RAUHALAHDEN OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI RAUHALAHDEN OSAYLEISKAAVA Luonnos YK 2017:1

2 Savilahden osayleiskaava RAUHALAHDEN OSAYLEISKAAVA

3 Savilahden osayleiskaava

4 Savilahden osayleiskaava SISÄLLYS 0. JOHDANTO 1. LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutyön määritys Suunnittelualue Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kaupunkirakennesuunnitelma Yleiskaava Asemakaava Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Toimenpide- ja rakennuskiellot Strategiset lähtökohdat SELVITYKSET Rajaukset ja menetelmät Kaupunkirakenne ja historia Työpaikat ja palvelut Asuminen ja väestö Ympäristön tila Alueen nykykäyttö Rakennukset ja rakenteet, kulttuurihistoria Rakennuskanta Kulttuuriympäristö Rakennussuojelu Ympäristö Luonnonympäristö Luontoselvitykset Kasvillisuus ja eläimistö Kulutuskestävyys Arvokkaat luontokohteet Kallio- ja maaperä sekä topografia Vesiolot Maisemarakenne ja maisemakuva Ympäristön häiriötekijät Liikenne Yhdyskuntatekniikka Vesihuolto Sähkö, kaukolämpö ja tietoliikenne Maanomistus TAVOITTEET Valtakunnalliset tavoitteet Seudulliset tavoiteet Paikalliset tavoitteet Mitoitus VAIHTOEHDOT Rakennevaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Vaihtoehtojen kuvaus Johtopäätös OSAYLEISKAAVA Maankäyttö Asuminen Työpaikka-alueet... 24

5 Savilahden osayleiskaava Palvelut Liikenne Virkistys, hiihtoladut, ulkoilureitit Erityispiirteet Yhdyskuntatekniikka Kaavatalous Osallistuminen ja vuorovaikutus Osayleiskaavan vaikutusten ja nykytilanteen vertailu Vertailu tavoitteisiin Toteutus Suunnitteluvaiheet LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: Sijaintikartta LIITE 2; Otteet Kuopion seudun maakuntakaavasta, Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavasta sekä Kaupunkirakennesuunnitelma 2010:sta ja -luonnoksesta 2015 LIITE 3: Ajantasa-asemakaavan sisältötulkinta LIITE 4: Rakennuskannan käyttötarkoitus LIITE 5: Kulttuuriympäristö-, maisema- ja rakennussuojelukohteet ja alueet LIITE 6: Luontotyyppikartta LIITE 7: Maaperän rakennettavuusluokitus LIITE 8: Topografia LIITE 9: Vesiolot LIITE 10: Maisemarakenne ja maisemakuva LIITE 11: Liikenneverkko, nykytilanne LIITE 12: Vesihuolto, oleva verkosto LIITE 13: Maanomistus LIITE 14: Rakennevaihtoehtojen lähtökohdat, kartta LIITE 15: Rakennevaihtoehto 1 LIITE 16: Rakennevaihtoehto 2 LIITE 17: Osayleiskaavakartta LIITE 18: Osayleiskaava, tilastotiedot LIITE 19: Liikenneverkko ja liikennemääräennuste LIITE 20: Joukkoliikenne LIITE 21: Melukartta LIITE 22: Melukartta LIITE 23: Melukartta LIITE 24: Melukartta LIITE 25: Vesihuolto, uudet alueet

6 Savilahden osayleiskaava 0. JOHDANTO työ sisältyi Kuopion kaupunginhallituksen hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle Kaava tarkentaa ja muuttaa v oikeusvaikutteiseksi tullutta Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavaa ja sen taustalla on tarve selvittää kaupunkirakenteen tiivistämisen edellytyksiä Jynkkä - Rauhalahti-alueella. Kaava on oikeusvaikutteinen ja ohjaa asemakaavoitusta ja muuta yksityiskohtaista suunnittelua. Osayleiskaavassa määritetään rakennettavien alueiden ja virkistysalueiden muodostumisen periaatteet ja rajautuminen, alueiden kaupunkirakenteeseen liittyminen ja käyttötarkoitus sekä liikenteen perusratkaisut. Tämä raportti sisältää n lähtötiedot, tavoitteet, eril-lisselvitykset, maankäyttösuunnitelman sekä kuvauksen suunnittelutyön vaiheista ja valitun maankäyttöratkaisun vaikutusvertailun. Osayleiskaava on laadittu Kuopion konsernipalvelujen strategisen maankäytön suunnittelussa yhteistyössä asemakaavoitusyksikön, kunnallisteknisen suunnittelun yksikön, viher- ja virkistysaluesuunnittelun yksikön, maaomaisuuden hallinnan, ulkoilu- ja virkistysyksikön, ympäristönsuojeluyksikön sekä Kuopion Veden ja Kuopion Energian edustajien kanssa. Yleiskaavatoimistossa työstä ovat vastanneet Matti Asikainen, Virpi Leminen, Heli Laurinen, Pirjo Jokiniemi ja Juha Romppanen. Kuopiossa

7 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelutyön määritys, suunnittelun tarkoitus Osayleiskaavassa selvitetään uuden asumisen lisäämismahdollisuuksia Jynkkä Rauhalahti - alueella olemassa olevien joukkoliikenteen yhteyksien ja kunnallisteknisten verkostojen sekä olevien ja tulevien palvelujen lähistölle. Tavoitteena on erityisesti selvittää millä edellytyksillä nykyisen Rauhalahden leirintäalueen länsipää ja siihen liittyvä entinen ns. Hoksopolin huvipuiston alue voidaan muuttaa asumiskäyttöön ja miten uusi asuinalue liittyy lampimaisemaan ja matkailualueeseen. Jynkän palvelukeskuksen ja Rahkamäen alueella tarkastellaan kaupunkikuvan kohentamista täydennysrakentamisen keinoin. Osayleiskaava on oikeusvaikutteinen ja se ohjaa alueen asemakaavoitusta ja yksityiskohtaisempaa suunnittelua. 1.2 Suunnittelualue (liite 1) Rauhalahden yleiskaava-alue sijoittuu pitkänomaisen Kivilammen pohjois- ja eteläpuolelle. Pohjoispuoli alueesta on osittain matkailukäytössä, eteläpuoli pääasiassa virkistysalueena. Eteläisempi osa käsittää Jynkän asuinkortteleita ja palvelukeskuksen, mukaan lukien uuden koulun nykyisen koulutontin. Leirintäalueen länsipään ja rannan välissä toimintansa lopettanut Hoksopoli -huvipuiston alue liitetään olevaan kaupunkirakenteeseen. Alue sijaitsee linnunteitse 4 kilometrin etäisyydellä Kuopion keskustasta etelään, ajoetäisyys torille on kaava-alueen reunasta noin 6,5 km. Kaava-alueen pinta-ala on noin 84 hehtaaria, josta vesialuetta 9 hehtaaria. 1.3 Suunnittelutilanne (liite 2) Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Kuopion seudun maakuntakaavassa Kivilammen pohjoispuoli on matkailupalvelujen (RM) ja lammen eteläpuoli kokonaisuudessaan taajamatoimintojen aluetta (A). Osayleiskaava poikkeaa tältä osin maakuntakaavasta tarkentaen sitä. Tehtyjen selvitysten perustella (maaperä, topografia, katurakentamisen kustannukset, joukkoliikenteen saavutettavuus, luontoarvot, virkistysalueiden tarve) Kivilammen eteläpuolta ei tulla käyttämään asumiseen, vaan se jää virkistysalueeksi. Kyseessä on Pohjois-Savon liiton edustajan viranomaisneuvottelussa esille tuotu hyväksyttävä eroavaisuus maakuntakaavasta. Kallavedeltä Katiskaniemen kautta länteen Pilpanlahden suuntaan on maakuntakaavassa ohjeellinen maakunnallinen moottorikelkkareitti. Kivilammen (Kivipuron) mylly ja Rauhalahden kartano ovat rakennussuojelukohteita. (sr , sr ) Kaupunkirakennesuunnitelma (liite 2) Kaupunkirakenne 2030-luvulle -suunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaupunkirakennesuunnitelma on strateginen maankäytön suunnitelma, jonka tarkoituksena on antaa maankäytön suunnittelun suuntaviivoja ja tavoitteita 2030-luvulle saakka. Rakennesuunnitelma käsittää pääasiassa Keskeisen kaupunkialueen. Alueiden käyttötarkoitukset ovat siinä pääosin Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan mukaisia. Lisäyksinä rakennesuunnitelmassa yleiskaavaan verrattuna ovat: uusi kerrostalovaltainen asuinalue leirintäalueen eteläpäähän (AK) lähipalveluja -kohdemerkintä Jynkän palvelukeskuksen kohdalle suunnittelualueen ulkopuolella uusi asumisen selvitysalue Jynkänvuoren itäosaan Yleiskaava (liite 2) Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutteinen Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaava. Siinä suunnittelualueen pohjoisosa on matkailupalvelujen aluetta (RM) ja eteläosan rakentamaton osa virkistysaluetta (V). Koulun tontti on julkisten palvelujen aluetta (PY). Pientaloasumisen (AP), kerrostalovaltaisen asumisen (AK) ja keskustatoimintojen alueet (C- 2) on osoitettu nykykäytön mukaisina. Rauhanlahdenkadun ja Kartanokadun varteen on osoitettu kevyenliikenteen pääyhteydet sekä ohjeelliset ulkoilureitit Kiviniemeä pitkin pohjoiseen ja län- 1

8 teen sekä lammen eteläpuolen virkistysalueen poikki lammen päästä päähän. Ohjeellinen moottorikelkkareitti on osoitettu keskustan suunnasta Kiviniemen ja lammen jäätä pitkin Hoksopolin alueen poikki länteen. Kivilammen mylly on yleiskaavassa rakennussuojelukohde SR Asemakaava (liite 3) Suunnittelualueella on voimassa seuraavat vahvistetut/hyväksytyt asemakaavat; (kaavatunnus 682 Rauhalahden matkailualue), (464 liikekeskuskortteli ja katualueet), (373 kortteli 8, tontti 4), (417 kortteli 58/Siwan tontti), (385 Kivilammenpuisto, koulun ympäristö), (1324 Kivilammen eteläpuoli) ja (1544 korttelit 19-41) Muu suunnittelun tausta-aineisto Suunnittelun tausta-aineistoina on käytetty seuraavia aiemmin tehtyjä selvityksiä: Kuopion liito-oravaselvitykset, Jynkän koulun alue/leirintäalue /Biologitoimisto Vihervaara Oy, 2013 Kuopion kuntoladut, ja ulkoilukartat, Kuopion kaupunki, hyvinvointipalvelut ulkoilu ja virkistys 2015 Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi, selvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten, Pohjois-Savon Liitto 2006 Palveluverkosto v.2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen 2025, Kuopion kaupunki 2014 Pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma , Pienvesien kunnostustyöryhmä 2014 Lähiö elää - maankäyttöluonnoksia Jynkän keskustasta. Arkkityypit Oy/Saara Repo v Suunnittelutyön yhteydessä tehtiin seuraavat selvitykset: Rauhalahti -Jynkkä liito-oravaselvitys, Kalle Ruokolainen 2015, Kuopion kaupunki, strateginen maankäytön suunnittelu -alueen kasvillisuusselvitys, Pinja Tegelberg, Timo Perätie 2015, Kuopion kaupunki ympäristökeskus n hulevesiselvitys, Ville-Veikko Pääkkönen 2016, Kuopion kaupunki viher- ja virkistysaluesuunnittelu Liikenneverkko-, joukkoliikenne- ja pysäköintiselvitys Paula Liukkonen, Tero Myyryläinen 2016, Kuopion kaupunki, kunnallistekninen suunnittelu Maaperä- ja rakennettavuusselvitys, Marja Martikkala, Kuopion kaupunki, kunnallistekninen suunnittelu, 2015 n liikennemeluselvitykset, WSP-Finland Oy, 2016 Moottorikelkkalaskenta Rauhalahden yhdysreitillä, hyvinvoinnin edistämisen palvelut/ ulkoilu- ja virkistys, kevät Toimenpide- ja rakennuskiellot Osayleiskaava-alueella ei ole voimassa olevia yleiskaavan (MRL 38 ) tai asemakaavan (MRL 53) laatimista varten asetettuja rakennuskieltoja. Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan virkistysalueeseen (V) sisältyy MRL 43 :n 2 momentin mukainen rakentamisrajoitus ja MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus Strategiset lähtökohdat Kuopion strategia 2030, (KV ) mukaan visiona on, että Kuopio on asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki. Kaupunkirakenteen tavoitteet ovat: Monipuolinen ja tasapainoinen kaupunkirakenne Täysipainoinen kaupunkiympäristö myös autottomille kaupunkilaisille Olevan rakenteen tiivistäminen, uudistaminen ja täydennysrakentaminen Viherverkoston jatkuvuus ja virkistysalueiden riittävyys Olevien paikallisliikenteen välityksellä keskustaan tukeutuvien nauharakenteiden säilyminen ja vahvistuminen Uusien alueiden liittyminen oleviin nauharakenteisiin ja palvelukeskuksiin Pienimuotoisten ratkaisujen ja viihtyisien lähiympäristöjen kehittäminen Asuntoalueiden saavutettavuuteen perustuvan palveluverkoston turvaaminen ja kehittäminen Joukkoliikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn merkityksen korostaminen Olevien kunnallisteknisten verkostojen kapasi- 2

