Miksi tutkia tunnustuskirjoja?
|
|
- Pasi Kyllönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Harri Huovinen Concordia-piiri Lahti Miksi tutkia tunnustuskirjoja? 1. Johdanto Kun aloitamme tunnustuskirjojen tarkasteluun keskittyvää piiriä, on aluksi syytä luoda katsaus perusteisiin. Ennen tunnustuskirjojen varsinaisiin teksteihin syventymistä on tarpeen kysyä miksi tämä on tärkeää. Tällä ensimmäisellä kerralla kysymys kuulukin: Miksi tutkia tunnustuskirjoja? Kun nyt alamme etsiä vastausta tähän kysymykseen, etenemme seuraavasti: Ensiksi luomme silmäyksen tunnustuskirjojen sisällysluetteloon ja katsomme, mistä kukin tunnustuskirja on peräisin. Seuraavaksi katsomme mitä tunnustaminen itsessään on. Tämän jälkeen tarkastelemme kysymystä Raamatun ja tunnustuksen suhteesta. Sitten toteamme vielä, että tunnustus on kristillisen yksimielisyyden perusta. Lopussa esitetään muutama vastausehdotus käsillä olevaan kysymykseen tunnustuskirjojen tarkastelun syystä. 2. Mitkä tunnustuskirjat? Luterilaiset tunnustuskirjat, alkuperäiseltä nimeltään Yksimielisyyden kirja on vuonna 1580 julkaistu kokoelma uskontunnustuksia ja tunnustusdokumentteja eri ajoilta. Varhaisimmat näistä dokumenteista ovat peräisin antiikin jakamattoman kirkon ajalta, 300-luvulta. Suurin osa tunnustuskirjojen sisältämistä teksteistä on kuitenkin kirjoitettu uskonpuhdistuksen aikana ja välittömästi sen jälkeen Saksassa. Tunnustuskirjat koostuu seuraavista dokumenteista ja kirjoista: - Kolme vanhan kirkon tunnustusta - Apostolinen uskontunnustus, joka perustuu varhaiseen roomalaiseen uskontunnustukseen, oli käytössä jo noin vuonna 400. Sen nykyinen latinankielinen sanamuoto on peräisin 700-luvulta. - Nikaian uskontunnustus, tarkemmin sanottuna Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustus on laadittu pääosiltaan vuoden 325 Nikaian ekumeenisessa kirkolliskokouksessa. Tunnustusta laajennettiin vuoden 381 Konstantinopolin ekumeenisessa kirkolliskokouksessa. - Athanasioksen uskontunnustus ei nimestään huolimatta ole kirkkoisän Athanasios Aleksandrialaisen (n ) laatima, vaan se on katsottu laaditun 500-luvulla lännen kirkon piirissä, Espanjassa. 1 - Augsburgin tunnustus on luterilaisen uskonpuhdistuksen keskeisin tunnustusdokumentti. Philip Melanchthon laati sen Martti Lutherin ja muiden uskonpuhdistajien kirjoittamien asiakirjojen perusteella sekä Lutherin avustuksella esiteltäväksi Keisari Kaarle V:lle vuoden 1530 Augsburgin valtiopäivillä. Dokumentin oli määrä tehdä selkoa siitä, mitä reformaation seurakunnissa opetettiin. Tämän tunnustuksen yhtenä perusajatuksena oli osoittaa, että luterilaisten intentiona ei ollut esitellä mitään uutta oppia taikka perustaa uutta kirkkoa, vaan ainoastaan liittyä yleiseen kristilliseen uskoon ja uudistaa kirkkoa siitä käsin. - Augsburgin tunnustuksen puolustus on Augsburgin tunnustusta huomattavasti laajempi dokumentti, jonka Melanchthon laati vuonna Sen tarkoitus oli vastata siihen 1 Athanasioksen nimi on liitetty tähän tunnustukseen mahdollisesti siksi, että hänen kirjallinen tuotantonsa käsittelee paljon triniteettioppia, joka on myös ko. tunnustustekstin keskeisenä sisältönä.!1
2 kumoamusasiakirjaan (Confutatio Augustana), jonka roomalaiskatoliset olivat kirjoittaneet Augsburgin tunnustusta vastaan ja joka oli julkaistu keisarin nimissä. 2 - Schmalkaldenin opinkohdat on teos, jonka Martti Luther laati vuonna 1537 samaksi vuodeksi suunniteltua kirkolliskokousta varten. Dokumentin tarkoituksena oli antaa suuntaviivoja siihen, missä kohdin luterilaisten olisi rauhan ja yksimielisyyden vuoksi mahdollista antaa myöten roomalaiskatolisille, missä puolestaan olisi pysyttävä omassa kannassa. Teoksen toinen tarkoitus oli dokumentoida Lutherin oman opetuksen pääkohdat siltä varalta, että hän sairauksiensa vuoksi kuolisi pian. Kirkolliskokousta ei lopulta pidetty eikä Luther myöskään vielä kuollut, mutta nämä opinkohdat jäivät yhdeksi luterilaisten keskeisistä tunnustusdokumenteista. - Paavin valta ja johtoasema on alunperin lisäys, jonka Melanchthon laati vuonna 1537 Augsburgin tunnustukseen selventämään luterilaisten kantaa paavin asemasta kirkossa. Myöhemmin teksti on liitetty usein Schmalkaldenin opinkohtien yhteyteen. - Vähä katekismus ja Iso katekismus ovat Lutherin vuonna 1529 julkaisemia käsikirjoja tai oppikirjoja, joiden tarkoituksena oli auttaa korjaamaan niitä opillisia puutteitta, joita Saksin vaaliruhtinaskunnan uusissa luterilaisissa seurakunnissa oli havaittu. - Yksimielisyyden ohje on merkittävä erityistunnustus, jonka johtavat luterilaiset teologit Lutherin kuoleman jälkeen laativat uskonpuhdistusliikkeen sisäisten opillisten erimielisyyksien korjaamiseksi. Useamman vuoden teologisen työskentelyn ja monien tekstiehdotusten jälkeen asiakirja valmistui vuonna 1577 Jakob Andreaen, Martin Chemnitzin ja Nicolaus Selneckerin työn tuloksena. Kirjan alkuperäinen nimi on