ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 101/08/2 Dnro Psy-2008-y-41 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 101/08/2 Dnro Psy-2008-y-41 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Vilman luonnonravintolammikon ympäristölupa, Salla Voimalohi Oy Valtakatu 4 A ROVANIEMI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...3 TOIMINTAA KOSKEVA LUPA, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 Lupa... 3 Sopimukset... 3 Kaavoitustilanne... 4 TOIMINTA... 4 Toiminnan tarkoitus... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Tuotantomäärä ja kapasiteetti... 4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 5 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 5 Lammikon hoidossa käytetyt aineet... 5 Päästöt pintavesiin... 6 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 6 Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttö... 6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 7 Vaikutus pintavesiin... 7 Jätteet ja toiminnan muut vaikutukset ympäristöön...7 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 7 KORVAUKSET... 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY...8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Lausunnot... 8 Hakijan kuuleminen ja vastine... 9 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan ja melu Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu- ja raportointimääräys Toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 15

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Voimalohi Oy on ympäristölupavirastoon toimitetussa lupahakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Vilman luonnonravintolammikon käyttämiseen hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Vilman luonnonravintolammikko sijaitsee Sallan kunnan Kursun kylän kaakkoispuolella Vilman kairassa Vilmatunturin lounaispuolella. Lammikon pinta-ala on 31 ha. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Kyseessä on olemassa oleva toiminta, johon Lapin ympäristökeskus on päivätyllä kirjeellä kehottanut hakemaan ympäristölupaa mennessä. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava vähintään 20 hehtaarin suuruiselle luonnonravintolammikolle tai lammikkoryhmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla. TOIMINTAA KOSKEVA LUPA, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lupa Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 46/86/I myöntänyt Kemijoki Oy:lle luvan Vilman luonnonravintolammikon rakentamiseen ja säännöstelyyn. Sopimukset Kemijoki Oy on vuokrannut Vilman alueen Metsähallitukselta vuoden 2015 loppuun. Kemijoki Oy on luovuttanut Vilman kalanviljelyinvestointien käyttöoikeuden Voimalohi Oy:lle. Käyttöoikeus on voimassa niin kauan kuin muut edellytykset sen toiminnalle ovat olemassa. Sopimuksen mukaan Voimalohi Oy hakee tarvittavat viranomaisluvat lannoitukseen, kalojen lääkitykseen tai muuhun vastaavaan toimintaan, jonka tarkoituksena on varmistaa, parantaa tai tehostaa kalanviljely-yksikön tuotantoa.

4 4 Kaavoitustilanne Vilman lammikon vaikutusalueella ei ole kaavamääräyksiä. TOIMINTA Toiminnan tarkoitus Voimalohi Oy:n tehtävänä on tuottaa itse ja hankkia tarvittaessa sopimusviljelyllä Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoima Oy:n kalanhoitovelvoitteeseen tarvittavat istukkaat ja hoitaa istutukset. Merialueen velvoitteina on istuttaa vuosittain Kemijoella 3,1 miljoonaa ja Iijoella 1,2 miljoonaa kesänvanhaa vaellussiian poikasta. Kemijoen jokialueelle on istutettava 2,1 miljoonaa sisävesisiikaa ja sisävesisiikaa ja/tai harjusta ja Iijoen jokialueella kesänvanhaa sisävesisiian poikasta vuodessa. Jokialueiden siikaistukkaista pääosa on vaihdettu muiksi lajeiksi. Lisäksi säännöstelyjärville on istutettava vuosittain yli kesäistä siikaa ja kesäistä harjusta. Yleiskuvaus toiminnasta Vilman luonnonravintolammikko on otettu käyttöön vuonna Sitä on käytetty harjuksen- ja siianpoikasten kasvatukseen. Lammikon siianpoikastuotanto on normaaliolosuhteissa noin yksilöä (noin 10 kg/ha) kasvukaudessa. Lammikon hoidosta ja käytöstä huolehtii Voimalohi Oy. Vilman luonnonravintolammikon säännöstelykäytäntöä ei ole tarkoitus muuttaa, vaan se tapahtuu voimassa olevan vesioikeuden päätöksen mukaisesti. Alkukesästä istutetut vastakuoriutuneet kalanpoikaset käyttävät ravintonaan lammikossa syntyvää biomassaa, lähinnä eläinplanktonia. Kalanpoikasia ei ruokita. Syksyllä lammikko tyhjennetään ja istukkaat siirretään istutusvesistöön. Normaalin tuotantotason säilyttämiseksi lammikkoa on tarpeen lannoittaa. Lammikkoa on lannoitettu tarpeen mukaan vuodesta 1987 alkaen, viimeksi vuonna Lisätty kokonaisfosforimäärä oli 11 kg. Lammikkoa ei ole kalkittu. Hakija on esittänyt lannoituksen enimmäismääräksi 25 kg fosforia vuodessa. Kalkituksen enimmäismäärä on 200 kg/ha eli yhteensä kg. Tuotantomäärä ja kapasiteetti Lammikon tuotantotavoitteeksi on asetettu kesänvanhaa kalanpoikasta vuodessa eli yksilöä/ha. Tuotanto on ollut poikasta hehtaarilta. Tuotantomäärään vaikuttavat mm. poikasten henkiinjääminen, lammikon vesitilavuus ja pinta-ala, lämpöolosuhteet ja lammikon ravinnetilanne. Karuuntuminen heikentää ja lannoitus parantaa tuotantoa.