9 teetin hyödyntäminen Ympäristönäkökohtien huomioonottaminen tulevissa maankäyttöratkaisuissa Aluekohtaiset kehitystarpeet: Olevien asuntoalueiden elinvoimaisuuden vahvistaminen Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus 2 SELVITYKSET 2.1 Rajaukset ja menetelmät Osayleiskaavan selvitykset kattavat koko suunnittelualueen. Tiedonhankintamenetelminä ovat olleet maastokäynnit, kartta- ja ilmakuva-aineistot, kaupungin paikkatietoaineisto, lähdekirjallisuus, aiemmat ja suunnittelun aikaiset selvitykset sekä neuvottelut ja keskustelut asiantuntijoiden kanssa. Analyysi- ja suunnitelmakartat on toteutettu Auto-Cad-Fiksu- ja Mapinfo-ohjelmilla. 2.2 Jynkkä Rauhalahti -historian vaiheita Jynkkä ja Rauhalahden vaiheet tunnetaan 1800-luvun alusta, jolloin se kuului uudisviljelyksenä Vänrikki Stoolin tarinain tunnetuksi tekemän Ukko Loden hallitsemaan Harjulan tilaan. Rauhalahti oli von Wrightien sukulaistalo, ja sieltä on olemassa taiteilijaveljesten maalauksia. Kartanon pihapiirin ja siinä olevien rakennusten lisäksi vanhoista rakennuksista on jäljellä vain nuottakota ja siihen kuulunut mylly kertomassa vanhasta elämänmuodosta. Kotitarvejauhatus tapahtui 1900-luvulle asti tuuli- ja vesimyllyissä. Tuulimyllyjen rinnalla toimi vesimyllyjä, joista yksi toimi Kivipurossa Rauhalahden mailla. Jynkkä on vanhastaan ollut Rauhalahden kartanon maita. Nykyisen kaupunginosajaon mukaan Rauhalahti kuuluu kuitenkin Särkilahdesta Leväsenlampeen ja Kivilampeen ulottuvaan Leväsen kaupunginosaan. Jynkän kaupunginosa, sijoittuu siitä etelään ja itään, ulottuen Jynkänlahden rannalle, jossa sijaitsi Rauhalahden kartanon omistajan, tohtori Anders Edvin Nylanderin 1800-luvun loppupuoliskolla perustama Jynkän kalkkiruukki Jynkänlahden länsiosassa ja lahden pohjoisrannalla olevalla niemellä. Vielä luvun alussa oli olemassa Jynkän vanha kalkkiuuni ja tämän vieressä kaksi louhosta, joista on kalkkikiveä ennen louhittu. Kuopion kaupunki ja maalaiskunta liittyivät yhteen tammikuun 1. päivänä 1969, jolloin tästä silloin tärkeästä maalaiskunnan taajamasta tuli kaupunginosa. Liittyminen Kuopion kaupunkiin paransi tuntuvasti Jynkän kehittämismahdollisuuksia. Kehityksen kannalta ratkaisevaa oli myös Rauhalahden tilan ostaminen kaupungille vuonna Vielä 70 -luvulla alue oli peltoa ja asumatonta, nykyinen leirintäalue oli viljeltyä peltoa ja niittyjä. Perusosiltaan Jynkän alue on rakennettu ja 1980-luvuilla. Merkittävin asemakaavoitusta edesauttaneen lähtökohdan muodosti vuonna 1982 pidetyt asuntomessut ja asuntomessualueen kaavoittaminen. Rauhalahden alueella toimi perhepuisto Hoksopoli vuosina Jynkän 1980-luvulla rakennettu koulu on purettu kesällä 2014 ja uusi on rakenteilla. 2.3 Alueen sijainti ja liittyminen kaupunkirakenteeseen Sijainti lähes kaupunkimaisen asutusrakenteen puolivälissä kytkee Rauhalahti-Jynkkä -alueen Kuopion nauhamaiseen taajamarakenteeseen. Yhteydet rinnakkaistiestön välityksellä ovat hyvät keskustan suuntaan, Savilahden alueelle ja muihin kaupunkiseudun tärkeimpiin työpaikka- ja palvelukeskittymiin. Alue sijoittuu noin 4 kilometrin etäisyysvyöhykkeelle keskustasta ollen näin potentiaalista joukkoliikennekaupungin rakennetta. Myös alueen sijainti varsin lähellä (n. 4 km) Savilahden laajaa työpaikka-aluetta tekee kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevaksi liikkumismuodoksi. Jynkän alueen palvelujen kehittymistä rajoittavat Kolmisopen kauppakeskuksen ja Leväsen alueen palvelujen sijainti lähietäisyydellä. Vesistöjen runsaus ja Kivilammen eteläpuolella vaikea maasto rajoittavat asutuksen laajentumista. Uusi koulu ja kirjasto sijoittuvat kaupallisten palveluiden yhteyteen. Ne monipuolistavat koulun iltakäyttöä ja tukevat keskuksen muodostumista. Vapaa-ajan ja liikunnan palveluita edustavat Kivilammen eteläpuolella sijaitsevalla alueella valaistu kuntopolku ja hiihtolatu. Reitit liittyvät koulukeskuksen yhteyteen suunniteltuihin liikuntapaikkoihin ja ken- 3

10 tästöihin. Leirintäalueen kohdalla Rauhalahdenkadun ja Kartanokadun vartta seurailee hiihtolatu. 2.4 Työpaikat ja palvelut Merkittävin kunnallinen palvelu alueella on alaasteen koulu ja sen yhteyteen sijoittuva kirjasto. Koulu-kirjastokokonaisuuteen sijoittuu arviolta noin 30 työpaikkaa. Alueen yksityisissä palveluissa on tällä hetkellä arviolta noin 20 työpaikkaa. Kaupalliset palvelut sijoittuvat palvelukeskustaan, pääasiassa risteyksen tuntumaan 1980-luvulla valmistuneeseen harjakattoiseen liikerakennukseen. Rakennuksessa toimii tällä hetkellä Ravintola Käskynkkä ja siihen liittyvä tilaussauna, pieneläinklinikka, apteekki, uskonnollisen yhteisön tilat sekä fysikaalinen hoitolaitos ja parturi-kampaamo. Viereisellä tontilla Maitotien varressa on alueen Sale -lähikauppa. 2.5 Asuminen ja väestö Osayleiskaava-alueen nykyisissä kerros- omakoti- ja rivitaloissa asuu arviolta runsaat 800 asukasta. 2.6 Ympäristön tila Alueen nykykäyttö Alueen nykykäyttö on pääosin voimassa olevien asemakaavojen ja keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan mukaista. Kivilammen ja Kartanonkadun välinen alue on matkailukäytössä. Alueen länsipäässä on paikat noin sadalle karavaanarille, kolme erillistä ryhmää leirintämökkejä sekä kaksi huoltorakennusta. Lammen länsipään ja leirintäalueen välissä on toimintansa lopettanut Hoksopoli -seikkailu/perhepuistoalue. Alueella on jäljellä vielä muutamia puiston aikaisia rakennelmia ja laitteita. Alue on aidattu. Lammen polvekkeen länsipuolella on metsäinen kukkula, joka on toiminut matkailijoiden lemmikkieläinten, lähinnä koirien ulkoiluttamisalueena. Kukkulan koillispuolella on ollut koirien uimapaikka. Lammen pohjoispuolella sijaitseva Kiviniemi on pääosin vapaa-aika- ja matkailukäytössä, viimeksi alueella on toiminut paintball -taistelupelirata. Niemellä on kaksi väljähköä loma-, leirintämökki- ja lomaosakeryhmää. Kivilammen eteläpuolella on laaja virkistyskäytössä oleva alue, jolla sijaitsee kuntopolku ja talvella kahteen suuntaan hiihdettävä latu. Kivilammen itäpäässä, paikassa, jossa lampi liittyy Kallaveteen, on jalankulkusilta. Sillan itäpuolella kapea lampi haarautuu kahteen uomaan. Sillan yhteydessä on pato, joka estää arvokaloja karkaamasta Kallaveden puolelle. Sillan eteläpuolella polkujen risteyksen tuntumassa on kiinteitä kuntoiluvälineitä. Puretun Jynkän koulun paikka on tasattu ulkoliikuntapaikkoja varten ja uuden koulun rakentaminen on käynnissä. Koulu sijoittuu Maitotien varteen entisen kiekkokaukalon kohdalle. Maitotien, Rauhalahdenkadun ja Soikkokadun rajaamassa korttelissa on Jynkän palvelukeskus. Keskuksen ilmettä hallitsee korttelin keskellä sijaitseva L-kirjaimen muotoinen, harjakattoinen liikerakennus ja sen eteläpäätyyn liittyvä kirjasto. Liikerakennuksen pohjoispuolella risteyksestä ja pääkaduilta näkyvällä paikalla on pysäköintialue. Sisäpihan puolella ja kirjaston huoltoajoa varten on asfaltoidut pysäköintialueet. Korttelin eteläosan käyttöä vaikeuttaa sen maanpinnan laskeminen etelään päin. Suunnittelualueen eteläreunassa Rahkamäessä on metsää kasvava asemakaavan mukainen puistoalue ja sen vieressä alun perin päiväkodiksi aiottu yleisten rakennusten tontti, joka ei ole toteutunut. 4

11 2.6.2 Rakennettu ympäristö, kulttuurihistoria Rakennukset Asumiseen aiotulla alueella on ollut kahdessa rivissä alun perin yhteensä noin 40 kpl 8 neliön suuruista vuonna 1992 valmistunutta leirintämökkiä. Mökeissä ei ole varusteita ja osa niistä on huonokuntoisia. Osa mökeistä on siirretty jo pois. Suunnitellun asuinalueen pohjoisreunalla on 14 kpl vuonna 2002 valmistunutta m2:n leirintämökkiä. Isommissa ja uudemmissa mökeissä on sähköt, vesijohdot ja viemärit. Asumiseen aiotun alueen keskiosassa on kaksi vuonna 1987 valmistunutta 89 ja 143 m2:n kokoista leirintäalueen huoltorakennusta. Huoltorakennukset ovat tyydyttävässä kunnossa. Koulun tontista itään Kermatien pohjoispuolella on omakotitalojen rivistö. Omakotitalot rakennettiin vuosina ja kadun eteläpuolella sijaitsevat rivitalokorttelit vuosina 1979 ja Rivitalojen sijoittelulla vaihtelevaan maastoon on onnistuttu aikaansaamaan pienimittakaavainen ja yhteisöllinen kortteli. Maitotien pohjoispuolella suunnilleen Sale -myymälää vastapäätä on kadun suuntainen pensoittunut laaksopainanne. Maitotien eteläpuolta reunustavat 3-4-kerroksiset lamellikerrostalokorttelit. Maitotien eteläpuoli ja Katraantien länsipuolen kortteli toteutettiin vuosina Rauhalahdentien ja Kartanontien risteyksestä etelään tien itäpuolella on 49 m2:n suuruinen 1993 valmistunut kaukolämmön paineenkorotuspumppaamo. Kiviniemessä on yhteensä noin 20 vuokrattavaa lomaosaketta ja lomamökkiä. Näistä 10 uusinta ovat valmistuneet 2000-luvun alussa ja sijaitsevat Kallaveden puoleisella rannalla. Länteen päin laskevassa rinteessä on toiset kymmenen v valmistunutta mökkiä. Palvelukeskuksessa on ainoastaan yksi vuonna 1987 rakennettu leveärunkoinen, harjakattoinen 1460 km2:n kokoinen liikerakennus. Siihen on pergolalla yhdistetty kirjastorakennus, joka poistuu käytöstä uuden koulukirjaston valmistuttua. Korttelin eteläosassa on huonokuntoinen lautarakenteinen omakotitalo vuodelta Entisen Hoksopolin rakennukset Perhe/elämyspuisto Hoksopolin käytössä ollut ns. entinen Rauhalahden kartanon pehtoorin talo sijaitsee kumpareella hyvin näkyvällä paikalla rannan tuntumassa. Puolitoistakerroksinen satulakattoinen hirsirakennus on ulkoisesti hyvässä ryhdissä ja se on maalattu punamullalla. Rakennus seisoo luonnonkiviperustalla. Ikkunat on ilkivallan vuoksi peitetty vanerilevyillä. Rakennuksen itäsivulla on katonlappeen päällä lepäävä jättimäinen ratasta jäljittelevä rakennelma. 5