Eräiden Augsburgin tunnustuksen opinkohtien perusteellinen, selvä, oikea ja lopullinen toisto ja selitys. Tämä pitkä nimi viittaa osuvasti dokumentin päämäärään. Tarkoituksena oli linjata selvästi ulos se, mitä luterilaiset olivat aina opettaneet: kyse oli ikiaikaisesta Raamatullisesta kristillisestä uskosta, joka on oikein lausuttu Augsburgin tunnustuksessa. Tunnustuskirjojen suomalaiseen laitokseen on liitetty vielä kaksi myöhempää dokumenttia, jotka eivät kuulu varsinaisten tunnustuskirjojen auktoritatiiviseen kokoelmaan. - Todistusten luettelo on luterilaisten isien laatima kokoelma kirkkoisien lausumia, jonka tarkoituksena on osoittaa, että luterilainen opetus Kristuksesta ei eroa vanhan puhdasoppisen kirkon vastaavasta. - Uppsalan kokouksen päätös vuodelta 1593 on Ruotsin kirkossa laadittu paikallistunnustus. Se on otettu meillä mukaan historiallisen merkittävyytensä vuoksi. 3. Mitä tunnustaminen on? Sanalla tunnustus voidaan tarkoittaa monia asioita. Arkikielessä tunnustuksella voidaan viitata vaikkapa rakkauden tunnustamiseen kihlatulle tai puolisolle, rikoksen tunnustamiseen esivallan edessä, taikka kristittyjen kohdalla syntien tunnustamiseen yksityisesti pastorille tai yhteisesti jumalanpalveluksen julkisessa ripissä. Luterilaisten tunnustusten yhteydessä tunnustuksella tarkoitetaan kuitenkin jotakin muuta: Luterilaiset tunnustukset ovat muodollisia lausumia, joilla kristittyjen joukko tai yksittäinen kristitty julistaa maailmalle uskonsa ja syvimmät vakaumuksensa. 3 Siinäkin tapauksessa, että tunnustamisesta puhutaan yksittäisen kristityn kohdalla, kyse ei kuitenkaan ole individualistisesta, itsepäätetystä toiminnasta. Kristilliseen uskontunnustukseen liittyminen liittää kristityn aina Kristuksen kirkkoon ja sen ikiaikaiseen 2 Augsburgin tunnustuksen kumoamuksen suomennos löytyy selityksineen teoksesta Saarinen, Risto (toim.): Reformaation tunnustukset. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 264. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura Preus 1977, 11.!2
3 tunnustukseen. Uskon tunnustaminen onkin julkista toimintaa, joka tapahtuu ensisijaisesti kristillisen seurakunnan yhteydessä ja siitä käsin myös yksityisesti. 4 Luterilaiset ovat aina uskoneet, että uskontunnustukset ovat välttämättömiä kirkon hyvinvoinnin kannalta. Niin kuin Kristuksen kirkko ja kaikki kristityt ovat kutsutut tunnustamaan uskonsa (Matt. 10:32; Room. 10:9; 1. Piet. 3:15; 1. Joh. 4:2), niin myös kirkon jos mieli jatkaa puhtaan evankeliumin julistusta kaikkina aikoina täytyy rakentaa muodolliset ja pysyvät uskontunnustukset sekä vaatia pastoreitaan ja opettajiaan sitoutumaan niihin. On aivan yhtä mahdotonta olla tunnustukseton kirkko kuin olla tunnustamaton kirkko Raamattu ja tunnustus Luterilainen kirkko opettaa, että tunnustuskirjat pitävät sisällään ja lausuvat ulos oikean kristillisen opin. Tällainen opetus ei vaikuta saavan kovinkaan suurta suosiota nykyään. Ei esimerkiksi ole harvinaista kuulla kristittyjenkin sanovan, että olisi ylimielistä väittää osaavansa varmasti määritellä, mikä on oikea kristillinen oppi. Sitä, että joku väittää tuntevansa kristillisen opin, pidetään monesti suurena hengellisenä ylpeytenä. Samasta syystä saatetaan pitää ylpeänä tai ainakin vähemmän tarpeellisena korostaa tunnustuskirjojen opillisten lausumien merkitystä. Joku ehkä sanoo, että sen sijaan olisi parempi pysyä etsijänä ja kyselijänä. Toinen ehdottaa, että pitäisi antaa Pyhän Hengen johdattaa, eikä sitoa Hänen työtään joihinkin kankeisiin oppilauselmiin. Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Lopulta tässä asiassa on kysymys Raamatusta sekä suhteesta siihen. Yhtäältä on tietenkin totta, että niin kauan kuin me kristityt elämme tässä maailmassa, meissä on myös syntinen, vanha lihakin jäljellä. 6 Sen vuoksi meidän hengellinen näkökykymme on aina vasta vajavaista ja osittaista. Mutta toisaalta juuri siksi, että meidän elämämme on syntiinlankeemuksen tähden vajaata, me tarvitsemme avun, joka ei ole vajavainen; juuri siksi, että minä olen syntinen, minun pelastuksekseni ei riitä mikään muu kuin puhdas ja väärentämätön evankeliumi Kristuksesta. Jumalan erityinen ilmoitussana onkin täydellinen ja varma. Se sana on jumalallinen, mutta pyhässä Raamatussa se on annettu meille inhimillisessä muodossa, selvällä ihmisten kielellä, hepreaksi ja kreikaksi, joissakin kohdin myös aramean kielellä. 7 Jumala on antanut sanansa meille tällä tavalla kirjallisessa muodossa, että me ihmiset voisimme sen kuulla ja lukea, ymmärtää ja ottaa vastaan. Koska Jumala on tällä tavalla antanut sanansa meille, on oikein sanoa: Raamattu on Jumalan sana ja Jumalan sana on Raamattu. 8 Juuri sen vuoksi nimenomaan pyhä Raamattu on erehtymätön, riittävä, selkeä, vaikuttava, täydellinen ja varma. 