ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 1/08/2 Dnro Psy-2007-y-61 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 1/08/2 Dnro Psy-2007-y-61 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Sattajärven luonnonravintolammikon ympäristölupa, Rovaniemi Voimalohi Oy Valtakatu 4 A Rovaniemi

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVA LUPA, SOPIMUS JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 Lupa... 3 Sopimus... 3 Kaavoitustilanne... 3 TOIMINTA... 4 Toiminnan tarkoitus...4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Tuotantomäärä ja kapasiteetti... 4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 5 Lammikon hoidossa käytetyt aineet... 5 Päästöt pintavesiin... 6 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 6 Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttö... 6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 7 Vaikutus pintavesiin...7 Jätteet ja toiminnan muut vaikutukset ympäristöön... 7 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 7 KORVAUKSET... 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Lupahakemuksen täydennykset... 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Lausunnot... 8 Hakijan kuuleminen ja vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan ja melu Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu- ja raportointimääräys Toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain mukaisen lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 14 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 15

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Voimalohi Oy on ympäristölupavirastoon toimitetulla ympäristölupahakemuksella pyytänyt lupaa jatkaa Sattajärven käyttöä luonnonravintolammikkona hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sattajärven luonnonravintolammikko sijaitsee Rovaniemen kaupungin Kemihaaran kylässä noin 4 km Vanttausjärveltä itään. Lammikon pinta-ala on 200 ha. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Kyseessä on olemassa oleva toiminta, johon Lapin ympäristökeskus on päivätyllä kirjeellä kehottanut hakemaan ympäristölupaa mennessä. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava vähintään 20 hehtaarin suuruiselle luonnonravintolammikolle tai lammikkoryhmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla. TOIMINTAA KOSKEVA LUPA, SOPIMUS JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lupa Sopimus Kaavoitustilanne Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 19/83/I myöntänyt luvan Sattajärven luonnonravintolammikon rakentamiseen ja käyttöön. Sattajärvi ranta-alueineen on kokonaan Kemijoki Oy:n omistuksessa. Kemijoki Oy on luovuttanut Sattajärven kalanviljelyinvestointien käyttöoikeuden Voimalohi Oy:lle. Käyttöoikeus on voimassa niin kauan kuin muut edellytykset sen toiminnalle ovat olemassa. Sopimuksen mukaan Voimalohi Oy hakee tarvittavat viranomaisluvat lannoitukseen, kalojen lääkitykseen tai muuhun vastaavaan toimintaan, jonka tarkoituksena on varmistaa, parantaa tai tehostaa kalanviljely-yksikön tuotantoa. Sattajärven lammikon vaikutusalueella ei ole kaavaa eikä aluevarauksia.