5 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Luonnonravintolammikon ympäristökuormitukseen vaikuttavat suoraan kalojen ruokinta ja lammikon lannoitus. Vilman lammikolla kalanpoikasia ei ruokita. Lannoitusta käytetään tarpeen mukaan. Lannoituksella on selvä myönteinen vaikutus kalanpoikasten säilyvyyteen ja kasvuun. Lannoituksen enimmäistasoksi on hakemussuunnitelmassa esitetty 25 kg (0,8 kg/ha) fosforia vuodessa. Tarvittava lannoitus arvioidaan vuosittain vedenlaatutietojen ja kalanpoikasten tuotantotietojen perusteella. Koska luonnonravintolammikko vähitellen karuuntuu, lannoituksen riittävyyttä tulee jatkuvasti seurata. Esitetyllä lannoituksen enimmäistasolla Vilman luonnonravintolammikon aiheuttama kuormitus on alle Kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeen (ympäristöministeriö 2000) mukaisen luonnonravintolammikoiden keskimääräisen ympäristökuormituksen 0,9 kg/ha/vuosi. Muilta osin parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä osoittavat mm. seuraavat seikat: lannoitusta käytetään vain tarvittaessa, lannoitukseen ei käytetä karjanlantaa, kalkitusta käytetään vain tarvittaessa, kalaston hävittämiseen rotenon-käsittelyllä on Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa, tyhjennysvaihe toteutetaan valvotusti, lammikon säännöstelylaitteet pidetään lukittuina ja tarvittava kalusto ja materiaalit säilytetään lukitussa vajassa, lammikon ja tyhjennysuomien pohjien mahdollisesti tarvittava puhdistuskaivu ajoitetaan tyhjennyksen jälkeiseen aikaan, jolloin vettä ei juoksuteta, lammikon vedenkorkeudesta pidetään kirjaa, pato tarkastetaan patoturvallisuuslain määräysten mukaisesti. Juoksutukset pyritään toteuttamaan hitaasti, jolloin kiintoaine ehtii laskeutua ja vältetään eroosiota. Toisaalta kalatalousviranomaisten vaatimukset edellyttävät nopeahkoa istutusaikataulua. Poikasia ei voida keräillä talvisissa olosuhteissa, minkä vuoksi tyhjennysvaihetta ei voi jatkaa useiden kuukausien mittaiseksi. YMPÄRISTÖKUORMITUS Lammikon hoidossa käytetyt aineet Lammikkoa ei ole toistaiseksi kalkittu. Lammikon kalkitustarve riippuu veden happamuustasosta. Enimmillään kalkin määrä on noin 200 kg/ha, yhteensä kg. Mahdollinen kalkitus toteutetaan kevättalvella levittämällä kalkki moottorikelkalla vedettävällä kalkinlevittimellä lammikkoalueen rantavyöhykkeelle (ei maa-alueelle). Kalkin varastointi on lyhytaikaista, koska se tuodaan säkeissä muutama päivä ennen levitystä. Tämän ajan säkit ovat kuormapeitteeseen käärittynä. Kasvatuskaudelta lammikkoon jääneet kesänvanhat poikaset saalistavat seuraavana tuotantokautena haitallisen paljon uuden ikäluokan pikkupoikasia. Sen vuoksi ne poistetaan tarvittaessa rotenon-käsittelyllä. Rotenon