9 Jos ja kun pyhä Raamattu siis on kaikkea tätä, seuraa tästä, että sen sisältö on ihmisten ymmärrettävissä. Siksi Raamatun keskeinen sisältö on myös mahdollista ihmisten kielellä tiivistää kompaktiin, helposti lausuttavaan muotoon. Tällaista Jumalan sanan keskeisestä sisällöstä laadittua tiivistelmää kutsutaan tunnustukseksi. Mikäli tämä tiivistys on tehty oikein ja Jumalan sanan mukaan, myös tästä tiivistelmästä toisin sanoen tunnustuksesta voidaan varmasti sanoa, että se on oikea ja Jumalan sanan mukainen selitys siitä, mitä Jumalan sana sanoo. Tällä tavalla myös luterilaiset isät asian ymmärsivät. Juuri Jumalan sanan varmuuden ja muuttumattomuuden tähden he 4 Vrt. Preus 2006, Preus 1977, FC Ep. 6, 4; FC SD 6, Raamatun täydellisyys ja varmuus koskee nimenomaan sen jumalallisesti inspiroituja alkukielisiä tekstejä. Raamatun erikielisiä käännöksiä on monenlaisia, tarkempia ja vähemmän tarkkoja. Kaikki näistä ovat lopulta kuitenkin nimenomaan käännöksiä, joissa on väistämättä jonkinasteista inhimillistä tulkintaakin mukana. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Raamattua kannattaisi lukea esim. suomen kielellä! Sanan saarnaajien ja opettajien on kuitenkin välttämätöntä osata Raamatun alkukieliä, jotta he voivat julistaa ja opettaa Jumalan sanaa seurakunnalle sanan mukaan. 8 Anssi Simojoen lausunto seurakuntapäivien luennossa Heinäkalliossa Ks. tarkemmin esim. Preus, Robert D.: Raamatun inspiraatio. Tutkimus 1600-luvun luterilaisten dogmaatikkojen teologiasta. Concordia, julkaisu N:o !3
4 pitivät luovuttamattomana sitä, että kristityt voivat olla vakuuttuneita kristillisen opin ja tunnustuksen varmuudesta ja muuttumattomuudesta. Koko tunnustuskeskustelun viimeiseksi sanaksi tarkoitetussa Yksimielisyyden ohjeessa, sen viimeisessä kappaleessa he kirjoittavat: Näin olemme tahtoneet vakuuttaa Jumalan kasvojen edessä ja koko kristikunnan, sekä nykypolven että jälkipolvien kuullen, että juuri nyt esitetty kaikkien edellä mainittujen ja selitettyjen kiistanalaisten opinkohtien selvitys vastaa meidän opetustamme, uskoamme ja tunnustustamme. Siinä uskossa me tahdomme myös Jumalan armon avulla rohkein sydämin astua Jeesuksen Kristuksen tuomarin istuimen eteen siitä tiliä tekemään. Sitä vastaan emme tahdo salaa emmekä julkisesti puhua emmekä kirjoittaa, vaan aiomme siinä pysyä Jumalan armon avulla. 10 Näin voidaan todeta, että puhdas kristillinen oppi ja oikea tunnustus eivät ole mitään kaukaisia tavoitteita, joihin pääseminen on mahdottoman vaikeaa. Toki siinä tapauksessa, että kristillinen oppi tai tunnustus ymmärrettäisiin ihmisten keksinnöksi, voitaisiin niitä myös pitää vain tavoitteina tai likiarvoina ja siksi suhteellisina. Mutta kristillisen opin ja tunnustuksen alkuperä ei ole ihmisessä, vaan Jumalassa. Oppi ei ole jotakin Jumalan sanasta irrallaan olevaa, vaan pikemminkin evankeliumi itsessään on oppi. Kristillinen oppi ja tunnustus ovatkin Jumalan omaa ja varmaa ilmoitusta siitä kuka Hän on ja mitä Hän on meidän hyväksemme Kristuksessa tehnyt. Armossaan Hän on itse ilmoittanut tämän kaiken meille pyhässä sanassaan, että me saisimme tulla osalliseksi Hänen pelastuksestaan. 11 Tähän liittyen Luther lausuu: Niinpä suora tai varma henki on se, joka tekee meistä varmoja Jumalan tahdosta, joka ei salli meidän epäröidä, vaan saa aikaan sen, mihin Paavalikin kehottaa: "Kukin olkoon omassa mielessään täysin varma" (Room. 14:5), samoin 1. Tessalonikalaiskirjeen 1. luvussa: "Meidän evankeliumimme tuli teidän tykönne, ei ainoastaan sanana, vaan myös voimana ja Pyhässä Hengessä ja suurella varmuudella" (1. Tess. 1:5), mikä varmuus on välttämätön kaikessa opissa, varsinkin pyhiä asioita koskevassa. Täytyyhän minun olla varma siitä, mitä minun tulee Jumalasta ajatella, tai pikemminkin siitä, mitä hän ajattelee minusta. Ja hirvittävä oli paavikunnan opetus, jonka mukaan ihmiset joutuivat epävarmuuteen syntien anteeksiantamuksesta ja Jumalan armosta. Sinun on tunnettava olevasi syntinen, he sanoivat, vieläpä sellainen, joka ei voi olla varma autuudestaan. Tällä tavoin koko maailma eli upoksissa epäilyksiin ja harhakäsityksiin Jumalasta. Meidän pitää oppia ymmärtämään, ettei Jumala ole epävarma, epävakainen, ristiriitainen, huojuva eikä hennon ruo'on kaltainen, vaan hän on vakaa ja varma, sellainen joka sanoo: Minä kastan sinut nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen, Minä päästän sinut synneistäsi jne. Silloin Isä, Poika ja Pyhä Henki eivät erehdy, eivät huoju tuulessa, vaan ovat kallio ja 'sela'; mitä sanaa psalmeissa usein käytetään Jumalasta, koska hän on vuorenvarma, sellainen, johon lujasti voi luottaa ja sanoa: Olen pyhä, olen autuas, olen Jumalan lapsi ja hänen perillisensä, koska kerran olen kastettu. 