Mielenterveyttä ja elämänlaatua yhteistyöllä

Transkriptio

1 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mielenterveyttä ja elämänlaatua yhteistyöllä Tasa-arvoisuus ja ihmisten kunnioittaminen Kaiken työskentelyn lähtökohta on toisen ihmisen arvostaminen ja välittäminen. Palvelujen käyttäjille ja heidän läheisilleen turvataan oikeus hyvään hoitoon ja palveluun. Asiakas- ja perhelähtöisyys Toiminta lähtee palvelujen käyttäjän ja hänen läheistensä tarpeista. Asiakas on palveluihin osallistuva aktiivinen toimija. Osallisuus Osallisuus on yhteisöön ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Palvelun käyttäjät osallistuvat palvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Laadukkuus Palveluissa korostuu korkea laatu ja käytetään vaikuttaviksi todettuja menetelmiä.

2 Strategian lähtökohdat Kansallinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia (Mielekästä elämää Pirkanmaalla) Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Aluehallintoviraston turvallisuussuunnitelma Kehittämisohjelmaa edeltävät suunnitelmat ja raportit Tampereella Tampereen kaupungin valmisteilla olevat raportit ja suunnitelmat Mieli-ohjelmassa korostuu: Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito kokonaisuutena Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen painottaen perus- ja avohoitopalveluja Palveluihin pääsy joustavasti matalakynnyksisen yhden oven periaatteella Asiakkaan aseman vahvistaminen ja osallisuuden lisääminen Ylisukupolvisesti siirtyvien ongelmien tunnistaminen ja vähentäminen Kaupunkistrategiaan pohjautuva hyvinvointisuunnitelma painottaa: Peruspalvelujen toimivuutta ja ennaltaehkäisyn vahvistumista osana peruspalveluita Osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemista Palvelujen kohdentamista ja priorisointia, palveluverkon kehittämistä sekä uuden teknologian hyödyntämistä Alueellisten suunnitelmien mukaan: Mielenterveyttä ja hyvinvointia tuetaan kunta- ja aluetason ratkaisuilla kaikilla toimialoilla Kuntalaisten palvelut on järjestetty eri tahojen yhteistyönä Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito toteutuu alueellisten hoito-ohjelmien ja hoitoketjujen mukaisesti Kunta- ja aluetasolla on sovittu yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönotosta Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyspalvelujen kehittäminen edellyttää kokonaisuudistusta, jossa lähdetään asiakkaiden tarpeista eikä ikärajoista tai organisaatiosta Avohoidon päihde- ja mielenterveyspalvelut tulee siirtää kuntien toiminnaksi

3 Mielenterveyttä ja elämänlaatua yhteistyöllä Visio: Mielenterveyttä edistämällä ehkäistään myös päihdehaittoja Elämänlaatua parannetaan mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistämällä Yhteistyö on toiminnan kulmakivi: osaamisen ja asiantuntijuuden jakaminen luo edellytykset yhteisten tavoitteiden onnistumiselle. Yhteistyötä lisätään niin asiantuntijoiden kuin asiakkaiden, palveluntuottajien ja kolmannen sektorin välillä. Yhteistyötä kehitetään eri palveluiden välillä organisaatiorajoista välittämättä Tavoitteet: Painopisteen siirtäminen erityispalveluista peruspalveluihin ja ennalta ehkäisevään työhön Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen yhtenä kokonaisuutena Asiakkaan ja hänen perheensä aseman vahvistaminen

4 Tavoitetilan saavuttamiseksi Painopisteen siirtäminen peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn: Peruspalveluiden mielenterveys- ja päihdeosaamisen sekä ennaltaehkäisevän työotteen vahvistaminen Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen kehittäminen peruspalveluissa Puheeksi oton ja varhaisen puuttumisen lisääminen Mielenterveyden edistämistä ja ehkäisevää päihdetyötä tukevien rakenteiden kehittäminen Palvelujen käyttäjät saavat tukea omissa elinympäristöissään (esim. päivähoito, neuvolat, terveysasemat, koulut, työterveys, palveluasuminen) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen yhtenä kokonaisuutena: Avomielenterveyspalvelujen ja päihdehuollon avopalvelujen integrointi Asiantuntijuuden jakaminen ja monitoimialaisten yhteistyömuotojen kehittäminen Asiantuntijatyön sisältöjen kehittäminen Toimivien hoitoketjujen kehittäminen Yhteisten sähköisten tietojärjestelmien kehittäminen Asiakkaan ja hänen perheensä aseman vahvistaminen: Palvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Asiakkaan ja hänen läheistensä osallisuuden vahvistaminen palveluissa ja päätöksenteossa Palvelujen saatavuuden varmistaminen siten, että ne ovat asiakkaan näkökulmasta helposti saavutettavissa ja tukevat myös palvelujen käyttäjien läheisiä ja heidän jaksamistaan Vertaistukea vahvistavien rakenteiden ja resurssien kehittäminen Perhenäkökulman vahvistaminen ja ongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisy sekä aikuisten että lasten ja nuorten palveluissa