6 hajoaa luontaisesti vedessä lyhyessä ajassa ja jää käytännössä suljetun padon taakse laimentuen lammikon seuraavan tuotantokauden täyteen vesitilavuuteen. Voimalohi Oy:llä on Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa rotenon-käsittelyyn. 6 Päästöt pintavesiin Lammikon vesitalousluvan mukaisesti tyhjennysjuoksutus, enintään 0,5 m 3 /s, on tehtävä riittävää varovaisuutta noudattaen ja sellaisena ajankohtana, että vahingot ja haitat alajuoksulla vältetään. Juoksutuksen johdosta alajuoksulle syntyvät liettymät on välittömästi poistettava. Juoksutukset on aloitettu normaalisti elokuun lopussa tai syyskuun alkupuolella. Juoksutusmäärät ovat olleet yläveden korkeudella enimmillään 1,3 m 3 /s ja keskimäärin alle 0,2 m 3 /s. Pienimmät juoksutukset ovat tyhjennyksen loppuvaiheessa, jolloin saadaan ehkäistyä kiintoaineen ja lietteen lisääntyminen juoksutusvedessä. Keskimäärin juoksutus on kestänyt 30 vuorokautta. Vilman luonnonravintolammikon veden kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvot ovat olleet 9 60 µg/l vuosien tuotantokausilla. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus on vastaavasti ollut µg/l. Kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin noin 2 mg/l. Veden värin keskiarvo on ollut humusvesille tyypillisesti 89 mg/l Pt. Vedenlaatutietojen ja juoksutusten ( m 3 /vrk) perusteella on veden mukana vuorokaudessa kulkeutunut kokonaisfosforimäärä ollut keskimäärin 0,2 kg, kokonaistyppimäärä 7 kg ja kiintoainemäärä 25 kg. Vuosikuormitus on näillä perusteilla laskettuna 6 kg fosforia, 200 kg typpeä ja 700 kg kiintoainetta. Fosforikuormitukset ovat kaikilla laskentatavoilla tarkasteltuna selvästi pienempiä kuin Kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeessa (ympäristöministeriö 2000) asetettu tavoite 0,9 kg/ha. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttö Vilman luonnonravintolammikon pinta-ala on 31 hehtaaria. Lammikko kuuluu Vilmajoen vesistöalueeseen (65.379). Sen valuma-alueen pinta-ala on 1,8 km 2. Syksyllä lammikon vedet juoksutetaan Pahaojan, Vilmajoen, Vilmajärven, Joutsijärven ja Käsmäjoen kautta Kemijärveen. Luonnonravintolammikko on lievästi rehevöitynyt. Vesi on humuspitoista ja ruskeaa. Kiintoainetta on ollut keskimäärin vähän. Lammikon rannalla ja lammikosta alavirtaan ei ole asutusta.

7 7 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Luonnonravintolammikon aiheuttaman kuormituksen vaikutukset alavirran puoleisen vesistön vedenlaatuun eivät ole suuria. Enimmillään pitoisuudet voivat kohota vastaavaksi kuin lammikosta juoksutettavassa vedessä. Koska juoksutukset tapahtuvat elokuun lopulla ja syyskuun alussa, jolloin veden perustuotanto ei enää ole voimakasta, ei ravinnekuormituksella ole vaikutuksia vesistön rehevyystasoon. Jätteet ja toiminnan muut vaikutukset ympäristöön Jätteitä syntyy vähän. Kuolleet kalat, joita ajautuu kiinniottolaitteiden sihteihin vähäisiä määriä (yleensä muutamia satoja yksilöitä vuosittain), viedään kaatopaikalle. Yhdyskuntajätteet toimitetaan säkissä kaatopaikalle. Luonnonravintolammikon ympäristössä ei ole asutusta. Toiminta ei aiheuta melu- tai hajuhaittoja eikä lisää juurikaan liikennettä. Toiminta ei aiheuta päästöjä ilmaan. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Lannoitus-, kalkitus- ja tuotantomääristä sekä vedenkorkeuksista ja virtaamista pidetään kirjaa sekä huolehditaan patoturvallisuuslain mukaisista tarkastuksista. Tuotannollisena tarkkailuna lammikosta mitataan kasvatuskauden aikana vähintään kaksi kertaa ph, väri, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine ja rauta. Kuormituksen vesistövaikutukset arvioidaan hyvin vähäisiksi. Kun otetaan huomioon lammikon koko ja alavirran puoleisen vesistön luonne, hakija on esittänyt, että tyhjennysaikaista vedenlaatua ja kuormitusta tarkkaillaan kerran lupakauden aikana. Vedenlaatua tarkkaillaan ottamalla näytteet lähtevästä vedestä tyhjennyksen alkuvaiheessa, puolivälissä ja lopussa. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Vuosiyhteenveto toiminnasta ja tuotannosta, vastakuoriutuneiden poikasten istutuksista, mahdollisista kalataudeista, vedenkorkeuksista ja tyhjennysvirtaamista, vedenlaadusta ja päästöistä, muodostuneista jätteistä sekä toteutetusta tarkkailusta ja patoturvallisuustarkastuksista toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle ja Sallan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenveto tehdään soveltuvin osin ympäristöhallinnon lomakkeille. Ottaen huomioon vaikutusten vähäisyys hakemussuunnitelmassa ei ole esitetty tehtäväksi vesistötarkkailua.