12 Edellä sanotun valossa käy ymmärrettäväksi, että siellä, missä kristillisen opin määrittelemisen ja lausumisen mahdollisuus kielletään, taustalta on mahdollista usein löytää epäselvä käsitys Raamatusta Jumalan sanana ja sen arvovallasta. Esimerkiksi: Monissa kristillisissä liikkeissä Raamattuun pitäytymistä pidetään tärkeänä erinomaisen hyvä asia sinänsä! Samalla saatetaan kuitenkin painottaa, että ei sillä opilla ole niin väliä. Tästä herää kysymys, eikö Raamatun ilmoitus Kristuksen evankeliumin opista ja ihmisen pelastuksesta olekaan selvä ja riittävä. Tällaista käsitystä harva herätysliikekristitty haluaa kylläkään myöntää. Samalla voidaan kuitenkin kysyä edelleen: jos Raamatun ilmoitus on selvä, miksi se ei olisi ihmisen ymmärrettävissä ja uskossa vastaanotettavissa? Vielä joku saattaa esittää, että Raamatussa on Jumalan sanaa. Saatetaan ehdottaa myös, että kun Raamattua luetaan tai kuullaan tietyllä tavalla, siitä tulee Jumalan sanaa ihmiselle. Saattaapa joku sanoa jopa niinkin, että Raamattu on ihmisten sanoja Jumalasta. Lopulta nämä kaikki käsitykset kuitenkin palautuvat siihen samaan perusoletukseen tiedostettuun tai tiedostamattomaan, että Raamattu ei ole Jumalan sanaa lainkaan. 10 FC SD XII Vrt. Preus 1977, 12 13; 2006, 195, WA 44, 413 (Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 41 50, suom. laitoksen sivut 30 31, jae 41:32).!4
5 Me halunnemme kuitenkin olla luterilaisen opetuksen oppilaita ja siten myös pitää Raamattua Jumalan selvänä sanana ja siksi luovuttamattomana. Tällöin joku saattaa kuitenkin ehkä esittää huolensa: Kun te luterilaiset niin usein painotatte tunnustuskirjojen merkitystä, eikö tähän sisälly sellainen vaara, että tunnustuskirjat nostetaan Raamatun rinnalle tai jopa yläpuolelle? Mitä tähän vastataan? Tunnustuskirjat itse vastaavat tähän kysymykseen selvin sanoin. Koko tunnustuskeskustelun tiivistävän Yksimielisyyden ohjeen aivan ensimmäisessä kohdassa lausutaan seuraavasti: Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että Vanhan ja Uuden testamentin profeetalliset ja apostoliset kirjoitukset ovat ainoa sääntö ja ohje, jonka mukaan kaikki opit ja opettajat on koeteltava ja arvioitava. Kirjoitettu on: Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun teilläni (Ps. 119.) Pyhä Paavali sanoo: (Gal. 1:8) Vaikka tulisi taivaan enkeli ja julistaisi toisin, hän olkoon kirottu. Muita vaikka kuinka nimekkäiden vanhojen ja uusien opettajien kirjoituksia ei ole pidettävä Pyhän Raamatun vertaisina, vaan ne on kaikki tyynni alistettava sen alaisiksi. Niitä tulee käyttää yksinomaan todistajina, jotka kertovat, millaisena ja millä paikkakunnilla profeettojen ja apostolien oppi on säilytetty apostolien ajan jälkeen. 13 Luterilainen tunnustus siis itse lausuu että Raamattu on ainoa sääntö ja ohje, jonka mukaan kaikki opit ja opettajat on koeteltava ja arvioitava. Tästä joku ehkä esittää kuitenkin jatkokysymyksen: Jos Raamattu on kaiken yläpuolella, mihin tunnustusta sitten tarvitaan? Yksi tärkeä vastaus on tämä: Tunnustus ohjaa Raamatun tulkintaa. Yhdenkään ihmisen mieli ei ole ikään kuin tyhjä taulu, joka neutraalisti ottaa vastaan kuultua, nähtyä tai luettua informaatiota. Jokaisella meistä ihmisistä on väistämättä jokin esiymmärrys, joka ohjaa sitä, miten ymmärrämme havaitsemiamme asioita. Tämä seikka koskee myös Raamatun lukemista. Jokaisella meistä raamatunlukijoista on välttämättä päässään jonkinlaiset tulkinnan silmälasit, jokin esiymmärrys, joka ohjaa meidän tulkintaamme siitä, mitä Raamattu sanoo. Nämä tulkinnan silmälasit voivat myös olla ikään kuin piilolasit. Tällöin lukija ei itsekään huomaa tai tule ajatelleeksi, että hänellä on tietynlainen tapa tulkita Raamatun kirjoituksia. Joka tapauksessa jokaisella Raamatun lukijalla tai sen tekstien kuulijalla sellainen tulkinta on. Esimerkkinä voidaan esittää seuraavaa: Luterilaisilla ja reformoiduilla on keskenään täysin sama Raamattu, mutta tunnetusti esimerkiksi käsitys pyhästä kasteesta on erilainen. Niin keskeinen asia kuin kaste onkin, tämä on kuitenkin vain yksi jäävuoren huippu. Eri kastekäsitysten taustalta löytyy muun muassa erilaiset käsitykset perisynnistä, ihmisestä lankeemuksen jälkeisessä tilassa, ennalta määräämisestä ja lopulta jopa Kristuksesta itsestään. Näin on mahdollista huomata, että vaikka Raamatussa toki on jo kaikki, on silti selvää, että jollakin tavalla sen ilmoitusta on voitava käsitellä ja lausua ulos. Muuten ei koskaan voida päästä selvyyteen tämänkaltaisista perustavanlaatuisista pelastuksen kysymyksistä. 14 On siis tärkeää olla tietoinen siitä tavasta tulkita Raamattua, jonka on omaksunut. Näin tästä tulkinnasta voidaan päästä keskustelemaan ja kirjoittamaan, sekä tarkastelemaan mikä tätä tulkintaa ohjaa. Ensisijaisesti voidaan päästä kysymään: kestääkö tämä tulkinta Raamatun itsensä valossa, toisin sanoen, onko se Raamatun mukainen tulkinta siitä, mitä Raamattu itse sanoo? Luterilaiset uskovat, opettavat ja tunnustavat, että luterilaiset tunnustuskirjat on oikea ja Raamatun mukainen selitys ja tulkinta siitä, mitä Raamattu sanoo. Toisin sanoen: luterilaiset tunnustuskirjat oikein lausuvat ulos Raamatun keskeisen opetuksen. Yksimielisyyden ohje lausuu, että tunnustukset ovat opin summa, sääntö ja ohje joka perustuu Jumalan sanaan, ja jonka 13 FC Ep Jotkut toki ehdottavat tällaisten erimielisyyksiä herättävien kysymysten ohittamista, mutta tämäkään ei ole ongelmatonta. Voidaan esimerkiksi ehdottaa, että osoittaisi suurta välinpitämättömyyttä, jos toisen kirkkokunnan kristittyjen perustavat vakaumukset vaikka virheellisetkin ohitettaisiin kevyesti. Rakentavampaa olisi pyrkiä keskustelemaan asioista Jumalan sanan äärellä ja hakea yhteyttä sitä kautta. Toiseksi voidaan tietenkin kysyä, onko Jumalan sanan valossa oikein kevyesti ohittaa pelastuksen kannalta keskeisiä asioita, kuten esimerkiksi kysymystä kasteesta.!5