12 Muinaisjäännökset Kuopion kulttuurihistoriallisen museon toimesta suunnittelualue on tutkittu eikä alueelta ole löydetty mitään esihistoriaan viittaavaa Maisemarakenne ja maisemakuva (liitteet 4, 5) Alun perin ilmeisesti metsästyskäyttöön tarkoitetussa rakennuksessa on asunut Rauhalahden kartanon toiminnan aikaan sen tilanhoitaja perheineen, minkä jälkeen siinä asui vuokralaisia 1990-luvun alkuun saakka. Tuolloin rakennus otettiin sen läheisyyteen laajentuneen leirintäalueen käyttöön ja nimettiin Villa Kaislarannaksi. Vuonna 1876 valmistuneessa rakennuksessa on tiloja kahdessa kerroksessa 150 m2:n verran. Yläkertaan tehtiin 1950-luvulla arkkitehti Kaj Michaelin suunnitelmien mukaan majoitustiloja ja alakertaan oleskelu-, keittiö- ja saunatilat. Hoksopolin toimintaa varten on pihalla v valmistunut 27 m2:n huoltorakennus, jossa on WC- ja pesutiloja sekä varastoja. Toimintansa lopettaneen perhepuiston metallirakennelmia ja laitteita on pitkin puiston tonttia. Lammen rannassa on entinen huonokuntoinen savusauna sekä vanha nuottakota, joka on siirretty paikalle Kallaveden puolelta. Osayleiskaava-alue sijoittuu pitkän ja kapean Kivilammen molemmin puolin. Lammen pohjoispuolella on itään Kallaveteen työntyvä Kiviniemi, jonka korkein kohta niemen tyven seutuvilla on yli 20 metriä lammen pinnan yläpuolella. Koko suunnittelualueen korkein kohta on Notkotien päässä noin 127 metriä. Suunnittelualueen itäreunassa oleva Aittolampi on noin 111 metrin korkeudella. Kallaveden ja Kivilammen pinnat ovat suunnilleen tasolla + 82,00 meren pinnasta. Kivilammen eteläpuolella sijaitseva ulkoilu- ja asumiskäytössä oleva alue on kauttaaltaan lakialuetta ja ylänköä. Jynkän asuttu alue on valtaosin yli 110 metrin korkeudella. Kivilammen eteläpuolisen alueen välisen ulkoilualueen pinnanmuodostusta leimaavat pienipiirteiset ja pyöreäreunaiset mäet ja kukkulat. Alueella on myös avokallioita sekä kosteikkoja ja painanteita, joiden vedet purkautuvat Kivilampeen. Siellä täällä lähes pystysuorat kallioseinämät tuovat kontrastia maiseman peruspiirteisiin. 6

13 2.7 Ympäristö Luonnonympäristö (liite 6) Rannat ovat pääosin jyrkkiä, jyrkimmät rannat sijoittuvat lammen kanavamaisen itäosan molemmin puolin ja leirintäalueen vastarannalle. Kalliorannat eivät sovellu rakentamiseen, myös ulkoilureittien ja polkujen vienti veden ääreen on hyvin hankalaa. Leirintäalueen puolen alue on vanhaa peltoa ja maasto on suhteellisen tasaista laskien loivasti lammelle päin. Rannan tuntumassa on kaksi Rauhalahdentieltä ja Kivipurolta näkyvää kukkulaa, joista korkeampi kohoaa noin 15 metriä lammen pinnasta. Matalammalla kukkulalla on vanha hirsirakennus, joka oli viimeksi Hoksopolin majoitus- ja toimistokäytössä. Lammen keskiosan mutkaan laskee laskuoja luoteesta. Kivilampi sijaitsee vähän piilossa yleisiltä liikenneväyliltä. Rauhalahdentieltä lammen läntiseen pohjukkaan avautuu Kivilammelle ja myllylle maisema, joka on vähän umpeutunut. Kivipuron laskupaikka lampeen ja vanha mylly muodostavat merkittävän maisemallisen solmukohdan. Mylly on maakuntakaavassa, nykyisessä yleiskaavassa ja asemakaavassa suojeltu kohde. Kapea erämaalampi näyttäytyy sen rannoilta hyvin monenlaisena, mikä antaa vaihtelevuutta ja erityisluonnetta maisemalle. Lammen itäosassa lampi näkyy ulkoilureitin levähdyspaikalta kanjonimaisena. Leirintäalueen puolelta avautuu vastarannalle näkymiä lähes kuusamolaisiin maisemiin. Kivilammen ympäristössä on tehty ranta/vesikasvillisuuskartoitus vuonna 1999 ja Alueen lounaisosan metsät ja suoympäristö kartoitettiin v ja alueen norot vuonna Alueelle on myös tehty liito-oravakartoitus keväällä 2013 ja 2015 sekä täydennys Osayleiskaavoitukseen liittyvä kasvillisuuskartoitus koko alueella tehtiin Kartoituksesta on koottu yhteenvetoraportti, jossa on tarkemmin selvitetty alueen luontoarvoja, tärkeitä elinympäristöjä, uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä. Siihen on merkitty yleispiirteisesti myös havaittujen luontotyyppien kuviot. Kivilammen ympäristössä on tehty ranta/vesikasvillisuuskartoitus vuonna 1999 ja Alueen lounaisosan metsät ja suoympäristö kartoitettiin v ja alueen norot vuonna Alueelle on myös tehty liito-oravakartoitus keväällä 2013 ja 2015 sekä täydennys Osayleiskaavoitukseen liittyvä kasvillisuuskartoitus koko alueella tehtiin Kartoituksesta on koottu yhteenvetoraportti, jossa on tarkemmin selvitetty alueen luontoarvoja, tärkeitä elinympäristöjä, uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä. Siihen on merkitty yleispiirteisesti myös havaittujen luontotyyppien kuviot. Alueella on neljä uhanalaiseksi luokiteltua lajia, näistä erittäin uhanalainen on varstasara. Haarapalpakko ja jokileinikki ovat silmälläpidettäviä ja rantayrtti on vaarantunut laji. Lehdoissa on kaksi äärimmäisen uhanalaista ja kaksi silmälläpidettävää lehtotyyppiä. Äärimmäisen uhanalaisia alueen luontotyypeistä ovat: metsäkurjenpolvi-käenkaali-lillukkatyyppi (G(ORT), vuohenputkityyppi (Aeg T) ja silmälläpidettäviä: hiirenporras- käenkaalityyppi (AthOT), hiirenporras-isoalvejuurityyppi (AthExpT) Vieraslajit: Teiden varsille, niityille ja joutomaille on levinnyt vieraslajeja, erityisesti jättipalsamia Eläimistö Liito-oravia (luontodirektiivin liitteen IV laji) lukuun ottamatta ei suunnittelualueen eläinlajistoa ole in- 7

14 ventoitu maastossa systemaattisesti. On todennäköistä, että alueella on myös lepakoita. Metsissä elelee tavanomaisia maanisäkkäitä kuten metsäjänis, rusakko, siili, orava sekä lukuisa joukko pikkujyrsijöitä. Myös supikoiria ja piisameja on tavattu alueella. Liito-oravareviirejä suunnittelualueella on kolme tai neljä. Metsässä pesii tavanomaisia metsälintuja. Rantapuustoa ja vanhoja kuusikoita hyödyntävät mm. tikat, erityisesti palokärki ja käpytikka. Lammen linnusto on melko vaatimatonta, tavanomaisia vesilintuja ja kahlaajia kuten telkkä, sinisorsa, isokoskelo ja tavi. Lammessa on tavattu kalalajeista ahven, särki, kiiski, pasuri, lahna, hauki ja kirjolohi Maaston kulutuskestävyys Kivilammen rannoille ja sen eteläpuolelle kohdistuu voimakas ulkoilupaine (asukkaat, koululaiset). Alueella on vakiintunut ulkoilureitti- ja latuverkosto. Myös kalliopaljastumia on runsaasti. Kulutuskestävyydeltään herkimpiä ovat kallioiset rinteet ja rehevimmät kosteat ja soistuneet lehdot. Luonnon kulumista ehkäisee parhaiten toimiva kevyen liikenteen ja polkureittien verkosto Kallio- ja maaperä (liite 7) Kallioperä on Kuopiossa pääosin yli 2500 miljoonaa vuotta vanhaa pohjagneissikompleksia, jota paikoin peittävät kapeat, nuorempien kivilajien muodostamat juonteet. Suunnittelualueella noin 2000 miljoonaa vuotta vanhat kivilajit ovat vallitsevia. Jääkauden liikkeiden synnyttämät juonteet ovat Pohjois-Savossa yleensä kaakko-luode-suuntaisia pitkittäisiä muodostumia, mikä näkyy selkeästi seudun vesistöjen ja harjujaksojen suuntautumisena. Jynkän kohdalla on tapahtunut jonkinlainen geomorfologinen pyörre, mikä selittää ellipsinmuotoisen pinnanmuodostuksen ja jyrkät sileät kallioseinämät. Osayleiskaava-alueen maaperää on tarkasteltu rakennettavuuden näkökulmasta. Maaperän kantavuus ja soveltuvuus rakentamiseen on luokiteltu seuraavalla tavalla. (Numerointi viittaa liitekarttaan 7). Leirintäalue: Asuinalueeksi aiotun leirintäalueen maaperä on valtaosiltaan helposti tai normaalisti rakennettavaa. (luokat 1 ja 2). Kivilammen rantavyöhyke ja Rauhalahdenkadun varsi (3A) ja rannan tuntumassa sijaitseva kukkula (3B) ovat vaikeasti rakennettavia alueita. Paaluperustusta edellyttävä kohta (4) jää aiotun rakentamisalueen ulkopuolelle Myös erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvat alueet jäävät aiotun rakentamisen ulkopuolelle (6). Rahkamäen alue, palvelukeskus: Palvelukeskuksen kortteli ja Maitotien eteläpuolinen alue on kauttaaltaan hiekkamoreenia (HkMr), joka on helposti rakennettavaa aluetta (1). Maitotien pohjoispuolella oleva notko on saraturvetta (Ct), joka on vaikeasti rakennettavaa.(3a/4). Rahkamäen rakennettavaksi aiottu alue on pääosin kalliomaata (Ka), jonka päällä on alle 1,0 metrin maakerros. Rakennettavuutta vaikeuttavat maaston pintakaltevuudet ja louhinnan tarve Vesiolot (liite 8) Kivilampi kuuluu Petosenlammen, Pikku-Petosen, Leväsenlammen ja Kivilammen muodostamaan pienten vesistöjen muodostamaan lampiketjuun. Lampi on itäpäästään yhteydessä Kallaveteen kaksihaaraisen kapean salmen välityksellä. Lammen keskivedenkorkeus on sama kuin Kallavedessä eli 81,54 metriä mpy. Leväsenlammesta Kivilammen länsipäähän laskee Myllypuro. Lampien vedenpintojen korkeusero on noin 9 metriä. Kivilammen polvekkeen lahteen laskee luoteesta oja. Lammen syvin kohta on noin 8 metriä ja keskisyvyys 2,6 metriä. Kapean ja pitkän lammen syvyyssuhteista johtuen veden luontainen vaihtuvuus lammessa ei ole kovin hyvä. Läntisimmän pohjukan ja sen viereisen salmen kohdalla on paikoin vettä ainoastaan reilu metri. Hulevesien mukanaan tuoma kuormitus heikentää veden laatua. Lammessa aloitettiin huonon happitilanteen korjaamiseksi ilmastus syksyllä Kivilampeen purkautuu hulevesiä neljän sadevesiviemärin kautta. Leirintäalueella olevan jätevesipumppaamon ylivuotoputki on ohjattu ojaan, joka purkaa vetensä Kivilampeen. 8