8 8 KORVAUKSET Vilman luonnonravintolammikon käytöstä ei hakijan mielestä aiheudu korvattavaa vahinkoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Sallan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Sallan kunnalta ja sen ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskus on katsonut, että Vilman luonnonravintolammikolle voidaan myöntää ympäristölupa, mikäli lupamääräyksiä annettaessa otetaan huomioon seuraavaa: Hakijan on pidettävä toimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa sekä järjestettävä toiminta siten, ettei rakenteista, laitteista tai toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Säännöstelylaitteet on lukittava, jotta asiattomien pääsy rakenteisiin estetään. Lammikon tyhjennysjuoksutus tulee järjestää siten, että haitallisia vaikutuksia vesistössä ja sen ranta-alueilla ei esiinny. Lammikon tyhjennyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava ympäristökeskukselle. Luonnonravintolammikossa kasvatettavaa kalamäärää ei ole tarpeen rajoittaa, mutta kaloja ei saa ruokkia. Lupa kemiallisten fosforilannoitteiden ja kalkin käyttämiseen hakijan esittämällä tavalla voidaan sallia. Lannoitukset ja kalkitukset on tehtävä lammikon vedenlaadun seurantaan tukeutuen liikalannoitusta ja -kalkitusta välttäen. Ympäristökeskuksen näkemys on, ettei lammikon pohjan muokkaamista tule kasvukaudella sallia eikä lannoitteita ja kalkkia saa varastoida lammikkoalueella suojaamattomana vuosittain käyttöön tarvittavaa määrää enempää. Lammikkoon tyhjennyksen jälkeen jääneiden kalojen poisto Rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin on hyväksyttävissä. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kaikki toiminnassa muodostuvat jätteet on käsiteltävä ja edelleen toimitettava Sallan kunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Kalataudeista on välittömästi ilmoitettava Sallan kunnan eläinlääkärille. Kalatautitapaukset ovat poikkeustilanteita, joista on tehtävä ilmoitus myös ympäristökeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Häiriö- ja poikkeustilanteista annettavassa lupamääräyksessä tulee ottaa huomioon myös mahdollisen tarkkailun järjestäminen.

9 Luonnonravintolammikon käyttö- ja päästötarkkailu tulee järjestää hakijan esittämällä tavalla ottaen huomioon jäljempänä mainitut täsmennykset. Hoitopäiväkirjaan on merkittävä hakijan esittämän lisäksi ainakin tiedot lammikon rakenteiden tarkastuksista ja huolloista, kalakuolemista, näytteenotoista, jätehuoltoon liittyvistä toimista ja muista mahdollisista tapahtumista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön sekä niitä koskevista valituksista. Hoitopäiväkirja on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan ja se on pyynnöstä esitettävä valvovalle viranomaiselle. Lammikosta kasvatuskauden aikana otettavat näytteet voi ottaa hakija. Juoksutusten aikana otettavat päästötarkkailunäytteet tulee ottaa sellainen näytteenottaja, jolla on riippumattoman sertifiointielimen varmistama pätevyys näytteenottoon tai jonka pätevyys näytteenottoon voidaan erikseen osoittaa ympäristökeskukselle. Näytteet on analysoitava SFS-standardien mukaisia tai muita ympäristöhallinnon hyväksymiä määritysmenetelmiä käyttäen. Vuosiyhteenveto toteutetusta käyttö- ja päästötarkkailusta on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja Sallan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristökeskukselle tulee määrätä oikeus tehdä tarkkailuun tarpeelliseksi katsottavia muutoksia lupapäätöksen estämättä. Kun otetaan huomioon lammikon koko ja sijainti sekä purkuvesistön luonne, ympäristökeskus ei ole pitänyt tarpeellisena erillistä vaikutustarkkailua. Vedenkorkeuden muutokset vesistössä jäänevät vähäisiksi, joten tarvetta vedenkorkeuden tarkkailemiseen alavirran puoleisessa vesistössä ei ole. Luvassa on määrättävä lammikon tyhjennysjuoksutus tehtäväksi siten, että vesistössä ja rannoilla ei esiinny haitallisia vaikutuksia. Toiminta on jatkuvaa ja vakiintunutta. Päätöksessä tulee tästä huolimatta antaa tarpeelliset toiminnan lopettamista ja jälkihoitotöitä koskevat määräykset. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja lupamääräysten tarkistamishakemus voidaan velvoittaa jätettäväksi mennessä. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus 3. Sallan kunnanhallitus Työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että lammikosta ei saa päästä tyhjennyksen aikana eikä muulloinkaan kaloja vesistöön. Muutoin lammikon tuotanto ja suunnitelman mukainen käyttö ei vaikuta haitallisesti vesistöön. Lannoitus ja kalkitus on tarpeen riittävän poikastuotannon turvaamiseksi. Sallan kunnanhallitus kunnan kaavoitusviranomaisena on ilmoittanut, ettei sillä ole hakemuksesta huomautettavaa. 9 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on ympäristövirastoon toimittamassaan vastineessa ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa lausunnoista.