6 mukaan kaikkea oppia on arvioitava ja syntyneet kiista kristillisesti selvitettävä ja ratkaistava. 15 Sen vuoksi luterilaiset lukevat ja oppivat tunnustuskirjoja. Niitä ei siis lueta sillä mielellä, että ne haluttaisiin nostaa Raamatun rinnalle tai yläpuolelle, vaan siksi, että ne oikein tulkitsevat sitä, mitä Raamattu sanoo. Edellä sanotusta seuraa myös väistämättä se luterilainen opetus, jonka mukaan tunnustuskirjat ovat luterilaisille seurakunnille ja kristityille normatiivinen dokumentti. Toisin sanoen tunnustuskirjojen opetuksen hyväksyminen paitsi paperilla esim. kirkkolaissa ja -järjestyksessä myös käytännön elämässä seurakunnan ja yksittäisen kristityn elämässä on luonteeltaan sitovaa ja ehdotonta. Tunnustuskirjojen hyväksyminen luterilaisessa mielessä merkitseekin niiden hyväksymistä ei siinä määrin, kuin (quatenus) ne pitävät yhtä Kirjoitusten kanssa, vaan siksi että (quia), että ne pitävät yhtä Kirjoitusten kanssa. 16 Sen vuoksi esimerkiksi jokainen luterilainen pastori on sekä julkisessa että yksityisessä julistuksessaan ja opetuksessaan sidottu varauksetta pysymään siinä, mitä Raamattu ja luterilainen tunnustus opettavat. Toki nykyään moni pitää tällaista tunnustuksellista sitoutumista lakihenkisenä tai jopa ylpeänä. Voitaisiin kuitenkin kysyä: Mitä väärää voisi olla siinä, että me tunnustamme uskomme vapaasti ja otamme tämän tunnustuksemme vakavasti? Itse asiassa tällainen tunnustaminen on maailman vapain ja iloisin teko niille, jotka ovat tutkineet käsillä olevia tunnustusdokumentteja ja havainneet niiden olevan kauttaaltaan raamatulliset ja evankeliset, ja sen vuoksi myös varauksettoman hyväksymisen arvoiset Tunnustus ja yksimielisyys Tunnustaminen on yhteydessä myös kysymykseen seurakuntien ja kristittyjen välisestä yksimielisyydestä. Raamatullisessa kielessä tunnustaminen (ὁµολογέω) merkitsee jonkin asian samalla tavoin lausumista tai yhtäpitävästi puhumista. Se on lähtökohtaisesti jotakin positiivista ja vahvistavaa, vakuuttavaa (affirmativa). Siitä huolimatta, että tunnustuskirjat ovat kokoelma tunnustusdokumentteja eri ajoilta alkaen antiikin varhaiskristillisestä kirkosta aina uskonpuhdistuksen aikaan asti ja jo pelkästään reformaatioajalta peräisin olevat dokumentit ovat syntyneet lähes puolen vuosisadan aikana niillä kaikilla on kuitenkin yksi yhteinen tekijä: Kaikkien luterilaisen kirkon tunnustuskirjojen kesken vallitsee opillinen yhtenäisyys. Ne kaikki ovat yhtä lailla sitoutuneet yhden ja ainoan Raamatussa ilmoitetun Kristuksen evankeliumin opetukseen. 18 Tunnustamiseen liittyy kuitenkin välttämättä myös kielteinen, negatiivinen aspekti (negativa). Tämä johtuu siitä, että jos ja kun tunnustus lausuu samalla tavoin Jumalan sanan muuttumattoman totuuden kanssa, se joutuu välttämättä myös lausumaan vääräksi kaiken sellaisen opetuksen, joka on Jumalan muuttumatonta sanaa vastaan. Näin on myös luterilaisen tunnustuksen kohdalla. Tunnustuskirjoissa esiintyvät negatiiviset lausumat ovat siis seurausta siitä, että on olemassa paitsi Jumalan sanan muuttumaton totuus, myös väärää, Jumalan sanan vastaista oppia. Tunnustuksen perusvire on kuitenkin lopulta aina positiivinen: Lausuessaan oikein sen, mitä pyhä Raamattu sanoo Hänestä sekä Hänen työstään ihmisen pelastukseksi, tunnustus ohjaa kristittyjen uskoa ja elämää Jumalan sanan muuttumattoman totuuden mukaan. Näin se ohjaa ihanaan ja evankeliseen yhteyteen Kristuksen kanssa sekä Hänessä myös ykseyteen toisten uskovien kanssa. 15 FC Ep., päällekirjoitus; Preus 1977, Preusin (2006, 196) mukaan tunnustuksen hyväksyminen quatenus-mielessä merkitsee sitä, että tunnustus hyväksytään varauksin. Hänen mukaansa tällainen on kuitenkin ristiriidassa hyväksymisen ajatuksen kanssa, eikä siksi ole mitään todellista hyväksymistä. Preus lainaa Conrad Dannhaueria, joka kuvailee tämän periaatteen kestämättömyyttä sanoessaan, että myös Koraani voitaisiin hyväksyä siinä määrin kuin se pitää yhtä Raamatun kanssa. 17 Preus 1977, Preus 1977, 7.!6