15 Pienvesien hoito- ja kunnostusohjelman mukaan vuosina tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksesta Kivilammen veden laatuun ja vesistön tilaan, mainitaan seuraavaa: Lammen happitilanne on parantunut merkittävästi ja ravinnepitoisuudet ovat alentuneet. Pohjasedimentti on lähes luonnontilainen. Vesistön tilan kehityksestä todetaan, että se on parantunut merkittävästi eikä lammessa ole viime vuosina ollut leväkukintoja eikä kalakuolemia. Lammen kunnostustoimet tulisi em. ohjelman mukaan kohdistaa ensisijaisesti ulkoisen kuormituksen pienentämiseen. Toimenpide-ehdotuksista tärkeimmät Kivilammen tilan parantamiseksi ovat: ulkoisen kuormituksen hallinta uusissa hankkeissa, nykyisen hulevesikuormituksen vähentäminen ja ylivuotojen estäminen Hulevedet (liite 9) Leirintäalueen länsipään ja Hoksopolin alueen nykyinen hulevesijärjestelmä koostuu pääosin avo-ojista ja viheralueista. Alueen kokonaispinta-ala on n. 9,2 ha. Alueen maankäytön ja pinta-alan perusteella hulevesien kokonaismäärä on n. 275 l/s. Alueen ainehuuhtoumat on arvioitu olevan vuositasolla seuraavat (kg km2 a1): kiintoaine n , kokonaisfosfori n. 4, kokonaistyppi n Alueeseen rajautuu kaksi nykyistä valuma-aluetta 1 ja 2 Valuma-alue 1 sijaitsee kaava-alueen pohjoispuolella. Sen maankäyttö koostuu pääosin katu-, teollisuus-, leirintä-, viher- ja virkistysalueista. Valuma-alueen nykyinen hulevesijärjestelmä koostuu pääosin nykyisistä hulevesiviemäriverkostoista sekä avo-ojista. Alue liittyy Hoksopolin alueen pohjoisosaan avoojalla. Valuma-alueen 1 kokonaispinta-ala on n. 54,4 ha. Alueen maankäytön ja pinta-alan perusteella hulevesien kokonaismäärä on n l/s. Alueen ainehuuhtoumat on arvioitu olevan vuositasolla seuraavat (kg km2 a1): kiintoaine n , kokonaisfosfori n. 29, kokonaistyppi n Valuma-alue 2 sijaitsee Leväsenlammen pohjoispuolella. Alueen maankäyttö koostuu pääosin katu-, teollisuus-, asuin-, viher- ja virkistysalueista. Alueen nykyinen hulevesijärjestelmä koostuu pääosin nykyisestä hulevesiviemäriverkostosta. Alue liittyy kaavaalueen eteläosaan hulevesiviemärillä. Valuma-alueen 2 kokonaispinta-ala on n. 22,7 ha. Alueen maankäytön ja pinta-alan perusteella hulevesien kokonaismäärä on n l/s. Alueen ainehuuhtoumat on arvioitu olevan vuositasolla seuraavat (kg km2 a1): kiintoaine n , kokonaisfosfori n. 10, kokonaistyppi n Hoksopolin alue ja valuma-alueet 1 ja 2 purkavat hulevedet kaava-alueen itäpuolella olevaan Kivilampeen, lampi liittyy itäpäästään Kallaveden Rauhanlahteen. Jynkän koulun ympäristön nykyinen hulevesijärjestelmä koostuu pääosin hulevesiviemäriverkostoista, avo-ojista ja viheralueista. Alue koostuu kolmesta erillisestä alasta ja niiden kokonaispinta-ala on n. 5,9 ha. Alueen maankäytön ja pinta-alojen perusteella hulevesien kokonaismäärä on n. 222 l/s. Alueen ainehuuhtoumat on arvioitu olevan vuositasolla seuraavat (kg km2 a1): kiintoaine n , kokonaisfosfori n. 2, kokonaistyppi n. 40. Jynkän koulun ympäristöön rajautuu kaksi nykyistä valuma-aluetta 3 ja 4. Valuma-alueet 3 ja 4 sijaitsevat Jynkän asuinalueen keski- ja länsiosassa. Niiden maankäyttö koostuu pääosin katu-, asuin-, viher- ja puistoalueista. Alueen nykyinen hulevesijärjestelmä koostuu pääosin nykyisestä hulevesiviemäri-verkostosta, avo-ojista ja viheralueista. Valuma-alueen itäreunalla on Aittolampi sekä eteläreunalla pintavesiä keräävä maaston painanne. Alue 3 liittyy Jynkän koulun tontin itäosaan hulevesiviemärillä. Hulevesiviemäri on sijoitettu osin koulun tontille, viemärin purkupää on sijoitettu Kivilammen suuntaan puistoalueen puolelle. Valuma-alueen 3 kokonaispinta-ala on n. 7,2 ha. Alueen maankäytön ja pinta-alan perusteella hulevesien kokonaismäärä on n. 264 l/s. Alueen ainehuuhtoumat on arvioitu olevan vuositasolla seuraavat (kg km2 a1): kiintoaine n. 668, kokonaisfosfori n. 1, kokonaistyppi n. 20. Valuma-alue 4 sijaitsee kaava-alueen itä- ja länsipuolella. Alueen maankäyttö koostuu pääosin katu-, asuin-, viher- ja puistoalueista. Alueen nykyinen hulevesijärjestelmä koostuu pääosin nykyisestä hulevesiviemäri-verkostosta, avo-ojista ja viheralueista. Valuma-alueen pohjoisreunalla on Aittolampi sekä luoteisreunalla kivilampi. Alue 4 rajautuu Jynkän koulun ympäristön kolmeen erilliseen alaan. Valumaalue purkaa hulevedet kivilammen eteläosaan hulevesiviemärillä. Valuma-alueen 4 kokonaispinta-ala on n. 23,4 ha. Alueen maankäytön ja pinta-alan perus- 9

16 teella hulevesien kokonaismäärä on n l/s. Alueen ainehuuhtoumat on arvioitu olevan vuositasolla seuraavat (kg km2 a1): kiintoaine n , kokonaisfosfori n. 9, kokonaistyppi n Jynkän koulun ympäristö sekä valuma-alueet 3 ja 4 purkavat hulevedet hulevesiviemäreillä ja osin maaston kautta Kivilammen eteläpäähän, lampi liittyy itäpäässä Kallaveden Rauhalahteen Virkistys, hiihtoladut, ulkoilureitit (liite 10) Kivilampi on suunnittelualueen keskeinen luonnonelementti ja vetovoimatekijä, johon kohdistuu vapaa-ajan virkistyskäyttöä. Käytön tarve kasvaa mikäli alueelle lisätään asumista. Kivilammen eteläpuolella on laaja ja asukkaiden paljon käyttämä virkistys- ja ulkoilualue. Alueella on vaihtelevia maastoja ja monipuolisia näkymiä tarjoavat kuntolenkki- ja latuverkosto. Lammen itäpäässä polut liittyvät Kiviniemen puolen reittiverkostoon. Lammen etelä- ja pohjoisrannat ovat paikoin hyvin jyrkkiä, eikä polkujen sijoittuminen lähelle rantaa ole mahdollista. Lammen eteläpään kiertävä hiihtolatu kulkee Rauhalahdentien itäpuolitse ja Kartanonkadun vartta pohjoiseen. Aidattu Hoksopolin alue katkaisee Kivilampea kiertävän rantayhteyden. Ulkoiluyhteydet Rauhalahdesta länteen päin ovat talvisaikaan ongelmallisia. Hiihtäjien harmina ovat eritasoliittymät ja kapeat tunnelit, joita myös moottorikelkat ja latukoneet käyttävät. Kesäaikaan yhteydet toimivat Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueeseen ei kohdistu merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä ja uhkia. Tulevaan asuinalueeseen rajoittuvien pääkatujen sekä muun katuverkon liikenteestä aiheutuu jonkin verran meluhaittoja ja autoliikenteen päästöjä. Kaava-alueen poikki itä-länsi-suunnassa kulkee seudullinen moottorikelkkareitti keskustan suunnasta Kiviniemen kärjen poikki Kivilammen jäälle ja lammen keskikohdan pohjukan kautta leirintäalueen läpi länteen. Reitti on Kallavedeltä länteen suuntautuva ja paljon käytetty siirtymälinja. Reitti jatkaa luoteeseen yritysalueiden välistä kohti Pilpanlahtea. Toinen reitti haarautuu Kartanokadun jälkeen Leväsen Shellille. Maalis-huhtikuussa 2016 asennettiin kolmen viikonvaihteen ajaksi Kartanonkadun ylityspaikalle laskuri, jonka tarkoituksena oli selvittää moottorikelkkaliikenteen määrä Rauhalahdessa. Reitti tulee idästä Kivilammen jäätä pitkin, nousee leirintäalueelle leirintämökkirivin vierestä ja ylittää Kartanonkadun ylityspaikassa. Laskentajaksolla laskurin ohi kulki 191 kelkkaa. Pitkän aikajakson kokemusten perusteella vilkkain liikenne ajoittuu keskimäärin tälle jaksolle. Vilkkaimmat päivät ovat lauantai ja sunnuntai, joihin koko viikon liikenteestä ajoittui yli 49 %. Vilkkainta liikenne oli puolenpäivän aikaan noin klo 12:00 14:00 välisenä aikana. Lauantai 19.3 oli vilkkain päivä (34 havaintoa), toiseksi vilkkain sunnuntai 3.4 (17) ja kolmas sunnuntai (15). Liikenteestä itään päin suuntautui 51% ja länteen 49%. 2.8 Liikenne (liite 10) Jynkän - Rauhalahden alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa ja se kytkeytyy hyvin olevaan katuverkkoon, sillä se rajautuu pääkatuina toimiviin Rauhalahdentiehen ja Kartanonkatuun. Olemassa oleva jalankulku- ja pyöräilyreitti on pääkatujen varressa. Suunnitteilla oleva asuinalue on saavutettavissa hyvin myös joukkoliikenteellä. Nykyisten paikallisliikenteen linjojen 9 ja 16 reitit kulkevat alueella Rauhalahdentien ja Kartanonkadun kautta. Runkolinjaa 16 liikennöidään jokaisena päivänä keskustasta Savilahden ja Jynkän kautta Petoselle ja linjaa 9 liikennöidään arkisin keskustasta Haapaniemen ja Särkiniemen kautta Jynkkään. Ruuhka-aikaan alueella kulkee yhteensä 5 vuoroa tunnissa suuntaansa, minkä lisäksi runkolinjalla on kattava vuorotarjonta myös iltaisin ja viikonloppuisin. Alueelle on vuonna 2012 laaditussa joukkoliikennesuunnitelmassa määritelty joukkoliikenteen palvelutasotavoitteeksi houkutteleva taso, mutta käytännössä alueella toteutuu kilpailutason mukaiset joukkoliikennepalvelut lukuun ottamatta sunnuntain vuoromääriä. 2.9 Yhdyskuntatekniikka Vesihuolto (liite 11) Jynkän-Rauhalahden asemakaavoitetulla alueella on valmis vesihuollon runkoverkosto. Suurin osa vesijohdoista ja jätevesiviemäreistä on rakennettu 1970-luvulla. Alueen sadevesiviemäriverkosto on rakennettu 1970-luvun lopulla. Eniten sade- ja valumavesiä purkautuu Kivilampeen lammen pohjukassa sijaitsevan purkuaukon kautta. 10

17 Kaukolämpö Molempien pääkatujen varsilla on kaukolämmön pääjohdot. Rauhalahdentien varressa leirintäalueen kohdalla on vuonna 1993 valmistunut 49 m2:n suuruinen lämmitysveden paineenkorotuspumppaamo, jonka säilyttäminen on välttämätön verkoston ääripäiden riittävän paineen kannalta. Rakennuksen sisällä on kaukolämpöpumput, jotka ovat tarvittaessa käytössä. Pumppaamosta ei tule hajuhaittoja, koska sen sisällä on puhdasta vettä. Suunnittelualueella on keski- ja pienjännite(kaapeli) verkosto Maanomistus ja vuokra-ajat Osayleiskaava-alue on paria yksityistä omakotitalon tonttia lukuun ottamatta kaupungin omistuksessa. Rauhalahden matkailualue jakaantuu kahteen vuokra-alueeseen, matkailukeskuksen pohjoisosan vuokra-aika (vuokra-alue 1) ulottuu vuoden 2037 loppuun ja eteläisen (vuokra-alue 2) vuoden 2022 loppuun asti. Eteläinen vuokra-alue käsittää alueen, joka käsillä olevan osayleiskaavaluonnoksen mukaan ollaan muuttamassa asumiseen. 3 TAVOITTEET Kaavatyön tavoitteet on määritelty edellä esitettyjen valtakunnallisten, seudullisten ja paikallisten tavoitteiden, kaupungin strategisten lähtökohtien, tehtyjen selvitysten ja työn kuluessa esille tulleiden kehitystarpeiden pohjalta. 3.1 Valtakunnalliset tavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuriympäristö ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto 3.2 Seudulliset tavoitteet Matkailukeskuksen toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaaminen Riittävien viheryhteyksien säilyttäminen ja aikaansaaminen asumisen ja virkistysalueiden välillä Kulttuuriympäristön vaaliminen sekä alueen merkittävien maisema-arvojen ja ominaispiirteiden säilymisen turvaaminen Itä-länsi-suuntaisen seudullisen moottorikelkkayhteyden jatkuvuuden turvaaminen 3.3 Paikalliset tavoitteet Kaupunkirakenne 2030-luvulle Monipuolinen ja tasapainoinen kaupunkirakenne Täysipainoinen kaupunkiympäristö myös autottomille kaupunkilaisille Joukkoliikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn merkityksen korostaminen Viherverkoston jatkuvuus ja virkistysalueiden riittävyys Uusien alueiden liittyminen oleviin nauharakenteisiin ja palvelukeskuksiin Asuntoalueiden saavutettavuuteen perustuvan palveluverkoston turvaaminen ja kehittäminen Pienimuotoisten ratkaisujen ja viihtyisien lähiympäristöjen kehittäminen Yritysalueiden hyvä saavutettavuus Pääväylien toimivuuden turvaaminen Keskustan hyvä saavutettavuus päätieverkolta Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma Kaupunkirakenteen eheyttäminen ja täydentäminen energiatehokkuutta edistämällä Hajautetun palvelutarjonnan säilyttäminen vanhoilla asuinalueilla Kevyen- ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantaminen palvelutasoa, sujuvuutta sekä houkuttelevuutta lisäämällä Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien tunnistaminen ja huomioon ottaminen suunnitteluprosessissa Kuopion kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimeenpanosuunnitelman mukaisien toimenpiteiden toteuttaminen o Kehitetään ja laajennetaan asuinalueita sormimallin mukaisesti mahdollistaen hyvät joukkoliikenneyhteydet. o Otetaan huomioon kaukolämpöverkon tarjoamat mahdollisuudet ja kehittämistarpeet. 11