4 4 TOIMINTA Toiminnan tarkoitus Yleiskuvaus toiminnasta Tuotantomäärä ja kapasiteetti Voimalohi Oy:n tehtävänä on tuottaa itse ja hankkia tarvittaessa sopimusviljelyllä Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoima Oy:n kalanhoitovelvoitteeseen tarvittavat istukkaat ja hoitaa istutukset. Merialueen velvoitteina on istuttaa vuosittain Kemijoella 3,1 miljoonaa ja Iijoella 1,2 miljoonaa kesänvanhaa vaellussiian poikasta. Kemijoen jokialueelle on istutettava 2,1 miljoonaa sisävesisiikaa ja sisävesisiikaa ja/tai harjusta ja Iijoen jokialueella kesänvanhaa sisävesisiian poikasta vuodessa. Jokialueiden siikaistukkaista pääosa on vaihdettu muiksi lajeiksi. Lisäksi säännöstelyjärville on istutettava vuosittain yli kesäistä siikaa ja kesäistä harjusta. Sattajärven luonnonravintolammikko on otettu käyttöön vuonna Sitä on käytetty jatkuvasti siianpoikasten tuotantoon. Sattajärven luonnonravintolammikko on oleellinen osa Voimalohi Oy:lle asetettujen siian tuotantotavoitteiden toteuttamiselle. Lammikon siianpoikastuotanto on normaaliolosuhteissa noin yksilöä (noin 30 kg/ha) kasvukaudessa. Lammikon hoidosta ja käytöstä huolehtii Voimalohi Oy, jonka käyttöön Kemijoki Oy:n kalanviljelykapasiteetti on luovutettu. Sattajärven säännöstelykäytäntöä ei ole tarkoitus muuttaa, vaan se tapahtuu voimassa olevien vesioikeuden päätösten mukaisesti. Alkukesästä istutetut vastakuoriutuneet kalanpoikaset käyttävät ravintonaan lammikossa syntyvää biomassaa, lähinnä eläinplanktonia. Kalanpoikasia ei ruokita. Syksyllä lammikko tyhjennetään ja istukkaat siirretään istutusvesistöön. Normaalin tuotantotason säilyttämiseksi lammikkoa on tarpeen lannoittaa. Lammikon tuotantotavoitteeksi on asetettu kesänvanhaa siianpoikasta vuodessa eli yksilöä/ha. Tuotanto on ollut poikasta hehtaarilta. Tuotantomäärään vaikuttavat mm. poikasten henkiinjääminen, lammikon vesitilavuus ja pintaala, lämpöolosuhteet ja lammikon ravinnetilanne. Karuuntuminen heikentää tuotantoa ja lannoitus parantaa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Luonnonravintolammikon ympäristökuormitukseen vaikuttavat suoraan kalojen ruokinta ja lammikon lannoitus. Sattajärvellä kalanpoikasia ei ruokita. Lannoitusta käytetään tarpeen mukaan. Lannoituksella on selvä myönteinen vaikutus kalanpoikasten säilyvyyteen ja kasvuun. Käytetyn lannoitteen ravinnesisältö on ollut 180 kg fosforia vuodessa. Koska Sattajärvi vähitellen karuuntuu, lannoituksen riittävyyttä tulee jatkuvasti seurata. Velvoitekalanhoitoa valvovat viranomaiset edellyttävät, että istutettavien kesänvanhojen siikojen keskikoko on noin 10 cm aiemman 9 cm:n asemasta. Tämä merkitsee lammikon kilomääräisen tuotannon nostamista noin 30 %:lla.

5 Lannoituksen enimmäistasoksi esitetään 180 kg (0,9 kg/ha) fosforia vuodessa. Tarvittava lannoitus arvioidaan vuosittain vedenlaatutietojen ja kalanpoikasten tuotantotietojen perusteella. Esitetyllä lannoituksen enimmäistasolla Sattajärven kuormitus on sama kuin Kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeen (ympäristöministeriö 2000) mukainen luonnonravintolammikoiden keskimääräinen ympäristökuormitus 0,9 kg/ha/vuosi. Muilta osin parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä osoittavat mm. seuraavat seikat: lannoitusta käytetään tarvittaessa, lannoitukseen ei käytetä karjanlantaa, kalkitusta käytetään vain tarvittaessa, kalaston hävittämiseen rotenon-käsittelyllä on Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa, tyhjennysvaihe toteutetaan valvotusti, lammikon säännöstely- ja keräilylaitteet pidetään lukittuina ja tarvittava kalusto ja materiaalit säilytetään lukitussa vajassa, lammikon ja tyhjennysuomien pohjien mahdollisesti tarvittava puhdistuskaivu ajoitetaan tyhjennyksen jälkeiseen aikaan, jolloin vettä ei juoksuteta, lammikon vedenkorkeudesta ja tyhjennysvirtaamista pidetään kirjaa. Juoksutukset pyritään toteuttamaan hitaasti, jolloin kiintoaine ehtii laskeutua ja eroosiota vältetään. Toisaalta kalatalousviranomaisten vaatimukset edellyttävät nopeahkoa istutusaikataulua. Poikasia ei voida keräillä talvisissa olosuhteissa, minkä vuoksi tyhjennysvaihetta ei voi jatkaa useiden kuukausien mittaiseksi. 5 YMPÄRISTÖKUORMITUS Lammikon hoidossa käytetyt aineet Lammikon vuosittainen fosforilannoitus ja kalkitus on ollut seuraava: Vuosi Fosforilannoitus kg/vuosi kg/ha , , , , , , ,50 Keskiarvo 428 0,33 Kokonaisfosforimäärä on viime vuosina ollut kg/v. Lammikon kalkitustarve riippuu veden happamuustasosta. Lammikkoa ei ole toistaiseksi kalkittu. Enimmillään kalkin määrä on noin 200 kg/ha, yhteensä kg. Mahdollinen kalkitus toteutetaan kevättalvella levittämällä kalkki moottorikelkalla vedettävällä kalkinlevittimellä lammikkoalueen rantavyöhykkeelle (ei maa-alueelle). Kalkki tuodaan lammikolle irtokalkkina ja siirretään autosta suoraan kalkinlevittimelle, joten varastointia ei tarvita.