7 6. Yhteenveto Miksi siis tutkia tunnustuskirjoja? Siksi, että ne ovat Raamatussa ilmoitetun keskeisen opin oikea tiivistelmä. Siksi, että ne sisältävät yleisen, ikiaikaisen, muuttumattoman kristillisen opin oikean opetuksen. Siksi, että ne ohjaavat meitä Raamatussa ilmoitettuun Jumalan sanaan ja raamatulliseen tulkintaan. Siksi, että tunnustuskirjojen ohjaamana me pääsemme oikeaan ja Jumalan sanan mukaiseen uskonsuhteeseen Herramme kanssa sekä Hänessä toisten, samaa uskoa tunnustavien kristittyjen kanssa. Tähän todelliseen kristilliseen yhteyteen meitä johdattakoon Pyhä Henki, Jumalan selvän ja varman sanan kautta.!7
8 Lähteet Luterilainen tunnustus FC Ep. Yksimielisyyden ohje. Tiivistelmä. FC SD Yksimielisyyden ohje. Täydellinen selitys. Luther, Martti WA D. Martin Luthers Werke. Kritische Gesamtausgabe. Weimar Kirjallisuus Preus, Robert D Getting into The Theology of Concord. A Study of the Book of Concord. Saint Louis: Concordia Publishing House Confessional Subscription. Doctrine is Life. Essays on Justification and the Lutheran Confessions. Edited by Klemet I. Preus. Saint Louis: Concordia Publishing House.!8
Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan?
Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Esittäjän nimi 16.2.2017 1 Tunnustus on hengellinen ja opillinen Tunnustus ei ole yhdistyksen säännöstö, vaan kirkon
LisätiedotLUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA
STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO
LisätiedotDOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?
DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
Lisätiedot12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat
12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset
LisätiedotKristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,
LisätiedotPaavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin:
1Kor 15:47 selitys Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin: "Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on herra taivaasta." (1Kor 15:47). Sana "herra"
LisätiedotApologia-forum 25.-27.4.2014
Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum
LisätiedotEnsimmäinen Johanneksen kirje 4. osa
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme
LisätiedotTimo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto
Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan
LisätiedotIHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen
ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme
LisätiedotRaamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä
isä Arto Leskinen1 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Katekumeenipiiri 1.11.2017 isä Arto Leskinen isä Arto Leskinen2 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Puhuessaan kahdesta uskon lähteestä,
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA
SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA 6. JULKINEN RUKOUS ELI JUMALANPALVELUS 7. PYHÄ RISTI 1 / 5 Luterilaisen
LisätiedotHyvä Sisärengaslainen,
Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita
LisätiedotUSKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com
1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
LisätiedotSUOMEN HELLUNTAIKIRKKO
SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen
LisätiedotSaarna Evankeliumi Johannes Kastaja Elia Jeremia
Saarna 16.7.2017 Evankeliumi Matt. 16: 13-19 Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: Kuka Ihmisen Poika on? Mitä ihmiset hänestä sanovat? He vastasivat: Toisten
Lisätiedot11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa
11. Kastajaliike kastajat neutraalein ilmaus 1500-l lapsikastetta vastustaneista liikkeistä anabaptismi myös laajasti käytetty usein niputettu yhteen spiritualististen ja antitrinitaaristen liikkeiden
LisätiedotKristuksen kaksiluonto-oppi
Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut
LisätiedotAlusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?
Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.
LisätiedotRAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939
RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS
LisätiedotSitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista.
1 Efesolaiskirjeen selitys 4 Ef. 1:10-14 Pyhän Hengen sinetti Tämä on neljäs luento Paavalin Efesolaiskirjettä käsittelevässä luentosarjassa. Tähän mennessä olemme kuulleet siitä, kuinka meidät kristityt
LisätiedotHelatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna
Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,
LisätiedotMIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.
MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:
Lisätiedot...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24
...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,
LisätiedotMiksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen.
Miksi tämä diasarja? Piispa Olaus Svebilius on laatinut 1700-luvulla kattavan selityksen Lutherin katekismukseen. Se on hyvää luettavaa myös tänä päivänä. Se opetettiin ulkoa kaikille koko Skandinaviassa.