18 o Huomioidaan pienilmaston vaikutukset rakennusten energiatehokkuuteen o Parannetaan liikenteen sujuvuutta liikennesuunnittelun keinoin o Suunnitellaan ja rakennetaan kevyenliikenteen väylät ja ulkoilureitit olemassa olevan katuvaloverkoston läheisyyteen Edellisiä täydentävät, aluekohtaiset tavoitteet Monipuolinen väestörakenne ja perheasumista suosiva asuntokanta Lähi- ja peruspalvelujen saatavuuden turvaaminen autottomille ja ikääntyneille asukkaille Joukkoliikenteen korkea palvelutaso ja hyvä saavutettavuus Arvokkaiden luontoarvojen säilyttäminen Maisemarakenteen erityispiirteiden huomioon ottaminen, lampinäkymien hyödyntäminen asumisen vetovoimatekijänä Eheä ja jatkuva virkistysalueverkko ja viherkäytäväyhteydet Olemassa olevien kunnallisteknisten verkostojen sekä olevien ja tulevien palvelujen kapasiteetin hyödyntäminen Jynkän palvelukeskuksen maankäytön tehostaminen ja tiivistäminen ja kaupunkikuvan kohentaminen Matkailukeskuksen toimintaedellytysten turvaaminen Kivilammen eteläpuoleisen ulkoilu- ja virkistysalueen käyttöä asumiseen on ehdotettu aika ajoin. Alueen maasto on vaihtelevaa ja sillä kiertelee asukkaiden ja koululaisten paljon käyttämä lenkkipolku- ja hiihtolatuverkosto. Alueen vaikea topografia, maaston pienipiirteisyys, merkittävät luontoarvot, maaperän laatu, vetisyys, hankalat aurinkoisuusolot ja katuverkkoon kytkemisen korkeat kustannukset ovat syitä, miksi aluetta ei ole tarkoituksenmukaista ottaa asumiskäyttöön. Nykyisestä rakenteesta johtuen ajoyhteys alueelle jouduttaisiin järjestämään Aittolammen kohdalta tai sen vierestä, mikä on hyvin vaikeaa ja kustannuksiltaan kallista. Kokoojatieyhteys koulun suunnalta ei ole myöskään käytännössä mahdollista. Saavutettuihin hyötyihin nähden alueen käyttö asumiseen ei ole kannattavaa. Alue soveltuu nykyisen asuinrakenteen, koulun, tulevan asuinalueen ja matkailualueen virkistysalueeksi liittyen hyvin Jynkän alueen laajempaan viherverkostoon. 5 OSAYLEISKAAVA 5.1 Mitoitus Kaava-alueelle sijoittuu noin uutta asukasta. Uutta kerros- ja pientaloasumista sijoittuu pääasiassa entiselle leirintäalueen eteläpäähän Kivilammen pohjoispuolelle noin 900 asukkaan verran. Muille täydennysrakentamisalueille palvelukeskustaan ja Rahkamäkeen sijoittuu noin asukasta. 5.2 Maankäyttö, yleisperustelut (liite 12) 4. RAKENTAMISEN VAIHTOEHTOTARKASTELUA Johtuen Jynkän Rauhalahden alueen nykyisestä kaupunkirakenteesta, vaikeista maasto-oloista, luonto-olosuhteista ja vesistöjen rajoittavasta vaikutuksesta, ei kaupunkimaisen asumisen laajentumiselle ole monia luontevia laajentumisen alueita. Tarkasteluissa olivat Kivilammen eteläpuoli ja leirintäalue Kivilammen pohjoispuolella. Lammen pohjoispuolella Kiviniemestä rakentamiseen soveltuva alue on vuokrasopimuksen mukaisesti ns Hoksopolin alue. Muu osa Kiviniemestä on matkailupalvelujen aluetta. Tämä mahdollistaa edelleen matkailutoiminnon säilymisen ja jatkokehittämisen alueella. Suuri osa kaava-alueesta on metsäistä ja rakentamatonta virkistys- ja matkailualuetta. Eteläosaan sisältyy Jynkän palvelukeskus sekä siihen liittyvää pien- ja kerrostaloasutusta. Alueen pohjoisosan keskellä on pitkänomainen Kivilampi. Merkittävin muutos nykytilanteen maankäyttöön on Rauhalahden matkailukeskuksen länsipään leirintämökki- ja karavaanarialueen muuttaminen asumiseen. Jynkän palvelukeskuksen, Rahkamäen ja Maitotien varren pienehköjen täydennysrakentamiskohteiden toteuttamisella on tarkoitus tiivistää yhdyskuntarakennetta ja samalla kohentaa kaupunkikuvaa. Kivilammen eteläpuolinen vaihtelevamaastoinen alue jää virkistyskäyttöön. Merkittävimmät rajoitukset alueella liittyvät lammen vedenlaadun vaalimiseen, hulevesien hallintaan ja luonto-olojen turvaamiseen. 12

19 5.2.1 Asuminen Kivilammen pohjoispuoli Nykyisen leirintäalueen eteläosan karavaanari- ja leirintämökkialue muutetaan noin 900 asukkaan asuinalueeksi. Talotyyppijakauma on monipuolinen painottuen kerrostaloihin. Alueen suunnittelun maisemallisena /ympäristöllisenä johtoajatuksena on kiilanmuotoinen rantaa kohti leviävä puistoaihe, jonka molemmin puolin asuminen sijoittuu. Ajoyhteys alueelle on Kartanonkadulta noin 100 metriä Rauhalahdentien risteyksestä pohjoiseen. Asuinalueelle tultaessa kokoojakatu haarautuu kahteen pääsuuntaan ns keuhkokaavion mukaan. Asuinalueen kokonaishahmo avautuu sisääntulotilanteessa kuten myös näkymät puistoalueen yli lammen vastarannalle kuusamolaisiin maisemiin. Tehokkain kerrostaloasuminen sijoittuu alueen reunoille kokoojakatujen varsille. Talotyyppinä kerrostalokortteleissa on 4-7-kerroksinen L mallinen talo ja pientaloalueella pääasiassa 2-kerroksiset rivitalot ja kytketyt pientalot. Kerrostalojen korkeudet mataloituvat rantaa kohti tultaessa, korkeimmat rakennukset ovat pääkatujen varsilla. Pientaloasuminen sijoittuu puiston molemmin puolin sekä kahteen riviin kukkulan länteen laskevaan loivaan rinteeseen kuitenkin niin, että kukkulan laki jää puistoksi. Pientaloista läntisempi talorivi voidaan toteuttaa kaupunkiomakotityyppisenä ratkaisuna. Puiston keskellä olevaan puronotkelmaan ja rannan tuntumaan sijoittuvat hulevesien käsittelyn vaatimat viivytysaltaat ja lammikot. Hoksopolin huvipuiston kahvilaksi aiottu entisen Rauhalahden kartanon pehtoorin talo sijaitsee kukkulalla, joka näkyy komeasti Kivilammen myllyn suunnasta Rauhalahdentieltä ja kevyen liikenteen väylältä. Hirsirakennus voi toimia esimerkiksi korttelialueen yhteis- tai saunatiloina. Jynkän palvelukeskus Tulevan koulun eteläpuolella sijaitsevaa Soikkokujan ja Rauhalahdenkadun väliin jäävää korttelia kehitetään keskustatoimintojen alueena (C-2). Tavoitteena on tiivistää korttelia siten, että alueelle sijoittuu Jynkän asuinalueen lähipalveluja ja keskustaa tukevaa asumista. Kortteliin sijoittuu pääasiassa asumista ja tavanomaisia lähiöpalveluja kuten esim. parturi-kampaamo, kukkakauppa, ravintola, R-kioski ja apteekki. Korttelin eteläosa muuttuu matalahkoksi pienkerrosja rivitalokortteliksi (AK, AKR). Lähtökohtana on, että kortteli uusiutuu kokonaan ja sen keskellä sijaitseva liikerakennus poistuu. Soikkokujan kerrostalojen riviä on jatkettu pohjoiseen siten että Maitotien varteen Salen tontille sijoittuu asuinkerrostaloja. Tulevan koulu-kirjastorakennuksen ja kadun toiselle puolelle sijoittuvien kaupallisten palvelujen välissä yhdistävänä elementtinä on pieni aukio sekä kadun ylittävä leveä korotettu suojatie. Salen korvaava liikerakennus tukeutuu uuteen aukioon. Eteläsivulla aukiota rajaamaan on yhdistetty asuin- ja liikerakennus, johon voi sijoittua katutasoon liiketiloja ja matalan osan päälle asumista. Samaan aukioon tukeutuen Jynkkän tulotien päätteeksi sijoittuu maamerkiksi korkeahko noin 8-kerroksinen asuin- ja liikerakennus. Rakennus toteutetaan pistetalona, jonka alimpiin kerroksiin sijoittuu pienimuotoisia palveluja. 13

20 Rahkamäen alue Rahkamäen täydennysrakentamisalue sijoittuu alle 200 metriä palvelukeskuksesta kaakkoon mäen päälle. Alue on nykyisessä asemakaavassa puistoaluetta, johon liittyy päiväkodille tarkoitettu yleisten rakennusten kortteli. Päiväkodin tarve on poistunut ja nyt alue muuttuu asumiseen. Ajoyhteys kortteliin on Rahkakadun länsipäästä. Alueelle laaditussa luonnoksessa on noin kaksikerroksista rivitaloasuntoa, mikä käsittää noin 100 asukasta Ala-aste ja erityisluokat, päiväkoti ja kirjasto sekä monipuoliset liikunnan sisä- ja ulkotilat sijoittuvat rakennettavan uuden Jynkän koulun yhteyteen (PY). Tulevan koulun ja Maitotien eteläpuolelle jäävä kortteli uusiutuu ja siihen sijoittuu asumisen ohella pääosa alueen kaupallisista palveluista Virkistys, hiihtoladut, ulkoilureitit (liite 13) Kivilammen rannat on osoitettu kauttaaltaan virkistysalueiksi (V). Nykyinen hiihtolatu siirretään Rauhalahdenkatu-Kartanonkadun varresta lammen rantaan, jolloin vältytään ladun ja uudelle asuinalueelle tulevan kadun risteämiseltä. Asuinalueen puisto avautuu lammelle päin ja liittyy sitä ympäröiviin ulkoilu- ja latuverkostoihin. Uuden koulun yhteyteen koulutontin pohjoispäähän sijoittuu Jynkän alueen lähiliikuntapaikka. Maitotien varsi, selvitysalue (SE, AK) Maitotien pohjoispuolella Sale -lähikauppaa vastapäätä sijaitseva pitkänomainen notkelma kadun ja korttelialueen välissä on osoitettu selvitysalueeksi. Alue on asemakaavassa puistoa. Alue voidaan ottaa asumiskäyttöön, mutta sen rakentamiseen liittyy voimakkaita ehdollisuuksia. Alueen rakentaminen edellyttää notkelman täyttämistä ja jatkosuunnittelua notkon vesiolosuhteiden korjaamiseksi. Maaperä notkelmassa on vaikeasti kuivatettavaa ja rakennettavaa saraturvetta. Alueelta on liito-oravahavaintoja, jotka liittyvät läheisen Rahkamäen esiintymiin. Oravahavainnot edellyttävät vuosittaista seurantaa Työpaikka-alueet Alueelle ei ole osoitettu varsinaisia työpaikka-alueita Palvelut Kivilammen pohjoispuolelle sijoittuva uusi asuinalue tukeutuu kaupan palveluiden puolesta Jynkän ja Kolmisopen kauppakeskuksen palveluihin. Uudelle asuinalueelle sisääntulokohdassa AK -korttelin katutasoon voi sijoittua pienimuotoisia kaupallisia palveluja. Kivilammen eteläpuolella sijaitseva ulkoilualue säilyy Jynkän olevien ja tulevien asukkaiden tärkeimpänä virkistysalueena. Ulkoilualuetta täydentää idässä Kallaveteen rajoittuva laaja Jynkänniemi-Ruokoniemivirkistysalue. Kivilammen kapeaan kohtaan on osoitettu ohjeellinen kävelysiltayhteys, joka liittää uuden asuinalueen suoraan eteläiseen virkistysalueeseen. Silta mahdollistaa myös isompia ja pienempiä kävelylenkkejä lammen ympäri ja oikaisee koululle ja liikuntapalveluihin. Kivilammen pohjoisrannalla isomman kukkulan koillispuolella on toiminut leirintäalueen aikana koirien uimapaikka, joka nyt poistuu käytöstä. Asukkaiden lähin uimapaikka on leirintäalueen rannassa. 14