6 Kasvatuskaudelta lammikkoon jääneet kesänvanhat poikaset saalistavat seuraavana tuotantokautena haitallisen paljon uuden ikäluokan pikkupoikasia. Sen vuoksi ne poistetaan tarvittaessa rotenon-käsittelyllä. Rotenon hajoaa luontaisesti vedessä lyhyessä ajassa ja jää käytännössä suljetun padon taakse laimentuen lammikon seuraavan tuotantokauden täyteen vesitilavuuteen. Voimalohi Oy:llä on Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa rotenon-käsittelyyn. 6 Päästöt pintavesiin Lammikon vesitalousluvan mukaisesti Sattajärven tyhjennysjuoksutukset voidaan aloittaa ajankohtana, jolloin vahingot ja haitat alajuoksulla vältetään. Juoksutukset on aloitettu yleensä päivänä elokuuta. Juoksutusmäärät ovat olleet m 3 /vrk, joka vastaa keskivirtaamaa 0,2 1,6 m 3 /s. Suurinta juoksutus on lammikon tyhjennyksen alkuvaiheessa, kun vesitilavuus on suuri. Pienimmät juoksutukset ovat tyhjennyksen loppuvaiheessa, jolloin saadaan ehkäistyä kiintoaineen ja lietteen lisääntyminen juoksutusvedessä. Keskimäärin juoksutus on ollut 0,72 m 3 /s. Juoksutukset ovat kestäneet keskimäärin noin 30 vuorokautta. Sattajärven veden kokonaisfosforipitoisuuden tuotantokauden keskiarvot ovat olleet µg/l vuosina Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus on vastaavasti ollut µg/l. Kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin noin 5 mg/l. Veden värin keskiarvo on ollut humusvesille tyypillisesti 107 mg/l Pt. Vedenlaatutietojen ja juoksutusten vesimäärän ( m 3 /vrk) perusteella on veden mukana vuorokaudessa kulkeutunut kokonaisfosforimäärä ollut keskimäärin 2,5 kg, kokonaistyppimäärä 39 kg ja kiintoainemäärä 300 kg. Vuosikuormitus on näillä perusteilla laskettuna 75 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. Vuosien lannoitusmäärien perusteella laskettuna lannoituksesta aiheutuva fosforin lisäkuormitus vesistöön on ollut keskimäärin 0,18 kg/ha vuodessa. Nykyisen lannoitustason nelinkertaistaminen aiheuttaisi fosforin lisäkuormitukseksi noin 0,7 kg/ha. Fosforikuormitukset ovat kaikilla laskentatavoilla tarkasteltuna selvästi pienempiä kuin Kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeessa (ympäristöministeriö 2000) asetettu tavoite (0,9 kg/ha). TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttö Sattajärven pinta-ala on 200 hehtaaria. Sattajärvi kuuluu Vanttausjärven vesistöalueeseen (65.244). Sattajärven valuma-alueen pinta-ala on 14 km 2. Sattajärven vedet juoksutetaan Sattaojaa pitkin Vanttausjärveen ja siitä Välijoen, Alajärven ja Vanttausjoen kautta Kemijokeen. Sattajärvi on fosfori- ja typpipitoisuuden perusteella rehevä. Luonnonravintolammikon fosfori sitoutuu pääasiassa kalastoon ja muuhun biomassaan, sedimentoituu pohjalle tai poistuu muutoin kierrosta. Vanttausjärvi on vedenlaatutietojen perusteella karu ja ruskeavetinen. Sen vesi on vähäravinteisempaa kuin Sattajärven vesi.