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotKirkolliskokouksen avajaismessun saarna
1 Kirkolliskokouksen avajaismessun saarna 14.5.2018 Embargo 14.5.2018 klo 10 piispa Teemu Laajasalo Ja silloin maailma ymmärtää Joh. 17: 18-23 Jeesus rukoili ja sanoi: Isä, niin kuin sinä lähetit minut
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotTämän leirivihon omistaa:
Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen
LisätiedotELÄMÄN TÄRKEIN ASIA. Pauli Selkee Apostolien päivä Matt. 16:13-19 Parkanon kirkko sisältää kannanoton kirkon avioliittokantaan
1 Pauli Selkee Apostolien päivä Matt. 16:13-19 Parkanon kirkko 16.7. 2017 - sisältää kannanoton kirkon avioliittokantaan ELÄMÄN TÄRKEIN ASIA 1. Elämän tärkein asia Mikä on sinun elämäsi tärkein asia? Ihmisen
Lisätiedottridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP
tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP KATOLINEN TIEDOTUSKESKUS 2016 1 Alun perin julkaistu vuonna 1984 sarjassa Missiologian ja
LisätiedotArmolahjat ja luonnonlahjat
Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat
LisätiedotKun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan
1. syyskuuta Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Ps. 63:2 Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan kiihkeästi Jumalan
LisätiedotMe lähdemme Herran huoneeseen
Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun
LisätiedotKatolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita
Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä
LisätiedotJakkara ja neljä jalkaa
Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää
LisätiedotKristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta
Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotHyvä Sisärengaslainen,
Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä
LisätiedotElämä Jumalan lapsena
1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä
LisätiedotTotta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä
Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä AIKOINAAN käytettiin leikillisenä sanontana totta Mooses. Se lienee lähtöisin politiikkojen
LisätiedotKIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti
KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n
LisätiedotMK KATEKISMUKSEN JOHDANTO
MK KATEKISMUKSEN JOHDANTO M MUUT OPETUKSET, https://genfibeta.weebly.com/m.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) MK KATEKISMUS, https://genfibeta.weebly.com/mk.html MK Katekismuksen
LisätiedotKleopas, muukalainen me toivoimme
Luukas 24 : 13-35 16 18 : Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina
LisätiedotJEESUS PARANTAA SOKEAN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin
LisätiedotONKO MAAILMA PÄÄSSYT SISÄLLE SEURAKUNTAAN
ONKO MAAILMA PÄÄSSYT SISÄLLE SEURAKUNTAAN Yhteyden ilta 2.10.2012 Tapani Talikainen Lähtökohtia illan opetukseen Sielujemme vihollinen pyrkii hävittämään Israelin ja uuden liiton seurakunnan Hyökkäys tapahtuu
LisätiedotMajakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
LisätiedotJuha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu:
LASTEN EHTOOLLINEN? (Ote 26.7.2016 ystävälle lähetetystä kirjeestä.) Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@ gen.fi kotisivu: www.gen.fi Lasten osallistuminen
LisätiedotMatka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto
Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa
Lisätiedot94 3. sunnuntai ennen paastonaikaa (Septuagesim a)
S isä lly slu e tte lo : 7 1. adventtisunnuntai Kristuksesta, oikeasta kuninkaasta Matt. 21:1-9 14 2. adventtisunnuntai Varoitus, lohdutus ja kehotus Luuk. 21:25-36 21 3. adventtisunnuntai Kristuksen ylistyspuhe
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla
Nettiraamattu lapsille Nainen kaivolla Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for Children,
Lisätiedottridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP
tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP KATOLINEN TIEDOTUSKESKUS 2016 1 Alun perin julkaistu vuonna 1984 sarjassa Missiologian ja
LisätiedotARMON OSALLISUUS Se on evankeliumista elämistä. Käärme sanoi:
ARMON OSALLISUUS Olemme kuulleet edellä opetusta armon olemuksesta, siitä millaista armo on olemukseltaan. En mene tässä opetuksessa siihen, mitä tämä armo on, koska se tuli esille edellisessä r-tunnissa.
Lisätiedottahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon.
LAEN KATE ELKOMUKAUTU virikemateriaalia lapsen kasteeseen mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Virsi 2. Alkusiunaus Isän ja ojan ja yhän Hengen nimeen. Herra
LisätiedotRaamattu Henkilökohtainen näkökulma Kari Valkonen Dipl.ins., evankelista ja kouluttaja 1 Lausumia Raamatusta Kristikunnan yhteisessä perinnössä Jumalan sanan merkitys tuodaan rikkaasti esille: koska Raamatun
LisätiedotRistiäiset. Lapsen kaste
Ristiäiset Lapsen kaste Ilo palvella! Loimaan seurakunta OHJELMA Alkuvirsi Ristinmerkki Raamatunluku Mark. 10: 13 16 Puhe Uskontunnustus Kaste Virsi Yhteinen esirukous ja Isä Meidän rukous Siunaus Päätösvirsi
LisätiedotJohanneksen Ilmestys kanonisena kirjana
Kaanon = mittapuu (kr. κανων) Raamatun kaanon: uskolle ja elämälle ohjeellisten pyhien kirjoitusten kokoelma (VT 39, UT 27, yht. 66). Kanonisten kirjojen mukaan uskotaan, eletään ja tullaan autuaaksi.
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Seurakunta vaikeuksissa
Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible
LisätiedotSUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI
Päivitetty 26.12.2014 SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... Pyhä Jumala... Isä meidän...
LisätiedotJeesuksen jäähyväisrukous jatkuu
1 Johanneksen evankeliumin selitys 49 Joh. 17:6-26 Jeesuksen jäähyväisrukous jatkuu Edellisellä kerralla tässä Johanneksen evankeliumin selityksessä pääsimme aloitimme Jeesuksen jäähyväisrukouksen selityksen.
Lisätiedot9. Luterilainen ja reformoitu perinne
9. Luterilainen ja reformoitu perinne Lutherin näkemys koko protestanttisuuden perustana Roomalaiskirjeen luennoista alkaen, erityisesti Galatalaiskirjeen kommentaarissa (1531/35) vanhurskauttaminen syntien
LisätiedotIsrael ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa
Israel ja seurakunta Jumalan kaksi suunnitelmaa Ja minä teen liiton sinun kanssasi ja sinun jälkeläistesi kanssa, sukupolvesta sukupolveen, iankaikkisen liiton, (1 Moos.17:7) Jumalan lupaukset Israelille
LisätiedotTotuuden Henki. Johanneksen evankeliumin selitys 46 Joh. 16:4-15
1 Johanneksen evankeliumin selitys 46 Joh. 16:4-15 Totuuden Henki Olemme tässä Johanneksen evankeliumin selityksessä käsittelemässä Jeesuksen jäähyväispuhetta, jonka hän piti opetuslapsilleen viimeisellä
LisätiedotUskon peruskysymykset
STI, luentosarja kevät 2002 Uskon peruskysymykset Pekka Huhtinen, TT RAAMATTU OHJEENA JA ONGELMANA 1. Johdanto Raamatun asemaa kristillisen kirkon opin ja elämän ehdottomana ohjeena ja auktoriteettina
LisätiedotYksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa
Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa 1 Isak Penzev Shalom hyvät ystävät. Meillä alkaa uusi teema nimeltä Juutalaisuus ja Uusi testamentti. Tämän oppitunnin aiheena on yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa.
