1. Taija Roiha Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kulttuuritoiminta 2. Anu Oinaala ja Vilja Ruokolainen
|
|
- Viljo Halttunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KANTU 2015 Työryhmä: Kulttuuri, kulttuuriperintö, kansalaisyhteiskunta ja kolmas sektori Pasi Saukkonen, Minna Ruusuvirta, Abstraktit 1. Taija Roiha Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kulttuuritoiminta 2. Anu Oinaala ja Vilja Ruokolainen Esittävän taiteen vapaa kenttä osana kolmatta sektoria 3. Jutta Virolainen Kulttuuriosallistumisen merkitykset muutoksessa näkökulmia kulttuuriin osallistumiseen, osallistumattomuuteen ja osallisuuteen 4. Outi Sivonen Taide- ja kulttuurialan osuuskunnat Suomessa 5. Virpi Näsänen Selviytymistarina? Takautuva katsaus Osuuskunta Forum Boxin hallitustyöskentelyyn ja toiminnan strategioihin 6. Ritva Mitchell ja Anna Kanerva Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta ja sen toimeenpano Suomessa 7. Heidi Wirilander Kulttuuriperintö - vuorovaikutuksen vai reviiritaistelun prosessi 8. Katri Karkinen Sisällissodan 1918 päätös Lahdessa sukututkimusaineiston valossa
2 Taija Roiha HuK, Jyväskylän yliopisto Tutkija, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kulttuuritoiminta Kirkon ja valtion suhteet ovat moniselitteiset. Julkisoikeudellisena yhteisönä kirkon rahoitus perustuu osaltaan tiettyjen yhteiskunnallisten tehtävien hoitoon, toisaalta taas suuri osa kirkon perustoiminnasta on sen itsensä säätämää. Joissakin tyypittelyissä kirkko onkin määritelty osaksi kolmatta sektoria. Kirkon tehtävien jakautuminen yhtäältä lakisääteisiin ja hallinnollisiin sekä toisaalta vapaaehtoisiin ja toiminnallisiin näkyy myös evankelis-luterilaisen kirkon kulttuuritoiminnassa. Kulttuuriperinnöstä huolehtiminen on esimerkki lakisääteisestä tehtävästä, ja se on myös yksi peruste evankelis-luterilaisen kirkon erityisasemalle julkisen rahoituksen osalta suhteessa muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin (pois lukien ortodoksinen kirkko). Lakisääteisten tehtävien ohella kirkko kuitenkin järjestää paljon myös muunlaista kulttuuritoimintaa aina kuoroista ja konserteista lukupiireihin ja oopperakerhoihin. Kirkko tekee myös merkittäviä taidehankintoja. Esitelmäni perustuu Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporessa syksyllä 2014 tehtyyn, julkaisemattomaan selvitykseen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kulttuuritoiminnasta. Selvityksen lähtökohtana oli yhtäältä halu kartoittaa tietoa kirkosta osana kolmatta sektoria ja ymmärtää, miten erilaiset toimintaympäristön muutokseen liittyvät tekijät vaikuttavat siihen, miten seurakunnat kulttuuritoimintansa järjestävät. Toisaalta selvityksen kautta haluttiin kartoittaa taide- ja kulttuurikeskeisestä näkökulmasta tietoa siitä, mitä kirkon taide- ja kulttuuritoiminta oikeastaan sisältää. Selvityksen lähdeaineistona hyödynnettiin asiantuntijahaastatteluita, aikaisempaa tutkimusta sekä kirkon itsensä tuottamaa tilastotietoa. Anu Oinaala, Vilja Ruokolainen, Esittävän taiteen vapaa kenttä osana kolmatta sektoria Esitelmämme perustuu vuonna 2013 ilmestyneeseen tutkimukseemme Vapaan kentän jäljillä - Tutkimus teatterin, tanssin, sirkuksen sekä performanssi- ja esitystaiteen vapaasta kentästä, jossa tavoitteena oli kuvata taiteen vapaata kenttää ja mm. kentän toimijoiden toimintalogiikkaa, toiminnan volyymia ja työllistävyyttä. Lähestymme nyt tutkimuksemme aihepiiriä uudesta näkökulmasta. Tarkoituksenamme on pohtia sitä, millaisena esittävän taiteen vapaa kenttä näyttäytyy, kun sen toimijoita tarkastellaan kolmannen sektorin toimijoina. Esimerkiksi sekä organisoitumismuodot että jäsenyyden merkitys ovat taiteen vapaalla kentällä moninaisia. Esittävän taiteen vapaaseen kenttään pätevät tietyt piirteet, jotka tekevät siitä erityislaatuisen kokonaisuuden kolmannella sektorilla: 1) toiminta on ammattimaista taide- ja kulttuuritoimintaa, 2) toimijat tuottavat kulttuuripalveluita, 3) joita tuottavat ja esittävät organisoituneiden toimijoiden lisäksi myös yksittäiset taiteilijat ja muodollisesti organisoitumattomat projektikohtaiset työryhmät sekä 4) organisaation jäsenyys ja taiteellisen työryhmän jäsenyys on usein erotettu toisistaan. Näistä syistä emme siis käsittele esittävän taiteen vapaata kenttää ensisijaisesti kansalaistoimintana, jonka toimintaan pääsee mukaan kuka tahansa kiinnostunut ja aktiivinen, vaan pikemminkin kolmannen sektorin hyvin professionalisoituneena toimintana, jonka tuloksena on ammattilaisten tuottamia kulttuuripalveluita.