7 Sattajärven rannoilla ei ole asutusta eikä virkistyskäyttöä lukuun ottamatta syksyistä vesilintujen metsästystä. Järven ainoa käyttötarkoitus on luonnonravintoviljely. 7 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vanttausjärven ja Sattajärven vedenlaatuerojen perusteella kuormitus hieman vaikuttaa Vanttausjärven vedenlaatuun. Siinä ei kuitenkaan ole havaittu muutoksia Sattajärven lammikon toiminnan aikana vuodesta 1983 alkaen. Juoksutukset tapahtuvat syys lokakuussa, jolloin veden perustuotanto ei ole enää voimakasta, eikä mahdollinen ravinnepitoisuuden lisäys aiheuta muutoksia vesistön rehevyystasoon. Jätteet ja toiminnan muut vaikutukset ympäristöön Jätteitä syntyy vähän. Kuolleet kalat, joita ajautuu kiinniottolaitteiden sihteihin vähäisiä määriä (yleensä muutamia satoja yksilöitä vuosittain), viedään kaatopaikalle. Yhdyskuntajätteet toimitetaan säkissä kaatopaikalle. Sattajärven ympäristö on asumatonta. Toiminta ei aiheuta melu- tai hajuhaittoja eikä lisää juurikaan liikennettä. Toiminta ei aiheuta päästöjä ilmaan. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija tarkkailee toimintaa veden säännöstelyn ja tuotannollisten vedenlaatutekijöiden osalta. Tarkkailu ei ole hakijan velvoitteena, mutta lammikon käyttö ja tuotannon suunnittelu edellyttävät vedenlaadun säännöllistä tarkkailua. Lammikon tuotannollista tarkkailua tullaan jatkamaan nykyisellä tavalla. Lammikosta otetaan vesinäytteitä vähintään kolme kertaa vuodessa touko-elokuussa. Vesinäytteistä analysoidaan ph, väri, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta. Tuotannollisen tarkkailun tulokset tulevat hakijan omaan käyttöön. Koska kuormituksen vesistövaikutukset arvioidaan vähäisiksi, Sattajärven tyhjennysaikaista vedenlaatua ja kuormitusta esitetään tarkkailtavaksi joka kolmas vuosi ottamalla näytteet lähtevästä vedestä tyhjennyksen alkuvaiheessa, puolivälissä ja lopulla. Lisäksi hakija tarkkailee Sattajärven vedenkorkeuksia ja tyhjennysvirtaamia, jotka kirjataan lammikolla käyntien yhteydessä. Hakija on esittänyt tarkkailuksi seuraavaa: Lannoitus- ja tuotantomääristä sekä vedenkorkeuksista ja tyhjennysvirtaamista pidetään kirjaa. Kuormituksen arvioimiseksi lammikosta mitataan kasvatuskauden aikana vähintään kolme kertaa kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Tyhjennysaikaista vedenlaatua tarkkaillaan ottamalla joka kolmas vuosi näytteet lähtevästä vedestä tyhjennyksen alkuvaiheessa, puolivälissä ja lopulla. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine.

8 Vuosiyhteenveto toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Siinä esitetään Sattajärven luonnonravintolammikon toiminta ja tuotanto, vedenkorkeudet ja tyhjennysvirtaamat, vedenlaatu ja päästöt, muodostuneet jätteet ja toteutettu tarkkailu. Vuosiyhteenveto tehdään soveltuvin osin ympäristöhallinnon lomakkeille. 8 KORVAUKSET Sattajärven käytöstä luonnonravintolammikkona ei hakijan mielestä aiheudu korvattavaa vahinkoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Hakija on täydentänyt hakemusta muun muassa ajantasaisilla tiedoilla toiminnasta ja asianosaisista. Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Rovaniemen kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Rovaniemen kaupungilta ja sen kaavoitus-, terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Lapin Kansa -lehdessä Ympäristökeskus on katsonut, että Sattajärven luonnonravintolammikolle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa, mikäli lupamääräyksissä otetaan huomioon seuraavaa: Hakijan on pidettävä toimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa sekä järjestettävä toiminta siten, ettei rakenteista, laitteista tai toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Säännöstelylaitteet on lukittava, jotta asiattomien pääsy rakenteisiin estetään. Lammikon tyhjennysjuoksutus tulee järjestää siten, että haitallisia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä ei esiinny. Lammikon tyhjennyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. Sattajärven luonnonravintolammikossa kasvatettavaa kalamäärää ei ole tarpeen rajoittaa, mutta poikasia ei saa ruokkia. Luonnonravintolammikon tuotanto ja tuotannon jatkuvuus edellyttävät riittävää veden ravinteisuutta sekä kasvatettavalle kalalajille ja sen ravintoeläimille soveltuvaa veden ph:ta, mistä johtuen lupa kemiallisten lannoitteiden ja kalkin käyttämiseen hakijan esittämällä tavalla voidaan sallia. Lannoitukset ja kalkitukset on tehtävä lammikon vedenlaadun seurantaan tukeutuen välttäen liikalannoitusta ja -kalkitusta. Ympäristökeskuksen näkemys on, ettei lammikon pohjan muokkaamista tule sallia eikä lannoitteita ja kalkkia saa varastoida lammikkoalueella.