21 5.2.5 Liikenne (liite 13) Uusi asuinalue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa ja helposti kytkettävissä olevaan katuverkkoon, sillä se rajautuu toisen luokan pääkatuna toimivaan Rauhalahdentiehen ja kokoojakatuna toimivaan Kartanonkatuun. Olemassa oleva jalankulku- ja pyöräilyreitti sivuaa aluetta ja verkostoja täydennetään asuinalueen sisäisillä yhteyksillä, jotka kytketään turvallisesti olemassa oleviin verkostoihin. Yhteensä uusia jalankulku- ja pyöräilyteitä rakennetaan 600 metriä. Uusi asuinalue kytkeytyy olemassa olevaan katuverkkoon Kartanonkadulle rakennettavan tonttikatuliittymän kautta. Liittymä sijaitsee noin 100 metriä Rauhalahdentien-Kartanonkadun risteyksestä pohjoiseen Uuden noin 900 asukkaan asuinalueen tuottama liikennemäärä on arviolta noin 1000 ajon./vrk. Suurin vaikutus asuinalueen tuottamasta liikenteestä kohdistuu Kartanonkadun lisäksi Rauhalahdentiehen. Liikennemäärätuotos voi olla vähän pienempi, jos alueelle voidaan tarjota nykyistä parempi joukkoliikenteen palvelutaso. Liikennemäärien kasvaessa Rauhalahdentien ja Kartanonkadun liittymää parannetaan mm. rakentamalla saarekkeelliset suojatieylitykset ja rakentamalla tarvittavat kaistajärjestelyt, kuten vasemmalle kääntyvien kaista. Lisäksi asuinalueen liittymään Kartanonkadulle tulee tehdä kaistajärjestelyjä. Tarvittavat järjestelyt on mahdollista toteuttaa nykyisille katualueille. Liikennemäärän kasvu heikentää hieman Rauhalahdentien ja Leväsentien ennestään ruuhkautuvan liittymän toimintaa. Parantamalla Leväsentien ja Kartanonkadun sekä Rauhalahdentien liittymien toimivuutta, vaikutukset jäävät kuitenkin vähäisiksi. Uuden alueen sisäisiä tonttikatuja rakennetaan yhteensä noin 600 metriä. Alueen ja sen välittömässä läheisyydessä tehtävien liikennejärjestelyjen arvioitu investointikustannus on noin euroa. Rauhalahdentien ja Maitotien risteyksen hyvin väljää luonnetta voidaan selkiyttää parantamalla liittymän muotoilua. Liikennealueiden kaventamisen ja perinteisen T-liittymän ohella vaihtoehtona on myös kiertoliittymä. Liikennemelu Rauhalahdenkadun ja Kartanonkadun liikennemelusta on laadittu selvitys. Meluselvityksen mukaan asumiseen suunniteltu alue ei ole liikennemelun kannalta kovin kriittinen. Ajoneuvoliikenne aiheuttaa jonkin verran melua suunnitellulle asuinalueelle ja myös Jynkän palvelukeskuksen tulevalle kerrostaloasumiselle. Melu voidaan torjua kahden vaihtoehdon pohjalta, jolloin muuttujana on asuinkerrostalojen muoto ja sijoittelu. Rauhalahdentien ja asuinalueen välissä on matalahko noin 1,5 metrin korkuinen meluvalli. Jos L-kirjaimen muotoisten kerrostalojen pihat avautuvat auringon puolelle, tarvittaneen meluvalliin korotus. Jos taas rakennukset käännetään pihat itään ja pohjoiseen päin, lisämelusuojausta ei tarvita. Melun vaikutukset ja torjunta tulee ottaa huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Jonkin verran liikennemelua syntyy myös Jynkän palvelukeskukseen rajoittuvien pääkatujen johdosta. Korttelin sommittelussa ja suunnittelussa tulee muodostaa suojaisat piha-alueet, jolloin meluarvot jäävät alle tavoitteellisten ohjearvojen. Joukkoliikenne Asumisen täydennysrakentamisalueet sijoittuvat hyvien joukkoliikenteen yhteyksien varrelle. Nykyiset bussilinjat kulkevat uuden asuinalueen kahta sivua. Alueen eteläpuolella Rauhalahdentiellä on pysäkkipari, jonka muutos- ja kehittämistarpeet tarkentuvat yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Asuinaluetta palvelemaan rakennetaan Kartanonkadulle uusi pysäkkipari turvallisine jalankulkuyhteyksineen. Uudet bussipysäkit sijoittuvat myös palvelukeskuksen ja koulun välittömään läheisyyteen. Alueelle on vuonna 2012 laaditussa joukkoliikennesuunnitelmassa määritelty joukkoliikenteen palvelutasotavoitteeksi houkutteleva taso, mutta käytännössä alueella toteutuu kilpailutason mukaiset joukkoliikennepalvelut lukuun ottamatta sunnuntain vuoromääriä. Pysäköinti Uuden asuinalueen pienehköstä koosta johtuen kaavassa esitetään ratkaisu, jossa kerrostaloasukkaiden pysäköintipaikat toteutetaan pysäköintitaloina. Kahteen 4-5-kerroksiseen taloon keskitetään kymmenen asuinkerrostalon autopaikat. Pysäköintitalot voidaan sijoittaa erillisille, pysäköintiin tarkoitetuille tonteille. Alueen hyvästä joukkoliikenteen palvelutasosta johtuen, lähtökohtaisena pysäköintinormina voi olla 2 ap / 3 asuntoa, lisäksi vieraspaikkoja on varattava 1 ap / 10 ap. 15

22 Rivi- ja kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkanormina voidaan käyttää 1,2 autopaikkaa asuntoa kohden, jonka lisäksi varataan 10% autopaikkoja vieraspysäköintiin. Tontille sijoitettavien autopaikkojen lisäksi tonttikadun varteen on syytä rakentaa yleiseen tilapäiseen pysäköintiin tarkoitettuja pysäköintipaikkoja noin 1 autopaikka 1500 k-m2 kohden. Mikäli alueelle osoitetaan liiketilarakentamista, autopaikkanormina voi lähtökohtana olla 1ap/ 60 k-m2. Moottorikelkkareitit Seudullinen moottorikelkkareitti sijoittuu suunnitellun asuinalueen pohjoispuolella olevalle viherkaistalle, johon sijoittuu myös Kiviniemestä Kartanonkadun varteen tuleva ulkoilureitti. Lammen pohjukassa reitti kulkee luontevimmin suunnitellun hulevesikosteikon eteläpuolitse. Moottorikelkkojen aiheuttama melu riippuu suuresti maaston kaltevuudesta ja kelkkojen nopeudesta. Kuopiossa on sovellettu moottorikelkkojen osalta periaatetta, jonka mukaan reittien minimietäisyys asutuksesta on sama kuin normaalikaduilla. Meluhaittojen ehkäisemiseksi on mahdollista määrätä kelkoille nopeusrajoitus samaan tapaan kuin muille ajoneuvoille, esim km/h. Moottorikelkkojen nopeuksien rajoittamista asuinalueen ja leirintäalueen välisellä kaistaleella selvitetään tarkemmin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa Luonnonsuojelu Osayleiskaavassa huomioon otettuja erityispiirteitä ovat liito-oravien esiintymisalueet ja paikallisesti arvokkaat luontoalueet, lähinnä suot, lehdot ja rannat. Neljä luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeää aluetta on osoitettu kaavakartassa luo -merkinnällä. Erityisen arvokkaat alueet sijoittuvat virkistysalueille ja niistä kolme on soita: nevakorpiyhdistymä alueen kaakkoisosassa, Aittolampeen liittyvät suo ja noro sekä lähes luonnontilainen korpiräme puretun koulun pohjoispuolella. Rajaukset käsittävät varsinaisten soiden lisäksi myös soiden metsäiset laiteet. Kiviniemen pohjoisrantaan rajoittuvalla luo -alueella metsänhoitotoimenpiteet tulee tehdä alueella kasvavien visakoivujen ja metsälehmusten ehdoilla. Virkistysalueen osia, joilla on merkitystä liito-oravien pesäpuiden, lajin elinympäristön säilymisen sekä liikkumisen turvaamisen kannalta, on osoitettu kaavakartassa luo-1-merkinnällä. Eniten havaintoja liito-oravista on Kivilammen itä- ja luoteispäässä, ja Rahkamäen alueella. Rahkamäellä joudutaan rakentamiseen parhaimmin soveltuvien alueiden toteuttamisen ja liito-oravien elinpiirien säilyttämisen yhteensovittamiseksi käyttämään ns. lieventäviä toimia. Näillä toimilla voidaan liito-oravien elinpiiriä ylläpitää säilyttämällä korttelialueella erityisesti kuusia ja haapoja sekä ripustamalla liito-oravapönttöjä Rahkamäen alempiin kohtiin. Lähimetsän rakenne tulee säilyttää kuusi-sekametsäisenä lajin ravinto- ja varastopuiden turvaamiseksi Yhdyskuntatekniikka (liite 14) Kivilammen rannan asuinalue ja täydennysrakentamiskohteet liitetään Kuopion Veden vesi- ja jätevesiverkostoon sekä Kuopion Energian kaukolämpöverkostoon. Jynkän-Rauhalahden asemakaavoitetulla alueella on valmis vesihuollon runkoverkosto, jonka kapasiteetti riittää aiottuun noin 1200 asukkaan lisäämisen Kivilammen pohjoispuolelle, ns Hoksopolin alueelle sekä Rahkamäen ja palvelukeskustan täydennysrakentamisalueille. Kivilammen rannan asuinalueelle joudutaan rakentamaan vesihuoltoverkostoja noin 750 metriä ja jätevedenpumppaamo. Liitokset rakennettuihin vesihuoltoverkostoihin tulevat Rauhalahdentieltä ja Kartanonkadulta. Hulevesien purku tapahtuu Kivilammen suuntaan. Vesihuollon rakentamisen kustannusarvio on noin euroa. Suunnittelualueen keski- ja pienjänniteverkostoon liittymistä ei ole tässä yhteydessä erikseen osoitettu, vaan niiden tarve selvitetään asemakaavoituksen yhteydessä. Kaukolämmön pääjohdot ovat molempien pääkatujen varsilla. Niiden mitoitus ja kapasiteetti mahdollistavat aiotun asukasmäärän sijoittumisen Kivilammen pohjoispuolelle Hulevedet Kivilammen hulevesikuormituksen minimoimiseksi on Kivilammen pohjoispuolen alueelle osoitettu yleiskaavaluonnoksessa neljä hulevesien käsittelyyn tarkoitettua osa-aluetta (hule-1). Suhteellisen laajojen hulevesimäärien valuma-alueiden vuoksi Kivilammen veden laadun säilyttäminen vaatii eri- 16

23 tyistoimenpiteitä. Erityisesti rakentamisaikaisten hulevesien käsittelyyn tulee paneutua. Lammen veden likaantumisen estämiseen tulee varautua jo ennen alueen rakentamista. Hapetusta tulee jatkaa ja kapean lammen veden vaihtuvuutta tulee tehostaa. Osa-alueisiin liittyy kaavamääräys, jonka mukaan hulevesien käsittely tulee toteuttaa ennen varsinaisen rakennustoiminnan aloittamista alueella. Jatkosuunnittelussa alueille sijoitetaan hulevesien viivytys- ja käsittelyrakenteita. Rakenteet tulee sijoittaa mahdollisimman hajautetusti sekä lähelle hulevesien paikallisia muodostumisalueita. Jatkosuunnittelussa hulevesirakenteet tulee mitoittaa sekä sovittaa yhteen muun maankäytön mukaisten väylien, reittien, alueiden ja rakenteiden kanssa. Merkinnät perustuvat alueelle laadittuun hulevesiselvitykseen. Selvityksen toimenpiteet tarkentuvat alueen asemakaavoituksen yhteydessä Kohdemerkinnät Rakennussuojelukohteina on kaavassa osoitettu 1990-luvulla kunnostettu Kivipuron mylly (SR-1, suojelukohde) ja entinen Rauhalahden pehtoorin talo. Viimemainittu on osoitettu kaavassa tavoitteellisena säilytyskohteena SR-3. Teknisen huollon kohteina ovat asuinalueen jätevedenpumppaamo sekä kaukolämmön paineasema Rauhalahdentien varressa. Paineaseman säilyttäminen on välttämätöntä eteläisten alueiden kaukolämpöjärjestelmän toimivuuden vuoksi. 5.2 Kaavatalous Kaavataloudelliset kustannukset muodostuvat yhdyskuntateknisten verkostojen (kadut ja väylät, vesihuolto, hulevesien hallinta, energia, tietoliikenne), yhteisten ulkotilojen kuten puistojen, aukioiden ja liikunta- ja leikkipaikkojen sekä julkisten palvelujen rakentamisesta ja ylläpidosta. Kustannusennustelaskelmassa on käytetty Fore -kustannuslaskentaohjelmasta saatuja yksikköhintoja, lukuun ottamatta vesihuolto-, energia- ja tietoliikenneverkostoja. Kaavan toteuttamisen kokonaiskustannukset ovat noin 2,2 miljoonaa euroa, joista Kuopion Veden ja Kuopion kaupungin osuus on noin 1,75 miljoonaa. Arvioidut kustannukset ovat asukasta kohti noin 1600 euroa, kun asukasmitoitusluku on 1180 asukasta. Asukaskohtaiseen kustannukseen ei ole huomioitu koko valuma-alueelle kohdistuvia hulevesien käsittelyrakenteiden investointikustannuksia. KUSTANNUSENNUSTE Uudet alueet: Pinta-ala / ha (asuin- ja työpaikka-alueet) 9,2 Rak.oikeus / m2 (asuin- ja työpaikka-alueet) Asuntoja / kpl ( uudet ) 600,0 Asukkaita (uudet ) Liikenneverkko: Pää- ja kokoojakatuja /km (saneeraus) 0,5 Tonttikatuja ( arvio ) 0,6 Kvl-väylää / km 0,6 Ulkoilureittejä / km 0,8 Pää- ja kokoojaväylät Rauhalahdentie - Kartanonkatu Liittymäalueen jäsentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen 1 90 Rauhalahdentien - Maitotie Liittymäalueen jäsentäminen, pysäkkijärjestelyt, Maitotien liikenneturvallisuuden parantaminen Pää- ja kokoojaväylät yht. 315 Kaava-alueiden kunnallisteknisen verkoston rakennnuskustannukset Vesihuolto 500 Kaukolämpö 318 Muu kunnallistekniikka 150 Kaava-alueiden uudet tonttikadut Leirintäalueen kadut, väylät ja käytävät 585 Jynkän keskuksen tonttikatu ja aukio 75 Hulevesien käsittelyalueet Leirintäalueen länsiosa, Hoksopoli alue 3 kpl 230 Jynkän keskuksen alueet 1 kpl 50 Asuinalueet yhteensä yht KUSTANNUKSET YHTEENSÄ / 1000 : KUSTANNUKSET YHTEENSÄ kaupungin osuus / 1000 : Kustannukset / asukas ( 1000 ) 1,6 Kaavan toteuttamiskustannukset koostuvat nykyisillä kokoojakaduilla (Rauhalahdentien, Kartanonkatu, Maitotie) tehtävistä liittymä-, pysäkki- ja suojatiejärjestelyistä sekä Kivilammen alueen ja Jynkän keskuksen asuinalueiden uusien yhdyskuntateknisten verkostojen rakentamisesta. 17