5 Kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset palvelurakenteen kehittämiseksi Parannetaan palvelujen saatavuutta tarjoamalla palveluja, joihin palvelujen käyttäjä pääsee yhden oven periaatteella Asiakas saa tarvitsemansa mielenterveys- ja päihdepalvelun tarpeen mukaisessa ajassa yhdestä paikasta Palvelujen saatavuus varmistetaan toteutettavalla toimintasuunnitelmalla Päihde- ja mielenterveysavopalvelut integroidaan kaupungin tuotannoksi Kehitetään matalan kynnyksen palveluja peruspalveluissa Vahvistetaan peruspalveluiden päihde- ja mielenterveysosaamista Perusterveydenhuollossa osataan tunnistaa, ehkäistä ja hoitaa mielenterveys- ja päihdeongelmia Perusterveydenhuollon työntekijöiden suunnitelmallinen mielenterveys- ja päihdetyön koulutus, konsultaatiokäytäntöjen luominen, osaamisresurssien lisääminen Laitoshoitoa puretaan ja palvelujen saatavuutta omassa elinympäristössä vahvistetaan Palvelujärjestelmän kehittäminen: kotisairaala-toiminta vaihtoehtona sairaalahoidolle joidenkin potilaiden kohdalla Perustetaan työryhmä selvittämään onko toiminta mahdollista käynnistää olemassa olevien resurssien uudelleenorganisoinnilla Lisätään aikuis- ja lapsiperhesosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdetyön yhteistyötä Käytännön yhteistyötä tehdään yli sektorirajojen paitsi yksittäisten asiakkaiden kohdalla myös yhteisten toimintojen muodossa Innovoidaan ja kehitetään uusia yhteistyön muotoja

6 Painopistealueet ikäryhmittäin Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi Nuorten hyvinvointi ja osallisuus Työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito Ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaistunnistus ja hoito Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi on panostus tulevaisuuteen Tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta ja tukea lasta ja nuorta kohti tervettä aikuisuutta lasten, nuorten ja perheiden omissa elinympäristöissä. Varhaisvuosina saatu hoiva edistää sekä psyykkistä että fyysistä terveyttä aikuisena. Huomioimalla lapset vanhempien saadessa palveluja voidaan ennaltaehkäistä ongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle. Perheenjäsenten ongelmia hoidetaan tavallisesti useassa eri paikassa, mikä ei aina vastaa perheiden tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelujen kriittisiksi menestystekijöiksi on tunnistettu palveluiden läheisyys ja toimintapa sekä verkostovoima. Tavoitteena on kehittää matalan kynnyksen palveluita, neuvontapalveluita nuoren arjessa, perhekeskeistä toimintamallia, jalkautuvaa työtä, vastuutyöntekijä-mallia sekä vahvan tuen palveluiden yhteistyötä. Työikäisten mielenterveysja päihdehoidolla on suuri taloudellinen merkitys Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt on yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy, 46 % on eläkkeellä mielenterveyssyistä. Alkoholin kulutuksen kasvu ja siitä aiheutuvien haittojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla. Alkoholiperäiset kuolemat ovat vuotiaiden miesten ja naisten yleisin kuolinsyy. Työelämässä toteutettuun mielenterveyden edistämiseen sijoitetun pääoman on todettu palautuvan jo vuodessa. Palautuva tuotto on ollut viisi kertaa suurempi kuin sijoitettu pääoma. Ikäihmisten palveluja tulee kehittää kokonaisuutena Ikääntyneiden mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät häiriöt lisääntyvät väestön vanhetessa. Ikääntyneiden ongelmiin liittyy omat erityispiirteensä, jotka liittyvät muihin terveysongelmiin, toimintakyvyn laskuun ja muistisairauksiin. Yksinäisyys lisää mielenterveys- ja päihdeongelmia. Sen torjumiseksi tarvitaan matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja sosiaalista tukea. Ikäihmisten palveluja tulee kehittää siten, että painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä ja arjessa tukemisessa. Palvelunkäyttäjän tulee päästä hoito- ja kuntoutuspalveluihin omassa elinympäristössään sekä yhden oven periaatteella.