3 Jutta Virolainen, YTM Tutkija, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Kulttuuriosallistumisen merkitykset muutoksessa näkökulmia kulttuuriin osallistumiseen, osallistumattomuuteen ja osallisuuteen Taide ja kulttuuri voidaan nähdä keinoina, joiden kautta kansalaiset osallistuvat demokraattisen yhteiskunnan kehitykseen. Kansalaisten osallistumisen lisääminen kulttuuriin on viime vuosina noussut uuden kiinnostuksen kohteeksi kulttuuripolitiikassa ja kulttuuripolitiikan tutkimuksessa. Esimerkiksi muutokset yhtäältä vapaa-ajan vieton tavoissa aikaisempiin sukupolviin verrattuna sekä mediamaiseman muutos ovat tuottaneet uusia näkemyksiä perinteisiin osallistumisen ja osallistumattomuuden malleihin, mikä on asettanut painetta julkiselle kulttuuripolitiikalle. Toisaalta keskustelua on käyty siitä, miten kansalaiset voidaan ottaa paremmin osallisiksi päätöksentekoon. Julkishallinnon kehityksen yhteydessä puhutaan esimerkiksi osallistuvasta demokratiasta ja osallistavasta käänteestä. Uusi kiinnostus kulttuuriin osallistumisen lisäämiseen asettuu siten osaksi laajempaa yhteiskunnallista kiinnostusta kansalaisten osallistumisen ja osallisuuden lisäämiseen. Tarkastelen esitelmässäni kansalaisten taiteeseen ja kulttuuriin osallistumista kulttuuripolitiikan näkökulmasta. Tarkastelussa kansalaisten nähdään osallistuvan kulttuurielämään, josta osa on julkisesti rahoitettua ja osa ei ole. Luon esitelmässä ensin katsauksen keskeisiin käsitteisiin. Keskustelen myös siitä, mitä merkityksiä kulttuuriin osallistuminen saa julkisen kulttuuripolitiikan kehityksen näkökulmasta. Lopuksi tarkastelen case-esimerkin avulla siitä, miten kulttuurikäyttäytymisen muutosprosessia voitaisiin tutkia yhteydessä kansalaisyhteiskunnan kehitykseen. Esitykseni pohjautuu Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiössä meneillään olevaan kulttuuriin osallistumista, osallisuutta ja osallistumattomuutta tarkastelevaan tutkimushankkeeseen. Avainsanat: kulttuuriin osallistuminen, osallisuus ja osallistumattomuus
4 Outi Sivonen (FM) Tutkija, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore Taide- ja kulttuurialan osuuskunnat Suomessa Esitelmä perustuu Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön (Cupore) elokuussa 2015 julkaisemaan selvitykseen Taide- ja kulttuurialan osuuskunnat Suomessa (Sivonen & Saukkonen 2014). Selvitystä varten tehtiin keväällä 2015 verkkopohjainen kysely, johon vastasi 47 osuuskuntaa. Lisäksi haastateltiin kahdeksan osuuskunnan jäseniä. Selvityksessä haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millaisia taide- ja kulttuuriosuuskunnat ovat ja miksi niitä on perustettu? Mikä on niiden suhde yksityiseen ja kolmanteen sektoriin sekä julkiseen sektoriin? Mikä on niiden merkitys jäsenilleen ja toimintaympäristölleen? Millaisia kulttuuriosuuskunnat ovat työllistäjinä? Miltä näyttää kulttuuriosuuskuntien tulevaisuus? Selvityksessä havaittiin, että kulttuuriosuuskunnat sijoittuvat usein yksityisen liiketoimintasektorin ja kolmannen sektorin välimaastoon. Hieman yli kolmannes kyselyyn vastanneista osuuskunnista katsoi muistuttavansa liiketoimintaa harjoittavaa yritystä ja noin puolet piti itseään samanaikaisesti sekä yrityksenä että yleishyödyllisenä toimijana. Vastauksissa korostui myös se, kuinka taide- ja kulttuurialalla toimitaan epävarmoilla työmarkkinoilla, mikä nostaa kynnystä yrittäjäksi ryhtymiseen. Osuuskunta näyttäisikin olevan vaihtoehto yksin yrittämiselle ja se perustetaan usein juuri jäsenten työllistämiseksi ja/tai työllistämisen tukemiseksi. Osuuskunta tarjoaa kuitenkin kokopäivätyön vain harvoin ja jäsenillä on usein varsinainen työpaikka jossain