24 5.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus Osayleiskaavatyö käynnistyi vuoden 2015 keväällä. Suunnittelusta tiedotettiin kaavoituskatsauksen kautta. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin keväällä Osayleiskaavan vaikutusten ja nykytilanteen vertailu Seuraavassa taulukossa on eritelty näkökulmittain osayleiskaavan vaikutuksia suhteessa nykytilanteeseen. Vertailun lähtöoletuksena on pidetty leirintäalueen länsipään säilyttämistä nykyisellään matkailukäytössä. Vertailukohtana on osayleiskaavaluonnoksen mukainen alueen muuttaminen noin 900 asukkaan asuinalueeksi. Näkökulmissa pääpaino on kaupunkirakenteen kokonaisuudella ja rakenteen tärkeimmillä osatekijöillä, kuten asumisen, työpaikkojen ja palvelujen keskinäisellä sijainnilla. Tarkastelutaso on yleispiirteinen vastaten yleiskaavan tasoa. Ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointiaineistoina ovat olleet pääasiassa aluetta koskevat luontoa, liito-oravia, rakennus- ja kulttuurihistoriaa koskevat selvitykset sekä liikennettä ja kaupunkirakennetta koskevat tarkastelut. Arviointeja on täydennetty maastokäyntien ja asiantuntija-arvioiden pohjalta. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset perustuvat pääosin subjektiivisiin arvioihin luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksista ja luonnossa liikkumisen merkityksestä, jotka on arvioitu kauttaaltaan positiivisiksi. 18

25 Näkökulma Nykyinen tilanne suunnittelualueella: Ei lisärakentamista. Leirintämökit, karavaanarialue ja huoltorakennukset säilyvät nykykäytössä. Osayleiskaava: Kivilammen alue, Jynkän palvelukeskuksen kortteli ja Rahkamäki on rakennettu pääasiassa asumiskäyttöön. Kaupunkirakenne Jynkän palvelukeskuksen asema lähipalvelukeskuksena säilyy tai heikentyy. Asutusrakenne ei tue palvelujen kehittymistä. Leirintäalue on edelleen matkailukäytössä ja kaupunkirakenteellisesti tehottomassa käytössä. Kivilammen eteläpuolinen alue säilyy virkistyskäytössä. Matkailualue liittyy joukkoliikennevyöhykkeeseen Kivilammen pohjoispuoli on muuttunut noin 900 asukkaan asuinalueeksi. Yhteydet alueelta ylemmän tason päätiestöön ja keskustaan ovat hyvät, asumiskäyttö vahvistaa joukkoliikennevyöhykettä. Jynkän palvelukeskuksen ja palvelujen rooli on vahvistunut. Uusi asuinalue tukeutuu oleviin ja tuleviin työpaikka- ja palvelukeskittymiin. Leirintäalue säilyy, mutta pienenee kooltaan asuinalueen verran. Työpaikat Palvelut Asuminen, väestö Työpaikkojen määrä alueella ei ole juurikaan lisääntynyt. Isojen kaupan yksiköiden läheisyys rajoittaa lähipalvelujen kehittymistä. Uusi koulu ja kirjasto tulevat alueelle. Alueen väestömäärä säilyy nykyisellään. Ikärakenne vanhenee. Alueen työpaikkojen määrä lisääntyy hieman uuden koulun ja lähipalvelukeskuksen johdosta Uusi asutus luo mahdollisuuksia lähipalvelukeskuksen säilymiselle. Alueella on uusi koulu ja kirjasto. Joukkoliikenteen palvelutaso ja saavutettavuus on hyvä, jota uusi asutus tukee. Alueella on noin 1200 uutta asukasta. Alueelle on toteutettu uutta, veden ääreen ja maisemaan soveltuvia monipuolisia asuinrakennuksia. Ympäristö maisema- ja kaupunkikuva Leimaa antavaa alueen maisemalle on pitkän ja kapean Kivilammen sijainti matkailu- ja ulkoilualueen välissä. Lammen etelä- ja pohjoisrannat ovat hyvin jyrkkiä, leirintäalueen puoli on loivapiirteistä vanhaa peltoa ja niittyä. Palvelukeskuksen ilme ei muutu nykyisestä. Alueen maiseman peruspiirteet ja näkymät on huomioitu asuinalueen sijoituksessa ja rantojen käsittelyssä. Lammen jyrkät ranta-alueet jätetään luonnontilaisiksi. Entisille rantaniityille ei osoiteta uutta rakentamista. Palvelukeskuksen ympäristö jäsennöityy. Korkein rakentaminen sijoittuu uuden asuinalueen reunoille ja sitä rajaavien pääkatujen varsille. Lammen eteläpuolisen alueen metsäinen luonne ja jyrkät rantakalliot säilyvät. 19

26 Kasvillisuus. Alueella on muutamia uhanalaisia luontotyyppejä ja -lajeja. Teiden ja ranta-alueiden väliset kaistaleet ovat osittain pensoittuneet. Ulkoilualueen metsäpohja on paikoin kulunut Merkittävät ja uhanalaiset luontotyypit ja lajit on otettu huomioon. Metsän osuus on säilynyt ennallaan. Ulkoilualueella liikkuminen on kanavoitu poluille ja reiteille. Eläimistö Alueella on uhanalaisia lajeja: liitooravia ja lepakoita. Uhanalaisten lajien elinolot alueella on otettu huomioon. Pinnanmuodot Ei muutoksia pinnanmuotoihin. Pinnanmuodoista johtuen soveltuu lammen eteläpuolinen alue ulkoiluun ja virkistysalueeksi. Leirintäalueen viereisen kukkulan loivaa länsirinnettä on hyödynnetty rakentamiseen. Ympäristön häiriötekijät Liikenteen melulle ja päästöille ei suojauksia. Hoitamattomat ja pusikoituneet joutomaa-alueet ja rannat Lammen veden tilassa ei muutoksia Palvelukeskustan sekavahko kaupunkikuva Moottorikelkkojen seudullinen yhdysreitti kulkee alueen poikki. Ajoittaisia meluvaikutuksia Liikennemeluhaittoja on vähennetty melusuojaustoimenpitein ja rakennusten sijoittelulla. Kaupunkikuva on kohentunut täydennys- ja ympäristörakentamisen myötä. Kivilammen hulevesikuormitusta on vähennetty. Moottorikelkkareitin meluvaikutukset on huomioitu Ympäristön erityispiirteet Vesistö, luonnontilaiset lähes pystysuorat kalliorinteet ja lampinäkymät ovat luonteenomaisia alueelle Vanha mylly ympäristöineen säilyy Lammelle avautuvia näkymiä on hyödynnetty vetovoimatekijänä asuinalueelle tultaessa ja asuinkortteleiden sijoituksessa. Lammen pohjukan, puron, myllyn ja rantapolun muodostaman maisemallisen solmukohdan kohentaminen. Näkymien avaaminen Rauhalahdentieltä lammelle. Kulttuuriympäristö, rakennussuojelu Entiset Hoksopolin rakennukset ovat jääneet tyhjilleen ja ilkivallan kohteiksi. Kukkulan hirsirakennus nykyasussaan ja rakennelmat tontilla muodostavat maisemavaurion. Lammen ranta-alueet säilyvät pääosin rakentamattomina Lammen länsipää, Kivipuro ja mylly muodostavat merkittävän ja näkyvän maisemallisen solmukohdan Leirintäalueen huoltorakennukset ovat käytössä Palvelukeskuksen kaupunkitila on jäsentymätön Rahkamäen y-tontti ei ole toteutunut. Maitotien varren katutila on hajonnut. Kulttuuri- ja rakennushistorialliset kohteet ovat säilyneet ja ne on otettu lähtökohdaksi suunnittelussa. Leirintäalueen länsipää muuttuu kerros- ja rivitaloalueeksi. Jynkän palvelukeskus tiivistyy ja sen ilme kohentuu. 20

27 Liikenne Ajoneuvoliikenne Joukkoliikenne Kevyt liikenne Vesiliikenne Ajoneuvoliikenne tukeutuu olevaan liikenneverkkoon Jynkän-Rauhalahden joukkoliikenteen reitistöt ovat nykyiset ja palvelutaso on nykyisellään hyvä. Kevyt liikenne tukeutuu nykyiseen pääkatuihin liittyvään verkkoon.. Lammen itäpään matala silta rajoittaa veneiden pääsyn Kallavedelle. Lammen veneilykäyttö on vähäistä. Liikenneverkko säilyy samana. Ajoneuvoliittymä uudelle asuinalueelle on Kartanokadun puolelta. Vaikutukset liikennemääriin ovat pienet. Joukkoliikenteen palvelutasoa ja yhteyksiä täydennetään uuden rakentamisen myötä. Palvelukeskuksen ja koulun saavutettavuus joukkoliikenteellä on parantunut. Joukkoliikenteen reitistöt tukeutuvat nykyisiin järjestelyihin. Täydennysrakentaminen tuo lisää joukkoliikenteen käyttäjiä. Uusi asuinalue tukeutuu olemassa oleviin pääkatuihin liittyviin kevyen liikenteen yhteyksiin. Lammen poikki on mahdollista toteuttaa jalankulkusilta Kevyen liikenteen turvallisuutta ja ympäristön viihtyisyyttä on parannettu. Lammen vapaa-ajan veneilykäyttö lisääntyy matala silta rajoittaa veneiden pääsyn Kallavedelle. Yhdyskuntatekniikka Alueen nykyisissä kunnallisteknisissä verkostoissa on vajaakäyttöä. Verkostojen käyttöaste on parantunut täydennysrakentamisen myötä. Virkistys, ulkoilu Asukkaat liikkuvat, lenkkeilevät, hiihtävät, marjastavat ja sienestävät Kivilammen eteläpuolen ulkoilualueella. Lammen jäällä on hiihtolatuja. Virkistysalueista on muodostunut jatkuva asuinalueelta vesistöä ympäröiviin reitteihin kytkeytyvä verkosto. Uusien asukkaiden johdosta virkistysalueen käyttäjien määrä on lisääntynyt, yhteydet veden äärelle ovat parantuneet. Jalankulkusilta lammen kapeimmassa kohtaa mahdollistaa eripituisia lenkkejä lammen ympäri ja oikaisee koululle. Koulun yhteyteen muodostuu monipuolinen liikuntapaikka Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Väestö Terveys Jynkän alueen väestömäärä vähenee ja ikärakenne vanhenee.. Alueella ei ole havaittu tavanomaisesta poikkeavia terveydellisiä riskejä. Metsäalueiden runsautta ja veden läheisyyttä pidetään terveyttä edistävinä tekijöinä. Alueelle on muodostunut uusi, ikä- ja sosioekonomiselta rakenteeltaan monipuolinen, vahva ja vireä asuntoalue. Ulkoilureitistöt ja alueelle suunnitellut liikuntapaikat parantavat liikuntamahdollisuuksia. Metsien määrä ei juurikaan vähene alueella 21

28 Asuminen ja liikkuminen Yhteydet luontoon ja vesille palvelevat lähinnä matkailijoita. Parhaat virkistykseen soveltuvat rannat sisältyvät leirintäalueeseen, Hoksopolin alue katkaisee lampea ympäröivän virkistysyhteyden. Asukkaat eivät koe Hoksopolin aluetta omakseen. Lammen rannoilla liikkuminen painottuu turistisesonkiin. Asukkaiden lähivirkistysmahdollisuudet alueella ovat lisääntyneet. Lampea ympäröivien alueiden virkistyskäyttö päivittäiseen liikkumiseen on lisääntynyt ja monipuolistunut. Lammella liikkuminen lisääntyy ympäri vuoden. Lammesta voi tulla asukkaiden kotilampi, jalankulkusilta monipuolistaa lenkkeilypolkujen käyttöä. Uudisrakentamisella muodostuu tiivis kaupunkimainen yhdyskunta, jonka vastapainoksi jää runsaasti virkistykseen varattua aluetta. Jalan ja pyörällä liikkuminen koetaan turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi mm. uusien reittien ja liikenneympäristön kohentumisen johdosta. 22