LisätiedotEnsimmäinen Johanneksen kirje 2. osa
Ensimmäinen Johanneksen kirje 2. osa 1 opettaja Isak Penzev 08.03.2013 Shalom ystävät, me jatkamme oppitunteja ja tutkimme apostolien kirjeitä. Messiaan lähettiläät todistavat omasta uskostaan. Ja apostolien
LisätiedotTartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F
Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F KUINKA RAAMATTU VOISI: 1. Tarttua meihin 2. Pysyä meissä 3. Tuottaa siunausta elämässämme Elämmekö sanasta? Elämän koulu Ei ihminen elä ainoastaan leivästä,
LisätiedotTuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin.
Tuomasmessun kulku Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Messun aloitus Kirkossa vallitsee hiljaisuus. Messun alkua odoteltaessa lauletaan rukoushymnejä. Rukousalttareilla voi hiljentyä
LisätiedotHerra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.
Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen
LisätiedotKristityt ovat Kristuksessa
1 Efesolaiskirjeen selitys 1 Ef. 1:1-3 Savonlinnan Tuomiokirkko, 11.9.2013 Kristityt ovat Kristuksessa Aloitamme nyt uuden tekstin selittämisen, ja suokoon Jumala siihen armonsa ja apunsa. Kyseessä on
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui
LisätiedotMiten puhua Jumalasta muslimien kanssa?
114 Iustitia 15 (2002) 114 119 Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa? Miten Jumalasta on ylipäätänsä puhuttava? Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotKymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen. Heikki Pekkarinen
Kymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen Heikki Pekkarinen marraskuussa 2008 Kymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen 1. äänite Daavid ja Salomo Room. 15:4 Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu,
LisätiedotYhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15
Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Nainen kaivolla
Nettiraamattu lapsille Nainen kaivolla Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible for Children,
LisätiedotEkklesiologia 14. Paikallisseurakunta
Ekklesiologia 14 Kevään tunnit: 1 Dispensaatiot, Kristus Seurakunnan pää ja perustus 2 Seurakunnan olemassaolon kolme päätarkoitusta 3 Seurakunnan rakenteita ja johtajuusmalleja 4 Evankelioiminen 5 Rakentaminen
LisätiedotHepreankielessä valasta käytetään kahta nimeä: shebuu aa ja aalaa. Tuo jälkimmäinen taas on yhdistetty sanaa eel, joka tarkoittaa itseään Jumalaa.
Raamattutunti 8.9.2009 VALA Vala on meille arkipäivässä vähän outo asia. Tuskin me kovin usein vannomme mitään valoja. Avioliiton solmimisesta käytetään joskus sitä nimeä, että he vannoivat toisilleen
LisätiedotProtestanttiset kirkot
Protestanttiset kirkot Nimellä vapaat suunnat kutsutaan Suomessa vaikuttavia protestanttisia kristillisiä liikkeitä. Näitä ovat helluntaiherätys, Vapaakirkko, Metodistikirkko, Pelastusarmeija, Adventtikirkko
LisätiedotRoomalaiskirje. 20.7.2014, Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia
20.7.2014, Eura Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia - Rm 1:1 Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin
LisätiedotToivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo
Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt
LisätiedotUsko. Elämä. Yhteys.
Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!
LisätiedotReijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa
Reijo Telaranta Israel ja seurakunta Jumalan kaksi suunnitelmaa Ja minä teen liiton sinun kanssasi ja sinun jälkeläistesi kanssa, sukupolvesta sukupolveen, iankaikkisen liiton, ollakseni sinun ja sinun
LisätiedotPerusta, jolle rakennamme
Perusta, jolle rakennamme Asko Matikan opetus Lapualla 1.11.2006 Kunnon perusta on tarpeen Mökki rakennettu savimaalle 59 vuotta sitten Salaojaputkista huolimatta mökin alle päässyt vettä, ja maa on routinut
LisätiedotHeittäkää kaikki murheenne
1 Heittäkää kaikki murheenne Otan lähtökohdaksi Pietarin 1 kirjeen 5-luvun 7 jakeen, jossa apostoli rohkaisee: "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." Eikö olekin inhimillisä,
LisätiedotMIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015
MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi
LisätiedotJesaja näkee tulevaisuuteen
Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,
LisätiedotOPKO - Elämän sanaa opiskelijoille ja koululaisille
OPKO - Elämän sanaa opiskelijoille ja koululaisille 1. OPKOn identiteetti 2. Tavoite 3. Toiminta - opiskelijat 4. Toiminta - koululaiset 5. Lähetystyössä mukana 6. Kansainvälisyys 7. Julkaisutoiminta 8.
LisätiedotAamun uusinta Taivas TV7 - Viikon 41 ohjelmat -
Aamun uusinta Taivas TV7 - Viikon 41 ohjelmat - www.tv7.fi 08:00 Koputus: Vieraana Pertti Salmen 08:30 Raamattu puhuu sinulle: Apt. 14-15 08:40 Armon kalliolla: Jumala on rakkaus 09:00 Tule Jeesuksen luo!:
LisätiedotEvankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo.
1 Jeesus sanoi juutalaisille:»totisesti, totisesti: ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika. Isä rakastaa Poikaa ja näyttää
LisätiedotEkklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1
Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Kristinoppi 3 sisältää eskatologian ja ekklesiologian. Eli opit lopun ajoista ja seurakunnasta. Eskatologian katsaus meillä oli syksyllä Nyt meillä
LisätiedotANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotMuskarimessu: Hyvän paimenen matkassa
Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,
LisätiedotRaamatun oikea ja väärä IR
Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä
LisätiedotSINUN SANASI ON TOTUUS
SINUN SANASI ON TOTUUS Raamattu on erilainen kirja 1 Tämän vihkon ovat lahjoittaneet: LUTHERAN HERITAGE FOUNDATION 36380 Garfield Road Suite 3 Clinton Township, MI 48035 USA www.lhfmissions.org SUOMEN
Lisätiedot