9 Lammikkoon tyhjennyksen jälkeen jääneiden kalojen poisto rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin on hyväksyttävissä. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kaikki muodostuvat jätteet on käsiteltävä ja edelleen toimitettava Rovaniemen kaupungin jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Kalataudeista on välittömästi ilmoitettava Rovaniemen kaupungin eläinlääkärille. Kalatautitapaukset ovat poikkeustilanteita, joista on tehtävä ilmoitus myös Lapin ympäristökeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Poikkeustilanteista annettavassa lupamääräyksessä tulee ottaa huomioon myös mahdollisen tarkkailun järjestäminen. Muilta osin hakijan esitys häiriötilanteita ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevaksi lupamääräykseksi on asianmukainen. Luonnonravintolammikon käyttötarkkailu tulee järjestää hakijan esittämällä tavalla ottaen huomioon tässä lausunnossa mainitut täsmennykset. Hoitopäiväkirjaan on merkittävä hakijan esittämän lisäksi ainakin tiedot lammikon rakenteiden tarkastuksista ja huolloista, vastakuoriutuneiden poikasten istutuksista, kalataudeista ja niiden hoidosta, kalakuolemista, lannoituksista, kalkituksista, näytteenotoista, jätehuoltoon liittyvistä toimista ja muista mahdollisista tapahtumista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön sekä niitä koskevista valituksista. Hoitopäiväkirja on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan ja se on pyynnöstä esitettävä valvovalle viranomaiselle. Luonnonravintolammikon tyhjennysjuoksutusten aikana päästöjä tulee tarkkailla. Hakijan esitys päästötarkkailuksi voidaan hyväksyä. Vesinäytteistä on analysoitava ainakin hakijan esittämät vedenlaadun muuttujat. Sattajärvi juoksutetaan Sattajokea pitkin säännösteltyyn Vanttausjärveen, jonka säännöstelytilavuus on yli 19 milj. m 3. Vaikutukset Vanttausjärveen jäänevätkin kokonaisuudessaan vähäisiksi, mutta voivat olla Sattaperässä havaittavia juoksutusten aikana. Sattaperässä on loma-asuntoja. Ympäristökeskuksen mielestä hakijan on ainakin yhtenä vuonna lupakauden aikana tehtävä myös vaikutustarkkailua Sattajärven alapuolisessa vesistössä. Vaikutustarkkailuna on ennen tyhjennysjuoksutuksen alkua sekä samanaikaisesti tyhjennysjuoksutuksen lopulla otettavan päästötarkkailunäytteen kanssa otettava vesinäytteet Vanttausjärven Sattaperästä Lammasniemen kohdalta sopivaksi katsotulta paikalta. Näytteet on otettava metrin syvyydeltä ja niistä on analysoitava ainakin hakijan päästötarkkailua varten esittämät kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja fosfaattifosfori sekä sameus, ph ja näkösyvyys. Tarkkailut on toteutettava siten, että päästöistä ja niiden vaikutuksista saadaan luotettava tieto. Näytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama pätevyys näytteenottoon ja näytteet on analysoitava SFS-standardien mukaisia tai muita ympäristöhallinnon hyväksymiä määritysmenetelmiä käyttäen. Vuosiyhteenveto toteutetusta käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristöviranomaiselle. Vaikutustarkkailu voidaan hyväksyä edellä sanotun mukaisena jo lupapäätöksessä. Vanttausjärven Sattaperästä valitun havaintopaikan koordinaatit tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle viimeistään kolme kuukautta ennen vaikutustarkkailun aloittamista. Ympäristökeskukselle tulee antaa oikeus tehdä tarkkailuun tarpeelliseksi katsottavia muutoksia lupapäätöksen estämättä. Päätöksessä tulee antaa tarpeelliset toiminnan lopettamista koskevat lupamääräykset. 9