29 5.5 Vertailu tavoitteisiin Seuraavassa taulukossa on arvioitu osayleiskaavalle asetettujen tavoitteiden toteutumista verrattuna nykytilanteeseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta huomioon ottaminen tapahtuu myös maakuntakaavoituksen kautta. Vertailu on tehty arvioksi siitä, missä määrin suunnitelma toteuttaa asetettuja tavoitteita. Taulukon plussat ja miinukset eivät ole yhteismitallisia, vaan ne kuvaavat kunkin tavoitteen toteutumista erikseen. Taulukon merkinnät: ++ Tavoite toteutuu + Tavoite toteutuu osittain 0 Tavoitteella ei ole vaikutusta - Tavoite ei toteudu 1. Toimiva aluerakenne Nykytila Osayleiskaava Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistaminen Aluerakenteen kehittäminen monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen + ++ kestävyyden edistäminen Yhdyskuntarakenteen kehittäminen siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä 0 ++ siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen Elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen; runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavien 0 0 elinkeinoelämän toimintojen suun- taaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle Asuntorakentamisen ja sen tarkoituksenmukaisen sijoittumisen sekä hyvän elinympäristön alueidenkäytöllisten edellytysten - ++ varmistaminen kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla Kaupunkiseutujen keskusten kehittäminen monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen 0 + ja vapaa-ajan alueina Ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen poistaminen ja ennalta ehkäiseminen + + Edellytysten luominen ilmastonmuutokseen sopeutumiselle 0 + Liikenneturvallisuuden sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten + ++ parantaminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, kaupunkiseutujen henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä ja joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävän liikennejärjestelmän 0 ++ varmistaminen sekä palvelujen saatavuutta edistävän keskusjärjestelmän ja palveluverkon varmistaminen Uusien, huomattavien asuin-, työpaikka-, tai palvelutoimintojen alueiden sijoittaminen - ++ olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen Viheralueiden yhtenäisyys + ++ Viheralueiden yhtenäisyys + ++ Varautuminen lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin 0 0 Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistustarpeen selvittäminen - - Melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvan haitan ehkäisy 0 + Energian säästämisen ja uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytysten edistäminen Kulttuuriympäristö ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Arvokkaiden luonnonalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyttäminen + ++ Ekologisten yhteyksien säilyttäminen suojelualueiden ja muiden arvokkaiden luontoalueiden + ++ välillä Luonnon virkistyskäytön ja luonto- ja kulttuurimatkailun edistäminen + + Vesien hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpitäminen Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luonnonperintöjen arvojen säilyminen 0 0 Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten luontoalueiden huomioon ottaminen ja tarpeettoman pirstomisen välttäminen 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmien kehittäminen eri liikennemuodot käsittävinä kokonaisuuksina Henkilöautoliikennetarpeen vähentäminen ja ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytysten parantaminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen Energiahuollon tuotantolaitosten ja energiaverkostojen valtakunnallisten tarpeiden turvaaminen Matka- ja kuljetusketjujen toimivuuden edistäminen, julkisen liikenteen toimintaedellytysten turvaaminen sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittäminen Sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskien, ympäröivän maakäytön ja sen kehittämistarpeiden sekä lähiympäristön huomioon ottaminen yhteysverkkoja koskevassa alueidenkäytössä Seudulliset tavoitteet Nykytila Osayleiskaava Matkailukeskuksen toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaaminen + + Riittävien viheryhteyksien säilyttäminen ja aikaansaaminen asumis- ja virkistystoimintojen + ++ välillä Kulttuuriympäristön vaaliminen sekä alueen merkittävien kulttuuri- ja maisema-arvojen ja + ++ ominaispiirteiden säilyttäminen Seudullisen moottorikelkkayhteyden säilyttäminen/turvaaminen + + Paikalliset tavoitteet Kaupunkirakenne 2030-luvulle Nykytila Osayleiskaava Monipuolinen ja tasapainoinen kaupunkirakenne + ++ Täysipainoinen kaupunkiympäristö myös autottomille kaupunkilaisille 0 + Joukkoliikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn merkityksen korostaminen 0 ++ Viherverkoston jatkuvuus ja virkistysalueiden riittävyys + ++ Uusien alueiden liittyminen oleviin nauharakenteisiin ja palvelukeskuksiin - ++ Asuntoalueiden saavutettavuuteen perustuvan palveluverkoston turvaaminen ja ++ - kehittäminen Pienimuotoisten ratkaisujen ja viihtyisien lähiympäristöjen kehittäminen 0 ++ Yritysalueiden hyvä saavutettavuus 0 0 Pääväylien toimivuuden turvaaminen 0 0 Keskustan hyvä saavutettavuus päätieverkolta 0 0 Yhdistettyjen kuljetusten toimintaedellytysten varmistaminen

30 Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma Nykytila Osayleiskaava 6. TOTEUTUS Kaupunkirakenteen energiatehokkuuden edistäminen eheyttämällä ja täydentämällä Hajautetun palvelutarjonnan säilyttäminen vanhoilla asuinalueilla. Kuopion kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimeenpanosuunnitelman mukaisien toimenpiteiden toteuttaminen. * Kehitetään ja laajennetaan asuinalueita sormimallin mukaisesti mahdollistaen hyvät joukkoliikenne yhteydet. * Otetaan huomioon kaukolämpöverkon tarjoamat mahdollisuudet ja kehittämistarpeet. * Huomioidaan pienilmaston vaikutukset rakennusten energiatehokkuuteen * Parannetaan liikenteen sujuvuutta liikennesuunnittelun keinoin * Suunnitellaan ja rakennetaan kevyenliikenteen väylät ja ulkoilureitit olemassa olevan katuvaloverkoston läheisyyteen Kevyen- ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantaminen palvelutasoa, sujuvuutta sekä houkuttelevuutta lisäämällä Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien tunnistaminen ja huomioon ottaminen suunnitteluprosessissa Edellisiä täydentävät, aluekohtaiset tavoitteet Joukkoliikenteeseen ja palveluihin tukeutuvan asutusrakenteen vahvistaminen, asukasmäärän lisääminen Monipuolinen väestörakenne ja perheasumista suosiva asuntokanta Joukkoliikenteen korkea palvelutaso ja hyvä saavutettavuus Nykytila Osayleiskaava Arvokkaiden luontoarvojen säilyttäminen + ++ Maisemarakenteen erityispiirteiden huomioon ottaminen, lampinäkymien hyödyntäminen asumisen vetovoimatekijänä Eheä ja jatkuva virkistysalueverkko ja viherkäytäväyhteydet Olemassaolevien kunnallisteknisten verkostojen sekä olevien ja tulevien palvelujen kapasiteetin hyödyntäminen Jynkän palvelukeskuksen maankäytön tehostaminen ja kaupunkikuvan kohentaminen Entisen Hoksopolin perhepuiston liittäminen osaksi tulevaa asuinaluetta ja kaupunkirakennetta Matkailukeskuksen toimintaedellytysten turvaaminen Asuntorakentaminen etenee vuosittain tarkennettavan asuntotuotanto-ohjelman mukaisesti. Kivilammen pohjoispuolen vuokrasopimus päättyy vuonna 2022, jonka jälkeen uusi asuinalue on otettavissa asumiskäyttöön. Asemakaavoitukseen ja muuhun yksityiskohtaisempaan suunnitteluun tulee varautua jo lähivuosina. Hyvissä ajoin ennen talonrakentamisen aloittamista tulee käynnistää hulevesihaittojen hallintaan tarvittavien rakenteiden ja viivytysaltaiden rakentaminen. Asuinalueen suunnittelun keskeisenä periaatteena tulee olla kompaktin ja kokonaisuudeksi hahmotettavan asuinalueen toteuttaminen. Asuinalue on tarkoitus toteuttaa kerralla valmiiksi eikä sitä ole tarkoitus laajentaa. Arkkitehtonisena tavoitteena on, että asuinalueelle muodostuu selkeästi tunnistettava identiteetti. Kivilammen maisemien ja vesielementin hyödyntäminen asumiseen, vapaa-ajan viettoon ja liikuntaan on alueellinen erityispiirre ja jatkosuunnittelussa huomioitava vetovoimatekijä. Kerrostalojen pysäköinnin keskittämistä pysäköintilaitoksiin tulee kaupunkikuvasyistä harkita. Rakennusten ja ulko-oleskelutilojen suuntaamisella on mahdollista hyödyntää auringonvaloa ja -energiaa. 7. SUUNNITTELUVAIHEET Kaavoituskatsauksen julkaisu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 24

31 Lähteet Hanna Huhta Hyvinvointia edistävän täydennysrakentamisen mahdollisuudet Kuopion Rauhalahdessa diplomityö/oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Kaupunkirakenne 2010, YK 2001:1, kaupunginvaltuusto , Kuopio. Kaupunkirakenne 2030-luvulle, YK 2015:7,kaupunginvaltuusto Kuopio Keskeisen kaupunkialueen yleiskaava YK 2001:4, kaupunginhallitus , Kuopio Kivilammen vedenlaatuselvitykset 2004 ja 2010, Kuopion kaupunki, ympäristökeskus Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestö, elinkeinot ja asuminen / Kuopion kaupunki, konsernipalvelut, Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaava, YK 2001:4, kaupunginhallitus , Kuopio. Kuopion kulttuuriympäristö, strategia ja hoitoohjeet 2008, kaupunginhallitus Kuopion kuntoladut, ulkoilu- liikunta- ja ulkoilukartat /Kuopion kaupunki/hyvinvointipalvelut 2015 Kuopion liito-oravaselvitykset, Jynkän koulun alue/leirintäalue /Biologitoimisto Vihervaara Oy, 2013 Palveluverkosto v.2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen 2025, Kuopion kaupunki 2014 Pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma , Pienvesien kunnostustyöryhmä 2014 Pohjois-Savon liitto, Kuopion seudun maakuntakaava, 2008 Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi, Pohjois-Savon liitto 2006 Rauhalahti-Jynkkä liito-oravaselvitys, Kalle Ruokolainen Kuopion kaupunki, strateginen maankäytön suunnittelu alueen kasvillisuusselvitys, Kuopion kaupunki, Ympäristökeskus/ Pinja Tegelberg, Timo Perätie 2015 n hulevesiselvitys, Kuopion kaupunki, viher- ja virkistysaluesuunnittelu, Ville-Veikko Pääkkönen, 2016 n liikennemeluselvitys, WSP -Finland Oy 2016 Ruotsalainen, Kimmo, Kuopio, Kulttuurihistorialliset rakennuskohteet, Inventointi , YK 1991:1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ympäristöministeriö/Maankäyttö ja rakentaminen/ Maankäytön suunnittelu/ Kuopion seudun maakuntakaava, Pohjois-Savon liitto 2008 Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi, Pohjois-Savon liitto 2006 Liikenneverkko-, joukkoliikenne- ja pysäköintiselvitys, Paula Liukkonen, kunnallistekninen suunnittelu, Tero Myyryläinen, joukkoliikenteen suunnittelu, Kuopion kaupunki 2016 Lähiö elää - maankäyttöluonnoksia Jynkän keskustasta. Arkkityypit Oy/Saara Repo Maaperä- ja rakennettavuusselvitys, Marja Martikkala, Kuopion kaupunki, kunnallistekninen suunnittelu

32 KUOPIO RAUHALAHDEN OSA YLEISKAAVA SIJAINTI KARTTA LIITE 1 STRATE GINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITIELU

33 Kuopion seudun maakuntakaava Kaupunkirakenne 2030-luvulle Keskeisen kaupunkialueen yleiskaava KV KUOPIO RAUHALAHTI OSAYLEISKAAVA LIITE 2 Strateginen maankäytön suunnittelu

34 357~ 1,., -.t KUOPIO RAUHALAHll OSAYLEISKAAVA Ajantasa-asemakaava LIITE 3 Strateginen maankäytön suunnittelu

35

36

37 KUOPIO RAUHALAHTI OSAYLEISKAAVA LUONTOTYYPIT LIITE 6 Strateginen maankäytön suunnittelu

38 KUOPIO RAUHALAHTI OSAYLEISKAAVA LUONTOTYYPIT LIITE 7 Strateginen maankäytön suunnittelu

39 -- Päävalumasu unta KUOPIO c::::::::j Alava alue RAUHALAHDEN OSA YLEISKAAVA -- Painanne Pääveden jakaja Vedenjakaja Korkein kohta VEDENJAKAJA T Purot, laskuojat, ojat LIITE 8 STRATEGINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

40

41 ---1 Alueellin en pääväylä Kokoojaväyä Tonttikatu KUOPIO RAUHALAHDEN OSA YLEISKAAVA Ulkoilureitti LIIKENNEVERKKO, Moottorikelkkareitti NYKYINEN Pysäkki LIITE 10 STRATEGINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

42 ---- > ' Vesijohto Jätevesiviemäri Sadevesiviemäri KUOPIO RAUHALAHDEN OSA YLEISKAAVA VESIHUOLLON RUNKOLINJAT, NYKYINEN LIITE 11 STRATEGINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

43 Osayleiskaavakartta erillisenä (Liite 12 a)

44 Osayleiskaavan merkinnät erillisenä (Liite 12 b)

45 Alueellin en pääväylä Kokoojaväyä Tonttikatu KUOPIO RAUHALAHDEN OSA YLEISKAAVA ---1 Moottorikelkkareitti SUUNNITELMA Pysäkki Ulkoilureitti LIIKENNEVERKKO, LIITE 13 STRATEGINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

46 ---- > ' Vesijohto Jätevesiviemäri Sadevesiviemäri Pumppaamo KUOPIO RAUHALAHDEN OSA YLEISKAAVA VESIHUOLLON RUNKOLINJAT LIITE 14 STRATEGINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

47 KUOPION KAUPUNKI RAUHALAHTI OSA YLEISKAAVA Luonnos