muualla. Kulttuurialalla on lisäksi sellaisia osuuskuntia, joiden tarkoitus ei ole jäsentensä työllistäminen, vaan esimerkiksi oman kulttuurinalan edistäminen. Selvityksemme perusteella voisikin todeta, että kulttuuriosuuskunnan paikkaa yhteiskunnassa täytyy arvioida tapauskohtaisesti. Virpi Näsänen, tohtoriopiskelija Hanken School of Economics, Helsinki Selviytymistarina? Takautuva katsaus Osuuskunta Forum Boxin hallitustyöskentelyyn ja toiminnan strategioihin Esitelmäni, jonka tutkimuskysymys on vasta tarkentumassa, käsittelee vuonna 1996 perustetun Osuuskunta Forum Boxin toimintaa hallitustyöskentelyn ja strategisen johtamisen näkökulmasta. Forum Boxista on Ruoholahdessa sijaitsevan galleriatilansa sekä monipuolisen ja ennakkoluulottoman ohjelmansa myötä kehittynyt yksi Helsingin keskeisistä kuvataidetoimijoista. Osuuskunnalla on 80 jäsentä (joista 78 taiteilijoita). Forum Boxin toimintaa johtaa hallitus, jossa on 10 varsinaista ja 3 varajäsentä. Hallituksen puheenjohtaja, joita osuuskunnan historian aikana on ollut kaikkiaan neljä, on aina valittu oman jäsenistön ja myös taiteilijakunnan ulkopuolelta. Osuuskunnalla on kaksi kokopäivätoimista työntekijää sekä sen lisäksi osapäiväisiä näyttelyvalvojia. Tutkimukseni keskittyy Forum Boxin hallitustyöskentelyyn. Pyrin kartoittamaan miten erilaiset strategiset linjaukset ovat vuosien saatossa muokanneet esimerkiksi osuuskunnan näyttelytoimintaa, taloutta, henkilökuntapolitiikkaa ja esimerkiksi jäsenistön omaa aktiivisuutta toiminnan kehittämiseen. Käytän tutkimusaineistona Forum Boxin arkistoa ja hallituksen pöytäkirjoja. Olen itse ollut osuuskunnan jäsen vuodesta 1999, joten
5 tutkimuksellisessa lähtökohdassani on vahva introspektiivinen ote. Koska en kuitenkaan ole ollut mukana hallitustyöskentelyssä ennen vuotta 2013, uskon että pystyn avoimin mielin ja kriittisestikin analysoimaan hallituksen asiakirjoja. Forum Box on mielestäni mitä mainioin tapaus esiteltäväksi KANTU 2015:n Kulttuuri, kansalaisyhteiskunta, kolmas sektori -työryhmässä. Kuten muutkin nk. vapaan kentän toimijat, Forum Boxin 15 vuotinen historia on ollut taloushuolien sävyttämää. Toisaalta osuuskunta on kyennyt toimimaan pitkäjänteisesti ja ratkaisukeskeisesti vaikeissa tilanteissa. Esitelmäni ottaa kantaa esimerkiksi kysymykseen Onko pienosuuskunnista kulttuuritoiminnan pelastajiksi?, sillä Forum Box edustaa mielestäni juuri sen kaltaista tärkeää, taiteellisesti kunniahimoista ja tinkimätöntä taidetarjontaa, jota ei ole mahdollista tuottaa kaupallisella pohjalla toimivissa taideorganisaatioissa ja joka myös jää valitettavan vähälle huomiolle julkisissa kulttuurilaitoksissa. Ritva Mitchell & Anna Kanerva Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta ja sen toimeenpano Suomessa Yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta hyväksyttiin Unescon yleiskokouksessa vuonna Suomi ratifioi Unescon sopimuksen vuonna Sopimukseen on tällä hetkellä liittynyt 161 Unescon jäsenmaata, mukaan lukien kaikki Pohjoismaat ja Baltian maat. Sopimuksen täytäntöönpanosta Suomessa vastaa Museovirasto, joka valmistelee parhaillaan toimeenpanon mallia. Aineettomalla kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan Unescon sopimuksen mukaan käytäntöjä, kuvauksia, ilmauksia, tietoja ja taitoja sekä niihin liittyviä välineitä, esineitä, artefakteja ja kulttuurisia tiloja jotka yhteisöt, ryhmät ja joissain tapauksissa yksityishenkilöt tunnustavat osaksi kulttuuriperintöään. Yleissopimuksen tavoitteena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön suojelua sekä lisätä tietoisuutta aineettomaan kulttuuriperinnön merkityksestä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Sopimus velvoittaa jäsenmaitaan ottamaan käyttöön aineettoman kulttuuriperinnön suojelua koskevan toimintalinjauksen sekä laatiman yhden tai useampia luetteloita aineettomasta kulttuuriperinnöstä alueellaan. Yleismaailmallisena sopimuksena se kuitenkin jättää sopimusmaille toimeenpanon osalta paljon vapautta. Keskeisintä sopimuksen toimeenpanossa on varmistaa ryhmien ja yhteisöjen, aineettoman kulttuuriperinnön kantajien ja taitajien, osallistuminen aineettoman kulttuuriperinnön määrittelyyn ja suojelemiseen. Suomessakin erityisen tärkeää on keskustella siitä, miten kansalaisyhteiskunta saadaan mukaan toimintaan. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporessa on laadittu selvitys sopimuksen toimeenpanosta verrokkimaissa sekä toteutettu kulttuuriperintöalan asiantuntijoille suunnattu verkkokysely siitä, miten Unescon sopimusta voitaisiin Suomessa toteuttaa. Lisäksi laaditaan toinen kysely, jossa kartoitetaan suuren yleisön näkemyksiä heille tärkeästä aineettomasta kulttuuriperinnöstä ja sen suojelusta. Seminaariesityksessä käydään läpi Unescon sopimuksen käsitteitä ja perusteita sekä Cuporen tutkimustyötä ja sen tuloksia erityisesti kansalaisten osallistumisen näkökulmasta.
6 Katri Karkinen YTT, MMM agronomi yhteiskuntapolitiikka Sisällissodan 1918 päätös Lahdessa sukututkimusaineiston valossa Sisällissodan vaiheiden kuvaus ja osapuolten tunnistus alkoivat Suomessa luvulla. Vankileirien henkilötapauksia tunnetaan huonosti lukuun ottamatta yksittäisiä, usein sukututkijoiden laatimia kertomuksia. Sukututkimus on muodikas maallikkotutkimuksen aktiviteetti. Sukututkijoiksi ryhtyy koulutettu, työelämästä eläkkeelle jäänyt henkilö, jolla on valmius tietotekniikan käyttöön. Sukututkimuksen järjestöt ovat 20 vuotta edistäneet asiakirjojen digitalisointia niin, että tiettyihin aineistoihin pääsee tutustumaan Internetin välityksellä. Sukututkijat etsivät vuoden 1918 jälkeen tehtyjä muun muassa seurakuntien rippikirjojen merkintöjä. Sukututkimuksella seurataan henkilöiden ja perheiden vaiheita, mutta monet tutkivat myös omaa ja edellisen sukupolven kotiseutua. Tutkijoiden metodologiset taidot ovat puutteellisia, ja tutkimusaineiston systemaattinen keruu tai kriittinen tarkastelu on vähäistä. Silti työn into on suuri. Suomalainen sisällissota toukokuussa 1918 päättyi Lahdessa. Ihmismassojen paetessa Länsi-Suomesta ohjattiin osa Lahteen leireille, joilla pidätettiin kaksikymmentä kaksi tuhatta henkeä. Heidi Wirilander, tohtorikoulutettava, FM, konservaattori YAMK Jyväskylän yliopisto, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Kulttuuriperintö - vuorovaikutuksen vai reviiritaistelun prosessi Tarkastelen tässä esityksessä kulttuuriperinnön, yhteisön ja kulttuuriperintöasiantuntijoiden vuorovaikutusta kulttuuriperintöprosessissa Vartiokylän linnavuoren arkeologisen alueen tapauksessa. Esityksessä analysoidaan Vartiokylän linnavuoren kulttuuriperintöprosessia vuosien 1877 ja 2014 välisenä aikana. Vartiokylän linnavuoren historia kulttuuriperintökohteena alkoi vuonna 1877, jolloin tunnettu kansatieteen keräilijä pastori Henrik August Reinholm tallensi linnavuoren aluetta käyntinsä yhteydessä ja julkaisi aiheesta artikkeliin Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirjassa VI. Vartiokylän linnavuoreen liitetty kulttuuriperintökuva vahvistui, täydentyi ja muuttui vuosien 1886, 1962 ja 1974 inventointien, vuoden 1888 kartoituksen sekä vuosien 1916 ja 1929 tarkastuskäyntien dokumentointien vaikutuksesta. Linnavuoren alue pakkolunastettiin Suomen valtiolle muinaisjäännösalueena vuonna Uusi vaihe kulttuuriperintöalueen historiassa alkoi vuonna 2014, kun taloustaantuman