10 Lupamääräysten tarkistamishakemus tulee velvoittaa jätettäväksi mennessä. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Hakijan kuuleminen ja vastine Työvoima- ja elinkeinokeskuksella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. Toiminta on kalatalouden kannalta tärkeää laajojen kalanhoitovelvoitteiden toteuttamiseksi. Luonnonravintolammikon tuotanto ja suunnitelman mukainen lannoitus ja kalkitus eivät aiheuta merkittäviä vaikutuksia alapuolisessa vesistössä. Lannoituksen voidaan katsoa olevan tarpeen riittävän poikastuotannon turvaamiseksi. Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine lausuntojen johdosta. Vastineessaan hakija on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa lausunnoissa esitetystä. 10 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Voimalohi Oy:lle ympäristöluvan Sattajärven luonnonravintolammikon käyttöön kalanpoikasten kasvatuksessa Rovaniemen kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 1. Lammikon veden ph-tasoa saa säätää lisäämällä lammikkoon kalkkia enintään 200 kg/ha. 2. Lammikkoa saa lannoittaa teollisesti valmistetulla fosforilannoitteella kesä-heinäkuussa, kun lammikosta ei ole juoksutusta. Lannoitus on lopetettava vähintään kuukausi ennen lammikon tyhjentämisen aloittamista. Vuosittain lisättävän lannoitteen kokonaisfosforisisältö saa olla enintään 180 kg. 3. Lannoitus ja kalkitus on tehtävä lammikon vedenlaadun seurantaan tukeutuen välttäen liikalannoitusta ja -kalkitusta. 4. Kaloja ei saa ruokkia eikä lammikon pohjaa pöyhiä. 5. Lammikko on jälkeen tyhjennettävä niin hitaasti, tasaisesti ja huolellisesti, että ylimääräiseltä kuormitukselta alapuolisessa vesistössä välty-

11 Päästöt ilmaan ja melu tään. Lammikon tyhjennyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. 6. Luonnonravintolammikon toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia haittoja ympäristölle. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 7. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kuolleet kalat ja pakkausjäte on käsiteltävä Rovaniemen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu- ja raportointimääräys Toiminnan lopettaminen 8. Poikkeustilanteista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai voi aiheutua muuta ympäristövahinkoa, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen estämiseksi sekä järjestettävä tarpeellinen tarkkailu. 9. Lammikon syvänteisiin mahdollisesti jääneet kalat saa tuhota rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin. Tuhoamisesta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle. 10. Lammikolla ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä Lapin ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. 11. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Ympäristölupavirasto voi tarvittaessa muuttaa ja ympäristökeskus tarkentaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua. 12. Sattajärven luonnonravintolammikolle on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. 13. Jos lammikon toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvausha-

12 kemuksen yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen. 12 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain mukaisen lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu Sattajärven käyttäminen luonnonravintolammikkona täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Ottaen huomioon lupamääräykset luonnonravintolammikon käytöstä sekä lannoitteen määrästä ja laadusta toiminta vastaa Sattajärven luonnonravintolammikon olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille. Luonnonravintolammikon aiheuttamaa kuormitusta ei ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin rajoittaa muutoin kuin pitämällä tyhjennysaika riittävän pitkänä, juoksuttamalla vettä tasaisesti, liikalannoituksen välttämisellä ja lopettamalla lannoitus hyvissä ajoin ennen tuotantokauden loppumista sekä välttämällä pohjalietteen sekoittamista veteen tyhjennysaikana. Juoksutusten vaikutusta vedenlaatuun on seurattava. Ottaen huomioon lammikon sijainti yleisluontoiset määräykset haju- ja meluhaittojen vähentämisestä ovat riittävät. Kuolleiden kalojen ja jätteiden käsittelystä on annettu tarpeelliset määräykset. Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin perusteella luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tämän vuoksi luonnonravintolammikolla pidetään hoitopäiväkirjaa, johon kirjataan kaikki hoito- ja kunnossapitotapahtumat. Lisäksi luvan saajan velvoitteeksi on määrätty päästötarkkailu ja Vanttausjärven Sattaperään kohdistuva vaikutustarkkailu.