10 10 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Voimalohi Oy:lle ympäristöluvan Vilman luonnonravintolammikon käyttöön kalanpoikasten kasvatuksessa Sallan kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 1. Lammikon veden ph-tasoa saa säätää lisäämällä lammikkoon kalkkia enintään 200 kg/ha. 2. Lammikkoa saa lannoittaa teollisesti valmistetulla fosforilannoitteella kesä heinäkuussa, kun lammikosta ei ole juoksutusta. Lannoitus on lopetettava vähintään kuukautta ennen lammikon tyhjentämisen aloittamista. Vuosittain lisättävän lannoitteen kokonaisfosforisisältö saa olla enintään 25 kg. Lannoitteita saa varastoida lammikkoalueella vain yhtä kasvukautta varten. 3. Lannoitus ja kalkitus on tehtävä lammikon vedenlaadun seurantaan tukeutuen välttäen liikalannoitusta ja -kalkitusta. 4. Kaloja ei saa ruokkia eikä lammikon pohjaa pöyhiä. 5. Säännöstelyrakenteet on lukittava siten, että niiden asiaton käyttö estyy. Lammikko on jälkeen tyhjennettävä niin hitaasti, tasaisesti ja huolellisesti, että ylimääräiseltä kuormitukselta vesistössä vältytään. Lammikon tyhjennyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. Päästöt ilmaan ja melu 6. Luonnonravintolammikon toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia haittoja ympäristölle. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 7. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Sallan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristö-

11 luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 11 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 8. Poikkeustilanteista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai voi aiheutua muuta ympäristövahinkoa, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Sallan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen estämiseksi sekä järjestettävä tarpeellinen tarkkailu. Kalanpoikasten pääsyä alavirran puoleiseen vesistöön tulee rajoittaa siten, että siitä ei ole sanottavaa haittaa. 9. Lammikon syvänteisiin mahdollisesti jääneet kalat saa tuhota rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin. Tuhoamisesta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle. 10. Lammikolla ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä Lapin ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Tarkkailu- ja raportointimääräys 11. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Ympäristölupavirasto voi tarvittaessa muuttaa ja ympäristökeskus tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua. 12. Vilman luonnonravintolammikolle on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettaminen 13. Jos lammikon toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Sallan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvaushakemuksen yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen.