kourissa kamppaileva Suomen valtio päätti myydä Linnavuoren alueen. Linnavuoren tapauksessa kulttuuriperinnön, yhteisön ja kulttuuriperintöasiantuntijoiden vuorovaikutuksessa näyttäytyy kulttuuriperinnön määrittelyn ja hallinnoinnin liittyvät ongelmalliset, autoritäärisiltäkin vaikuttavat piirteet. Kulttuuriset konfliktit asiantuntijoiden ja joidenkin alueen asukkaiden välillä ovat ilmenneet linnavuoren alueella myös kulttuuriperinnön ilkivaltaisena vahingoittamisena. Ilkivallalla tarkoitetaan tässä esityksessä kulttuuriperintökohteen sellaista haltuunottoa, joka joko tuhoaa kohteen aikaisempia historiallisia kerrostumia tai sellaisia lisäyksiä, jotka vähentävät kohteen alkuperäisyyttä tai sen tieteellistä informaatioarvoa.
Kulttuuripolitiikka ja osallisuus
Alustus, kulttuurituottajapäivät 17.9.2019 Kulttuuripolitiikka ja osallisuus Sakarias Sokka 1 Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore o Korkeatasoista tutkimus- ja asiantuntijatietoa, mm. kulttuuripoliittisen
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotUnescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit
1 Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Carina Jaatinen, kehittämisjohtaja
LisätiedotKulttuuriperintö - vuorovaikutuksen vai reviiritaistelun prosessi
Kulttuuriperintö - vuorovaikutuksen vai reviiritaistelun prosessi Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Heidi Wirilander, tohtorikoulutettava heidi.s.i.wirilander@student.jyu.fi
LisätiedotELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori
ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan
LisätiedotSuomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE
Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa
LisätiedotSUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON KULTTUURITOIMINTA. Taija Roiha KANTU-päivät 2015
SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON KULTTUURITOIMINTA Taija Roiha KANTU-päivät 2015 Kolmannen sektorin määrittely Institutionalisoitunut rakenne Ei-julkisia Eivät tavoittele taloudellista voittoa Itsehallinnollisuus
LisätiedotKuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,
Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotFaron sopimuksen suositukset
Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa
LisätiedotKuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi
Kuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi Korpelainen, Jan-Erik Paadar #eläväperintö @LeenaMarsio Mitä
LisätiedotKuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,
Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotOsallisuus kunnan kulttuuritoiminnassa
Osallisuus kunnan kulttuuritoiminnassa Kuntanäkökulma kulttuurilain uudistustyöhön Sampo Purontaus 7.12.2017 Kuntanäkökulmasta Mikä kuntanäkökulma? Kuntakenttä tuottaa hyvin kirjavaa puhetta esim. kulttuurin
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas
KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON
LisätiedotKuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,
Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik
LisätiedotKulttuuriosallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy
Kulttuuriosallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy Näkökulmia syrjäytymiseen, osallisuuteen ja kulttuuriin Sampo Purontaus 30.1.2018 Esityksen sisällöstä Mistä nyt puhutaan? Pohdintaa kulttuurin, osallisuuden
LisätiedotKOLMANNEN SEKTORIN KULTTUURITILAT TOTEUTTAVAT TÄRKEITÄ TEHTÄVIÄ
175 PUHEENVUOROJA KOLMANNEN SEKTORIN KULTTUURITILAT TOTEUTTAVAT TÄRKEITÄ TEHTÄVIÄ Mari Kuukkanen* Kolmannen sektorin kulttuuritoiminnasta on ilmestynyt viime vuosina erilaisia selvityksiä ja hankeraportteja.
LisätiedotHallituksen kärkihanke: Prosenttitaiteen periaatteen laajentamista taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi
Hallituksen kärkihanke: Prosenttitaiteen periaatteen laajentamista taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi Projektipäällikkö Jutta Virolainen Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore Lapsille ja nuorille
LisätiedotHakeminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Leena Marsio, Museovirasto
Hakeminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin Leena Marsio, Museovirasto Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luettelo (The Representative List of the Intangible Cultural Heritage of
LisätiedotKantu 13. Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Heidi Wirilander, FM, tohtorikoulutettava
K ansalaisaktivismi kulttuuriperintökatastrofien jälkihoidossa Kantu 13 Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos 15.2.2013 Heidi Wirilander, FM, tohtorikoulutettava Kansalaisyhteiskunta,
LisätiedotAlustava käyttösuunnitelma 2019 vs. 2018
Alustava käyttösuunnitelma 2019 vs. 2018 TA-tili TA /SEUKO 2 RAHAPELITOIMINNAN VOITTOVARAT TAITEEN EDISTÄMISEEN TA 2018 TAE 2019 29.80.52. MOMENTTI YHTEENSÄ 238 294 000 246 260 000 1) Luova työ ja tuotanto
LisätiedotKuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi
Kuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi Korpelainen, Jan-Erik Paadar #eläväperintö @LeenaMarsio Aineeton
LisätiedotUnescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta. Anna Kanerva & Ritva Mitchell / CUPORE
Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta Anna Kanerva & Ritva Mitchell / CUPORE Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuodelta 2003 161 valtiota on ratifioinut
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke
Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,
LisätiedotSuomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju
Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,
LisätiedotTaide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025
Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Työryhmän toimeksianto 1. kartoittaa alueellisten ja paikallisten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malleja ja tilaa maan erilaisilla
LisätiedotAineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi
Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka
LisätiedotKuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista
Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista Kulttuurituottajien päivä 16.-17.9. Jyväskylä Johanna Selkee Erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto 1 Suomen Kuntaliitto ry Suomen vaikuttavimpia
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotArtsEqual - Taide kouluissa. Eeva Anttila, Taideyliopisto eeva.
ArtsEqual Arts@School - Taide kouluissa Eeva Anttila, Taideyliopisto eeva. anttila@uniarts.fi artsequal.fi Tutkimuskysymykset Mitä ovat ne mekanismit, jotka taidetta ja taidekasvatusta koskevissa suomalaisissa
LisätiedotTAITEESTA JA KULTTUURISTA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
TAITEESTA JA KULTTUURISTA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Arttu Haapalainen Taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija 2015 2017 Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaan aluetoimipiste TAIDE JA HYVINVOINTI Jo Antiikin
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotTaide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta
Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta Paula Tuovinen, johtaja 6.3.2019 Taiken perustehtävä taata Taiteilijan mahdollisuudet tehdä taiteellista työtä ja
LisätiedotRAI-tietojen hyödyntäminen kulttuurisen vanhustyön tukena
RAI-tietojen hyödyntäminen kulttuurisen vanhustyön tukena Kehittämishankkeen yhteenveto AILI-verkoston selvitys 2018 Silva Siponkoski 1 Kehittämishanke lyhyesti Kehittämishankkeen RAI-järjestelmästä on
LisätiedotKuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,
Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik
LisätiedotAjankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä
Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 9.11.2017, Porvoo Leena Aaltonen ja Tapani Sainio Valtionavustukset 2018 vuoden 2018 talousarvioesityksessä kirjastomomentin
LisätiedotKulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä
Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Voimaa Taiteesta seminaari, Vantaa 27.9.2012 Tuulia Koponen, yh, TtM, 27.9.2012 Tuulia Koponen 1
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotKulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia
Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia, ympäristöministeriö 11.4.2018 Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivä, Helsinki Maakuntalaki HE 15/2017 2 luku
LisätiedotSelvittäjien raportti. Kalevi Kivistö
KUNTIEN KULTTUURITOIMEN TUKI-JA KEHITTÄMISPOLITIIKKA Selvittäjien raportti Kalevi Kivistö 12.1.2012 TEHTÄVÄKSIANTO Tarkastella nykyistä kunnan kulttuuritoimea koskevaa lainsäädäntöä, kulttuuripalveluiden
LisätiedotKulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen
Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia. Pori kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia Pori 12.12.2017 kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö Creative Industries Finland/Sanna Peurakoski Taustaa ja tilastoja
LisätiedotPieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014:
Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014: EHDOTUS LASTENKULTTUURIPOLIITTISEKSI OHJELMAKSI luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle Helsingissä 14.2.2014,