13 13 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA Lapin ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu lupamääräyksistä ilmenevästi huomioon. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Toiminnan harjoittaminen edellyttää, että luvan saajalla on oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä ympäristölupavirastolle mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjasta ja kuormituksesta sekä arvio hankkeen vaikutuksesta vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen ja muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 momentti ja 55 2 momentti Jätelaki 4 ja 6

14 14 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perustelut Luonnonravintolammikkoa koskevan ympäristölupapäätöksen käsittelymaksu on alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

15 15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Jorma Rantakangas Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Mikko Keränen (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh MK/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Tarkkailuohjelma

16 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: saakka Isokatu 14, 6. kerros alkaen Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: asiakaspalvelu ; telekopio sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

17 1 Liite 2 SATTAJÄRVEN LUONNONRAVINTOLAMMIKON TARKKAILU Käyttötarkkailu Luonnonravintolammikon käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä hoitopäiväkirjaa. Siihen merkitään päivittäin lammikon hoito- ja kunnossapitotapahtumat, tuotantotiedot, kalkitukset ja lannoitukset (ajankohta, määrä), havainnot lammikon ja alapuolisen vesialueen vedenlaadusta (levänkasvu, sameus ym.), vedenkorkeudet, hajuhavainnot, kalataudit ja niiden hoito ja käytetyt lääkkeet ja kemikaalit, kalakuolemat, näytteenotot, jätehuolto, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä sekä muut huomionarvoiset lammikkoviljelyyn tai lammikon tai sen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät ja niitä koskevat valitukset. Hoitopäiväkirjan säilytyspaikka on ilmoitettava valvoville viranomaisille ja se pyydettäessä esitetään niille. Luvan saaja antaa pyydettäessä ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Tarvittavan lannoitemäärän arvioimiseksi ja tehdyn kalkituksen vaikutusten toteamiseksi otetaan Sattajärvestä kasvatuskauden aikana vähintään kolme kertaa vesinäytteitä, joista määritetään ph, väri, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta. Päästötarkkailu Tyhjennysaikaista vedenlaatua tarkkaillaan ottamalla joka kolmas vuosi luonnonravintolammikon padolta kertanäytteet lähtevästä vedestä tyhjennyksen alku-, keski- ja loppuvaiheessa. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Ensimmäisen kerran näytteet on otettava vuonna Vaikutustarkkailu Vaikutustarkkailua tehdään ainakin yhden kerran lupakauden aikana Vanttausjärven Sattaperästä Lammasniemen kohdalta sopivaksi katsotulta paikalta. Valitun havaintopaikan koordinaatit ilmoitetaan viimeistään kolme kuukautta ennen vaikutustarkkailun aloittamista Lapin ympäristökeskukselle. Vesinäytteet otetaan ennen tyhjennysjuoksutuksen aloittamista ja tyhjennysjuoksutuksen lopulla samanaikaisesti päästötarkkailunäytteen kanssa. Näytteet otetaan metrin syvyydeltä ja niistä määritetään kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, sameus, ph ja näkösyvyys. Raportointi Hoitopäiväkirja toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana. Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta, Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisiin tuloksiin liitetään lyhyt kommentti. Päästötiedot lähetetään ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

18 Vesistö- ja käyttötarkkailun vesinäytteiden tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa. Poikkeuksellisiin tuloksiin liitetään lyhyt kommentti. Vuosiyhteenveto toteutetusta käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle ja Suomen ympäristökeskukselle. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi Lapin ympäristökeskuksen ottamien vesinäytteiden analyysitulokset. 2 Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseisten viranomaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät ja käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset.