Euran kunta KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA. Maisemaselvitys P

Transkriptio

1 Riikka Ger Euran kunta KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Maisemaselvitys P FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 I (11) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ MAISEMA Käytetyt menetelmät Alueen yleiskuvaus Maisemarakenne Maisemakuva maiseman nykytila Maiseman arvot MAANKÄYTÖLLISET SUOSITUKSET MAISEMASUUNNITTELUN NÄKÖKULMASTA Maisemallisten arvojen huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa Kaavaluonnoksessa rakennettavaksi esitettyjen alueiden sopivuuden arviointi maisemallisesta näkökulmasta KARTTALIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Maisemarakennekartta Maiseman arvot -kartta Maisema ja taajamakuva -kartta Maankäytölliset suositukset maisemasuunnittelun näkökulmasta -kartta Raportin valokuvat: Mari Antere, 2014

3 1 (11) EURAN KUNTA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS 1 YLEISTÄ Euran keskustan osayleiskaavan maisemaselvitys on laadittu Euran kunnan toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Helsingin toimistossa. Euran kunnasta yhteyshenkilönä on toiminut tekninen johtaja Kimmo Haapanen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä projektia on johtanut ja ohjannut maisema-arkkitehti Riikka Ger. Selvitystyön toteutuksesta ovat vastanneet maisema-arkkitehdit Mari Antere ja Miina Ant-Wuorinen. Arkkitehti Maritta Heinilä on vastannut kaavoitukseen liittyvistä kysymyksistä. 2 MAISEMA 2.1 Käytetyt menetelmät Maisemaselvitys perustuu karttatarkasteluihin sekä tehtyyn maastoinventointiin. Lähteinä on käytetty Euran kulttuuriympäristöohjelmaa (toim. Iida Kalakoski, Euran kunta 2011) Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna -julkaisua (toim. Niina Uusi-Seppä, Satakunnan Museon julkaisuja 19/ 2012), Museoviraston Internet-sivustoa Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä ( paikkatietoportaali Lounaispaikkaa (paikkatietokeskus.lounaispaikka.fi), Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunaa ( Suomen ympäristökeskuksen OIVA -ympäristö ja paikkatietopalvelua, Euran keskustan osayleiskaava-alueen arkeologista inventointia (Tiina Vasko, Satakunnan Museo 2013) sekä Euran yleiskaava-alueen luontoselvitystä (Luontopeili 2013). Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta on myös saatu valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alue-ehdotuksen rajaus. 2.2 Alueen yleiskuvaus Tarkasteltavana alueena on Euran keskusta lähiympäristöineen. Euran kunta sijaitsee Satakunnassa noin 35 kilometriä Raumasta itään. Selvitysalueen rajaus noudattaa Euran keskustan osayleiskaavan rajausta. Selvitysalueen kokonaispinta-ala on noin 48 km 2. Aluetta halkoo valtatie 12 itä-länsisuunnassa sekä kantatie 43 pohjois-eteläsuunnassa. Eurajoki ja sitä ympäröivät alavat pellot muodostavat alueen keskiosaan kaakkois-luoteissuuntaisen laakson, joka rajautuu alueen reunoilla vahvoihin selänteisiin. Etelässä sijaitsee Pyhäjärvi, josta Eurajoki saa alkunsa. Alueelle sijoittuu runsaasti arvokkaita kulttuuriympäristöjä sekä muinaisjäännöksiä. Tarkastelualueeseen sisältyy kolme valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta, Nuoranteen talot sekä Euran kirkkoympäristö (Museovirasto). 2.3 Maisemarakenne Suurmaisema Ympäristöministeriön maisemamaakuntajaossa Eura sijoittuu Lounaismaahan, tarkemmin Ala-Satakunnan viljelyseutuun. Seutu on luonteeltaan vaurasta viljelyaluetta. Vaikka maastonmuodot ovat hyvin tasaisia, on maisemissa voimakkaita erityispiirteitä. Viljelymaisemat sijaitsevat yleensä viljavilla savikko-

4 2 (11) alueilla. Taajamien ulkopuolella asutus on ryhmittynyt melko väljästi, yleensä nauhamaisesti. Paikoin on myös löyhähköjä ryhmäkyliä. (Maisemaaluetyöryhmän mietintö I 66/1992). Euran maisema on edustava esimerkki Ala-Satakunnan viljelyseudusta. Perusmaisemarakenne Tarkastelualueen maisemarakennetta hallitsee luode-kaakkosuuntautuneisuus. Alueen halki virtaa maisemaa vahvasti jaksottava Eurajoki, joka saa alkunsa alueen eteläpäässä sijaitsevasta Pyhäjärvestä. Pyhäjärvi on Lounais-Suomen suurin järvi ja on samalla Satakunnan maakuntajärvi. Laaksoalueet, jotka ovat pääosin avoimia peltoja, sijoittuvat kiinteästi Eurajoen läheisyyteen. Peltomaisemaa rikastavat pienet metsäsaarekkeet, jotka antavat alueen maisemakuvalle vaihtelevuutta. Peltoalueet rajautuvat metsäisiin selänteisiin. Rakentaminen keskittyy tyypillisesti nauhamaisesti teiden varsille sekä laaksojen ja selänteiden välisille vaihettumisvyöhykkeille. Kuva 1: Laaksoalueita rytmittävät pienipiirteiset metsäsaarekkeet. Vesisuhteet Tarkastelualueeseen kuuluvat Pyhäjärven pohjoisosat sekä luodekaakkosuuntaisen alavan laakson keskellä mutkitellen virtaava Eurajoki, joka luo vahvan leiman ympäröivälle maisemalle. Lisäksi tarkastelualueelle sijoittuu muutamia soita. Kuva 2: Viljelyalueiden keskellä virtaa kaunis Eurajoki.

5 3 (11) Maaperä Tarkastelualueen maaperää luonnehtivat selännealueilla moreenimaat ja laaksoissa pääsääntöisesti savikot. Savilaaksoissa kantava kerros on paksun savivaipan alla. Selänteiden läheisyydessä savikerros on ohuempi. Korkeimmilla selännealueilla on kalliopaljastumia. Pyhäjärven pohjoispuolella Neitsytmäen ja Kiiskinmäen alueilla on laajahko hiekka- ja hieta-alue. Topografia ja korkeussuhteet Tarkastelualueen keskelle sijoittuvat laaksot, joita reunustavat vahvat selänteet. Laaksoalueet ovat enimmäkseen tasaisia tai loivasti viettäviä. Selänteet kohoavat alueen kaakkois- ja luoteiskulmassa enimmillään 80 metrin korkeuteen meren pinnan yläpuolelle. Suhteelliset korkeuserot ovat enimmillään 48 metriä laakson pohjalta korkeimpien selänteiden laelle. Alueen topografia on matalinta tarkastelualueen pohjoisosassa, jossa maanpinta on noin 32 metriä merenpinnan yläpuolella. 2.4 Maisemakuva maiseman nykytila Tarkastelualueen maisemakuvalle tyypillisiä piirteitä ovat laakeat peltoaukeat ja niiden keskellä virtaava Eurajoki. Viljelyalueiden kiinteään läheisyyteen liittyy vanhaa rakennuskantaa, jolle on tunnusomaista nauhamainen sijoittuminen teiden varsille. Vuonna 1898 valmistunut tiilestä ja kivestä rakennettu Euran kirkko on yksi keskeinen alueen maamerkki. Kirkon torni kohoaa Euran keskustassa ja näkyy metsänrajan yli useiden kilometrien päähän. Kirkko hahmottuu parhaiten kantatie 43:n suunnasta saavuttaessa. Kirkon ympäristöön ja sen eteläpuolelle sijoittuu kunnan kaupallinen ja hallinnollinen keskus. Euran maisemakuvassa voi havaita vahvoja piirteitä alueen pitkästä teollisuushistoriasta. Teollisuus ja sen myötä merkittävä osa kunnan työpaikoista on keskittynyt Kauttuan alueelle, jossa sijaitsee valtakunnallisesti arvokas ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta (RKY 2009). Kauttuan paperitehtaan piippu näkyy maisemassa huomattavana maamerkkinä. Kuvat 3 ja 4: Euran kirkko ja Kauttuan paperitehdas ovat alueen maamerkkejä. Tarkastelualueen maisemallinen solmukohta muodostuu liikenteellisesti merkittävään paikkaan valtatie 12 ja kantatie 43 risteyksen paikkeille, jossa maisemallisesti tärkeä avotila rajautuu kirkonkylän arvokkaaseen rakennuskantaan sekä Eurajokeen. Toinen maiseman solmukohta sijaitsee tarkastelualueen eteläosassa, jossa Pyhäjärvi liittyy Eurajokeen.

6 4 (11) Euran kunnan kaksi vanhaa taajamaa, kirkonkylä ja Kauttua, ovat kasvaneet lähes toisiinsa kiinni ja 1970-luvuilla tapahtuneen voimakkaan rakentamisen seurauksena. Samana aikakautena rakentaminen vilkastui myös taajaman reuna-alueilla, minkä vuoksi kunnan yhdyskuntarakenne hajautui (Euran kulttuuriympäristöohjelma 2012, s.68). Euran kirkonkylän ja Kauttuan välinen uusi rakennuskanta on melko epäyhtenäistä ja väljää. Euran keskustaajamaa ympäröivät arvokkaat kulttuurimaisemat: Euran kirkonkylän viljelysaukeat, Sorkkisten kulttuurimaisema, Euranniitun kulttuurimaisema ja Vaaniin kartanon kulttuurimaisema (Euran kulttuuriympäristöohjelma 2012, s.70). Kulttuurimaisemien kokonaisuutta rikkovat valtatie 12 ja kantatie 43 risteykseen rakennettu päivittäistavarakaupan halli sekä valtatie 12 varrella sijaitseva puhdistamorakennus. Lisäksi tarkastelualueen pohjoisosia avoimia viljelymaisemia halkova voimalinja erottuu maisemassa häiriötekijänä. Valtatie 12 pohjoispuolelle rajautuvaa viljelyalueiden kokonaisuutta on esitetty uudeksi valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Maisemakokonaisuus muodostaa Euran kirkonkylälle vaikuttavan sisäänkäynnin. Kauttuan alueella haasteita maisemassa luo vanhan ja uuden teollisuusrakentamisen mittakaavaero. Uudet laajat tehdashallit erottuvat maisemassa voimakkaasti vieden huomiota hienovaraisemmilta maiseman yksityiskohdilta. Kauttuan alueella on lukuisia muinaismuistoalueita ja -kohteita. Lisäksi tarkastelualueen eteläosassa on muutamia perinnemaisemia. 2.5 Maiseman arvot Kuvat 5 ja 6: Euran kirkkoa ympäröivät arvokkaat kulttuurimaisemat. Maisemakokonaisuutta rikkoo paikoitellen uudempi rakentaminen. Selvitysalueen maisematilat hahmottuvat pääsääntöisesti selkeästi. Maiseman mittakaava on miellyttävä. Avoimet maisematilat rajautuvat tyypillisesti metsänreunoihin ja rakennettuihin alueisiin. Pihapiirejä rajaavat tyypillisesti myös maisemaa rytmittävät pensas- ja kuusiaidat sekä puukujanteet. Alueen maisemassa on säilynyt poikkeuksellisen monipuolisesti ja runsaasti kulttuurishistoriallisia arvoja. Alueella on kolme Museoviraston arvottamaa Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, Maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä ja rakennuskohteita (Satakunnan liitto), muinaisjäännöksiä eri aikakausilta aina kivikaudelta alkaen (Museovirasto). Selvitysalueen maisemalliset arvot rakentuvat pääasiassa laajojen peltoaukeiden, joen varrelle muodostuneen keskustaajaman ja historiallisen tiekokonaisuuden ympärille. Alueella on myös joitakin luontokohteita merkittävimpänä Haronlahden Natura2000- suojeluohjelmaan kuuluvat linnusto- ja lehtoalueet.

7 5 (11) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Selvitysalueeseen sisältyy kolme valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Museovirasto , VN ) Euran kirkkoympäristö, Nuoranteen talot ja Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta. Euran kirkkoympäristössä sijaitsevat kirkonkylän historialliset julkiset rakennukset: kirkko (valmistunut vuonna 1898), pappila (1843), koulu (1880- luvulla) ja nuorisoseurantalo Euran Pirtti (1908). Alueella sijaitsee myös mm. kivisilta 1800-luvulta ja kalmisto nuoremmalta rautakaudelta. Nykyisen kirkon paikalla ovat sijainneet myös aiemmat 1640 ja 1728 valmistuneet kirkot. Nuoranteen talot muodostuu Ylivahenkylän, Yli-Nuoranteen ja Ali-Nuoranteen ja 1800-luvuilta peräisin olevasta perinteisestä satakuntalaisesta maanviljelyskulttuurin rakennuskannasta. Vahen ja Nuoranteen kylät asutettiin jo keskiajalla. Alueella on myös mm. viikinkiaikainen kalmisto. Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta on vanhan ruukkimiljöön ja 1900-luvun modernin teollisuusrakentamisen muodostama monipuolinen historiallisesti ja arkkitehtonisesti arvokas kokonaisuus. Kauttuan ruukin toiminta alkoi 1600-luvun lopussa. Ruukin säilyneet rakennukset ovat kuitenkin pääosin 1800-luvulta. Nykyään alueella toimiva paperitehdas aloitti toimintansa 1900-luvun alussa. Ruukinkartano puistoineen ja talousrakennuksineen, Sepäntietä reunustavat seppien talot ja asuinrakennuksista vanharivi ja pitkärivi ovat alueen rakennetun ympäristön keskeisiä elementtejä. Alueen ruukkivaiheesta on osittain säilynyt myös vanha hiilisuuli ja saharakennus. Kauttuan alueeseen kuuluu myös useita ruukin ja paperitehtaan työntekijöiden ja johtajien asuinrakennuksia jotka on rakennettu 1700-luvulta 1900-luvun loppupuolelle. Paperitehtaan alkuvaiheessa rakennettuja asuinalueita olivat Keittiömäki, Juudaanmaa ja Mikolanmäki luvulla syntyivät mm. Omakotialueen ja Kiiskinmäen työväenasuinalueet ja Varkaudenmäen ja Lohiluoman toimihenkilöille tarkoitetut asuinalueet sekä lukuisat pienemmät asuinalueet, jotka oli tarkoitettu tehtaiden työntekijöille, virkailijoille ja mestareille ja 1940-luvuilla myös Alvar Aalto suunnitteli alueelle useita asuinrakennuksia. Aallon suunnitelmista toteutuivat mm. terassitalo, naisvirkailijoille rakennettu Tipula, Lohiluoman insinööritalo, jokirannan sauna- ja pesularakennus ja laajempana kokonaisuutena Varkauden tehtaan valmistamat tehdastalot Varkaudenmäkeen eli ns. A-talot. Kuvat 7 ja 8: Vanhoja työläisten asuntoja ja uutta teollisuusrakentamista Kauttualla.

8 6 (11) Nykyisin Kauttuan tehtaat kuuluvat kansainvälisille yrityksille. Tehtaan kokonaisvaltainen vaikutus ympäristön rakentamiseen päättynyt, mutta keskeinen, historiallinen rakennuskanta on edelleen yhtiön omaisuutta. Osa rakennuksista on myyty yksityisille ja aluetta on täydennysrakennettu ja rakennuskantaan on tehty muutoksia. Arvokohteiden aluerajaukset on esitetty Maiseman arvot kartalla. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Selvitysalueella ei ole vuoden 1995 Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisia valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Ympäristöministeriön asettama Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointien ohjaus- ja arviointiryhmä (MAPIO) on kuitenkin tehnyt ehdotuksen uusista valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Ehdotusta ei ole vielä vahvistettu, mutta inventointi on valmistunut Satakunnan osalta vuonna Ehdotuksen Eura-Kiukainen kulttuurimaisema-alue sijaitsee selvitysalueen pohjoisosassa. Se käsittää laajahkon avointen viljelyalueiden ja metsäsaarekkeiden kokonaisuuden. Aluerajaukset näkyvät liitteen 2, Maiseman arvot -kartalla. Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Selvitysalueella on seitsemän maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (Satakunnan rakennusperintö 2005): Euran kirkon ympäristö, Euran pappila, Sorkkisten kylä ja kulttuurimaisema, Isovahen kylä, Euran Käräjämäki, Kauttuan omakotialue, Kauttuan ruukinalue Kohteet on merkitty liitekarttaan Maiseman arvot, ja siitä näkee, että osa maakunnallisesti arvokkaista alueista on arvotettu myös valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Arvokkaat rakennuskohteet Museoviraston rakennusperintörekisterissä on selvitysalueelle merkitty yksi kohde: Josef Stebäckin suunnittelema Euran kirkko. Selvitysalueella on kuusi maakunnallisesti arvokasta rakennusperintökohdetta (Satakunnan rakennusperintö 2005): Insinööritalo Lohiluoma, Toipilaskoti, Osmanmäkim Euran kirkko, Euran pirtti, Kännön koulu ja Kaunismäki (entinen Ahmasojan koulu, alun perin Kauttuan kansakoulu) Maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet on merkitty liitteen 2 karttaan, Maiseman arvot.

9 7 (11) Kuva 9: Euran pappila. Muinaisjäännökset Selvitysalueella on poikkeuksellisen rikas ja hyvin tutkittu esihistoria. Alueella on runsaasti Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä kohteita, joista valtaosa sijoittuu Eurajoen läheisyyteen. Alueella on tunnettuja kiinteitä kivi- rauta- ja pronssikautisia sekä historiallisia ja ajoittamattomia muinaisjäännöksiä yhteensä 35 kappaletta Satakunnan Museon arkeologisen inventoinnin (Vasko 2013) mukaan. 1. Eläinlääkärin tontti, 2. Harola, 3. Kauttuan vanhan kylän paikka, 4. Keittiömäki, 5. Kukonmäki, 6. Käräjämäki-Osmanmäki, 7. Lauhianmäki, 8. Linnavuori, 9. Luistari, 10. Mikkolanmäki, 11. Mikkolanmäki 2, 12. Osma, 13. Pappilanmäki, 14. Puolvälinkivi, 15. Vainionmäki, 16. Vanha kansakoulu (Kaunismäki), 17. Vähässuonmäki, 18. Vähä-Vahe, 19. Yli-Nuoranne, 20. Vohlostenpellon pää, 21. Ahlströmin metsäpalsta II, 22. Kananalho, 23. Kirkonkylä (Kyrkeby), 24. Lohiluoma, 25. Nummi, 26. Sorkkinen (Sorckis), 27. Tyttöpuisto, 28. Uusi kansakoulu (Kauttuan ala-aste), 29. Vohlostenniemi, 30. Vähä- Vaheen metsä, 31. Vahe-Peltomaa, 32. Vaheennummi, 33. Eura Isovahe (Nuoranne), 34. Eura Isovahe (Vahe) Isovahe, 35. Sepäntie Näiden lisäksi alueella on muutamia kulttuuriperintökohteita (36. Isomylly ja 37. Lähteenojan ja Pappilan mylly) ja kymmenkunta muuta arkeologista kohdetta (38. Inkimäki, 39. Isovaheen myllyn paikka, 40. Kauttuan metsä, 41. Lähteenoja, 42. Myllymäki, 43. Rinnetie, 44. Soupas, 45. Vahe (Vahe) Vähä- Vahe, 46. Ämmä). Muinaisjäännösalueiden sijainti on merkitty liitteen 2 karttaan, Maiseman arvot.

10 8 (11) Kuva 10: Käräjämäki. Perinnemaisemat Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimialueella kartoitettiin perinnemaisemia vuosina osana valtakunnallista perinnemaisemainventointia. Inventoinnissa kohteet luokiteltiin käyttöhistorian, hoitotilanteen ja kasvillisuuden perusteella valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi. Ympäristökeskuksen kartoituksen mukaan alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemia. Paikallisesti arvokkaita sen sijaan ovat ovat Museomäen kallioketo, Harvasen tienvarsiketo, Turajärven niityt, Neitsenmäen keto, Luistarin keto ja Harolan lehdot. (Euran kulttuuriympäristöohjelma 2012) Paikallisesti arvokkaat perinnemaisemat on esitetty liitteen 2 kartalla, Maiseman arvot. Arvokkaat luontokohteet Selvitysalueelta on tehty yleiskaavatyötä varten erillinen luontoselvitys (Luontopeili 2013). Selvityksessä alueelta löydettiin kansainvälisesti (1kpl), valtakunnallisesti (6kpl), maakunnallisesti (13kpl) ja paikallisesti arvokkaat (12kpl) luontokohteet. Lisäksi alueella oli joitakin muita luonnonsuojelullisesti arvokkaita luontokohteita. Kansainvälisesti arvokkaat luontokohteet Selvitysalueen eteläosassa sijaitsee osa Pyhäjärven Haronlahden Natura2000- ohjelmaan kuuluvaa suojelualuetta, joka on valtakunnallisesti merkittävä luontokohde. Alueella on edustava linnusto ja siellä sijaitsee myös erilaisia lehtoalueita, mm. rinne- ja rantalehtoja.

11 9 (11) Luontodirektiivin luontotyypeistä itse Haronlahti kuuluu karuihin kirkasvetisiin järviin ja lisäksi alueella on lehtoja ja metsäluhtaa. Alueella esiintyy myös liito-oravia ja useita lintudirektiivin liitteen I lajeja, mm. kuikka, kalatiira, pikkusieppo ja varpuspöllö. Osa Natura2000-alueesta kuuluu lintujensuojeluohjelmaan ja lehdot lehtojensuojeluohjelmaan. Alue on myös lähes kokonaisuudessaan seutukaavan tai rantakaavan suojelualuetta ja suojeltu luonnonsuojelulailla. Pieni osa on suojeltu rakennussuojelulailla/kaavalla. (Varsinais-Suomen ELY-keskus) Valtakunnallisesti arvokkaat luontokohteet Valtakunnallisesti arvokkaiksi luontokohteiksi on luokiteltu valtakunnallisesti erittäin tai äärimmäisen uhanalaisten lajien elinympäristöt, sekä luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet Natura 2000-alueiden lähiympäristössä. Valtakunnallisesti arvokkaita luontokohteita ovat Suippusammakonsammalen kasvupaikka, Myllysillan lehto, Pyhäjärvi-instituutin länsipuolen lehto, Lohiluoman länsirannan lehdot, Juudaanmäki sekä Pähkinistöntien alkupään lehdot. Maakunnallisesti arvokkaat luontokohteet Maakunnallisesti arvokkaiksi luontokohteiksi on luokiteltu merkittävät valtakunnallisesti vaarantuneiden lajien elinympäristöt ja valtakunnallisesti vaarantuneiden luontotyyppien esiintymät. Maakunnallisesti arvokkaita luontokohteita ovat Kiperin metsäalue ja saniaislehtokorpi, Ruonoja ja sen lähimetsät, Metsolan luonnonsuojelualue, Käräjämäki, Harvasen tienvarsi, Linnavuoren alue ja eteläpuolen korpi, Vohlasen lehdot, Ämmälammen laskupuron lehto, Sepäntien pohjoispuolen rinnelehto, Vesitorninmäki, Peiniemen lounaispuolen metsäluhdat, Hiittenkarin lehto sekä Kolakoskenlahden hiekkaranta. Paikallisesti arvokkaat luontokohteet Paikallisesti arvokkaita kohteita ovat Eurajoki, Vahenkylän puronvarsi, Kauttuanmetsän alue, Kiperin lehdot, Myllyojanlahden lehdot, Junnilan lähiympäristö, Ämmälammin luoteispuolen metsä, Kananalhon itäpuolen metsä, Kaatopaikan itäpuolen kuusikko, Fankkeen alueen tienvarsiketo ja lehto, Hyväsuon luoteispuolen niitty sekä Lohiluomantien luoteispuolen niitty. 3 MAANKÄYTÖLLISET SUOSITUKSET MAISEMASUUNNITTELUN NÄKÖ- KULMASTA 3.1 Maisemallisten arvojen huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa Euran maisemarakenteessa keskeisiä elementtejä ovat kunnan halki virtaava Eurajoki, jokea ympäröivät laajat avoimet peltomaisemat, jota rikastuttavat vanhat tilat pensas- ja kuusiaitoineen, ja peltoja reunustavat metsäiset selänteet. Jatkosuunnittelussa on tavoiteltavaa huomioida alueen maisemarakenne, jonka tulisi hahmottua myös rakentamisen jälkeen. Euran rikas kulttuurihistoria näkyy monin tavoin kohdealueen maisemassa. Alueelle sijoittuu runsaasti rakennettuun kulttuuriympäristöön, maisemaan, esihistoriaan ja luontoon liittyviä säilytettäviä arvoja. Keskeisimpien pelto- ja niittyalueiden säilyttäminen pääpiirteissään avoimena on olennaista. Lisäksi riittävän reunapuuston säilyt-

12 10 (11) täminen on toivottavaa, jotta maisemalle ominainen rakenne säilyy ja on hahmotettavissa myös tulevaisuudessa. Selänteiden ja laaksojen väliset vaihettumisvyöhykkeet ovat tyypillisesti rakentamiselle sopivia alueita. Erityisesti etelään, länteen ja lounaaseen suuntautuvat rinteet ovat rakentamiseen otollisia. Kunnan väljästi rakennettu keskusta mahdollistaa myös täydennysrakentamisen. Maisemallisesti on suositeltavaa harkita olevan rakennuskannan tiivistämistä kirkonkylässä valtatie 12 eteläpuolella olevilla tonteilla ja mahdollisuuksien mukaan välttää avoimille peltoalueille rakentamista. Vanhan ja arvokkaan rakennuskannan läheisyyteen rakennettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sijoitteluun ja rakennusten arkkitehtuuriin ja sovitettava se huolella ympäristöön. Avoimilla alueilla on suositeltavaa istuttaa suojakasvillisuutta uusien rakennusten ympärille avoimen ja rakennetun maiseman rajaa pehmentämään. Ympäröivä maisema on otettava huomioon muutoinkin uutta rakennuskantaa suunniteltaessa. 3.2 Kaavaluonnoksessa rakennettavaksi esitettyjen alueiden sopivuuden arviointi maisemallisesta näkökulmasta Rakennettavaksi soveltuvat alueet Kaavaluonnoksessa rakennettavaksi osoitetut Kirkkovainion, Kiperin, Tirkkelin, Frankkeen ja Nikkarin pientalovaltaiset asuinalueet soveltuvat maisemallisesta näkökulmasta tarkasteltuna hyvin rakentamiselle. Myös Frankkeen ja Biolan pohjoisosan teollisuusalueiden laajennukset soveltuvat rakentamiselle. Rakennettavaksi tietyin ehdoin soveltuvat alueet Valtatie 12 eteläpuolelle kaavassa ehdotettu palveluiden ja hallinnon alue (P- 3) sekä kantatie 43 ja valtatie 12 risteysalueen liittymäalue (LT) sijoittuvat maisemallisesti herkälle alueelle. Ehdotettu, uusi rakentaminen pirstoo nykyisin avointa ja yhtenäisenä hahmottuvaa maisematilaa, joka on maakunnallisesti merkittävä. Pellolla on myös historiallista arvoa. Se näkyy jo 1800-luvun puoliväliltä peräisin olevassa Kalmbergin kartassa. Peltoalueen maisemallinen merkittävyys on kuitenkin hieman valtatie 12 pohjoispuolista avointa viljelysaluetta vähäisempi. Mikäli alue päätetään rakentaa, tulisi rakennusten olla arkkitehtonisesti korkeatasoisia. Rajaa rakennetun ja avoimen maisematilan välillä voi pehmentää suojaistutuksilla. Risteysalue on Euran kirkonkylän käyntikortti ja on huomattava, että rakennus näkyy pitkälle pohjoiseen avoimessa viljelymaisemassa. Myös liittymän toteuttaminen vaikuttaa avoimeen maisematilaan ja heikentää mahdollisesti kirkon näkyvyyttä. Vahenojan AP-alue rajautuu länsireunassa maisemallisesti tärkeään peltoon ja keskeiseen pohjois-eteläsuuntaiseen virkistysreittiin, joka noudattelee Eurajokea. Alueen pohjoispuolella sijaitsee maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö ja muinaismuistokohde Käräjämäki. Eurajoen itäpuolella sijaitsee puolestaan Ali-Nuoranteen talo, joka on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennusperintökohteeksi. Alueen rakentamisen yhteydessä tulee vaalia virkistysreittiä, avoimia peltonäkymiä, jotka avautuvat Eurajokea pitkin, sekä näkymiä Käräjämäelle ja Ali-Nuoranteen talolle. Rakentamisen tulisi olla matalaa ja alueen länsireunassa on suositeltavaa käyttää suojaistutuksia. Savikon AP-alue sijaitsee niin ikään avoimella, maakunnallisesti arvokkaalla, peltoalueella ja alueen rakentaminen pirstoo viljelymaisemaa. Alue ei kuitenkaan sijaitse maisemallisesti erityisen herkällä alueella. Uuden rakentamisen tulisi olla matalaa, 1-2-kerroksista.

13 11 (11) Kauttuanmetsän alueelle kohdistuu runsaasti luontoarvoja. Mikäli alue päätetään rakentaa, tulisi rakentamisen olla hienovaraista. Arvokkaita luontoalueita on pyrittävä säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Myös Parakan alueen läheisyyteen sijoittuu arvokkaita luontoalueita, jotka tulee ottaa huomioon rakentamisessa. Vohlasen AP-alueen laajennus sijoittuu osin maisemallisesti tärkeälle peltoalueelle. Eteläpuolella sijaitsee muinaismuistoalue sekä itä- ja koillispuolella luonnonsuojelualue. Hienovarainen täydennysrakentaminen pellon reunaan on mahdollista. Pyhäjärven rannalle Lohiluomaan ehdotettu pientalovaltainen asuinalue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan rakennusperintökohteen, Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskuntaan kuuluvan Lohiluoman, itäpuolella. Asuinalue tulee rakentaa valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön arvot huomioon ottaen. Metsäisen suojavyöhykkeen säilyttäminen alueiden välillä on suositeltavaa. Rakennettavaksi välttävästi soveltuvat alueet Valtatie 12 pohjoispuolelle suunniteltu P-1-alue sijoittuu Eura-Kiukaisen kulttuurimaisema-alueelle, jota on ehdotettu uudeksi Valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Euran kirkko on maisemallisesti tärkeä elementti ja maamerkki. P-1 alueen rakentaminen heikentää kirkon näkyvyyttä maisemassa erityisesti kantatieltä 43 saavuttaessa. Rakennusmassojen sijoittaminen siten, että riittävän laaja näkymäakseli kirkolle ja kirkolta säilyy, on maisemallisesta näkökulmasta suositeltavaa. Laajojen paikoitusalueiden sijoittaminen suureksi osaksi maan alle on myös toivottavaa, joskin vaihtoehto on todennäköisesti kallis. Näin aluevarausta voitaisiin pienentää ja säilyttää osa alueesta avotilana. Käärmemäki sijaitsee maakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä Kauttuan ruukin alueella. Alueen itäreuna rajautuu Kauttuan rautakautiseen linnavuoreen. Linnavuoren jyrkkä pohjoisreuna rajautuu selkeästi avoimeen peltotasankoon ja muodostaa maisemallisesti vahvan reunavyöhykkeen. Linnavuori tarvitsee ympärilleen tilaa, ainakin koillisen suunnalta katsottaessa, jotta se voisi säilyttää arvoisensa aseman. Näin ollen rakennettavaksi kaavailtua aluetta tulisi vähintäänkin pienentää. Lisäksi tulisi huolehtia siitä, että kantatieltä 43 säilyy näkymäakseli Kauttuan paperitehtaan piipulle. On syytä muistaa, että etelän suunnasta kantatietä tultaessa peltoalue metsänreunoineen ja tehtaan piippuineen on eräänlainen käyntikortti Kauttuan ruukin alueelle. Mikäli alueelle tai sen osalle päädytään rakentamaan, tulisi rakentamisen olla matalaa, lähinnä 1-1,5 -kerroksista, korkeintaan kaksikerroksista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hyväksynyt: Taina Tuominen toimialajohtaja, maisema-arkkitehti MARK Laatinut: Mari Antere maisema-arkkitehti MARK

14 LIITE 1 Alustava yleiskaavan rajaus Nykyisen yleiskaavan rajaus Pohjavesialueen raja Eurajoki/Pyhäjärvi Rakennettu alue EURAN KUNTA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS Maisemarakenne 0 2 kilometres Scale: 1: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy : Riikka Ger Mari Antere

15 Euran kunta EURAN OSAYLEISKAAVA LIITE 2a Maisemaselvitys ARVOT Selvitysalueen raja (alustava yleiskaavan rajaus) Nykyinen yleiskaavan rajaus Vanhat historialliset tiet Perinnemaisema, (Lounais-Suomen ympäristökeskus ) Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, (RKY 2009) Merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 1993, Satakunnan maakuntakaava 2011, tällä hetkellä status maakunnallisesti arvokas) Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (Satakunnan rakennusperintö 2005, Lauri Putkonen) Maakunnallisesti arvokas rakennusperintökohde (Satakunnan rakennusperintö 2005, Lauri Putkonen) Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, ehdotus (MAPIO 2013) Euran kirkkoympäristö Muinaisjäännösalue tai -kohde (Museovirasto) Vesialue Luonnonsuojelualue Arvokas luontoalue (Luontopeili 2013) Tarkastelualueella ei ole Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita (1995, Valtioneuvoston periaatepäätös), eikä kansallisia kaupunkipuistoja. Nuoranteen talot FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 1: Riikka Ger, Miina Ant-Wuorinen

16 Euran kunta EURAN OSAYLEISKAAVA Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta LIITE 2b Maisemaselvitys ARVOT Selvitysalueen raja (alustava yleiskaavan rajaus) Nykyinen yleiskaavan rajaus Vanhat historialliset tiet Perinnemaisema, (Lounais-Suomen ympäristökeskus ) Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, (RKY 2009) Merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 1993, Satakunnan maakuntakaava 2011, tällä hetkellä status maakunnallisesti arvokas) Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (Satakunnan rakennusperintö 2005, Lauri Putkonen) Maakunnallisesti arvokas rakennusperintökohde (Satakunnan rakennusperintö 2005, Lauri Putkonen) Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, ehdotus (MAPIO 2013) Muinaisjäännösalue tai -kohde (Museovirasto) Haronlahti Vesialue Natura verkostoon kuuluva alue Arvokas luontoalue (Luontopeili 2013) Tarkastelualueella ei ole Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita (1995, Valtioneuvoston periaatepäätös), eikä kansallisia kaupunkipuistoja. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 1: Riikka Ger, Miina Ant-Wuorinen

17 Euran kunta EURAN OSAYLEISKAAVA LIITE 3a Maisemaselvitys MAISEMA- JA TAAJAMAKUVA Selvitysalueen raja (alustava yleiskaavan rajaus) Nykyinen yleiskaavan rajaus Tärkeä näkymä Maamerkki Maisemallinen solmukohta Maisemallisesti erittäin tärkeä avotila Maisemallisesti tärkeä avotila Avotila Viehättävä tieosuus Maisemallisesti tärkeä reunavyöhyke/metsänreuna Maisemallisesti tärkeä puurivi Perinnemaisema, (Lounais-Suomen ympäristökeskus ) Maisemallisesti tärkeä rakennus/rakennusryhmä Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) Merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 1993, Satakunnan maakuntakaava 2011, tällä hetkellä status maakunnallisesti arvokas) Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (Satakunnan rakennusperintö 2005, Lauri Putkonen) Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue-ehdotus (Varsinais-Suomen ELY-keskus) Muinaismuistoalue tai -kohde Häiriötekijä maisemassa Vesialue Luonnonsuojelualue Arvokas luontoalue (Luontopeili 2013) P FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy : Riikka Ger, Mari Antere

18 Euran kunta EURAN OSAYLEISKAAVA LIITE 3b Maisemaselvitys MAISEMA- JA TAAJAMAKUVA Selvitysalueen raja (alustava yleiskaavan rajaus) Nykyinen yleiskaavan rajaus Tärkeä näkymä Maamerkki Maisemallinen solmukohta Maisemallisesti erittäin tärkeä avotila Maisemallisesti tärkeä avotila Avotila Viehättävä tieosuus Maisemallisesti tärkeä reunavyöhyke/metsänreuna Maisemallisesti tärkeä puurivi Perinnemaisema, (Lounais-Suomen ympäristökeskus ) Maisemallisesti tärkeä rakennus/rakennusryhmä Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) Merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 1993, Satakunnan maakuntakaava 2011, tällä hetkellä status maakunnallisesti arvokas) Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (Satakunnan rakennusperintö 2005, Lauri Putkonen) Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue-ehdotus (Varsinais-Suomen ELY-keskus) Muinaismuistoalue tai -kohde Häiriötekijä maisemassa Vesialue Luonnonsuojelualue Arvokas luontoalue (Luontopeili 2013) P FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy : Riikka Ger, Mari Antere

19 Euran kunta EURAN OSAYLEISKAAVA LIITE 4 Maisemaselvitys MAANKÄYTÖLLISET SUOSITUKSET MAISEMASUUNNITTELUN NÄKÖKULMASTA Selvitysalueen raja (alustava yleiskaavan rajaus) Nykyinen yleiskaavan rajaus Tärkeä näkymä Maisemallisesti erittäin tärkeä avotila - Suositellaan säilyttämään avoimena - Mahdollinen vähäinen rakentaminen ohjattava alueen reunoille Maisemallisesti tärkeä avotila - Suositellaan säilyttämään pääosin avoimena - Rakentaminen tulisi ohjata alueen reunoille ja/tai asutuskeskittymien yhteyteen Avotila Maisemallisesti tärkeä reunavyöhyke/metsänreuna Maisemallisesti tärkeä puurivi Perinnemaisema, (Lounais-Suomen ympäristökeskus ) Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) Merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 1993, Satakunnan maakuntakaava 2011, tällä hetkellä status maakunnallisesti arvokas) Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (Satakunnan rakennusperintö 2005, Lauri Putkonen) Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue-ehdotus (Varsinais-Suomen ELY-keskus) Muinaismuistoalue tai -kohde Vesialue Kaavaluonnoksessa rakennettavaksi esitettyjen alueiden sopivuuden arviointi maisemallisesta näkökulmasta Rakennettavaksi soveltuvat alueet Rakennettavaksi tietyin ehdoin soveltuvat alueet Rakennettavaksi välttävästi soveltuvat alueet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Riikka Ger, Mari Antere