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotKulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä
Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin
LisätiedotKatsaus nykysirkuksen kulttuuripoliittiseen asemaan Suomessa Lotta Vaulo
Tänään 13.00 13.10 Avaussanat Lotta Vaulo, toiminnanjohtaja, Sirkuksen tiedotuskeskus Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori, Museovirasto 13.10 13.30 Katsaus nykysirkuksen kulttuuripoliittiseen
LisätiedotKaupunkiaktivismi Lahen voimavarana
Lahen aktiivien tapaaminen 26.11.2015 Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen
LisätiedotAsukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön Anne Pyykkönen
Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön 22.8.2017 Anne Pyykkönen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille osallistumisen
LisätiedotHELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET
HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET 2017-2018 Taide- ja kulttuuriavustukset Kehittämisavustukset Taide- ja kulttuuripalkinnot Helsingin kulttuuripalkinto Helsingin
LisätiedotSosiaalipedagogiikkaa lähiöbaarissa: osallistava teatteri dialogin herättelijänä
Sosiaalipedagogiikkaa lähiöbaarissa: osallistava teatteri dialogin herättelijänä Sosiaalipedagogiikan päivät 2018 tutkimustyöryhmät Kemi 22.3.2018 Sanna Ryynänen, FT, sosiaalipedagogiikan yliopistonlehtori
LisätiedotHelsingin osallistavan kulttuurityön malli
Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin mallin tavoitteet vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista alueiden tasapainoinen kehitys, osallisuus, yhteisöllisyys
LisätiedotDerby Forum -kysely TAUSTAMUUTTUJAT. Ikäsi. 20-24 -vuotias. 25-29 -vuotias. 30-34 -vuotias. 35-39 -vuotias. 40-44 -vuotias.
Derby Forum -kysely Onnittelut meille, sillä juuri Sinut on valittu kehittämään Lions toimintaa piirissämme. Etenemme kahdessa vaiheessa. Aluksi toivomme Sinun vastaavan tähän kyselyyn. Täyttämällä tämän
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran lausunto työryhmän ehdotuksesta museopoliittiseksi ohjelmaksi
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran lausunto työryhmän ehdotuksesta museopoliittiseksi ohjelmaksi Opetus- ja kulttuuriministeriölle 30.6.2017 Viite: Lausuntopyyntö OKM/32/040/2015, 21.4.2017 Lyhyesti:
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotOrientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta
TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi
LisätiedotPerinteisten käsityötaitojen siirtäminen Unescon kontekstissa Dr. art. Anita Vaivade. Latvian kulttuuriakatemia Helsingin yliopiston tutkijakollegium
Perinteisten käsityötaitojen siirtäminen Unescon kontekstissa Dr. art. Anita Vaivade Latvian kulttuuriakatemia Helsingin yliopiston tutkijakollegium Baltialaiset laulu- ja tanssijuhlat. Viro, Latvia, Liettua,
LisätiedotFiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät
Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma
LisätiedotNuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö
Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait
LisätiedotMaakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo
Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto
LisätiedotKulttuuri kantaa sivistyskuntaa!
Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa! Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet 2019 Johanna Selkee Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto @JoSelkee Sivistyskunnan haasteet VÄESTÖ - vanhenee - monikulttuuristuu
LisätiedotKeskipohjolan kulttuuripalkinto 2018 Teemallinen suuntaus Museot ja kulttuuriperintö
Keskipohjolan kulttuuripalkinto 2018 Teemallinen suuntaus Museot ja kulttuuriperintö Keskipohjola-komitea julistaa vuosittain haettavaksi kaksi kulttuuripalkintoa edistääkseen Keskipohjolan kulttuurialan
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotKuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi
Kuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi Korpelainen, Jan-Erik Paadar #eläväperintö @LeenaMarsio Yhdessä
LisätiedotTYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotMeidän kirkko Osallisuuden yhteisö
Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on
LisätiedotKulttuuriosuuskunta ILME
Vuonna 2011 oulussa perustettu monialainen ammattitaiteilijoiden osuuskunta Tuottaa yhteisö- ja soveltavantaiteen produktioita, hankkeita, esityksiä, näyttelyitä työpajoja ja muita palveluita Oulun kaupungin
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon
LisätiedotYleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018
Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018 Kuntaliiton ajankohtaiset Erityisasiantuntija Johanna Selkee, Suomen Kuntaliitto ry Sisältö Kulttuuripolitiikan ajankohtaiset. Alv-muutosesitys, VM179:00/2018:
LisätiedotEspooCult Tutkimussuunnitelma
EspooCult Tutkimussuunnitelma Tutkimushanke Hankkeen nimi: EspooCult Tutkimustyön aikataulu: 1.1.2018 31.12.2019 Suorituspaikka: Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore Vastuullinen johtaja: Marjo Mäenpää
LisätiedotOsallisuussuunnitelma
Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää
LisätiedotTutkimustiedosta päätöksentekoon
Tutkimustiedosta päätöksentekoon Nina Tynkkynen Tutkijatohtori Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto nina.tynkkynen@uta.fi Näkökulma tutkimustietoon/tieteelliseen tietoon: Tieto tuotetaan sosio-materiaalisissa
LisätiedotSatakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.
Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotSuomussalmi uuden lain toimeenpanijana. Joni Kinnunen
Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana Joni Kinnunen 20.3.2019 Suomussalmi Noin 8000 asukkaan kunta Kainuussa Väestö vähenee ja ikääntyy Pitkät välimatkat Taiteen ammattilaisten kapea kärki, yhteisön ja
LisätiedotKansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia
Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari
LisätiedotAjankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla
Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,
LisätiedotAjankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue
Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.
LisätiedotLAPE-päivät Kansallisen lapsistrategian projektipäällikkö Marianne Heikkilä
LAPE-päivät 30.-31.8.2018 Kansallisen lapsistrategian projektipäällikkö Marianne Heikkilä Kansallisen lapsistrategian tarve Ehdotus Suomelle: Lapsiystävällisemmän yhteiskunnan ja maailman rakentaminen.
LisätiedotSUOMENLINNAN HOITO- JA KÄYTTÖ- SUUNNITELMA. Tule osallistumaan!
SUOMENLINNAN HOITO- JA KÄYTTÖ- SUUNNITELMA Tule osallistumaan! MIKSI TARVITAAN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA? Suomenlinna on yksi Unescon noin tuhannesta maailmanperintökohteesta. Unesco edellyttää kohteilta
LisätiedotOsallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa
LisätiedotLaki kuntien kulttuuritoiminnan vahvistajana Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)
Laki kuntien kulttuuritoiminnan vahvistajana Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019) Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Kuntien
LisätiedotSUKUTUTKIMUS HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN
TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO SUKUTUTKIMUS HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN Päivitetty 27.07.2010 www.tietosuoja.fi Sisällysluettelo 1. Oikeus sukututkimusrekisterin perustamiseen 2. Mistä tiedot sukututkimukseen
LisätiedotKulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi
Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja
LisätiedotPitkäaikaissäilytys osana yhteentoimivaa ja vaikuttavaa kulttuuriperintöä
Pitkäaikaissäilytys osana yhteentoimivaa ja vaikuttavaa kulttuuriperintöä Tapani Sainio 5.11.2018 Espoo Yhteistyöllä kestävää digitaalista pitkäaikaissäilytystä CC-BY 4.0 Kuva: Volker von Bönin 1960, Helsingin
Lisätiedot1) toimii jäsenyhteisöjensä yhteenliittymänä ja tukee niiden toimintaa
SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan
LisätiedotKuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuus
Laki kuntien kulttuuritoiminnasta TOIMEENPANO TAMPEREELLA Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuus 27.3.2019 Lauri Savisaari, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Kunnan tehtävät 1) edistää kulttuurin ja
LisätiedotKulttuurisote. Kokemuksia osallisuudesta. Kulttuurisote Pohjanmaa. Hanna Kleemola slidepohjia
Kulttuurisote Kulttuurisote Pohjanmaa Kokemuksia osallisuudesta Hanna Kleemola 9.11.2018 slidepohjia Taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen tarjotinmalli Tarjotin toimii ikäihmisten sote-
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotOsallistuminen teemaryhmä
Osallistuminen teemaryhmä Loppuraportointi 30.6.2018 30.7.2018 1 www.pirkanmaa2019.fi 1.Osallistumisen teemaryhmän tavoitteiden ja tulosten toteutumisen arviointi Tavoitteiden ja lopputulosten toteutuminen
LisätiedotSuomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla
Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Miten julkinen valta on rakentanut kulttuuriteollisuuden käsitettä ja miten musiikkiteatterin tuotanto on tähän vastannut? Musiikkiteatteri
LisätiedotTurvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro
Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön
LisätiedotOsallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011
Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011 Anna-Leena Välimäki 5.5.2011 ALV 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 1. periaate toteaa, että lasten mielipiteet
LisätiedotValtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet
Tutkimusosio Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkein ( % valtuutetuista pitää erittäin tai melko tärkeänä)
Lisätiedot