TYÖPAIKKAOHJAAJA- ja ARVIOIJAKOULUTUS

Transkriptio

1 TYÖPAIKKAOHJAAJA- ja ARVIOIJAKOULUTUS Erilainen oppija Oulun TOPPI

2 Sisältö Oppimisvaikeudet ja erityinen tuki Huomioita kehitysvammaisuuteen Huomioita hahmottamiseen Huomioita lukivaikeuteen Huomioita tarkkaamattomuuteen Huomioita mielenterveyden haasteisiin

3 Kun opiskelijalla on oppimisvaikeuksia Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan erilaisia haasteita ja ongelmia matematiikassa, lukemisessa, kirjoittamisessa tai puhutussa kielessä sekä hahmottamisessa (näkö, kuulo, tunto ja keho). Tyypillistä on niiden esiintyminen usein samanaikaisesti. Esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen samanaikaisuus tarkoittaa lukivaikeutta. Usein myös tarkkaavuuden haasteet liittyvät oppimisvaikeuksiin. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet (äo n )

4 Oppimisvaikeudet voivat näkyä:

5 - Oppimisvaikeudet ilmenevät aina yksilöllisesti, myös niiden haitat ovat yksilöllisiä. - Oppimisvaikeus on erilainen tapa oppia - Keskeistä osata tunnistaa ja eritellä yksilöllisesti erilaisia oppimisvaikeuksia oppimis- ja ohjaustilanteissa.

6 Mitä huomioitava ohjauksessa yleisesti? Tasavertaisuus ole kiinnostunut asiakkaasta. Älä korosta viranomaisen asemaa. Tilanneherkkyys - kuuntele, anna aikaa, odota, tarkkaile asiakkaan kokonaisviestintää. Luo tilanteesta rauhallinen, liiku ja elehdi rauhallisesti. Luottamuksellisuus ohjaajan ammattitaito, arvosta asiakkaan mielipiteitä ja osaamista. Vastaa ystävällisesti, vaikka koetkin tulleesi väärinymmärretyksi Selkokieli puhu puhekieltä, tauota, painota/toista tärkeitä asioita, älä puhu nopeasti, anna napakoita vastauksia tai selkeitä esimerkkejä ja havainnollista esim. piirtämällä. Kysy yksi lyhyt kysymys kerrallaan. Korosta avainsanoja.

7 Kirjallinen materiaali kirjoita selkeästi, huomioi yhdenmukaisuus puhuttuun kieleen. Käytä arkikielen tuttuja sanoja, vältä pitkiä ja monimerkityksisiä sanoja. Kirjoita sana kokonaisuudessaan. Käytä paljon esimerkkejä. Yhdistä esimerkki aikaan ja paikkaan, konkretisoi (esim. kuvilla) vrt. AAC-menetelmät Fyysinen tila - istu samalla tasolla esim. pyöreän pöydän äärellä. Huomioi etäisyys/fyysinen läheisyys, katsekontakti tai vastakkain istuminen voi joillekin asiakkaille olla haastavaa. Minimoi taustaäänet. Ajankäyttösuunnitelma ei hätäillä

8 Selkokieli Tehtävä: Kirjoita selkokielellä kaurapuuron keitto-ohje itsenäisesti asuvalle kehitysvammaiselle nuorelle. Esimerkki: Miten haet eläkettä? Eläkkeen saamiseksi sinun on täytettävä hakemuslomake. Sen saat Kelan paikallistoimistosta. Kätevimmin täytät lomakkeen Kelan toimistossa. Esitteen lopussa on mallilomake. Sillä voit harjoitella lomakkeen täyttöä kotona. Varaa aika Kelan toimistoon ja täytä hakemus. Muista allekirjoittaa hakemus.

9 Kehitysvammaisella henkilöllä on Vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella Vaikeus oppia uusia asioita ja käyttää aikaisemmin oppimaansa hyväksi (teoria käytäntö) Oppiminen on hidasta, keskittyminen vaikeaa Ongelmia asioiden muistamisessa (työmuisti), tarkkaavaisuudessa ja havaitsemisessa Normaalia hitaampi puheen, kielen ja motoriikan kehitys Kehitysvammaisella voi olla lisävammoja (esim. epilepsia) Abstraktiotason ymmärtämisen vaikeudet (ei ymmärrä sanallista ohjetta esim. ilman kuvia) Vaikeus tehdä eroa havaintojen välillä esim. aistit (reagoi kokonaisvaltaisesti esim. hajuaistiin huutamalla ja heilumalla)

10 Kehitysvammaisen oppijan tunnuspiirteitä miten huomioit ohjauksessa? oppimiskokemukselle riittävästi aikaa asioiden systemaattinen esittäminen sopiva vaikeustaso kertaaminen, toisto, positiivinen palaute ärsykkeen yhdistäminen yhteen asiaan kerrallaan opetettavan aineksen määrän rajoittaminen huomio olennaisiin oppimisärsykkeisiin = struktuuria kuvat, esineet, piirtäminen, koritehtävät (Selkosivut)

11 Hahmottamisen vaikeudet: Piirtäminen hidasta ja epäselvää, kuvioiden kopiointi (esim. neliö) ja ohjeiden mukaan kokoaminen vaikeaa (esim. huonekalut, koneiden toimintaohjeet) Tilan ja suunnan havaitsemisen vaikeus (opiskelija eksyy lähiympäristössä) oikea-vasen? Opiskelija unohtaa kirjainten tai numeroiden suunnat Vaikeuksia hahmottaa omaa kehoaan suhteessa ympäristöön (kaataa tavaroita, törmäilee) Erojen ja samankaltaisuuksien hakeminen vaikeaa Vaikeuksia kellonaikojen noudattamisessa (suuntien erottamisen vaikeuksia) Vaikeuksia matematiikassa (vaikeuksia lukumääräkäsitteen, lukujonokäsitteen, laskusuunnan ja allekkainlaskujen kanssa)

12 Tukea hahmottamiseen Struktuuri, pysyvyys, lyhyet ohjaustuokiot, monipuolisuus ja toisto. Anna selkeät alueet, tehtävät ja kuvat (auttavat muistia ja struktuurin rakentumista) Käytä esim. värejä, kuvia symboloimaan eri asioita Työtehtävää voi kuvata yhden sivun käsitekartalla (brain map, memory map). Karttojen avulla kyky ajatella graafisten suhteiden käsitteillä lisääntyy. Opiskelija voi tehdä myös oman kartan.

13

14 Rajoita esineiden ja välineiden määrää Siistit muistiinpanot/työvihot, jätä tyhjää tilaa sivuille. Rajoita kuvien määrää sivuilla. Valitse kuva huolella. Muista kontrastit kalvoilla/paperilla. Tiimalasi, kello kuvaamaan ajankulua. Sanoita ajan kulumista ( meidän on lopetettava 10min kuluttua 5min kuluttua.) Vältä monimutkaisia kielikuvia, toista ja jäsennä puhuttua kieltä. Kerro asioista eri tavoin, hyödynnä eri aistikanavia.

15 Pyri saamaan katsekontakti. Anna ohjeet pieninä palasina. Opeteltavan työtehtävän pääkohdat voi käydä läpi ennen ohjaustuokiota (suunnataan tarkkaavaisuutta) kertaa nämä ohjauksen lopussa Pyydä toistamaan ohje miten ymmärsit?

16 Lukivaikeus Lukivaikeus voi ilmetä lukemisen alueella mm. poikkeavana nopeutena (nopea ja epätarkka tai hidas ja katkeileva) tai kirjainten muuttumisina (poisjäämisinä, lisäämisinä tai korvautumisina). Kirjoittamisessa lukivaikeus voi näkyä esim. kirjainten paikkojen vaihtumisina tai kömpelöinä lauserakenteina. Lukivaikeudesta kärsivän henkilön älykkyys, näkö ja kuulo ovat normaalit, mutta lukeminen ja kirjoittaminen eivät vastaa muuta oppimiskykyä. Ongelmia voi esiintyä mm. matematiikan, liikunnan tai musiikin alueella, suuntien hahmottamisessa tai tarkkaavaisuuden suuntaamisessa.

17 Tukea lukitukeen Tehtävien paloittelu Paineettomammat ohjaustilanteet (aikaa lukemiseen, keskusteluun) Oppikirjojen/työtehtäväohjeistusten ääninauhat, kuvat, videopätkät Mahdollisuus tutustua ohjeisiin/teksteihin ennakkoon Ohjeet ja kielten tehtävät luetaan ääneen Kielten/vaikeiden sanojen harjoittelu, runsas toisto Käsitteet ja pitkät sanat selkiytettävä Oppimateriaalin laatu: tekstien selkeä rakenne, konkreettista materiaalia, selkokieli, Luovutaan kaunokirjoituksesta

18 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt Opiskelijalla haasteita: 1. Työmuisti (mm. mieleenpalautus, suunnittelu vaikeaa) 2. Ajan kulun hallinta (5min vai 30min?) 3. Järjestyssääntöjen ymmärtäminen (numerot, viikonpäivät, aakkoset ym.) 4. Sisäinen kieli ( ajattele ennen kuin sanot...) 5. Kyky yleistää (opitun hyödyntäminen) 6. Suunnittelukyky (esim. siirtymätilanteet, tehtävien suunnittelu jne.) 7. Oppimisstrategiat (oleellinen/epäoleellinen) 8. Ongelmanratkaisukyky (vaikeus päättää), siirtyy toiminnasta toiseen lopettamatta edellistä 9. Ajan käytön hallinta (aika ei riitä) 10. Järjestäytymätön, hajanainen toiminta

19 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt Tarkkaavaisuuden ylläpitämisen vaikeus ponnistelua vaativissa tehtävissä (esim. kun vaaditaan ongelmanratkaisua, päättelyä, pohtimista) Impulssien ehkäisyn l. inhibition puutteellisuus (kysyy, toimii heti, keskeyttää) Riittämättömän vireystilan säätely ympäristön vaatimusten mukaisesti (motivaatio laskee helposti, näkyy väsymisenä ja levottomana käyttäytymisenä)

20 Tukea tarkkaamattomuuteen/aktiivisuuteen Ennaltaehkäisy: Ohjaus- ja oppimisympäristön häiriöttömyys, suhteellisen pysyvä päiväjärjestys (struktuuri) Ennakoi suunnittele ajoissa Mahdollisuus tarvittaessa työskennellä eriytetyssä tilassa (häiriötekijöiden minimointi) Selkeät ohjeet: katsekontakti, lyhyet, selkeät ja johdonmukaiset ohjeet, yksi asia kerrallaan, palkkiojärjestelmä - palaute! varmista ymmärtäminen toiston ja kirjoituksen avulla havainnollista, vaihda suoritustapaa ja paikkaa tiedosta vahvat ja heikot alueet anna lisäaikaa tehtäville

21 Mielenterveyden häiriöt masennus: mielialan ja hyvän lasku, väsymys, ärtyneisyys, nukkumisongelmia, välinpitämättömyys, tuhopuheet, keskittyminen häiriintyy (masennus voi olla myös esim. ADHD:n seurausta) pelot ja ahdistushäiriöt: koulupelko, usein oma kokemus taustalla, opittu malli, turvattomuus, pelko läheisten tai itsensä puolesta sekä käytöshäiriöt paniikkihäiriöt (äkkinäinen sydämentykytys, tukehtumisen tunne, rintakipu ja huimaus, sosiaalisten tilanteiden pelko (sosiaaliset tilanteet vaikeuttavat/ahdistavat merkittävästi sosiaalista elämää) harvinaisempia ovat pakko-oireinen häiriö (pakkoneuroosi=rituaalit), syömishäiriöt ja psykoottiset oireet (tunne-elämän ja ajattelukyvyn häiriö), maanis-depressiivisyys

22 Case 1: Psyykkiset pitkäaikaissairaudet: ahdistus- ja paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelkoa Valmistavan koulutuksen aikana sovitaan yksittäisiä päiviä työssäoppimispaikkaan tutustumista varten ennen varsinaisen jakson alkamista (opintojen työvaltaistaminen). Opiskelijalla on aikaisempaa osaamista. Perehdytetään top-paikassa siten, että mahdollisimman moni yhteistyökumppani on paikan päällä samaan aikaan. Varmistetaan informaation oikeellisuus, mahdollisuus keskustelulle. Läsnä top-ohjaaja x 2, tt-arvioija, ohjaava kouluttaja. Opiskelija kertoo perehdytyksessä haasteistaan hyvin avoimesti. Löytää kohtalotoverin, jonka vertaistuki nousee merkittävään asemaan. Myös koulukiusaamistausta nousee esiin.

23 Case 1: Psyykkiset pitkäaikaissairaudet: ahdistus- ja paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelkoa Perehdytyksessä keskustellaan valmiiksi varatoimenpiteitä: suuret ryhmätilanteet, yllättävät siirtymiset uuteen/vieraaseen tilaan, lounastauko henkilökunnan pienemmässä tilassa, wc, kulkureitit mm. ulos, yhteisissä tilaisuuksissa mahdollisuus jäädä lähelle ovea

24 Case 1: Psyykkiset pitkäaikaissairaudet: ahdistus- ja paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelkoa Työajan alkua ei suunnitella kiireellisimpään aikaan, kulkee omalla autolla (ei bussilla). Aloittaa 1. viikon aikana työt tuntia myöhempään. Siedätyshoitoa ohjauskeskustelua aikaisemmista vaikeista tilanteista, tarkoituksenmukaista hakeutumista askeleittain tilanteisiin, joissa oireet voivat ilmaantua (erityisesti ennen työssäoppimisjakson alkamista) vaarana oireen taakse meneminen, sen hyväksikäyttäminen). Läsnä ohjaava kouluttaja, opintoneuvoja. Keskusteluja myös top-jakson aikana 2krt. Verkostotukena kontakti Nuorten Ystäviin 1krt/kk.

25 Case 1: Psyykkiset pitkäaikaissairaudet: ahdistus- ja paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelkoa Psyykkinen ja fyysinen jaksaminen: lyhyempi työviikko (5-6t/pvä), tehtiin valmis lukujärjestys. Lisäksi henkilökohtaistettiin kolme päivää koko jaksosta suunnitelman kirjoittamiseen. Viikoittainen puhelinohjaus oppilaitokseen. Kannustettiin/muistutettiin myös vapaa-ajalla huolehtimaan fyysisestä kunnosta ja ylläpitämään jo aloitettua harrastusta. Tavoitteena 1krt/vko. Läsnä ohjaava kouluttaja, opintoneuvoja. Suunnitelmat/tuen ja ohjauksen tarve kirjattiin työssäoppimissopimukseen. Läsnä top-ohjaaja x 2, arvioija, opiskelija ja ohjaava kouluttaja.

26 Kulttuuritausta vaikuttaa oppimiseen Erilaisia näkemyksiä voi olla esim. seuraavista asioista: täsmällisyys päätöksenteko (komentoketjut) sosiaalisuus (esim. rupattelu työaikana) palautteen antaminen (kasvojen menettäminen, ajoitus) sukupuolten tasa-arvo tunteiden ilmaisu iän merkitys uskonnollisuus yhteisöllisyys aikakäsitys

27 Ongelmatilanteita Opiskelijan työstä poisjäänti Sääntöjen noudattamattomuus Vaikeudet töiden sujumisessa Tavoitteiden epäselvyys Vuorovaikutuksen ongelmat

28 Vinkkejä ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi puutu asioihin välittömästi aloita asioiden selvittely keskustelemalla opiskelijan kanssa jos ongelma ei ratkea, ota yhteys ohjaavaan kouluttajaan hyödynnä verkostoja