Taustakarttojen, ilmakuvien ja muiden metsäpalveluyrittäjälle tarpeellisten tausta-aineistojen saatavuus ja kehittäminen

Transkriptio

1 (5) Taustakarttojen, ilmakuvien ja muiden metsäpalveluyrittäjälle tarpeellisten tausta-aineistojen saatavuus ja kehittäminen Julkisin varoin tuotettujen taustakartta- ja ilmakuva-aineistojen saatavuus on parantunut viime vuosina huomattavasti. Merkittävä osa Maanmittauslaitoksen tuottamista aineistoista vapautui ilmaiseen käyttöön toukokuussa 2012 ja ne ovat nykyisin avointa maastotietoaineistoa, jota voi ladata Maanmittauslaitoksen Internet-palvelusta. Vaikka tausta-aineistoja voi nyt ja todennäköisesti myös tulevaisuudessa ladata palvelusta tavanomaisissa paikkatietoformaateissa ja tallentaa omalle työasemalle, on tarkoituksenmukaisinta käyttää aineistoja jatkossa pääasiassa erilaisten rajapintapalveluiden kautta. Myös siinä tapauksessa, että tausta-aineisto on sovelluksen käyttäjän itsensä tuottamaa, on sen käyttö helpointa siten, että se ladataan pilvipalvelusovellukseen rajapintapalvelun kautta. Maanmittauslaitoksen palveluihin liittyy tiettyä epävarmuutta, mutta erilaiset käyttökatkot eivät toistaiseksi ole olleet niin pitkiä, etteivätkö aineistot ja MML:n latauspalvelut sopisi kaupalliseen yritystoimintaan. Metsäpalveluyrittäjä voi hyödyntää työssään monia erilaisia tausta-aineistoja. Tällä hetkellä on saatavissa hyvin monipuolisia toimintaa tehostavia aineistoja, mutta ongelmaksi on noussut se, että aivan kaikkia aineistoja ei ole vielä koko Suomen alueelta. Tausta-aineistoihin liittyvä tärkein kehittämiskohde on tuoreen aineiston kattavuuden parantaminen. Siihen metsäpalveluyrittäjät ja heidän sovelluksensa eivät kuitenkaan juuri voi vaikuttaa. Seuraavassa on lueteltu saatavissa olevia aineistoja ja niiden käyttömahdollisuuksia. 1 Taustakartta-aineistot Taustakarttoja käytetään yleensä suunnistamiseen työmaakohteelta toiselle. Taustakarttojen puustoa kuvaavat karttamerkit ovat harvoin niin ajantasaisia, että niitä voitaisiin hyödyntää kahden metsikkökuvion välisen rajan sijaintia määritettäessä. Kuitenkin esim. maatalousmaan ja metsätalouden maan välinen raja on usein paikannettavissa jo taustakartan avulla. 1.1 Pohjakartta Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän pohjakarttana voidaan käyttää esim. Maanmittauslaitoksen palvelurajapinnalta saatavaa taustakarttasarjaa. Pohjakartan tullee olla siten skaalautuva, että zoomattaessa kartta tarkentuu. Maanmittauslaitoksen rajapinnalta pohjakartalle saadaan myös teiden nimet ja rakennusten osoitteet. Ne auttavat löytämään asiakkaiden osoitteet sekä työkohteet. 1.2 Peruskartta

2 (5) Peruskartta on tarpeellinen metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän pohjakarttana etenkin silloin, kun tehdään toimenpiteitä ja suunnistetaan maastossa. Peruskartta sisältää korkeuskäyrät 5 metrin välein. Tämä on usein riittävä tarkkuus, kun tutkitaan valuma-alueita ja vesien virtaussuuntia. Korkeuskäyriä voidaan käyttää apuna myös silloin, kun suunnitellaan toimenpiteiden maisemavaikutuksia sekä esim. puustojen myrskytuhoriskiä. Polut sekä kärrypolut näkyvät yleensä peruskartassa, minkä vuoksi se on hyvä apuväline, kun suunnitellaan kulkureittejä työmaille. Myös kivennäismaiden ja turvemaiden erottelussa maastokartta antaa usein riittävän tiedon. Ideaalitilanne metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmässä olisi, että käyttäjä voi itse valita sovellukseen joko taustavärisen tai painovärisen peruskartan. Merkittävimmät käytännön erot näissä taustakarttatyypeissä liittyvät kallioiden ja soiden kuvaukseen. Peruskartta-aineistosta tulisi voida erottaa myös yksittäisiä kohteita, kuten korkeuskäyriä ja vesistöjä ilmakuvan päällä käytettäväksi. 2 Ilmakuvat sekä julkisin varoin tuotetut aineistot Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän tausta-aineistoiksi on saatavilla useita sellaisia rasteri- ja vektorimuotoisia aineistoja, joita ei voi kutsua varsinaiseksi kartaksi. Ne kuitenkin kuvaavat maaston muotoja ja pintakasvillisuutta sekä esim. hallinnollisia rajoja. 2.1 Ilmakuva Riittävän tuore ilmakuva on ehkä metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän tärkein tausta-aineisto. Ilmakuvan avulla voidaan tehdä esim. metsäsuunnitelman ennakkokuviointi. Yleensä selkeät kuviorajat saa parhaiten oikealle paikalleen ilmakuvaa apuna käyttäen. Enintään muutamaan vuoden vanhat ilmakuvat ovat saatavissa Maanmittauslaitoksen palvelusta koko Suomesta. Ilmakuvia on saatavissa sekä väärävärikuvina että tavallisina ilmakuvina. Väärävärikuvat helpottavat etenkin lehti- ja havupuustojen erottumista toisistaan ja auttavat näin kuvioiden rajauksessa. Joiltakin kaupallisilta toimijoilta on saatavissa metsäkäyttöön optimoituja väärävärikuvia. Koska maanmittauslaitoksen ilmakuvia ei ole optimoitu metsätalouskäyttöön, on järjestelmään syytä pystyä lataamaan ilmakuvia myös muista lähteistä rajapintapalveluiden kautta. Kaupalliset toimijat tarjoavat laadukkaita metsäkäyttöön säädettyjä kuvia eri puolilta Suomea, mutta aineistot ovat luonnollisesti maksullisia. 2.2 Puuston korkeusmalli Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän on syytä mahdollistaa Maanmittauslaitoksen aineistoihin kuuluvan puuston korkeusmallin tuominen järjestelmään tausta-aineistoksi. Korkeusmallissa eripituiset puustot ja yksittäiset puut erottuvat ilmakuvaa selkeämmin erivärisinä.

3 (5) Silloin kun laserkeilaukseen perustuva puuston korkeusmalli on saatavissa, helpottaa se huomattavasti metsäsuunnittelun ennakkokuvioinnin tekemistä ja muutenkin kuvioverkon ylläpitoa. Puuston korkeusmallin käyttöä rajoittaa se, että sitä ei ole ainakaan vielä saatavissa koko Suomen alueelta. 2.3 Rinnevalovarjostusrasteri Maanmittauslaitoksen avoimiin aineistoihin sisältyy myös rinnevalovarjostusrasterikuva. Rinnevalovarjostusrasterikuvasta on hyötyä etenkin kunnostusojitusten suunnittelussa. Sen avulla esim. kunnostusojitussuunnitelman ojat saadaan piirrettyä mittatarkasti oikeille paikoilleen. Se auttaa myös vanhojen vesiensuojelurakenteiden paikallistamisessa. Rinnevalovarjostusrasterikuva auttaa myös puutavaran lähikuljetuksen suunnittelussa, koska siitä näkee jyrkät rinteet usein korkeuskäyriä paremmin. Myös erilaisten teiden metsäliittymien sijainnit näkyvät yleensä hyvin rinnevalovarjostusrasterin avulla. Rinnevalovarjostusrasteria voidaan hyödyntää myös metsätiestön suunnittelussa. Sen avulla harjaantunut käyttäjä voi myös paikallistaa erilaisia ihmisen aikaansaamia kohteita, kuten tervahautoja, pyyntikuoppia ja muita muinaisjäännöksiä. 2.4 Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto Suomen metsäkeskus kerää yksityismetsien metsävaratietoa, joka on metsänomistajan suostumuksella ladattavissa Metsäkeskuksen latauspalvelusta metsävaratietostandardin muodossa. Metsäkeskuksen keräämä metsävaratietostandardin mukainen tieto perustuu laserkeilauksen ja maastotiedonkeruun yhdistelmään. Metsäkeskuksen metsävaratieto on hyvä pohja-aineisto metsäsuunnitelman laadintaan ja metsäpalveluiden tarjoamiseen, sillä se sisältää myös metsikkökuvioiden rajat. Haittapuolena aineiston käytössä on se, että sitä on saatavissa vain yksityismetsänomistajien mailta ja aineiston kattavuus oli vuoden 2013 lopulla ainoastaan puolet yksityismetsien pinta-alasta. Aineiston lataamista metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmään hankaloittaa myös se, että latauspalvelun kautta aineiston voi ladata vain siinä tapauksessa, että metsänomistaja on maksanut Metsään.fi -palvelun käyttömaksun ja antanut metsäpalveluyrittäjälle luovutusluvan Metsään.fi palvelussa. Metsänomistajalla on oikeus saada Aarni järjestelmässä olevat metsävaratietonsa myös ilman Metsään.fi - palvelun asiakkuutta, mutta siinä tapauksessa aineisto on ladattava järjestelmään muutoin kuin latauspalvelun kautta. Tällöin aineisto voidaan siirtää esim. sähköpostin liitteenä tai muistitikulla. 2.5 Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterikartta-aineisto Maanmittauslaitoksen kiinteistöraja-aineisto on tärkeä pohja-aineisto, koska jokseenkin kaikki metsässä tehtävät toimenpiteet rajoittuvat kiinteistöjen rajoihin. Metsäsuunnitelman kuviorajat noudattavat kiinteistöjen rajoja. Myös maanomistajien yhteishankkeissa pitää kiinteistöjen rajojen sijainnit tietää, jotta hankkeen kustannukset osataan jakaa oikein. Yleensä tiet ja ojat on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa kiinteistöjen rajoille, mikäli se on mahdollista. Kiinteistöjen rajat kannattaa tuoda metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmään maanmittauslaitoksen palvelurajapinnalta, mikä varmistaa sen, että kiinteistöraja-aineisto on mahdollisimman ajantasaista.

4 (5) Maanmittauslaitos päivittää kiinteistöraja-aineistojaan kuukausittain. Kiinteistörekisterikartta-aineisto ei ole ilmainen aineisto, mutta lisenssimaksuja vastaan aineistot saa käyttöönsä Maanmittauslaitoksen palvelurajapinnan kautta. 2.6 Metsäntutkimuslaitoksen monilähdeinventoinnin rasteriaineisto Metsäntutkimuslaitoksen rasteriaineisto on hyödyllinen tausta-aineisto silloin, kun muuta puuston lähtötietoa ei ole saatavilla. Sen etuna onkin kattava saatavuus koko Suomen alueelta. Haittapuolena esim. Suomen metsäkeskuksen metsävaratietoon verrattuna on se, että Metlan rasteriaineistosta ei saada kuviorajoja. 2.7 Suomen ympäristökeskuksen aineistot Metsäpalveluyrittäjä tarvitsee usein työssään myös Suomen ympäristökeskuksen tuottamia aineistoja. Suomen ympäristökeskuksesta on saatavissa paikkatiedot suojelualueista, suojeluohjelma-alueista ja NATURA-alueista. Suomen ympäristökeskuksesta saatavat pohjavesialuetiedot ovat tärkeitä silloin, kun suunnitellaan lannoituksia ja torjunta-aineiden käyttöä. 2.7 Museoviraston muinaisjäännösten paikkatiedot Museovirasto pitää yllä paikkatietoja muinaismuistolain tarkoittamista muinaisjäännöksistä. Tiedot on ladattavissa Museoviraston latauspalvelusta. Muinaisjäännösten sijaintitiedot ovat tärkeitä, sillä lain suojelemat muinaismuistot vaurioituvat helposti esim. maanmuokkausta toteutettaessa. 3 Käyttäjäkohtaiset tausta-aineistot Julkisin varoin kerättyjen avoimien aineistojen lisäksi joillain metsänomistajilla, kuten kunnilla ja kaupungeilla on myös omia paikkatietoaineistoja, jotka olisi syytä saada metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän käyttöön. Tämän vuoksi metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä on syytä rakentaa niin, että se mahdollistaa käyttäjän omien paikkatietoaineistojen tallettamisen siten, että ne ovat luettavissa rajapintapalvelusta. Periaatteessa rajapintapalveluiden käyttäminen on hyvin helppoa, joten metsäpalveluyrittäjällä tulisi olla mahdollisuus liittää tietojärjestelmäänsä itse olemassa olevia aineistorajapintoja. 4 Tausta-aineistojen saatavuuden kehittäminen Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän kannalta tärkeää on tausta-aineistojen saatavuuden kattavuus. Mikäli aineisto on saatavissa kattavasti Suomesta, on metsäpalveluyrittäjän helppo ottaa asiakkaakseen mikä tahansa Suomessa metsää omistava juridinen tai luonnollinen henkilö. Toisaalta Metlan monilähdeinventointiaineisto sekä eri tahojen tuottamat laserkeilaukset mahdollistaisivat monien sellaisen paikkatietojen jalostamisen, joista olisi metsäpalveluyrittäjälle hyötyä, mutta tällaista jalostustyötä ei välttämättä ole vielä tehty tai kaikkea jalostettua aineistoa ei ole vielä riittävän joustavan asiointirajapinnan kautta saatavissa. Esim. laserkeilauksella tuotetusta korkeusmallista voisi rasterikuvan lisäksi

5 (5) tuottaa muunkinlaisia paikkatietoaineistoja mm. vesien virtaussuuntiin ja tulva-alueisiin liittyen, jotka auttaisivat esim. metsänparannushankkeiden ja niiden vesiensuojelurakenteiden suunnittelussa. Maanmittauslaitoksella on korkeusmalli, jonka ruutukoko on 2 m x 2 m ja korkeustiedon tarkkuus 0,3 m, mutta sitä ei kuitenkaan ole saatavissa asiointirajapinnan kautta. Korkeusmallin avulla voitaisiin simuloida esimerkiksi tulvavaara-alueita ja näkyvyysalueita ja se auttaisi myös vesiensuojelurakenteiden sekä pintavaluntakenttien sijoittelussa. Sitä voitaisiin käyttää myös metsätienrakennuksessa leikkaus- ja täyttömaiden massalaskentaan tai kaltevuuksien, jyrkkyyden tai profiilien laskentaan. Se saattaisi mahdollistaa myös metsätiesuunnitelman vaaitustietojen generoinnin korkeusmallista. Metsäpaleluyrittäjän on syytä tietää myös alueen kaavoitustilanne, sillä asemakaava-alueella metsälaki ei ole voimassa ja yleiskaavakin asettaa rajoituksia metsätaloudelle ja metsätaloustoimenpiteet saattavat olla luvan varaisia yleiskaava-alueella. Tämän vuoksi metsäpalveluyrittäjän toiminnan kannalta olisi hyödyllistä, mikäli järjestelmä sisältäisi paikkatiedot kaava-alueista sekä niihin liittyvät kaavamääräykset metatietoina. Tällä hetkellä kaavoitukseen liittyviä tietoja ei kuitenkaan ole saatavissa keskitetysti mistään palvelusta. Myös pienten sähkölinjojen sijaintitiedot olisi hyödyllistä tietää monia metsätalouden toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Niitä ei kuitenkaan ole vielä nykyisin saatavissa keskitetysti mistään tietolähteestä. Pientenkin sähkölinjojen sijaintitietojen kokoaminen yhteen keskitettyyn paikkaan, josta ne voitaisiin hakea rajapintapalvelun kautta, parantaisi metsäpalveluyrittäjän tarvitsemien paikkatietojen saatavuutta.