7 Lasten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Kehittämiskohde Tavoite Toimenpide Lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevän mielenterveystyön ja varhaisen tuen kehittäminen Mielenterveyttä edistävät olosuhteet paranevat päiväkoti- ja kouluympäristöissä sekä perheissä Päiväkoti- ja koulukiusaamisen ehkäisyn toimintamallien, lapsiperheiden tiimipalvelu KEINUn ja perhetyön vaikuttavien menetelmien jatkokehittäminen Alle 18-vuotiaiden mielenterveyspalvelujen kokonaisuus Hoidon saatavuus, laatu ja kustannustehokkuus paranee Tampereen kaupungin ja PSHP:n yhteinen hanke, jossa kartoitetaan alle 18-vuotiaiden mielenterveyspalvelut, joita kehitetään kokonaisuutena Palvelujen järjestämisen toimeenpano uudenlaisella palvelurakennemallilla perustason ja erityisvastuutason kesken aloitetaan Lasten, nuorten ja lapsiperheiden päihde- ja mielenterveyspalvelujen läheisyys Neuvontapalvelut nuorten arkeen Osaamisen laajentaminen peruspalveluissa Lasten ja perheiden talon sekä nuorten talon käynnistäminen ja kehittäminen Henkilöstön kouluttaminen päihde- ja mielenterveysasioissa

8 Nuorten palvelujen kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Kehittämiskohde Tavoite Toimenpide Verkostovoiman hyödyntäminen nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluissa Asiakkaalla on yksi kontaktihenkilö Parannetaan vahvan tuen palveluiden yhteistyötä Nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluita kehitetään yhtenä kokonaisuutena Sovitaan asiakaskohtaisen vastuutyöntekijän määrittelyn periaatteista ja kirjataan nimetty henkilö jatkossa asiakassuunnitelmiin Muodostetaan organisaatiorajat ylittävät työparit Luodaan yhteinen kehittämisen foorumi ja rakenne Sovitaan menetelmät (sisäinen auditointi, vertaisoppiminen, benchmarking) Ole lähellä ja toimi! Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelujen visio Läheisyys A. Matala kynnys B. Neuvontaa arjessa Punainen lanka Vahvan tuen palveluiden yhteistyö Toimintatapa Yhteinen asiakaslähtöinen kehittäminen moniammatillisesti ja verkostovoimalla 1. Nuori ja perhe mukana 2. Jalkautuva työ lähelle nuorta

9 Nuorten palvelujen kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Kehittämiskohde Tavoite Toimenpide Nuorisotakuun toteutuminen Nuorten toisen asteen koulutuksen keskeyttämiset vähenevät Nuorisotakuun piiriin kuuluvat saavat tarvitsemansa kuntoutuksen tai muun hyvinvointia edistävän palvelun määräajassa Oppilaanohjauksen, opiskelijahuollon ja muiden tukitoimintojen kehittäminen oppilaitoksissa Kehitetään toimijoiden (kunta, Kela, TEtoimisto, kolmas sektori) välistä yhteistyötä ja sujuvoitetaan palvelupolkua huomioiden erityisesti yli 18-vuotiaat nuoret aikuiset Toimintatapa nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluissa Kehitetään perhekeskeinen toimintamalli Tuodaan erityispalvelut peruspalveluiden luo sekä kehitetään konsultaatiokäytäntöjä Luodaan käytännön toimintamalli, jossa suunnitellaan hoitoa yhdessä Luodaan säännöllinen toimintarakenne konsultaation hyödyntämisestä Vastuu hoidosta säilyy mahdollisimman pitkään lähityöntekijällä

10 Työikäisten palvelujen kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpiteet Kehittämiskohde Tavoite Toimenpide Päihde- ja mielenterveyspalvelujen sisällön kehittäminen Päihde- ja mielenterveyspalveluissa käytetään vaikuttaviksi todettuja menetelmiä ja hoito-ohjelmia Ryhmämuotoisia hoitoja lisätään Mielenterveys- ja päihdetyön sisältöjä kehitetään vastaamaan palvelutarvetta ja palvelujen laatu paranee Alueellisten hoito-ohjelmien ja Käypä hoito -suositusten toteuttaminen soveltuvin osin Käynnistetään ja kehitetään uusia ryhmämuotoisia hoitokäytäntöjä Syömishäiriöiden, neuropsykiatristen häiriöiden ja traumojen hoidon kehittäminen Hankitaan ja kehitetään työn rakenteita muuttamalla entistä vaikuttavampia ja palvelutarvetta vastaavia palveluja Huomioidaan sosiaalisten vaikutusten arviointi sosiaalihuollon menetelmillä Perhenäkökulman ja osallisuuden vahvistaminen Ongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisy Palvelussa huomioidaan asiakkaan perhe ja läheiset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Lasten tilanteen huomiointi vanhemman saadessa palveluja Laaditaan omaistyön ohjeet yhteistyössä omaisjärjestöjen kanssa ja otetaan ne käyttöön mielenterveys- ja päihdepalveluissa Järjestetään omaisneuvonta osana mielenterveys- ja päihdepalvelujen perustyötä Laaditaan ohjeistus lasten tilanteen huomioimisesta Lasten tilanteen huomioivien lyhytinterventioiden järjestelmällinen käyttö aikuisten palveluissa

11 Työikäisten palvelujen kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpiteet Kehittämiskohde Tavoite toimenpide Työttömien mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistaminen Työttömien terveystarkastuksiin sisältyy systemaattinen mielenterveys- ja päihdearvio Kaikille tehdään AUDIT-kysely sekä psyykkisen toimintakyvyn seulonta joko BDI- tai GHQ-mittarilla Kuntouttavien toimenpiteiden ja asumispalvelujen kehittäminen Kehitetään kuntouttavaa työ- ja päivätoimintaa Kuntoutus- ja asumispalveluiden tarjonta vastaa kysyntää Kuntouttavan työ- ja päivätoiminnan hyviä käytäntöjä otetaan käyttöön Kehitetään kuntoutuspolkua sekä palveluohjausta kuntoutuspalveluihin ja niistä eteenpäin kaikille kuntalaisille tarkoitettuihin palveluihin Kuntoutus- ja asumispalveluja lisätään erityisesti kotiin tarjottavina palveluina Järjestöyhteistyö ja asiakasnäkökulman sekä osallisuuden vahvistaminen Järjestötoimijoiden ja kuntatoimijoiden yhteistyötä lisätään Asiakkaiden ja heidän läheistensä kokemuksen hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä lisätään Kehitetään järjestöjen ja kaupungin toimijoiden välistä yhteistyötä vahvistavia rakenteita ja järjestetään Kumppanuusfoorumi vuosittain Asiakkaita hyödynnetään palveluiden kehittämisessä ja luodaan uusia tapoja osallistaa asiakkaita ja kokemusasiantuntijoita Mielenterveyden itsehoito Lisätään asiakkaan mahdollisuuksia saada tietoa mielenterveydestä ja mielenterveyden hoidosta. Otetaan käyttöön Mielenterveystalo-portaali ja Terveystutka Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy ja siihen liittyvien ongelmien hoito Peruspalveluissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa osataan tunnistaa, ehkäistä ja hoitaa lähisuhde- ja perheväkivaltaa kohtaavia kuntalaisia Toimintaa koordinoidaan nimeämällä vastuuhenkilöt sekä järjestämällä koulutusta ja mentorointia sekä tiedottamista lisäämällä

12 Ikääntyvien palvelujen kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpiteet Kehittämiskohde Tavoite Toimenpide Ikäihmisten aktiivisuuden ja mielenterveyden tukeminen Väestön aktiivisuus, kiinnostuneisuus ja harrastuneisuus eivät vähene merkittävästi ikääntymisen myötä Ikäihmisten yksinäisyys ja alakuloisuus vähenevät Tarjotaan aktiivisuutta tukevaa toimintaa sekä lisätään toiminnasta tiedottamista Lisätään myös kotiin vietävien palvelujen määrää Päivätoimintapaikkojen sekä virkistyspalveluiden määrän lisääminen Ikäihmisten mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaistunnistus Alkoholin käytön puheeksiotto ja mielenterveyden häiriöiden varhainen tunnistaminen perusterveydenhuollossa Kotihoidossa puututaan RAI-arvion pohjalta alkoholin liikakäyttöön ja mielenterveysongelmiin Perusterveydenhuollossa tehdään entistä useammin mielenterveys- ja päihdearvioita (esim. Otetaan selvää, AUDIT, CAGE, CES-D ja GDS) Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asumispalvelujen kehittäminen Laitoshoitopaikat vähenevät Ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalveluiden tarjonta vastaa kysyntää Asumispalveluja lisätään, kehitetään ja suunnataan iäkkäille mielenterveys- ja päihdeasiakkaille Osaamista lisätään asumispalveluissa Mielenterveyttä ja elämänlaatua yhteistyöllä mielenterveys- ja päihdesuunnitelma löytyy kokonaan osoitteesta Päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen Psykososiaalisen tuen lisääminen kotihoidossa Päihde- ja mielenterveyspalveluissa käytetään vaikuttaviksi todettuja menetelmiä Päihde- ja mielenterveyspalveluissa käytetään Käypä hoito -suositusten ja alueellisten hoito-ohjelmien mukaista hoitoa Ikäihmisten päihteiden ongelmakäytön hoito Iäkkäiden päihteiden ongelmakäyttö vähenee Kotikatko-työmuoto kotihoitoon

13 Ikääntyvien palvelujen kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpiteet Kehittämiskohde Tavoite toimenpide Osaamisen vahvistaminen Ikäihmisten mielenterveys- ja päihdehoidon hoidon koordinoinnin keskittäminen Perhelähtöisen työotteen vahvistaminen Vahvistetaan perusterveydenhuollon ja kotihoidon mielenterveys- ja päihdetyön osaamista Palvelunkäyttäjä saa avun yhdestä paikasta Omaisten tukeminen Kehitetään terveysasemien ja kotihoidon toimintaa siten, että niissä osataan tehdä psykososiaalisia tilannearviointeja Vahvistetaan osaamista rekrytoinneilla, täydennyskoulutuksella sekä mentoroinnin ja konsultaatioavun lisäämisellä Ikäihmisten mielenterveys-, muisti ja päihdeongelmien diagnosointi ja hoidon koordinointi integroidaan geriatrian poliklinikan toiminnaksi Laaditaan omaistyön ohjeistus ja koulutetaan henkilöstöä käyttämään sitä Ikäihmisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen koordinointi Palveluketjujen toimivuus Tarvittaessa nimetään hoitoa, kuntoutusta ja tukea koordinoiva vastuutyöntekijä, jolla on kokonaiskuva palveluista Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman asiantuntijaryhmän jäsenet : Suunnittelupäällikkö Maritta Närhi (puheenjohtaja) ja suunnittelija Marika Vartiainen (sihteeri), tilaajaryhmä Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ylilääkäri Päivi Kiviniemi ja apulaisylilääkäri Timo Palo-oja, avopalvelut Yleislääketieteen erikoislääkäri Kaija Lietzén, Tammelakeskuksen lääkäriasema Ylilääkäri Outi Poutanen, akuuttipsykiatria, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Aluejohtaja Erkki Tukeva ja osastonlääkäri Reijo Kulmala, Tampereen A-klinikka Sosiaalityöntekijä Mirja Sirén sekä suunnittelijat Eija Kouhia ja Tarja Koskinen, asiakasohjausyksikkö Loisto Erityisohjaaja Nora Salmijärvi, ehkäisevän päihdetyön yksikkö Toiminnanjohtaja Vesa Vaittinen, Tampereen A-kilta ry Toiminnanjohtaja Oili Huhtala, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Toiminnanjohtaja Inkeri Ruuskanen, Sopimusvuori ry Ravintoloitsija Riitta Mäkelä, Pirkanmaan hotelli- ja ravintolayrittäjät ry Ylikonstaapeli Anna-Kaisa Heinämäki, Pirkanmaan poliisilaitos Kokemusasiantuntijat Ritva Mäkelä ja Ari Tuomisto.

14 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mielenterveyttä ja elämänlaatua yhteistyöllä Mielenterveyttä ja elämänlaatua yhteistyössä -suunnitelma linjaa Tampereen kaupungissa toteutettavaa mielenterveys- ja päihdetyötä vuosina Suunnitelma tarjoaa suuntaviivoja mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen. Suunnitelman keskeisiä tavoitteita ovat painopisteen siirtäminen erityispalveluista peruspalveluihin ja ennaltaehkäisevään työhön, mielenterveysja päihdepalvelujen kehittäminen yhtenä kokonaisuutena sekä asiakkaan ja hänen perheensä aseman vahvistaminen. Koko suunnitelma löytyy osoitteesta tampere.fi/mielenterveys sekä tampere.fi/paihdepalvelut Esitteen kuvat Stock.XCHNG