12 12 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ottaen huomioon lupamääräykset luonnonravintolammikon käytöstä sekä lannoitteen määrästä ja laadusta toiminta vastaa tämän luonnonravintolammikon olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille. Lupamääräysten perustelut Luonnonravintolammikon aiheuttamaa kuormitusta ei ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin rajoittaa muutoin kuin pitämällä tyhjennysaika riittävän pitkänä, juoksuttamalla vettä tasaisesti, liikalannoituksen välttämisellä ja lopettamalla lannoitus hyvissä ajoin ennen tuotantokauden loppumista sekä välttämällä pohjalietteen sekoittamista veteen tyhjennysaikana. Juoksutusten vaikutusta vedenlaatuun on vaikutusten selvittämiseksi seurattava. Lannoituksen ajankohta on rajattu kesä heinäkuulle, jotta ravinteet ehtivät lammikon tuotantoketjuun ja sitoutuvat kalamassaan eivätkä kulkeudu syksyllä tyhjennysveden mukana vesistöön. Säännöstelyrakenteiden lukitsemista koskeva määräys on tarpeen niiden luvattoman käytön estämiseksi. Ottaen huomioon lammikon sijainti yleisluontoiset määräykset haju- ja meluhaittojen vähentämisestä ovat riittävät. Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin perusteella luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tämän vuoksi luonnonravintolammikolla pidetään hoitopäiväkirjaa, johon kirjataan kaikki hoito- ja kunnossapitotapahtumat. Lisäksi luvan saajalle on määrätty päästötarkkailuvelvoite. LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA Lapin ympäristökeskuksen ja Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset on otettu lupamääräyksistä ja tämän päätöksen liitteestä 2 ilmenevästi huomioon. Lammikon rakenteiden ja säännöstelyn osalta luvan saajalla on vesioikeuden myöntämä lupa eikä niiden osalta anneta määräyksiä tässä luvassa.

13 13 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Toiminnan harjoittaminen edellyttää, että luvan saajalla on oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä ympäristölupavirastolle mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjasta ja kuormituksesta sekä arvio hankkeen vaikutuksesta vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen ja muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 momentti ja 55 2 momentti Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa.

14 14 Perustelut Luonnonravintolammikkoa koskevan ympäristölupapäätöksen käsittelymaksu on alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

15 15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Jorma Rantakangas Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Mikko Keränen (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh MK/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Tarkkailuohjelma

16 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: saakka Isokatu 14, 6. kerros alkaen Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: asiakaspalvelu ; telekopio sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

17 1 Liite 2 VILMAN LUONNONRAVINTOLAMMIKON TARKKAILU Käyttötarkkailu Luonnonravintolammikon käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä hoitopäiväkirjaa. Siihen merkitään päivittäin lammikon tarkastukset, hoito- ja kunnossapitotapahtumat, tuotantotiedot, kalkitusten ja lannoitusten ajankohta ja määrä, havainnot lammikon ja alavirran puoleisen vesialueen vedenlaadusta (levänkasvu, sameus ym.), tyhjennysojan ja sen suun liettymät, luonnonravintolammikon vedenkorkeudet, hajuhavainnot, kalataudit ja niiden hoito ja käytetyt lääkkeet ja kemikaalit, kalakuolemat, näytteenotot, jätehuolto, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä sekä muut huomionarvoiset lammikkoviljelyyn tai lammikon tai sen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät ja niitä koskevat huomautukset. Hoitopäiväkirjan säilytyspaikka on ilmoitettava valvoville viranomaisille, joille hoitopäiväkirja pyydettäessä esitetään. Luvan saajan tulee antaa ympäristökeskuksen pyytäessä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Tarvittavan lannoitemäärän arvioimiseksi ja tehdyn kalkituksen vaikutusten toteamiseksi otetaan Vilman luonnonravintolammikosta kasvatuskauden aikana vähintään kaksi kertaa vesinäytteitä, joista määritetään ph, väri, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta. Päästötarkkailu Tyhjennysaikaista vedenlaatua tarkkaillaan ottamalla luvan voimassaoloaikana luonnonravintolammikon padolta kertanäytteet lähtevästä vedestä tyhjennyksen alku-, keski- ja loppuvaiheessa vähintään yhtenä sellaisena kasvatuskautena, kun lammikkoa lannoitetaan. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Raportointi Jäljennös tai yhteenveto hoitopäiväkirjasta toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana. Käyttötarkkailun vesinäytteiden tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Sallan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa. Poikkeuksellisiin tuloksiin liitetään lyhyt kommentti. Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta, Lapin ympäristökeskukselle ja Sallan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisiin tuloksiin liitetään lyhyt kommentti. Päästötiedot lähetetään ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

18 Vuosiyhteenveto toteutetusta käyttö- ja päästötarkkailusta on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä Lapin ympäristökeskukselle, Sallan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi Lapin ympäristökeskuksen ottamien vesinäytteiden analyysitulokset. 2 Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseisten viranomaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä. Käyttö- ja päästötarkkailunäytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama tai valvontaviranomaisen hyväksymä pätevyys näytteenottoon. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät ja käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset.