotkanet 2010.) Indikaattoriksi valittiin lyhytaikaisesti toimeentulotukea saaneet siitä syystä, että lyhytaikainenkin tuensaanti kertoo toimeentulovaikeuksista ja toisaalta indikaattorissa olevat tilastolliset ongelmat eivät perustelleet sekä pitkä- että lyhytaikaisen tuensaannin seuraamista. Tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien ja päivittäin tupakoivien 8 9 -luokan oppilaiden osuus vastaavanikäisistä. Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma kehottaa seuraamaan tosi humalaan juovien 8 9-luokan oppilaiden osuutta ja terveyden edistämisen politiikkaohjelma päivittäin tupakoivien osuutta. Lisäksi KASTE-ohjelman tavoitteena on päivittäin tupakoivien 8 9-luokan oppilaiden määrän vähentäminen viidellä prosentilla. Indikaattorista on esitetty tieto ainoastaan vuodelta 2007, sillä Kouluterveyskysely tehdään samoissa kunnissa vain joka toinen vuosi. Länsi-Suomen kunnat osallistuvat kyselyyn parittomina vuosina. (THL 2010.) Näitä indikaattoreita tulkitessa pitää muistaa kuntien koko. Mitä pienempi kunta, sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Noin 100 vastaajan kunnissa yksi vastaaja muodostaa yhden prosenttiyksikön. Huomionarvoista on myös se, että alkoholiveron laskeminen näkyy nuorten juomisen lisääntymisenä vuodesta 2004 lähtien. Sen sijaan kouluterveyskyselyn tulosten mukaan päivittäinen tupakointi on vähentynyt 2000-luvulla. (Sotkanet 2010.) 40

41 Kasvatus- ja perheneuvoloiden 0 6- ja 7 15-vuotiaat asiakkaat vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut. Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman hyvinvoiva lapsiperhe -osassa yhtenä tavoitteena on matalan kynnyksen palvelujen ja avoimen toiminnan lisääminen. Tavoitteen mittareina ovat muun muassa kasvatus- ja perheneuvoloiden käyntimäärät lapset ja nuoret eriteltyinä ja kunnallista kotipalvelua saaneiden lapsiperheiden määrä. Kasvatus- ja perheneuvonnan määrän indikaattori ilmaisee vuoden aikana sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvontapalveluja saaneiden lukumäärää. "Kunnat kustantamat palvelut" tarkoittaa niiden palveluiden (tai tulonsiirtojen) määrää, jotka kunta on kustantanut asukkailleen. Tulkinnassa on otettava huomioon, että eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja palveluilleen. Palvelujärjestelmä on kokonaisuus, jolloin yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei kerro koko totuutta. Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakasmäärät tällä ikäryhmittelyllä on saatavissa vuodesta 2006 lähtien. (Sotkanet 2010.) Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä. Kodinhoidon avun indikaattori ilmaisee kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden lapsiperheiden 6 määrän. Kodinhoitoavulla tarkoitetaan henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja avustamista sekä perheiden arjen tukemista. (Sotkanet 2010.) Syrjäytymisen ehkäisy Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelmassa syrjäytymistä pyritään ehkäisemään elämänhallintataitojen edistämisellä ja nuorten koulutukseen motivoimisella, lasten ja nuorten harrastuksilla, osallisuudella liikuntaan, taiteeseen ja kulttuuriin sekä lapsia ja nuoria tukevalla ympäristöllä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuutta seurataan KASTE-ohjelmassa, jossa tavoitteena on vähentää näiden osuus alle 10 prosenttiin. Koko maassa koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on tällä hetkellä noin 12 prosenttia. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet ovat henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta (Sotkanet 2010). Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta. Sotkanetistä saatavat työttömyystilastot perustuvat työministeriön työnvälitystilastoihin, jotka kerätään työvoimatoimistojen asiakasrekisteritiedoista (vrt. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, joka perustuu otantaan) (Sotkanet 2010). Indi- 6 Lapsiperheeksi luokitellaan perhe, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi (Sotkanet 2010). 41

1. Väestö. 1.1Johdanto

1. Väestö. 1.1Johdanto 1. Väestö 1.1Johdanto Väestö 31.12. Indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön määrän vuoden viimeisenä päivänä. Väestömäärän muutos vuosien 1995-2009, 2000-2009 ja 2008-2009 välillä on

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ LOIMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

6. Päihteet. 6.1Johdanto

6. Päihteet. 6.1Johdanto 6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää

Lisätiedot

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU JATKUNUT NOPEANA Toukokuussa alkanut työttömyyden kasvun kiihtyminen on jatkunut alkusyksyn aikana. Vuonna 2013 alkaneesta työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN

TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN Tuoreimman tulevaisuuden väestökehitystä arvioivan Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan nykyisten väestöltään kasvavien kuntien väestönkasvu

Lisätiedot

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot TURUN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011 2012

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun

Lisätiedot

3. Lapset, nuoret ja perheet. 3.1 Johdanto Lapsiperheiden hyvinvointi

3. Lapset, nuoret ja perheet. 3.1 Johdanto Lapsiperheiden hyvinvointi 3. Lapset, nuoret ja perheet 3.1 Johdanto Vuonna 2011 päättyvä Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma sisältää lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman, joka jakautuu kolmeen osa-alueeseen: lapsilähtöinen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus kesäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2017 Turun ennakkoväkiluku

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2017, kesäkuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 4.08.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.1.2014 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Jätevedenkäsittelyn vyöhykkeet vyöhykkeissä LIITE 3 (1/7) Vyöhykkeet A Viemäröity alue B Viemäröitävä alue E Peruskäsittelyn alue F Maahan imeytykseen soveltumaton alue G1 Vesistön rantavyöhyke 100 m G2

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2017, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.06.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 31.01.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 12.02.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun

Lisätiedot

KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008

KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008 KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2009-2013 Varsinais-Suomen kuntayhtymille, poliittisille piirijärjestöille, tiedotusvälineille Varsinais-Suomen

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 12.11.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 12.11.2008 ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

LOIMAAN ALUEEN KUNNAT

LOIMAAN ALUEEN KUNNAT LOIMAAN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011 2012

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMESSA 2012

VARSINAIS-SUOMESSA 2012 VARSINAIS-SUOMESSA 2012 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2013-2017 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 13.3.2008 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITOA VARSINAIS-SUOMESSA. Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö, Kirsi Ollonqvist 22.3.

IKÄIHMISTEN PERHEHOITOA VARSINAIS-SUOMESSA. Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö, Kirsi Ollonqvist 22.3. IKÄIHMISTEN PERHEHOITOA VARSINAIS-SUOMESSA Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö, Kirsi Ollonqvist 22.3.2017 VARSINAIS-SUOMEN PERHEHOITOYKSIKKÖ Yhteistyökunnat 2017: Kaarina,

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2017 2018 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 26.5.2017 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus. Oiva Myllyntaus Kuntajakoselvittäjä

Turun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus. Oiva Myllyntaus Kuntajakoselvittäjä Turun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus 29.4.2014 Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus Kuntajakoselvittäjä 1 Turun ydinkunnat + Lieto/Tarvasjoki Pöytyä Mynämäki Vehmaa Kustavi Nousiainen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkuu Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Työttömien määrä yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys alenemassa paikoitellen Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko Kalle Myllymäki 21.3.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni Varsinais-Suomen kunnissa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni useassa Varsinais-Suomen kunnassa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus 17.3.2016

Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakunnan talous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Maakuntatalous Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa

Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa Pauli Kamsula, HTM, sh Projektipäällikkö Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos VSSHP Ensihoitopalvelu Ensihoitopalvelu on kokonaisuus, joka vastaa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Työttömyys yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun

Lisätiedot

Läntinen sote-alue. Valmistelun organisointi:

Läntinen sote-alue. Valmistelun organisointi: Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi: Kuntajohdon tapaaminen, Turku 29.1.2015 Maija Kyttä Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi Valtakunnallinen tuki Alustava valmistelu Länsi-Suomen alueella

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2 / 2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2 / 2012 Työttömät Varsinais-Suomen ELY-keskus pvm Julkaistavissa 20.3.2012 9.00 Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2 / 2012 Työttömyys supistuu yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1. 2014 klo 9.00 Työttömyys kasvaa ja kuntien haasteet Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

Uusikaupunki. Kuntaraportti

Uusikaupunki. Kuntaraportti Uusikaupunki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Työttömyys yhä kasvussa elokuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot